Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- eläinsuojeluriko*
- Lakikirjasto > Defensor LegisDefensor Legis 2/2018
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaRankinen, Juho: Törkeä tuottamus osana suomalaista syyksiluettavuuden järjestelmää – lainsäädäntöhistoriallinen tutkimusOikeustiede - Jurisprudentia L:2017 s. 427 – 510, Asiantuntija-artikkeli
- Lakikirjasto > Oikeustiede-JurisprudentiaOikeustiede - Jurisprudentia L:2017
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKaarnasaari, Jenny: Konfiskaatio ja henkilöllinen ulottuvuus4.3.2015, Maisteritutkielma
- Lakikirjasto > OpinnäytetyötKurki, Visa: Tarvitaanko eläinten oikeuksia? Eläinten oikeussubjektiviteetin mahdollisuus ja hyödyt21.9.2012, Maisteritutkielma
- Uutiset
13.3.2024 11.23
Hovioikeus: Eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi, vaikka myös pysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivätPysyvän eläintenpitokiellon määräämisen edellytykset sinänsä täyttyivät tässä asiassa. Pysyvän kiellon lopullinen luonne huomioon ottaen kiellon määräämiselle pysyvänä tulisi kuitenkin olla erityisen painavat perusteet. Tällaisia voisi hovioikeuden näkemyksen mukaan olla ensimmäistä kertaa kieltoon määrättävän kohdalla etenkin terveydentilasta johtuva ilmeinen kykenemättömyys huolehtia eläimistä vastaisuudessa tai tietoinen pyrkimys aiheuttaa eläimelle kärsimystä. Hovioikeus katsoi, ettei ollut poissuljettua, että H myöhemmässä elämänvaiheessa soveltuisi pitämään ja omistamaan eläimiä. Punnittuaan asiassa ilmenneitä seikkoja vastakkain hovioikeus päätyi siihen, että eläintenpitokielto oli määrättävä 15 vuoden ajaksi. (Vailla lainvoimaa 13.3.2024) - Uutiset
5.12.2019 9.33
Hovioikeus lyhensi nautoja koskevan 5 vuoden eläintenpitokiellon 2 vuoteenKun eläintenpitokiellon puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja arvioitiin kokonaisuutena hovioikeus katsoi tuomiossa kerrotut seikat ja erityisesti A:n aikaisempi tuomio vastaavanlaisesta eläinsuojelurikoksesta huomioon ottaen, että A:n menettely osoitti hänen olevan kykenemätön ja soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista ja että hänet oli käräjäoikeuden katsomin tavoin määrättävä eläintenpitokieltoon. Ottaen huomioon, että nautojen pitäminen ja omistaminen on A:n elinkeino ja että A on merkittävästi korjannut ja parantanut menettelyänsä sekä näyttänyt hoitaneensa nautoja syytteen tekoajan jälkeen moitteettomasti, hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi kahden vuoden pituisen nautojen pitämistä ja omistamista koskevan eläintenpitokiellon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
14.11.2019 8.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi vaatimuksen vastaajan määräämisestä eläintenpitokieltoon ja vaatimuksen eläintenpitokieltoon liittyvästä menettämisseuraamuksestaHovioikeus katsoi, että laiminlyönnit eivät toistuvuudestaan huolimatta olleet sellaisia, että ne osoittaisivat A:n olevan kykenemätön tai soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista. Vaatimus A:n määräämisestä eläintenpitokieltoon ja siihen perustuva menettämisseuraamusvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
13.11.2018 14.10
SEY: Eläintenpitokielto ei vieläkään toimi - valvontaa tehostettava rikoslain muutoksellaEläintenpitokieltoja määrätään vuosittain useita kymmeniä, mutta viranomaiset eivät pysty valvomaan niiden toteutumista. Kiellon noudattamista ei lain mukaan saa valvoa kotirauhan piirissä, koska sen rikkomisesta koituva maksimirangaistus on vain sakkoa. Tämä poikkeaa muista vastaavista rikosoikeudellisista turvaamistoimista. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vaatii asiaan muutosta. - Uutiset
7.11.2018 7.41
Hovioikeus: Yhden kissan huono hoito parin kuukauden ajan oli riittävä syy määrätä kaikkia eläimiä koskeva kahden vuoden eläintenpitokieltoVastaajat olivat laiminlyöneet hoitaa kissaa ja viedä se saamaan tarvitsemaansa hoitoa. He eivät olleet laiminlyönnillään pyrkineet tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamiseen kissalle. Kissa oli kuitenkin suun aukeamisrajoituksen ja kivun vuoksi jäänyt runsaan kahden kuukauden ajan vaille tavanomaista ravintoa ja oli ollut pari päivää kokonaan ilman kiinteää ruokaa. Tämän johdosta kissa oli muuttunut niin laihaksi, ettei sitä oltu voitu enää hoitaa kuntoon. Kissan tänä aikana tuntema kipu ja nälkä olivat aiheuttaneet sille tarpeetonta kärsimystä, mikä vastaajien eläimiä paljon pitäneinä olisi pitänyt ymmärtää. Lyödessään tässä tilanteessa laimin kissan hoidon ja lääkäriin toimittamisen he ovat suhtautuneet velvollisuuksiinsa piittaamattomasti. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että heidän menettelynsä oli ollut törkeän huolimatonta. Menettelyllään he olivat syyllistyneet syytteessä kuvattuun eläinsuojelurikokseen. Oikeudenmukainen seuraamus oli tuntuva, 50 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaajien syyksi luetun eläinsuojelurikoksen kohteena ollut kissa oli heidän laiminlyöntiensä vuoksi nälkiintynyt niin, että se oli jouduttu eläinsuojelullisista syistä lopettamaan. Tämän vuoksi oli perusteltua määrätä heidät yleiseen, kaikkia eläinlajeja koskevaan eläintenpitokieltoon kahdeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
29.1.2018 11.40
OTT Tarja Koskela: Onko eläimellä arvoa?Ylen MOT-ohjelma julkaisi Oikeutta eläimille -yhdistyksen sille toimittamia videoita syksyllä 2015. Videomateriaalit on toimitettu myös poliisille, mutta ainakin toistaiseksi vain osa materiaalista on johtanut syytteisiin ja rikosasian käsittelyyn tuomioistuimessa. Pirkanmaan käräjäoikeus antoi 8.11.2017 tuomionsa erään teurastamon toimitusjohtajana ja työntekijöiden esimiehenä toimineelle henkilölle ja seitsemälle teurastamon työntekijälle. Syyttäjä vaati kullekin tekijälle rangaistusta eläinsuojelurikoksesta 30.9.2013–25.10.2015 välisenä aikana ja vastaajien määräämistä tuotantoeläimiä koskevaan määräaikaiseen eläintenpitokieltoon. Lisäksi syyttäjä vaati teurastamolle yhteisösakkoa. Videotallenteen mukaan teurastamossa eläimiä muun muassa vedettiin jaloista, turkista ja narulla päästä; lyötiin kepillä; väännettiin häntää; laiminlyötiin varmistua, että saatavilla on asianmukaiset varatainnutusvälineet tainnutuksen epäonnistuessa; hätisteltiin eläimiä ja annettiin niiden päästä samaan tilaan, jossa teurastettiin muita eläimiä. Asiasta kertoo OTT Tarja Koskela Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
29.11.2017 8.05
Hovioikeus kumosi eläintenpitokiellonEläinsuojelurikos koski nautoja, joiden hoitaminen oli ollut A:n ja B:n vastuulla usean vuoden ajan. Merkittävimmät puutteet eläintenpidossa olivat liittyneet eläinten likaisuuden lisäksi laiduntamattomuuteen. Riidatonta oli, että eläimet olivat eri tarkastuskerroilla vaikuttaneet muutoin hyväkuntoisilta. Tekoa kokonaisuutena arvostellen hovioikeus ei pitänyt A:ta tai B:tä eläintenpidossa ilmenevistä puutteista huolimatta täysin soveltumattomana huolehtimaan eläimistä. Vastaajat olivat vuosina 2014-2016 vähitellen luopuneet tuotantoeläimistään. B oli 15.1.2015 tehdyn tarkastuksen yhteydessä siitä laaditun pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei tilalta tuolloin ollut toimitettu maitoa meijeriin maidon määrän pienuuden vuoksi. Samassa yhteydessä hän oli ilmoittanut, ettei lehmiä enää ollut siemennetty poikimisen jälkeen. B illmoitti hovioikeudessa, ettei tilalla ollut enää tuotantoeläimiä. B, joka oli pääasiallisesti ollut vastuussa eläinten hoidosta, on eläkkeellä. Näin ollen rikoksen uusimisen riski voitiin arvioida pieneksi, eikä eläintenpitokieltoa ollut tarpeen määrätä myöskään rikoksen kohteena olleiden eläinten suojelemiseksi. Hovioikeus katsoi, että eläintenpitokieltoon tuomitseminen ei ollut tarpeen. Eläintenpitokieltoa koskeva vaatimus ja samalla menettämisseuraamusta koskeva vaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Lakikirjasto > Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjaYmpäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja X 2017
- Uutiset
26.9.2013 11.55
KHO:n ratkaisu koiraa koskevasta kiireellisestä hoitopäätöksestäKunnaneläinlääkäri teki kiireellisen hoitopäätöksen asiakirjojen perusteella B:tä kuulematta ja ennen kuin koiran pitopaikassa oli tehty tarkastus. Koska B ulkomaanmatkansa vuoksi ei ollut viivytyksettä tavattavissa, hoitopäätös oli voitu tehdä varaamatta B:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Eläinlääkäri ei kuitenkaan voinut antaa hoitopäätöksessä osapuolia sitovasti kuin väliaikaisen hoitomääräyksen siihen saakka, kunnes eläinsuojeluviranomaiset olivat tarkemmin selvittäneet koiran olosuhteet koiran pitopaikkaan tehdyllä tarkastuksella ja omistajaa oli kuultu. Hoitopäätöksen voimassaoloa koskeva määräys poistettiin. Kunnaneläinlääkärin tuli viivytyksettä arvioida, oliko määräyksen voimassa pitämiselle edellytyksiä. - Esityöt > Hallituksen esitykset HE 186/2022 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 154/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 35/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinsuojelulain sekä rikoslain 17 luvun 14 §:n muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 221/2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 97/2010 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 17 luvun muuttamisesta ja eläintenpitokieltorekisteristä sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta
- Esityöt > Hallituksen esitykset HE 160/2006 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläinten kuljetuksesta sekä laeiksi eläinsuojelulain ja rikoslain 17 luvun 14 ja 23 §:n muuttamisesta