Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
17.6.2020 10.21
Hovioikeus: Yhtiöiden kautta omistettu varallisuus voitiin kohtuuden mukaan huomioida isän elatuskyvyssäLasten isä oli vaatinut, että KO:n tuomiota muutetaan siten, että hänen lapsilleen maksettavan elatusavun määräksi vahvistetaan puutteellisen elatuskyvyn takia nolla euroa tai että elatusavun määrät joka tapauksessa alennetaan enintään elatustuen määrää vastaaviksi. HO katsoi, ettei isä ollut esittänyt hyväksyttävää syytä tulojensa alhaisuudelle. Hänellä oli lisäksi yhtiöiden omistusosuuksien kautta varallisuutta, joka voitiin kohtuuden mukaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen elatuskykyään. Näin ollen, ja ottaen vielä huomioon maataloustoiminnan myynti, HO katsoi, että isä oli kykenevä suorittamaan lapsilleen elatusapua. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
17.6.2020 16.00
Hovioikeus: Kuolinpesän luovuttaminen pesänselvittäjän hallintoon poisti osakkaan puhevallanHO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty sellaisia vahvoja perusteita, jotka olisivat puoltaneet kuolinpesän osakkaan itsenäistä puhevaltaa asiassa. Ottaen huomioon asian laatu ja valittajan asiassa esittämät väitteet valittajalla kuolinpesän osakkaana ei myöskään ollutsellaista oikeussuojan tarvetta, joka olisi edellyttänyt pesänselvittäjän ohella erillistä puhevaltaa tässä velkomusasiassa. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 17.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 9.05
Pesänselvittäjän tehtävästä vapautetun varatuomarin kantelu käräjätuomarin toiminnasta jätettiin tutkimattaAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei VT:lla ollut oikeudellista tarvetta saada käräjätuomarin menettelyä koskevaa asiaa tutkituksi kanteluteitse. Siltä osin kuin kantelussa oli esitetty väitteitä käräjätuomarin käräjäoikeuden ratkaisuun vaikuttaneesta menettelystä, ne tulevat HO:ssa arvioiduksi pesänselvittäjän vapauttamista koskevan valitusasian yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 24.6.2020) - Uutiset
24.6.2020 10.17
Hovioikeuden olisi pitänyt myöntää perinnöstä noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen luopumisilmoituksen jättäneelle jatkokäsittelylupa ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan käräjäoikeuden ratkaisuun - KKO oli erimielinenA oli noin 23 vuotta perittävän kuoleman jälkeen jättänyt perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen maistraattiin tallettamista varten. A:n osuus kuolinpesästä oli tämän jälkeen ulosmitattu hänen velkojensa suoritukseksi. A:n valitettua ulosmittauksesta käräjäoikeus katsoi A:n ryhtyneen kuolinpesään siten, ettei hän ollut voinut enää pätevästi luopua perinnöstä suhteessa velkojiinsa. KO hylkäsi A:n ulosottovalituksen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kysymys siitä, oliko A voinut velkojia sitovasti luopua perinnöstä, oli käsillä olleissa olosuhteissa niin epäselvä, että HO:n olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkoratkaisuperusteella. Eri mieltä ollut oikeusneuvos katsoi, että KO:n päätöksen lopputuloksen oikeellisuutta ei ollut asiassa aihetta epäillä. Ennakkoratkaisuintressiä asiaan saattoi liittyä, mutta HO oli voinut tapauksen olosuhteissa katsoa, ettei myöskään lain soveltamisen kannalta ollut tärkeää myöntää jatkokäsittelylupaa. - Uutiset
25.6.2020 12.15
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Digi- ja väestötietoviraston huomiota hallintolain 7 §:n asioiden asianmukaista käsittelyä koskevan säännöksen noudattamiseenKantelijan asiassa ei ollut maistraatissa toimittu riittävän huolellisesti, vaan kantelijalle oli toimitettu virheellinen virkatodistus ja kantelijan äidin asiakirjapyyntöön oli vastattu toimittamalla väärä asiakirja. - Uutiset
26.6.2020 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus oli todennut, tehokas perinnöstä luopuminen ei edellytä todisteellista tiedoksiantoa kuolinpesälle - kuolinpesäosuus oli voitu ulosmitata velkojen maksamiseksiHO katsoi, ettei valittajan veljeä voitu kuulla uutena todistajana vasta HO:ssa. Pääkäsittely HO:ssa oli selvästi tarpeeton. Pääasian osalta HO totesi mm., että tiedoksiantotapa on vapaa, mutta kirjallista muotoa kuitenkin vaaditaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on tältä osin katsottu, että esimerkiksi postissa lähetetty kirje käy. Velallisen tulee kuitenkin pystyä osoittamaan, että tiedoksianto on tapahtunut, joten varminta on käyttää todisteellista menettelyä. (Linna - Leppänen, Ulosotto-oikeus II - ulosmittaus ja myynti, 2015, s. 395.). HO totesi, että valittajan vetoama tapahtumainkulku, että hän olisi lähettänyt veljelleen kirjallisen luopumisilmoituksen pian sen laadittuaan, oli mahdollinen. Tällainen menettely ei kuitenkaan täyttänyt UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdan edellytystä sen osalta, että ilmoitus on tehtävä perittävän kuoleman jälkeen. Ilmoitusta kuolinpesälle ei voi tehdä ennakkoon. Se, että valittaja mahdollisesti myöhemmin perittävän kuoleman jälkeen oli suullisesti vahvistanut luopumistahtonsa veljelleen, ei korvannut UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 2 kohdassa edellytettyä kirjallista luopumisilmoitusta, eikä antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Valittaja oli UK 4 luvun 81 §:n 1 momentin 3 kohdan tarkoittamalla tavalla asianmukaisesti luopunut perinnöstä 25.2.2019, kun luopumisilmoitus oli rekisteröity maistraattiin, mutta koska ensimmäinen ulosmittaus oli tehty jo 1.2.2019, tämä luopuminen oli tapahtunut ulosottovelkojiin nähden liian myöhään. (Vailla lainvoimaa 26.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 9.00
Elatusapuriidassa sallittiin vedota äidin työsopimuksen määräaikaisuutta koskevaan seikkaan vasta hovioikeudessaAsiassa oli mahdollista, että lapsen äiti oli asiaa KO:ssa käsiteltäessä voinut olla siinä käsityksessä, että hänen työsuhteensa olisi jatkunut myös tuon ajankohdan jälkeen. Joka tapauksessa myös lapsen etu edellytti, että hänelle maksettavaa elatusapua ei määrätä vanhentunein, puutteellisin tai muutoin virheellisin tiedoin. Tämän vuoksi ja koska lapsen äidin työsuhteen päättymisellä voi olla merkitystä hänen elatuskykynsä ja lapselle maksettavan elatusavun määrään, HO sallii lapsen vedota tuohon seikkaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
29.6.2020 10.00
Hovioikeus: Tapaamisoikeuden poistaminen ei ollut lasten edun mukaistaLapset (s. 2004, 2006 ja 2007) olivat olosuhdeselvityksen aikaan olleet epävarmoja siitä, haluavatko he tavata isäänsä säännöllisesti. Siinäkään tapauksessa, että lapset olisivat ilmaisseet selkeän kielteisen kantansa tapaamisille, tapaamisoikeuden poistamista ei huoltolain mukaisen asian yhteydessä voitu perustaa yksin tähän seikkaan, vaan asiaa oli arvioitava kokonaisuutena. Tapaamisoikeuden toteutumista ei voitu jättää myöskään yksin sen varaan, pitävätkö lapset oma-aloitteisesti yhteyttä isäänsä. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksessä ei ollut suositettu tapaamisten poistamista kokonaan, vaan suosituksena oli ollut, että tapaamiset järjestetään tuetusti päivätapaamisina. Asiassa kuvattuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), ettei tapaamisoikeuden poistaminen ollut lasten edun mukaista. (Vailla lainvoimaa 29.6.2020) - Uutiset
1.7.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ratkaisu ei täyttänyt riitaisessa hakemusasiassa annettavalle päätökselle asetettuja vaatimuksiaPäätöksen puutteellisuuden ja materiaalisessa prosessinjohdossa tapahtuneiden laiminlyöntien vuoksi hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.7.2020) - Uutiset
7.7.2020 12.05
Hovioikeus otti vasta valituksessa esitetyt uudet seikat huomioon lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa ja palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus totesi muun muassa, että uusien seikkojen ja todisteiden esittämiseen on suhtauduttu varsin sallivasti silloin, kun kysymys on asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu. Tämä on perusteltua lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa sen vuoksi, että tuomioistuimen on viran puolesta kiinnitettävä huomiota siihen, että ratkaisu on lapsen edun mukainen. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna myös sen vuoksi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevalla ratkaisulla ei ole samanlaista oikeusvoimavaikutusta kuin riita-asioissa yleensä, vaan lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n mukaan sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta. Lisäksi A:n valituksesta ilmeni, ettei hän huonon suomen kielen taitonsa vuoksi ollut ymmärtänyt hakemuksen merkitystä käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n vasta valituksessaan esittämät väitteet voitiin ottaa huomioon. (Vailla lainvoimaa 7.7.2020) - Uutiset
9.7.2020 9.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi isän olevan velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa isän peruttua täytäntöönpanohakemuksensa lasten tapaamisoikeusasiassaOikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna pääsääntönä on, että kantaja, joka peruuttaa kanteensa, korvaa vastapuolensa oikeudenkäyntikulut. Isän B:n esittämät perustelut eivät muodostaneet sellaista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä syytä, jonka perusteella oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi ollut perusteltua määrätä pääsäännöstä poikkeavasti. Sen vuoksi B oli velvollinen korvaamaan äidille A:lle käräjäoikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 9.7.2020) - Uutiset
13.7.2020 7.27
Hovioikeus määräsi äidin ilman isän suostumusta Suomeen tuoman lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin – koronapandemia ei ollut esteÄiti oli maaliskuussa 2020 luvattomasti vienyt lapsen pois Ruotsista ja jättänyt palauttamatta lapsen Suomesta Ruotsiin ilman isän suostumusta. Lapsen poisvieminen oli loukannut isällä olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia. Käsillä ei ollut vakavaa vaaraa siitä, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi joutuisi muutoin sietämättömiin olosuhteisiin. Lapsi oli määrättävä siksi heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
14.7.2020 12.25
Tilastokeskus: Parisuhdeväkivallasta tehdyt ilmoitukset lisääntyivät kevään aikanaKoronakevään aikana kodeissa tapahtui aiempaa enemmän niin puolisoon kuin lapsiinkin kohdistuvia väkivallantekoja. Ilmoitukset väkivallasta lisääntyivät kuitenkin vielä enemmän jo alkuvuonna ennen etätöihin eristäytymistä. - Uutiset
16.7.2020 8.00
Ulkomaalaislain muutos vireillä: Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksiSisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislain muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Samassa yhteydessä selvitetään, miten toimeentuloedellytykset vaikuttavat pakolaisaseman ja toissijaista suojelua saaneiden perhe-elämän suojaan ja perheenyhdistämisen toteutumiseen. - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnastaTiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
17.7.2020 9.32
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu perintöasetuksen tulkinnastaPyyntö on esitetty asiassa, jonka E. E. on pannut vireille saadakseen Kaunasiin (Liettua) sijoittautuneelta notaarilta perintötodistuksen hänen äitinsä kuoltua Saksassa. - Uutiset
17.7.2020 10.30
Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätösKoska Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota lastensuojelulain säännösten noudattamiseen, apulaisoikeusasiamies tyytyi kiinnittämään Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän vakavaa huomiota (kohdassa 3.2) todettuun viranomaisen velvollisuudesta tehdä yhteistyötä asiaan osallisten kanssa sekä sen velvollisuudesta viime kädessä tehdä yhteydenpidon rajoittamisesta valituskelpoinen päätös. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän huomiota yleisellä tasolla (kohdassa 3.3) lapsen ja lapselle läheisten tapaamisten suunnittelusta ja asiakassuunnitelmaan kirjaamisesta sanottuun. - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
24.7.2020 9.53
Lapsen etu ei vaatinut, että hovioikeus ennen valituksen ratkaisemista antaa käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudestaLapsen äiti oli perustellut vaatimustaan sillä, että lapsen isällä oli pitkäaikainen alkoholismitausta eikä hän ollut päässyt irti alkoholista. Äidin mukaan isällä oli heikko turvaverkosto. Olosuhdeselvityksessä oli suositeltu vain valvottuja tapaamisia. Äidin mukaan vapaat tapaamiset merkitsisivät 4- vuotiaan pojan saattamista merkittävään vaaraan. - Uutiset
29.7.2020 10.30
Oikeusasiamies: Oikeudenkäynnin käsittelyjärjestyksestä ilmoittaminenKantelija arvosteli Rovaniemen hovioikeuden menettelyä lapsen asumista ym. koskevassa asiassa. Kantelun mukaan hovioikeus oli ilmoittanut, että asiassa toimitetaan pääkäsittely 10.12.2019. Kantelijan yllätykseksi hovioikeus oli kuitenkin ratkaissut asian 30.10.2019 annetulla päätöksellä. Oikeusasiamiehen mielestä hovioikeuden taholta asiassa asianosaisille lähetettyjen, hovioikeuden selvityksessä kerrottujen viestien perusteella kantelija oli perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että asiassa toimitetaan viesteistä ilmenevänä ajankohtana pääkäsittely. Oikeusasiamies korostaa, että ajantasaisen tiedon saamisen tärkeys korostuu tilanteessa, jossa asian käsittelyjärjestys muuttuu siitä, mitä asianosainen on hänelle ilmoitetun perusteella voinut luottaa käsittelyjärjestyksen olevan. Mitä tuli alustavasti sovitun pääkäsittelyn peruuttamiseen muutoin, oikeusasiamies katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää menettelyä. Oikeusasiamies saattoi asiassa esittämänsä käsityksen hovioikeudenlaamannin tietoon.