Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
29.6.2020 14.00
Hovioikeus arvioi VJL 10 a §:n painavia syitä toisin kuin käräjäoikeus - peliriippuvuuteen vedonneen hakijan velkajärjestely aloitettiinHO arvioi, että velallisen toimet kokonaisuutena puolsivat erittäin vahvasti, eivätkä vain osittain, velkajärjestelyn myöntämistä asiassa. HO katsoi, että esteperusteesta (VJL 10 §:n 7) huolimatta velkaantuminen ei osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen HO päätyi siihen, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
29.6.2020 15.00
Puutteellisesti valmisteltu velkomusasia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli kysymys riita-asiasta, jonka valmistelu olisi alkanut asiassa yksilöityjen puutteiden vuoksi käytännössä alusta HO:ssaa ja oletettavaa oli, että oikeudenkäynnin kohde olisi poikennut olennaisesti asian käsittelystä KO:ssa. Asian käsittelyä HO:ssa ei voitu siten tässä asiassa asianmukaisesti perustaa KO:n tuomion varaan. Se, että HO olisi ottanut asian välittömästi ratkaistavakseen, ei ollut näissä olosuhteissa riittävästi perusteltavissa viivytyksen tai kustannusten välttämisellä eikä muillakaan tarkoituksenmukaisuudesta johtuvilla näkökohdilla. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020) - Uutiset
1.7.2020 13.47
Työryhmän mietintö: Korkeimpien oikeuksien yhteistyön kehittäminenKevyin tapa edistää yhteistyötä on kehittää koulutusta ja muita yhteistyömuotoja, jotka eivät edellytä lainsäädännön muuttamista. Välillisesti yhteistyöhön voitaisiin vaikuttaa kokoonpanosääntelyyn tehtävillä muutoksilla esimerkiksi siten, että yhdeksi perusteeksi vahvennetun kokoonpanon käyttämiselle lisättäisiin se, että asiassa ollaan poikkeamassa toisen ylimmän tuomioistuimen aikaisemmasta tulkinnasta. Toimivaltasääntelyä kehittämällä voitaisiin laajemminkin selkeyttää oikeusriitojen käsittelyä ja näin vähentää myös yhteistyön tarvetta ylimmissä tuomioistuimissa. Varteenotettavana vaihtoehtona työryhmä pitää ylimpien tuomioistuinten yhteistä ratkaisukokoonpanoa. - Uutiset
2.7.2020 8.00
Matkanjärjestäjä L.R. International Oy Ltd konkurssiin – korvausta voi hakea KKV:ltäL.R. International Oy Ltd on asetettu konkurssiin 11.6.2020. Yrityksellä on Kilpailu- ja kuluttajavirastossa konkurssin varalle vakuus, josta asiakkaat voivat hakea korvausta toteutumatta jääneistä matkapalveluyhdistelmistä. - Uutiset
2.7.2020 12.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden menettely ei ollut turvannut oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevassa asiassaKäräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti, kun se oli ratkaissut koko asian valituksenalaisella tuomiollaan antamatta haastetta A:n lausumissaan täsmentämälle vastaajalle ja kehottamatta vaihtoehtoisesti A:ta vielä täsmentämään haastehakemustaan puheena olevassa suhteessa. Käräjäoikeuden menettely ei ollut turvannut A:n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. (Vailla lainvoimaa 2.7.2020) - Uutiset
2.7.2020 14.25
Tuomioistuinvirasto: Sähköinen asiointi yleisissä tuomioistuimissaOikeusministeriön aineistopankki (AIPA) -hankkeen tarkoituksena on kehittää yleisten tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen toimintaa siirtymällä paperittomaan työtapaan lainkäytössä. Samalla rakennetaan tietojärjestelmä tukemaan uutta, sähköistä työtapaa. Uudet työtavat ja sitä tukeva tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain. Lisäksi on käynnissä erilaisia sähköisiä kokeiluita. Lähes kaikessa sähköisessä asioinnissa yleisissä tuomioistuimissa voidaan soveltaa samanlaisia toimintatapoja. Yhdenmukaistamalla toimintatapoja voidaan vähentää asiakkaiden, asiamiesten ja tuomioistuinten päällekkäistä työtä. Tuomioistuinviraston ohje koskee sähköisten asiakirjojen toimittamista yleisille tuomioistuimille ja niiden nimeämistä. - Uutiset
3.7.2020 7.55
Hovioikeus arvioi turvaamistoimen edellytyksiä kilpailukiellon noudattamista koskevassa asiassaVerrattaessa yhtäältä A:lle aiheutuvaa taloudellista haittaa ja asetetun vakuuden suuruutta, 500.000 euroa, sekä toisaalta turvattavan oikeuden merkitystä Metsolle, turvaamistoimen määräämisestä ei voitu katsoa aiheutuvan A:lle kohtuutonta haittaa. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 12.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynäA:n mukaan hän oli saanut tiedon korvausvelvollisuudesta vireilletuloilmoituksella ja maksukehotuksella joulukuun lopussa 2018. Tämän jälkeen ulosottovirasto oli 15.1.2019 toimittanut A:n asiamiehelle jäljennöksen päätöksestä valitusosoituksin. Hovioikeus katsoi, että muun selvityksen puuttuessa valitusajan kannalta merkityksellisen päätöksen tiedoksisaannin oli katsottava tässä tapauksessa tapahtuneen 15.1.2019. A:n ulosottovalitus oli saapunut ulosottovirastoon 30.1.2019 eli laissa säädetyssä määräajassa. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää ulosottovalitusta tutkimatta liian myöhään tehtynä. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen ulosottovalituksen tutkiminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa, jonne asia oli näin ollen palautettava. (Vailla lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
3.7.2020 16.00
Turun hovioikeus katsoi, että tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun on osaltaan käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeisiä toimenpiteitä eikä siitä suoriteta avustajalle jälkitoimipalkkion lisäksi erillistä korvaustaAsiassa on kysymys siitä, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu jälkitoimi, josta käräjäoikeus on jo määrännyt maksettavaksi palkkiota vai onko A:n puolustajaksi määrätyllä asianajaja B:llä oikeus vaatimaansa palkkioon tyytymättömyyden ilmoituksesta. (Ään. 5-2, ei lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
6.7.2020 9.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei voinut käsitellä kavallusasiaa poissaolokäsittelyssäA:n valituksen kohteena oleva tuomio oli annettu oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 8 luvun 11 §:n tarkoittamassa niin sanotussa poissaolokäsittelyssä. Hovioikeus otti viran puolesta tutkittavakseen sen, oliko asia voitu ratkaista sanotussa menettelyssä. Hovioikeus katsoi, että asiaa ei ollut käräjäoikeuden käytössä olevan oikeudenkäyntiaineiston perusteella voitu pitää sellaisena, että se olisi voitu käsitellä poissaolokäsittelyssä. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi pitänyt haastaa A:ta pääkäsittelyyn ratkaisun uhalla; ks. KKO 2006:50. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
6.7.2020 15.55
Avustajan vaatimus korottaa palkkiotaan 17.663,80 eurolla ei menestynyt hovioikeudessakaanAsiassa oli ollut ratkaistavana vain kysymys siitä, oliko hakemuksessa tarkoitettujen kiinteistöjen myyntitapa ollut oikea ja oliko kiinteistöjen kauppa ollut alihintainen. Asian oikeudenkäyntiaineisto oli muodostunut laajaksi, mutta asia ei ollut oikeudellisesti erityisen vaikea tai monimutkainen. Hovioikeus katsoi, että asian laatu ja laajuus, siinä suoritetut toimenpiteet sekä järkevän oikeudenhoidon ja taloudellisen oikeudenkäynnin vaatimukset huomioon ottaen käräjäoikeuden OTK A:lle valmistautumisen osalta 120 tunnilta maksettavaksi määräämä palkkio oli riittävä. (Vailla lainvoimaa 6.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 11.25
Hovioikeus: Poliisin menettelystä ei ollut aiheutunut valittajalle väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta, joten valtio ei ollut hänelle vahingonkorvausvelvollinenMuutoksenhakija TS ei esittänyt asiassa selvitystä siitä, että väliaikainen ajokielto olisi koskenut TS:n yksityisluontoisia oikeuksia. Siten myöskään Euroopan neuvoston oikeuden (EIS ja EIT) perusteella väliaikaisella ajokiellolla ei ollut päätetty TS:n yksityisluonteisista oikeuksista. Kanne perustui poliisin menettelystä aiheutuneeseen väitettyyn perus- ja ihmisoikeusloukkaukseen. Koska perustuslain 21 § ja EIS 6 artiklan 1 kappale eivät soveltuneet nyt kyseessä olevaan tapaukseen, TS:lle ei ollut aiheutunut poliisin menettelystä väitettyä perus- ja ihmisoikeusloukkausta. Valitus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 15.50
Hovioikeus kielsi 10.000 euron sakon uhalla asunto-osakeyhtiötä panemasta täytäntöön yhtiökokouksen päätöstä pihasuunnitelman toteuttamiseksiHovioikeus katsoi muun muassa, etteivät asiassa ilmenneet seikat osoita riittävästi, että asunto-osakeyhtiölle aiheutuisi turvaamistoimesta oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa. Hovioikeus otti tältä osin huomioon sen, että turvaamistoimen täytäntöönpano edellyttää ulosottokaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan hakijan asettamaa vakuutta ulosottomiehelle vahingosta, joka voi syntyä vastaajalle turvaamistoimesta. Näin ollen asiassa oli tässä tapauksessa turvaamistoimen määräämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden edellytykset suostua osakkaan vaatimukseen turvaamistoimen määräämiseksi. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
8.7.2020 9.04
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikuluja koskevassa riidassa kumpi osapuoli oli pääosin voittanut asuinhuoneiston pintaremontin laskusaatava-asianHovioikeus totesi, että oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa oli ollut keskeisesti kysymys siitä, oliko yhtiö antanut A:lle ja B:lle kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §:n mukaisen hinta-arvion sekä A:n ja B:n oikeudesta hinnanalennukseen suorituksessa väitettyjen virheiden perusteella. Näiltä osin asia oli pääosin ratkaistu A:n ja B:n hyväksi. Siltä osin kuin A:n ja B:n korjauskuluvaatimuksia ei ollut hyväksytty kyse oli ollut harkinnanvaraisista seikoista. A:n ja B:n käräjäoikeuden pääkäsittelyä 19.2.2019 edeltävänä iltana tekemä 7.180,69 euron suoritus perustui vastaajien todistajan tekemään, korjauskustannuksia koskevaan pinta-alan laskuvirheeseen. A:n ja B:n mukaan he olivat heti virheen havaittuaan suorittaneet erotuksen yhtiölle. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon yhtiön menettely ostotositteiden toimittamisen osalta ja se, ettei sanotulla laskuvirheellä ollut vaikutusta yhtiön oikeudenkäyntikulujen määrään, hovioikeus katsoi, ettei A:n ja B:n pääkäsittelyä edeltävänä päivänä yhtiölle tekemä suoritus antanut aihetta arvioida oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta toisin. (Vailla lainvoimaa 8.7.2020) - Uutiset
8.7.2020 12.35
Käräjäoikeus: Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKansainvälisestä oikeusavusta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (426/2015) annetun lain 30 §:n 1 momentin mukaan vieraan valtion tuomioistuimen siviili- tai kauppaoikeudellisessa asiassa antama tuomio ja päätös tunnustetaan ja pannaan täytäntöön Suomessa, jos siitä on erikseen sovittu tai siitä erikseen säädetään. Käräjäoikeus totesi, että käsillä olevan Moskovan kaupungin välimiesoikeuden antaman maksutuomion tunnustaminen edellyttäisi, että siitä olisi säädetty tai määrätty Suomen laissa tai kansainvälisessä sitoumuksessa. New Yorkin välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskevaa sopimusta (Sops 7 - 8/1962) lukuun ottamatta Suomen ja Venäjän välillä ei ole sellaista kahdenkeskistä sopimusta, joka koskisi toisessa sopimusvaltiossa annetun maksuvelvollisuutta tarkoittavan tuomion tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Hakemus oli edellä lausutuin perustein hylättävä selvästi perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 8.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi isän olevan velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa isän peruttua täytäntöönpanohakemuksensa lasten tapaamisoikeusasiassaOikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pääsääntönä on, että kantaja, joka peruuttaa kanteensa, korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Isän B:n esittämät perustelut eivät muodostaneet sellaista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi ollut perusteltua määrätä pääsäännöstä poikkeavasti. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan äidille A:lle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 10.10
Hovioikeus hylkäsi hyödyntämiskieltovaatimukset ja äänestäen alensi rangaistuksia törkeissä huumausainerikoksissaKoska hyödyntämiskieltovaatimukset oli hylätty, hovioikeus otti oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 47 §:n 2 momentin nojalla D:n ja C:n esitutkintakertomukset todisteina huomioon. Todisteiden näyttöarvon hovioikeus arvioi vapaalla todistusharkinnalla sanotun luvun 1 §:n 2 momentin nojalla. A oli toiminut keskeisessä roolissa kohtien 1–13 kokaiinierien maahantuonnissa. Hän oli ollut kokaiinierien Suomeen tuonnin järjestelijä ja osassa kohdista myös salakuljettaja. Salakuljetukset olivat toistuneet samankaltaisina 13 kertaa, mikä osoitti suunnitelmallisuutta, ja toiminta oli kestänyt A:n osalta noin vuoden ajan. Hän oli saanut yhdessä lainvoimaisesti tuomitun V:n kanssa rikoksista taloudellista hyötyä yhteensä 131.200 euroa. Mainitut seikat puolsivat ankaran rangaistuksen tuomitsemista A:lle. Toisaalta rikosten suunnitelmallisuus ei poikennut tämän kaltaisissa teoissa tavanomaisesti esiintyvästä suunnitelmallisuudesta, eivätkä teot olleet liittyneet järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Asiassa ei siten ollut tekojen moitittavuutta erityisesti korottavia tekijöitä. Kokonaisuutena arvioiden A:n rikoksia ei voitu luonnehtia kaikkein törkeimmiksi huumausainerikoksiksi, joten tuomittavan rangaistuksen oli oltava selvästi enimmäisrangaistusta eli 13 vuotta alempi. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista oli 8 vuotta 6 kuukautta vankeutta. B:n osallisuus rikosten tekemiseen oli ollut huomattavasti vähäisempää kuin A:n ja lainvoimaisesti tuomittujen V:n ja D:n. Hänelle tuomittavan rangaistuksen oli siten oltava selvästi alempi kuin A:lle tuomittu rangaistus. Sillä käräjäoikeuden toteamalla seikalla, että B oli kuljettanut kokaiinierät nieltyinä Suomeen ja siten vaarantanut vakavasti oman terveytensä, ei ollut rangaistuksen mittaamisen kannalta merkitystä. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus B:n syyksi luetuista rikoksista oli 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta. (Ään. rangaistuksista. Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 12.15
Hovioikeus kumosi ulosmittauksen – valtio velvoitettiin korvaamaan sivullisen oikeudenkäyntikulut osaksiTilille P A:lle maksettujen varojen määrä oli 30.4.2018 jälkeen ollut olennaisesti suurempi kuin tilille tulleiden J A:n varojen määrä. Kun J A lisäksi ilmoitti siirtäneensä varat tilille talouden menoja varten, oli uskottavaa, että ne olivat tulleet käytetyiksi siihen tarkoitukseen. Näin ollen hovioikeus katsoi P A:n osoittaneen ulosmitattujen varojen kuuluneen hänelle. Oikeudellisesti oli selvää, että tilin varat olivat kuuluneet lähtökohtaisesti puolisoille puoliksi, mutta P A:lla sivullisena oli ollut oikeus osoittaa varojen kuuluneen hänelle. Näytöllisesti oli kuitenkin kysymys tulkinnanvaraisesta tilanteesta. Oikeudenkäyntikulujen jääminen kokonaan P A:n osalta hänen vahingokseen olisi kohtuutonta. Näin ollen hovioikeus katsoi, että valtio oli velvoitettava korvaamaan P A:n oikeudenkäyntikulut osaksi. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020)