Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
9.10.2020 8.29
Koronatilanteessa verojen maksuun on ollut mahdollista hakea lisäaikaa aiempaa helpomminJos maksujärjestelyssä olevia veroja ei maksa 14 päivän sisällä huomautuksesta, maksujärjestely peruuntuu ja verot voivat mennä ulosottoon. - Uutiset
9.10.2020 8.48
Ulosottolain väliaikaisiin muutoksiin esitetään jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla madalletaan ulosottolain helpotusten soveltamisen kynnystä koronaepidemian aikana. Väliaikaisten muutosten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden huhtikuun loppuun asti. - Uutiset
9.10.2020 9.33
KKO piti käräjätuomarin tekoa kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta - hovioikeuden tuomio kumottiinKO:n pääkäsittelyssä oli käsitelty kahta vastaajaa ja seitsemää syytekohtaa koskevaa rikosasiaa. Käräjätuomari oli julistanut tuomion, jossa toinen vastaajista oli tuomittu yhteiseen vankeusrangaistukseen kahdesta varkaudesta, kätkemisrikoksesta ja syyttäjän pääkäsittelyssä esittämän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti vahingonteosta, josta syyteoikeus oli vanhentunut. Käräjätuomarin mukaan hän ei ollut antanut painoa vahingonteolle yhteistä rangaistusta mitatessaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevin perustein, että käräjätuomarin tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, ja hylkäsi syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. - Uutiset
9.10.2020 10.10
Kantajalla oli todistustaakka työsopimuksen hiljaisesta syntymisestäKantajalla katsottiin väitteen tekijänä olleen paremmat mahdollisuudet näyttää väitteensä toteen kuin vastapuolella, jonka olisi pitänyt osoittaa konkludenttisesti olosuhteiden perusteella syntyneen työsopimuksen olemattomuus todeksi. Mikäli työsopimuksen olemassaolo näytettiin toteen, tuli ratkaistavaksi riitaiset kysymykset siitä, voiko palkkasaatava perustua kantajan väittämin tavoin työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan sekä siitä, oliko vastaaja ollut oikeutettu päättämään kantajan työsopimuksen vastauksessa esitetyistä syistä vai ei. KO oli arvioinut asiassa sanottuja seikkoja erikseen ja myös kokonaisuutena ja katsonut, ettei kantaja ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hänen ja vastaajayhtiön välillä olisi ollut kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa työsopimus. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että kantaja olisi ollut työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa vastaajayhtiöön eikä hänellä siten ollut oikeutta oikeutta kanteessa vaatimiinsa työsopimuslakiin perustuviin saataviin. Kanne oli näin ollen hylättävä. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
9.10.2020 16.00
Ilman avustajaa elatusriitaa hoitaneen isän sallittiin esittää uutta todistelua vielä prekluusion jälkeenkin - käräjäoikeuden käsittelyratkaisu kumottiinAsiassa oli lapsen edun mukaista, että elatusapu määrätään elatusvelvollisen elatuskyvyn mukaisesti eikä asiaa tarvitse saattaa heti uudestaan vireille. Elatusavun määrääminen puutteellisiin tietoihin perustuen oli kohtuuton seuraamus todistelun ilmoittamisen laiminlyömisestä tässä tapauksessa. Huomioon ottaen asian laatu ja erityisesti se, ettei isällä ollut ollut lainkaan avustajaa KO:ssa HO katsoi, että hänellä oli ollut pätevä aihe vedota todisteisiin vielä KO:n jatketussa valmisteluistunnossa. Sen vuoksi KO:n käsittelyratkaisu oli kumottava. Isän sallittiin esittää nimeämänsä uusi todistelu. (Vailla lainvoimaa 9.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 8.32
Kuluttaja-asiamiehen neuvottelut Euro24:n ja Gothian kanssa etenivät vapaaehtoisiin hyvityksiin – ryhmäkanteelle ei tällä erää tarvettaKuluttaja-asiamies on neuvotellut pikaluottoyhtiö Euro24 Financen ja perintäyhtiö Gothian kanssa kuluttajilta perittyjen kohtuuttomien luottokustannusten hyvittämisestä. Nämä yhtiöt ovat nyt ilmoittaneet suostuvansa kuluttaja-asiamiehen hyvitysvaatimuksiin. - Uutiset
12.10.2020 9.28
Hovioikeus kumosi päätöksen maksuohjelman muuttamisesta - käräjäoikeus ei ollut perustellut päätöstään oikeudenkäymiskaaren säännösten edellyttämällä tavalla eikä antanut yhtiölle tilaisuutta lausua hakijan selvityksestä ennen asian ratkaisemistaAsiassa oli HO:ssa kyse siitä, olivatko KO:n päätöksen perustelut niin puutteelliset tai oliko KO laiminlyönyt kuulemisvelvollisuutensa siten, että asia oli palautettava KO:een. Mikäli asiaa ei palautettu KO:een, asiassa tuli harkittavaksi myös se, oliko hakijan hakemus valituksessa esitetyillä perusteilla hylättävä. Mikäli hakemusta ei hylätty, asiassa oli otettava kantaa siihen, voitiinko maksuohjelma hyväksyä nyt vahvistetun mukaisena vai oliko siihen tehtävä valituksessa esitettyjä muutoksia. Vielä asiassa tuli harkittavaksi selvittäjän määräämisen tarpeellisuus. KO:n päätös maksuohjelman muuttamisesta kumottiin muilta paitsi selvittäjän palkkiota koskevilta osin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
12.10.2020 13.34
Väitös: Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissaSiviili-, hallinto- ja rikostuomioistuimissa käsitellään usein samoja tapahtumia ja ratkotaan samoja oikeudellisia ongelmia. Oikeuskäytännössä nouseekin toistuvasti esiin kysymys siitä, millainen on ratkaisun oikeudellinen merkitys myöhemmässä, toisenlaista prosessimenettelyä noudattavassa oikeudenkäynnissä. OTL Anu Mantila tarkastelee väitöskirjassaan hallinto- ja siviilituomioiden sitovuutta sekä hallintotuomioistuinten oikeus- ja näyttökysymysratkaisujen vaikutusta rikosprosessissa. Miten ja millä kriteereillä ratkaisujen merkitystä tulisi arvioida? Mantilan väitöskirja ”Hallinto- ja siviiliprosessuaalisten ratkaisujen merkitys rikosprosessissa” esitetään Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi perjantaina 23. päivänä lokakuuta 2020. - Uutiset
12.10.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet räjähderikoksesta ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksesta - Virossa asuvan vastaajan avustajalla oli oikeus palkkioon matka-ajalta ja matkakuluistaVarsinaiset räjäytystyöt oli aloitettu päivää ennen ilmoitettua ajankohtaa. Räjäytystyötä koskevan ilmoituksen osalta HO katsoi, että vastaajan huolimattomuuden törkeyttä osoittavat seikat olivat siinä määrin vähäisiä, ettei huolimattomuus ollut ollut törkeää ja syyte oli tämän osateon osalta hylättävä. Asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että noin 200 kiloa räjähdettä sisältänyt pakettiauto olisi syytteessä kuvatulla tavalla ollut noin metrin päässä panostuspaikasta ja ensimmäisestä panostetusta reiästä. Syyte oli siten hylättävä myös räjähteiden säilytykseen liittyvien osatekojen osalta. Syytteen tueksi esitetty näyttö ei myöskään osoittanut riittävällä varmuudella, ettei räjäytyssuunnitelma olisi vastannut räjäytettäviä kenttiä reikämäärältään ja räjähdysainemäärältään. Asiassa oli ollut riidatonta, että työmaa-aluetta ei ollut aidattu eikä työmaalla ollut ollut muita vaaraa osoittavia merkintöjä kuin kaupungin järjestämät kyltit. Tältä osin HO totesi mm., ettei räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annetun VN:n asetuksen 16 §:ssä ole tarkempia määräyksiä siitä, millä tavalla räjäytyskohteen vaarallinen alue on osoitettava. Koska vastaaja oli näin ollen pyrkinyt varmistamaan, ettei vaarallisella alueella liiku ihmisiä, ei hänen huolimattomuuttaan voitu pitää tältä osin törkeänä. Kysymys myös avustajan oikeudesta palkkioon matka-ajalta ja matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 12.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
13.10.2020 14.43
Hovioikeus: Ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan liikennevakuutuskorvausta koskevan kanteen tutkimisenHO katsoi KO:n tavoin, että valittajan uudessa kanteessa oli kysymys samasta asiasta kuin ensiprosessissa. Sitä, että valittajan vammoista oli nyt saatavissa uutta selvitystä, ei voitu pitää sellaisena jälkisattumuksena, joka olisi oikeuttanut uuteen oikeudenkäyntiin tässä tilanteessa. Näin ollen kysymys oli erilaisesta tilanteessa kuin KKO:n ratkaisussa 2013:54 tarkoitetussa tapauksessa. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että ensiprosessissa annettu lainvoimainen tuomio esti valittajan kanteen tutkimisen. Vaikka asianosaisten asema oli toisiinsa nähden erilainen, HO katsoi, ettei asiassa ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, että valittaja joutuisi korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 9.45
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa konkurssin julkissselvitykseen julkisena hallintotehtävänäJulkisselvitystä on apulaisoikeusasiamiehen kannanoton mukaan pidettävä julkisena hallintotehtävänä, kun huomioidaan julkisselvitykseen liittyvä viranomaisen ohjaus- ja valvontavalta, julkisselvityksen tavoitteet yleisen edun turvaamisessa ja julkisselvittäjän vastuu viranomaiselle. Tällöin toiminnassa tulee huomioida hyvän hallinnon periaatteet ja toiminta on myös apulaisoikeusmiehen valvonnan alaista. Julkisuuslakia ei kuitenkaan voida soveltaa, sillä kyse ei ole julkisen vallan käytöstä. - Uutiset
14.10.2020 10.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi ulkomailla asuvalle edunvalvojan kuolinpesän pesänselvitykseen ja perinnönjakoon liittyvissä asioissa mukaan lukien testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen tarvittavat toimetHO totesi, että vaikka asiaan osallinen A ei itse kokisi tarpeelliseksi osallistua X:n kuolinpesän asioihin, oli joka tapauksessa tarpeen, että hänen oikeuttaan kuolinpesän osakkaana valvotaan. Tähän nähden oli perusteltua, että poissa olevalle A:lle määrätään edunvalvoja. Näin ollen holhoustoimilain 10 §:n 2 kohdan edellytykset edunvalvojan määräämisen tarpeelle olivat täyttyneet. KO:n päätös oli kumottava, ja A:lle oli määrättävä edunvalvoja hakemuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
14.10.2020 11.14
Digitaalinen oikeus - neuvosto hyväksyi päätelmät digitalisoinnin merkityksestä oikeussuojan saatavuuden parantamisessaNeuvoston tiistaina (13.10.) hyväksymissä päätelmissä kehotetaan jäsenmaita lisäämään digitaalisten välineiden käyttöä oikeuskäsittelyissä. Lisäksi niissä kehotetaan komissiota laatimaan vuoden 2020 loppuun mennessä kattava EU:n strategia siitä, kuinka digitalisoinnin mahdollisuuksia voidaan hyödyntää oikeudenkäyntimenettelyissä. Päätelmissä korostetaan, että digitaalisten teknologioiden käytön ei pitäisi vaarantaa oikeusjärjestelmien perusperiaatteita, joita ovat muun muassa tuomioistuinten riippumattomuus ja puolueettomuus, tehokkaan oikeussuojan takaaminen ja oikeus oikeudenmukaiseen julkiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi päätelmissä todetaan, että on tarpeen edistää digitaalisia taitoja oikeusalalla, jotta tuomarit, syyttäjät, oikeuslaitoksen henkilöstö ja muut oikeusalan toimijat voivat käyttää digitaalisia välineitä tehokkaasti ja oikeutta hakevien henkilöiden oikeuksia ja vapauksia kunnioittaen. - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
15.10.2020 14.56
Väliaikaiselle konkurssihakemusten rajoitukselle esitetään jatkoaHallitus esittää jatkoa väliaikaiselle laille, jolla on rajoitettu velkojan oikeutta hakea yritys konkurssiin. Väliaikaisen lain voimassaoloa on tarkoitus jatkaa tammikuun 2021 loppuun asti. - Uutiset
15.10.2020 15.00
Huoltoriidan täytäntöönpanoriidassa oli erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista pääsäännöstä poiketen hakijan peruutettua hakemuksensa sen jälkeen, kun tuomioistuin oli vahvistanut ettei hän ole lapsen isäTapauksessa A oli peruuttanut 3.7.2019 vireille panemansa hakemuksen sen johdosta, että KO oli 5.3.2020 antamassaan tuomiossa vahvistanut, ettei A ole lapsen isä ja että B on lapsen isä. Kyseinen isyyden kumoamista ja vahvistamista koskevan kanteen oli 27.9.2019 pannut vireille lapsi, jota oli edustanut hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityinen syy määrätä oikeudenkäyntikuluista lainkohdan pääsäännöstä poiketen. Asianosaisten oli siten vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa ja A oli vapautettava velvollisuudesta korvata B:lle oikeudenkäyntikuluina KO:sta oikeusapumaksu 70 euroa ja oikeusavun omavastuuosuus 198 euroa, määrät yhteensä 268 euroa, sekä Suomen valtiolle / Keski- Suomen oikeusaputoimistolle asian hoitamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 297 euroa, sekä kaikille näille korvauksille tuomitusta koronmaksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
16.10.2020 9.46
KKO arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta toisin kuin hovioikeus tilanteessa, jossa syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset olivat menestyneet osaksiKO tuomitsi A:n B Oy:öön kohdistuneesta törkeästä petoksesta ja hylkäsi syytteen kavalluksesta. KO hyväksyi B Oy:n vahingonkorvausvaatimuksen törkeän petoksen osalta kokonaisuudessaan ja hylkäsi kavallusta koskevan korvausvaatimuksen. HO, jonne A valitti syyksilukemisesta ja tuomitusta vahingonkorvauksesta, luki A:n syyksi törkeän petoksen sijasta petoksen ja alensi A:n rangaistusta sekä B Oy:lle suoritettavaa vahingonkorvausta. Korkeimmassa oikeudessa oli A:n valituksen perusteella kysymys siitä, onko A velvollinen korvaamaan B Oy:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja HO:ssa osaksi tai kokonaan. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa vahinkonaan ja että A:n tuli korvata B Oy:n oikeudenkäyntikulut HO:ssa osaksi. HO:n tuomiota muutettiin. - Uutiset
16.10.2020 10.45
KHO: kuluttaja-asiakkaalla ei ollut oikeutta valittaa Energiaviraston päätöksestäKuluttaja-asiakas oli ottanut yhteyttä sääntelyviranomaisena toimivaan Energiavirastoon verkonhaltijan suorittamaan sähkön laskutukseen liittyen. Viraston tehtyä asiassa päätöksen kuluttaja-asiakas vaati päätöksen oikaisua ja asianosaisaseman tunnustamista, minkä virasto hylkäsi. Hallinto-oikeus kumosi Energiaviraston päätökset ja vahvisti kuluttaja-asiakkaan asianosaisaseman. Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei valitusoikeutta koskevaa hallintolainkäyttölain 6 § 1 momenttia ollut sovellettava sähkömarkkinadirektiivin 37 artiklan johdosta siten, että kuluttaja-asiakkaalla olisi asiassa selostetun kaltaisessa tilanteessa oikeus valittaa Energiaviraston päätöksestä. - Uutiset
16.10.2020 13.54
Vakava seksuaalirikosasia päättyi syyttämättäjättämispäätöksen - hovioikeus korotti asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan palkkiotaKO oli 10.11.2017 määrännyt asianajaja AA:n asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaksi seksuaalirikosta koskevassa asiassa. Syyttäjän sittemmin tehtyä syyttämättäjättämispäätöksen, asia ei ollut koskaan tullut tuomioistuimen käsiteltäväksi. AA oli esittänyt KO:lle laskun toimenpiteistään ja vaatinut palkkiota 14,75 tunnin työmäärän perusteella yhteensä 2.011,90 euroa. KO oli hyväksynyt avustajan kohtuulliseksi palkkioksi 8 työntuntia vastaavan määrän 880 euroa ja arvonlisäveron määränä 211,20 euroa eli yhteensä 1.091,20 euroa ja hylännyt vaatimuksen tätä ylimenevin osin. HO katsoi, että AA:lle maksettavaa palkkiota oli korotettava 6,75 tunnin työmäärää vastaavalla määrällä. Valtion varoista maksettiin AA:lle KO:n hänelle määräämän palkkion lisäksi palkkiona 742,50 euroa ja arvonlisäverona 178,20 euroa, mitkä määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 16.10.2020)