Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.9.2020 14.30
Hovioikeus: Valittaja oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa lähestymiskieltoasiassa – oikeusturva ei vaarantunutTapauksen olosuhteissa käräjäoikeuden ei ollut katsottava menetelleen virheellisesti, kun se oli määrännyt uuden pääkäsittelyn toimitettavaksi 17.6.2020, joka ajankohta ei ollut sopinut avustaja J:lle, sekä 10.6.2020 ilmoittanut A:lle, ettei istuntoa enää peruuteta, ja kehottanut A:ta hankkimaan toinen avustaja istuntoon. Käräjätuomarin lausuman perusteella oli edelleen selvitetty, että A:lle oli pääkäsittelyn alussa selostettu istunnon kulkua ja kerrottu mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi, mutta tämä oli poistunut oikeudesta pian pääkäsittelyn alkamisen jälkeen. Kerrotut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli nimenomaisesti luopunut oikeudestaan avustajaan käräjäoikeudessa. Näin ollen A:n oikeusturvan ei ollut katsottava vaarantuneen hänen väittämästään syystä eikä asiaa ollut hänen vetoamallaan perusteella palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 15.00
Apulaisvaltakunnansyyttäjä: Syytekynnys, todennäköiset syyt, vieraan valtion lakia koskevan selvityksen hankkiminen, ampuma-aserikosApulaisvaltakunnansyyttäjä saattoi syytteen nostamisesta päättäneen aluesyyttäjän ja syytettä pääkäsittelyssä ajaneen aluesyyttäjän tietoon käsityksensä siitä, että ampuma-aserikosasian asianmukainen hoitaminen olisi edellyttänyt selvityksen hankkimista Ranskan kansallisen lain sisällöstä. - Uutiset
16.9.2020 15.12
Julkisasiamies: Pääsy asianajajan ammattiinJulkisasiamies esittää, että SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat esteenä Ranskan julkishallinnon palveluksessa työskentelyä koskevalle vaatimukselle ja alueelliselle vaatimukselle, joiden täyttymistä edellytetään asetuksen nro 91-1197 98 §:n 4 kohdan nojalla erivapauden myöntämiseksi asianajajan ammatin harjoittamiselta edellytetystä koulutuksesta ja asianajajantutkinnosta, siltä osin kuin näiden vaatimusten soveltaminen ei käytännössä anna mahdollisuutta selvittää, ovatko henkilöt, jotka ovat olleet Euroopan komission virkamiehiä, hankkineet edellytetyn kokemuksen tehtävistä kansallisen oikeuden parissa. SEUT 45 ja SEUT 49 artikla ovat joka tapauksessa esteenä sille, että säännellyn ammatin harjoittamiselle asetetaan jäsenvaltiossa edellytyksiä, jotka eivät perustu johdonmukaisiin ja ennakoitavissa oleviin kriteereihin ja joista kaikki kiinnostuneet hakijat eivät voi kohtuudella varmistua etukäteen. - Uutiset
16.9.2020 16.00
Hovioikeus: Pahoinpitelystä sakkorangaistukseen tuomittu lautamies voitiin vapauttaa tehtävästäänKokonaisuutena arvioiden valituksen perusteella ei ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta vapauttamista lautamiehen tehtävästä olisi tullut arvioida eri tavalla kuin KO oli tehnyt. Muutakaan perustetta KO:n päätöksen muuttamiselle ei ollut ilmennyt. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n päätöksen perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 9.30
Hovioikeus jätti tutkimatta vaatimuksen käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämisestäNyt käsillä olevassa asiassa A oli vaatinut käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon kieltämistä. Hän ei kuitenkaan valituskirjelmässään vaatinut muutoksia käräjäoikeuden ratkaisuun, eikä valitusta ollut mahdollista täydentää uusilla vaatimuksilla. Hovioikeudessa ei näin ollen ollut käsiteltävänä sellaista valitusta, jonka johdosta hovioikeus voisi kieltää käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanon. Koska hovioikeudella ei ollut toimivaltaa määrätä täytäntöönpanon kieltämisestä, vaatimus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihinA:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 12.32
EIT:lta tuomio Suomelle - viranomaiset eivät noudattaneet erityistä huolellisuusvelvollisuuttaan, kun Kauhajoen kouluampujan asetta ei takavarikoitu ennen hyökkäystäEIT:n 1. jaosto katsoi viranomaisten epäonnistuneen suojella Kauhajoella vuonna 2008 tapahtuneen kouluampumisen uhrien elämää (EIS 2 art). Paikallinen poliisiasema oli antanut tekijälle aseluvan muutama kuukausi ennen hyökkäystä. Poliisi oli myös haastatellut tekijää päivää ennen hyökkäystä selvittääkseen, aiheuttaako tekijä vaaraa yhteiskunnalle. Poliisi oli päättänyt, ettei näin ollut, eikä tekijän asetta ollut takavarikoitu. Ammunnassa kuoli 10 ihmistä. Valittajina tapauksessa olivat menehtyneiden uhrien, opettajan ja yhdeksän oppilaan, omaiset. - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa YhdysvaltoihinAsiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 7.31
Julkisasiamieheltä ratkaisuehdotus asiassa, jossa Suomen veroviranomainen on esittänyt Viron viranomaisille avunantopyynnönEnnakkoratkaisupyyntö on esitetty riita-asiassa, joka koskee Maksu- ja Tolliametin (vero- ja tullivirasto, Viro, MTA) valitusta Tallinna Ringkonnakohusin (Tallinnan ylioikeus, Viro) päätöksestä, jolla viimeksi mainittu tuomioistuin kieltäytyi antamasta lupaa Heavyinstall OÜ -yhtiötä koskevien turvaamistoimien toteuttamiseen. Lupaa oli pyydetty Suomen veroviranomaisen Viron veroviranomaiselle direktiivissä 2010/24 tarkoitettua keskinäistä avunantoa koskevien säännösten perusteella esittämän turvaamistoimia koskeva pyynnön vuoksi. Julkisasiamies esittää asiassa, että direktiivin 2010/24/EU 16 artiklaa on tulkittava siten, että kun turvaamistoimien toteuttamiseen liittyvään avunantopyyntöön on liitetty saman artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu asiakirja, joka sisältää avunantoa pyytäneen jäsenvaltion tuomioistuimen ratkaisun, tämän tuomioistuimen arvio sitoo pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion tuomioistuinta, siltä osin kuin kyse on pyydettyjen turvaamistoimien tarpeellisuudesta eli edellytysten täyttymisestä sekä turvaamistoimien toteuttamisen mahdollisuudesta pyynnön esittäneessä jäsenvaltiossa. - Uutiset
18.9.2020 12.07
Asianajaja Anne Björklund: Kuka korvaa oikeudenkäyntikulut hankinnan keskeytyessä?Osallistuminen hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun on tarjoajan näkökulmasta usein, ainakin pienemmissä organisaatioissa, suuri ponnistus niin ajankäytöllisesti kuin taloudellisesti. Mikäli tarjous ei menesty tarjouskilpailussa ja tarjoaja katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut hankintalain vastaista, se voi vaatia hankintaoikaisua ja/tai tehdä valituksen markkinaoikeuteen. - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
18.9.2020 15.00
Velallinen ei ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa - maksuohjelmaa oli muutettavaVelallinen oli ilmoituksensa mukaan jäänyt eläkkeelle hoitamaan sairasta lähiomaistaan. Velallisen mukaan hän ei ollut maksuohjelmaa vahvistettaessa tiennyt lähiomaisensa tulevasta sairastumisesta. Tältä osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei velallinen ollut jäädessään eläkkeelle laiminlyönyt myötävaikutusvelvollisuuttaan ylläpitää maksuvaraansa. HO myös katsoi, ettei velalliselta voitu kohtuudella edellyttää vahvistetun maksuohjelman mukaista maksuvelvollisuuden täyttämistä. Velalliselle vahvistettua maksuohjelmaa oli siten muutettava. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen maksuohjelman muuttaminen tapahtui soveliaimmin KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 9.00
Hovioikeus velvoitti kaupungin 50 000 euron sakon uhalla esittämään kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumuksetRovaniemen kaupunki velvoitettiin 50 000 euron sakon uhalla esittämään KO:lle Rovaniemen kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumukset, joilla on osoitettu asiakkaita palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja erityistä tukea vaativien tehostettuun palveluasumiseen. Määräys koskee sekä puitejärjestelyyn osallistuneisiin että sen ulkopuolisiin yrityksiin annettuja maksusitoumuksia. Asiakirjat on esitettävä KO:lle 30 päivän kuluessa siitä, kun HO:n päätös on saanut lainvoiman. Maksusitoumukset on esitettävä siten peitettynä tai muuten käsiteltynä, että niistä ilmenee vain lähettäjä, palvelun tuottaja, ostettu palvelu ja sen aika. Muilta osin KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 10.42
Hovioikeus punnitsi asianajajan sananvapauden rajoja – valvontalautakunta oli voinut antaa varoituksenAsiassa esitettiin A:n sananvapauden hyväksyttävän rajoittamisen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja. Yhtäältä A:n kantelun kohteena olevassa valituksessa esittämien ilmaisujen esittämistilanne, ilmaisuista pääteltävä esittämistarkoitus ja niiden asiasisältö puolsivat johtopäätöstä siitä, että A:n sananvapautta oli perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesti liiaksi rajoitettu siitä, mikä olisi ollut välttämätöntä tuomioistuimen arvovallan varmistamiseksi. Toisaalta ilmaisujen esittämistapa, niiden kirjallinen muoto, valituskirjelmän yleinen sävy ja osittain ilmaisujen etäinen yhteys kantelun kohteena olevaan asiaan sekä A:n menettelystä määrätyn kurinpidollisen seuraamuksen lievyys puolsivat vastakkaista päätelmää. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan ja ratkaisussa kerrottuja seikkoja punnittuaan, että A:n sananvapauden rajoittamiselle oli ollut perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta asianmukaiset ja riittävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomanaA oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.14
Hovioikeus arvioi avustajalle maksettavaa palkkiota asian jäätyä sillensä hovioikeudessaSyyttäjä oli HO:lle toimittamassaan lausumassa katsonut, ettei asianajajalle tullut maksaa palkkiota tyytymättömyyden ilmoittamisesta, koska se sisältyi käräjäoikeusvaiheen jälkitoimiin. Asiassa ei syyttäjän mukaan myöskään aiheutunut sellaisia jälkitoimia HO:ssa, joista tuli maksaa palkkio, koska asia jäi sillensä. HO totesi, että huolimatta siitä, että nyt oli kysymys valituksen peruutuksesta, jonka johdosta asia jäi KO:n tuomion varaan, oli avustajan annettava HO:n ratkaisu tiedoksi päämiehelle, josta avustajalla oli oikeus saada palkkio asetuksen 3 ja 4 a §:n mukaan. Valittajan osalta asiaan liittyi myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva ratkaisu, josta hänellä oli muutoksenhakuoikeus, ja josta avustajan oli päämiestään informoitava. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 11.30
Vierashuoneessa tohtorikoulutettava, OTM Laura Sarasoja ja VTM Chris Carling: Oikeudenkäyntikulut pääkäsittelyssä ratkaistuissa riita-asioissa 2019Tutkimuksen keskeisin havainto on, että riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet vuoden 1993 alioikeusuudistuksesta lähtien. Vuonna 2019 asianosaisten oikeudenkäyntikulut olivat pääkäsittelyssä ratkaistussa riita-asiassa keskimäärin (mediaani) noin 9 000–10 000 euroa. Vuonna 2008 vertailukelpoiset oikeudenkäyntikulut olivat keskimäärin (mediaani) noin 6 000–7 500 euroa. Kantajien oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat kasvaneet noin 22 prosenttia ja vastaajien 61 prosenttia vuosikymmenessä. Alioikeusuudistuksen jälkeisenä aikana oikeudenkäyntikuluvaatimukset ovat yli kaksinkertaistuneet. Vuonna 2019 noin 41 prosentissa pääkäsittelyssä ratkaistuista riita-asioista asianosaisten yhteenlasketut oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäyntikuluriski) ylittivät riidan intressin suuruuden. Tässä suhteessa täysimittainen oikeudenkäynti on varsin riskialtis tapa ratkaista riitaisuus. - Uutiset
22.9.2020 12.10
Lakimiesuutiset: Koronakevät paljasti oikeusvaltion kehittämisen paikkojaKevään 2020 poikkeusolot toivat julkisen vallan käytön uudella tavalla keskiöön. Suomessa oikeusvaltion rakenteita onnistuttiin kunnioittamaan, mutta esiin tuli myös kehittämisen paikkoja. - Uutiset
22.9.2020 13.30
Hovioikeus palautti konkurssiasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksi – istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdotonHovioikeus totesi, että konkurssilain istuntokäsittelyn toimittamista koskeva sääntely on lain sanamuodon ja esitöiden perusteella velallisen suojaksi ehdoton. Konkurssiasian ratkaiseminen istuntokäsittelyä järjestämättä edellyttää, että velallinen ei ole istuntokäsittelyä pyytänyt ja että tuomioistuin katsoo sen tarpeettomaksi. Velallisen ei edellytetä perustelevan istuntokäsittelyn järjestämistä koskevaa pyyntöään. Yhtiö oli vastustanut hakemusta ja vaatinut istuntokäsittelyä useaan otteeseen asian käsittelyn aikana. Istunto 3.2.2020 oli keskittynyt lykkäämistä koskevan kysymyksen käsittelyyn eikä siinä istunnon pöytäkirjan perusteella ollut käsitelty konkurssiin asettamisen edellytyksiä ja otettu vastaan yhtiön vastustamisensa tueksi esittämää selvitystä. Tähän nähden hovioikeus katsoi, että velallisen oikeus saada konkurssiin asettamista koskeva asia käsitellyksi istunnossa, lausua kantansa hakemuksesta ja esittää kantaansa tukevaa selvitystä, ei ollut toteutunut konkurssilain säännösten edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista järjestää velallisen vaatima istuntokäsittely. Käräjäoikeudessa oli siten tapahtunut menettelyvirhe, minkä johdosta käräjäoikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 15.30
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinTuomiolauselmien korvausmäärät oli korjattu kirjoitusvirheinä vastaamaan tuomion perusteluja. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020)