Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstäLapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 16.00
Hovioikeus pysytti lasten asumisen isällä - 9-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu juurikaan antaa itsenäistä merkitystäHO totesi mm., että oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella 9-vuotiaan lapsen ei yleensä vielä ole katsottu olevan niin kehittynyt, että hänen mielipiteelleen voitaisiin juurikaan antaa itsenäistä merkitystä. Tässä asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen osalta olisi ollut syytä poiketa tästä yleisestä käsityksestä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 14.23
Hovioikeus poisti hakemuksen mukaisen päätöksen lapsen yhteishuollostaÄiti oli allekirjoittanut ja palauttanut todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Hakemuksesta ei ollut lähetetty tietoa äidin avustajaksi hakemuksessa ilmoitetulle julkiselle oikeusavustajalle. HO katsoi, että KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella selvittämättä tarkemmin lapsen etua siitä huolimatta, ettei lapsen äiti ollut määräajassa antanut KO:n häneltä pyytämää lausumaa ja ottaen huomioon, ettei hakemusta ollut annettu tiedoksi äidin avustajalle. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuIsän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksenHO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.30
Hovioikeus: Huoltoriidan vireille laittanut äiti velvoitettiin sovinnosta huolimatta korvamaan lähes 2/3 isän vaatimista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaArvioitaessa kuluvastuun muodostavan erityisen syyn käsilläoloa, keskeistä on se, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen. Äiti oli vaatinut sekä huollon että tapaamisten osalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen. Olosuhdeselvitys ei ollut tukenut äidin taholta esitettyjä näkemyksiä huollon tai tapaamisten ongelmista ja olosuhdeselvityksen mukaan äidin esittämät muutokset eivät olisi lasten edun mukaisia. Asiassa ei ollut osoitettu, että äidin vaatimukset olisivat olleet alunperin perusteltuja muilta osin kuin lasten huoltoa koskevan väliaikaismääräyksen osalta. Verrattaessa kummankin osapuolen asiassa esittämiä vaatimuksia, niiden perusteita sekä sovinnon lopputulosta isän voitiin selvästi katsoa voittaneen asian KO:ssa. Lopputulos oli rinnastettavissa pitkälti siihen, että äiti olisi peruuttanut hakemuksensa tai luopunut vaatimuksistaan. Pelkästään se seikka, että osapuolten välinen riita oli päättynyt muodollisesti sovintoon ja samassa yhteydessä lasten passien ja tapaamisaikojen suhteen oli tehty myös vähäisiä täsmennyksiä aiempaan päätökseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 10.00
Ensimmäiset Sovittelijapäivät 6. - 7.2. kokoavat yhteen sovittelun ammattilaisia – tilaisuus katsottavissa myös verkostaSuomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestetään 6. - 7. helmikuuta Helsingissä. Tapahtumaan kokoontuu sovittelun ammattilaisia eri puolilta Suomea. - Uutiset
30.1.2019 13.21
Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa tehostetaanOikeusministeriössä on laadittu muistio, johon on koottu tilannetietoa pakkoavioliittojen ehkäisystä ja torjunnasta sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Muistiossa korostetaan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä viranomaisten yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. - Uutiset
25.1.2019 13.35
Jehovan todistajien hyväksi tehty testamentti mitätöitiin väärentämisen vuoksi – todistelussa painoi enemmän Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunto joka perustui käsialatutkimuksen asiantuntemukseen ja kahden tutkijan yhtenevään itsenäiseen arvioon, kuin kahden grafologin keskenään ristiriitaiset lausunnotKäräjäoikeus katsoi Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunnon, jota myös todistaja H:n lausunto tuki, osoittavan, että keskinäisen testamentin allekirjoitukset oli kirjoittanut sama henkilö eikä testamentti ollut testamentin tekijöiden itse allekirjoittama. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei myöntänyt Jehovan todistajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 10.40
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden osituksen sovittelua koskevaa ratkaisuaHovioikeus katsoi muun muassa, että muun kuin Kyykerinkadun kiinteistön osalta ositusta ei ollut perusteita kohtuullisuusarvioinnissa lähteä tarkastelemaan uudelleen. Osituksen sovittelun tarkoituksena ei ole toimittaa uutta ositusta osapuolten välillä. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että Kyykerinkadun kiinteistön arvo oli ositushetkellä ollut osapuolten sopiman arvon 160.000 euron sijaan todellisuudessa MN:n kanteessaan vaatimat 40.000 euroa. Näin ollen ositussopimuksessa kiinteistön arvo oli arvioitu liian korkeaksi ja MN:n maksettavaksi sovittu vastiketta koskeva ehto oli kiinteistössä myöhemmin ilmenneiden virheiden vuoksi kohtuuton. Tämän vuoksi ositussopimusta oli tältä osin soviteltava siten, että kiinteistön arvona pidetään 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 8.02
Apulaisoikeusasiamies: Kuolintodistuksen viivästykselle ei ollut perustuslain 21 §:n kannalta hyväksyttäviä syitäKantelijan mukaan hänen puolisonsa kuoli yllättäen kotona 22.3.2017. Kantelija ei ollut vielä lokakuuhun 2017 mennessä saanut pyynnöstään huolimatta kuolintodistusta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan puolison oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen oli ylittänyt kohtuuttomasti kuolemansyyn selvittämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määräajan. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on katsottu, että organisaatioon ja resursseihin liittyvillä seikoilla ei lähtökohtaisesti voida pätevästi perustella poikkeamista siitä, mitä PL 21 §:n säännös edellyttää asian viivytyksettömältä käsittelyltä. - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
21.1.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta perintötodistuksestaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun asetuksen 650/2012 65 artiklan 2 kohtaa ja asetuksessa 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen 1329/2014 1 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että haettaessa todistusta asetuksen N:o 650/2012 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti lomakkeen IV käyttö on vapaaehtoista. - Uutiset
21.1.2019 10.06
Velkajärjestelyn selvittäjän tekemää asuinhuoneiston kauppaa ei pidetty alihintaisena - vahingonkorvausvaatimus hylättiinAA oli selvittäjänä 31.10.2014 myynyt valittajan (A) asunnon 160.000 euron hinnalla siten kuin KO:n tuomiossa oli selostettu. A oli vaatinut, että AA velvoitetaan maksamaan hänelle vahingonkorvauksena enintään 80 000 euroa viivästyskorkoineen 1.11.2014 lukien. Kysymys myös A:n asianosaiskelpoisuudesta. Asianosaiskelpoisuuden osalta HO katsoi, että koska kauppahinnan suuruudella ja siitä mahdollisesti seuraavalla AA:n vahingonkorvausvelvollisuudella on vaikutusta A:n taloudelliseen asemaan, hänellä oli oikeus esittää asiassa vaatimuksia. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n tuomion perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei AA:n selvittäjänä tekemä kauppa ollut ollut alihintainen. Tähän nähden HO:lla ei ollut tarvetta lausua siitä, oliko B:llä ollut oikeus isänsä (A) puolesta hyväksyä asunnosta saatu kauppahinta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 16.00
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien aviovarallisuusasetuksen ja parisuhdevarallisuusasetuksen soveltaminen alkaa 29. tammikuutaKansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevia EU:n asetuksia aletaan soveltaa 29.1.2019. Asetukset yhtenäistävät varallisuussuhteisiin sovellettavia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Asetuksista toinen koskee aviopuolisoiden varallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parien varallisuussuhteita. Asetuksissa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä valtion lakia sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteita koskevassa asiassa, kun siinä on jokin kansainvälinen liittymä. Asetuksissa on myös säännökset toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. - Uutiset
18.1.2019 15.21
Perukirjan laatinutta pankin lakimiestä vastaan nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä hylättiinA:n esittämän rangaistusvaatimuksen mukaan V oli rikkonut perintökaaren lainkohtia sillä tavoin, että V oli jättänyt P:n jälkeen laatimaansa perukirjaan merkitsemättä A:n osakkuusaseman ja omavaltaisesti vetänyt pois osakkuuden vahvistaneen asiakirjan ennen perunkirjoitusta. KO oli katsonut, ettei A ollut näyttänyt V:n menetelleen väittämällään tavoin. A:n kuvaama V:n menettely ei ollut täyttänyt A:n nimeämien rikosten tunnusmerkistöjä eikä muunkaan rangaistavaksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistöä. V:n syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily ja syytteet oli hylätty. V:n menettelyn ei ollut osoitettu olleen moitittavaa eikä huolimatonta. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksiKäräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 14.48
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osaltaApulaisoikeusasiamies saattoi Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietoon käsityksensä siitä, että tilanne lastenvalvojapalvelujen saatavuudessa vuoden 2017 loppupuoliskolla oli lainvastainen. Oikeusasiamies kiinnitti samalla vastaisen varalle kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osalta. - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa. - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
21.12.2018 13.40
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisasiassaPerheenkokoaja B oli saanut Suomesta toissijaista suojelua ja asunut maassa noin 10 vuotta. Puolisoilla oli kaksi Suomessa syntynyttä lasta. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon perheenkokoajan toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, hänen terveydentilassaan tapahtuneen olennaisen heikkenemisen sekä jatkuvan hoidon ja huolenpidon tarpeen. KHO katsoi muun muassa, että näissä olosuhteissa oli kohtuutonta edellyttää, että B muuttaisi kotimaahansa viettämään perhe-elämää. A oli hakenut perheenkokoajan omaishoitajaksi, mutta päätös oli ollut kielteinen puuttuvan oleskeluluvan vuoksi. Harkinnassa otettiin lisäksi huomioon, että perheyhteyden katketessa A joutuisi palaamaan Irakiin yksinhuoltajana kahden pienen lapsen kanssa sekä se, että perheenkokoajan terveydentilan vuoksi yhteydenpito olisi todennäköisesti varsin vaikeaa. Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle oli poikkeuksellisen painava syy. Perheyhteyden säilyminen kumpaankin vanhempaan oli myös lasten edun mukaista. - Uutiset
18.12.2018 15.17
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat vuonna 2019Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2019 lukien 158,74 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 1,5 prosenttia eli täysimääräinen tuki nousee 2,35 euroa kuukaudessa. Myös elatusvelvollisen pitää maksaa 1,5 % enemmän elatusapua tammikuusta alkaen. - Uutiset
18.12.2018 14.00
Hakemus väliintulosta lahjanlupausta koskevassa asiassa hylättiinHakijat olivat pyytäneet osallistua väliintulijoina äitinsä A:n puolella asian oikeudenkäyntiin, jossa kantajana on A ja vastaajana B:n kuolinpesä, ja joka asia koskee B:n C:lle antamaa lahjanlupausta. KO oli katsonut asiassa kerrotuin perustein, etteivät hakijat olleet esittäneet todennäköisiä syitä väitteelleen, että tämä asia olisi koskenut heidän oikeuttaan. HO ei myöntänyt hakijoille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
12.12.2018 16.00
Sähköinen perhekeskus – kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotuksetPerhekeskusten sähköiset palvelut tulisi koota samaan verkkopalveluun, esittää Sähköinen perhekeskus - Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset -selvityksen tehnyt työryhmä. Sähköinen perhekeskus sisältäisi erilaisen ohjaus- ja neuvontainformaation lisäksi uusia sähköisiä palveluja, kuten itsearvioinnit, yhteydenottomahdollisuuden, ajanvarauksen ja etäpalvelut. Tällä hetkellä lapsille ja perheille tarjotut sähköiset palvelut ovat hyvin hajanaisia ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Asiakkaat kuitenkin odottavat paljon sähköisiltä palveluilta. - Uutiset
12.12.2018 14.00
Hovioikeus: Kuuluttaminen ei turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuutta tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassaHuomioon ottaen testamentin tiedoksiannon tarkoitus on tärkeää, että tiedoksianto suoritetaan tavalla, joka turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuuden tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassa. Kuuluttaminen ei tätä turvaa. (Lainvoimainen) - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 13.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lailla perustetun kansallisen elimen toimivallasta päättää unionin oikeuden vastaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamatta jättämisestä - poliisivoimien palvelukseen ottamisen yläikärajaUnionin oikeutta ja erityisesti unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansallisella elimellä, joka on lailla perustettu turvaamaan unionin oikeuden soveltaminen tietyllä alalla, ei ole toimivaltaa päättää unionin oikeuden vastaisen kansallisen oikeussäännön soveltamatta jättämisestä. - Uutiset
4.12.2018 11.40
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi Ruotsiin siellä asuvan isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimattaHovioikeus katsoi, että äiti B oli 16.8.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin ilman isän A:n suostumusta ja että palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle ei ollut perusteita. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettaviksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseenHO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssäKO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
23.11.2018 9.12
Hallinto-oikeuden ratkaisu puhevallasta asiassa jossa oli kysymys henkilökohtaisen avustajan saamisesta kaupungin lautakunnan huostassa olleen lapsen koulunkäynnin tueksiHallinto-oikeus totesi, että lapsen huoltoon kuuluu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetty lapsen edustaminen tämän henkilöä koskevissa asioissa. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajat edustavat lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, ellei laissa ole toisin säädetty. Puhevaltaa koskevassa arvioinnissa oli annettava merkitystä sille, oliko käsiteltävänä olevalla asialla merkitystä huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen lastensuojelulain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun otettiin huomioon, että opetuksen järjestämisestä päättäminen on lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin säännöksellä nimenomaisesti säädetty sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätösvaltaan kuuluvaksi, vireillepano-oikeus ja puhevalta valitusasiassa oli Y:n kaupungin sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. (Lainvoimainen) - Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettuKysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 7.59
Hovioikeuden pohdintoja lapsen takautuvasta elatusavusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja takautuvaa elatusapua myönnettiin yhden vuoden ajaltaHovioikeus totesi muun muassa, että lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut pitää taannehtivuus poikkeuksena suhteessa pääsääntöön, jonka mukaan elatusapu määrätään kanteen vireillepanosta lukien. Tässä tapauksessa lapsi oli taannehtivuusvaatimusta koskevana aikana ollut alle yksivuotias ja äitinsä kotihoidossa, joten hänen hoitamisestaan johtuvat juoksevat kulut olivat olleet kohtalaisen pienet. Ensimmäisen lapsen syntyminen aiheuttaa kuitenkin verrattain arvokkaiden varusteiden, kuten lastenvaunujen ja auton turvakaukalon, hankkimisen. Lapsen aineellisten tarpeiden tyydyttämisen edellyttämät kustannukset ovat siten suuret. B oli lapsen syntymästä alkaen ollut tietoinen elatusvelvollisuudestaan eikä tästä huolimatta ollut osallistunut elatukseen lainkaan. Yhtä kalenterivuotta käsittävää taannehtivaa vaatimusta ei voitu B:n tulotaso huomioon ottaen pitää tämän kannalta kohtuuttomana. Näin ollen oli kohtuullista, että elatusapua määrättiin suoritettavaksi jo 1.1.2015 lukien. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan ajanjakson osalta vaaditun elatusavun määrää 1.932 euroa B ei kiistänyt. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
7.11.2018 12.16
Hovioikeus velvoitti vastaajan suorittamaan kantajalle avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaista hyvitystä 17.549,56 euroa korkoineenHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus näytetyksi, että A oli kertomuksensa mukaisesti sijoittanut varojaan B:n nimissä osakkeisiin, B oli avoliiton päättyessä jättänyt tilittämättä nuo varat takaisin A:lle ja B oli edellä selostetuin tavoin saanut mainitut varat yhteensä 17.549,56 euroa hyväkseen. B oli siten saanut avoliittolain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua, josta A:lla oli oikeus saada hyvitystä 17.549,56 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 15.36
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perillisten oikeudesta työntekijän vuosilomakorvaukseenTyöaikadirektiivin 7 artikla ja perusoikeuskirjan 31 artiklan 2 kohta ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jonka mukaan silloin, kun työsuhde päättyy työntekijän kuoleman takia, oikeus kyseisen säännöksen ja kyseisen määräyksen nojalla kertyneeseen palkalliseen vuosilomaan, jota työtekijä ei ole pitänyt ennen kuolemaansa, raukeaa voimatta synnyttää sellaista oikeutta rahalliseen korvaukseen mainitusta lomasta, joka voi siirtyä työntekijän oikeudenomistajille perintönä. - Uutiset
6.11.2018 10.10
Eduskunnan kirjaston tietopaketti alaikäisavioliittojen poikkeuslupamenettelyn kumoamisestaOikeusministeriössä on valmisteltu esitys, jonka toteutuessa alaikäisen mahdollisuus saada poikkeuslupa avioitua jää maassamme oikeushistoriaan. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi avioliittolain säännös, jonka mukaan oikeusministeriö voi erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaalle luvan avioitua. Nyt ehdotettu muutos noudattaa kansainvälistä kehityslinjaa. Alaikäisen mahdollisuudesta saada poikkeuslupa avioitumiselleen on viime vuosina luovuttu esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Myös YK:n piirissä on korostettu lapsiavioliittojen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. - Uutiset
6.11.2018 9.32
Pitkäaikainen avopuoliso jäi asumaan yhteiseen kotiin toisen avopuolison kuoleman jälkeen - vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttäHO katsoi, että käsiteltävässä asiassa tosiasiallisen asumisen jatkumisen salliminen huoneistoon liittyvien maksujen suorittamista vastaan ei sinänsä antanut aihetta olettaa, että omistajan ja asukkaan välillä olisi ollut vuokrasuhde. Vuokrasopimuksen syntymiseltä tuli edellyttää jonkinasteista selkeyttä. HO katsoi, ettei valittaja A ollut esittänyt mitään varteenotettavia seikkoja, joiden perusteella B:n olisi katsottava antaneen hänelle perustellun käsityksen, että B olisi sitoutunut kysymyksessä olevan asunnon vuokraukseen toistaiseksi voimassa olevalla vuokrasopimuksella A:n vetoamalla vuokrajärjestelyllä. HO katsoi, ettei valitus antanut aihetta arvioida kysymystä vuokrasopimuksen olemassaolosta toisin kuin KO. Myöskään asumishyötyä tai sen määrää tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ei ollut aihetta arvioida toisin kuin KO. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 15.15
KHO:n lyhyt ratkaisuseloste muutoksenhausta aviopuolisoiden välisen elatussopimuksen vahvistamista koskevaan päätökseenPuolisoiden välinen elatussopimus – Sopimuksen vahvistaminen – Sosiaalihuolto – Hallintovalitus – Valitusluvan tarve - Uutiset
31.10.2018 10.00
Hovioikeuden päätös lasten palauttamisesta RuotsiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko lasten äiti antanut suostumuksensa sille, että hänen ja lasten isän yhteiset yhteishuollossa olevat lapset A ja B muuttavat pysyvästi Ruotsista Suomeen isänsä luo asumaan, vai oliko isä luvattomasti vienyt lapset pois Ruotsista tai jättänyt palauttamatta lapset Ruotsiin. HO katsoi, että isä oli 19.6.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta Ruotsiin ilman äidin suostumusta. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettavaksi Ruotsiin. Äidin avustajan palkkiota ei voitu korottaa oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n nojalla sillä perusteella, että osa työstä oli tehty ruotsiksi, kun Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näin ollen AA:n vaatimus palkkion korottamisesta 20 prosentilla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.10.2018) - Uutiset
29.10.2018 13.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vangin oikeutta perhe- ja yksityiselämän suojaan loukatun valvomattomat tapaamiset epäämällä – 1.000 euron korvausHovioikeus katsoi, että A:lle olisi tullut myöntää valvomattomat tapaamiset viimeistään 22.6.2016. Näin ollen hänen perustuslain ja EIS 8 artiklan takaamaan oikeuteensa perhe-elämään oli rikottu perusteettomasti 4–5 kuukauden ajan. Hovioikeus katsoi, että valtion korvausvastuu oli oikeutta perhe-elämään koskevan loukkauksen perusteella syntynyt. Hovioikeus harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 1.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 15.55
Hallitus esittää kumottavaksi alaikäisten avioliittojen poikkeuslupamenettelynHallitus esittää, että alaikäisten avioliitot mahdollistavasta poikkeuslupamenettelystä luovutaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
25.10.2018 12.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksenKäräjäoikeus oli määrännyt äiti A:n laajennettuun lähestymiskieltoon isä HB:n sekä yhteisten lasten VB:n ja CB:n suojaksi. Hovioikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi uhannut HB:tä tai heidän lapsiaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella. HB ja lastensuojelun työntekijä L olivat voineet kokea A:n käytöksen aggressiivisena ja uhkaavana heidän riitaisuuksiensa vuoksi, mutta tämä ei vielä riittänyt objektiivisesti arvioiden osoittamaan sitä, että A tulisi tekemään HB:n tai heidän lastensa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut A:n HB:hen tai lapsiin kohdistamasta rikoksella uhkailusta tai vakavasta häirinnästä. Lasten koulunkäyntiin puuttuminen marraskuussa 2017 puolsi lähestymiskiellon määräämistä, mutta yksittäisenä tapauksena se ei yksin eikä myöskään yhdessä asiassa esille tulleen A:n muun menettelyn kanssa riittänyt osoittamaan, että edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle olisivat olemassa. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään H, V tai CB:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 14.10
KHO:n ratkaisu lesken hallintaoikeuden arvon määrittämisestä perintöverotuksessaPerittävä oli yksin omistanut puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Ositusta ei ollut toimitettu, mutta leski oli perukirjassa vedonnut avioliittolain mukaiseen tasinkoetuoikeuteensa sekä oikeuteen pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. KHO katsoi, että tällaisessa tilanteessa, jossa perukirjan perusteella arvioiden koko asunto jäi kuulumaan perillisten kesken jaettavaan jäämistöön, asuntoon kohdistuvan lesken hallintaoikeuden arvo oli perintöverotuksessa laskettava ja vähennettävä asunnon koko arvosta eikä sen puoliosuudesta. HAO:n päätöksen lopputulosta ei ollut syytä muuttaa. Vuonna 2014 toimitettu perintöverotus.