Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
8.11.2018 7.59
Hovioikeuden pohdintoja lapsen takautuvasta elatusavusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiin ja takautuvaa elatusapua myönnettiin yhden vuoden ajaltaHovioikeus totesi muun muassa, että lainsäätäjän tarkoituksena on selvästi ollut pitää taannehtivuus poikkeuksena suhteessa pääsääntöön, jonka mukaan elatusapu määrätään kanteen vireillepanosta lukien. Tässä tapauksessa lapsi oli taannehtivuusvaatimusta koskevana aikana ollut alle yksivuotias ja äitinsä kotihoidossa, joten hänen hoitamisestaan johtuvat juoksevat kulut olivat olleet kohtalaisen pienet. Ensimmäisen lapsen syntyminen aiheuttaa kuitenkin verrattain arvokkaiden varusteiden, kuten lastenvaunujen ja auton turvakaukalon, hankkimisen. Lapsen aineellisten tarpeiden tyydyttämisen edellyttämät kustannukset ovat siten suuret. B oli lapsen syntymästä alkaen ollut tietoinen elatusvelvollisuudestaan eikä tästä huolimatta ollut osallistunut elatukseen lainkaan. Yhtä kalenterivuotta käsittävää taannehtivaa vaatimusta ei voitu B:n tulotaso huomioon ottaen pitää tämän kannalta kohtuuttomana. Näin ollen oli kohtuullista, että elatusapua määrättiin suoritettavaksi jo 1.1.2015 lukien. Hovioikeudessa käsiteltävänä olevan ajanjakson osalta vaaditun elatusavun määrää 1.932 euroa B ei kiistänyt. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.03
Lasten asumista koskevaan isän hakemukseen ei annettu vastausta - hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettuKysymys oli ollut osapuolille ja heidän lapsilleen (s. 2002 ja 2005) erittäin tärkeästä asiasta, jossa sovinto ei ole lasten asumisen ja tapaamisoikeuden osalta sallittu. KO voi sinänsä lähtökohtaisesti ratkaista hakemusasian, johon ei ole annettu vastausta. Tässä tapauksessa KO oli kuitenkin voinut sille esitetyistä asiakirjoista havaita, ettei kysymys lasten asumisesta ollut ollut riidaton. HO katsoi, ettei KO:n olisi tullut ratkaista asiaa pelkästään hakemukseen liitetyn selvityksen perusteella ja ettei KO ollut voinut luotettavasti ratkaista asiaa lasten edun mukaisesti. KO:n olisi tullut varmistaa lasten äidiltä hänen kantansa lasten asumiseen ja tapaamisoikeuteen, joko ottamalla häneen yhteyttä tai järjestämällä asiassa suullinen istunto. KO:n olisi vaihtoehtoisesti tullut kuulla lasten isää istunnossa tai pyytää tältä lisäselvitystä, jonka perusteella KO olisi voinut selvittää, oliko ratkaisu lapsen edun mukainen. Koska lasten edun toteutumista ei ollut riittävästi varmistettu, asian käsittelyä oli jatkettava. Oikeusastejärjestyksen vuoksi asiaa ei voitu käsitellä HO:ssa ensimmäisenä oikeusasteena. Asia oli sen vuoksi palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 11.30
Hyvityksen vaatiminen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa - hovioikeus arvioi riidan hävinneen naisen oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusKO oli velvoittanut naisen (A) suorittamaan miehelle (B) hyvityksenä 8 000 euroa (vaatimus oli ollut 15 618 euroa) ja korvaamaan kaksi kolmasosaa B:n oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi perustelluksi alentaa A:n korvausvelvollisuuden kolmasosaan B:n vaatimien oikeudenkäyntikulujen määrästä KO:ssa. A oli peruuttanut valituksensa HO:ssa pääasian osalta ja KO:n ratkaisua muutettiin hänen hyväkseen oikeudenkäyntikulujen osalta vain vähäiseltä, harkinnanvaraista seikkaa koskevalta osaltaan. Tähän nähden A oli velvoitettava korvaamaan B:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:sta kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
23.11.2018 9.12
Hallinto-oikeuden ratkaisu puhevallasta asiassa jossa oli kysymys henkilökohtaisen avustajan saamisesta kaupungin lautakunnan huostassa olleen lapsen koulunkäynnin tueksiHallinto-oikeus totesi, että lapsen huoltoon kuuluu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa säädetty lapsen edustaminen tämän henkilöä koskevissa asioissa. Huostaanotosta huolimatta lapsen huoltajat edustavat lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, ellei laissa ole toisin säädetty. Puhevaltaa koskevassa arvioinnissa oli annettava merkitystä sille, oliko käsiteltävänä olevalla asialla merkitystä huostaanoton tarkoituksen toteutumiseen lastensuojelulain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Kun otettiin huomioon, että opetuksen järjestämisestä päättäminen on lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin säännöksellä nimenomaisesti säädetty sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen päätösvaltaan kuuluvaksi, vireillepano-oikeus ja puhevalta valitusasiassa oli Y:n kaupungin sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä. (Lainvoimainen) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssäKO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
3.12.2018 14.00
Poikansa 12 puukoniskulla surmannut isä tuomittiin taposta 8 vuoden vankeusrangaistukseen - hovioikeus arvioi hätävarjeluväitettä, lieventäviä asianhaaroja ja isänsä menettäneen lapsen oikeutta elatuskorvaukseenHO katsoi samoin kuten KO, että tekoa oli arvioitava tappona. Rikoksen lieventävät asianhaarat oli otettu huomioon rangaistusta määrättäessä, kun rangaistus oli tuomittu tapon tunnusmerkistön alarajalta. Enempään rangaistuksen alentamiseen ei ollut aihetta. KO oli hylännyt vaatimuksen kärsimyskorvauksen suorittamisesta 5,5-vuotiaalle lapselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut kärsimyskorvauksen osalta. Vastaaja velvoitettiin maksamaan C:lle korvausta elatuksen menetyksestä 155 euroa kuukaudessa tekopäivästä 1.2.2018 lukien, kunnes hän täyttää 18 vuotta tai siihen saakka, kunnes hän sitä ennen kykenee itsensä elättämään tai asiasta muutoin määrätään. Korvauksesta on vähennettävä, mitä A:lle on suoritettu tai tullaan suorittamaan kansaneläkelain nojalla lapseneläkkeenä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 11.40
Hovioikeus määräsi lapset heti palautettavaksi Ruotsiin siellä asuvan isän väitetystä väkivaltaisuudesta huolimattaHovioikeus katsoi, että äiti B oli 16.8.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta asuinpaikkavaltioonsa Ruotsiin ilman isän A:n suostumusta ja että palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle ei ollut perusteita. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettaviksi Ruotsiin. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 13.47
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu lailla perustetun kansallisen elimen toimivallasta päättää unionin oikeuden vastaisten kansallisten oikeussääntöjen soveltamatta jättämisestä - poliisivoimien palvelukseen ottamisen yläikärajaUnionin oikeutta ja erityisesti unionin oikeuden ensisijaisuuden periaatetta on tulkittava siten, että se on esteenä pääasiassa kyseessä olevan kaltaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan kansallisella elimellä, joka on lailla perustettu turvaamaan unionin oikeuden soveltaminen tietyllä alalla, ei ole toimivaltaa päättää unionin oikeuden vastaisen kansallisen oikeussäännön soveltamatta jättämisestä. - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
12.12.2018 14.00
Hovioikeus: Kuuluttaminen ei turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuutta tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassaHuomioon ottaen testamentin tiedoksiannon tarkoitus on tärkeää, että tiedoksianto suoritetaan tavalla, joka turvaa perillisen tai hänen puolestaan toimivan tahon mahdollisuuden tehdä lakiosavaatimus tai muu määräaikaan sidottu toimenpide määräajassa. Kuuluttaminen ei tätä turvaa. (Lainvoimainen) - Uutiset
12.12.2018 16.00
Sähköinen perhekeskus – kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotuksetPerhekeskusten sähköiset palvelut tulisi koota samaan verkkopalveluun, esittää Sähköinen perhekeskus - Kehittämistarpeet, tavoitetila, skenaariot ja toimenpide-ehdotukset -selvityksen tehnyt työryhmä. Sähköinen perhekeskus sisältäisi erilaisen ohjaus- ja neuvontainformaation lisäksi uusia sähköisiä palveluja, kuten itsearvioinnit, yhteydenottomahdollisuuden, ajanvarauksen ja etäpalvelut. Tällä hetkellä lapsille ja perheille tarjotut sähköiset palvelut ovat hyvin hajanaisia ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Asiakkaat kuitenkin odottavat paljon sähköisiltä palveluilta. - Uutiset
18.12.2018 14.00
Hakemus väliintulosta lahjanlupausta koskevassa asiassa hylättiinHakijat olivat pyytäneet osallistua väliintulijoina äitinsä A:n puolella asian oikeudenkäyntiin, jossa kantajana on A ja vastaajana B:n kuolinpesä, ja joka asia koskee B:n C:lle antamaa lahjanlupausta. KO oli katsonut asiassa kerrotuin perustein, etteivät hakijat olleet esittäneet todennäköisiä syitä väitteelleen, että tämä asia olisi koskenut heidän oikeuttaan. HO ei myöntänyt hakijoille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
18.12.2018 15.17
Elatusapujen ja elatustukien määrät nousevat vuonna 2019Täysimääräisen elatustuen määrä on 1. tammikuuta 2019 lukien 158,74 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 1,5 prosenttia eli täysimääräinen tuki nousee 2,35 euroa kuukaudessa. Myös elatusvelvollisen pitää maksaa 1,5 % enemmän elatusapua tammikuusta alkaen. - Uutiset
21.12.2018 13.40
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisasiassaPerheenkokoaja B oli saanut Suomesta toissijaista suojelua ja asunut maassa noin 10 vuotta. Puolisoilla oli kaksi Suomessa syntynyttä lasta. Korkein hallinto-oikeus otti huomioon perheenkokoajan toistaiseksi jatkuvan työkyvyttömyyden, hänen terveydentilassaan tapahtuneen olennaisen heikkenemisen sekä jatkuvan hoidon ja huolenpidon tarpeen. KHO katsoi muun muassa, että näissä olosuhteissa oli kohtuutonta edellyttää, että B muuttaisi kotimaahansa viettämään perhe-elämää. A oli hakenut perheenkokoajan omaishoitajaksi, mutta päätös oli ollut kielteinen puuttuvan oleskeluluvan vuoksi. Harkinnassa otettiin lisäksi huomioon, että perheyhteyden katketessa A joutuisi palaamaan Irakiin yksinhuoltajana kahden pienen lapsen kanssa sekä se, että perheenkokoajan terveydentilan vuoksi yhteydenpito olisi todennäköisesti varsin vaikeaa. Näissä olosuhteissa korkein hallinto-oikeus katsoi, että toimeentuloedellytyksestä poikkeamiselle oli poikkeuksellisen painava syy. Perheyhteyden säilyminen kumpaankin vanhempaan oli myös lasten edun mukaista. - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 14.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu avioliittoa, vanhempainvastuuta ja elatusvelvollisuutta koskevan tuomion tunnustamisestaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen 44/2001 27 artiklaan ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen 1347/2000 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen 2201/2003 19 artiklaan sisältyviä vireilläolosääntöjä on tulkittava siten, että kun tuomioistuin, jossa kanne on myöhemmin nostettu, antaa avioliittoa, vanhempainvastuuta tai elatusvelvollisuutta koskevassa asiassa näiden sääntöjen vastaisesti tuomion, josta on tullut lainvoimainen, ne ovat esteenä sille, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa kanne on ensin nostettu, kieltäytyvät pelkästään tästä syystä tunnustamasta tätä tuomiota. Erityisesti tämä sääntöjenvastaisuus ei voi yksinään oikeuttaa mainitun tuomion tunnustamatta jättämistä siitä syystä, että se on selvästi vastoin oikeusjärjestyksen perusteita tässä jäsenvaltiossa.