Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- Vuokralaisilla ei ollut oikeutta purkaa
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
11.11.2020 16.00
Vuokralaisen ei katsottu toimineen hätävarjelutilanteessa tai pakkotilassa lyödessään vesivahinkoa tarkistamaan tullutta vuokranantajaa nyrkillä kasvoihinVideon perusteella voitiin kuitenkin todeta, että vuokranantajan menettely oli ollut jossain määrin vuokralaista provosoivaa. Tämä ei kuitenkaan oikeuttanut vuokralaisen pahoinpitelytekoa eikä poistanut sen rangaistavuutta. Seikka oli otettu huomioon rangaistusta (50 ps) mitattaessa. Vuokralaisen menettely täytti pahoinpitelyn tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 11.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 16.00
Hovioikeus: Näyttämättä oli jäänyt, että vuokralainen olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksenAsiassa lausutun perusteella vuokralainen ei ollut näyttänyt, että hän olisi irtisanonut liikehuoneiston vuokrasopimuksen toukokuussa 2018 ja näin ollen hän oli velvollinen maksamaan liikehuoneistosta vuokraa heinä-ja elokuulta 2018. Koska vuokravakuutta oli käytetty kokonaan elokuun ja osittain heinäkuun vuokran lyhentämiseen, vuokralainen oli velvollinen suorittamaan vuokrananantajalle heinäkuun vuokrasta maksamatta olevan osuuden. Asian näin päättyessä vuokralaisen vastakanne hylättiin. KO:n tuomio kumottiin muilta osin paitsi asianajajaalle vuokralaisen avustamisesta KO:ssa valtion varoista maksettavaksi määrätyn palkkion osalta. Vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle 5.020 euroa viivästyskorkoineen 5.7.2018 lukien. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 2.495 euroa ja HO:ssa 3.799,70 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja oli vastuussa vakuuden palauttamisesta - asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtäKanteessa tarkoitettu vuokrasopimus oli riidattomasti päättynyt irtisanomisen johdosta 31.8.2019. Vuokralaisten ei ollut, kuten KO oli todennut, edes väitetty laiminlyöneen sopimusvelvoitteitaan, joiden täyttämiseksi vakuus oli annettu. Näin ollen vuokravakuus oli vuokrasopimuksen päätyttyä pitänyt palauttaa heille. Tässä tapauksessa vastuussa vakuuden palauttamisesta vuokralaisille oli ollut vuokranantajayhtiö, jonka puolesta ja jota sitovin vaikutuksin X Vuokravälitys oli sopimusta tehtäessä toiminut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen vuokranantajan väitteen johdosta, että vakuus olisi kavallettu vuokravälitysliikkeen tililtä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 11.25
Hovioikeus velvoitti vuokralaisen suorittamaan maksamattomien vuokrien lisäksi yli 5 600 euroa korvausta huoneiston vahingoistaHO korotti vuokralaisen vuokranantajalle vuokrista ja vuokraa vastaavasta vahingonkorvauksesta maksettavaksi tuomitun määrän 6.000 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Vuokralaisen vuokranantajalle asuinhuoneiston vahingoittumisesta maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 5.627,40 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 10.00
Näkövammaisen vuokrasopimus voitiin irtisanoa sillä perusteella, että huoneistossa aloitetaan kylpyhuonesaneeraus kosteusvaurioiden vuoksiAsiassa oli selvitetty, ettei vuokrasopimuksen irtisanomista ollut pidettävä kohtuuttomana ja että irtisanomiselle oli ollut hyväksyttävä syy. Siten vuokralaisen vaatimus irtisanomisen julistamisesta tehottomaksi AHVL:n 56 §:n nojalla hylättiin samoin kuin vuokralaisen vahingonkorvausvaatimuksetkin. Koska irtisanomisen oli katsottu tapahtuneen hyväksyttävästä syystä, oli irtisanomista pidettävä vuokrasuhteissa noudatettavan hyvän tavan mukaisena, jolloin vuokralaisella ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen myöskään AHVL 57 §:n nojalla, kuten lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on mainittu (HE 127/84, s. 77). Koska vuokralainen oli hävinnyt asian, oli hän velvollinen korvaamaan vuokranantajan asianosaiskulut, joiden määrä oli riidaton. Vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
8.10.2020 11.39
Asuntoa lopputarkastuksessa kuvannut vuokranantaja syyllistyi salakatseluun, mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta - videon perusteella asunnon muuten tyhjien huoneiden lattiat olivat olleet roskien kuten sanomalehtisilpun, pahnojen ja ulosteen peitossaOttaen huomioon asiassa salakatselun osalta lausuttu ja erityisesti se, että vuokranantajan uskottavana pidettävänä, pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, KO oli katsonut, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos oli tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja oli RL 6 luvun 12 §:n nojalla jätettävä rangaistukseen tuomitsematta (ks. KKO 1985-II-128). Syytteet kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 11.00
Kiinteistöyhtymän ja yhtiön välille ei katsottu syntyneen vuokrasopimusta sähköpostikirjeenvaihdon perusteella - käräjäoikeuden vahvistustuomiota ei muutettuAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että kiinteistöyhtymä ja yhtiö olisivat saavuttaneet yksimielisyyden sopimukseen sitoutumisesta tai vuokrasopimuksen olennaisena ehtona pidettävästä vuokra-ajasta. Asiassa selostetut olosuhteet huomioon ottaen yhtiöllä ei ollut ollut perusteltua aihetta olettaa, että liikehuoneiston vuokrasopimus olisi syntynyt kiinteistöyhtymän edustajan ja yhtiön edustajan käymän sähköpostikirjeenvaihdon perusteella. HO totesi, että B, C, D ja E olivat KO:ssa vedonneet A:n lähettämän viestin sisältöön ja OK-ilmaisun käyttöön sellaisella tavalla, että KO oli tältä osin voinut perustaa ratkaisunsa mainittuun seikkaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteenHO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 13.13
Väitti vuokranantajan puristelleen rinnoista - syyte seksuaalisesta ahdistelusta hylättiinAsiassa oli riidatonta, että vastaaja ja asianomistaja olivat tavanneet ensimmäisen kerran kyseisessä asunnon vuokraustilanteessa, jossa vastaaja oli ollut vuokranantajan ja asianomistaja vuokralaisen asemassa. Vastaaja ja asianomistaja olivat vuokrasopimuksen teon yhteydessä halanneet ja vastaajan käsi oli tässä yhteydessä osunut asianomistajan rintoihin. Syytteen mukaan vastaaja oli puristelemalla asianomistajan rinnoista tehnyt asianomistajalle seksuaalisen teon. Vastaaja oli kiistänyt syytteen. KO oli katsonut, että vastaajan syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily. Siltä osin kuin vastaaja oli myöntänyt kätensä hipaisseen rintoja, kyse oli ollut vastaajan kertomuksen perusteella vahingosta. Sanottua menettelyä ei ollut muun näytön puuttuessa pidettävä RL 20 luvun 5 a §:n mukaisena seksuaalisena tekona. Täten syyte ja siihen perustuvat korvausvaatimukset oli tullut hylätä. Asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
31.8.2020 10.27
Hovioikeus oli erimielinen vuokrariidan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaB oli 19.8.2016 ilmoittautunut A:n kuolinpesän sijasta kantajaksi. Ottaen huomioon, että erääntyneitä vuokria oli suoritettu riidattomasti B:lle jo ennen edellä mainittua ajankohtaa, B:n oli pitänyt olla tietoinen siitä, että kunta maksaa C:n vuokran hänen puolestaan. Asiassa ei ollut tullut ilmi, että B olisi pyrkinyt perimään maksamattomia vuokria ja maksuja muilla tavoin kuin tuomioistuimessa. B olisi voinut myös olla jatkamatta kannetta saatuaan tietää, että kunta maksaa C:n vuokran. Lisäksi osa vaadituista vuokrista ja muista maksuista oli maksettu jo ennen niitä koskevien vaatimusten esittämistä. HO:n enemmistö harkitsi kohtuulliseksi, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta alennetaan siten, että C velvoitetaan korvaamaan B:lle asiassa KO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista KO:n tuomitseman 1.120 euron (sis alv) asemasta 500 euroa. Eri mieltä olleen oikeusneuvoksen mielestä oli puolestaan kohtuullista, että asianosaiset vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2020) - Uutiset
21.8.2020 9.55
Vuokravakuushuijauksesta 70 päiväsakkoaPetoksen kohteena oli ollut 550 euron rahasumma. Asianomistajien taloudellinen tilanne oli kuitenkin ollut heikko, minkä myös vastaaja oli vuokrasopimusta solmittaessa tullut tietämään. Teon johdosta asianomistajat olivat joutuneet asunnottomiksi. Nämä seikat vaikuttivat ankaroittavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka petoksella tavoiteltu hyöty ei ollut ollut rikoslajissaan erityisen suuri, petoksesta oli aiheutunut erityisen tuntuvaa vahinkoa asianomistajille. Näin ollen KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 70 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajille rikoksellaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
12.8.2020 9.29
KKO: Tuomiolla määrättävä vuokrasaatavan maksuvelvollisuus voi koskea vain tuomion antamishetkellä erääntyneitä vuokria - kanne tuli jättää tutkimatta erääntymättömien vuokrien osaltaVuokralaista ei voitu velvoittaa maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria siihen saakka, kunnes huoneisto oli luovutettu vuokranantajan hallintaan. Kun kantaja ei ollut edes väittänyt saatavaansa erääntyneeksi, kanne tuli tältä osin jättää tutkimatta. - Uutiset
26.6.2020 10.29
Hovioikeus arvioi vuokranantajan vastuuta asunto-osakeyhtiölle aiheutuneista vahingoistaAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokranantaja jättäessään suorittamatta asunnossa tarkastuksen vuokralaisen vaihduttua laiminlyönyt hänelle AsOyL 4 luvun 3 §:n mukaan kuuluvan kunnossapitovastuun lain 24 luvun 2 §:n vahingonkorvausvelvollisuuden synnyttävällä tavalla. Lisäksi asiassa tuli harkittavaksi kysymys siitä, mikä merkitys asian ratkaisussa tuli antaa sille, että kysymys pesukoneen tulppauksen poistamisen ajankohdasta oli jäänyt epäselväksi. HO katsoi, että asian jääminen epäselväksi oli johtunut vuokranantajan laiminlyönnistä tehdä perustarkastus vuokralaisen vaihtumisen yhteydessä eikä hänen laiminlyönnistään johtuva näytöllinen epävarmuus siksi saanut jäädä AsOy:n vahingoksi. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy A:lle vahingonkorvauksena 11.878,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.1.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
4.6.2020 11.00
Huoneenvuokralaki ei edellytä irtisanomisilmoituksen allekirjoittamista - toistuvan häiriökäyttäytymisen perusteella irtisanotun vuokralaisen vahingonkorvauskanne hylättiinRiittävää on lain 54 §:n mukaan, että ilmoitus tehdään kirjallisesti ja siitä ilmenee irtisanomisen lisäksi vuokrasuhteen päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Vuokrasuhteen irtisanominen oli perustunut vuokralaisen toistuvaan häiriökäyttäytymiseen, eikä se ollut ollut syrjivää tai suhteetonta. Irtisanomisen peruste ei siten ollut ollut hyvän tavan vastainen. Vuokralaisen 5 000 euron vahingonkorvauskanne hylättiin. - Uutiset
7.5.2020 16.00
Erehdytti säätiötä vuokraamaan itselleen huoneiston - tuomittiin petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenVastaaja oli hankkiakseen itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt säätiötä vuokraamaan itselleen syytteessä tarkoitetun huoneiston salaten sen, ettei hänellä tosiasiassa ollut ollut aikomustakaan maksaa asunnon vuokria eikä erilliskorvauksia. Esitetyn selvityksen perusteella säätiö ei ollut valituksessa väitetyin tavoin aiheuttanut tarpeetonta vahinkoa viivyttelemällä velkomusprosessin vireille laittamisessa. HO katsoi KO:n tavoin, että vastaajan menettelystä oli aiheutunut säätiölle syytteen teonkuvauksen mukaisesti ainakin 8.470 euron suuruinen taloudellinen vahinko. HO katsoi, että KO:n tuomitsema kolmen kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 7.5.2020) - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiinKoronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen? - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiinVahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020) - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurollaHuoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 15.36
Häiritsevää elämää senioritalossa viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään purkuperusteKysymys oli ollut siitä, oliko vuokaralainen itse viettänyt taikka sallinut vieraittensa viettää huoneistossa tai sen ulkopuolella yleisissä tiloissa häiritsevää elämää ns. senioreille tarkoitetussa asuinvuokratalossa sen jälkeen kun vuokralainen oli saanut asiasta varoituksen 26.6.2019. KO oli katsonut vastaajan viettäneen ja erityisesti sallinut vieraittensa viettää vuokra-asunnossaan ja sen yleisissä tiloissa AHVL 61 §:n 4 kohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää. Vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään AHVL 61 §:n vastaista ja sillä oli vuokranantajalle vähäistä suurempi merkitys ja se oli siten purkuperuste. Vuokranantajan nostama kanne vuokralaista vastaan ei ollut sellainen laissa tarkoitettu syy, jonka perusteella vuokralaisella olisi ollut oikeus jättää täyttämättä hänen oma sopimussuhteeseen perustuva velvollisuus, eli vuokran maksaminen vuokranantajalle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020)