Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
7.1.2016 6.06
Pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tiedoksiantoa vältelleelle ei palautettu menetettyä määräaikaaHO katsoi, että lausumapyyntö pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen johdosta oli annettu hakijalle tiedoksi asianmukaisesti sijaistiedoksiannolla. Hakija ei ollut omatta syyttään menettänyt oikeuttaan antaa lausuma hakemuksen johdosta. KO:ssa asia oli ratkaistu hakemuksen mukaisesti. Kukaan asianosaisista ei ollut vaatinut, että asia tulisi ratkaista muuten. KO:n ei sen vuoksi ollut tarvinnut ilmoittaa ratkaisun antamisesta. Huomioon ottaen lisäksi asiassa tiedoksiannosta lausuttu HO katsoi, ettei hakija ollut menettänyt puhevaltaansa myöskään muutoksenhaussa omatta syyttään. (Vailla lainvoimaa 7.1.2016) - Uutiset
7.1.2016 13.15
Ulkomailta – Ruotsi: Vuoden 2016 alussa voimaan tulevia uusia säädöksiä ja säädösmuutoksiaRuotsissa tulee vuodenvaihteen aikana voimaan uusia säädöksiä ja muutossäädöksiä, jotka koskevat muun muassa maahanmuuttajien työelämään siirtymistä, henkilötietojen käsittelyä tuomioistuimissa, joukkoliikenteen matkustajien oikeuksia, ympäristömelua sekä vanhempainrahaa. - Uutiset
8.1.2016 15.17
Hovioikeus määräsi lapsen tapaamiset toteutettavaksi valvottuina marraskuuhun 2016 saakka, kun riski lapsen luvattomasta maastaviennistä oli edelleen varteenotettava tapahtumavaihtoehtoAsiassa oli riidatonta, että lapsen isä oli 14.4.2012 vienyt tuolloin 3-vuotiaan lapsen luvattomasti Irlannista Egyptiin ja pitänyt häntä luonaan ilman lupaa 12.12.2012 saakka eli lähes kahdeksan kuukauden ajan. HO katsoi, että riski lapsen luvattomasta maastaviennistä oli asiassa KO:n lausumilla perusteilla edelleen siinä määrin varteenotettava tapahtumavaihtoehto, että lapsen edun mukaista oli toteuttaa tapaamiset valvottuina. HO totesi mm., että lapsen isän olosuhteiden vakiintuminen Suomeen ja ajan kuluminen vähentävät uhkaa siitä, että isä valvomattoman tapaamisen yhteydessä vaarantaisi lapsen turvallisuutta. Lapsen edun mukaista oli, että tapaamisten laajentamisessa edettiin varovaisesti ja porrastetusti. (Vailla lainvoimaa 8.1.2016) - Uutiset
13.1.2016 9.13
Vanhempien keskinäisten välien pitkään kestänyt tulehtuneisuus ei estänyt yksinhuollon muuttamista yhteishuolloksi - käräjäoikeuden päätöstä muutettiinHO totesi mm., että toisen vanhemman yksipuolinen negatiivinen suhtautuminen toiseen vanhempaan tai pyrkimys sulkea toinen vanhempi lasten elämän ulkopuolelle ei ole lähtökohtaisesti peruste määrätä yksinhuoltoa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
13.1.2016 10.41
Hovioikeus: Asianajajille voitiin antaa huomautukset kun he olivat allekirjoittaneet perukirjan olematta henkilökohtaisesti läsnä perunkirjoitustilaisuudessaValvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa tehtävän huolellisen hoitamisen edellyttävän uskottuna miehenä toimivan asianajajan henkilökohtaista läsnäoloa perunkirjoitustilaisuudessa. Asioiden lopputuloksen kannalta merkitystä ei ollut sillä, olivatko asianajajat suostuessaan toimimaan uskottuina miehenä tienneet, etteivät he pysty olemaan paikalla perunkirjoitustilaisuudessa. Asioissa mainitut seikat huomioon ottaen valvontalautakunnan ratkaisuja ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä, kohtuuttomana taikka perus- ja ihmisoikeuksien vastaisena. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
14.1.2016 10.26
Hovioikeus: Saudi-Arabiasta neljä kertaa vuodessa Suomeen 2-vuotiasta poikaansa, jota ei ollut tavannut aiemmin, tapaamaan tulevalle isälle ei myönnetty valvomattomia tapaamisia - vaatimus valvomattomasta tapaamisoikeudesta voitiin esittää vasta hovioikeudessaHO katsoi, että vaatimus valvomattomasta tapaamisoikeudesta ei ollut sellainen vaatimus, joka tulisi jättää tutkimatta vasta HO:ssa tehtynä. HO katsoi pääkäsittelypyynnöt hyläten, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella KO:n määräämiä lapsen ja isän välisiä valvottuja tapaamisia ei ollut niiden määrä neljä kertaa vuodessa viitenä peräkkäisenä päivänä ja porrastettu kesto kahdesta neljään tuntiin huomioon ottaen aihetta muuttaa miltään osin. Lapsen edun mukaista oli että isällä oli oikeus saada viranomaisilta tietoja lapsen terveydentilaan sekä päivähoitoon tai kouluun liittyvissä asioissa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2015) - Uutiset
15.1.2016 8.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 21.10.–4.11.2015 koskevat muun muassa tuomionpurkua kaksoisrangaistavuuden kiellon perusteella, väkivaltaa viranomaista kohtaan, isyyden kumoamista, julkisen oikeusavustajan kulujen korvaamista sekä syytteen tarkistamista. - Uutiset
15.1.2016 9.23
Hovioikeus: Päihdeongelmaansa hoitoa saaneella isällä oli oikeus tavata lastaan ilman valvontaa - tapaamiset oli aluksi kuitenkin syytä järjestää käräjäoikeuden määräämällä tavalla kunnallisena sosiaalipalvelunaIsä oli jo pidemmän aikaa saanut hoitoa päihdeongelmaansa eikä asiassa ollut edes väitetty, että hän olisi missään vaiheessa ollut aggressiivinen tai väkivaltainen lasta kohtaan. Ottaen lisäksi huomioon lapsen ikä (s. 2006), ei valvottuja tapaamisia, joissa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaavaan vanhempaan, ollut pidettävä tarpeellisina. Lapsen edun turvaamiseksi riittävänä järjestelynä oli pidettävä tavanomaisia tapaamisia edeltäviä tuettuja tapaamisia. (Vailla lainvoimaa 15.1.2016) - Uutiset
18.1.2016 13.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei sovitellut ositusta miltään osinSe, että B kävi ansiotyössä silloin, kun A työskenteli rakennustyömaalla, teki osaltaan mahdolliseksi sen, että A:n käytännön työpanos omakotitalon rakentamisessa tuli suuremmaksi kuin B:n vastaava työpanos. A:n aloitteesta A ja B tekivät avioehtosopimuksen vain muutamia kuukausia ennen kuin heidän avioliittonsa päättyi. Avioehtosopimukseen ei kuitenkaan ollut otettu sellaista kyseisen omakotitalokiinteistön omistusta koskevaa ehtoa, joka osoittaisi, ettei tämä kiinteistö ollut tavanomaista avio-oikeuden alaista omaisuutta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella ositusta A:n suuremman työpanoksenkaan perusteella. (Vailla lainvoimaa 18.1.2016) - Uutiset
19.1.2016 8.00
Hovioikeuden tuomio ennakkoperinnöstä, suosiolahjasta, omaisuuden arvosta sekä kauppahinnan määrittämisestä ja maksamisesta sukupolvenvaihdosta ja perinnönjaon moittimista koskevassa asiassaHovioikeus muun muassa totesi asiassa esitetystä selvityksestä olevan pääteltävissä, että kaupan tarkoituksena oli ollut tilanpidon jatkaminen ja kauppahinta oli pyritty määrittämään siten, että tila oli säilynyt elinkelpoisena. Tämä tavoite oli myös toteutunut, koska B kertomansa mukaan jatkaa tilanpitoa edelleen eikä ole myynyt tilasta osaakaan pois. Myyjät C ja D sekä ostaja B olivat pyrkineet ennen kaupan tekemistä selvittämään maatilakokonaisuuden käyvän hinnan eivätkä olleet mieltäneet vastikkeellista luovutusta sen tekohetkellä vuonna 1987 alihintaiseksi. Tämän vuoksi erillistä ennakkoperintöolettaman kumoavaa lauseketta ei oltu kauppakirjaan tehty. Vaikka kauppahinta oli ilmeisesti alittanut kaupantekohetken käyvän markkinahinnan, hovioikeus katsoi, että kauppaan liittyvistä olosuhteista ja erityisesti siitä, että kyseessä oli ollut tyypillinen sukupolvenvaihdos, voitiin päätellä, että C ja D eivät olleet tarkoittaneet käyvän hinnan ja maksetun vastikkeen välistä erotusta B:n ennakkoperinnöksi. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
19.1.2016 13.03
Hovioikeus arvioi väitettyä ennakkoperintöä toisin kuin käräjäoikeusOli epätodennäköistä C:n tarkoituksena olleen, että hänen takaajana maksamansa suoritus F:lle jätettäisiin huomioimatta, kun taas A:lle annettu lahjoitus, jonka tämä oli takaajana joutunut maksamaan alkuperältään samasta lainasta, otettaisiin huomioon A:n ennakkoperintönä, ja siten kohdella lapsiaan A:ta ja B:tä eriarvoisesti. Hovioikeus katsoi, ettei A:lle takausmaksua varten lahjoitettua määrää olosuhteisiin katsoen voitu otaksua tarkoitetun ennakkoperinnöksi, ja näin ollen käräjäoikeuden ratkaisu oli kumottava tältä osin. F oli yksin ollut vastuussa velasta, jonka C oli antamansa takauksen perusteella maksanut. Koska F ei ollut C:n perillinen, ei kyse ollut ennakkoperinnöstä. C:llä ollut suosimistarkoitusta hänen maksaessaan takaajana F:n luottoa. Käräjäoikeuden ratkaisu myös B:n ennakkoperinnön osalta oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 19.1.2016) - Uutiset
21.1.2016 14.02
Koulutusavustusvaatimusta tytön lukio-opintoihin vuosille 2018 ja 2019 ja pojan ammattiin valmistavaan työhön vuosille 2017 ja 2018 ei hyväksytty - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli hylännyt vaatimukset katsoen, ettei asiassa voitu elatuslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuulliseksi asettaa isälle velvollisuutta vastata vuosina 1999 ja 2000 syntyneiden lastensa koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista näiden täytettyä kahdeksantoista vuotta, eli pojan (erityislapsi) kohdalla vuosina 2017 ja 2018 sekä tytön kohdalla vuosina 2018 ja 2019. (Vailla lainvoimaa 21.1.2016) - Uutiset
22.1.2016 11.30
Tietoturva-asiantuntija M.Sc. Tuuli Siiskonen ja lakimies OTL Maria Majanen: Henkilötietojen suoja julkishallinnon digitaalisten palvelujen tuottamisessaEuroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat 15. joulukuuta 2015 poliittisen yhteisymmärryksen EU:n tietosuojauudistusta koskevasta komission vuonna 2012 esittämästä ehdotuksesta, jonka tarkoituksena on luoda Euroopan unionille yhtenäinen ja kattava henkilötietojen suojaa koskeva uusi lainsäädäntökehys. Pysyvien edustajien komitea (Coreper) vahvisti kompromissitekstit 18. joulukuuta 2015. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksynevät ehdotuksen keväällä 2016. - Uutiset
22.1.2016 13.11
Hovioikeus: Testamentin oikeaksi todistetun jäljennöksen esittäminen perunkirjoitustilaisuudessa ja siitä otetun valokopion luovuttaminen perilliselle ei täyttänyt lain edellyttämää tiedoksiantovaatimustaHovioikeus totesi, että oikeaksi todistetun jäljennöksen luovuttaminen testamentista on laillisen ja lakiosailmoituksen määräajan kulumisen aloittavan tiedoksiannon aito muotovaatimus, jonka puuttumista ei voida korvata selvityksellä siitä, että perillinen ehkä on pitänyt jäljennöksen virheettömyyttä notorisena tai että hänellä on ollut tilaisuus verrata saamaansa oikeaksi todistamatonta jäljennöstä alkuperäiseen testamenttiin. Kun A:lle ei ollut annettu perunkirjoitustilaisuudessa testamentista oikeaksi todistettua jäljennöstä, hän ei ollut saanut testamenttia tiedokseen perintökaaren 14 luvun 4 §:n 1 momentin edellyttämällä ja lakiosailmoituksen tekemiselle perintökaaren 7 luvun 5 §:n 3 momentissa varatun määräajan aloittavalla tavalla aikaisemmin, kuin hänen hovioikeudessa myöntämänään ajankohtana eli 13.12.2012. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
22.1.2016 15.35
Hovioikeus ei vahvistanut Japanissa vahvistettua adoptiopäätöstä adoptioluvan puuttumisen vuoksiHelsingin HO ei vahvistanut Suomessa päteväksi Japanissa 28.4.2015 annettua päätöstä, jolla 18.3.2015 syntynyt lapsi oli määrätty Suomessa asuvalle hakijalle adoptioon. Adoptiolain 74 §:n 4 momentin (22/2012) mukaan HO ei saanut vahvistaa päteväksi adoptiota, johon olisi tullut hakea adoptiolupa. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
23.1.2016 7.00
Väitös: Kuritusväkivaltaepäilyihin liittyvissä viranomaiskäytännöissä suurta vaihteluaSuomessa lapsiin kohdistuva kuritusväkivalta määrittyy rikokseksi poliisin ja lastensuojelun käytännöissä teon vakavuuden, väkivallan jatkuvuuden, lapselle aiheutuneen vahingon ja viranomaisten omien kuritusväkivaltakäsitysten perusteella, selviää Anna Heinosen lauantaina 23. tammikuuta tarkstettavasta väitöstutkimuksesta. - Uutiset
26.1.2016 12.02
Hovioikeuden ratkaisu asumishyödystä avioerotilanteessaTässä tapauksessa A:n osituksen moitetta koskevassa kanteessaan esittämä vaatimus pesänjakajan ratkaisun muuttamisesta oli kohdistunut myös avioeroa edeltävään aikaan, jolloin puolisoiden avioliitto ja siihen kuuluva elatusvelvollisuus olivat edelleen voimassa. A:n vaatimus koski siten tältä osin avioliittolain puolison elatusta koskevien säännösten mukaan arvioitavaa kysymystä, jota pesänjakaja ei korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ole voinut ottaa toimitusosituksessa käsiteltäväkseen. Sen vuoksi myöskään käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa A:n avioeroa edeltävältään aikaan kohdistunutta asumiskorvausvaatimusta tutkittavakseen. Siltä osin kuin A vaati asumiskorvauksen korottamista 350 eurosta 500 euroksi aihetta pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016) - Uutiset
26.1.2016 16.00
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta valmistui muistio – kansalaisia kuullaan helmi-maaliskuussaLapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen on hallituksen ohjelman tavoitteena. Oikeusministeriössä on valmistunut muistio, johon on koottu lain soveltamisessa ministeriön tietoon tulleita ongelmia sekä ehdotuksia lain uudistamistarpeiksi. - Uutiset
27.1.2016 15.11
Käräjäoikeus ei kuullut pesänjakajan määrätessään kaikkia asianosaisia vaikka hakijan osakkuus kuolinpesässä oli epäselvä – hovioikeus poisti päätöksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi mutta ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteenKoska käräjäoikeus oli ratkaissut A:n pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen varaamatta B:lle ja muille C:n jälkeen laaditussa perukirjassa yksilöidyille henkilöille tilaisuutta tulla kuulluiksi hakemuksen johdosta, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli siten poistettava. Koska asianosaisilla on oikeus panna asia vireille uudella hakemuksella, hovioikeus ei tässä tapauksessa katsonut olevan tarvetta palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016) - Uutiset
27.1.2016 15.51
Perheenyhdistämisen edellytykset tiukentuvat myös Suomessa – luonnos hallituksen esitykseksi lausunnoilleSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on tiukentaa perheenyhdistämisen edellytyksiä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisesti. Luonnos hallituksen esitykseksi lähti lausunnoille 27. tammikuuta. Jatkossa sekä kansainvälistä suojelua saavilta että Suomen kansalaisilta edellytettäisiin turvattua toimeentuloa ennen kuin perheenyhdistämishakemus voitaisiin hyväksyä. Toimeentulovaatimus voidaan ottaa käyttöön nopeassa aikataulussa, koska se ei vaadi hallinnollisia muutoksia. EU-direktiivi mahdollistaa myös muita lisäedellytyksiä, mutta niiden käyttöönotto kestäisi pitempään. - Uutiset
28.1.2016 9.29
Eron jälkeisestä vainosta tehdään poliisille yli 600 tutkintapyyntöä vuodessa – opaskirja vainon uhrin suojautumisen tueksi julkaistuVainoaminen kriminalisoitiin Suomessa kaksi vuotta sitten, minkä jälkeen toistuva uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu vainoaminen on ollut rangaistavaa. Ilmoitusten määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin, sillä poliisille tehdään vuosittain keskimäärin yli 600 tutkintapyyntöä. Tutkintapyynnöistä sekä lainvoimaisista tuomioista valtaosa liittyy eron jälkeisen vainon tilanteisiin, Ensi- ja turvakotien liitosta kerrotaan. - Uutiset
28.1.2016 13.18
Käräjäoikeus ei suostunut määräämään lapsen huoltoa yksin äidille kun molempien vanhempien elämänhallinnassa oli vaikeuksia ja talous heikko – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaVaikka isällä oli jossakin määrin ongelmia oman elämänsä hallinnassa, oli äidin oman elämänhallinnan vaikeuksien ja puutteellisen suomenkielen taidonkin vuoksi perusteltua katsoa, että lapsen isän osallistuminen lasta koskevien päätösten tekemiseen oli selvästi lapsen edun mukaista. Oli jäänyt näyttämättä perusteet sille, että lapsen huolto olisi uskottava yksin äidille. Kummallakaan vanhemmalla ei voitu arvioida olevan varaa vastata tapaamiskuljetuskuluista täysimääräisesti käytettävissään olevilla varoilla ja sen vuoksi he joutuisivat turvautumaan niiden osalta toimeentulotukeen. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan tapaava vanhempi vastaa pääsääntöisesti lapsen kuljetuksista tapaamisiin. Käräjäoikeus katsoi, että tässä tilanteessa ei ollut perusteltua velvoittaa lähivanhempaa osallistumaan lapsen kuljetuksiin tapaamisiin enemmälti kuin hän oli myöntänyt eikä myöskään kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.00
Testamentti oli pätemätön Alzheimerin taudin vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA:lla kaksi vuotta aikaisemmin todettu Alzheimerin tauti oli keväällä 2005 aloitetusta lääkityksestä huolimatta edennyt niin, että A oli syksyllä 2005 muistamaton, sekava ja harhainen ja aloitekykynsä menettänyt. Hänen oma tahtonsa oli heikentynyt ja hän oli varonut ärsyttämästä millään tavalla poikaansa B:tä, joka tuohon aikaan oli alkanut käymään usein hänen asunnollaan. A oli allekirjoittanut poikansa B:n hänelle esittämän asiakirjan ja A oli ollut syvästi huolissaan siitä, minkä asiakirjan hän oli B:n vaatimuksesta allekirjoittanut. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A ei ollut joulukuussa 2005 kyennyt ymmärtämään poikansa B:n hänelle esittämää testamenttiasiakirjan laatua eikä sisältöä eikä tuolloin allekirjoitettu testamentti vastaa A:n viimeistä tahtoa, joten asiakirja oli testamenttina pätemätön. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
2.2.2016 7.21
Hovioikeus: Lapsen saama kuntoutusraha on elatuslain 2 §:n 2 momentissa huomioon otettavaa tuloaHO totesi, että lapsen saama kuntoutusraha on hänen saamaansa rahaa, joka lähtökohtaisesti lisää hänen kykyään vastata omasta elatuksestaan. HO katsoi, että kuntoutusrahan kohtuudella huomioon otettavan toimeentuloa turvaavan osuuden määrä oli tässä tapauksessa 100 euroa. Oikeusministeriön ohje ei sitonut tuomioistuinta. Aihetta KO:n elatusapuratkaisun muuttamiseen lapsen oman elatuskyvyn arvioinnin osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
3.2.2016 6.03
Samassa osoitteessa vasta vähän aikaa asunutta avopuolisoa ei pidetty sopivana edunvalvojana aivoverenvuodon saaneelle ja perintörahansa vuodessa kuluttaneelle miehelleYleisen edunvalvojan määräämistä puoltavien seikkojen katsottiin olleen painavampia kuin se, että avopuoliso olisi määrätty vuonna 1952 syntyneen miehen edunvalvojaksi. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
3.2.2016 14.15
Hovioikeuden ratkaisu lapsen tapaamisoikeuteen liittyvän uhkasakon täytäntöönpanostaHarkittaessa sitä, oliko ennakkopäätöksestä KKO 1983 II 59 ilmenevä oikeusohje säädösmuutoksista huolimatta sovellettavissa nyt kysymyksessä olevaan asiaan hovioikeus totesi, että sanotun ennakkopäätöksen kysymyksenasettelu muistuttaa nyt käsiteltävänä olevaa tilannetta siten, ettei myöskään tuolloin voimassa olleeseen lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan tuomion täytäntöönpanosta annettuun lakiin sisältynyt kannanottoa siitä, estääkö uusi perustepäätös uhkasakon tuomitsemisen. Kun voimassa olevassa täytäntöönpanolaissa ei nimenomaisesti ole estetty aiemman perustepäätöksen nojalla asetetun uhkasakon tuomitsemista, ja kun ennakkopäätöksen oikeusohjeen perusteella tällainen uhkasakko voidaan uudesta perustepäätöksestä huolimatta tuomita, hovioikeus katsoi, että aihetta tuomitun uhkasakon poistamiseen ei ollut. (Lainvoimainen) - Uutiset
3.2.2016 15.03
Hovioikeuden ratkaisu kiinteän omaisuuden arvostamisesta perinnönjaossa – asia palautettiin pesänjakajalleHovioikeus päätyi siihen, että perittävien B:n ja C:n yhteisesti omistaman kiinteistön arvoon vaikuttavana seikkana tuli ottaa huomioon kiinteistöä rasittava vuokrasopimus. Hovioikeus ei ottanut kantaa siihen, mikä tilan arvoksi on katsottava perinnönjaossa, vaan arvoa määritettäessä tulee ottaa huomioon muun ohella hovioikeuden tuomiossa mainitut seikat. Näin ollen perinnönjako oli tarpeen palauttaa pesänjakajalle uudelleen toimitettavaksi. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 11.45
KO ja HO: Avoliittolain hyvityssäännöksen "hän" ei tarkoita kolmannen henkilön panosta avopuolisoiden yhteistalouden hyväksiAvoliittolain 8 §:n 1 momentissa on avopuolison hyvityksen edellytykseksi säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Tämä viittaa henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Kun otetaan huomioon myös pykälän 2 momentin säännös, tällainen panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittama raha- tai työpanos taikka hänen muu näihin verrattava toimintansa. Käräjäoikeus tulkitsi säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta avopuolisoa hyvitykseen toiselta avopuolisolta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen. (KKO:2018:5: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta, Ään.) - Uutiset
8.2.2016 13.44
Hovioikeus kumosi lapsen tapaamisoikeusasiassa maksettavaksi määrätyn 1.000 euron uhkasakonHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden useista päätöksistä ilmenee, että lapsen etu on ollut arvioitavana toistuvasti. B:n valituksen johdosta käräjäoikeus oli 28.4.2015 antamalla ratkaisulla määrännyt, että 4.12.2014 asetetun uhkasakon sijasta VA oli noudettava 25. - 26.4.2015 määrätyn tapaamisen sijasta siirtyneeseen tapaamiseen 2. - 3.5.2015. B oli siten menestynyt vaatimuksessaan. Hovioikeuden 30.6.2015 antamalla ratkaisulla tapaamisoikeutta oli puolestaan muutettu A:n vaatimalla tavalla. Hovioikeuden 30.6.2015 antamassa ratkaisussa yötapaamiset oli muutettu päivätapaamisiksi perhekodissa ja VA:n äitinsä luona tapahtuvia tapaamisia oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Tämän perusteella A:lla oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 13.31
Lastenvalvoja toimi lainvastaisesti kun hän ei tunnistanut omaa esteellisyyttään eikä ollut vetäytynyt kantelijan lasten huoltoa, tapaamisoikeutta sekä elatusapua koskevan asian hoitamisestaApulaisoikeusasiamies totesi sille tehdyssä kanteluasiassa, että lastenvalvojan mahdollista esteellisyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon erityisesti, olivatko hänen aiempi asemansa vastapuolena auton kolhimisasiassa ja siitä saatu sakkorangaistus tai alais-esimiessuhde henkilöön, joka oli toisen asianosaisen lähisukulainen, sellaisia näkökohtia, joiden valossa hänen toimintansa näytti objektiivisesti tarkastellen vaarantavan hänen esteettömyytensä riippumatta siitä, oliko asiassa sinänsä aihetta epäillä suositun jompaakumpaa vanhempaa. Objektiivisesti tarkasteltuna asiassa ei ollut vailla merkitystä myöskään se, että lastenvalvojan esimies on kantelijan entisen puolison lähisukulainen. - Uutiset
10.2.2016 14.12
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet testamentin törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä – hovioikeus tuomitsi 9 kuukautta ehdollista vankeuttaOttaen huomioon käsialatutkijan kertomuksen sekä Keskusrikospoliisin lausunnot asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö A ole kirjoittanut testamenttiin B:n allekirjoitusta. A oli siten syyllistynyt törkeään väärennykseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sitä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. A oli siten syyllistynyt myös petoksen yritykseen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 10.37
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa ei voitu vahvistaa vähäistä suurempia tapaamisajan ja -paikan muutoksiaKun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanopäätöksessä vaaditut määräykset eivät olleet vähäisiä, HO katsoi, ettei edellytyksiä muutosten tekemiselle ollut. Porrastettujen aikojen ja tapaamispaikan muutoksessa ei ollut kysymys vain välttämättömien käytännön järjestelyjen täsmentämisestä tai tarkistamisesta, vaan sellaisesta laajemmasta tapaamisoikeuden muuttamisesta, joka oli arvioitava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n nojalla. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 7.08
Suomi sitoutui lapsen oikeuksien sopimuksen valitusmenettelyyn - pöytäkirja tuli Suomen osalta voimaan 12. helmikuuta 2016Valitusmenettelyä koskevalla valinnaisella pöytäkirjalla on perustettu yksilövalitusmenettely, jossa lapsen oikeuksien komitealle annetaan toimivalta käsitellä yksityisten henkilöiden tekemiä valituksia lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sen kahden asiasisältöisen valinnaisten pöytäkirjan sisältämien oikeuksien väitetyistä loukkauksista. Komitea antaa yksilövalituksen johdosta kannanottonsa ja suosituksena. - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 7.56
Eduskunnan kirjaston lakitietopaketti perheenyhdistämisen ehtojen tiukennuksistaPerheenyhdistämisen ehtoja ehdotetaan tiukennettavaksi ulkomaalaislakia muuttamalla. Jatkossa toimeentuloedellytyksen täyttyminen olisi aina perheenjäsenen oleskeluluvan myöntämisen edellytys tilanteissa, joissa perheenkokoaja saa toissijaista tai tilapäistä suojelua. Turvattu toimeentulo olisi perheenjäsenen oleskeluluvan edellytys myös tilanteissa, joissa turvapaikan saaneen kolmannen maan kansalaisen tai kiintiöpakolaisen perheenjäsenen oleskelulupahakemusta ei esitetä kolmen kuukauden kuluessa pakolaisaseman myöntämisestä. Toimeentuloedellytyksen soveltaminen laajennettaisiin koskemaan myös Suomen kansalaisen perheenjäseniä. - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
29.2.2016 10.06
KHO: Maistraatin antama vahvistus perukirjan osakasluettelosta ei sisältänyt asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessäMaistraatin valituksen johdosta korkein hallinto-oikeus totesi, että maistraatin vahvistamisella ei ollut oikeudellisesti sitovasti ratkaistu pesän osakkuutta. Maistraatin antama vahvistus ei sisältänyt sellaista hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaista asiaratkaisua, johon voitiin hakea muutosta valittamalla hallintolainkäytön järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja jätti tutkimatta valituksen maistraatin antamasta perukirjan osakasluettelon vahvistuspäätöksestä. - Uutiset
2.3.2016 8.08
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin pesänjakajan hakemuksen omaisuuden myymisestä ennenaikaisenaAsiassa oli kysymys siitä, oliko pesänjakaja osoittanut, ettei ositusta A:n ja B:n välillä voida saattaa loppuun eikä perinnönjakoa A:n ja B:n jälkeen voida toimittaa perintökaaren 23 luvun 8 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla ilman, että hakemuksessa tarkoitetut osakkeet myydään. Käräjäoikeus oli hylännyt pesänjakajan hakemuksen ennenaikaisena. Käräjäoikeus viittasi kuolinpesien osakkaiden välillä vallitsevaan riitaan kuolinpesiin kuuluvien, jo jaettujen ja edelleen jakamatta olevien omaisuuserien arvostuksesta sekä työhyvityksestä. Käräjäoikeuden mukaan pesänjakaja ei ollut väittänytkään, että kysymys työhyvityksestä olisi ratkaistu, eikä asiassa ollut syytä epäillä, etteivätkö jakohetken arvot ja erityisesti C:n esittämän työhyvitystä koskevan vaatimuksen mahdollinen hyväksyminen voisi vaikuttaa jakoon ja johtaa siihen, ettei osakkeita ole tarpeen myydä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2016) - Uutiset
4.3.2016 13.03
Maapohja ja sillä olevat rakennukset päätyivät eri omistajille – rakennukset tuli poistaa kun olosuhteet olivat olennaisesti muuttuneetHovioikeus totesi, että F:n ja C:n saantomiehet B ja A olivat kuolleet, joten olosuhteet maapohjan käyttöoikeuden perustamisolosuhteisiin nähden olivat muuttuneet olennaisesti. F ja C eivät päässeet yksimielisyyteen maapohjan käyttöoikeuden jatkumisesta saantomiestensä sopimalla tavalla. Näyttämättä jäi, että F:llä olisi oikeudellista perustetta pitää omistamiaan rakennuksia C:n kiinteistöllä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2016) - Uutiset
7.3.2016 11.15
Hovioikeus hylkäsi elonjääneen puolison hakemuksen pesänselvittäjän määräämisestä kuolinpesään kun selvitystä maksuvaatimuksen esittämisestä kuolinpesälle ei ollut esitettyHakija ei ollut esittänyt selvitystä siitä, että hän olisi esittänyt kuolinpesälle maksuvaatimuksen ennen pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemuksen tekemistä ja varannut sille kohtuullisen ajan maksaa velka tai esittää selvitys kuolinpesän taloudellisesta tilanteesta tai siitä, että nämä toimet olisivat aiheuttaneet huomattavaa viivästystä hakemuksen käsittelylle. (Vailla lainvoimaa 7.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 12.40
Pesänjakajaa ei vapautettu tehtävästään - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa esitetyt seikat huomioon ottaen oli ymmärrettävää, että pesänjakajalla oli kulunut ositukseen aikaa. Pesänjakaja oli asianmukaisesti pyrkinyt saamaan tietoja osapuolilta ositettavasta omaisuudesta. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että osituksen pitkittyminen olisi johtunut pesänjakajasta sekä se, että ositukseen käytetty aika olisi epätavallisen pitkä asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen. Asiassa ei siis ollut näytetty hakijan väitettä siitä, että pesänjakaja ei ollut hoitanut pesänjakajan tehtävää sen edellyttämällä tavalla eikä pesänjakaja hallinnut tehtäväänsä. Asiassa ei myöskään ollut näytetty väitettä siitä, että pesänjakaja olisi ollut taitamaton tehtäväänsä. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016)