Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
17.1.2020 12.43
Hovioikeus: Tuomion läpikäyminen vangittuna olleen päämiehen kanssa vankilassa oli ollut tarpeellinen toimenpideHO katsoi, että tuomion läpikäyminen vangittuna olleen päämiehen kanssa vankilassa tapahtuneessa tapaamisessa oli ollut tarpeellinen toimenpide, joka oli edellyttänyt puolustajalta välttämätöntä matkustamista. Näin ollen puolustajalle tuli maksaa siitä aiheutuneesta ajanhukasta palkkio ja korvaus matkakuluista. Puolustajalle valtion varoista maksettua palkkiota oli siten korotettava. Vaatimukset olivat määrältään kohtuullisia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.35
Hovioikeus pohti oliko asianosaisella pätevä aihe vedota eräisiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaHovioikeus katsoi, että Europe Cars Oy ei saattanut todennäköiseksi sitä, että sillä olisi ollut pätevä aihe olla käräjäoikeudessa vetoamatta vahingon ennakoitavuutta ja vahingon rajoittamista tarkoittaviin seikkoihin. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan Europe Cars Oy ei saanut vedota näihin seikkoihin vasta hovioikeudessa eikä niitä näin ollen otettu huomioon. Valitukseen sisältyvän lausuman koskien kymmenen ensimmäisen auton toimituksen viivästymisen merkitystä hovioikeus katsoi, että lausumaa oli pidettävä Europe Cars Oy:n näkemyksenä sen ja Inchsport GmbH:n välisen sopimuksen tulkinnasta. Europe Cars Oy:n viittaukset CISG:n 73 arktilaan oli puolestaan ymmärrettävä oikeudelliseksi argumentaatioksi. Näiltä osin kyse ei ollut vetoamisesta uusiin seikkoihin. Koska oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n prekluusiosäännös ei koske oikeuskysymyksiä, Europe Cars Oy oli saanut viitata CISG:n soveltamista koskeviin kansainvälisiin oikeustapauksiin vasta hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 16.00
Hovioikeuden päätös todistajanpalkkiosta, kun todistaja oli saanut tiedon kuulemisen peruuntumisesta vasta istuntopäivänä hänen jo lähdettyä matkaanTodistajalla oli oikeus saada KO:n maksaman yhden puolipäivärahan asemesta yksi kokopäiväraha. Hänellä oli myös KO:n toteamin tavoin oikeus saada korvausta taloudellisesta menetyksestä yhden päivän ansionmenetyksen perusteella. Todistajalla oli oikeus saada korvaus matkakuluista oman auton käytön mukaan. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 13.22
Oikeusasiamies: KHO:n twiitti ”Lääkekannabis ei kuulu perustoimeentuloon” oli liian yleistäväVaikka prejudikaattien sisältämät oikeusohjeet ovat usein tulkinnanvaraisia ja mahdollistavat erilaisia perusteltavissa olevia tulkintanäkemyksiä, ratkaisun sisältöä ei oikeusasiamiehen käsityksen mukaan ollut tässä tapauksessa voitu tiivistää twiittiin ”Lääkekannabis ei kuulu perustoimeentuloon” antamatta liian yleistävää kuvaa ratkaisun sisällöstä. Oikeusasiamies pitää mahdollisena, että joillekin lukijoille saattaa muodostua twiitin ja kuvan perusteella mielikuva siitä, että kannabislääkevalmisteiden hankintaan on KHO:n linjauksen jälkeen turha hakea toimeentulotukea eikä kielteisistä ratkaisuista kannata valittaa eteenpäin. Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan KHO:ssa on aihetta pohtia myös sitä, onko ratkaisujen sisältämiä oikeusohjeita ylipäätänsä välttämätöntä yrittää tiivistää twiitteihin vai olisiko ratkaisun aiheen mainitseminen ja linkin välittäminen riittävää. Joka tapauksessa kaikessa viestinnässä on tärkeää korostaa sitä, että vain huolellinen tutustuminen linkistä aukeavaan ratkaisuun tarjoaa lukijalleen kattavan ja täsmällisen tiedon ratkaisun sisällöstä. Oikeusasiamies on saattanut asiassa esittämänsä käsitykset KHO:n tietoon. - Uutiset
20.1.2020 14.32
Väitti julkisyhteisön toimihenkilöiden estäneen hänen ja hänen huostaanotetun lapsensa tapaamiset - käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä äidin vahingonkorvauskannetta tuomiolla haastetta antamattaAsiassa todetut oikeusohjeet huomioon ottaen HO katsoi, että korvausvaatimuksia henkisestä kärsimyksestä tapaamisoikeuden loukkauksen perusteella lapsen ja vanhemman tai sisarusten välillä ei voitu pitää lain tarkoittamalla tavalla selvästi perusteettomina. KO oli näiltä osin päätynyt virheelliseen lopputulokseen. Sillä KO:n toteamalla seikalla, ettei äiti ollut hakenut muutosta sanottuihin yhteydenpidon rajoittamista koskeviin päätöksiin, ei ollut merkitystä harkittaessa vaatimusten perusteettomuutta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 7.22
Tuomariliitto peräänkuuluttaa resurssien lisäksi yhteistyötäTuomariliitto jakaa Suomen Asianajajaliiton huolen oikeudenkäyntien pitkittymisestä ja oikeudenkäyntikulujen kasvamisesta viitaten Asianajajapäivässä perjantaina (17.1.) nousseeseen keskusteluun oikeudenhoidon erinäisistä uudistamistarpeista. Tuomariliiton näkemyksen mukaan oikeudenkäynnin pitkittymisen keskeisenä syynä on rikosprosessissa mukana olevien poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten riittämättömät resurssit käsiteltävään juttumäärään nähden. Riita-asioiden viipymisen syynä on keskeisesti tuomioistuinten ruuhkautuminen, mikä on myös seurausta puutteellisista resursseista. Tuomariliitto korostaa, että kysymys on kaikkien toimijoiden yhteisestä ja kaikkien toimijoiden vastuulla olevasta asiasta. - Uutiset
21.1.2020 7.57
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut peruuttaa turvaamistointaNyt kysymyksessä oleva turvaamistoimen peruuttamista koskeva ratkaisu oli annettu ennen kuin käräjäoikeus oli 15.5.2019 antanut vahingonkorvausta koskevassa pääasiassa L 11/26554 tuomion. Käräjäoikeus oli hylännyt Danske Bankin kanteen ja määrännyt samalla A:ta koskevan turvaamistoimen peruutettavaksi. Vahingonkorvausasia on tällä hetkellä vireillä valitusasiana hovioikeudessa ja käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanokielto turvaamistoimen peruuttamisen osalta on voimassa Danske Bankin vaatiman 900.000 euron osalta. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ennen lopullista tuomiota antama päätös 9.3.2018, jolla on peruutettu Helsingin käräjäoikeuden 3.2.2012 määräämä turvaamistoimi, oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 9.00
Suurimmat velkojat yksityishenkilöitä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että velkajärjestelylle oli painavia syitäPainavien syiden olemassaoloa puolsi kokonaisarvioinnissa osaltaan se, että velkojille tulevat kertymät velkajärjestelyssä olisivat hakijan maksuvaralla merkittävät. Lisäksi VL 31 a §:n mukaan, maksuohjelman kesto voidaan yksityisvelkojan vaatimuksesta määrätä jatkumaan enintään 2 vuotta sen jälkeen, kun maksuohjelma on muiden tavallisten velkojien osalta päättynyt. Yksityisvelkojille tuleva kertymä 5 vuoden maksuohjelmalla olisi tämän vuoksi todennäköisesti merkittävästi suurempi kuin heidän samassa ajassa yksin ulosoton kautta saama suoritus. Arvioitaessa velkajärjestelyn merkitystä velallisen ja velkojien kannalta oli siten tässä tilanteessa annettava korostettu painoarvo velkajärjestelyn merkitykselle hakijalle. Kuten KO oli katsonut, hakijan velkaantuminen ei siihen johtaneet syyt huomioon ottaen myöskään osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. HO päätyi painavien syiden puolesta ja niitä vastaan puhuvia seikkoja punnittuaan siihen, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavat syyt (VJL 10 a §). KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessaOikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 16.00
Eläkeläisen velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 7 esteestä huolimatta painavia syitä - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, että ennen vuotta 2015 nostetut velat olivat jo yli viisi vuotta vanhoja. Edelleen HO totesi, ettei hakijan velkaantumiseen sovellettu VJL 10 §:n 7 kohdan esteperuste osoittanut hakijan velkaantumisessa niin suurta moitittavuutta kuin esimerkiksi törkeään rikokseen perustuvassa velkaantumisessa tai velkojien vahingoittamiseksi tapahtuneessa velallisen tulojen tai omaisuuden järjestelemisessä. HO katsoi, ettei velkajärjestelyn myöntämisen edellytyksenä siten hakijan kohdalla ollut, että velkaantumisesta olisi kulunut erityisen pitkä aika. Näin ollen HO katsoi, että velkaantmisesta kulunut aika pikemminkin puhui tässä tilanteessa velkajärjestelyn myöntämisen puolesta kuin sitä vastaan. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
22.1.2020 8.15
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön kauppaa koskevassa riita-asiassaKäräjäoikeus oli velvoittanut vastaajat RK:n ja SP:n suorittamaan yhteisvastuullisesti kantajille MP:lle ja JP:lle oikeudenkäyntikuluina 11.192,89 euroa korkoineen. Asiassa oli valitusten johdosta kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisu oikea, vai olisiko käräjäoikeuden pitänyt oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että P:t vastaavat kokonaan tai osaksi itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudesta ja oliko RK:n ja SP:n oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennettava sen johdosta, että nämä olivat tehneet P:ille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen. Tuomiossa lausuttuun viitaten hovioikeus katsoi, että kantajat olivat voittaneet asian niin merkittäviltä osilta, että he olivat oikeutettuja korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mutta eivät kuitenkaan täysimääräisesti. Hovioikeus katsoi, että vastaajat oli velvoitettava korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla käräjäoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 9.00
Unionin tuomioistuin tulkitsi kansallisen tuomioistuimen käsitettä ja jätti veroasioiden valituslautakunnan ennakkoratkaisupyynnön tutkimattaEnnakkoratkaisupyyntö, jonka espanjalainen keskushallinnon veroasioiden valituslautakunta Tribunal Económico-Administrativo Central (TEAC) oli esittänyt, jätettiin tutkimatta. - Uutiset
22.1.2020 13.00
Tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan määräajan palauttamiselle ei ollut painavaa syytäHO katsoi käräjänotaarin lausuman perusteella selvitetyksi, että käräjäsihteeri oli etukäteen ilmoittanut hakijalle tuomion antamispäivän ja että hänelle oli myös tuomion antamispäivänä puhelimessa ilmoitettu, että tuomio oli juuri annettu. Lisäksi pääkäsittelyssä oli annettu suullinen muutoksenhakuohjaus ja sellainen oli lähetetty hänelle myös postitse. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 14.35
Hovioikeus arvioi oikeusavun myöntämisen edellytyksiä velkajärjestelyasiassaHovioikeus totesi, että tosiasiallisen tilanteen asemasta oikeusavun myöntämisen edellytyksiä ei voitu arvioida hakijan ennakollisen näkemyksen perusteella. Velkajärjestelyn mahdollinen aloittaminen sekä maksuohjelman sisältö päätetään myöhemmin velkajärjestelyasian käsittelyssä käräjäoikeudessa eikä hovioikeudella ollut edellytyksiä taikka oikeusastejärjestys huomioon ottaen edes toimivaltaa niistä oikeusapuasian yhteydessä lausua. Myöskään oikeusapulain 20 §:n mukainen omavastuumäärän alentaminen taikka oikeusapulain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut etuudet eivät voineet tulla asiassa arvioitavaksi, koska ennen mainittujen kysymysten harkitsemista oikeusavun myöntämisen edellytysten on täytyttävä. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
23.1.2020 8.25
Hovioikeus: Oikeusavun omavastuuosuuden määrä oli alennettava nollaksi velkajärjestelyasiassaPäätöksessä selostetut olosuhteet huomioon ottaen oikeusapua myönnettäessä määrätyn omavastuuosuuden oli katsottava muodostuvan A:n taloudellisiin oloihin nähden selvästi kohtuuttomaksi ja oikeusavun omavastuuosuuden määrä oli alennettava oikeusapulain 20 §:n nojalla nollaksi. (Vailla lainvoimaa 23.1.2020) - Uutiset
23.1.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden tuomion perustelujen väitettyä puutteellisuutta, lainvalintaa sekä uuden ennakkoratkaisun pyytämisen ja katselmuksen toimittamisen tarpeellisuutta Olkiluoto 3:n ydinvoimalan puolalaisten työntekijöiden palkkaetuja koskevassa riidassaKO:n tuomion perustelujen ei voitu katsoa olevan puutteelliset, vaikka se ei ollut niissä ottanutkaan kantaa saatavien vanhentumista koskevaan lainvalintaan. HO:n ratkaistavana oli lisäksi se, mitä lakia tulee soveltaa arvioitaessa kanteissa tarkoitettujen lähetettyjen direktiiviin perustuvien saatavien siirtokelpoisuutta. Asianosaiset olivat erimielisiä siitä, oliko EUT tässä asiassa antamassaan ennakkoratkaisussa C-396/13 ottanut kantaa tähän kysymykseen. Puolalainen sivuliike oli esittänyt, että HO pyytäisi tässä asiassa EUT:lta vielä uuden ennakkoratkaisun unionin oikeuden tulkinnasta. HO katsoi, että kanteissa tarkoitettujen, lähetettyjen direktiiviin perustuvien, saatavien siirtokelpoisuutta oli arvioitava Suomen lain mukaan riippumatta siitä, mitä lakia työsopimuksissa oli sovittu niihin sovellettavaksi. Ennakkoratkaisu jätettiin pyytämättä. Vaaditun katselmuksen osalta HO totesi asiassa esitetyt näkökohdat huomioon ottaen, ettei katselmuksen toimittamista voitu pitää OK 17 luvun 8 §:n 2-kohdassa tarkoitetulla tavalla tarpeettomana. HO toimittaa sivuliikkeen pyytämän katselmuksen pääkäsittelyn yhteydessä. (Käsittelyratkaisut, joihin ei saa hakea erikseen muutosta). Huom! Ks. myös kanteiden peruuuttamista ja sovintoa koskeva Vaasan hovioikeuden 18.3.2020 antama päätös nro 109. - Uutiset
23.1.2020 15.00
Väitti velkaantuneen kiinteistökauppariidan seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavia syitä VJL 10 §:n 11 esteestä huolimattaHO hyväksyi KO:n perustelut painavien syiden osalta muilta osin, mutta ottaen kuitenkin huomioon kokonaisarvioinnissa asiassa lausuttu hakijan maksukykyyn nähden huomattavan suuri velkamäärä ja velkoihin liittyvä koronmaksuvelvollisuus, HO totesi toisin kuin KO, että velkajärjestelyä puoltavat seikat olivat tässä tapauksessa painavampia kuin sitä vastaan puhuvat seikat. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
24.1.2020 8.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut tuomita vastaajaa asetettuun uhkasakkoonKäräjäoikeus ei ollut, lykätessään asian käsittelyn 6.2.2019 pidettävään istuntoon, pitänyt A:n henkilökohtaista läsnäoloa asiassa välttämättömänä, koska se oli määrännyt A:n saapumaan istuntoon itse tai asiamiehen edustamana uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Käräjäoikeuden ei olisi näin ollen tullut tuomita A:ta asetettuun uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 12.14
Hovioikeus palautti postilakkoon vedonneelle määräajan kantelun tutkimiseksi, mutta hylkäsi kantelunKoska kantelija ei ollut postilakon vuoksi voinut toimittaa kantelukirjoitustaan määräajassa, HO palautti OK 31 luvun 17 §:n nojalla kantelijalle määräajan siten, että hänen kantelukirjelmänsä otettiin tutkittavaksi. Kuten asiassa oli todettu, kantelija oli 13.9.2019 saanut tiedon ratkaisun antamispäivästä eli hyvissä ajoin. Samalla kantelija oli tullut tietoiseksi siitä, millä tavoin ja missä määräajassa tyytymättömyyttä on tullut ilmoittaa. Kantelijalla oli siten ollut mahdollisuus ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä sillä, milloin kantelija oli postitse saanut KO:n ratkaisun. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.1.2010) - Uutiset
24.1.2020 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei velkajärjestelyhakemus ollut niin puutteellinen, että se olisi tullut jättää tutkimattaKO oli katsonut, että velkajärjestelyhakemuksesta tai sen täydennyksestä ei ilmennyt, mihin hakija oli käyttänyt 18.000 euroa velkarahaa, eikä asiassa näin ollen ollut esimerkiksi mahdollista arvioida oliko velkaantumiseen ollut hyväksyttävä syy. KO oli jättänyt hakemuksen tutkimatta, koska hakemus oli ollut puutteellinen eikä se ollut täydennyksen jälkeenkään kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko hakijan hakemus hänen velkaantumisen syistä esittämänsä selvityksen johdosta ollut niin puutteellinen, että se oli voitu jättää tutkimatta. KO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
27.1.2020 9.00
Käräjäoikeus tulkitsi tyytymättömyyden ilmoituksen myös valitukseksiKO oli tulkinnut sähköpostiviestin tyytymättömyyden ilmoituksen ohella valitukseksi ja lähettänyt sen ja muut asian asiakirjat HO:een valitus- ja vastavalitusaikojen päätyttyä. A oli ilmoittanut HO:lle, ettei hän pitänyt KO:n ratkaisun lopputulosta oikeana mutta ei halua valittaa siitä HO:een. HO ilmoitti tästä lopputuloksesta KO:lle tuomion 15.11.2019 merkitsemiseksi KO:ssa lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
27.1.2020 10.10
Hovioikeus: Rikosasia olisi tullut käsitellä pääkäsittelyssäSyytteen tarkistaminen edellytti vastaajan menettelyn arviointia uudelleen ja mahdollisesti näytön vastaanottamista. Asia oli siten perusteltua syyttäjän vaatimuksen mukaisesti ja oikeusastejärjestyksen ja muutoksenhakumahdollisuuden turvaamiseksi palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi pääkäsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 14.00
EU ja 16 WTO:n jäsenmaata yhteistyöhön väliaikaisesta välimiesmenettelystäEU:n edustajat ja Maailman kauppajärjestön (WTO) 16 jäsenmaan ministerit sopivat Davosissa Sveitsissä kehittävänsä väliaikaisen monenvälisen välimiesmenettelyn. Siihen osallistuvilla WTO:n jäsenillä olisi näin jatkossakin keskinäisissä kauppakiistoissaan käytössä toimiva kaksivaiheinen riitojenratkaisujärjestelmä. EU ja joukko muita WTO:n jäseniä pani aloitteen vireille joulukuun 2019 puolivälissä WTO:n valituselimen toiminnan lamaannuttua täysin siksi, että uusien jäsenten nimittäminen on ollut mahdotonta vuodesta 2017. - Uutiset
28.1.2020 14.32
Selvitys: Rikosasioiden käsittelyn sujuvuutta halutaan parantaaRikosketjun toiminnan sujuvoittamista koskevassa selvityksessä ehdotetaan uudistuksia, joilla voitaisiin lyhentää rikosasioiden käsittelyaikoja ja parantaa prosessin toimivuutta. Oikeusministeriön ja sisäministeriön tilaamassa selvityksessä tuli arvioida poliisin, syyttäjälaitoksen ja käräjäoikeuksien käytäntöjä ja menettelytapoja rikosasioiden käsittelyssä. Selvityshenkilönä toimineen professori Matti Tolvasen raportissaan esittämät kehittämisehdotukset koskevat sekä lainsäädäntöä että käytännön toimintaa. - Uutiset
28.1.2020 14.59
Hovioikeuskin hylkäsi vuosina 2016–2018 velkaantuneen, sairauteensa vedonneen 32-vuotiaan velkajärjestelyhakemuksen - asiassa järjestettiin pääkäsittelyHakijan velkaantumiseen johtaneita toimia oli pidettävä kokonaisuutena arvioiden piittaamattomina ja vastuuttomina. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten KO:n katsomin tavoin VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen este. VJL 10 a §:n osalta HO totesi mm., että asiassa todetun perusteella velkajärjestelyn myöntämistä puolsivat velkajärjestelyn merkitys hakijalle sekä jossain määrin velkojen vapaaehtoinen lyhentäminen ja hakijan olosuhteet eli sairauden vaikutus velkaantumisen alkamiseen. Ottaen kuitenkin huomioon asiassa esteperusteen osalta lausutun sekä mainitut vahvasti velkajärjestelyn myöntämistä vastaan puhuvat seikat HO katsoi, ettei edellytyksiä velkajärjestelyn myöntämiseen velkajärjestelyä puoltavista seikoista huolimatta tässä vaiheessa ollut. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 15.30
Edunvalvonnan määräämistä koskeva asia palautettiin menettelyvirheen vuoksi käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiassa esitetyillä perusteilla HO katsoi, että asiassa oli tapahtunut KO:ssa menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 9.24
KKO: Kyse oli liikkeen luovutuksesta ja yhtiöt olivat yhdessä velvolliset suorittamaan ennen kuorma-auton kauppaa erääntyneet palkkasaatavat - asiaan KKO:ssa vastaamatta jättäneen yhtiön HO:ssa esittämä oikeudenkäyntiaineisto otettiin huomioonA oli työskennellyt kuorma-autonkuljettajana B Oy:n palveluksessa ainoana ulkopuolisena työntekijänä. B Oy oli työsuhteen aikana jättänyt maksamatta A:lle palkkasaatavia. B Oy oli sittemmin myynyt A:n kuljettaman kuorma-auton C Oy:lle, jonka palveluksessa A oli heti kaupanteon jälkeen toiminut niin ikään ainoana ulkopuolisena työntekijänä ajaen samaa kuorma-autoa ja saman asiakkaan ajoja kuin B Oy:n palveluksessa. KKO katsoi, että kyse oli liikkeen luovutuksesta, vaikka B Oy:n liikennelupa ei ollut siirtynyt C Oy:lle. C Oy oli siten yhdessä B Oy:n kanssa velvollinen suorittamaan A:lle hänen vaatimansa maksamatta olevat palkkasaatavat. Ks. KKO:2018:64, KKO:2018:65 ja KKO:2018:66. Kysymys myös KKO:ssa huomioon otettavasta oikeudenkäyntiaineistosta muutoksenhakijan vastapuolen jätettyä vastaamatta valitukseen. KKO katsoi, että hovioikeutta koskevasta OK 26 luvun 12 §:n 2 momentista ilmenevää periaatetta oli perusteltua soveltaa myös KKO:ssa. Näin ollen KKO otti huomioon C Oy:n HO:ssa esittämän oikeudenkäyntiaineiston. - Uutiset
29.1.2020 11.41
Apulaisoikeuskansleri antoi laamannille huomautuksen rangaistukseen tuomitsemisesta syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksestaApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen laamannille, joka oli käräjäoikeuden puheenjohtajana tuominnut vastaajan rangaistukseen syyteoikeudeltaan vanhentuneesta rikoksesta ja laiminlyönyt antaa asiassa haasteen viivytyksettä siten, että rikoksen syyteoikeus ei ennätä vanhentua ennen haasteen tiedoksi antamista vastaajalle. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
29.1.2020 12.00
Apulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjätuomarilleApulaisoikeuskansleri antoi huomautuksen käräjätuomarille, joka oli ratkaissut rikosasian ratkaisukokoonpanossa, joka ei ollut päätösvaltainen. - Uutiset
30.1.2020 7.52
Hovioikeus: Saneerausohjelman vahvistamiselle ei ollut estettäHovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voitu vielä tässä vaiheessa katsoa riittävällä varmuudella olevan perusteltua syytä epäillä, että yhtiön toiminnassa olisi syyllistytty väitettyyn törkeään velallisen petokseen tai rikokseen, jonka perusteella voitaisiin määrätä liiketoimintakielto. Rikoksesta epäilty A oli jäänyt pois yhtiön hallinnosta. Saneerauslain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ohjelma voidaan määrätä raukeamaan, jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka 53 §:n 2 momentin mukaan olisivat estäneet ohjelman vahvistamisen, jos ne olisivat tuolloin olleet tiedossa. Näiden seikkojen vuoksi saneerausohjelman vahvistamiselle ei ollut saneerauslain 7 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdan mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
30.1.2020 9.30
Yrityssaneerausta ja velkajärjestelyä ryhdytään uudistamaanOikeusministeriö on asettanut työryhmät valmistelemaan yrityssaneeraus- ja velkajärjestelylainsäädännön uudistamista. Työ on osa hallituksen ylivelkaantumisen ehkäisyn kokonaisuutta. - Uutiset
30.1.2020 10.30
Apulaisvaltakunnansyyttäjä hyvästä syyttäjätavasta ja asiallisen kielenkäytön vaatimuksestaApulaisvaltakunnansyyttäjä kiinnitti aluesyyttäjän huomiota asiallisen kielenkäytön noudattamiseen virkatehtävien hoidossa. - Uutiset
30.1.2020 13.00
Hovioikeus: Haitanteosta virkamiehelle nuorena henkilönä tuomittu oli velvollinen korvaamaan samassa asiassa tuomitun kanssa yhteisvastuullisesti takaisin valtiolle poliisien avustajalle maksetut palkkiot - ei ollut kokonaisuutena arvioiden myöskään ilmeisen kohtuutontaHO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n perustelut vastaajien yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta takaisin valtiolle. Kohtuullisuuden osalta HO katsoi asiassa esitetyn perusteella, ettei vastaajan velvoittaminen korvaamaan takaisin valtiolle vastapuolten avustajalle maksetut palkkiot ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b §:n tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
31.1.2020 8.00
Palkkion korottamista vaatineelle avustajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKO oli harkinnut hyväksyttäväksi ajankäytöksi HO:een tehdyn kantelun laatimisen osalta yhden tunnin ja KKO:een tehdyn valituslupahakemuksen laatimisen osalta niin ikään yhden tunnin. Valittajalle oli siten maksettava 26.4.2017 tehdyssä päätöksessä määrätyn palkkion lisäksi palkkio valmisteluun käytetystä ajasta yhteensä kahdelta tunnilta. Enemmälti vaatimus oli hylättävä. Valittaja vaati HO:ssa, että palkkio korotetaan vaatimuksen mukaiseksi. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 31.1.2020) - Uutiset
3.2.2020 9.29
Hovioikeus ei poikennut vakiintuneesta oikeuskäytännöstä: Puolustajan virhe ei oikeuttanut menetetyn määräajan palauttamiseenA:n kannalta virhe johti siihen, että hän ei voinut käyttää muutoksenhakuoikeuttaan. Tästä huolimatta oikeuskäytännön mukaisesti A:n puolustajan erehdystä ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n tarkoittamana erityisen painavana syynä. Hakemus määräajan palauttamisesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen petoksesta, kun varteenotettava mahdollisuus oli, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys irtaimen kaupastaAsiassa oli riidatonta, että A oli ottanut syytteen teonkuvauksessa mainitun lainan ja tämän jälkeen antanut vastaajalle lainan suuruisen rahamäärän. Valituksen perusteella asiassa oli arvioitava, oliko vastaajan ja A:n välisessä rahojen siirrossa ollut kysymys irtaimen esineen kaupasta vai rahan lainaamisesta ja täyttikö vastaajan menettely petoksen tunnusmerkistön. HO katsoi, että esitetty näyttö kokonaisuudessaan huomioon ottaen asiassa oli pidettävä varteenotettavana mahdollisuutena sitä, että asianosaisten välisessä rahojen siirrossa oli ollut kysymys vastaajan tarkoittamasta irtaimen kaupasta. Sanottu huomioon ottaen merkitystä ei ollut annettava A:n väitteelle, jonka mukaan vastaaja oli hänen tapahtuma-aikaista sairaudentilaansa hyväksikäyttäen saanut hänet lainaamaan rahaa tälle. Asiassa oli jäänyt syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt syytteen mukaiseen menettelyyn. Näin ollen syyte petoksesta oli hylättävä. Koska syyte hylättiin, vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta valtiolle ja asianomistajalle. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 13.31
Brexit ja Euroopan unionin tuomioistuinErosopimuksen mukaisesti Euroopan unionin tuomioistuimella säilyy toimivalta tutkia kaikki kanteet, jotka Yhdistynyt kuningaskunta on nostanut tai jotka on nostettu sitä vastaan ennen siirtymäkauden päättymistä 31.12.2020. Euroopan unionin tuomioistuimella säilyy myös toimivalta antaa ennakkoratkaisuja asioissa, joissa Yhdistyneen kuningaskunnan jonkin tuomioistuimen ennakkoratkaisupyyntö on jätetty ennen tämän siirtymäkauden päättymistä. - Uutiset
3.2.2020 14.30
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ilman lainopillista apua toimineelle vastaajalleKO:sta saadun selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet KO:n palveluksessa. HO katsoi tapauksen olosuhteissa, että hakijan (tuomittu KO:ssa kirjallisessa menettelyssä liikennerikkomuksesta rikesakkoon) valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa oli johtunut tai sen voitiin otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei KO ollut toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.55
Hovioikeus: Sairauslomaa koskeva lääkärintodistus ei vielä osoita laillista estettäA oli 29.5.2019 toimittanut käräjäoikeudelle 22.5.2019 päivätyn lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut työkyvytön käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä 22.5.2019. Lääkärintodistuksesta ei ilmene, että A:n sairaus olisi estänyt häntä saapumasta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn tai että pääkäsittelyyn saapuminen ja siellä oleminen olisi vaarantanut hänen terveytensä. A:lla ei siten ollut laillista estettä saapua tuomioistuimeen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 15.25
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimuksen konkurssipesien vahingonkorvaussaatavien vanhentumisen vahvistamisestaValittaja vaati HO:ssa vahvistettavaksi, ettei hänellä ole enää velkaa B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille Helsingin HO:n 23.11.2001 antaman tuomion numero 3187 perusteella. Lisäksi hän vaati, että konkurssipesät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa 7.479,60 eurolla ja HO:ssa 12.400 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. Valittaja velvoitettiin suorittamaan B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut HO:ssa 6.200 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 10.16
KKO:n ratkaisu rikostuomion purkamisestaB, joka oli tuomittu käräjäoikeudessa avunannosta törkeään veropetokseen ja veropetokseen, ei hakenut käräjäoikeuden tuomioon muutosta. A, joka oli käräjäoikeudessa tuomittu tekijänä kahdesta törkeästä veropetoksesta, haki muutosta hovioikeudelta. Hovioikeus katsoi, että mahdolliset verotukseen liittyvät laiminlyönnit olivat tapahtuneet niin sanotuissa väliyhtiöissä ja ettei asiassa ollut aihetta samastaa syytteessä mainittuja yhtiöitä noihin väliyhtiöihin. Kun syytteen teonkuvaus ei koskenut väliyhtiöitä, hovioikeus hylkäsi syytteen A:n osalta. Korkein oikeus katsoi, että myös B:n tuomio tuli purkaa. - Uutiset
4.2.2020 13.30
Unionin tuomioistuin tulkitsi asianajajan riippumattomuuden käsitettä ja kumosi unionin yleisen tuomioistuimen määräyksenUnionin tuomioistuin katsoi, että Unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen katsoessaan, että se, että asianosaisen ja sen asianajajan välillä oli olemassa opetustehtäviä koskeva sopimus, loukkasi unionin tuomioistuimissa esiintyvien edustajien riippumattomuuden vaatimusta. Unionin tuomioistuin kumosi näin ollen valituksenalaisen määräyksen. - Uutiset
5.2.2020 10.10
Hovioikeus kumosi ulosmittauksenKoska A:lle vahvistetun maksuohjelman täytäntöönpanon määräaika oli kulunut umpeen 7.6.2017, maksuohjelman mukaiset A:n velkojien saatavat olivat ulosottokaaren 2 luvun 27 §:n 1 momentin mukaisesti vanhentuneet ja niihin liittyvä suoritusvelvollisuus velan vanhentumisesta annetun lain 14 §:n mukaisesti lakannut ennen valituksen kohteena olevaa ulosmittausta. Hovioikeus katsoi, ettei ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n 3 momentti oikeuttanut A:n maksuohjelman mukaisia velkojia saamaan 7.6.2017 jälkeen ulosmitatuista varoista maksua aineellisesti vanhentuneille saataville. Tämän vuoksi ulosottotäytäntöönpanoa ei voitu jatkaa maksuohjelman perusteella A:lla Ataks Oy:ltä olevan vakautuslainasaatavan osalta. Valituksen kohteena oleva ulosmittaus oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 11.00
Sisaren asemasta määrättiin yleinen edunvalvoja - käräjäoikeudessa loukattiin edunvalvottavan oikeutta tulla kuulluksiA oli perustellut valitustaan sillä, että hän oli 19.7.2018 tekemällään edunvalvontavaltakirjalla valtuuttanut sisarensa edustamaan häntä asioissa, joista hän ei terveydentilansa takia kykene itse huolehtimaan. Sisarukset ovat asuneet koko elämänsä yhteistaloudessa, ja sisar on jo pitkään hoitanut hänen asioitaan tyydyttävällä tavalla. A:n mukaan KO ei ollut antanut ratkaisussaan merkitystä A:n mielipiteelle, vaikka hän ymmärtää asian merkityksen ja häntä olisi ollut mahdollista kuulla KO:ssa henkilökohtaisesti. A oli vaatinut asian palauttamista KO:een hänen henkilökohtaiseksi kuulemisekseen asiassa, mikäli KO:n ratkaisua ei ole mahdollista muuttaa asiakirjojen perusteella. HO katsoi, että asian käsittelyssä KO:ssa oli loukattu A:n oikeutta tulla kuulluksi. Näin ollen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyynHO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 9.13
Advokaatti: Korkein hallinto-oikeus muuttui valituslupatuomioistuimeksi – haastateltavana KHO:n presidentti Kari KuusiniemiUusi Advokaatti-lehti on julkaistu. - Uutiset
7.2.2020 10.30
Päättyikö vai päätettiinkö työsopimusKO:ssa käsitellyssä asiassa oli ollut riitaista se, mistä syystä kantajan työsuhde oli päättynyt, ts. oliko vastaaja vai kantaja päättänyt työsuhteen vastaajayhtiössä, mikä merkitys kahdella sisällöltään erilaisella työtodistuksella oli asiassa, oliko vastaaja yrittänyt saada kantajan allekirjoittamaan paperin siitä, että kantaja itse irtisanoo työsopimuksensa sekä se, oliko kantaja työllistynyt vastaajayhtiössä työskentelynsä jälkeen. Työntekijän kanne oli hylätty. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 15.15
"Pieni hallintotuomioistuinsanasto" julkaistiinHallintotuomioistuimet jäävät helposti yleisiä tuomioistuimia tuntemattomammiksi. Riita tai rikos on usein kiinnostavampi aihe kuin hallintovalitus, purku tai viranomaisen vääräksi koettu päätös. Hallintotuomioistuimissa on pitkään pohdittu niiden työn avaamista ja nyt se on tehty. Pieni hallintotuomioistuinsanasto on valmis, KHO tiedottaa. - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.41
Hovioikeus jätti tutkimatta asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset siltä osin kuin ne ylittivät hänen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset - syytteet pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta oli voitu hylätäAsianomistaja oli ilmoittanut, että hänen vaatimuksensa oli KO:ssa kirjattu väärin eli määrältään liian alhaisena. HO katsoi, ettei ollut aihetta epäillä, etteikö asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta olisi kirjattu KO:ssa oikein. Asianomistaja oli siten HO:ssa laajentanut vahingonkorvausvaatimuksiaan. Asianomistaja ei ollut esittänyt perustetta, jonka vuoksi hänellä olisi ollut siihen oikeus. Näin ollen asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne ylittivät hänen KO:ssa esittämänsä vaatimukset. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen, jolla syytteet ja korvausvaatimukset oli hylätty, ei ollut. Asianomistaja oli hävinnyt muutoksenhaun ja sai siten pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 9.00
Ravintolahuoneisto voitiin ottaa yhtiön hallintaan maksamattomien vastikkeiden vuoksiAsiassa oli ollut KO:ssa kysymys siitä, oliko liikehuoneistojen hallintaan ottamiselle edellytykset. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 11.00
Hovioikeus poisti työsuhdetta koskevassa riita-asiassa annetun lainvoimaisen yksipuolisen tuomionKO oli valtion ja sen puhevaltaa käyttäneen ELY-keskuksen vastaajaksi merkitessään laiminlyönyt selvittää, mille taholle työnantajan puhevallan käyttäminen yksipuoliseen tuomioon päättyneessä asiassa oli kuulunut. Vaikka lakiin ei sisälly suoranaisia säännöksiä siitä, kuinka palkkaturva-asia käsitellään KO:ssa tilanteessa, jossa työnantajana ollut osakeyhtiö on poistettu kaupparekisteristä ja jossa yhtiön konkurssi on sittemmin rauennut varojen puutteeseen, osakeyhtiölakiin (OYL) toisaalta sisältyy säännöksiä rekisteristä poistetun yhtiön edustamisesta sekä haasteen ja muun tiedoksiannon toimittamisesta yhtiölle silloin, jos rekisterissä poistetulla yhtiöllä ei ole edustajaa (ks. OYL 20 luvun 21 § ja OYL 24 luvun 5 §:n 2 momentti). Koska A oli palkkaturvapäätöksen 20.3.2018 muutoksenhakuohjauksen mukaisesti nostanut kanteen määräajassa, asia oli yksipuolisen tuomion poistamisen johdosta OK 31 luvun 6 §:n nojalla palautettava käsiteltäväksi uudelleen KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 13.00
Velkajärjestelyn myöntämiselle oli painavia syitä - käräjäoikeuden päätös kumottiinAsiaa kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi toisin kuin KO, että asiassa oli VJL 10 a §:ssä tarkoitetut painavat syyt myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
11.2.2020 14.00
Hovioikeuden päätös edunvalvojan palkkion korvaamisesta lasten pahoinpitelyä koskevassa asiassaLasten isä oli KO:ssa tuomittu kahdesta pahoinpitelystä yhteiseen 50 ps rangaistukseen. KO oli katsonut, että A:n oikeutta palkkioon ei voitu arvioida oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen nojalla. KO oli hylännyt palkkiovaatimuksen katsoen, että A, jota ei ollut velvoitettu saapumaan pääkäsittelyyn, ei ollut tehnyt korvattavia toimenpiteitä. KO oli lisäksi ottanut huomioon sen, että asianomistajille oli määrätty oikeudenkäyntiavustaja. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko A:lle määrättävä maksettavaksi valtion varoista hänen KO:ssa edunvalvojan tehtävästä vaatimansa palkkiot ja oliko A:lla oikeus saada valtiolta korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. KO:n päätöstä muutettiin. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:sta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut voinut korjata virhettä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 9 §:n nojalla kirjoitus- tai laskuvirheenäHovioikeus totesi muun muassa, että ehdolliseen vankeuteen tuomitun tulee koeaikaa määrättäessä saada tietää olevansa koeajalla ja koeajan päättymispäivä. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 13.15
Hovioikeus: Käräjäoikeuden menettely ei ollut riittävän perusteellista luottoehtojen kohtuuttomuutta koskevassa asiassaKäräjäoikeuden olisi tullut arvioida luottoehtojen kohtuuttomuutta kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n perusteella. Käräjäoikeus oli jättänyt lausumatta A:n esittämästä ja asian ratkaisun kannalta keskeisestä kiistämisperusteesta. Asiaa kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden menettely ei ollut riittävän perusteellista. Hovioikeuden päätöksessä esitetyt seikat sekä oikeusastejärjestys ja asianosaisten muutoksenhakumahdollisuus huomioon ottaen asiaa ei voitu käsitellä hovioikeudessa ensiasteena eikä hovioikeus voinut siten ottaa asiaa välittömästi ratkaistavakseen vain tarkoituksenmukaisuussyistä viivästyksen tai kustannusten välttämiseksi. Asian selvittämättömään tilaan nähden palauttamista vain perustelujen täydentämistä varten ei ollut pidettävä riittävänä. Asia oli palautettava käräjäoikeuteen kokonaisuudessaan uutta käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
13.2.2020 12.15
Hovioikeuden ratkaisu valitusoikeudesta ja asialegitimaatiosta ulosottoasiassaHovioikeus totesi johtopäätöksinään muun muassa, että KK:lla oli yhtiön ainoana hallituksen toimintakykyisenä jäsenenä oikeus edustaa yhtiötä. Siten X Oy:n valitus oli otettava tutkittavaksi. Asia oli sanotuilta osin palautettava käräjäoikeuteen valituksen tutkimiseksi. KK on omistamastaan osakeyhtiöstä erillinen oikeussubjekti. Siten X Oy:n omaisuuden realisointi ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset eivät suoraan kohdistu KK:hon. Siten KK:lla ei ollut yksityishenkilönä asialegitimaatiota tai itsenäisen väliintulijan asemaa tässä ulosottovalitusasiassa. Siten KK:n yksityishenkilönä tekemä ulosottovalitus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2020) - Uutiset
14.2.2020 9.30
KKO: Kuluvaatimus voitiin tutkia jo turvaamistoimiasian yhteydessä - työntekijäliitto velvoitettiin korvaamaan turvaamistoimen hakijan oikeudenkäyntikulutKO oli väliaikaisena turvaamistoimena kieltänyt työntekijäliittoa saartamasta suomalaisessa satamassa lastattavana ollutta ulkomaalaista kauppa-alusta. Väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen jälkeen työntekijäliitto oli lopettanut saarron ja alus oli päässyt jatkamaan matkaansa. Turvaamistoimen hakija oli peruuttanut turvaamistoimihakemuksen. Työntekijäliiton vaatimuksesta KO oli tutkinut turvaamistoimen määräämisen edellytykset ja katsonut edellytysten täyttyneen. KKO:ssa oli X ry:n valituksen johdosta kysymys siitä, oliko yhtiöiden oikeudenkäyntikuluvaatimus voitu tutkia turvaamistoimiasian yhteydessä. Mikäli vastaus on myöntävä, kysymys oli lisäksi siitä, miten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta tulee arvioida. KKO katsoi, että turvaamistoimen hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus voitiin tutkia turvaamistoimiasian yhteydessä. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työntekijäliitto velvoitettiin korvaamaan turvaamistoimen hakijan oikeudenkäyntikulut. - Uutiset
14.2.2020 12.30
"Oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä" - Unionin tuomioistuin tulkitsi direktiivin säännöstäEnnakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Direktiivi (EU) 2016/343 – Syyttömyysolettama ja läsnäoloa omassa oikeudenkäynnissä koskeva oikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä – 8 artiklan 1 ja 2 kohta – Kansallisessa lainsäädännössä oikeudenkäynnin pitämiselle syytetyn poissa ollessa asetetut edellytykset – Syytettyjen poissaolo tietyistä istunnoista joko heidän tahdostaan riippuvista tai riippumattomista syistä – Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin - Uutiset
14.2.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikuluista - 280 euron tuntiveloitusta pidettiin kohtuullisena koko käsittelyn osaltaAsiassa mainitut lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden kannanotot huomioon ottaen HO katsoi, ettei yleisesti ottaen ole estettä sille, että hyväksyttävänä pidettävä tuntiveloitus voi vaihdella saman oikeudenkäynnin aikana tilanteessa, jossa vaadittavan työn vaativuus vaihtelee ja joissa on selvästi eroteltavissa vaativuudeltaan erilaisia kokonaisuuksia. HO katsoi, että vaadittua 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kohtuullisena koko KO-käsittelyn osalta. Viitaten siihen, mitä HO oli lausunut oikeudenkäyntikuluista KO:ssa, HO katsoi, että 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kaikkien valittajien osalta kohtuullisena myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 8.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaAsiassa ei väitetty, että A:lle olisi todisteellisesti toimitettu yksipuolisesta tuomiosta sellainen toimituskirja, josta olisi käynyt ilmi sitä kohtaan käytettävissä olevat muutoksenhakukeinot. Sille, jota vastaan yksipuolinen tuomio on annettu, ei voida asettaa asianmukaisen tiedoksisaamisen suhteen selonottovelvollisuutta. Yhteydenotot yhtiön asiakaspalveluun tai ulosottovirastoon eivät osoittaneet, että A olisi tosiasiassa saanut yksipuolisen tuomion tiedoksi ennen 8.2.2019. Yksipuolisen tuomion tiedoksi antaminen ei ole edellytyksenä takaisinsaantikanteen nostamiselle (KKO 1979-II-1 ja KKO 1981-II-103). Tämän vuoksi käräjäoikeuden ei olisi mainitsemillaan perusteilla tullut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 13.10
Hovioikeus vapautti isän velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista äidin avustajalle maksettu palkkio olosuhteiden muututtua olennaisesti käräjäoikeuden päätöksen jälkeenHO oli muutoksenhaun kohteena ollutta pääasiaa koskevassa 16.12.2019 antamassaan ratkaisussa nro 437 todennut, että olosuhteet olivat KO:n 28.6.2019 julistaman päätöksen jälkeen muuttuneet siten, että B ja C oli sijoitettu perhekotiin. Lisäksi lasten huostaanottoa koskeva asia oli vireillä HAO:ssa. Näihin seikkoihin nähden HO oli katsonut, että vallitsevissa, olennaisesti muuttuneissa olosuhteissa KO:n päätöksen täytäntöönpano oli käynyt mahdottomaksi sekä kumonnut KO:n päätöksen ja hylännyt äidin hakemuksen. HO katsoi, että tähän pääasian lopputulokseen nähden isä oli vapautettava velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista käräjäoikeudessa äidin avustajalle maksettu palkkio. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 14.15
Lausuntotiivistelmä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista koskevaa asetusta täydentävästä lainsäädännöstäNeuvoston asetus (EU) 2017/1939 tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston perustamisessa (EPPO-asetus) annettiin 12.10.2017. Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti asetusta täydentävää lainsäädäntöä koskevan yksimielisen mietintönsä 17.6.2019. Suhtautuminen mietinnön esityksiin oli yleisesti myönteistä ja suurin osa lausunnonantajista kannatti ehdotuksia. - Uutiset
17.2.2020 14.30
Hovioikeus alensi kiinteistön myyjälle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrääOstaja C oli asian valmistelussa luopunut ensisijaisesta kaupan purkuvaatimuksestaan, joten hän oli sanotuilta osin hävinnyt asian A:han (valittaja) nähden. Hinnanalennuksen määrää koskeva ratkaisu ei antanut aihetta tuomita asianosaisia pitämään oikeudenkäyntikulujaan vahinkonaan. HO katsoi, että asiassa oli syytä poiketa OK 21 luvun 3 §:n mukaisesta pääsäännöstä ja velvoittaa A korvaamaan osa C:n oikeudenkäynti- ja selvittelykuluista KO:ssa. A:n korvattavaksi osuudeksi HO harkitsi yhden kolmasosan korvattavien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määristä. Näin ollen KO:n A:n yhteisvastuullisesti B:n kanssa C:lle maksettavaksi tuomitsemien oikeudenkäynti- ja selvittelykulujen määrää oli alennettava. A ja C olivat osin voittaneet ja osin hävinneet valituksensa ja vastauksensa HO:ssa. Muutoksenhaun lopputulos huomioon ottaen asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa OK 21 luvun 3 §:n ja 16 §:n nojalla vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 10.40
Rikesakkomääräystä 30 päivän määräajassa vastustamatta jättäneelle palautettiin menetetty määräaikaAsiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että valittajan vasta HO:ssa esittämä selvitys tuli ottaa huomioon ja se oli riittävä osoittamaan sen, ettei hän ollut määräajassa kyennyt vastustamaan sakkomenettelylain 17 §:n mukaisesti hänelle tiedoksiannettua rikesakkomääräystä. Kun valittajan hakemus oli tehty yhdeksän kuukauden määräajassa, hänelle oli palautettava menetetty määräaika. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
18.2.2020 11.27
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäOttaen huomioon asiassa esitetty selvitys, käräjätuomarin menettelyssä, joka A:n mukaan oli ilmentänyt käräjätuomarin ennakkoasennetta, oli HO:n arvion mukaan pääosiltaan ollut kysymys tuomarin normaalista prosessinjohtamisesta ja KO:n normaalista asian ratkaisutoiminnasta. Toisaalta käräjätuomarin menettely asian käsittelyssä oli ollut erityisesti hänen käyttämiensä sanavalintojen osalta osittain värikästä ja jopa epäasiallista ja sovittelumenettelyn osalta ainakin huonosti harkittua. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa asiassa mainitut seikat eivät kuitenkaan osoittaneet käräjätuomarin menettelyn olleen sellaista, että se olisi osoittanut hänellä olleen kielletty ennakkoasenne asiaan ja että hän olisi tämän johdosta tullut esteelliseksi käsittelemään asiaa. Näin ollen HO katsoi, ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät perusteet käräjätuomarin esteellisyydelle, käräjätuomarin lausumassaan esittämät perusteet menettelylleen ja asiassa esille tulleen muun selvityksen, ettei asiassa ollut tullut ilmi sellaista seikkaa, joka olisi antanut perustellun aiheen epäillä käräjätuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 9.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajanHakija oli perusteinaan lausunut, ettei hän ollut terveydentilansa ja postilakon aiheuttaman jakeluviiveen vuoksi kyennyt ilmoittamaan tyytymättömyyttä ja hakemaan muutosta määräajassa. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 11.43
Työsuhde voitiin päättää koeajalla - työntekijän maksettavaksi tuomittavia oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinYhtiöllä oli ollut perusteet kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Perusteet eivät olleet olleet syrjiviä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisia. Siten yhtiöllä oli ollut laillinen peruste kantajan työsuhteen päättämiselle koeaikana. Yhtiö ei ollut kuullut kantajaa ennen työsuhteen päättämistä. Hänet kutsuttiin neuvotteluhuoneeseen kesken työpäivän ja ilmoitettiin vain purusta. Luottamusmiehen osallistumisesta tilaisuuteen ei ollut huolehdittu. Yhtiön puutteellinen menettely vaikutti oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 13.21
Täytäntöönpanoriidan osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan, kun valitusasian käsittely hovioikeudessa päättyi oikeastaan sovintoratkaisun seurauksena, vaikkakin muodollisesti isän tekemän valituksen peruutuksen seurauksenaTässä tilanteessa muutoksenhaun näin päättyessä asiassa ei ollut voittanutta tai hävinnyttä osapuolta, joten osapuolten oli vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. Samoista syistä HO:ssa valtion varoista maksetut määrät jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 19.2.2020) - Uutiset
19.2.2020 16.00
Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola Lakimiesuutisissa: Tuomioistuinvirasto on tuomioistuinten avuksi ja tueksiVuoden 2020 alusta toimintansa aloittaneen Tuomioistuinviraston ylijohtaja Riku Jaakkola on käynnistämässä palveluhenkistä virastoa. Henkilöstövalinnat ovat perustuneet paitsi kovaan osaamiseen myös hyvän työilmapiirin rakentamiseen. - Uutiset
20.2.2020 11.48
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen Asianajajaliitosta – menettely osoitti kokonaisuutena arvostellen piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja oli omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoaValvontalautakunta oli todennut, että A:n hyvän asianajajatavan vastainen menettely oli ollut asianajajista annetun lain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla toistuvaa, koska valvontalautakunnalla oli ollut käsiteltävänä useita A:n samankaltaista epäasiallista käyttäytymistä ja kielenkäyttöä koskevia moitteita ja koska A:n epäasiallisten viestien lähettäminen oli ollut pitkäkestoista ja jatkunut vielä valvonta-asioiden vireille tulon jälkeenkin. Lisäksi valvontalautakunta oli ottanut huomioon sen, että A:lle oli jo aiemmin vuosina 2013-2018 määrätty neljä kurinpidollista seuraamusta, kaksi varoitusta ja kaksi huomautusta. Valvontalautakunta oli katsonut A:n menettelyn kokonaisuutena arvostellen osoittavan piittaamattomuutta hyvän asianajajatavan noudattamisesta ja olevan omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa. A:n hyvän asianajajatavan vastaisen menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja pitkäkestoisuus huomioon ottaen valvontalautakunta oli määrännyt päätöksensä heti noudatettavaksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan seuraamusharkintaa koskevat perustelut ja totesi lisäksi, ettei valvontalautakunnan ratkaisuun liittynyt laillisuusperiaatteen kannalta ongelmia. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
20.2.2020 14.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi pitänyt jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaOikeudenkäynnissä oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Sen vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.2.2020) - Uutiset
21.2.2020 10.40
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste työntekijän jatko-oleskelulupaa hakeneen hakijan oikeudenkäyntikuluistaUlkomaalaisasia – Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen – Päätöksen tehnyt hallintoviranomainen – Viranomainen, joka velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut – Maahanmuuttoviraston päätös – Työ- ja elinkeinotoimiston osapäätös – Viranomaisen virhe – Työntekijän jatko-oleskelulupahakemus - Uutiset
21.2.2020 14.00
Täydennyskehotus ei tullut asiamiehelle - hovioikeus palautti menetetyn määräajanHO katsoi, ettei asiassa ollut sinänsä syytä epäillä sitä, etteikö KO olisi lähettänyt kysymyksessä olevaa täydennyskehotusta hakijan asiamiehelle. Toisaalta ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja joiden perusteella olisi ollut aihetta epäillä hakijan asiamiehen ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. (Vailla lainvoimaa 21.2.2020) - Uutiset
24.2.2020 10.00
Kanteensa peruuttanut oli velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut, kun käräjäoikeuden olisi tullut jättää vaatimus muutoinkin tutkimattaKysymystä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen erityisten syiden olemassaolosta oli perusteltua tarkastella KO:n tavoin siitä näkökulmasta, olisiko kanne voitu tutkia, ellei sitä olisi peruutettu. Mikäli vastaus tähän kysymykseen oli kielteinen, peruuttamistilanne rinnastui sillä tavoin OK 21 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kanteen tutkimatta jättämisen tilanteeseen, jossa asianosaisen katsotaan hävinneen asian, ettei pykälän 2 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä voitu katsoa olevan olemassa. Kanteessa esitetty vaatimus oli koskenut vastaajan velvoittamista lohkomistoimituksessa perustetun tieoikeuden mukaisen tien rakentamiseen. Tällaisen vaatimuksen tutkiminen ei kuulu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. KO:n olisi siten tullut jättää vaatimus tutkimatta, ellei kantaja olisi peruuttanut sitä. Kantaja oli siten velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Sillä seikalla, että vastaaja oli kanteen vireillepanon jälkeen toiminut kanteessa vaaditulla tavalla, ei ollut käsillä olevassa tilanteessa merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
24.2.2020 11.00
Hovioikeus arvioi käräjäoikeuden menettelyä (virheen korjaamista) elatusavun muuttamista koskevassa asiassaVirhe oli tapahtunut tuomioistuimen harkinnassa, eikä sitä näin ollen olisi saanut korjata OK 24 luvun 10 §:n nojalla. KO:n virheen korjaus oli tapahtunut isän eduksi. Siinä oli otettu huomioon isän yleiset elinkustannukset hänen KO:ssa vaatimallaan tavalla ja laskettu elatusavun määrä isän tämän mukaisesti korjatun elatuskyvyn pohjalta. Asianosaiset olivat yksimielisiä siitä, että mainitut elinkustannukset oli tullut ottaa korjatun tuomion mukaisesti huomioon isän elatuskykyä määritettäessä. Isän valituksessaan esiin nostama kysymys elatusavun kohtuullisuudesta oli arvioitavissa HO:ssa KO:n korjatun tuomion ja asianosaisten HO:ssa esittämän pohjalta. Isä ei ollut vaatinut asian palauttamista KO:een. Nämä seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiaa ollut perusteltua KO:n oikeudenkäyntivirheestä huolimatta palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. KO:n tuomitsemaa korotettua elatusapua ei voitu pitää isän kannalta kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
24.2.2020 11.35
Hovioikeus: Kanne Yleä vastaan sananvapauslain mukaisessa vastineasiassa oli nostettu liian myöhäänSananvapauden käyttämisestä joukkoviestimissä annetun lain 11 §:n mukaan vaatimuksen esittäjällä on oikeus saattaa kysymys vastine- tai oikaisuoikeuden edellytysten täyttymisestä kotipaikkansa tai Helsingin käräjäoikeuden käsiteltäväksi viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut kirjallisesti tiedon vaatimuksensa hylkäämisen perusteista. Hovioikeus katsoi, että 29.10.2015 lähetetyssä sähköpostissa oli ollut kyse vastinevaatimuksesta, johon Yleisradio Oy oli antanut hylkäävän vastauksen 2.11.2015. Näin ollen kanne olisi tullut nostaa käräjäoikeudessa jo 2.12.2015. Riidatonta oli, että kanne oli nostettu käräjäoikeudessa vasta 9.12.2015. Kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 24.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 9.12
Hovioikeus arvioi oikeusavun edellytyksiä oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin kiinteistönkauppariidassaArvioitavana oli se, oliko oikeusavun myöntämiseen erityisiä syitä, kun huomioon otettiin oikeusavun saajan oikeusturvan tarve sekä asian laatu ja laajuus. Oikeusapuhakemuksen kohteena olevassa asiassa on kysymys kiinteistön kaupan hinnanalennusta ynnä muuta koskevasta riidasta, jossa käräjäoikeus oli velvoittanut A:n vastapuolen kiinteistön myyjänä suorittamaan A:lle hinnanalennusta 15.000 euroa. A on hakenut käräjäoikeuden tuomioon muutosta valituksella, jossa on muun ohella vaadittu kyseisen korvauksen korottamista 71.550,62 euroksi sekä esitetty erinäisiä muita vaatimuksia. A:n vastapuoli on tehnyt asiassa vastavalituksen, jossa on vaadittu hinnanalennuksen alentamista enintään 3.478,32 euroon. A:n ja hänen vastapuolensa välillä on hovioikeudessa riitaa kiinteistön väitettyjen laatuvirheiden laajuudesta, näiden virheiden syistä sekä niiden korjaustavasta ja korjauskustannuksista. Riitaa on lisäksi siitä, onko A:n vastapuoli menetellyt tuottamuksellisesti ja siksi velvollinen suorittamaan A:lle eräitä vahingonkorvauksina vaadittuja kustannuksia. Kun huomioon otettiin nämä seikat, A:lla oli katsottava olevan asiassa sellainen oikeusturvan tarve, jota oikeusavun myöntäminen edellyttää. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
25.2.2020 14.15
Hovioikeus ei ryhtynyt toimenpiteisiin toisen puolustajan määräämiseksi laajaan rikosasiaanA:n vaatimus toisen puolustajan määräämiseksi liittyy rikosasiaan, jossa esitutkinta- ja oikeudenkäyntiaineisto on erittäin laaja, ja vastaajia on lukuisia. A:n osuus asiakokonaisuudessa on keskeinen. Haastehakemus on 127 sivua pitkä, ja A:lle vaaditaan siinä ankaraa 13 vuoden vankeusrangaistusta 21 rikoksesta. Epäillyn oikeus valita puolustajansa voidaan sivuuttaa vain erityisistä syistä. Hovioikeus katsoi, että käsillä oli tällaisia syitä ja ettei B:tä voitu määrätä A:n puolustajan tehtävään käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevassa rikosasiassa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 7.59
Hovioikeus: Asia oli tuomioistuinharjoittelusta annetussa laissa tarkoitella tavalla käräjänotaarille laatunsa vuoksi vaikea ratkaista joten käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainenAsiassa oli jo lähtökohtaisesti kysymys tavanomaisesta poikkeavasta sopimuksesta ja lisäksi vastaajan mahdollinen kuluttaja-asema ja siihen liittyvät kansalliset säännökset sekä unionin oikeuden kuluttajansuojaa koskeva sääntely olivat korostaneet asian vaikeutta ottaen huomioon myös sen, mihin käräjäoikeudessa oli vedottu. Asiaa oli siten pidettävä oikeudellisesti vaikeana, ja asian käsittely oli vaatinut myös prosessinjohdon osalta sellaista osaamista, jota tuomioistuinharjoittelijoilla ei yleensä ole. Hovioikeus katsoi, että asia oli ollut tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:ssä tarkoitella tavalla laatunsa vuoksi vaikea ratkaista. Koska käräjäoikeus ei ollut asiaa käsitellessään ja ratkaistessaan päätösvaltainen, käräjäoikeuden tuomio oli poistettava ja asia palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 10.29
Hovioikeus poisti lainvoimaisen käräjäoikeuden päätöksen - sakkomääräyksestä voi valittaaJättäessään valittajan valituksen tutkimatta käräjäoikeus oli syyllistynyt menettelyvirheeseen, jonka voitiin otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 14.26
Markkinaoikeus määräsi 10.000 euron sakon uhalla DNA Oyj:n selvittämään ja säilyttämään eräiden teleliittymien tiedot tekijänoikeusasiassaMarkkinaoikeus määräsi oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla 10.000 euron sakon uhalla DNA Oyj:n selvittämään ja säilyttämään päätöksen liitteestä ilmenevien teleliittymien tiedot liitteessä mainittuina aikoina mahdollista myöhemmin tapahtuvaa luovuttamista varten lukuun ottamatta niitä tietoja, joita DNA Oyj määräyksen täytäntöönpanohetkellä säilyttää sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 157 §:n nojalla pelkästään viranomaistarpeita varten. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 9.01
KKO: HO oli jättänyt lausumatta osasta oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta ja HO:n olisi tullut velvoittaa vastaaja korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös omavastuun ylittäviltä osinRikosasian asianomistajalle oli myönnetty oikeusapu oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen. Asianomistaja valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen ja vaati vastaajan velvoittamista korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. Hovioikeus oli määrännyt asianomistajan avustajalle suoritettavaksi valtion varoista oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuutta vastaavan määrän ja velvoittanut vastaajan korvaamaan sanotun määrän valtiolle. Muutoin hovioikeus ei ollut lausunut oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin ensinnäkin, että hovioikeus oli jättänyt lausumatta osasta oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevasta vaatimuksesta ja hovioikeuden olisi tullut velvoittaa vastaaja korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut myös omavastuun ylittäviltä osin. Ratkaisussa katsottiin myös, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden suuruutta eri oikeusasteissa määritettäessä oikeudenkäyntiä arvioidaan yhtenä vakuutustapahtumana. Ks. KKO:2011:55 - Uutiset
27.2.2020 10.30
Hovioikeus: Ryöstön yritystä koskevaa rikosasiaa ei voitu käsitellä yhden tuomarin kokoonpanossaLain esitöistä ilmenevin tavoin toimivallan osalta ratkaisevaa on täytetyn ryöstön enimmäisrangaistus, josta tuomittava rangaistus on RL 31 luvun 1 §:n mukaan enintään 6 vuotta vankeutta. Näin ollen KO ei ollut ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 12.14
Hovioikeuden ratkaisu takaisinsaannista konkurssipesäänHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden lopputuloksen määrätä kanteessa mainitut oikeustoimet peräytettäväksi konkurssipesän ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti takaisinsaantilain 5 §:n perusteella ja velvoitti A:n korvaamaan sille kiinteistön arvona 400.000 Yhdysvaltojen dollaria. A:n korvausvelvollisuus oli käräjäoikeuden lausumin tavoin yhteisvastuullinen H:n ja C:n kanssa. Koska kanne hyväksyttiin takaisinsaantilain 5 §:n nojalla, aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle myöskään tuomitun tuottokoron osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 13.10
Hovioikeus arvioi oikeusavun edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusA:lle oli myönnetty 13.8.2019 lukien oikeusapua hänen ja Savonlinnan kaupungin välistä riitaa koskevassa Etelä-Savon käräjäoikeudessa käsiteltävässä asiassa ja mainitussa asiassa oli kysymys samasta asiakokonaisuudesta kuin mitä oikeusapuhakemus 13.2.2014 oli koskenut. Näin ollen hovioikeudessa oli oikeusavun ratkaisupyyntöä koskevan valituksen osalta ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lla oikeus pyytämäänsä oikeusapuun jo 20.12.2013 lukien. Hovioikeus katsoi, ettei A ollut maallikkona kyennyt ilman asiantuntevaa apua asianmukaisesti valvomaan etuaan asiassa. Edelleen hovioikeus asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoi, ettei A:n kaupunkia vastaan esittämää korvausvaatimusta ollut pidettävä oikeusapulaissa tarkoitetulla tavalla täysin perusteettomana niin, ettei se voisi mitenkään menestyä tuomioistuimessa. Riita-asian laatu huomioon ottaen ei myöskään voitu katsoa, että oikeusavun myöntämistä olisi pidettävä selvästi tarkoituksettomana verrattuna siitä A:lle koituvaan hyötyyn. Käräjäoikeuden päätös kumottiin ja A:lle myönnettiin oikeusapua ilman perusomavastuuosuutta 20.12.2013 alkaen 12.8.2019 saakka oikeusavun jatkuessa 13.8.2019 lukien viimeksi mainittuna päivänä tehdyn oikeusapupäätöksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 14.30
Jani Kajala tarkastelee Defensor Legis -kirjoituksessaan asianajajan rehellisyysvelvollisuuden ulottuvuuksiaHyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden johdannon mukaan: ”Asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa (Laki asianajajista 5 § 1 momentti ja Suomen Asianajajaliiton sääntöjen 35 § 1 momentti).” Asianajajan rehellisyys on kelpoisuusvaatimuksena sille, että hän voi toimia asianajajana. Asianajajan rehellisyys ei kuitenkaan ole vain kelpoisuusvaatimus, vaan vaikuttaa käytännössä siihen, miten asianajajan tulee toimeksiantojaan hoitaa. - Uutiset
27.2.2020 14.40
Petoksen yrityksestä tuomittu 30 päivän vankeusrangaistus alennettiin 40 päiväsakoksiPetoksen yrityksen kohteena oli ollut 949 euron arvoinen puhelin. Tavoitellun hyödyn määrä ei siten ollut ollut erityisen suuri. Se, että teossa oli käytetty toisen henkilön henkilötietoja, lisäsi jonkin verran rikoksen moitittavuutta, mutta teko oli kuitenkin jäänyt yritykseksi. Valittajan aikaisemmista rikoksista oli kulunut aikaa, ja ne olivat olleet erilaisia rikoksia kuin nyt kysymyksessä oleva rikos. Myöskään koventamisperustetta ei ollut tässä asiassa sovellettu. Tässä tapauksessa oli kysymys yksittäisestä, suhteellisen lievästä rikoksesta, josta rangaistuskäytännön mukaan tuomitaan sakkorangaistus. HO katsoi, että tässä tapauksessa oikeudenmukainen seuraamus rikoksesta oli 40 ps suuruinen sakkorangaistus. Rangaistusta oli siten lievennettävä. (Vailla lainovimaa 29.2.2020) - Uutiset
27.2.2020 16.00
Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevan tuomion kumoamista vaatineelle lakiasiaintoimistolle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaLakiasiaintoimisto oli valituksessaan vaatinut, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskeva tuomio kumotaan ja yhtiö vapautetaan velvollisuudesta korvata vastaajan oikeudenkäyntikuluja KO:ssa ja vastaaja velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen, KO:n osalta 2.666 eurolla ja HO:n osalta myöhemmin ilmoitettavalla määrällä. Koska valittajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa vastavalituskin raukesi. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
28.2.2020 8.30
Apulaisoikeuskansleri on tyytyväinen viimein toteutettuun lainmuutokseen ja rahoitusratkaisuun, joka luo pysyvän järjestelmän tuomioistuinten tarvitsemien lääketieteellisten asiantuntijalausuntojen antamiseenTammikuun alusta 2020 voimaan tulleen lain mukaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastattavaksi määrätylle tehtävälle on osoitettu erillisrahoitus valtion talousarviossa. Apulaisoikeuskansleri tulee seuraamaan järjestelmän toimivuutta tuomioistuimiin ja viranomaisiin kohdistuvassa laillisuusvalvonnassaan. - Uutiset
28.2.2020 9.18
KKO ei myöntänyt valituslupaa Brother Christmasin rahankeräysrikosjutussaKorkein oikeus ei myöntänyt Brother Christmas -hyväntekeväisyysjärjestön vetäjä Ari Koposelle valituslupaa rahankeräysrikosta koskevassa asiassa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli katsonut Koposen keränneen vuonna 2017 rahaa ilman lain edellyttämää lupaa, ja tuomitsi Koposen syyskuussa 2019 rahankeräysrikoksesta sakkorangaistukseen. - Uutiset
28.2.2020 13.30
Unionin tuomiostuimen ennakkoratkaisu vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välisestä oikeuspaikkasopimuksestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen (EU) N:o 1215/2012 15 artiklan 5 alakohtaa ja 16 artiklan 5 alakohtaa on tulkittava siten, että oikeuspaikkasopimukseen, joka sisältyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan tekemään viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettuja ”suuria riskejä” kattavaan vakuutussopimukseen, ei voida vedota sellaista kyseisellä vakuutussopimuksella vakuutettua henkilöä vastaan, joka ei ole vakuutusalan ammattilainen, joka ei ole hyväksynyt kyseistä oikeuspaikkasopimusta ja jonka kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin vakuutuksenottajalla ja vakuutuksenantajalla. - Uutiset
28.2.2020 15.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomareiden ja virkamiesten palkkausjärjestelmän syrjivyydestä iän perusteella ja tehokkuusperiaateen tulkinnastaSaksalaiset ennakkoratkaisupyynnöt on esitetty kolmessa asiassa, joissa on kyse vaatimuksista maksaa korvausta ikään perustuvasta syrjinnästä, jota väitetään kärsityn, kun pääasioiden kantajat luokiteltiin palkkatasoon siinä yhteydessä, kun heidät otettiin kyseisen osavaltion palvelukseen tuomareiksi tai virkamieheksi. - Uutiset
2.3.2020 14.40
Ulosoton toimipaikkaverkosto säilytetään nykyiselläänOM esittää, että ulosoton perustäytäntöönpano järjestetään alueellisesti kuudelle paikkakunnalle. Nykyinen toimipaikkaverkosto säilytetään entisellään. OM lähetti perjantaina (28.2.) toimipaikkoja koskevan asetusehdotuksen lausunnolle. Asetukset tulevat voimaan 1. joulukuuta 2020 - Uutiset
2.3.2020 16.00
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastuuvapauden myöntämistä yhtiön hallituksen jäsenille vastustaneen ja kanteensa voittaneen toisen osakkaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, kun epätodennäköistä oli, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiäKO oli vahvistanut Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa 31.3.2017 OYL 5 luvun 14 §:n vastaisesti tehdyn päätöksen hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta pätemättömäksi. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset oli hylätty. HO katsoi toisin kuin KO, että Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut KO:ssa. HO totesi mm., että oli epätodennäköistä, että asia olisi järjestynyt kantajan haluamalla tavalla ilman oikeudenkäyntiä. Asian näin päättyessä Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
3.3.2020 9.15
Uudet käytännön ohjeet asianosaisille unionin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissaUnionin tuomioistuin on äskettäin vahvistanut uuden version asianosaisille antamistaan käytännön ohjeista unionin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa. Käytännön ohjeiden uusi versio johtuu unionin tuomioistuimen työjärjestykseen äskettäin tehdyistä muutoksista. Uuden version tarkoituksena on erityisesti kiinnittää asiamiesten ja asianajajien huomiota tiettyihin uusimpiin kehityssuuntiin, jotka liittyvät muun muassa henkilötietojen suojeluun ja muutoksenhakuasioiden käsittelyyn. - Uutiset
3.3.2020 9.30
KKO:n erimielinen ratkaisu asianajajan esteellisyydestäAsianajaja toimi riita-asiassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehenä. Yhtiöllä oli samaan aikaan vireillä myös toinen riita-asia, joka perustui osittain samaan tapahtumainkulkuun ja tosiseikastoon, ja jossa yhtiön vastapuolen oikeudenkäyntiasiamiehenä toimi asianajajan kanssa samassa toimistossa työskentelevä toinen asianajaja. Korkein oikeus katsoi, että asianajaja oli esteellinen toimimaan asiamiehenä asiassa. (Ään.) - Uutiset
3.3.2020 11.00
Vuokranantajaosakkaan vahingonkorvausvaatimukset asunnon terveyshaitan perusteella hylättiinVahingon aiheutuminen ja syy-yhteys asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun laiminlyöntiin eivät tulleet osoitetuksi pelkällä vuokranalennuksesta sopimisella. Vahingonkorvausvaatimukset hylättiin. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle oikeudenkäyntikuluista kohtuulliseksi harkitut 20.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2020)