Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.9.2020 14.30
Hovioikeus: Valittaja oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa lähestymiskieltoasiassa – oikeusturva ei vaarantunutTapauksen olosuhteissa käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti, kun se oli määrännyt uuden pääkäsittelyn toimitettavaksi 17.6.2020, joka ajankohta ei ollut sopinut avustaja J:lle, sekä 10.6.2020 ilmoittanut A:lle, ettei istuntoa enää peruuteta, ja kehottanut A:ta hankkimaan toinen avustaja istuntoon. Käräjätuomarin lausuman perusteella oli edelleen selvitetty, että A:lle oli pääkäsittelyn alussa selostettu istunnon kulkua ja kerrottu mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi, mutta tämä oli poistunut oikeudesta pian pääkäsittelyn alkamisen jälkeen. Kerrotut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa. Näin ollen A:n oikeusturvan ei ollut katsottava vaarantuneen hänen väittämästään syystä eikä asiaa ollut hänen vetoamallaan perusteella palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Syytekynnys, todennäköiset syyt, vieraan valtion lakia koskevan selvityksen hankkiminen, ampuma-aserikosApulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi syytteen nostamisesta päättäneen aluesyyttäjän ja syytettä pääkäsittelyssä ajaneen aluesyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että ampuma-aserikosasian asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt selvityksen hankkimista Ranskan kansallisen lain sisällöstä. - Uutiset
16.9.2020 15.12
Julkisasiamies: Pääsy asianajajan ammattiinJulkisasiamies esittää, että SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat esteenä Ranskan julkishallinnon palveluksessa työskentelyä koskevalle vaatimukselle ja alueelliselle vaatimukselle, joiden täyttymistä edellytetään asetuksen nro 91-1197 98 §:n 4 kohdan nojalla erivapauden myöntämiseksi asianajajan ammatin harjoittamiselta edellytetystä koulutuksesta ja asianajajantutkinnosta, siltä osin kuin näiden vaatimusten soveltaminen ei käytännössä anna mahdollisuutta selvittää, ovatko henkilöt, jotka ovat olleet Euroopan komission virkamiehiä, hankkineet edellytetyn kokemuksen tehtävistä kansallisen oikeuden parissa. SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat joka tapauksessa esteenä sille, että säännellyn ammatin harjoittamiselle asetetaan jäsenvaltiossa edellytyksiä, jotka eivät perustu johdonmukaisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin ja joista kaikki kiinnostuneet hakijat eivät voi kohtuudella varmistua etukäteen. - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästäänKokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 9.30
Hovioikeus jätti tutkimatta vaatimuksen käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämisestäNyt käsillä olevassa asiassa A oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämistä. Hän ei kuitenkaan valituskirjelmässään vaatinut muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun, eikä valitusta ollut mahdollista täydentää uusilla vaatimuksilla. Hovioikeudessa ei näin ollen ollut käsiteltävänä sellaista valitusta, jonka johdosta hovioikeus voisi kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon. Koska hovioikeudella ei ollut toimivaltaa määrätä täytäntöönpanon kieltämisestä, vaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihinA:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.32
EIT:lta tuomio Suomelle - viranomaiset eivät noudattaneet erityistä huolellisuusvelvollisuuttaan, kun Kauhajoen kouluampujan asetta ei takavarikoitu ennen hyökkäystäEIT:n 1. jaosto katsoi viranomaisten epäonnistuneen suojella Kauhajoella vuonna 2008 tapahtuneen kouluampumisen uhrien elämää (EIS 2 art). Paikallinen poliisiasema oli antanut tekijälle aseluvan muutama kuukausi ennen hyökkäystä. Poliisi oli myös haastatellut tekijää päivää ennen hyökkäystä selvittääkseen, aiheuttaako tekijä vaaraa yhteiskunnalle. Poliisi oli päättänyt, ettei näin ollut, eikä tekijän asetta ollut takavarikoitu. Ammunnassa kuoli 10 ihmistä. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa YhdysvaltoihinAsiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 7.31
Julkisasiamieheltä ratkaisuehdotus asiassa, jossa Suomen veroviranomainen on esittänyt Viron viranomaisille avunantopyynnönEnnakkoratkaisupyyntö on esitetty riita-asiassa, joka koskee Maksu- ja Tolliametin (vero- ja tullivirasto, Viro, MTA) valitusta Tallinna Ringkonnakohusin (Tallinnan ylioikeus, Viro) päätöksestä, jolla viimeksi mainittu tuomioistuin kieltäytyi antamasta lupaa Heavyinstall OÜ -yhtiötä koskevien turvaamistoimien toteuttamiseen. Lupaa oli pyydetty Suomen veroviranomaisen Viron veroviranomaiselle direktiivissä 2010/24 tarkoitettua keskinäistä avunantoa koskevien säännösten perusteella esittämän turvaamistoimia koskeva pyynnön vuoksi. Julkisasiamies esittää asiassa, että direktiivin 2010/24/EU 16 artiklaa on tulkittava siten, että kun turvaamistoimien toteuttamiseen liittyvään avunantopyyntöön on liitetty saman artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu asiakirja, joka sisältää avunantoa pyytäneen jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisun, tämän tuomioistuimen arvio sitoo pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuinta, siltä osin kuin kyse on pyydettyjen turvaamistoimien tarpeellisuudesta eli edellytysten täyttymisestä sekä turvaamistoimien toteuttamisen mahdollisuudesta pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. - Uutiset
18.9.2020 12.07
Asianajaja Anne Björklund: Kuka korvaa oikeudenkäyntikulut hankinnan keskeytyessä?Osallistuminen hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun on tarjoajan näkökulmasta usein, ainakin pienemmissä organisaatioissa, suuri ponnistus niin ajankäytöllisesti kuin taloudellisesti. Mikäli tarjous ei menesty tarjouskilpailussa ja tarjoaja katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut hankintalain vastaista, se voi vaatia hankintaoikaisua ja/tai tehdä valituksen markkinaoikeuteen. - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
18.9.2020 15.00
Velallinen ei ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa - maksuohjelmaa oli muutettavaVelallinen oli ilmoituksensa mukaan jäänyt eläkkeelle hoitamaan sairasta lähiomaistaan. Velallisen mukaan hän ei ollut maksuohjelmaa vahvistettaessa tiennyt lähiomaisensa tulevasta sairastumisesta. Tältä osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei velallinen ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa. HO myös katsoi, ettei velalliselta voitu kohtuudella edellyttää vahvistetun maksuohjelman mukaista maksuvelvollisuuden täyttämistä. Velalliselle vahvistettua maksuohjelmaa oli siten muutettava. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen maksuohjelman muuttaminen tapahtui soveliaimmin KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 9.00
Hovioikeus velvoitti kaupungin 50 000 euron sakon uhalla esittämään kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumuksetRovaniemen kaupunki velvoitettiin 50 000 euron sakon uhalla esittämään KO:lle Rovaniemen kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumukset, joilla on osoitettu asiakkaita palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja erityistä tukea vaativien tehostettuun palveluasumiseen. Määräys koskee sekä puitejärjestelyyn osallistuneisiin että sen ulkopuolisiin yrityksiin annettuja maksusitoumuksia. Asiakirjat on esitettävä KO:lle 30 päivän kuluessa siitä, kun HO:n päätös on saanut lainvoiman. Maksusitoumukset on esitettävä siten peitettynä tai muuten käsiteltynä, että niistä ilmenee vain lähettäjä, palvelun tuottaja, ostettu palvelu ja sen aika. Muilta osin KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 10.42
Hovioikeus punnitsi asianajajan sananvapauden rajoja – valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAsiassa esitettiin A:n sananvapauden hyväksyttävän rajoittamisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja. Yhtäältä A:n kantelun kohteena olevassa valituksessa esittämien ilmaisujen esittämistilanne, ilmaisuista pääteltävä esittämistarkoitus ja niiden asiasisältö puolsivat johtopäätöstä siitä, että A:n sananvapautta oli perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti liiaksi rajoitettu siitä, mikä olisi ollut välttämätöntä tuomioistuimen arvovallan varmistamiseksi. Toisaalta ilmaisujen esittämistapa, niiden kirjallinen muoto, valituskirjelmän yleinen sävy ja osittain ilmaisujen etäinen yhteys kantelun kohteena olevaan asiaan sekä A:n menettelystä määrätyn kurinpidollisen seuraamuksen lievyys puolsivat vastakkaista päätelmää. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ratkaisussa kerrottuja seikkoja punnittuaan, että A:n sananvapauden rajoittamiselle oli ollut perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta asianmukaiset ja riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomanaA oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessaSyyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
22.9.2020 12.10
Lakimiesuutiset: Koronakevät paljasti oikeusvaltion kehittämisen paikkojaKevään 2020 poikkeusolot toivat julkisen vallan käytön uudella tavalla keskiöön. Suomessa oikeusvaltion rakenteita onnistuttiin kunnioittamaan, mutta esiin tuli myös kehittämisen paikkoja. - Uutiset
22.9.2020 13.30
Hovioikeus palautti konkurssiasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksi – istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdotonHovioikeus totesi, että konkurssilain istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdoton. Konkurssiasian ratkaiseminen istuntokäsittelyä järjestämättä edellyttää, että velallinen ei ole istuntokäsittelyä pyytänyt ja että tuomioistuin katsoo sen tarpeettomaksi. Velallisen ei edellytetä perustelevan istuntokäsittelyn järjestämistä koskevaa pyyntöään. Yhtiö oli vastustanut hakemusta ja vaatinut istuntokäsittelyä useaan otteeseen asian käsittelyn aikana. Istunto 3.2.2020 oli keskittynyt lykkäämistä koskevan kysymyksen käsittelyyn eikä siinä istunnon pöytäkirjan perusteella ollut käsitelty konkurssiin asettamisen edellytyksiä ja otettu vastaan yhtiön vastustamisensa tueksi esittämää selvitystä. Tähän nähden hovioikeus katsoi, että velallisen oikeus saada konkurssiin asettamista koskeva asia käsitellyksi istunnossa, lausua kantansa hakemuksesta ja esittää kantaansa tukevaa selvitystä, ei ollut toteutunut konkurssilain säännösten edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista järjestää velallisen vaatima istuntokäsittely. Käräjäoikeudessa oli siten tapahtunut menettelyvirhe, minkä johdosta käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 15.30
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinTuomiolauselmien korvausmäärät oli korjattu kirjoitusvirheinä vastaamaan tuomion perusteluja. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 9.39
Peliriippuvuus - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelynHO katsoi, että velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat asiaa kokonaisuutena arvioitaessa vastaan puhuvia seikkoja painavampia ottaen erityisesti huomioon, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut vähentää velkaantumisesta kuluneen ajan merkitystä kokonaisharkintaan vaikuttavana seikkana. Hakijalle oli siten VJL 10 a §:ssä tarkoitettujen painavien syiden perusteella esteestä huolimatta myönnettävä velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
23.9.2020 11.20
Hovioikeus VJL 9 a § 1 momentista: Maksuvaran puuttumista noin 9 kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena - velkajärjestelyhakemus hylättiinOttaen huomioon asiassa kerrottu ja se, että hakija oli sairaudestaan huolimatta aikaisemmin työllistynyt noin vuoden kuluessa edellisen työsuhteensa päättymisestä, HO katsoi, että maksuvaran puuttumista noin yhdeksän kuukauden työttömyyden vuoksi voitiin pitää vielä väliaikaisena. Näin täydennettynä HO hyväksyi KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 11.30
Hovioikeus arvioi oliko asian hoitamisessa ollut niin vakavia laiminlyöntejä tai puutteita, ettei avustajalla ollut oikeutta valtion varoista maksettavaan palkkioonOttaen huomioon asian laatuja laajuus sekä sen käsittelyvaihe HO katsoi toisin kuin palkkiovaatimuksen hylännyt KO, että avustajalla oli oikeus kohtuulliseen palkkioon KO:ssa. Kohtuulliseksi ajankäytöksi asian hoitamiseksi HO arvioi kolme tuntia. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.10
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion täytäntöönpanostaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, tuliko tuomioistuimen tutkia toimivaltaansa koskeva kysymys välimiesmenettelyssä annetun tuomion täytäntöönpanoa koskevan hakemusasian käsittelyssä ja soveltaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 21 §:ää tilanteessa, jossa vastapuoli jättää lausumatta vai tuliko tuomioistuimen ratkaista asia toimivaltaansa tutkimatta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 7 §:n nojalla. Jos käräjäoikeuden tuli soveltaa ensiksi mainittua säännöstä, oli asiassa vielä arvioitavana se, oliko käräjäoikeus ollut toimivaltainen lain välimiesmenettelystä 50 §:n tai jonkin muun säännöksen nojalla. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 14.21
Hovioikeus arvioi oliko hakija laiminyönyt tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa velkajärjestelyhakemuksen käsittelyssä ja muodostiko hakijan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselleAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittaja tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta kaupanvahvistajan palkkiot ja asumistuen velkajärjestelyhakemuksen käsittelyn aikana ja siten laiminlyönyt VJL 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa ja siitä, oliko hän velkajärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen tehnyt uutta velkaa, joka ei ollut ollut välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja siten laiminlyönyt velkajärjestelylain 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, muodostiko valittajan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle. Asiassa todetuin tavoin valittajan velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettua estettä. Valittajan maksuohjelman kesto oli näin ollen muutettava VJL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.10
Hovioikeus: Ulosottovalitusta ei enää voitu tutkia eivätkä KO ja HO olleet toimivaltaisia tutkimaan täytäntöönpanoperusteiden oikeellisuuttaA:n ulosottosaatavat oli maksettu vapaaehtoisella maksusuorituksella kokonaisuudessaan ulosottomiehelle ja ulosottomies oli tilittänyt kertyneet varat. A:n ulosottoasioiden vireilläolo oli lain mukaan päättynyt. Ulosottovalituksen käsittelyn jatkamiselle ei siten ollut enää edellytyksiä ja siltä osin kuin A:n vaatimukset olivat kohdistuneet valituksenalaiseen ulosottotoimeen, lausuman antaminen niistä raukesi. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 10.40
Hovioikeus ei sallinut yhtiön vedota vasta hovioikeudessa siihen, että se oli halunnut palauttaa työntekijän työsuhteen entisin ehdoinArvioitaessa yhtiön oikeutta vedota uuteen seikkaan olennaista ei ollut se, oliko sovintotarjouksia hyväksytty KO:ssa kirjallisiksi todisteiksi, vaan se, oliko yhtiö näyttänyt sillä olleen este tai pätevä aihe olla vetoamatta KO:ssa haluunsa palauttaa työsuhde entisin ehdoin. Koska yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota mainittuun seikkaan KO:ssa tai että sillä oli ollut pätevä aihe olla tekemättä niin, yhtiöllä ei ollut oikeutta vedota siihen enää HO:ssa. - Uutiset
24.9.2020 11.00
KKO: Rangaistuslajin valinnassa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen välillä tekijän aikaisempana rikollisuutena otettiin huomioon eurooppalaisesta rikosrekisteriotteesta ilmenevät aikaisemmat muissa EU:n jäsenvaltioissa annetut tuomiotRangaistuksen määrääminen - Rangaistuslajin valinta - Uutiset
24.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta pidätysmääräyksestäVapautta rajoittava toimenpide, joka kohdistuu henkilöön, josta on annettu ensimmäinen eurooppalainen pidätysmääräys (EPM) toisen EPM:n täytäntöönpanemiseksi tapahtuneen luovuttamisen perusteena ollutta tekoa aiemman toisen teon perusteella, ei ole EU-oikeuden vastainen, jos tämä henkilö on poistunut vapaaehtoisesti ensimmäisen EPM:n antaneesta valtiosta. Tässä tilanteessa sen jäsenvaltion, joka on luovuttanut syytetyn toisen EPM:n perusteella, täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten on annettava suostumuksensa. - Uutiset
24.9.2020 12.25
Hovioikeus: Laissa ei ole määräyksiä – syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle ei ollut riittäviä perusteitaTuomioistuimen on pakkokeinolain 6 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan kumottava vakuustakavarikko, jollei syytettä nosteta neljän kuukauden kuluessa vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta. Saman momentin nojalla tuomioistuin voi pidentää tätä aikaa enintään neljällä kuukaudella kerrallaan. Laissa ei ole määräyksiä siitä, millä edellytyksillä määräaikaa voidaan pidentää. Asiassa oli ratkaisevaa erityisesti se, oliko syytteen nostamiselle asetetun määräajan ja vakuustakavarikon voimassaolon pidentäminen rikoskomisarion vaatimalla tavalla pakkokeinolain 1 luvun 2 §:ssä lausutun suhteellisuusperiaatteen mukaista. Valituksesta ei käynyt ilmi, miltä osin esitutkinta oli kesken ja mistä syistä asiaa ei ollut saatu selvitettyä ja saatettua syyteharkintaan 31.8.2020 mennessä. Näin ollen asiassa ei esitetty sellaista selvitystä, että syytteen nostamisen määräajan pidentämiselle olisi riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 24.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttäAsianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
25.9.2020 10.31
KKO: Hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella virolaisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoasiassaYhtiö A:n hakemuksesta käräjäoikeus julisti tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) 44/2001 nojalla virolaisen tuomioistuimen B:tä vastaan antaman tuomion täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa. B vaati hovioikeudessa, että A:n hakemus hylätään, koska hakemuksen hylkäämiselle oli asetuksen 34 ja 35 artiklan mukaiset perusteet. Hovioikeus ei myöntänyt B:lle jatkokäsittelylupaa.
Korkein oikeus katsoi, että jatkokäsittelylupaa koskevat oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun säännökset soveltuivat asiaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että hovioikeuden olisi tullut myöntää jatkokäsittelylupa painavan syyn perusteella. (Ään.) - Uutiset
25.9.2020 11.10
KKO poisti päätöksensä takavarikkoasiassa vahvennetun jaoston ratkaisullaKorkeimman oikeuden päätös KKO 2020:41 poistettiin kantelusta, koska Korkeimpaan oikeuteen sähköpostitse saapunutta asianosaisen lausumaa ei ollut otettu huomioon asiaa ratkaistaessa ja koska tämän virheen voitiin sen laatu huomioon ottaen otaksua olennaisesti vaikuttaneen asian lopputulokseen. - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteenHO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 14.00
Apulaisoikeuskansleri: Ruotsin kielen käyttö kaksikielisessä käräjäoikeudessaApulaisoikeuskansleri kiinnitti kaksikielisen käräjäoikeuden ja sen laamannin huomiota kielilainsäädännön noudattamiseen käräjäoikeuden toiminnassa. - Uutiset
28.9.2020 11.20
KHO: Uuden selvityksen esittäminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ollut ulkomaalaislaissa tarkoitettu erityisen painava syy valitusluvan myöntämiselleUlkomaalaisasia – Valituslupa – Valitusluvan myöntämisperusteet – Muu erityisen painava syy – Uusi selvitys - Uutiset
28.9.2020 16.00
Hovioikeus määräsi velkajärjestelyn raukeamaan ja suorittamaan yksityisvelkojalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVelallinen ei ollut ollut yhteydessä velkojiin tai osoittanut muutenkaan aktiivisuutta maksuohjelmansa noudattamiseen, vaan hän oli jättäytynyt passiiviseksi ja lopettanut maksuohjelman mukaisten maksujensa maksamisen kokonaan. Näin ollen HO katsoi, että velallisen menettely maksuohjelmansa noudattamisen suhteen oli ollut kokonaisuutena arvostellen piittaamatonta. Huomioiden, että velallisen maksusuoritusten laiminlyönnit olivat kestäneet hyvin pitkän ajan, oli maksujen laiminlyönti ollut olennainen. Maksujen laiminlyönnille ei ollut hyväksyttävää syytä. Näin ollen velallisen maksuohjelma oli määrättävä raukeamaan. Lakivaliokunnan mietintö huomioiden HO katsoi, että ei ollut edellytyksiä määrätä velallinen suorittamaan veloille viivästyskorkoa maksuohjelman keston ajalta. Asiassa oli ollut noin 2 vuoden pituinen jakso, jonka aikana ei ollut tehty toimenpiteitä. Kohtuullinen hyvityksen määrä tässä tapauksessa oli 2 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 7.57
Apulaisoikeusasiamies esittää hyvitystä: Oikeusaputoimiston virheen vuoksi kantelijan valituslupahakemus jätettiin KHO:ssa tutkimattaApulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asiassa oli tapahtunut kantelijan kannalta selvä ja luonteeltaan vakava oikeudenloukkaus. Viranomaistoiminta ei täyttänyt perusoikeutena turvatun oikeusturvan vaatimuksia, joten hyvityksen suorittamiselle on perusteita. - Uutiset
29.9.2020 8.23
Hovioikeus arvioi turvaamistoimen edellytyksiä kaupungin ja tietokoneohjelmiston toimittajan välisessä ylläpitopalvelusopimuksen irtisanomisessaHovioikeudessa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä on CGI:tä kohtaan oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto sovitelluksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla siten, että se olisi edelleen oikeutettu saamaan Rondo-järjestelmän ylläpitopalvelua sekä kielletyksi toimet, jotka vaarantaisivat aineiston siirtämisen Rondo-järjestelmästä sen korvaavaan järjestelmään. Turvaamistoimen ja sovittelun edellytyksiä koskevat sekä asiassa osapuolten toiminnasta ilmenneet seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, ettei kaupunki saattanut todennäköiseksi, että sillä olisi sopimuksen sitovuuden lähtökohdasta poikkeavasti oikeus saada ylläpitosopimuksen irtisanomisehto kohtuullistetuksi oikeustoimilain 36 §:n nojalla ja siten saada hyväkseen turvaamistoimihakemuksella vaatimansa kieltomääräykset. Koska turvaamistoimen vaade-edellytys ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarpeen arvioida vaaraedellytyksen täyttymistä ja tehdä intressipunnintaa. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen lausua myöskään siitä, oliko vaatimuksen kohta 2 (kielto tehdä aineiston siirtämisen vaarantavia toimia) selvästi perusteeton. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 8.43
Hovioikeus oli erimielinen avustajan palkkiosta siltä osin kuin asianajajalle maksettiin palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisestaEri mieltä ollut jäsen totesi mm., että "tilanteessa, jossa avustaja tai puolustaja ilmoittaa päämiehensä puolesta tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun mutta ratkaisuun ei haeta valittamalla muutosta hovioikeudelta, avustajan tai puolustajan olisi saadakseen palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta haettava sitä erikseen ja tuomioistuimen olisi annettava vaatimuksesta erillinen ratkaisunsa, mikäli tyytymättömyyden ilmoittamisen ei katsota kuuluvan palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sanotun toimen vähäisyyteen nähden. Edellä lausutuilla perusteilla myös tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun kuuluu palkkioasetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuihin jälkitoimiin, joista ei hovioikeudessa makseta erikseen palkkiota." (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 9.38
KKO äänesti: Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkiaA:n asiamies oli toimittanut valituksen käräjäoikeuden tuomiosta käräjäoikeuteen valitusajan viimeisenä päivänä virka-ajan päättymisen jälkeen. Hovioikeus oli myöntänyt asiassa jatkokäsittelyluvan ja vasta asian valmistelua jatkaessaan havainnut, että valitus oli saapunut myöhässä. Hovioikeuden varattua A:lle tilaisuuden lausuman antamiseen A oli hakenut menetetyn määräajan palauttamista esittäen, että hänellä oli ollut laillinen este valituksen perille ajamiseen määräajassa. A oli vedonnut lausumassaan siihen, että hän ei ollut hakenut menetetyn määräajan palauttamista 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta, koska hän oli saatuaan tiedon hovioikeuden myöntämästä jatkokäsittelyluvasta käsittänyt, että hovioikeus tutkii valituksen. Hovioikeus oli tämän jälkeen jättänyt valituksen ja menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksen myöhässä saapuneina tutkimatta.
Korkein oikeus katsoi, että määräaika hakea menetetyn määräajan palauttamista oli asian olosuhteissa alkanut vasta, kun hovioikeuden päätös jättää valitus myöhässä saapuneena tutkimatta oli saanut lainvoiman. Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta oli tehty ennen hakemuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä ja se tuli siten tutkia. (Ään.) - Uutiset
29.9.2020 10.13
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiöllä oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto toisen yhtiön taholta tapahtuvalle autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselleHovioikeus muun muassa hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että Y:llä oli omistusoikeuteensa perustuva oikeus hallita kannevaatimuksen kohdassa 1 yksilöityjä autopaikkoja eikä X saa omavaltaisesti estää Y:tä käyttämästä autopaikkoja eli X:n väitetty toiminta on kiellettyä, että esitetyn todistelun perusteella Y:n huoli siitä, että X voi turvaamistoimella asetetun kiellon päättyessä jatkaa autopaikkojen käytön oikeudetonta rajoittamista, on perusteltu eli on olemassa uhka kielletyn toiminnan jatkumiselle tai alkamiselle tuomion jälkeen ja Y:llä näin ollen oli oikeutettu tarve saada pysyvä kielto autopaikkojen käytön omavaltaiselle estämiselle. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressiAsiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 9.37
KKO äänesti: KO:n ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamattaIrtaimen kaupan purkamista koskeva riita-asia oli siirretty tuomioistuinsovitteluun, jossa osapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka mukaan A Oy ostaa B Oy:ltä muun ohella tontin tiettyyn päivämäärään mennessä. Käräjäoikeus vahvisti lainvoimaiseksi jääneen sovinnon. A Oy haki Korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden sovinnon vahvistamista koskevan ratkaisun purkamista.
Korkein oikeus katsoi, että sovintosopimuksessa oli kysymys kiinteistön kaupan esisopimuksesta, jota ei ollut tehty maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta. (Ään.) - Uutiset
30.9.2020 10.00
Hovioikeus: Tuntuva sakkorangaistus oli vielä oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus kuudesta tietojärjestelmän häirintäteosta tuomitulle nuorelle - oikeudenkäynnin kestolle oli annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystäVastaajan (s. 1998) syyksi oli KO:ssa luettu kuusi tietojärjestelmän häirintätekoa. Teot olivat KO:n tuomiossa selostetuin tavoin kohdistuneet eri asianomistajiin, ja vakavimmat olivat palvelunestohyökkäysten toistuvuuden ja aiheutettujen seurausten osalta olleet kohtien 1 ja 3 teot. Vastaaja oli teot tehdessään ollut 18-vuotias. Asiassa oli HO:ssa kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen vankeuden ja sakkorangaistuksen välillä. Kysymys oli myös siitä, oliko oikeudenkäynti viivästynyt siten, että se tuli ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena. Oikeudenkäynnin viivästymisen osalta HO totesi, että rikosten tekoajan päättymisestä oli KO:n tuomion antamiseen mennessä kulunut hieman alle 2 vuotta ja HO:n tuomion antamiseen mennessä noin 3,5 vuotta. Tämän pituista kokonaiskäsittelyaikaa itsessään ei yleinen oikeuskäytäntö huomioiden lähtökohtaisesti ollut pidettävä RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin huomattavan pitkänä. Ottaen huomioon vastaajan nuori ikä oikeudenkäynnin kestolle oli kuitenkin tässä tapauksessa annettava rangaistusta määrättäessä jonkin verran merkitystä. Kaikki asiassa lausuttu huomioon ottaen HO päätyi siihen, että tuntuva sakkorangaistus (90 ps) oli vielä tässä tilanteessa oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työyhteenliittymän asianosaiskelpoisuudesta ja YSE 1998 -ehtojen taloudellisesta loppuselvityksestäX Oy:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko YSE 1998 -ehtojen mukainen taloudellinen loppuselvitys toimitettu ja miten sekä oliko käräjäoikeus virheellisesti välituomiolla hylännyt kanteen ennenaikaisena. Valituksen johdosta oli kysymys myös siitä, oliko käräjäoikeus tehnyt prosessivirheen jättäessään asian lepäämään ja hylätessään kanteen sittemmin ennenaikaisena. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvaamisesta. Ennen valituksen tutkimista hovioikeuden oli otettava kantaa Y Oy:n jo käräjäoikeudessa esittämään väitteeseen siitä, ettei Työyhteenliittymä T:llä ollut asianosaiskelpoisuutta ja kanne olisi sen osalta pitänyt jättää tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.37
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut voinut hylätä kannetta antamatta vastaajille haastettaValittajan korvausvaatimus perustui siihen, että hänet oli rikosseuraamusesimiehen päätöksellä käsiraudoitettu ja sijoitettu tarkkailuun eli viety kameravalvottuun eristysselliin. Toinen rikosseuraamusesimies oli jatkanut valittajan pitämistä eristyssellissä, vaikka siihen ei ollut ollut valittajan mukaan edellytyksiä. Myöhemmin rikosseuraamusalueen aluejohtaja oli kumonnut kyseisen päätöksen. Lisäksi kanteen perusteina valittaja oli vedonnut siihen, että hänelle ei ollut annettu kynää ja paperia eikä hammasharjaa ja -tahnaa ja häntä oli kielletty soittamasta asianajajalleen. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 13.59
Hovioikeus alensi vakuustakavarikon määrää 640.500 eurosta 275.000 euroonHovioikeus katsoi asiassa selvitetyksi, että B voidaan tuomita korvaamaan rikoksella aiheutettu vahinko X Oy:lle. Hovioikeus katsoi, että vakuustakavarikon määräämisen yleiset edellytykset täyttyivät. Vaaditun vahingonkorvauksen määrä ei ole vähäinen. B ei esittänyt sellaista selvitystä, jonka perusteella hukkaamisvaaraa ei hänen osaltaan voitaisi katsoa olevan olemassa. Näin ollen syytä käräjäoikeuden määräämän vakuustakavarikon kumoamiselle ei ollut. X Oy:n esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hovioikeuden päätöksen antohetkellä viivästyskorkoineen yhteensä noin 250.000 euroa. Yhtiö oli vaatinut korvausta kiinteistön käyttöhyödyn menetyksestä kuukausittain 2.000 euroa alueen ennallistamiseen saakka. Hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut ilmi mitään sellaista, minkä perusteella X Oy:n käyttöhyödyn menetystä koskevaa vaatimusta voitaisiin pitää ilmeisen perusteettomana. Asiassa oli lisäksi oletettavissa, että X Oy:lle käyttöhyödyn menetyksestä tuomittava vahingonkorvaus tulee ajan kulumisen vuoksi kasvamaan toistaiseksi esitetystä vaatimuksesta ainakin 24.000 eurolla (12 x 2.000 euroa). Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli tuomiollaan 25.2.2020 ratkaissut ainoastaan B:n rikosasian ja tähän liittyvät oikeudenkäyntikulut. Yksityisoikeudellisten vaatimusten osalta asian käsittely jatkuu edelleen käräjäoikeudessa, mistä on odotettavissa X Oy:lle lisää oikeudenkäyntikuluja. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n omaisuutta oli määrättävä pantavaksi vakuustakavarikkoon enintään määrä, joka vastaa 275.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020) - Uutiset
1.10.2020 16.00
Edunvalvojaansa tyytymättömälle valittajalle määrättiin yleinen edunvalvoja suoraan hovioikeudessaHO katsoi, että vaikka asia oli KO:ssa ratkaistu valittajan tahdon mukaisesti, hänellä oli valituksessa tarkoitettujen olosuhteiden muutosten johdosta ollut asiassa riittävä muutoksenhakuintressi. Asian laatu samoin kuin sen joutuisa ja prosessiekonominen käsittely puolsivat myös sitä, että asia voidaan ratkaista suoraan HO:ssa. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava ja valittajan edunvalvojaksi oli määrättävä yleinen edunvalvoja. (Vailla lainvoimaa 1.10.2020)