Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
20.2.2017 9.27
Hovioikeuden ratkaisu perinnönjaosta: Lakiosan täyttämiseen voitiin käyttää lesken perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisen hallintaoikeuden rasittamaa omaisuuttaKA oli kuollut 16.12.2009 ja häneltä on jäänyt oikeudenomistajina muun muassa leski TA sekä tyttäret MA ja TR. KA:n ja TA:n 29.1.1979 tekemän keskinäisen hallintaoikeustestamentin mukaan jälkeen jääneellä on oikeus hallita ja nauttia ensin kuolleen koko omaisuutta. Jälkeenjääneellä oli oikeus suorittaa lakiosa sitä vaativalle lapselle rahana. Itä-Suomen hovioikeus oli 15.1.2013 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla määrännyt, että KA:n kuolinpesän varoihin oli suosiolahjana lisättävä TR:lle lahjoitetun kiinteistön arvona 42.500 euroa ja että TR:n oli suoritettava MA:lle 12.190 euroa korkoineen lakiosan täydennyksenä, mikäli kuolinpesän varat eivät riitä lakiosan maksamiseen. Asiassa oli kysymys siitä, oliko MA velvollinen ottamaan lakiosana vastaan prosenttiosuuden asunto-osakeyhtiön osakkeista, joita hänen äitinsä hallintaoikeus rasitti, vai oliko hänellä oikeus saada 12.190 euron lakiosan täydennystä tarkoittava suoritus sisareltaan TR:ltä. Testamentin tehottomuutta koskevasta perintökaaren 7 luvun 5 §:n säännöksestä ei voitu vetää sellaista johtopäätöstä, ettei lakiosan täyttämiseen nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa voitu käyttää lesken perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaisen hallintaoikeuden rasittamaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 20.2.2017) - Uutiset
16.2.2017 12.40
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu jäsenvaltion toimivallasta lapsen huoltoa koskevissa asioissaTuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2201/2003 8 artiklaa ja toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä elatusvelvoitteita koskevissa asioissa 18.12.2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 4/2009 3 artiklaa on tulkittava siten, että pääasian kaltaisessa asiassa jäsenvaltion tuomioistuimet, jotka ovat antaneet alaikäisen lapsen osalta vanhempainvastuuta ja elatusvelvoitteita koskevan ratkaisun, josta on tullut lainvoimainen, eivät ole enää toimivaltaisia ratkaisemaan kyseisen ratkaisun muuttamista koskevaa vaatimusta, jos lapsen asuinpaikka on toisen jäsenvaltion alueella. Toimivalta ratkaista kyseinen vaatimus on juuri viimeksi mainitun jäsenvaltion tuomioistuimilla. - Uutiset
13.2.2017 8.28
Avioliittolain muutoksen myötä myös muita lainmuutoksiaAvioliittolain muutos, jonka mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton, tulee voimaan maaliskuun alusta. Se tuo muutoksia myös eräisiin muihin säännöksiin, jotta ne soveltuvat samaa sukupuolta oleviin pareihin. Siviilivihkimisessä noudatettava vihkikaava muuttuu sukupuolineutraaliin muotoon siten, että sanojen "aviovaimo" ja "aviomies" asemesta käytetään sanaa "aviopuoliso". - Uutiset
10.2.2017 12.30
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu lapsen elatusavusta annetun päätöksen täytäntöönpanosta toisessa jäsenvaltiossaEU-tuomioistuin katsoo, että elatusvelkoja, joka on saanut jäsenvaltiossa hänen hyväkseen annetun päätöksen ja joka haluaa, että päätös pannaan täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa, voi esittää hakemuksensa suoraan viimeksi mainitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, kuten erityistuomioistuimelle, eikä hänellä voi olla velvollisuutta esittää hakemuksensa tälle viranomaiselle täytäntöönpanevan jäsenvaltion keskusviranomaisen välityksellä. - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
9.2.2017 15.06
Siviilivihkimisen vihkikaava muutettiin sukupuolineutraaliin muotoonValtioneuvoston asetuksella avioliittoasetuksen 9 §:n muuttamisesta muutetaan siviilivihkimisen toimittamisessa noudatettava vihkikaava sukupuolineutraaliin muotoon. Muutos liittyy avioliittolain muuttamisesta annettuun lakiin (156/2015), joka tulee voimaan 1. maaliskuuta 2017. Myös asetus tulee voimaan 1.3.2017. - Uutiset
9.2.2017 9.39
Isä velvoitettiin tarkemman selvityksen puuttuessa suorittamaan koulutusavustusta lapsensa viimeisen vuoden lukio-opintoihin 150 euroa kuukaudessaKannetta ei tullut hylätä tai jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei lapsi ollut haastanut äitiään vastaajaksi oikeudenkäyntiin. Isän vaatimus asiakirjojen määräämiseksi salassa pidettäviksi hylättiin. Pääasian osalta todettiin mm., että koulutusavustuksen tuomitsemisen edellytyksenä ei ole se, että sitä vaativan tulisi aina ensin hakea esimerkiksi toimeentulotukea, joka on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä vastoin lapsen saama opintotuki tuli ottaa huomioon osana asian kokonaisarviointia. Isän mainitsemaa jouluna annettua rahalahjaa KO ei ollut ottanut huomioon kokonaisharkinnassa eikä myöskään isän väittämiä lapsen isovanhempien lapselle antamia rahalahjoja. Tarkemman selvityksen puuttuessa KO katsoi lapsen saamasta opintotuesta lausuttu huomioon ottaen, että kohtuullinen määrä oli 150 euroa kuukautta kohden eli vaaditulta 8 kuukauden ajalta yhteensä 1 200 euroa. HO ei myöntänyt isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.10
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta 13-vuotiaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusLapsi oli mennyt isänsä luokse eikä ollut halunnut palata äitinsä luokse, vaikka hänet oli määrätty KO:n päätöksellä asumaan äitinsä luona. KO oli hylännyt lapsen äidin täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että täytäntöönpano olisi ollut selvästi lapsen edun vastaista. KO oli katsonut, ettei lapsen äiti ollut velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. HO totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut poiketa OK 21 luvun 1 §:ssä ilmenevästä pääsäännöstä. Lapsen äiti oli siten velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa laillisine viivästyskorkoineen. Sitä, että lapsen äiti on opiskelija ja lapsen isä kirurgian professori, olisi voitu pitää korkeintaan kohtuullistamista vähäisesti puoltavana seikkana. Varallisuusoloista ei kuitenkaan ollut esitetty asiassa varsinaista selvitystä, eivätkä eroavaisuudet asianosaisten varallisuusoloissa riittäneet yksinään perusteeksi kohtuullistamiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2107) - Uutiset
30.1.2017 11.50
Käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä ei voinut esittää enää hovioikeudessaHO hylkäsi esteellisyysväitteen lapsen elatuksen muuttamista koskevassa asiassa. Valittaja ei voinut vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari oli ratkaissut asian. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
26.1.2017 11.05
Olosuhdeselvityksestä tehtyä käräjäoikeuden ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon eikä ratkaisun poistamista voitu vaatia tuomiovirhekantelullaKoska olosuhdeselvitystä koskeva kysymys oli mahdollista ottaa esille vielä HO:ssa pääasian muutoksenhaun käsittelyn yhteydessä, nyt kysymyksessä olevaa ratkaisua ei voitu rinnastaa lainvoimaiseen tuomioon. Näin ollen KO:n ratkaisun poistamista ei voitu vaatia tuomiovirhekantelulla. (Vailla lainvoimaa 26.1.2017) - Uutiset
25.1.2017 8.43
Eron jälkeistä vainoa kokeneiden lasten tilanne huolestuttaa auttajiaEron jälkeistä vainoa kokevat lapset huolestuttavat Helsinkiin keskiviikkona (25.1.) kokoontuvia tutkijoita ja apua tarjoavia järjestöjä. Suurin osa vanhemmista kykenee sopimaan eron jälkeen lasten tapaamiskäytännöistä, mutta vuosittain noin 500-700 eroon liittyy merkittäviä ongelmia. Eron jälkeisen vainon arvioidaan kasvavan samassa suhteessa, kun erot ja niihin liittyvät huoltajuusriidat lisääntyvät. - Uutiset
18.1.2017 10.10
Pakkoavioliittojen yleisyyttä selvitetäänHelsingin yliopiston yhteydessä toimiva Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti selvittää oikeusministeriön pyynnöstä avioliittoon pakottamisen esiintymistä ja ilmituloa Suomessa. Pakkoavioliitolla tarkoitetaan yleensä avioliittoa, joka on solmittu vastoin jommankumman puolison suostumusta. Hankkeen tavoitteena on hankkia tietoa pakkoavioliitosta ilmiönä, minkä avulla voidaan edelleen varmistaa, että viranomaisyhteistyö ja rikosprosessiketju toimivat asianmukaisesti myös avioliittoon pakottamista koskevissa asioissa. - Uutiset
13.1.2017 14.15
Hovioikeuskaan ei suostunut skype-yhteydenpidon järjestämiseen lapsen tapaamisoikeutena äidin sitä vastustaessa – täytäntöönpano hankalaaHovioikeus piti lapsen edun mukaisena, että lapsella on oikeus tavata isäänsä kahden ikävuoden täyttämisestä alkaen puolen vuoden välein viisi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan valvotuissa olosuhteissa. Lapsen ja vanhemman yhteyden luominen ja kasvaminen lapsen huoltolaissa säädetyn mukaiseksi voi osaksi toteutua myös siten, että huollosta erotettu vanhempi saa valokuvia lapsesta ja pitää tähän yhteyttä puhelimitse, videolla, skype-yhteydellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tällaisia yhteydenpidon muotoja ei ole säädetty laissa tai käsitelty esitöissä. Äiti oli vastustanut puheena olevia yhteydenpidon muotoja käräjäoikeuden päätökseen kirjatuilla perusteilla. Sanotunlaiset yhteydenpidon muodot ovat hankalasti pantavissa täytäntöön. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin hylkäämään A:n vaatimukset tältä osin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2017) - Uutiset
13.1.2017 11.27
Asianajajapäivä 2017 – osa materiaalista saatavilla verkostaSuomen Asianajajaliiton järjestämää Asianajajapäivää vietettiin perjantaina 13. tammikuuta Kalastajatorpalla. Päivän aiheita olivat muun muassa oikeus ja politiikka, yritysasiakkaan neuvonta, lapsen asioista sopiminen erotilanteissa, digiloikka, sekä sovintoneuvottelut ja sovittelut. Osa päivän luentomateriaalista on saatavilla liiton Asianajajapäivä-verkkosivustolta. Päivässä nousi vahvasti esille lainvalmistelun taso ja lakien perustuslainmukaisuuden tulkinta. - Uutiset
12.1.2017 13.13
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen mahdollista maistraateissa maaliskuun alusta – parisuhteen rekisteröinti loppuu, muutoksella vaikutusta myös sosiaaliturvalakeihinAvioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain muutokset tulevat voimaan maaliskuun alussa 2017. Parisuhteen rekisteröinti ei enää sen jälkeen ole mahdollista Suomessa, vaan samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat solmia avioliiton. Myös sosiaaliturvalait muuttuvat niiltä osin, joihin avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
12.1.2017 12.10
AVI ja Valvira antoivat lastensuojelun määräaikojen valvonnassa määräyksiä Kainuulle, Kalajoelle, Oululle ja KempeleelleAVI ja Valvira ovat antaneet määräyksiä lastensuojelulain 26 §:n mukaisten määräaikojen valvonnassa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle, Kalajoen kaupungille ja Oulun kaupungille sekä Kempeleen kunnalle seuraavasti: - Uutiset
4.1.2017 11.11
Hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta, avioehdon sovittelusta ja avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrästäAsiassa oli keskeisesti kysymys siitä, oliko AL:n ja BL:n tekemää avioehtosopimusta tulkittava sen sanamuodosta poikkeavasti, sekä siitä, oliko avioehtoa toissijaisesti soviteltava avioliittolain 103 b §:n nojalla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko BL:n ottaman lainan ositushetkellä jäljellä oleva määrä katettava osituksessa hänen avio-oikeuden alaisesta vai avio-oikeudesta vapaasta omaisuudestaan. Edelleen kysymys oli siitä, oliko AL:n avio-oikeudesta vapaan omaisuuden sijaan tullut omaisuus avio-oikeudesta vapaata, ja jos näin katsottiin olevan, oliko samoin meneteltävä myös BL:n vastaavan omaisuuden kohdalla. Hovioikeus kumosi pesänjakajan toimittaman osituksen eräiltä osin ja asia palautettiin näiltä osin pesänjakajalle erottelun ja osituksen toimittamiseksi uudelleen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
4.1.2017 8.36
Hovioikeus korotti täysi-ikäiselle lukiolaiselle maksettavan koulutusavustuksen 50 eurosta 150 euroonB katsoi, että hän kykenee suorittamaan koulutusavustusta A:lle 50 euroa kuukaudessa, vaikka käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästi hänellä ei ole ollut laskennallisesti elatuskykyä. Muuna oikeudenkäyntiaineistona asiassa olevasta Pirkanmaan käräjäoikeuden ratkaisusta 25.7.2013 nro 25809 ilmeni, että B:n elatusavun maksuvelvollisuus D:lle oli käräjäoikeuden ratkaisun mukaan päättynyt tämän tultua täysi-ikäiseksi 7.7.2016. Tämä B:n olosuhteissa tapahtunut muutos huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsemaa koulutusavustuksen määrää oli elatuslain 3 §:n 2 momentin mukaisesti kohtuullista korottaa. B:n taloudellisista olosuhteista esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti kohtuullisena määränä 150 euroa kuukaudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2017) - Uutiset
20.12.2016 13.05
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu: Uusperheen lasta voidaan rajojen yli suoritettavan sosiaalisen edun osalta pitää isä- tai äitipuolen lapsena – lapsi-vanhempisuhdetta voidaan tarkastella taloudelliselta eikä oikeudelliselta kannaltaUnionin tuomioistuin totesi, että tällä alalla lapsi-vanhempisuhdetta ei määritellä oikeudellisesti vaan taloudellisesti siinä mielessä, että sellaisen isä- tai äitipuolen lapsi, joka on siirtotyöläinen, voi vaatia sosiaalista etua, kun kyseinen isä- tai äitipuoli on osallistunut todellakin hänen elatukseensa. Rajatyöntekijän aviopuolison tai tunnustetun kumppanin lapsia voidaan pitää rajatyöntekijän lapsina opintotuen kaltaisen sosiaalisen edun saamiseksi, ja näin on varsinkin, kun eräässä toisessa unionin direktiivissä, joka on tullut voimaan riidanalaisten tosiseikkojen jälkeen, vahvistetaan, että ilmaisua ”perheenjäsenet” sovelletaan myös rajatyöntekijöiden perheenjäseniin. - Uutiset
20.12.2016 12.24
KHO:n ratkaisu perheenyhdistämisestäAsiassa ei lapsen B ikä 2 vuotta äidin A paon tapahtumahetkellä huomioon ottaen voitu antaa ratkaisevaa merkitystä sille, että B oli perheenyhdistämishaastattelussa vuonna 2014 kertonut pitävänsä A:n äitiä eli isoäitiään omana äitinään. Kaikki asiassa esiin tulleet seikat huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoi, että B:tä oli pidettävä äitinsä A:n ulkomaalaislain 37 §:n 1 momentissa tarkoitettuna perheenjäsenenä. - Uutiset
15.12.2016 15.15
Hovioikeuden ratkaisu vanhempien vastuusta yli 18-vuotiaan koulutuskustannuksistaOttaen huomioon myös muut vanhempien taloudellisista oloista käräjäoikeuden tuomiossa selostetut, heidän elatuskykyynsä vaikuttavat seikat hovioikeus arvioi kohtuulliseksi koulutusavustuksen määräksi 250 euroa kuukaudessa. Käräjäoikeuden määräämää koulutusavustusta oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
15.12.2016 9.10
Hovioikeuden ratkaisu oikeuspaikasta aviovarallisuussuhteessaAvioliittolain 129 §:n mukaan, jollei 130 §:ssä säädetyin tavoin ole toisin sovittu, avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliittolain 131 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan avioliiton varallisuussuhteisiin sovellettavan lain mukaan on erityisesti ratkaistava kysymykset, jotka koskevat puolisoiden omaisuuden jakamista avioliiton purkauduttua tai sen aikana. Hovioikeus katsoi, että B:n kanteessa on kyse aviovarallisuussuhteita koskevasta asiasta. B:llä on kotipaikka Suomessa. A:n ja B:n kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen ja viimeinen yhteinen kotipaikka ovat olleet Suomessa. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että kanne voidaan tutkia Suomen tuomioistuimissa. Oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 11 §:n perusteella Pohjois-Savon käräjäoikeus on toimivaltainen tutkimaan asian. (Vailla lainvoimaa 15.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 16.00
Hovioikeus kumosi ja poisti käräjäoikeuden lapsen yhteishuollon hylkäämistä koskevan päätöksen – asiaa ei olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulemattaKun käräjäoikeus oli ratkaissut asian valmisteluistuntoa tai pääkäsittelyä toimittamatta, tämä oli johtanut siihen, että käräjäoikeus ei ollut ennen isän A:n hakemuksen hylkäämistä kuullut edes A:ta sen selvittämiseksi, minkä vuoksi lapsen huollon uskominen yhteisesti A:lle ja B:lle olisi lapsen edun mukainen ratkaisu. Asiakirjoista ei ilmene, että käräjäoikeus olisi pyytänyt A:ta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 2 §:n 1 momentin nojalla täydentämään hakemusta tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen yksilöinnin osalta ennen asian ratkaisemista. Istunnossa A olisi myös saanut tilaisuuden yksilöidä tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksensa. Huomioon ottaen ne seikat, joihin A oli hakemuksensa perusteina vedonnut, hovioikeus katsoi, että lapsen edun selvittäminen hänen huoltoaan ja tapaamisoikeuttaan koskevassa asiassa olisi edellyttänyt, että sekä A:lle että B:lle varataan tilaisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Asian ratkaiseminen lapsen edun mukaisesti olisi edellyttänyt myös A:n tapaamisoikeutta koskevan vaatimuksen täsmentämistä. Asiaa ei siten olisi saanut ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta ja asianosaisia kuulematta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 12.12.2016) - Uutiset
12.12.2016 13.05
Väitös: Eron jälkeisen vainon uhrit jäävät tunnistamatta avunhakuprosesseissaMonet naiset voivat kokea väkivaltaa tai sen uhkaa entisen kumppanin taholta. Parisuhteessa esiintynyt väkivalta voi jatkua erimuotoisena ja erilaisin keinoin toteutettuna eron jälkeen. YTM Anna Nikupeterin väitöskirjatutkimus käsittelee naisten subjektiivisia kokemuksia entisen kumppanin vainon kohteeksi joutumisesta parisuhteen päättymisen jälkeen. Eron jälkeinen vaino ilmiönä vaatii tunnistetuksi tulemista sosiaalisena ongelmana ja yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona. - Uutiset
9.12.2016 15.00
Hovioikeus arvioi Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksissaAsiassa esitettiin selvitystä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perheoikeuden sisällöstä, jonka mukaan myös Emiraattien tuomioistuimessa voidaan osapuolen pyynnöstä soveltaa ulkomaalaisten perheasioita koskevassa oikeudenkäynnissä osapuolen kotimaan lakia. A:n olisi siten voinut olla mahdollista saada asia myös Dubaissa ratkaistuksi Suomen lain mukaisesti. Näin ollen Emiraateissa asiaan sovellettavan aineellisenkaan lainsäädännön ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Hovioikeus katsoi, ettei Suomi ollut asiassa toimivaltainen ordre public -periaatteen nojalla. (Vailla lainvoimaa 9.12.2016) - Uutiset
2.12.2016 14.11
Kuolinpesän oikeudellisen tilan ja asiakasmaksun määräämisen edellytysten selvittäminen kuuluu viranomaisen velvollisuuksiin - HAO palautti laitoshoidon asiakasmaksua koskevan asian kuntayhtymän hallitukselle uudelleen käsiteltäväksiAsiassa oli kyse siitä, oliko viranomainen selvittänyt asiaa riittävästi ja esittänyt oikeudellista perustetta sille, miksi kuolinpesän omistaman metsän laskennallista tuottoa oli huomioitu kuolinpesän osakkaana olevan lesken henkilökohtaisena tulona pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksua laskettaessa. Koska viranomainen ei ollut selvittänyt asiaa riittävästi eikä perustellut päätöstään hallintolain edellyttämällä tavalla, asiassa oli tapahtunut menettelyvirheet joiden vuoksi päätöksen lainmukaisuuden arvioiminen ei ollut mahdollista. (Ei lainvoim. 2.12.2016) - Uutiset
30.11.2016 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus puuttui liikaa osapuolten sopimukseen avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessaA ei ollut käräjäoikeudessa vedonnut sopimuksen kohtuuttomuuteen eikä ollut vaatinut sopimuksen sovittelua. Käräjäoikeus ei olisi sen vuoksi saanut perustaa tuomiotaan siihen, että sopimusta tehtäessä ei ollut otettu huomioon B:n saamaa asumishyötyä, eikä alentaa tämän johdosta A:n sopimuksen mukaista maksuvelvollisuutta. Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden menettelyn ja poisti käräjäoikeuden sopimuksen sovittelua koskevan lausunnon. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
29.11.2016 8.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan tekemän perinnönjaonHovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, ettei perittävä olisi vapaaehtoisesti luopunut elinikäisestä asumisoikeudestaan muuttaessaan rintaperillisen B:n kanssa pois omakotitalosta. Oli otettava myös huomioon, että B:n kertomin tavoin perittävä ja B olivat eläneet samassa taloudessa mikä teki ymmärrettäväksi sen, ettei perittävän asumisesta maksamasta korvauksesta tai muistakaan menoista välttämättä ollut kirjallisia tositteita. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että B olisi luvattomasti ottanut omaan käyttöönsä A:n tililtä nostettuja rahavaroja. Käräjäoikeuden tuomio ja pesänjakajan tekemä perinnönjako, jossa B oli velvoitettu palauttamaan kuolinpesään 15.379,21 euroa tuli siten kumota ja B:n kanne hyväksyä. (Vailla lainvoimaa 29.11.2016) - Uutiset
25.11.2016 13.35
Pesänjakajan pyyntö kiinteistön myymiseksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi hyväksyttiin kun lunastusvaihtoehtoehtokaan ei ollut käytettävissäKO oli todennut että pesänjakaja oli kartoittanut ensisijaiset vaihtoehdot pesän jakamiselle eivätkä ne olleet osoittautuneet mahdollisiksi. Näin ollen kiinteistön myyminen oli ainut vaihtoehto sille, että ositus pystytään toimittamaan ja kiinteistöllä sijaitseviin rakennuksiin liittyvä yhteisomistussuhde purkamaan osapuolten välillä. Pesänjakajan myyntilupaa koskeva hakemus hyväksyttiin. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 13.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan toimittaman perinnönjaonLapseton aviopari A ja B olivat 21.5.1977 tekemällään keskinäisellä testamentilla määränneet, että ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen eloonjäänyt sai täysin omistusoikeuksin kaiken toisen jäämistön. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A kuoli 16.4.1995. B oli 2.7.2000 tehnyt testamentin, jossa hän määräsi, että eräiden legaattien luovuttamisen jälkeen hänen jäljelle jäävä jäämistönsä oli jaettava hänen veljentyttärelleen C:lle, veljenpojalleen D:lle, A:n sisarenpojalle E:lle ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle siten, että kunkin jako-osuus on yksi neljäsosa jäämistöstä. B kuoli 9.7.2011. Hovioikeus katsoi, että B:n ylitettyä testamenttausvaltansa hänen 2.7.2000 tekemänsä testamentti oli tehoton ensiksi kuolleen puolison toissijaiseen perilliseen E:hen nähden siltä osin kuin testamentilla oli määrätty E:lle perillisenä kuuluvasta A:n pesäosuudesta. Kun puolisoilla oli ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, A:n pesäosuus oli ollut puolet puolisoiden omaisuudesta. E:n osuus B:n kuolinpesästä oli siten viisi kahdeksasosaa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016) - Uutiset
23.11.2016 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hyväksyi veljesten suullisen herrasmiessopimuksen maksuperusteeksiToisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus piti selvitettynä, että A ja B olivat tehneet suullisen sopimuksen, jonka perusteella B oli sitoutunut maksamaan A:lle kanteessa vaaditut 22.500 euroa korvauksena asumishyödystä, jonka B oli saanut, kun hän oli käyttänyt sittemmin edesmenneen äitinsä asuntoa noin viiden vuoden ajan. Perintökaari ei velvoita merkitsemään asumishyötyä ennakkoperinnöksi. Näin ollen asia oli voitu jättää perukirjasta pois ja osapuolet olivat voineet sopia korvauksesta. Vaikka korvaus mahdollisesta asumishyödystä olisi suurimmaksi osaksi oikeammin kuulunut C:n kuolinpesälle kuin A:lle, A ja B olivat voineet sopimusvapauden puitteissa sopia korvauksen maksamisesta suoraan A:lle. Sopimus ei myöskään ollut hyvän tavan eikä lain vastainen. Näin ollen B oli velvollinen suorittamaan A:lle mainitun määrän. (Vailla lainvoimaa 23.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 13.22
Testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta poikettiin erityisistä syistä - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut mm., että asiassa esitetyt ja käsitellyt vastasyyt eivät yksittäisinä vielä välttämättä olisi aiheuttaneet testamentin toimeenpanijan (VT) esteellisyyttä ja siten olisi oikeuttanut poikkeamaan toimeenpanijan selvittäjäprivilegistä. Kaikkia asiassa tulleita seikkoja kokonaisuutena arvioiden KO oli kuitenkin katsonut, että kyseessä olevassa tapauksessa oli perusteltu aihe epäillä testamentin toimeenpanijan puolueettomuutta ja asiassa oli siten erityisiä syitä poiketa testamentin toimeenpanijan selvittäjäetuoikeudesta. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
18.11.2016 12.03
Hovioikeuden ratkaisu oikeudesta lakiosaan ja sen täydennyksen määrästä – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A hyväksymällä MP:n kuoleman jälkeen vanhempiensa MP:n ja EP:n testamentin menettänyt oikeutensa vaatia lakiosaansa äitinsä EP:n jälkeen. Mikäli A:lla edelleen katsottiin olevan oikeus vaatia lakiosaansa, asiassa oli ratkaistavana, oliko EP:n 4.7.2008 tekemää lahjoitusta pidettävä perintökaaren 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna sellaisissa olosuhteissa tai sellaisin ehdoin eläessään antamana lahjana, että se oli tarkoituksensa puolesta rinnastettavissa testamenttiin. Lisäksi asiassa oli kysymys lahjoitetun omaisuuden arvosta. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, olivatko yleistestamentinsaajina B ja C velvollisia yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle testamentissa määrätyn rahalegaatin omista varoistaan perintökaaren mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
14.11.2016 14.00
KHO: Perheenkokoajan puolison äidille ei voitu myöntää oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteellaPerheenkokoajan puolison äitiä ei katsottu sellaiseksi ulkomaalaislain 115 §:ssä tarkoitetuksi muuksi omaiseksi, jolle voidaan myöntää oleskelulupa perheenyhdistämisen perusteella. - Uutiset
14.11.2016 13.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja perinnönjaon – etenevä muistisairaus todennäköisesti aiheutti testaattorille väärän mielikuvan aiemmasta testamentistaHovioikeus katsoi, että testamentin sanamuodosta huolimatta testaattorin tarkoituksena ei ollut tuossa yhteydessä yleistestamentin saajien seurakunnan ja sotaveteraanien hyväksi peruuttaa 10.6.2005 tehtyä testamenttimääräystä Asunto Oy:n huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden siirtämisestä valittajalle. (Vailla lainvoimaa 14.11.2016) - Uutiset
11.11.2016 9.35
KHO:n päätös toiselle paikkakunnalle työskentelemään siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestäKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei valittajan tarkoittamia Hätäkeskuslaitoksen menettelyyn valittajan irtisanomis- ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa liittyviä seikkoja eikä sitä, että valittaja oli ollut sairauslomalla virantoimituksesta pidättämisestä päätettäessä, ollut pidettävä erityisinä syinä, joiden vuoksi HAO:n olisi tullut määrätä virantoimituksesta pidättämisestä toisin. HAO:n arvion mukaan päätös ei ollut myöskään valittajaa syrjivä. Hätäkeskuslaitoksen päätöstä ei ollut syytä kumota valituksen johdosta. - Uutiset
8.11.2016 9.55
KKO: Luovutusvoittovero otettiin huomioon osituksessaA oli myynyt omistamiaan osakkeita ositusperusteen syntymisen jälkeen mutta ennen osituksen toimittamista ja maksanut osakkeiden myyntiin liittyvän luovutusvoittoveron. Osakkeet otettiin A:n ja B:n välisessä osituksessa huomioon niillä myyntiajankohtana olleesta arvostaan siten, että siitä vähennettiin osakkeiden myynnistä aiheutunut luovutusvoittovero. - Uutiset
4.11.2016 13.00
Hovioikeus arvioi testamentin suullisen peruuttamisen tehokkuuttaOttaen huomioon asiassa esille tulleet olosuhteet sekä A:n pitkäaikainen tahto, suullisen peruuttamistahdonilmaisun olisi oltava erityisen yksiselitteisesti ilmaistu, jotta testamentti voitaisiin katsoa tehokkaasti peruutetuksi. C:n kertomuksen perusteella A:n ulkomaanmatkalla tekemää tahdonilmaisua oli tulkittava vain mahdolliseksi aikomukseksi muuttaa testamenttia tai peruuttaa se. B ei ollut näyttänyt, että A olisi peruuttanut testamenttinsa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2016) - Uutiset
4.11.2016 8.40
Avioliittolain muutos vaikuttaa sosiaaliturvalakeihinHallitus esittää muutoksia sosiaaliturvalakeihin niiltä osin, joihin maaliskuun 2017 alusta voimaantuleva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaa. - Uutiset
3.11.2016 12.10
FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan uudesta Perustietoa henkivakuutuksesta -oppaasta tietoa seitsemän vakuutusyhtiön tarjoamista henkivakuutuksistaOpas sisältää yhteenvedon seitsemän vakuutusyhtiön tarjoamista henkivakuutuksista, vakuutusten ottamisesta ja niiden voimassaolosta. Mukana on myös hintaesimerkkejä 30- ja 40-vuotiaille otetuista henkivakuutuksista. Opas on suunnattu erityisesti niille, jotka harkitsevat henkivakuutuksen ottamista. - Uutiset
3.11.2016 9.17
Lasten yksinhuoltoa ja tapaamisoikeuden rajoittamista vaatinut äiti velvoitettiin erityisestä syystä korvamaan puolet lasten isän oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa - käräjäoikeuskuluista osapuolet vastasivat itseLasten äidin HO:lle tekemässään valituksessa esittämiä perusteita ei ollut katsottu sellaisiksi, että ne olisivat antaneet HO:lle aiheen miltään osin muuttaa KO:n ratkaisun lopputulosta. Myöskään lasten isän vastavalituksessaan esittämät perusteet eivät olleet sellaisia, että hänen vaatimuksensa olisivat HO:ssa menestyneet. Hänen oikeudenkäyntikuluja koskeva vastavalituksensa oli kuitenkin muodostanut asiakokonaisuudessa vain vähäisen osan. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että lasten isä oli voittanut pääasiallisesti muutoksenhaun ja lasten äidin muutoksen hakeminen oli ollut sillä tavoin aiheeton, että asiassa oli OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa lasten äiti korvaamaan puolet lasten isän oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. Erityistä syytä velvoittaa lasten äiti korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja KO:sta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.11.2016) - Uutiset
31.10.2016 14.15
Akatemiatutkija ja dosentti Antu Sorainen: Sateenkaariperheiden lapset keskenään usein eriarvoisessa perimystilanteessaJuristien apua kaivattaisiin lesbojen ja homojen perimysasioissa yhä useammin. Lesbo- ja homoväestö vanhenee ja vaurastuu muun väestön tavoin. Sateenkaariperheiden määrä kasvaa jatkuvasti, samoin perheissä kasvatettavien lasten ja heidän vanhempiensa lukumäärä. Sateenkaariperheiden lapset ovat kuitenkin usein keskenään eriarvoisessa perimystilanteessa epätasa-arvoistavien perintöverokategorioiden vuoksi, akatemiatutkija ja dosentti Antu Sorainen kirjoittaa Lakimiesliiton blogissa. - Uutiset
31.10.2016 11.00
KKO:n ratkaisu lapsen elatusavun muuttamisesta ja liikaa suoritetun määrän palauttamisestaAlennettuaan käräjäoikeuden tuomitsemia elatusapuja määrällisesti hovioikeudella ei erityisesti lapsen etu ja toimeentulo huomioon ottaen ollut perustetta määrätä äitiä lapsen edustajana palauttamaan isälle sitä määrää, jonka tämä oli käräjäoikeuden ratkaisun perusteella mahdollisesti suorittanut liikaa. Kysymys myös isän velvollisuudesta suorittaa elatusapua vanhempien sopiman elatussopimuksen mukaisesti elatusavun muuttamista koskevan hakemuksen vireille tuloa aikaisemmasta ajankohdasta lukien. - Uutiset
21.10.2016 9.46
KKO:n ratkaisu testamentin hyväksymisestäC oli määrännyt testamentissaan, että hänen omistamansa X Oy:n osakkeet oli jaettava hänen lapsilleen, muun muassa A:lle ja B:lle. C:n kuoltua osakkeet oli luovutettu lapsille. B oli sittemmin testamentissaan määrännyt säätiö G:lle Y Oyj:n osakkeet, jotka A:n mukaan olivat tulleet X Oy:n osakkeiden sijaan. B:n kuoltua hänen testamenttinsa oli annettu tiedoksi A:lle, joka oli hyväksynyt testamentin ja sitoutunut olemaan moittimatta sitä. A oli G:tä vastaan nostamassaan kanteessa vaatinut vahvistettavaksi, ettei B ollut voinut testamentillaan määrätä Y Oyj:n osakkeista, koska niitä koski C:n testamentissa ollut toissijaismääräys. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A oli hyväksyttyään B:n testamentin menettänyt oikeutensa vedota esittämäänsä testamentin tehottomuusperusteeseen. Kysymys myös väittämistaakasta. - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussaEläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
19.10.2016 10.10
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi oikeudellisen selvityksen avioliittolain vaikutuksista kirkolleKirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kokouksessaan 18. lokakuuta 2016 oikeudellisen selvityksen maaliskuussa 2017 voimaan tulevan avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Kirkkohallitus sai selvityspyynnön kirkolliskokoukselta marraskuussa 2015. Asiantuntijat eivät näe perusoikeudellista näkökulmaa sille, että kirkon olisi muutettava avioliittokäsitystään ja sen mukaista vihkimiskäytäntöä. Lausunnoissa todetaan, että aikaa myöten lainsäädännön ja muun sääntelyn olisi kuitenkin hyvä olla mahdollisimman yhdenmukainen. Oikeudellinen selvitys lähetetään kirkolliskokoukselle marraskuun istuntoon. Kirkolliskokous on kirkon opillisissa asioissa ylin päättävä elin. - Uutiset
19.10.2016 9.35
Oikeusasiamies: Valtakirja ei menetä merkitystään pelkästään edunvalvojan määräämisen johdostaEduskunnan oikeusasiamies katsoi, että Finanssivalvonta ei olisi saanut ilmoittaa kantelijalle, että se ei enää ota käsiteltäväkseen kantelijan poikansa puolesta esittämiä vaatimuksia tai kysymyksiä pelkästään sillä perusteella, että pojalle oli määrätty edunvalvoja. Jos Finanssivalvonta epäili kantelijan kelpoisuutta käyttää poikansa puhevaltaa, sen olisi tullut selvittää asiaa ennen ilmoituksen tekemistä. - Uutiset
18.10.2016 14.56
Lausuman antaneella miehellä ei ollut oikeutta saada korvausta naisen peruuttaman lasten huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista, jotka perustuivat miehen itse tekemään työhön ja vaivannäköönMies oli vaatinut, että nainen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1 140 euron kustannukset, jotka olivat muodostuneet lausuman laatimisesta, asiakirjojen hankinnasta, oikeudellisesta analyysista ja vastineiden kirjoittamisesta. Asiassa katsottiin, että kuluvaatimus perustui tavanomaiseen vaivannäköön ja ajanhukkaan, joka ei ollut korvattavaa asianosaiskulua. Miehellä ei siten ollut oikeutta saada niistä korvausta. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
17.10.2016 13.30
Noin puolen vuoden jälkeen sovinnosta uuden lapsiasian vireille laittanut äiti velvoitettiin erityisestä syystä korvamaan isän oikeudenkäyntikulut - osapuolten pääseminen uuteen sovintomalliin huomioitiin kuitenkin kulukorvausta alentavana seikkana ja korvaukseksi tuomittiin 2/3Asiassa todetun perusteella ei ollut nähtävissä lasten etuun nojaavaa tai muutakaan perustetta laittaa vireille uutta oikeudenkäyntiä vain 1/2 vuotta edellisen sovinnon vahvistamisen jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt mitään sellaista, mitä vanhemmat eivät olisi voineet ennakoida aiempaa sovintoa vahvistaessaan. Toistuvat vanhempien väliset oikeudenkäynnit ovat sinällään lasten edun vastaisia, ja tapaamisoikeuden yksityiskohtien muuttaminen on harvoin järkevä syy tällaiseen. Näin ollen asiassa katsottiin olleen erityinen syy velvoittaa lasten äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. Sovintoratkaisussa oli kuitenkin päädytty tekemään muun ohella lasten isän esittämiä muutoksia uuden tapaamismallin yhteensovittamiseksi aiempaan sopimukseen. Uuden sovintoratkaisun voitiin olettaa olevan kokonaisuutena myös lasten isän näkökulmasta parempi kuin aiemman, joten oikeudenkäynti ei ollut hänenkään kannaltaan täysin tarpeeton. Tällä perusteella äiti velvoitettiin korvaamaan isän kuluista 3/4. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
14.10.2016 11.15
KKO:n ratkaisu isän luvattomasti Suomeen tuoman ja pakolaisaseman saaneen vanhempien yhteishuollossa olevan lapsen palauttamisesta Valko-Venäjälle Haagin sopimuksen perusteellaVanhempiensa yhteisessä huollossa olleen lapsen isä oli tuonut lapsen luvattomasti Suomeen. Isälle ja lapselle oli sittemmin myönnetty Suomessa turvapaikka ja pakolaisasema. Lapsen äiti vaati Haagin sopimuksen perusteella lapsen palauttamista tämän asuinpaikkavaltioon. KKO:n ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei asiassa ollut perusteita kieltäytyä palauttamasta lasta. HO:n päätöstä muutettiin. - Uutiset
13.10.2016 12.50
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan Espanjaan muuttavien eläkeläisten edunvalvontaan liittyviä ongelmiaMissä valtiossa tulisi ratkaista edunvalvontaa koskeva asia? Onko yhdessä valtiossa nimitetty edunvalvoja kelpoinen hoitamaan vajaakykyisen asioita myös toisessa valtiossa? Mikä merkitys aikuisen ennakolta laatimalla edunvalvontavaltuutukselle tai hoitotahdolla on? Näihin kysymyksiin liittyvää suomalaista ja espanjalaista aineellista ja kansainvälisyksityisoikeudellista sääntelyä tarkastellaan OTM Katja Karjalaisen 26. lokakuuta Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessä. - Uutiset
13.10.2016 8.00
Hovioikeus: Avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevaa moitekannetta ei olisi pitänyt jättää tutkimatta myöhään nostettunaTapauksessa määräajan viimeinen päivä 13.9.2015 oli ollut sunnuntai, joten kantaja oli saanut toimittaa haastehakemuksensa KO:een vielä 14.9.2015 eli ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. (KKO 1997:203). (Vailla lainvoimaa 13.10.2016) - Uutiset
12.10.2016 12.35
87-vuotias oli ollut kelpoinen allekirjoittamaan testamentin - testamentin tekemiseen ei ollut vaikuttanut sieluntoiminnan häiriö eikä testamentin tekijän erehdysPerittävä oli kyennyt hoitamaan omia raha-asioitaan itsenäisesti, mitä kuvasi hyvin myös se, että hän oli itsenäisesti varannut ajan pankista tehdäkseen kysymyksessä olevan testamentin. Kaiken kaikkiaan asiassa oli näytetty, että perittävällä oli esiintynyt hänen ikäänsä nähden tyypillistä muistivaikeutta testamentin tekemisen aikaan. Perittävän terveydentilasta asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden hänen henkisen suorituskykynsä voitiin katsoa olleen kuitenkin korkeaan ikäänsä nähden melko hyvällä tasolla hänen tehdessään testamentin vuonna 2013. Arvioitaessa perittävän testamentintekokelpoisuutta asiassa oli annettava merkitystä myös testamentin laatineen pankkilakimiehen todistukselle. Ainoan rintaperillisen vaatimus testamentin julistamisesta pätemättömäksi PK 13 luvun 1 §:n 3 ja 4 kohtien nojalla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.10.2016) - Uutiset
11.10.2016 16.00
Perinnönjättäjän tyttären katsottiin vastoin asiakirjan sanamuotoa luovuttaneen perintöosuutensa veljelleen - käräjäoikeuden tuomio ja perinnönjako kumottiin perintöosuuden luovuttamista koskevilta osinAsiassa oli ollut riidatonta, että perinnönjättäjän tytär oli allekirjoittanut 14.1.2002 päivätyn asiakirjan. Asiakirjassa ei ollut puhuttu perintöosuudesta, vaan tilasta. HO katsoi riittävästi näytetyksi, että perinnönjättäjän pojan ja tyttären yhteisenä tarkoituksena oli vastoin asiakirjan sanamuotoa ollut se, että perinnönjättäjän tytär luovuttaa asiakirjalla perintöosuutensa isänsä jälkeen veljelleen. Perinnönjako palautettiin pesänjakajalle toimitettavaksi uudelleen siten, että perinnönjättäjän poika saa itselleen isänsä kuolinpesän omaisuuden kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 11.10.2016) - Uutiset
10.10.2016 10.10
Oikeusasiamies: Vankilan tekemien päätösten tulee sisältää tosiasialliset perusteet - lain sanamuodon siteeraus ei ole riittävääVankilan tekemien päätösten puutteellinen perusteleminen on ollut esillä useissa kanteluissa. Esimerkiksi valvomattoman tapaamisen peruuttamista koskevasta päätöksestä tulisi ilmetä, miksi katsotaan, että valvomaton tapaaminen vaarantaisi vankilan järjestystä tai turvallisuutta. - Uutiset
7.10.2016 10.10
Hovioikeus: Yhteisomistussuhteen purkamista koskeva asia olisi tullut käsitellä hakemusasian istunnossa eikä kirjallisestiKoska B oli lausumassaan kiistänyt A:n omistusoikeuden hakemuksen kohteena oleviin osakkeisiin, oli asia muuttunut riitaiseksi. B ei lausumassaan kuitenkaan ole tarkemmin perustellut sitä, miksi hänen ja C:n välille ei olisi syntynyt yhteisomistussuhdetta huolimatta siitä, että C on merkitty kauppakirjaan osakkeiden ostajaksi eikä hän ole ilmoittanut lausumassaan todisteita joihin hän A:n omistuksen kiistämisen tueksi mahdollisesti haluaa vedota. Käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa asiaa ratkaistavakseen huolehtimatta siitä, että B:llä olisi ollut tilaisuus täydentää lausumaansa mainituilta osin. Edelleen käräjäoikeuden olisi tullut B:n lausumassa esille tuomien seikkojen johdosta asian valmistelussa selvittää myös se, voiko asiassa olla ylipäänsä edellytykset suoraan yhteisomistussuhteista annetun lain tarkoittaman myyntimääräyksen antamiseen ja uskotun miehen määräämiseen myymistä varten vai tulisiko asiassa ensin avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 7 §:n 2 momentin nojalla määrätä pesänjakaja avopuolisoiden omaisuuden erottelua varten. Käräjäoikeuden olisi tullut asian laadun ja sen B:n kannalta suuren merkityksen huomioon ottaen selvittämisvelvollisuutensa toteuttamiseksi käsitellä asia hakemusasian istunnossa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2016) - Uutiset
7.10.2016 9.40
KKO:n ratkaisu Kiinan kansantasavallassa kansallisina adoptioina vahvistettujen adoptioiden vahvistamisesta päteviksi SuomessaAdoptiolain 74 §:n mukaan Helsingin hovioikeus oli voinut vahvistaa ulkomaisen adoption päteväksi lainkohdassa tarkemmin mainituin edellytyksin. Pykälän 4 momentin mukaan hovioikeus ei kuitenkaan ole saanut sanotun pykälän nojalla vahvistaa päteväksi sellaista adoptiota, johon olisi tullut hakea adoptiolupa. Kun tässä tapauksessa adoptiolupa olisi tullut hakea, hovioikeuden päätös, jolla vahvistamishakemus oli hylätty, oli adoptiolain 74 §:n 4 momentin mukainen. Hovioikeuden Haagin sopimukseen perustuvan kansallisen lainsäädännön mukainen ratkaisu ei ollut lainsäädännön tarkoitus ja perheen olosuhteista saatu selvitys huomioon ottaen kohtuuton eikä ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan perhe-elämän kunnioituksen suojan vastainen. - Uutiset
5.10.2016 16.04
Hovioikeus: Erityistä syytä velvoittaa lasten äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut lapsiasiassa ei ollut kun otettiin huomioon aikaisemmasta päätöksestä kulunut 4 vuoden aika ja se, etteivät äidin vaatimukset olleet poikkeuksellisiaLasten äiti oli vaatinut lasten yhteishuoltoa, ettei tapaamisia äidin ja pojan välillä enää määrättäisi valvottuina ja tukihenkilön läsnäollen sekä sitä, että äidin ja tyttären välisiä tapaamisia olisi lisätty. Äiti ei siten ollut lasten huollon ja tapaamisoikeuden osalta vaatinut poikkeuksellisia järjestelyjä. Tämä ja ottaen huomioon äidin ja lasten isän lasten tapaamisoikeutta ynnä muuta koskeneesta aikaisemmasta HO:n päätöksestä 29.6.2011 kuluneen ajan HO katsoi, ettei äidin hakemus ollut sillä tavoin perusteeton, että asiassa olisi ollut erityinen syy velvoittaa hänet korvaamaan lasten isän oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
4.10.2016 16.00
Opas nuorten seksuaalioikeuksien edistämisestä julkaistuNuorten seksuaalioikeuksien toteuttamisen tueksi on julkaistu opas, "Fulfil! Guidance document for the implementation of young people's sexual rights". Opas tarjoaa käytännön vinkkejä, toteutusohjeita ja esimerkkejä nuorten seksuaalioikeuksien edistämiseksi. Seksuaalioikeudet ovat osa ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille ikään katsomatta. Oppaassa on keskitytty erityisesti viiteen eri seksuaalioikeuksien osa-alueeseen: a) seksuaalisuuden ilmaisuun b) seksuaaliterveyspalveluiden saatavuuteen c) laadukkaaseen ja kokonaisvaltaiseen seksuaalikasvatukseen d) seksuaaliselta väkivallalta suojautumiseen ja e) oikeuteen hakea hyvitystä tilanteessa, jossa nuoren oikeuksia on loukattu. - Uutiset
4.10.2016 14.06
Voitiinko vakuustakavarikko kohdistaa kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaiden osuuksiin kun perittävän epäiltiin elinaikanaan syyllistyneen murhaan ja useampaan murhan yritykseen?HO totesi mm., ettei vakuustakavarikkoa ole tarkoitettu käytettäväksi nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, jossa epäillyn kuoltua syytettä ei tulla häntä vastaan nostamaan. Vakuustakavarikon määräämisedellytyksiä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon suhteellisuusperiaate. Koska vakuutustakavarikko tulisi joka tapauksessa pakkokeinolain nojalla kumottavaksi 4 kuukauden kuluttua vakuustakavarikkoa koskevan määräyksen antamisesta, kun syytettä ei nosteta ja OK 7 luvun säännökset mahdollistavat turvaamistoimen hakemisen vahingonkorvaussaatavan turvaamiseksi, HO katsoi, ettei vakuustakavarikon käyttöä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa voitu pitää myöskään pakkokeinolain 1 luvun 2 §:n mukaisesti puolustettavana. (Vailla lainvoimaa 4.10.2016) - Uutiset
3.10.2016 8.40
Käräjäoikeus ei lausunut mitään lasten elatusapuasiassa tehdystä editiovaatimuksesta - asia palautettiin käräjäoikeuteenEditiovaatimus oli ollut perusteltu, riittävästi yksilöity ja se oli koskenut elatusavun vahvistamisen kannalta keskeisiä seikkoja. Asiakirjoista saadun selvityksen mukaan KO ei ollut käsittelyn aikana lausunut mitään esitetystä editiovaatimuksesta eikä editiovaatimuksella selvitettäväksi tarkoitetuista seikoista ollut ennen asian ratkaisemista esitetty myöskään henkilötodistelua kuulemalla asianosaista todistelutarkoituksessa. KO:n päätös kumottiin elatusavun osalta ja asia palautettiin tältä osin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
30.9.2016 13.00
Työryhmä valmistelemaan lapsenhuoltolain uudistamista – tähän saakka kertynyttä aineistoa hankesivultaOikeusministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamista. Työryhmän tehtävänä on arvioida, miltä osin laissa ja sen soveltamisessa todetut epäkohdat on tarpeen korjata lakia muuttamalla sekä valmistella tarvittavat lakiehdotukset. Ministeriö asettaa erikseen myös seurantaryhmän seuraamaan ja arvioimaan työryhmän työtä. Lapsenhuoltolain uudistaminen sisältyy pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan. - Uutiset
30.9.2016 9.00
Omaisuuden erottelu kesken - nainen velvoitettiin sakon uhalla sallimaan miehen asioida yhdessä joko poliisin tai lakimiehen kanssa yhteisesti omistetulla kiinteistölläKO oli velvoittanut naisen 1 000 euron sakon uhalla sallimaan miehen asioida yhdessä joko poliisin tai lakimiehen kanssa kiinteistöllä, jonka vuokraoikeuden ja rakennukset asianosaiset yhteisesti omistivat. Miehellä katsottiin olleen perusteltu syy päästä selvittämään, mitä hänen omaisuudestaan oli jäljellä kiinteistöllä. Hänellä oli intressi myös tarkastaa kiinteistön kunto ja mahdollisesti hakea omaisuutta, joka riidattomasti oli hänen. Nainen vaati HO:ssa KO:n tuomion kumoamista. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. Miehen vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2016) - Uutiset
28.9.2016 15.21
Lasten asuminen määrättiin äidille kun vanhemmat eivät kyenneet rakentavaan yhteistoimintaan sovitussa vuoroasumisjärjestelyssä - vuoroasumisen jatkamista vaatineelle isälle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKun vanhemmat eivät olleet kyenneet rakentavaan yhteistoimintaan vuoroasumisjärjestelyssä, KO oli katsonut, että lasten lähtökohtainen etu oli vakiinnuttaa heidän asumisensa toisen vanhemman luokse (lähivanhempi) ja oikeuttaa lapset, pitämään riittävää yhteyttä toiseen vanhempaansa (etävanhempi). Ottaen huomioon olosuhdeselvityksestä ilmenevä KO oli päätyynyt harkinnassaan siihen, että lasten edun mukaista oli määrätä heidät asumaan äitinsä luona. Lasten oikeus tavata isäänsä voitiin KO:n mukaan turvata päätöslauselmasta ilmenevästi säännöllisillä viikonlopputapaamisilla, kesän -ja joulunajan luonapidolla ja tapaamisilla muilla lomilla ja juhlapyhinä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa isälle, joka oli HO:ssa vaatinut tapaamisoikeuden muuttamista siten, että lapset tapaavat isäänsä vuoroviikkojärjestelmän mukaisesti tai että lapset määrätään asumaan hänen luokseen. (Vailla lainvoimaa 28.9.2016) - Uutiset
22.9.2016 16.11
Hovioikeus: 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus vaimon kuolinpesään kohdistuneesta 2 221,88 euron kavalluksesta oli liian ankaraHO katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus miehelle, joka oli anastanut hallussaan ollutta aviopuolisonsa kuolinpesän irtainta omaisuutta yhteensä ainakin 2 221,88 euron arvosta, oli 30 päivän ehdollinen vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 22.9.2016) - Uutiset
21.9.2016 11.52
KKO: Lapsen tapaamisoikeuden ehtoja voitiin väliaikaisesti porrastaa ja tapaamiset muuttaa valvotuiksi ajan kulumisen ja tapaamisten toteutumattomuuden vuoksi myös tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassaKKO katsoi, että ajan kulumisen ja tapaamisten toteutumattomuuden vuoksi lapsen edun mukaista oli muuttaa tapaamisoikeuden ehtoja väliaikaisesti siten, että tapaamiset ovat aluksi valvottuja ja laajenevat portaittain, kun tietty määrä tapaamisia on toteutunut. - Uutiset
20.9.2016 15.38
STM pyytää lausuntoja lakiehdotuksista, joilla muutettaisiin sosiaaliturvalakeja niiltä osin, joihin maaliskuun 2017 alusta voimaantuleva sukupuolineutraali avioliittolaki vaikuttaaTarkoituksena on, että avioliittolain muutoksen seurauksena myös sosiaaliturvalainsäädännön avioliitonomaisen suhteen eli avoliiton käsite muuttuu sukupuolineutraaliksi. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. maaliskuuta 2017. Lausuntoaikaa on 5. lokakuuta asti. - Uutiset
16.9.2016 12.11
KHO:n ratkaisu lastensuojeluasiassaHallinto-oikeus ei ollut voinut antaa valituksenalaista määräystä lapsen sijaishuollon jatkumisesta hallintolainkäyttölain 31 §:n 1 momentin nojalla. - Uutiset
16.9.2016 11.33
KKO:n ratkaisu puolison perintöoikeudestaKysymys perintökaaren 3 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettujen erityisten asianhaarojen olemassa olosta ja siitä, oliko B:n A:n hyväksi tekemä testamentti vallinneissa olosuhteissa perintökaaren 11 luvun 8 §:ssä säädetyn johdosta tehoton. - Uutiset
14.9.2016 12.00
Ihmisoikeuskeskuksen kotimaan katsaus 4/2016Ihmisoikeuskeskuksen kotimaan katsaukseen on tällä kertaa koottu kuluvana vuonna ilmestyneitä ylimpien laillisuusvalvojien ja erityisvaltuutettujen vuoden 2015 kertomuksia. - Uutiset
9.9.2016 12.00
Tuomioistuinsovittelu lisääntynyt huomattavasti 10 vuoden aikanaLaki riita-asioiden sovittelusta 663/2005 tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Oulussa pidetään tuomioistuinsovittelun 10-vuotisjuhlaseminaari 8.–9. syyskuuta. Tuomioistuinsovittelun kehitys on ollut huomattavaa viime vuosina. Alkuvuosina sovittelujen määrä oli vain muutama prosentti kaikista käräjäoikeuksiin tulevista asioista. Määrä alkoi selvästi lisääntyä, kun asiantuntija-avusteista huoltoriitojen tuomioistuinsovittelua ryhdyttiin kokeilemaan neljässä käräjäoikeudessa. Vuonna 2014 päättyi käräjäoikeuksissa jo 1219 tuomioistuinsovittelua. Tämä merkitsi, että noin 12-15 prosenttia kaikista riitaisista siviiliasioista ohjautui sovitteluun. - Uutiset
2.9.2016 10.11
Advokaatissa 4/2016 selvitetään mikä avioehdon tai testamentin laatimisessa maksaa sekä haastatellaan uutta Asianajajaliiton puheenjohtajaa Jarkko RuoholaaAdvokaatin muita aiheita muun muassa asianajaja Juha Ryynäsen tohtoriopinnot, välityslausekkeen muotoilu, asianajajien valvonta, media, sekä Turkin asianajajien tilanne. - Uutiset
2.9.2016 9.48
Näin haet eläkettä ulkomailta -esite uudistuiETK:n julkaisemaan Näin haet eläkettä ulkomailta -esitteeseen on koottu ohjeita ja yhteystietoja ulkomaan eläkkeiden hakemiseen liittyen. Tiiviistä ja seikkaperäisestä esitteestä on apua henkilöille, joille on kertynyt eläkettä ulkomailla työskentelyn tai asumisen perusteella. - Uutiset
1.9.2016 14.11
Käräjäoikeus ei voinut hylätä pesänjakajan palkkiota koskevaa vaatimusta selvästi perusteettomana haastetta antamatta - käräjäoikeus oli laiminlyönyt lausua myös vahingonkorvausvaatimuksestaHO totesi mm., että A:lla oli asiassa oikeussuojan tarve. Kirjoituksissa mahdollisesti olevat puutteet, ristiriitaisuudet ja epäselvyydet voitiin poistaa asian valmistelun yhteydessä. Tämän vuoksi HO katsoi, että A:n kanne ei ollut sillä tavoin selvästi perusteeton, että KO oli voinut hylätä kanteen haastetta antamatta. Vahingonkorvausvaatimuksen osalta HO totesi, ettei KO ollut antanut minkäänlaista vastausta A:n esittämään vahingonkorvausvaatimukseen. Näin ollen KO oli laiminlyönyt lausua A:n esittämästä vaatimuksesta. Tältä osin KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 13.53
Käräjäoikeus ei olisi saanut pitää pesänselvittäjän tiliä koskevaa vaatimusta ennenaikaisenaRiippumatta siitä, katsottiinko kanteessa olleen kysymys lopputilityksen vaatimisesta tai sen moittimisesta, kannetta ei voitu KO:n toteamin tavoin pitää ennenaikaisena. Näin ollen KO:n ei olisi tullut ilmoittamillaan perusteilla jättää kannetta tutkimatta. KO:n päätös kumottiin ja asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
31.8.2016 15.37
Piispainkokous antoi selonteon kirkon avioliitto-opista avioliittolain muuttuessa sekä lausunnon esitysluonnokseen kirkkolainsäädännön kodifioimiseksiSuomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous antoi kirkolliskokouksen siltä pyytämän selonteon voimassa olevasta avioliitto-opista seurakuntien ja papiston tueksi avioliittolain muuttuessa 1. maaliskuuta 2017. Avioliittoselonteon tavoitteena on selkiyttää avioliittolain muutokseen liittyvää keskustelua kirkossa. Avioliittolain muutos ei muuta kirkon oppia avioliitosta naisen ja miehen välisenä liittona. Lakimuutos ei myöskään vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. Avioliittoon vihkimisestä evankelis-luterilaisessa kirkossa määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa, ja näiden mukaan papin tulee vihkiminen toimittaa. Tämä koskee myös avioliittoon siunaamista. - Uutiset
31.8.2016 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei katsonut avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain mukaiselle hyvitykselle olevan perusteitaNyt kyseessä olleissa olosuhteissa puolisojen panokset perheen hyväksi olivat olleet hovioikeuden käsityksen mukaan keskenään suurin piirtein tasapainossa. Asiassa jäi näyttämättä, että B:n työpanos ja rahallinen panos olisivat olleet sellaisia, että A niiden ansiosta olisi kyennyt kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan siten, että hän olisi saanut vähäistä suurempaa perusteetonta etua B:n kustannuksella. Kanne hyvityksen suorittamisesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.8.2016) - Uutiset
24.8.2016 13.17
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion jolla pesänjakajan toimittamaa ositusta oli muutettu siten ettei ositusta soviteltu lainkaanA:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö oli 878.691,76 euroa ja B:n laskennallinen avio-osa oli 448.184,52 euroa. Avioliiton kesto oli ollut sen verran pitkä, yli 10 vuotta ja B:n toiminta yhteisen talouden ja maatilaomaisuuden hyväksi siinä määrin merkittävää, ettei ositusta tullut määrällisesti sovitella kuin rajoitetusti. Hovioikeuden tuomiossa mainituilla ja lisäksi pesänjakajan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus hyväksyi pesänjakajan ratkaisun siltä osin, kun tämä oli katsonut kohtuulliseksi lopputulokseksi sovitella omaisuutta vähentämällä laskennallisen tasingon määrästä 115.000 euroa. - Uutiset
23.8.2016 10.46
Hovioikeus poisti pesänselvittäjänä ja -jakajana toimineelle asianajajalle annetun varoituksenHO poisti valvontalautakunnan ratkaisun, jossa oli katsottu, että jättämällä tilittämättä leskelle hänelle kuuluvan osuuden kauppahinnasta asianajaja oli tahallaan loukannut lesken oikeutta ja näin ollen toiminut vastoin hyvää asianajajatapaa. HO hyväksyi Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla johtopäätöksen, ettei asianajajan menettely ollut ollut hyvän asianajajatavan vastaista. Valvontalautakunnan ratkaisu oli ilmeisen virheellinen. (Vailla lainvoimaa 23.8.2016) - Uutiset
23.8.2016 9.35
Yhteenveto verkkokeskustelusta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain muutostarpeistaOikeusministeriössä on vireillä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain (361/1983) uudistus. Siihen liittyen oikeusministeriö selvitti lain muutostarpeita avoimessa verkkokeskustelussa 18.4.– 8.5.2016 Vaikuta lakiin -palvelussa verkkosivulla www.vaikuta-lakiin.fi. Merkittävä osa verkkokeskustelussa esitetyistä kommenteista liittyi lapsen tapaamisoikeuteen ja asumiseen. Erityisen vilkasta keskustelua herättivät ehdotus lapsen ja hänelle läheisen henkilön tapaamisoikeudesta, tapaamisoikeuden ongelmat (huoltokiusaaminen/vieraannuttaminen) sekä ehdotus velvollisuudesta ilmoittaa lapsen asuinpaikan muutoksesta. Monen ehdotuksen osalta esitettiin erisuuntaisia näkemyksiä sen suhteen, mihin suuntaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa lakia tulisi kehittää. Valtaosa keskustelijoista katsoi, että nykyinen laki ei kaikissa tilanteissa toimi, joten siihen tulee tehdä muutoksia. Moni esitti, että lakiin tarvitaan radikaaleja, ihmisten asenteita muokkaavia muutoksia. - Uutiset
15.8.2016 16.18
Oikeusministeriön budjettiehdotuksessa muun muassa käräjäoikeuksien lakkauttamisiaOikeusministeriö ehdottaa hallinnonalalleen 932 miljoonaa euroa määrärahoja vuodelle 2017. Määrärahataso on samansuuruinen kuin kuluvana vuonna, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Koska oikeusministeriön ehdotus on valmisteltu jo toukokuussa, siinä ei ole voitu ottaa huomioon kilpailukykysopimuksen määrärahatarvetta pienentävää vaikutusta (-18 miljoonaa euroa), joka kohdistuu henkilöstömenoihin. Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyvään talouteen vuosille 2013 - 2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää muodostamalla 20 suurempaa yksikköä nykyisten 27:n sijaan. Tavoitteena on luoda edellytykset lainsäädännön laadun parantamiselle ja hyödyntää tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin sekä parantaa tuomioistuinten toiminnan tehokkuutta. Pidentyvien etäisyyksien haittoja vähennetään lisäämällä sähköisiä asiointimahdollisuuksia ja paikasta riippumattomia työskentelytapoja. - Uutiset
5.8.2016 14.01
Oikeusasiamies otti kantaa tuomioiden antamisen pitkittymiseen hovioikeuksissaOikeusasiamies ei pidä tyydyttävänä sitä, että laissa pääsäännöksi asetettu 30 päivän määräaika oli kanteluasiassa ylittynyt lähes viidellä kuukaudella. Oikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan määräaika ylittyy pääsääntöisesti ainakin Helsingin, Turun ja Vaasan hovioikeuksissa. Oikeusasiamiehen mielestä tällainen tilanne heikentää asianosaisten ja yleistä luottamusta tuomioistuinten toiminnan asianmukaisuuteen. - Uutiset
1.8.2016 12.25
Hovioikeus ei palauttanut isänsä kanssa luvattomasti Suomeen tuotua ja pakolaisaseman saanutta lasta äitinsä luokse Valko-Venäjälle - palauttaminen olisi voinut saattaa lapsen ruumiillisille tai henkisille vaurioille alttiiksi taikka muutoin kestämättömään tilanteeseenHO katsoi, että vuonna 2010 syntyneen lapsen poisvieminen Valko-Venäjältä oli ollut luvatonta huoltolain 32 §:n tarkoittamalla tavalla. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko lapsen palauttamista koskeva hakemus kuitenkin hylätä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 34 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, koska oli vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin. Äidin hakemus lapsen palauttamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 1.8.2016) - Uutiset
14.7.2016 15.28
Määräaikojen noudattaminen parantunut lastensuojeluilmoitusten käsittelyssäLastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamista valvotaan valtakunnallisesti kaksi kertaa vuodessa. Valvonnan kolmas kierros tämän vuoden osalta on Etelä-Suomen aluehallintoviraston osalta suoritettu. Valvonnan tuloksena annettiin yhdelle kunnalle huomautus ja kuudelle kunnalle huomion kiinnitys. - Uutiset
6.7.2016 9.00
Hovioikeus arvioi kenelle kiinteistön ylläpitokulut kuuluivat osituksen lainvoimaisuutta odotellessaA:n ja B:n osituksen varalta tekemän sopimuksen mukaan heidän omakotitalonsa jäi heidän yhteiseen omistukseensa ja B jäi siihen asumaan vastaten yksin kaikista kiinteistön kustannuksista. B:llä oli oikeus lunastaa A:n osuus. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli perusteltu syy vastustaa lunastusta niin kauan kuin ositusasia oli ollut lainvoimaisesti ratkaisematta. Näin ollen hän ei ollut B:n lunastusvaatimusta vastustamalla aiheuttanut tälle tahallaan tai tuottamuksesta vahinkoa. Hän ei ollut velvollinen suorittamaan B:lle korvausta kiinteistön ylläpitokuluista. (Vailla lainvoimaa 6.7.2016) - Uutiset
1.7.2016 15.16
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Hallinto-oikeudelta tärkeä linjaus – perhemuotojen moninaisuus tunnustettava myös maahanmuutossaHelsingin hallinto-oikeus on 20. kesäkuuta antamallaan päätöksellä kumonnut Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen gambialaisen miehen oleskelulupaa koskevassa asiassa ja palauttanut asian Maahanmuuttoviraston käsittelyyn. Oikeuden mukaan valittajan voidaan katsoa olevan ulkomaalaislain 37 §:n 2 momentissa tarkoitettu kumppaninsa aviopuolisoksi rinnastettava henkilö ja siten tämän ulkomaalaislaissa tarkoitettu perheenjäsen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi asian oikeuskäsittelyä varten lausunnon, jonka mukaan oleskeluluvan epääminen rikkoi yhdenvertaisuuslakia, koska hakija asetettiin eri asemaan seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Valtuutettu on erittäin tyytyväinen hallinto-oikeuden päätökseen. - Uutiset
1.7.2016 12.31
Komissio ehdottaa uusia sääntöjä lasten suojelemiseksi kansainvälisissä perheoikeudellisissa menettelyissäEuroopan komissio ehdottaa parannuksia EU:n sääntöihin, joilla suojellaan lapsia huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja lapsikaappauksiin liittyvien vanhempainvastuuta koskevien kansainvälisten riita-asioiden yhteydessä. Uudet säännöt nopeuttavat oikeudellisia ja hallinnollisia menettelyjä, ja niiden avulla voidaan varmistaa, että lapsen etu otetaan aina huomioon. Kun perheissä syntyy riitaa tai kansainväliset pariskunnat eroavat, jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön avulla voidaan taata lapsille turvallinen oikeudellinen ympäristö niin, että he voivat pitää yhteyttä kumpaankin vanhempaan ja huoltajiin, vaikka nämä asuisivat EU:n eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
30.6.2016 14.52
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion siltä osin kuin ositus oli palautettu pesänjakajalle toimitettavaksiKäräjäoikeuden tuomio kumottiin siltä osin, kuin ositus oli palautettu pesänjakajalle toimitettavaksi. Pesänjakajan toimittamaa ositusta muutettiin siten, että A vapautettiin velvollisuudesta suorittaa 97.751 euron tasinkoa B:lle. (Ään.; vailla lainvoimaa 30.6.2016) - Uutiset
29.6.2016 16.10
Hallinto-oikeuden ratkaisu avoeron johdosta maksetun hyvityksen veronalaisuudestaHallinto-oikeus katsoi, että avopuolisoiden yhdessä harjoittama maatalous on verrattavissa avoimen yhtiön toimintaan. Kun otettiin huomioon hyvityksen määrä ja ajanjakso, jolta hyvitys maksettiin sekä se, että A:ta oli verotettu maatalouden yrittäjäpuolisona ja hänen tulonaan oli verotettu vähintään puolet maatalouden jaettavasta ansiotulo-osuudesta sekä verotetut tulo-osuudet, hallinto-oikeus katsoi, että näissä olosuhteissa A:n B:ltä saama hyvitys oli osittain hyvitystä tavanomaisesta kotityöstä ja osittain saamatta jäänyttä voitto-osuutta yhteisesti harjoitetusta maataloudesta sekä osittain pääomasijoituksen palautusta. - Uutiset
14.6.2016 13.11
EU-tuomioistuin: Yhdistynyt kuningaskunta voi vaatia, että lapsilisän ja verotuksessa tehtävän lapsivähennyksen saajilla on oleskeluoikeus kyseisessä valtiossaVaikka kyseistä edellytystä pidetään välillisenä syrjintänä, se on perusteltavissa tarpeella suojella vastaanottavan jäsenvaltion taloutta. - Uutiset
13.6.2016 10.40
Hovioikeuden päätös adoptiohakemuksen tutkimisesta ja muutoksenhakuoikeudesta hakijan kuoltua kesken asian käsittelynA oli 30.10.2015 KO:een saapuneella hakemuksella vaatinut, että KO vahvistaa B:n hänen lapsekseen. Asiakirjoista ilmeni, että KO:n varattua B:lle, C:lle (biologinen isä) ja B:n biologiselle äidille D:lle tilaisuuden lausua hakemuksesta B ja C olivat ilmoittaneet hyväksyvänsä hakemuksen ja D oli vastustanut sen hyväksymistä. A oli kuollut kesken asian käsittelyn 9.11.2015, mistä syystä KO oli 1.12.2015 antamallaan päätöksellä jättänyt asian käsittelyn sillensä. HO jätti C:n valituksen tutkimatta eikä muuttanut KO:n päätöstä B:n valituksesta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2016) - Uutiset
10.6.2016 13.00
18 EU-maata sopuun selvennyksistä kansainvälisten pariskuntien varallisuussuhteisiin – Suomi mukana18 jäsenmaata muodosti 9. kesäkuuta 2016 yleisnäkemyksen kahdesta asetuksesta, joiden tarkoituksena on vahvistaa säännöt, joita sovelletaan avioparien tai rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteisiin rajatylittävissä tilanteissa. Asetuksissa pyritään määrittämään, mikä tuomioistuin on toimivaltainen ja mitä lainsäädäntöä sovelletaan aviovarallisuussuhteita ja rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudellisia vaikutuksia koskevissa kysymyksissä. Ne myös helpottavat päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa. Ne luovat selkeät säännöt sovellettavasta lainsäädännöstä avioero- tai kuolemantapauksissa, lisäävät oikeusvarmuutta ja tekevät lopun rinnakkaisista ja mahdollisesti ristiriitaisista oikeudenkäynneistä eri jäsenvaltioissa. - Uutiset
9.6.2016 15.14
150.000 euron hyvitysvaatimus perusteettomasta edusta avoliiton päättyessä ei menestynyt hovioikeudessakaanRiidatonta oli, että asuntojen arvo Helsingissä oli noussut ajalla 1991-2011. Kantaja katsoi, että hänen tulee saada oma osuutensa asuntojen arvonnoususta. Käräjäoikeus totesi, että perusteettoman edun palauttamisen käsitteeseen kuuluu se, että perusteeton etu saavutetaan jonkun toisen kustannuksella, jolle etu olisi kuulunut. Tässä tapauksessa asuntojen yleinen arvonnousu ei ollut tapahtunut kantajan kustannuksella, eikä hänellä näin ollen ollut oikeutta saada siitä hyvitystä. Asianosaisten panokset perheen hyväksi olivat olleet tasapainossa. Kumpikin oli täyttänyt velvollisuutensa perhettä kohtaan. Kokonaisarvostelun perusteella käräjäoikeus katsoi, ettei vastaaja ollut saanut perusteetonta etua kantajan kustannuksella, eikä vastaaja näin ollen ollut velvollinen maksamaan kantajalle avoliitolain 8 § 1 momentin mukaista hyvitystä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 9.6.2016) - Uutiset
8.6.2016 9.17
KKO:n ratkaisu testamentin muotovirheestä – hovioikeuden tuomio kumottiinTestamentin todistuslauselman mukaan testamentin todistaminen oli tapahtunut perintökaaren 10 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Testamentin tekijän perillinen (sittemmin hänen kuolinpesänsä) vaati testamentin julistamista pätemättömäksi muotovirheen perusteella, koska testamentin todistajat eivät olleet olleet yhtaikaa paikalla testamenttia allekirjoitettaessa ja koska he eivät olleet tienneet todistavansa testamenttia. Kysymys siitä, oliko testamenttia tehtäessä noudatettu sen todistamista koskevia muotovaatimuksia ja siitä, oliko testamentin moittija esittänyt sellaisia testamentin todistuslauselman luotettavuutta vähentäviä seikkoja, että näyttövelvollisuus testamentin muotomääräysten noudattamisesta oli siirtynyt testamentin saajille. KKO totesi muun muassa, että todistuslauselman luotettavuutta vastaan puhui se, että todistajat eivät ainakaan aluksi asiaa heiltä tiedusteltaessa muistaneet olleensa todistamassa SL:n testamenttia siitä huolimatta, että kysymys oli ollut heille poikkeuksellisesta tapahtumasta heidän pitkäaikaisen työnantajansa kotona. KKO katsoi toisin kuin hovioikeus, että tämä ei kuitenkaan yksin riittänyt sellaiseksi näytöksi, jonka voitaisiin katsoa horjuttavan testamenttiin kirjatun todistuslauselman luotettavuutta siinä määrin, että todistustaakka muotovaatimusten noudattamisesta olisi perintökaaren 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kääntynyt testamentin saajalle. (Ään.) - Uutiset
2.6.2016 9.07
Hovioikeuden päätös Suomen tuomioistuimen toimivallasta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemusHO katsoi asiassa toisin kuin KO, että Suomen tuomioistuin oli toimivaltainen tutkimaan pesänjakajan määräämistä koskevan hakemusasian. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 2.6.2016) - Uutiset
2.6.2016 8.06
Hovioikeus arvioi kotityön merkitystä avoliiton päättyessäAsiassa ei ollut pääteltävissä, että A olisi tarkoittanut kartuttaa B:n omaisuutta ainakaan merkittävissä määrin siinä tapauksessa, että avoliitto päättyy välirikkoon. A:lla oli siten oikeus saada kohtuullinen korvaus B:ltä panoksestaan kiinteistön hankkimiseksi ja rakentamiseksi asuinkiinteistöksi. Korvauksen määräksi hovioikeus arvioi 100.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 2.6.2016) - Uutiset
1.6.2016 11.38
Hovioikeus: Sisarusten asuminen eri vanhemman luona ei ollut lasten edun vastainen ratkaisuSisarusten asuminen eri vanhemman luona ei HO:n arvion mukaan tapauksen olosuhteissa ollut lasten edun vastainen ratkaisu, kun tapaamisoikeus vahvistettiin, siten että sisarukset ovat tapaamisissa yhtä aikaa saman vanhemman luona. Huolto oli uskottava sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu eli isänsä luota äidin luokse muuttaneen 12-vuotiaan tytön osalta äidille ja 8-vuotiaan tytön osalta isälle. (Vailla lainvoimaa 1.6.2016) - Uutiset
31.5.2016 10.49
KKO:n ratkaisu lainvalinnasta elatusapuasiassa – Suomen vai Saksan lakiKäräjäoikeus oli lasten elatusavun muuttamista koskevassa asiassa ratkaissut välituomiolla kysymyksen siitä, sovellettiinko asiassa Suomen vai Saksan lakia. Käräjäoikeus oli antanut ratkaisuunsa muutoksenhakuohjauksen. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden välituomiosta tehdyn valituksen eikä muuttanut käräjäoikeuden välituomiota. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei käräjäoikeus ollut voinut ratkaista lainvalintaa koskevaa kysymystä välituomiolla ja antaa siihen muutoksenhakuosoitusta eikä hovioikeus ottaa kantaa sovellettavaa lakia koskevaan kysymykseen. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
27.5.2016 12.21
Hovioikeus arvioi Bulgariassa sijaitsevien kiinteistöjen ja yhtiöosuuden arvostamista osituksessaPesänjakajan ratkaisu kiinteistöjen arvosta oli perustunut A:n omistamien kiinteistöjen osalta asianosaisten esittämille arvoille ja pesänjakajan itse hankkimalle selvitykselle. Osituslaskelmassa kunkin kiinteistön arvona oli huomioitu asianosaisten esittämien arvojen ja pesänjakajan oman selvityksensä perusteella hankkimien arvojen keskiarvo. A:n omistaman yhtiöosuuden arvon pesänjakaja oli määrittänyt substanssiarvomenetelmällä siten, että yhtiön omistamat kiinteistöt oli arvostettu perustuen asianosaisilta saatuun selvitykseen. Hovioikeus totesi, että pesänjakajan käyttämät perustelut ja hänen tekemänsä ratkaisut olivat olleet pesänjakajan harkintavallan puitteissa, eikä A osoittanut pesänjakajan arvostusratkaisun olleen virheellinen. Näin ollen perusteita asian palauttamiselle pesänjakajalle osituksen uudelleen toimittamiseksi ei ollut ja asia oli jätettävä pesänjakajan toimittaman osituksen ja käräjäoikeuden tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 27.5.2016)