Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.12.2018 13.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lailla perustetun kansallisen elimen toimivallasta päättää unionin oikeuden vastaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamatta jättämisestä - poliisivoimien palvelukseen ottamisen yläikärajaUnionin oikeutta ja erityisesti unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansallisella elimellä, joka on lailla perustettu turvaamaan unionin oikeuden soveltaminen tietyllä alalla, ei ole toimivaltaa päättää unionin oikeuden vastaisen kansallisen oikeussäännön soveltamatta jättämisestä. - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
12.12.2018 14.00
Hovioikeus: Kuuluttaminen ei turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuutta tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassaHuomioon ottaen testamentin tiedoksiannon tarkoitus on tärkeää, että tiedoksianto suoritetaan tavalla, joka turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuuden tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassa. Kuuluttaminen ei tätä turvaa. (Lainvoimainen) - Uutiset
12.12.2018 16.00
Sähköinen perhekeskus – kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotuksetPerhekeskusten sähköiset palvelut tulisi koota samaan verkkopalveluun, esittää Sähköinen perhekeskus - Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset -selvityksen tehnyt työryhmä. Sähköinen perhekeskus sisältäisi erilaisen ohjaus- ja neuvontainformaation lisäksi uusia sähköisiä palveluja, kuten itsearvioinnit, yhteydenottomahdollisuuden, ajanvarauksen ja etäpalvelut. Tällä hetkellä lapsille ja perheille tarjotut sähköiset palvelut ovat hyvin hajanaisia ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Asiakkaat kuitenkin odottavat paljon sähköisiltä palveluilta. - Uutiset
18.12.2018 14.00
Hakemus väliintulosta lahjanlupausta koskevassa asiassa hylättiinHakijat olivat pyytäneet osallistua väliintulijoina äitinsä A:n puolella asian oikeudenkäyntiin, jossa kantajana on A ja vastaajana B:n kuolinpesä, ja joka asia koskee B:n C:lle antamaa lahjanlupausta. KO oli katsonut asiassa kerrotuin perustein, etteivät hakijat olleet esittäneet todennäköisiä syitä väitteelleen, että tämä asia olisi koskenut heidän oikeuttaan. HO ei myöntänyt hakijoille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
18.12.2018 15.17
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat vuonna 2019Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2019 lukien 158,74 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 1,5 prosenttia eli täysimääräinen tuki nousee 2,35 euroa kuukaudessa. Myös elatusvelvollisen pitää maksaa 1,5 % enemmän elatusapua tammikuusta alkaen. - Uutiset
21.12.2018 13.40
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisasiassaPerheenkokoaja B oli saanut Suomesta toissijaista suojelua ja asunut maassa noin 10 vuotta. Puolisoilla oli kaksi Suomessa syntynyttä lasta. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon perheenkokoajan toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, hänen terveydentilassaan tapahtuneen olennaisen heikkenemisen sekä jatkuvan hoidon ja huolenpidon tarpeen. KHO katsoi muun muassa, että näissä olosuhteissa oli kohtuutonta edellyttää, että B muuttaisi kotimaahansa viettämään perhe-elämää. A oli hakenut perheenkokoajan omaishoitajaksi, mutta päätös oli ollut kielteinen puuttuvan oleskeluluvan vuoksi. Harkinnassa otettiin lisäksi huomioon, että perheyhteyden katketessa A joutuisi palaamaan Irakiin yksinhuoltajana kahden pienen lapsen kanssa sekä se, että perheenkokoajan terveydentilan vuoksi yhteydenpito olisi todennäköisesti varsin vaikeaa. Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle oli poikkeuksellisen painava syy. Perheyhteyden säilyminen kumpaankin vanhempaan oli myös lasten edun mukaista. - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa. - Uutiset
16.1.2019 14.48
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osaltaApulaisoikeusasiamies saattoi Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tietoon käsityksensä siitä, että tilanne lastenvalvojapalvelujen saatavuudessa vuoden 2017 loppupuoliskolla oli lainvastainen. Oikeusasiamies kiinnitti samalla vastaisen varalle kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden huomiota eroperheille tarkoitettujen palveluiden riittävään saatavuuteen lastenvalvojien palveluiden osalta. - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksiKäräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 15.21
Perukirjan laatinutta pankin lakimiestä vastaan nostettu syyte luottamusaseman väärinkäytöstä hylättiinA:n esittämän rangaistusvaatimuksen mukaan V oli rikkonut perintökaaren lainkohtia sillä tavoin, että V oli jättänyt P:n jälkeen laatimaansa perukirjaan merkitsemättä A:n osakkuusaseman ja omavaltaisesti vetänyt pois osakkuuden vahvistaneen asiakirjan ennen perunkirjoitusta. KO oli katsonut, ettei A ollut näyttänyt V:n menetelleen väittämällään tavoin. A:n kuvaama V:n menettely ei ollut täyttänyt A:n nimeämien rikosten tunnusmerkistöjä eikä muunkaan rangaistavaksi säädetyn menettelyn tunnusmerkistöä. V:n syyllisyydestä oli jäänyt varteenotettava epäily ja syytteet oli hylätty. V:n menettelyn ei ollut osoitettu olleen moitittavaa eikä huolimatonta. HO ei myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 16.00
Kansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevien aviovarallisuusasetuksen ja parisuhdevarallisuusasetuksen soveltaminen alkaa 29. tammikuutaKansainvälisten parien varallisuussuhteita koskevia EU:n asetuksia aletaan soveltaa 29.1.2019. Asetukset yhtenäistävät varallisuussuhteisiin sovellettavia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Asetuksista toinen koskee aviopuolisoiden varallisuussuhteita ja toinen rekisteröityjen parien varallisuussuhteita. Asetuksissa säädetään siitä, minkä valtion tuomioistuin on toimivaltainen ja minkä valtion lakia sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteita koskevassa asiassa, kun siinä on jokin kansainvälinen liittymä. Asetuksissa on myös säännökset toisessa jäsenvaltiossa annettujen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. - Uutiset
21.1.2019 10.06
Velkajärjestelyn selvittäjän tekemää asuinhuoneiston kauppaa ei pidetty alihintaisena - vahingonkorvausvaatimus hylättiinAA oli selvittäjänä 31.10.2014 myynyt valittajan (A) asunnon 160.000 euron hinnalla siten kuin KO:n tuomiossa oli selostettu. A oli vaatinut, että AA velvoitetaan maksamaan hänelle vahingonkorvauksena enintään 80 000 euroa viivästyskorkoineen 1.11.2014 lukien. Kysymys myös A:n asianosaiskelpoisuudesta. Asianosaiskelpoisuuden osalta HO katsoi, että koska kauppahinnan suuruudella ja siitä mahdollisesti seuraavalla AA:n vahingonkorvausvelvollisuudella on vaikutusta A:n taloudelliseen asemaan, hänellä oli oikeus esittää asiassa vaatimuksia. HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n tuomion perustelut siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei AA:n selvittäjänä tekemä kauppa ollut ollut alihintainen. Tähän nähden HO:lla ei ollut tarvetta lausua siitä, oliko B:llä ollut oikeus isänsä (A) puolesta hyväksyä asunnosta saatu kauppahinta. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.1.2019) - Uutiset
21.1.2019 12.15
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu eurooppalaisesta perintötodistuksestaToimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta annetun asetuksen 650/2012 65 artiklan 2 kohtaa ja asetuksessa 650/2012 tarkoitettujen lomakkeiden vahvistamisesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen 1329/2014 1 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että haettaessa todistusta asetuksen N:o 650/2012 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti lomakkeen IV käyttö on vapaaehtoista. - Uutiset
22.1.2019 16.04
Isyyden kumoamiskanteelle kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut erittäin painavaa syytäLapsen äiti oli kertonut, että hänellä oli ennen raskautta ollut seurustelusuhde B:n lisäksi myös toisen miehen kanssa. Äidillä oli näin ollen ollut aihe epäillä B:n isyyttä jo hyvissä ajoin ennen kanteen nostamiselle säädetyn määräajan umpeutumista. Riitaisuudet tai miehen väkivaltainen käytös eivät tosiasiassa olleet estäneet isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamista määräajassa. Terveydentilaan liittyviä seikkoja ei ollut pidettävä isyyslaissa tarkoitettuna painavana syynä kanteen myöhäiselle nostamiselle. Se seikka, että lapsen äiti ei ollut ollut tietoinen isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamiselle säädetystä määräajasta, ei muodostanut painavaa syytä kanteen nostamiselle määräajan jälkeen. Myöskään sille, että kanneaika oli ylittynyt vain muutamalla viikolla, ei voitu antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kanteen nostamiselle säädetyn määräajan jälkeen ei ollut isyyslain 44 §:n 2 momentissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä. Kanne oli näin ollen jätettävä tutkimatta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa lapsen äidille. Vastavalitus raukesi. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.1.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 8.02
Apulaisoikeusasiamies: Kuolintodistuksen viivästykselle ei ollut perustuslain 21 §:n kannalta hyväksyttäviä syitäKantelijan mukaan hänen puolisonsa kuoli yllättäen kotona 22.3.2017. Kantelija ei ollut vielä lokakuuhun 2017 mennessä saanut pyynnöstään huolimatta kuolintodistusta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan puolison oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen oli ylittänyt kohtuuttomasti kuolemansyyn selvittämisestä annetussa asetuksessa säädetyn määräajan. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on katsottu, että organisaatioon ja resursseihin liittyvillä seikoilla ei lähtökohtaisesti voida pätevästi perustella poikkeamista siitä, mitä PL 21 §:n säännös edellyttää asian viivytyksettömältä käsittelyltä. - Uutiset
25.1.2019 10.40
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden osituksen sovittelua koskevaa ratkaisuaHovioikeus katsoi muun muassa, että muun kuin Kyykerinkadun kiinteistön osalta ositusta ei ollut perusteita kohtuullisuusarvioinnissa lähteä tarkastelemaan uudelleen. Osituksen sovittelun tarkoituksena ei ole toimittaa uutta ositusta osapuolten välillä. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että Kyykerinkadun kiinteistön arvo oli ositushetkellä ollut osapuolten sopiman arvon 160.000 euron sijaan todellisuudessa MN:n kanteessaan vaatimat 40.000 euroa. Näin ollen ositussopimuksessa kiinteistön arvo oli arvioitu liian korkeaksi ja MN:n maksettavaksi sovittu vastiketta koskeva ehto oli kiinteistössä myöhemmin ilmenneiden virheiden vuoksi kohtuuton. Tämän vuoksi ositussopimusta oli tältä osin soviteltava siten, että kiinteistön arvona pidetään 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 13.35
Jehovan todistajien hyväksi tehty testamentti mitätöitiin väärentämisen vuoksi – todistelussa painoi enemmän Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunto joka perustui käsialatutkimuksen asiantuntemukseen ja kahden tutkijan yhtenevään itsenäiseen arvioon, kuin kahden grafologin keskenään ristiriitaiset lausunnotKäräjäoikeus katsoi Rikosteknisen tutkimuskeskuksen lausunnon, jota myös todistaja H:n lausunto tuki, osoittavan, että keskinäisen testamentin allekirjoitukset oli kirjoittanut sama henkilö eikä testamentti ollut testamentin tekijöiden itse allekirjoittama. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei myöntänyt Jehovan todistajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
30.1.2019 13.21
Pakkoavioliittojen ehkäisyä ja torjuntaa tehostetaanOikeusministeriössä on laadittu muistio, johon on koottu tilannetietoa pakkoavioliittojen ehkäisystä ja torjunnasta sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Avioliittoon pakottaminen on rikoslain mukaan rangaistavaa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Rangaistavaa on paitsi varsinainen pakottaminen, myös henkilön luovuttaminen, kuljettaminen, vastaanottaminen ja majoittaminen hänen saattamisekseen pakkoavioliittoon. Muistiossa korostetaan, että viranomaisten keskinäinen yhteistyö sekä viranomaisten yhteistyö järjestöjen kanssa on tärkeää pakkoavioliittojen ehkäisemiseksi. - Uutiset
1.2.2019 10.00
Ensimmäiset Sovittelijapäivät 6. - 7.2. kokoavat yhteen sovittelun ammattilaisia – tilaisuus katsottavissa myös verkostaSuomen ensimmäiset Sovittelijapäivät järjestetään 6. - 7. helmikuuta Helsingissä. Tapahtumaan kokoontuu sovittelun ammattilaisia eri puolilta Suomea. - Uutiset
1.2.2019 10.30
Hovioikeus: Huoltoriidan vireille laittanut äiti velvoitettiin sovinnosta huolimatta korvamaan lähes 2/3 isän vaatimista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaArvioitaessa kuluvastuun muodostavan erityisen syyn käsilläoloa, keskeistä on se, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen. Äiti oli vaatinut sekä huollon että tapaamisten osalta merkittäviä muutoksia voimassa olevaan tilanteeseen. Olosuhdeselvitys ei ollut tukenut äidin taholta esitettyjä näkemyksiä huollon tai tapaamisten ongelmista ja olosuhdeselvityksen mukaan äidin esittämät muutokset eivät olisi lasten edun mukaisia. Asiassa ei ollut osoitettu, että äidin vaatimukset olisivat olleet alunperin perusteltuja muilta osin kuin lasten huoltoa koskevan väliaikaismääräyksen osalta. Verrattaessa kummankin osapuolen asiassa esittämiä vaatimuksia, niiden perusteita sekä sovinnon lopputulosta isän voitiin selvästi katsoa voittaneen asian KO:ssa. Lopputulos oli rinnastettavissa pitkälti siihen, että äiti olisi peruuttanut hakemuksensa tai luopunut vaatimuksistaan. Pelkästään se seikka, että osapuolten välinen riita oli päättynyt muodollisesti sovintoon ja samassa yhteydessä lasten passien ja tapaamisaikojen suhteen oli tehty myös vähäisiä täsmennyksiä aiempaan päätökseen, ei antanut aihetta arvioida tilannetta toisin. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksenHO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 15.30
Lapsen vankeusrangaistuksen suorittamisessa ei ollut kyse pysyvästä tai edes kovin pitkäaikaisesta olosuhteiden olennaisesta muutoksesta - elatusavusta annettua käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuIsän vaatimus oli perustunut siihen, että lapsi (16 v) on suorittamassa vankeusrangaistusta. Asiaa kokonaisuutena harkiten HO katsoi, ettei isän elatusvelvollisuuden poistamiselle ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 14.23
Hovioikeus poisti hakemuksen mukaisen päätöksen lapsen yhteishuollostaÄiti oli allekirjoittanut ja palauttanut todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Hakemuksesta ei ollut lähetetty tietoa äidin avustajaksi hakemuksessa ilmoitetulle julkiselle oikeusavustajalle. HO katsoi, että KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella selvittämättä tarkemmin lapsen etua siitä huolimatta, ettei lapsen äiti ollut määräajassa antanut KO:n häneltä pyytämää lausumaa ja ottaen huomioon, ettei hakemusta ollut annettu tiedoksi äidin avustajalle. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 16.00
Hovioikeus pysytti lasten asumisen isällä - 9-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu juurikaan antaa itsenäistä merkitystäHO totesi mm., että oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön perusteella 9-vuotiaan lapsen ei yleensä vielä ole katsottu olevan niin kehittynyt, että hänen mielipiteelleen voitaisiin juurikaan antaa itsenäistä merkitystä. Tässä asiassa ei ollut esitetty sellaisia seikkoja, joiden perusteella lapsen osalta olisi ollut syytä poiketa tästä yleisestä käsityksestä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstäLapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
7.2.2019 10.22
Hovioikeuden tuomio elatussopimusten muuttamisesta takautuvasti, maksettujen elatusapujen palauttamisesta ja kuluvastuustaKanne oli tullut vireille KO:ssa 26.4.2018. Asia oli aikavälin 1.1.2018-25.4.2018 osalta jätettävä 8.2.2017 tehtyjen elatussopimusten varaan, ja lasten isä oli siten vapautettava velvollisuudesta suorittaa mainitulta ajalta elatusapua lapsilleen enemmän kuin mihin hän oli sopimuksissa velvoittautunut. Taannehtivasti korotettujen elatusapujen palauttamisvelvollisuutta voitiin pitää lapsen edun vastaisena. Perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään yleensä joudu kuluvastuuseen (KKO 2003:104 ja 105) ei ollut esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
8.2.2019 8.33
Äitiyslaki tulee voimaan huhtikuun 2019 alusta – lakia täydentävät asetukset hyväksyttiinÄitiyslaki tulee voimaan 1. huhtikuuta 2019. Uusi laki sisältää säännökset äitiyden määräytymisestä. Lakiin kirjataan periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Eduskunta hyväksyi äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen 1.3.2018. Lakia täydentävät asetukset hyväksyttiin 7. helmikuuta valtioneuvostossa ja oikeusministeriössä. - Uutiset
8.2.2019 9.40
Lapsenhuoltolaki uudistuu joulukuun 2019 alusta lukienLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, kuten perhetilanteiden monimuotoistumista. Lapsenhuoltolain uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vuoroasuminen kirjataan lakiin ja lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata erityisen läheistä henkilöä. Lainsäädännöllä pyritään myös nykyistä tehokkaammin ehkäisemään vieraannuttamisesta tai muusta syystä johtuvia ongelmia tapaamisoikeuden toteutumisessa. - Uutiset
12.2.2019 12.11
Asiakirjojen hyväksymismenettelyä yksinkertaistetaan EU-maissaTiettyjen yleisten asiakirjojen esittämistä koskevaa EU:n asetusta aletaan soveltaa 16. helmikuuta 2019. Uudistuksella pyritään vähentämään esimerkiksi avioliitto- ja syntymätodistusten hyväksymiseen liittyviä muodollisuuksia ja kustannuksia. Uudistus merkitsee, että EU-maiden viranomaiset eivät enää jatkossa edellytä niin sanotun apostille-todistuksen esittämistä tiettyjen yleisten asiakirjojen yhteydessä, kun kyse on toisen EU-maan viranomaisen antamasta asiakirjasta. Apostille-todistuksella osoitetaan asiakirjan aitous. - Uutiset
13.2.2019 9.00
Aikuisiän adoptioon liittyvät perusedellytykset eivät täyttyneetSe seikka, että lasta käydään katsomassa ulkomailla vuosittain kesäloman aikana 3 viikkoa ja pidetään muutaman kerran kuukaudessa yhteyttä puhelimitse ei ole sellainen vanhemman ja lapsen välinen suhde kuin mitä adoptiolain 4 §:ssä tarkoitetaan. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
13.2.2019 14.00
Isän pyyntö lisäajan myöntämisestä vastaukselle saapui muutama tunti liian myöhään käräjäoikeuteen - hovioikeus palautti lapsen huoltoa ja elatusta koskevan asian kokonaisuudessaanHO otti huomioon lapsen isän valituksessaan esittämät väitteet. Asia oli näiden väitteiden johdosta tullut riitaiseksi siten, että oikeusastejärjestyksen vuoksi HO ei voinut ottaa asiaa käsiteltäväkseen, vaan asia oli palautettava kokonaisuudessaan KO:een. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 12.06
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 13.26
Henkilöasiakirjat turvallisemmiksi: neuvoston puheenjohtajamaa ja Euroopan parlamentti alustavaan sopuunEU tiukentaa henkilöasiakirjojen turvallisuusvaatimuksia henkilöllisyyspetosten vähentämiseksi. Neuvoston puheenjohtajamaan Romanian ja Euroopan parlamentin edustajat pääsivät tänään epäviralliseen sopimukseen asetuksesta, jolla vahvistetaan EU-kansalaisten henkilökorttien ja EU-kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, jotka eivät ole EU-kansalaisia, myönnettävien oleskelulupien turvallisuutta. Alustava yhteisymmärrys esitetään nyt EU-suurlähettiläille vahvistettavaksi neuvoston puolesta. - Uutiset
25.2.2019 10.36
Ulkoprosessuaalinen sovinto osituksesta - hovioikeus vapautti vahingonkorvauskanteensa käräjäoikeudessa peruuttaneen kantajan velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulutAsiassa lausutut huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä määrätä korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poiketen. KO:n päätöstä muutettiin ja kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata valtiolle vastaajan avustamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.159,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2019) - Uutiset
28.2.2019 8.28
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi asianajotoimiston ja pesänselvittäjänä toimineen asianajajan olevan velvollisia korvaamaan asianajajan laiminlyönnin johdosta päämiehelle aiheutuneen vahingonKun asianajaja B:n viaksi jäävää huolimattomuutta ei voitu pitää perintökaaren 19 luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla lievänä, asianajotoimisto ensisijaisesti ja B toissijaisesti olivat velvollisia korvaamaan A:lle laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. (KKO:2021:10: Hovioikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiin) - Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luonaAsiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
5.3.2019 8.00
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa 17-vuotiaan lapsen peruuttamattoman poliklinikka-ajan maksun perintäänApulaisoikeusasiamies katsoo, että lapsen edun vuoksi tulee lasta suojella ylivelkaantumiselta siten, että maksuunpanon aiheellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä merkitsee apulaisoikeusasiamiehen mielestä sitä, että yli 15-vuotiaan lapsen tahdon selvittämiseksi lasku ensi vaiheessa lähetetään hänelle. Mikäli lapsi nimenomaisesti ilmaisee tahtonsa olevan, että laskua ei lähetetä huoltajalle, on apulaisoikeusasiamiehen mielestä maksuunpano yli 15-vuotiaalle lapselle lähtökohtaisesti perusteltu ainakin, jos hän on alkujaan itsenäisesti pyrkinyt hoitoon. Mikäli lapsi ei reagoi laskuun, ei estettä maksun laskutukselle ja perinnälle huoltajalta lapsen elantomenona ole, mikäli tapauksen olosuhteet puoltavat arviota maksun luonteesta elatusmenona. Apulaisoikeusasiamies pyysi HUS:ia ilmoittamaan hänelle 31. tokokuuta 2019 mennessä, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä on antanut sille aihetta. - Uutiset
5.3.2019 14.10
Lapsen huoltoa koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteen tuomiovirheen perusteellaOK 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 18 §:n 4 momentin säännösten perusteella KO:n olisi tullut antaa äidin 5.7.2018 saapunut lausuma tiedoksi isälle. Isän oman ilmoituksen sekä KO:n 14.8.2018 päivätyn lausumapyynnön ja käräjätuomarin lausuman perusteella HO katsoi, että näin ei ollut tapahtunut. Asiassa oli siten tapahtunut menettelyvirhe. Ottaen huomioon KO:n päätöksen perustelut HO katsoi, että virheellä oli ollut olennainen vaikutus asian lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
7.3.2019 11.00
Täysi-ikäisen poikansa edunvalvojaksi määrätty äiti ei pitänyt pojan ja isän tapaamisia pojan edun mukaisena - hovioikeus arvioi äidin sopivuutta edunvalvojaksiOikeuskirjallisuudessa on todettu, että edunvalvojan sopimattomuudesta on kysymys muun ohella silloin, kun hän toimii päämiehensä edun vastaisesti. Tällaisessa tapauksessa edunvalvoja ei sovi tehtäväänsä, koska edunvalvonnan tarkoitus ei toteudu edunvalvojan toimien tai laiminlyönnin vuoksi. Edunvalvojan toiminta koskettaa merkittävällä tavalla päämiehen perusoikeuksia, kuten itsemääräämisoikeutta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Edunvalvojan on toiminnallaan edistettävä päämiehensä perusoikeuksien toteutumista. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että edunvalvojan on huomioitava päätöksentekonsa vaikutukset päämiehensä sosiaalisiin suhteisiin. HO:ssa oli kysymys siitä, olko äiti osoittautunut sopimattomaksi edunvalvojan tehtävään sillä perusteella, että hän ei salli A:n ja tämän isän yhteydenpitoa. HO määräsi lapsen edunvalvojaksi äidin ohella yleisen edunvalvojan, jonka tehtävänä on päättää isään kohdistuvaan yhteydenpitoon ja tapaamisiin liittyvistä asioista. (Vailla lainvoimaa 7.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 11.30
Biologinen isyys varmistui vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen - testamentti julistettiin biologisen tyttären vaatimuksesta pätemättömäksi erehtymisen vuoksiKO:ssa oli ollut ensisijaisesti kyse siitä, oliko T testamenttia tehdessään erehtynyt sillä tavalla, että se oli määräävästi vaikuttanut hänen tahtoonsa. Toissijaisesti oli ollut kyse siitä, oliko T pakotettu tekemään testamentti tai oliko hänet siihen taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdon heikkouttaan tai riippuvaista asemaansa taikka että hänet oli petollisesti vietelty tekemään testamentti. Testamentinsaajat vaativat HO:ssa KO:n tuomion (testamentin pätemättömäksi julistaminen) kumoamista ja että biologisen tyttären kanne hylätään ja että hänet velvoitetaan korvaamaan testamentinsaajien oikeudenkäyntikulut. Testamentinsaajille ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
12.3.2019 15.00
Lapsistrategiaa pohjustettuLapsistrategiaa pohjustavassa työssä on syntynyt yhteinen visio lapsi- ja perhemyönteisestä Suomesta. Visiota konkretisoivat seitsemän tavoitetta. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella ja nuorella on elämässään läheisiä ja turvallisia aikuisia, lapset ja perheet kokevat osallisuutta kasvu- ja lähiyhteisössä, perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy, lasten ja nuorten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee, jokaisella lapsella ja nuorella on yksilöllinen jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsimäärään ja lapsiperheiden köyhyys vähenee. Vision toteuttamisen keinoja ovat lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuva hallinto ja päätöksenteko sekä lapsi- ja perhelähtöinen toimintakulttuuri. - Uutiset
13.3.2019 12.17
Apulaisoikeuskansleri: Lastensuojelun asianmukainen valvonta tulee turvata – aluehallintoviraston ylijohtajalle huomautusApulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen vaatii toimia lastensuojelun valvonnan asianmukaisuuden ja ripeyden varmistamiseksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valvonta on ollut ruuhkautunutta lähes koko viraston toiminta-ajan, ja lastensuojelua koskevien kanteluiden käsittely on viivästynyt merkittävästi. Vuonna 2018 pisin kantelun käsittelyaika oli yli 49 kuukautta. Tilanne on perustuslain ja hallintolain vastainen, ja apulaisoikeuskansleri pitää sitä erittäin vakavana. Valvonnan toimimattomuus vaarantaa lastensuojelun asiakkaiden oikeuksien toteutumisen. - Uutiset
14.3.2019 11.40
Äiti vastasi myöhässä lapsen tapaamisoikeutta koskevaan hakemukseen - hakemuksen mukaisesti ratkaistu asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli laiminlyönyt yleisen velvollisuutensa huolehtia siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Tämä puute ei ollut myöskään voinut korjaantua asian suullisessa valmistelussa tai pääkäsittelyssä, kun niitä ei ollut toimitettu. Tämän vuoksi ja koska äidin KO:een määräajan jälkeen saapuneesta lausunnosta ilmenevien hakemuksen vastustamisperusteiden käsittelyä ensimmäisenä oikeusasteena vasta HO:ssa ei voitu pitää asianosaisten muutoksenhakumahdollisuuksien kannaltakaan tarkoituksenmukaisena, KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019)