Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.2.2017 9.27
Hovioikeuden ratkaisu perinnönjaosta: Lakiosan täyttämiseen voitiin käyttää lesken perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisen hallintaoikeuden rasittamaa omaisuuttaKA oli kuollut 16.12.2009 ja häneltä on jäänyt oikeudenomistajina muun muassa leski TA sekä tyttäret MA ja TR. KA:n ja TA:n 29.1.1979 tekemän keskinäisen hallintaoikeustestamentin mukaan jälkeen jääneellä on oikeus hallita ja nauttia ensin kuolleen koko omaisuutta. Jälkeenjääneellä oli oikeus suorittaa lakiosa sitä vaativalle lapselle rahana. Itä-Suomen hovioikeus oli 15.1.2013 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla määrännyt, että KA:n kuolinpesän varoihin oli suosiolahjana lisättävä TR:lle lahjoitetun kiinteistön arvona 42.500 euroa ja että TR:n oli suoritettava MA:lle 12.190 euroa korkoineen lakiosan täydennyksenä, mikäli kuolinpesän varat eivät riitä lakiosan maksamiseen. Asiassa oli kysymys siitä, oliko MA velvollinen ottamaan lakiosana vastaan prosenttiosuuden asunto-osakeyhtiön osakkeista, joita hänen äitinsä hallintaoikeus rasitti, vai oliko hänellä oikeus saada 12.190 euron lakiosan täydennystä tarkoittava suoritus sisareltaan TR:ltä. Testamentin tehottomuutta koskevasta perintökaaren 7 luvun 5 §:n säännöksestä ei voitu vetää sellaista johtopäätöstä, ettei lakiosan täyttämiseen nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa voitu käyttää lesken perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisen hallintaoikeuden rasittamaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 20.2.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla. - Uutiset
13.2.2017 8.28
Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksiaAvioliittolain muutos, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun alusta. Se tuo muutoksia myös eräisiin muihin säännöksiin, jotta ne soveltuvat samaa sukupuolta oleviin pareihin. Siviilivihkimisessä noudatettava vihkikaava muuttuu sukupuolineutraaliin muotoon siten, että sanojen "aviovaimo" ja "aviomies" asemesta käytetään sanaa "aviopuoliso". - Uutiset
10.2.2017 12.30
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen elatusavusta annetun päätöksen täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossaEU-tuomioistuin katsoo, että elatusvelkoja, joka on saanut jäsenvaltiossa hänen hyväkseen annetun päätöksen ja joka haluaa, että päätös pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, voi esittää hakemuksensa suoraan viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kuten erityistuomioistuimelle, eikä hänellä voi olla velvollisuutta esittää hakemuksensa tälle viranomaiselle täytäntöönpanevan jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä. - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
9.2.2017 15.06
Siviilivihkimisen vihkikaava muutettiin sukupuolineutraaliin muotoonValtioneuvoston asetuksella avioliittoasetuksen 9 §:n muuttamisesta muutetaan siviilivihkimisen toimittamisessa noudatettava vihkikaava sukupuolineutraaliin muotoon. Muutos liittyy avioliittolain muuttamisesta annettuun lakiin (156/2015), joka tulee voimaan 1. maaliskuuta 2017. Myös asetus tulee voimaan 1.3.2017. - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.10
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta 13-vuotiaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusLapsi oli mennyt isänsä luokse eikä ollut halunnut palata äitinsä luokse, vaikka hänet oli määrätty KO:n päätöksellä asumaan äitinsä luona. KO oli hylännyt lapsen äidin täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että täytäntöönpano olisi ollut selvästi lapsen edun vastaista. KO oli katsonut, ettei lapsen äiti ollut velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. HO totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut poiketa OK 21 luvun 1 §:ssä ilmenevästä pääsäännöstä. Lapsen äiti oli siten velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa laillisine viivästyskorkoineen. Sitä, että lapsen äiti on opiskelija ja lapsen isä kirurgian professori, olisi voitu pitää korkeintaan kohtuullistamista vähäisesti puoltavana seikkana. Varallisuusoloista ei kuitenkaan ollut esitetty asiassa varsinaista selvitystä, eivätkä eroavaisuudet asianosaisten varallisuusoloissa riittäneet yksinään perusteeksi kohtuullistamiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2107) - Uutiset
30.1.2017 11.50
Käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä ei voinut esittää enää hovioikeudessaHO hylkäsi esteellisyysväitteen lapsen elatuksen muuttamista koskevassa asiassa. Valittaja ei voinut vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari oli ratkaissut asian. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
26.1.2017 11.05
Olosuhdeselvityksestä tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon eikä ratkaisun poistamista voitu vaatia tuomiovirhekantelullaKoska olosuhdeselvitystä koskeva kysymys oli mahdollista ottaa esille vielä HO:ssa pääasian muutoksenhaun käsittelyn yhteydessä, nyt kysymyksessä olevaa ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Näin ollen KO:n ratkaisun poistamista ei voitu vaatia tuomiovirhekantelulla. (Vailla lainvoimaa 26.1.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
18.1.2017 10.10
Pakkoavioliittojen yleisyyttä selvitetäänHelsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta. Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa. - Uutiset
13.1.2017 14.15
Hovioikeuskaan ei suostunut skype-yhteydenpidon järjestämiseen lapsen tapaamisoikeutena äidin sitä vastustaessa – täytäntöönpano hankalaaHovioikeus piti lapsen edun mukaisena, että lapsella on oikeus tavata isäänsä kahden ikävuoden täyttämisestä alkaen puolen vuoden välein viisi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan valvotuissa olosuhteissa. Lapsen ja vanhemman yhteyden luominen ja kasvaminen lapsen huoltolaissa säädetyn mukaiseksi voi osaksi toteutua myös siten, että huollosta erotettu vanhempi saa valokuvia lapsesta ja pitää tähän yhteyttä puhelimitse, videolla, skype-yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tällaisia yhteydenpidon muotoja ei ole säädetty laissa tai käsitelty esitöissä. Äiti oli vastustanut puheena olevia yhteydenpidon muotoja käräjäoikeuden päätökseen kirjatuilla perusteilla. Sanotunlaiset yhteydenpidon muodot ovat hankalasti pantavissa täytäntöön. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin hylkäämään A:n vaatimukset tältä osin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2017) - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
12.1.2017 13.13
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen mahdollista maistraateissa maaliskuun alusta – parisuhteen rekisteröinti loppuu, muutoksella vaikutusta myös sosiaaliturvalakeihinAvioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa 2017. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, vaan samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton. Myös sosiaaliturvalait muuttuvat niiltä osin, joihin avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
12.1.2017 12.10
AVI ja Valvira antoivat lastensuojelun määräaikojen valvonnassa määräyksiä Kainuulle, Kalajoelle, Oululle ja KempeleelleAVI ja Valvira ovat antaneet määräyksiä lastensuojelulain 26 §:n mukaisten määräaikojen valvonnassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle, Kalajoen kaupungille ja Oulun kaupungille sekä Kempeleen kunnalle seuraavasti: - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
4.1.2017 8.36
Hovioikeus korotti täysi-ikäiselle lukiolaiselle maksettavan koulutusavustuksen 50 eurosta 150 euroonB katsoi, että hän kykenee suorittamaan koulutusavustusta A:lle 50 euroa kuukaudessa, vaikka käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästi hänellä ei ole ollut laskennallisesti elatuskykyä. Muuna oikeudenkäyntiaineistona asiassa olevasta Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisusta 25.7.2013 nro 25809 ilmeni, että B:n elatusavun maksuvelvollisuus D:lle oli käräjäoikeuden ratkaisun mukaan päättynyt tämän tultua täysi-ikäiseksi 7.7.2016. Tämä B:n olosuhteissa tapahtunut muutos huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsemaa koulutusavustuksen määrää oli elatuslain 3 §:n 2 momentin mukaisesti kohtuullista korottaa. B:n taloudellisista olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti kohtuullisena määränä 150 euroa kuukaudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
20.12.2016 13.05
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu: Uusperheen lasta voidaan rajojen yli suoritettavan sosiaalisen edun osalta pitää isä- tai äitipuolen lapsena – lapsi-vanhempisuhdetta voidaan tarkastella taloudelliselta eikä oikeudelliselta kannaltaUnionin tuomioistuin totesi, että tällä alalla lapsi-vanhempisuhdetta ei määritellä oikeudellisesti vaan taloudellisesti siinä mielessä, että sellaisen isä- tai äitipuolen lapsi, joka on siirtotyöläinen, voi vaatia sosiaalista etua, kun kyseinen isä- tai äitipuoli on osallistunut todellakin hänen elatukseensa. Rajatyöntekijän aviopuolison tai tunnustetun kumppanin lapsia voidaan pitää rajatyöntekijän lapsina opintotuen kaltaisen sosiaalisen edun saamiseksi, ja näin on varsinkin, kun eräässä toisessa unionin direktiivissä, joka on tullut voimaan riidanalaisten tosiseikkojen jälkeen, vahvistetaan, että ilmaisua ”perheenjäsenet” sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin. - Uutiset
20.12.2016 12.24
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäAsiassa ei lapsen B ikä 2 vuotta äidin A paon tapahtumahetkellä huomioon ottaen voitu antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että B oli perheenyhdistämishaastattelussa vuonna 2014 kertonut pitävänsä A:n äitiä eli isoäitiään omana äitinään. Kaikki asiassa esiin tulleet seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:tä oli pidettävä äitinsä A:n ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuna perheenjäsenenä. - Uutiset
15.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vanhempien vastuusta yli 18-vuotiaan koulutuskustannuksistaOttaen huomioon myös muut vanhempien taloudellisista oloista käräjäoikeuden tuomiossa selostetut, heidän elatuskykyynsä vaikuttavat seikat hovioikeus arvioi kohtuulliseksi koulutusavustuksen määräksi 250 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeuden määräämää koulutusavustusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
15.12.2016 9.10
Hovioikeuden ratkaisu oikeuspaikasta aviovarallisuussuhteessaAvioliittolain 129 §:n mukaan, jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliittolain 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana. Hovioikeus katsoi, että B:n kanteessa on kyse aviovarallisuussuhteita koskevasta asiasta. B:llä on kotipaikka Suomessa. A:n ja B:n kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen ja viimeinen yhteinen kotipaikka ovat olleet Suomessa. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että kanne voidaan tutkia Suomen tuomioistuimissa. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n perusteella Pohjois-Savon käräjäoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 16.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden lapsen yhteishuollon hylkäämistä koskevan päätöksen – asiaa ei olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulemattaKun käräjäoikeus oli ratkaissut asian valmisteluistuntoa tai pääkäsittelyä toimittamatta, tämä oli johtanut siihen, että käräjäoikeus ei ollut ennen isän A:n hakemuksen hylkäämistä kuullut edes A:ta sen selvittämiseksi, minkä vuoksi lapsen huollon uskominen yhteisesti A:lle ja B:lle olisi lapsen edun mukainen ratkaisu. Asiakirjoista ei ilmene, että käräjäoikeus olisi pyytänyt A:ta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla täydentämään hakemusta tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen yksilöinnin osalta ennen asian ratkaisemista. Istunnossa A olisi myös saanut tilaisuuden yksilöidä tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksensa. Huomioon ottaen ne seikat, joihin A oli hakemuksensa perusteina vedonnut, hovioikeus katsoi, että lapsen edun selvittäminen hänen huoltoaan ja tapaamisoikeuttaan koskevassa asiassa olisi edellyttänyt, että sekä A:lle että B:lle varataan tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Asian ratkaiseminen lapsen edun mukaisesti olisi edellyttänyt myös A:n tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen täsmentämistä. Asiaa ei siten olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulematta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 13.05
Väitös: Eron jälkeisen vainon uhrit jäävät tunnistamatta avunhakuprosesseissaMonet naiset voivat kokea väkivaltaa tai sen uhkaa entisen kumppanin taholta. Parisuhteessa esiintynyt väkivalta voi jatkua erimuotoisena ja erilaisin keinoin toteutettuna eron jälkeen. YTM Anna Nikupeterin väitöskirjatutkimus käsittelee naisten subjektiivisia kokemuksia entisen kumppanin vainon kohteeksi joutumisesta parisuhteen päättymisen jälkeen. Eron jälkeinen vaino ilmiönä vaatii tunnistetuksi tulemista sosiaalisena ongelmana ja yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona. - Uutiset
9.12.2016 15.00
Hovioikeus arvioi Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksissaAsiassa esitettiin selvitystä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perheoikeuden sisällöstä, jonka mukaan myös Emiraattien tuomioistuimessa voidaan osapuolen pyynnöstä soveltaa ulkomaalaisten perheasioita koskevassa oikeudenkäynnissä osapuolen kotimaan lakia. A:n olisi siten voinut olla mahdollista saada asia myös Dubaissa ratkaistuksi Suomen lain mukaisesti. Näin ollen Emiraateissa asiaan sovellettavan aineellisenkaan lainsäädännön ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Hovioikeus katsoi, ettei Suomi ollut asiassa toimivaltainen ordre public -periaatteen nojalla. (Vailla lainvoimaa 9.12.2016) - Uutiset
2.12.2016 14.11
Kuolinpesän oikeudellisen tilan ja asiakasmaksun määräämisen edellytysten selvittäminen kuuluu viranomaisen velvollisuuksiin - HAO palautti laitoshoidon asiakasmaksua koskevan asian kuntayhtymän hallitukselle uudelleen käsiteltäväksiAsiassa oli kyse siitä, oliko viranomainen selvittänyt asiaa riittävästi ja esittänyt oikeudellista perustetta sille, miksi kuolinpesän omistaman metsän laskennallista tuottoa oli huomioitu kuolinpesän osakkaana olevan lesken henkilökohtaisena tulona pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua laskettaessa. Koska viranomainen ei ollut selvittänyt asiaa riittävästi eikä perustellut päätöstään hallintolain edellyttämällä tavalla, asiassa oli tapahtunut menettelyvirheet joiden vuoksi päätöksen lainmukaisuuden arvioiminen ei ollut mahdollista. (Ei lainvoim. 2.12.2016) - Uutiset
30.11.2016 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus puuttui liikaa osapuolten sopimukseen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessaA ei ollut käräjäoikeudessa vedonnut sopimuksen kohtuuttomuuteen eikä ollut vaatinut sopimuksen sovittelua. Käräjäoikeus ei olisi sen vuoksi saanut perustaa tuomiotaan siihen, että sopimusta tehtäessä ei ollut otettu huomioon B:n saamaa asumishyötyä, eikä alentaa tämän johdosta A:n sopimuksen mukaista maksuvelvollisuutta. Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden menettelyn ja poisti käräjäoikeuden sopimuksen sovittelua koskevan lausunnon. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
29.11.2016 8.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan tekemän perinnönjaonHovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, ettei perittävä olisi vapaaehtoisesti luopunut elinikäisestä asumisoikeudestaan muuttaessaan rintaperillisen B:n kanssa pois omakotitalosta. Oli otettava myös huomioon, että B:n kertomin tavoin perittävä ja B olivat eläneet samassa taloudessa mikä teki ymmärrettäväksi sen, ettei perittävän asumisesta maksamasta korvauksesta tai muistakaan menoista välttämättä ollut kirjallisia tositteita. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi luvattomasti ottanut omaan käyttöönsä A:n tililtä nostettuja rahavaroja. Käräjäoikeuden tuomio ja pesänjakajan tekemä perinnönjako, jossa B oli velvoitettu palauttamaan kuolinpesään 15.379,21 euroa tuli siten kumota ja B:n kanne hyväksyä. (Vailla lainvoimaa 29.11.2016) - Uutiset
25.11.2016 13.35
Pesänjakajan pyyntö kiinteistön myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi hyväksyttiin kun lunastusvaihtoehtoehtokaan ei ollut käytettävissäKO oli todennut että pesänjakaja oli kartoittanut ensisijaiset vaihtoehdot pesän jakamiselle eivätkä ne olleet osoittautuneet mahdollisiksi. Näin ollen kiinteistön myyminen oli ainut vaihtoehto sille, että ositus pystytään toimittamaan ja kiinteistöllä sijaitseviin rakennuksiin liittyvä yhteisomistussuhde purkamaan osapuolten välillä. Pesänjakajan myyntilupaa koskeva hakemus hyväksyttiin. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 13.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan toimittaman perinnönjaonLapseton aviopari A ja B olivat 21.5.1977 tekemällään keskinäisellä testamentilla määränneet, että ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen eloonjäänyt sai täysin omistusoikeuksin kaiken toisen jäämistön. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A kuoli 16.4.1995. B oli 2.7.2000 tehnyt testamentin, jossa hän määräsi, että eräiden legaattien luovuttamisen jälkeen hänen jäljelle jäävä jäämistönsä oli jaettava hänen veljentyttärelleen C:lle, veljenpojalleen D:lle, A:n sisarenpojalle E:lle ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle siten, että kunkin jako-osuus on yksi neljäsosa jäämistöstä. B kuoli 9.7.2011. Hovioikeus katsoi, että B:n ylitettyä testamenttausvaltansa hänen 2.7.2000 tekemänsä testamentti oli tehoton ensiksi kuolleen puolison toissijaiseen perilliseen E:hen nähden siltä osin kuin testamentilla oli määrätty E:lle perillisenä kuuluvasta A:n pesäosuudesta. Kun puolisoilla oli ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, A:n pesäosuus oli ollut puolet puolisoiden omaisuudesta. E:n osuus B:n kuolinpesästä oli siten viisi kahdeksasosaa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016) - Uutiset
23.11.2016 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hyväksyi veljesten suullisen herrasmiessopimuksen maksuperusteeksiToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus piti selvitettynä, että A ja B olivat tehneet suullisen sopimuksen, jonka perusteella B oli sitoutunut maksamaan A:lle kanteessa vaaditut 22.500 euroa korvauksena asumishyödystä, jonka B oli saanut, kun hän oli käyttänyt sittemmin edesmenneen äitinsä asuntoa noin viiden vuoden ajan. Perintökaari ei velvoita merkitsemään asumishyötyä ennakkoperinnöksi. Näin ollen asia oli voitu jättää perukirjasta pois ja osapuolet olivat voineet sopia korvauksesta. Vaikka korvaus mahdollisesta asumishyödystä olisi suurimmaksi osaksi oikeammin kuulunut C:n kuolinpesälle kuin A:lle, A ja B olivat voineet sopimusvapauden puitteissa sopia korvauksen maksamisesta suoraan A:lle. Sopimus ei myöskään ollut hyvän tavan eikä lain vastainen. Näin ollen B oli velvollinen suorittamaan A:lle mainitun määrän. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 13.22
Testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta poikettiin erityisistä syistä - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että asiassa esitetyt ja käsitellyt vastasyyt eivät yksittäisinä vielä välttämättä olisi aiheuttaneet testamentin toimeenpanijan (VT) esteellisyyttä ja siten olisi oikeuttanut poikkeamaan toimeenpanijan selvittäjäprivilegistä. Kaikkia asiassa tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden KO oli kuitenkin katsonut, että kyseessä olevassa tapauksessa oli perusteltu aihe epäillä testamentin toimeenpanijan puolueettomuutta ja asiassa oli siten erityisiä syitä poiketa testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 12.03
Hovioikeuden ratkaisu oikeudesta lakiosaan ja sen täydennyksen määrästä – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A hyväksymällä MP:n kuoleman jälkeen vanhempiensa MP:n ja EP:n testamentin menettänyt oikeutensa vaatia lakiosaansa äitinsä EP:n jälkeen. Mikäli A:lla edelleen katsottiin olevan oikeus vaatia lakiosaansa, asiassa oli ratkaistavana, oliko EP:n 4.7.2008 tekemää lahjoitusta pidettävä perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamana lahjana, että se oli tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Lisäksi asiassa oli kysymys lahjoitetun omaisuuden arvosta. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, olivatko yleistestamentinsaajina B ja C velvollisia yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle testamentissa määrätyn rahalegaatin omista varoistaan perintökaaren mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
14.11.2016 14.00
KHO: Perheenkokoajan puolison äidille ei voitu myöntää oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteellaPerheenkokoajan puolison äitiä ei katsottu sellaiseksi ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitetuksi muuksi omaiseksi, jolle voidaan myöntää oleskelulupa perheenyhdistämisen perusteella. - Uutiset
14.11.2016 13.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja perinnönjaon – etenevä muistisairaus todennäköisesti aiheutti testaattorille väärän mielikuvan aiemmasta testamentistaHovioikeus katsoi, että testamentin sanamuodosta huolimatta testaattorin tarkoituksena ei ollut tuossa yhteydessä yleistestamentin saajien seurakunnan ja sotaveteraanien hyväksi peruuttaa 10.6.2005 tehtyä testamenttimääräystä Asunto Oy:n huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden siirtämisestä valittajalle. (Vailla lainvoimaa 14.11.2016) - Uutiset
11.11.2016 9.35
KHO:n päätös toiselle paikkakunnalle työskentelemään siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestäKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei valittajan tarkoittamia Hätäkeskuslaitoksen menettelyyn valittajan irtisanomis- ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa liittyviä seikkoja eikä sitä, että valittaja oli ollut sairauslomalla virantoimituksesta pidättämisestä päätettäessä, ollut pidettävä erityisinä syinä, joiden vuoksi HAO:n olisi tullut määrätä virantoimituksesta pidättämisestä toisin. HAO:n arvion mukaan päätös ei ollut myöskään valittajaa syrjivä. Hätäkeskuslaitoksen päätöstä ei ollut syytä kumota valituksen johdosta. - Uutiset
8.11.2016 9.55
KKO: Luovutusvoittovero otettiin huomioon osituksessaA oli myynyt omistamiaan osakkeita ositusperusteen syntymisen jälkeen mutta ennen osituksen toimittamista ja maksanut osakkeiden myyntiin liittyvän luovutusvoittoveron. Osakkeet otettiin A:n ja B:n välisessä osituksessa huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero. - Uutiset
4.11.2016 13.00
Hovioikeus arvioi testamentin suullisen peruuttamisen tehokkuuttaOttaen huomioon asiassa esille tulleet olosuhteet sekä A:n pitkäaikainen tahto, suullisen peruuttamistahdonilmaisun olisi oltava erityisen yksiselitteisesti ilmaistu, jotta testamentti voitaisiin katsoa tehokkaasti peruutetuksi. C:n kertomuksen perusteella A:n ulkomaanmatkalla tekemää tahdonilmaisua oli tulkittava vain mahdolliseksi aikomukseksi muuttaa testamenttia tai peruuttaa se. B ei ollut näyttänyt, että A olisi peruuttanut testamenttinsa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2016) - Uutiset
4.11.2016 8.40
Avioliittolain muutos vaikuttaa sosiaaliturvalakeihinHallitus esittää muutoksia sosiaaliturvalakeihin niiltä osin, joihin maaliskuun 2017 alusta voimaantuleva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
3.11.2016 12.10
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan uudesta Perustietoa henkivakuutuksesta -oppaasta tietoa seitsemän vakuutusyhtiön tarjoamista henkivakuutuksistaOpas sisältää yhteenvedon seitsemän vakuutusyhtiön tarjoamista henkivakuutuksista, vakuutusten ottamisesta ja niiden voimassaolosta. Mukana on myös hintaesimerkkejä 30- ja 40-vuotiaille otetuista henkivakuutuksista. Opas on suunnattu erityisesti niille, jotka harkitsevat henkivakuutuksen ottamista. - Uutiset
3.11.2016 9.17
Lasten yksinhuoltoa ja tapaamisoikeuden rajoittamista vaatinut äiti velvoitettiin erityisestä syystä korvamaan puolet lasten isän oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa - käräjäoikeuskuluista osapuolet vastasivat itseLasten äidin HO:lle tekemässään valituksessa esittämiä perusteita ei ollut katsottu sellaisiksi, että ne olisivat antaneet HO:lle aiheen miltään osin muuttaa KO:n ratkaisun lopputulosta. Myöskään lasten isän vastavalituksessaan esittämät perusteet eivät olleet sellaisia, että hänen vaatimuksensa olisivat HO:ssa menestyneet. Hänen oikeudenkäyntikuluja koskeva vastavalituksensa oli kuitenkin muodostanut asiakokonaisuudessa vain vähäisen osan. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että lasten isä oli voittanut pääasiallisesti muutoksenhaun ja lasten äidin muutoksen hakeminen oli ollut sillä tavoin aiheeton, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa lasten äiti korvaamaan puolet lasten isän oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. Erityistä syytä velvoittaa lasten äiti korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja KO:sta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.11.2016) - Uutiset
31.10.2016 14.15
Akatemiatutkija ja dosentti Antu Sorainen: Sateenkaariperheiden lapset keskenään usein eriarvoisessa perimystilanteessaJuristien apua kaivattaisiin lesbojen ja homojen perimysasioissa yhä useammin. Lesbo- ja homoväestö vanhenee ja vaurastuu muun väestön tavoin. Sateenkaariperheiden määrä kasvaa jatkuvasti, samoin perheissä kasvatettavien lasten ja heidän vanhempiensa lukumäärä. Sateenkaariperheiden lapset ovat kuitenkin usein keskenään eriarvoisessa perimystilanteessa epätasa-arvoistavien perintöverokategorioiden vuoksi, akatemiatutkija ja dosentti Antu Sorainen kirjoittaa Lakimiesliiton blogissa. - Uutiset
31.10.2016 11.00
KKO:n ratkaisu lapsen elatusavun muuttamisesta ja liikaa suoritetun määrän palauttamisestaAlennettuaan käräjäoikeuden tuomitsemia elatusapuja määrällisesti hovioikeudella ei erityisesti lapsen etu ja toimeentulo huomioon ottaen ollut perustetta määrätä äitiä lapsen edustajana palauttamaan isälle sitä määrää, jonka tämä oli käräjäoikeuden ratkaisun perusteella mahdollisesti suorittanut liikaa. Kysymys myös isän velvollisuudesta suorittaa elatusapua vanhempien sopiman elatussopimuksen mukaisesti elatusavun muuttamista koskevan hakemuksen vireille tuloa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. - Uutiset
21.10.2016 9.46
KKO:n ratkaisu testamentin hyväksymisestäC oli määrännyt testamentissaan, että hänen omistamansa X Oy:n osakkeet oli jaettava hänen lapsilleen, muun muassa A:lle ja B:lle. C:n kuoltua osakkeet oli luovutettu lapsille. B oli sittemmin testamentissaan määrännyt säätiö G:lle Y Oyj:n osakkeet, jotka A:n mukaan olivat tulleet X Oy:n osakkeiden sijaan. B:n kuoltua hänen testamenttinsa oli annettu tiedoksi A:lle, joka oli hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan moittimatta sitä. A oli G:tä vastaan nostamassaan kanteessa vaatinut vahvistettavaksi, ettei B ollut voinut testamentillaan määrätä Y Oyj:n osakkeista, koska niitä koski C:n testamentissa ollut toissijaismääräys. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli hyväksyttyään B:n testamentin menettänyt oikeutensa vedota esittämäänsä testamentin tehottomuusperusteeseen. Kysymys myös väittämistaakasta. - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussaEläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
19.10.2016 10.10
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi oikeudellisen selvityksen avioliittolain vaikutuksista kirkolleKirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18. lokakuuta 2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin. - Uutiset
19.10.2016 9.35
Oikeusasiamies: Valtakirja ei menetä merkitystään pelkästään edunvalvojan määräämisen johdostaEduskunnan oikeusasiamies katsoi, että Finanssivalvonta ei olisi saanut ilmoittaa kantelijalle, että se ei enää ota käsiteltäväkseen kantelijan poikansa puolesta esittämiä vaatimuksia tai kysymyksiä pelkästään sillä perusteella, että pojalle oli määrätty edunvalvoja. Jos Finanssivalvonta epäili kantelijan kelpoisuutta käyttää poikansa puhevaltaa, sen olisi tullut selvittää asiaa ennen ilmoituksen tekemistä. - Uutiset
18.10.2016 14.56
Lausuman antaneella miehellä ei ollut oikeutta saada korvausta naisen peruuttaman lasten huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista, jotka perustuivat miehen itse tekemään työhön ja vaivannäköönMies oli vaatinut, että nainen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1 140 euron kustannukset, jotka olivat muodostuneet lausuman laatimisesta, asiakirjojen hankinnasta, oikeudellisesta analyysista ja vastineiden kirjoittamisesta. Asiassa katsottiin, että kuluvaatimus perustui tavanomaiseen vaivannäköön ja ajanhukkaan, joka ei ollut korvattavaa asianosaiskulua. Miehellä ei siten ollut oikeutta saada niistä korvausta. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
17.10.2016 13.30
Noin puolen vuoden jälkeen sovinnosta uuden lapsiasian vireille laittanut äiti velvoitettiin erityisestä syystä korvamaan isän oikeudenkäyntikulut - osapuolten pääseminen uuteen sovintomalliin huomioitiin kuitenkin kulukorvausta alentavana seikkana ja korvaukseksi tuomittiin 2/3Asiassa todetun perusteella ei ollut nähtävissä lasten etuun nojaavaa tai muutakaan perustetta laittaa vireille uutta oikeudenkäyntiä vain 1/2 vuotta edellisen sovinnon vahvistamisen jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt mitään sellaista, mitä vanhemmat eivät olisi voineet ennakoida aiempaa sovintoa vahvistaessaan. Toistuvat vanhempien väliset oikeudenkäynnit ovat sinällään lasten edun vastaisia, ja tapaamisoikeuden yksityiskohtien muuttaminen on harvoin järkevä syy tällaiseen. Näin ollen asiassa katsottiin olleen erityinen syy velvoittaa lasten äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. Sovintoratkaisussa oli kuitenkin päädytty tekemään muun ohella lasten isän esittämiä muutoksia uuden tapaamismallin yhteensovittamiseksi aiempaan sopimukseen. Uuden sovintoratkaisun voitiin olettaa olevan kokonaisuutena myös lasten isän näkökulmasta parempi kuin aiemman, joten oikeudenkäynti ei ollut hänenkään kannaltaan täysin tarpeeton. Tällä perusteella äiti velvoitettiin korvaamaan isän kuluista 3/4. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
14.10.2016 11.15
KKO:n ratkaisu isän luvattomasti Suomeen tuoman ja pakolaisaseman saaneen vanhempien yhteishuollossa olevan lapsen palauttamisesta Valko-Venäjälle Haagin sopimuksen perusteellaVanhempiensa yhteisessä huollossa olleen lapsen isä oli tuonut lapsen luvattomasti Suomeen. Isälle ja lapselle oli sittemmin myönnetty Suomessa turvapaikka ja pakolaisasema. Lapsen äiti vaati Haagin sopimuksen perusteella lapsen palauttamista tämän asuinpaikkavaltioon. KKO:n ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei asiassa ollut perusteita kieltäytyä palauttamasta lasta. HO:n päätöstä muutettiin.