Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
11.9.2020 15.02
Hovioikeus arvioi pätevän oikeuspaikkasopimuksen syntymistä Bryssel I -asetuksen valossa, työntekijän edustuskelpoisuutta (asemavaltuus) oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaAsiassa oli kantaja Oy:n valituksen johdosta ratkaistavana, oliko sen ja H:n välille syntynyt pätevä sopimus oikeuspaikasta itävaltalaisessa tuomioistuimessa ja oliko H:lla ollut perusteltu syy luottaa kantajan työntekijän kelpoisuuteen edustaa kantajaa oikeuspaikkaa koskevan ehdon sopimisessa. Lisäksi asiassa oli kysymys kantajan valituksen ja H:n vastavalituksen johdosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO alensi kantaja Oy:n H, F GmbH:lle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta 31.932 eurosta 14.542,19 euroon KO:n määräämine korkoineen. H, F GmbH:n vastavalitus hylättiin. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. Kantaja Oy velvoitettiin korvaamaan H, F GmbH:lle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 30.814,04 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n päätöksen antamisesta lukien. Oikeudenkäyntikuluvaatimus enemmälti hylättiin. (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
11.9.2020 15.30
Vuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne voitiin hylätä selvästi perusteettomana ja asia ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksiVuokranantajayhtiön edustajia vastaan nostettu syrjintäkanne oli voitu haasteen tiedoksi antamisen jälkeen vastaajilta vastausta pyytämättä ja asiaa enempää valmistelematta hylätä selvästi perusteettomana. Asia oli voitu ratkaista varaamatta yhdenvertaisuusvaltuutetulle mahdollisuutta tulla kuulluksi valittajan asiassa nostaman kanteen johdosta eikä tällaisen tilaisuuden varaamista yhdenvertaisuusvaltuutetulle HO:ssakaan voitu pitää tarpeellisena (ks. KHO 15.12.2017/6475, KHO 2019:87 ja 2020:40). (Vailla lainvoimaa 11.9.2020) - Uutiset
14.9.2020 8.06
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa yli 70-vuotiaita koskevaan ohjeistukseen ja vanhusten yhdenvertaiseen kohteluun koronaviruspandemian aikanaApulaisoikeusasiamies on saanut useita kanteluja ja yhteydenottoja vanhusten oikeuksien rajoittamisesta koronaepidemian aikana ja sitä koskevaan ohjeistukseen. Kanteluiden johdosta apulaisoikeusasiamies otti omana aloitteenaan selvitettäväksi, ovatko vanhuksiin kohdistuneet toimet olleet syrjiviä (EOAK/3787/2020). Asian tutkimiseksi apulaisoikeusasiamies pyysi yhdenvertaisuusvaltuutetulta lausunnon. Asiaan liittyvät myös kanteluasia EOAK/2889/2020, jota käsiteltäessä on arvioitu STM:n sekä THL:n verkkosivuilla olevaa yleisölle avointa ikääntyneitä ja koronaepidemiaa koskevaa sisältöä ja yli 70-vuotiaiden yhdenvertaista kohtelua koronaepidemian aikana sekä apulaisoikeusasiamiehen omana aloitteena toteutettu EOAK/3232/2020, jossa arvioitiin erityisesti laitoksissa ja palveluasumisyksiköissä asuvien vanhusten oikeuksien rajoittamisen oikeudellisia perusteita. - Uutiset
14.9.2020 12.15
Kuluttaja-asiamiehen blogissa johtava asiantuntija Helena Tuorila: Verkkopelit ovat portti rajattomiin kulutusmahdollisuuksiinVerkkopelaaminen on suosittu ajanviete kaikenikäisillä lapsilla. Tutkimusten perusteella suuri osa lapsista pelaa puhelimella tai muulla älylaitteella päivittäin. Lapset eivät pelaa pelkästään heille suunniteltuja pelejä, vaan iso osa lasten suosimista peleistä on suunniteltu aikuisille. Pelaamisessa toistuu sama ilmiö kuin sosiaalisessa mediassa. Lapset kiertävät pelien suositusikärajat pelatakseen haluamiaan pelejä. - Uutiset
14.9.2020 14.51
Tukes: Tarkistuslistat tukevat turvallisuuden varmistamistaTarkistuslistojen käyttö on helppo ja halpa tapa palveluiden turvallisuuden parantamiseen. Tarkistuslistan avulla palveluntarjoaja voi varmistaa ja dokumentoida, että kaikki tarpeelliset toimet on tehty. Lista yhdenmukaistaa palvelun toteutusta, kun esimerkiksi kaikkien asiakkaiden kanssa käydään läpi samat asiat tai kaikki tarvittavat välineiden tarkastukset tehdään aina samalla tavalla. - Uutiset
15.9.2020 9.10
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Euroopan tietosuojaneuvosto hyväksyi rekisterinpitäjiä ja henkilötietojen käsittelijöitä koskevan ohjeluonnoksen ja perusti työryhmän Schrems II:n mukaisille lisäsuojatoimenpiteilleEuroopan tietosuojaneuvosto on hyväksynyt täysistunnossaan 3.9. kaksi ohjeluonnosta koskien rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän määritelmiä yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä kohdennusta sosiaalisessa mediassa. Lisäksi neuvosto perusti työryhmän laatimaan rekisterinpitäjille suosituksia Schrems II -ratkaisun edellyttämistä lisäsuojatoimenpiteistä tiedonsiirroille kolmansiin maihin. Toinen työryhmä perustettiin käsittelemään Schrems II -ratkaisuun liittyviä kanteluita. - Uutiset
15.9.2020 10.00
Elatusavun alentamiskanne hylättiinOlosuhteissa ei katsottu tapahtuneen niin olennaisia muutoksia, että HO:n vahvistaman elatusavun alentaminen olisi ollut kohtuullista. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 10.17
Edunvalvonnan käsikirja – Yleisen edunvalvonnan kehittämistyöryhmän suosituksetKäsikirjaan on nyt koottu edunvalvonnan hoitamiseen kuuluvat asiat edunvalvonnan alkamisesta sen päättymiseen ja suositukset siitä, miten näitä asioita tulisi edunvalvontatoimistossa hoitaa päämiehen etujen mukaisesti. Käsikirjan sisältöön ovat vaikuttaneet useat eri alojen asiantuntijat, joita on kuultu. - Uutiset
15.9.2020 11.30
Hovioikeus äänesti valtion vahingonkorvausvastuusta ulosottoasiassaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion johtopäätöksen perusteluineen siitä, että A:lle ei ollut aiheutunut vahinkoa ulosottoviranomaisen virheellisestä menettelystä. Asian esittelijä ja yksi hovioikeuden jäsen katsoivat, että vahingonkorvauslakia olisi tullut tapauksessa tulkita perusoikeusmyönteisesti siten, että A:n oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia suojataan ja valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle vaatimansa 5071,90 euroa. (Ks. KKO:2022:18: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
15.9.2020 12.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion yhtiöiden välisessä velkomusasiassaAsiassa oli riidatonta, että X Oy oli maksanut perintäilmoituksen 3.7.2018 viitenumerolla 412,15 euroa. Koko perintäilmoitukseen perustuva saatava oli siten tullut suoritetuksi. Koska saatava oli suoritettu ennen kyseistä saatavaa koskevia enempiä perintätoimenpiteitä, perustetta enemmille perintäkuluille ei ollut. Kanne oli hylättävä kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
15.9.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi avioehdon päteväksi – ositusta kuitenkin soviteltiinAvioehtosopimuksen pätevyyttä arvioidessaan hovioikeus ensinnäkin totesi, ettei asiassa esitetty näyttö osoita S M:n sopimusta tehtäessä olleen sellaisessa tilassa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään tehdyn sopimuksen merkitystä. Hovioikeus piti tässä suhteessa merkityksellisenä S M:n terveydentilaa nimenomaan sopimuksen tekopäivänä. Toiseksi hovioikeus totesi, ettei yksinomaan sopimuksen sisällön perusteella voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että J M olisi sopimuksen perusteella tavoitellut oikeudetonta etua S M:n kustannuksella. Tehty avioehtosopimus oli sisällöltään tavanomainen ja avioehdon luonteeseen kuuluu, että varakkaampi osapuoli yleensä hyötyy siitä enemmän kuin toinen. Juuri tällaisessa tilanteessa avioehtosopimus tyypillisesti solmitaan. Avioehtosopimuksen solmimiselle oli näin ollen ollut järkevä peruste. Huomattava myös oli, että avioehtosopimuksen perusteella J M:n S M:lle ostama ja yksin S M:n nimissä ollut Viipurissa sijainnut asunto oli jäänyt avio-oikeuden ulkopuolelle. Sopimus oli tehty pankissa ja sen sisältö oli käyty osapuolten kanssa läpi. Avioehtosopimuksen tekemisestä oli myös ollut yleisesti puhetta osapuolten välillä jo ennen avioliiton solmimista. Vielä hovioikeus totesi, että avioehtosopimus oli tehty melko pian avioliiton solmimisen jälkeen ja joka tapauksessa useita vuosia ennen avioeroa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 11.42
Tietosuojavaltuutettu: Vuokralaisen yhteystietoja ei saa antaa asunnon ostoa harkitsevalle ilman vuokralaisen suostumustaVuokralainen teki ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle, kun asuntoesittelyssä ollut henkilö otti häneen yllättäen yhteyttä sähköpostitse. Kiinteistönvälittäjä oli näyttänyt vuokralaisen vuokrasopimusta asunnon ostoa pohtivalle henkilölle ilman vuokralaisen suostumusta. Sopimukseen oli kirjattu vuokralaisen yhteystiedot ja henkilötunnus. Tietosuojavaltuutettu antoi rekisterinpitäjänä toimivalle kiinteistönvälitysliikkeelle huomautuksen tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. - Uutiset
16.9.2020 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut osavoittotilanteesta huolimatta syytä velvoittaa toista asianosaista korvaamaan vastapuolen kuluja asuntokauppa-asiassaHovioikeus totesi muun muassa, että kantajien oikeustoimilain ja asuntokauppalain mukaisten vaatimusten sekä vahingonkorvausvaatimusten oli katsottava niiden oikeudellinen perusta huomioon ottaen olleen itsenäisiä vaatimuksia. Asiassa esitetyistä vaatimuksista oli osa ratkaistu kantajien ja osa vastaajan hyväksi. Tämä huomioon ottaen asianosaisten tuli lähtökohtaisesti pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 16.9.2020) - Uutiset
16.9.2020 14.00
Kuluttaja-asiamies ohjeisti luotonvertailupalveluita kuluttajansuojalain pelisäännöistäKuluttaja-asiamies on viime vuosina tarkastellut osana luottojen valvontaa luottojen vertailu- ja kilpailutuspalveluita. Havaintojen perusteella luotonvertailupalveluiden markkinoinnissa esiintyy puutteita, joiden korjaamiseksi kuluttaja-asiamies on lähettänyt palveluntarjoajille ohjeistuskirjeen. Ohjeistuksessaan kuluttaja-asiamies muistutti palveluita myös vuoden loppuun asti voimassa olevasta luottojen suoramarkkinointikiellosta. - Uutiset
17.9.2020 12.27
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan vahingonkorvauskanteen Melaa vastaan riippumatta siitä, oliko kantaja hakenut muutosta Melan ratkaisuihinA:lle oli 15.12.2013 sattunut tapaturma, jonka vuoksi hän oli hakenut tapahtumahetkellä voimassa olleen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta Melalta. Mela oli antanut tapaturman johdosta muun ohessa päätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018. A oli nostanut Melaa vastaan korvausvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan vahingonkorvauskanteen katsoen korvauspäätökset 2.3.2018 ja 24.5.2018 lainvastaisiksi. A:n kanteen mukaan hänellä ei ole ollut velvollisuutta hakea muutosta sanottuihin päätöksiin tai hänellä oli ollut ainakin pätevä syy olla tekemättä niin. Käräjäoikeus oli katsonut, että vahingonkorvauslain 3 luvun 4 §:n säännös tuli nyt käsillä olevassa asiassa sovellettavaksi. Lisäksi käräjäoikeus oli katsonut, että A ei ollut tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hänellä voitaisiin katsoa olleen pätevä syy olla hakematta muutosta Melan päätöksiin. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen ja oikeudenkäyntiväitteen. Hovioikeus ei muuttanut ratkaisuja. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 13.30
Hovioikeus arvioi tuliko lapsi määrätä äidin yksinhuoltoon vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteiden perusteellaKO oli perustellut päätöstään määrätä lapsi äidin yksinhuoltoon keskeisesti vanhempien keskinäisen yhteistyökyvyn puutteilla. Edellä olevan johdosta tämän kyvyn arvioinnilla oli myös HO:ssa olennainen merkitys asiaa ratkaistaessa. Asianosaiset olivat kertoneet olennaisilta ja asian ratkaisuun vaikuttavilta osin niin kuin KO:n tuomiosta ilmeni. Asiassa mainitsemillaan ja muutoin KO:n mainitsemilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhteishuoltajuudelle ollut tällä hetkellä edellytyksiä. KO:n päätöstä ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa YhdysvaltoihinAsiassa mainituilla perusteilla hovioikeus katsoi (pääkäsittelyä pitämättä), että äiti oli helmikuussa 2020 jättänyt lapsen luvattomasti palauttamatta Yhdysvaltoihin. Lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Yhdysvaltoihin, koska palauttamiselle ei ollut Haagin sopimuksessa tarkoitettua estettä. HO piti isän vaatimaa 2 000 euron määrää kohtuullisena arviona matkakuluista. (Vailla lainvoimaa 17.9.2020) - Uutiset
17.9.2020 15.16
Asumisoikeuslain uudistuksen lausuntoyhteenveto julkaistuAsumisoikeuslain uudistusta koskevaan esitysluonnokseen tuli 20.5.-15.7. järjestetyllä lausuntokierroksella 70 lausuntoa. Palaute on sekä myönteistä että kriittistä vaihdellen huomattavasti lausunnonantajien ja aiheiden mukaan. Lausuntoyhteenveto on julkaistu. Lausunnonantajat ovat yksimielisiä siitä, että asumisoikeusjärjestelmää tulee kehittää, mutta näkemykset keinoista vaihtelevat. Nykyinen järjestelmä tarjoaa asukkaalle huoletonta asumista, jossa asunnoista ja asumisoikeusmaksun palautuksesta vastaa asumisoikeusyhtiö. Ympäristöministeriön valmistelema lakiesitys kehittää asumisoikeusasumista paremmaksi tältä pohjalta. Uudistuksen kohteena on asukasvalinta, asukashallinto ja rajoituksista vapauttaminen tietyissä tarkkaan määritellyissä poikkeustilanteissa. Pieni osa asumisoikeusasunnoista on asukaslähtöisissä asumisoikeusyhdistyksissä, ja myös tätä muotoa halutaan kehittää. - Uutiset
18.9.2020 6.28
AVI: Linjanhaltija vastaa Aila-myrskyn kaatamien puiden korjuustaSyysmyrsky Aila on kaatanut puita sähkölinjojen päälle. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että linjojen päälle kaatuneiden puiden korjuu on linjanhaltijan vastuulla. - Uutiset
18.9.2020 9.32
KHO äänesti: Tuomiokapituli oli voinut antaa varoituksen samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon vihkineelle pastorilleAvioliittolakia muutettiin 1.3.2017 voimaan tulleella lailla siten, että avioliittoon voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevat henkilöt. Pastori A oli vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon avioliittolain muutoksen jälkeen. Asiassa oli ratkaistavana, oliko tuomiokapituli voinut pitää avioliittolain sallimaa samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliittoon vihkimistä kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettuna pappisviran velvollisuuksien ja pappislupauksen vastaisena toimintana ja antaa A:lle tämän johdosta kirjallisen varoituksen. Tuomiokapitulin ei KHO:n ratkaisussa esitettyyn nähden voitu katsoa toimineen lainvastaisesti, kun se oli antanut A:lle kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen. Asiaa ei ollut perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen perustetta tässä pappisviran hoitamista koskevassa yhteydessä arvioida suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen, jolla hallinto-oikeus oli A:n valituksesta kumonnut tuomiokapitulin päätöksen. - Uutiset
18.9.2020 10.25
Hovioikeus hylkäsi takautumisoikeuteen perustuvan saatavan kohtuullistamisen törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessa – vastapuolelle ei kärsimyskorvaustaSyyksiluetun teonkuvauksen mukaan A oli ryhtynyt ohittamaan ajoneuvoyhdistelmää vastaan tulevan liikenteen puolta käyttäen tieosuudella, jossa oli ollut keltainen sulkuviiva ja jatkanut ohitusta ylämäessä, jossa näkyvyys oli ollut riittämätön. Kysymys oli ollut törkeästä huolimattomuudesta. Pääsäännön mukaan vahinko on korvattava täysimääräisesti. A:n valituksessa esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida korvausmäärää toisin. Erillistä kärsimyskorvausta voidaan vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n nojalla tuomita, jos mainitussa lainkohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tässä tapauksessa A ei ollut teollaan loukannut B:n vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää eikä B:tä ole syrjitty, eikä hänen henkilökohtaista koskemattomuuttaan tai ihmisarvoaan ole vakavasti loukattu. Kärsimyksestä esitetty korvausvaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
18.9.2020 11.03
KHO arvioi edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista ennenaikaisena pitäneen valtuuttajan vastustamisen merkitystä - edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen taloudellisten asioiden osalta ei ollut edellytyksiäKHO kumosi Digi- ja väestötietoviraston valituksesta HAO:n päätöksen siltä osin kuin maistraatin päätös oli kumottu ja asia oli palautettu maistraatille (nyk. Digi- ja väestötietovirasto) edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseksi taloudellisten asioiden hoitamisen osalta. KHO totesi, että A oli johdonmukaisesti vastustanut edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista ja ilmoittanut kykenevänsä huolehtimaan taloudellisista asioistaan itse. A oli lisäksi ilmoittanut KHO:ssa haluavansa peruuttaa valtuutuksen. Arvioitaessa edunvalvontavaltuutuksen vahvistamisen edellytyksiä yksinomaan valtuuttajan subjektiiviselle näkemykselle ei kuitenkaan voitu antaa ratkaisevaa merkitystä, vaan asiassa oli otettava huomioon myös muuta selvitystä valtuutetun toimintakyvystä. Tältä osin KHO katsoi, etteivät A:n oma näkemys ja hänen toimintakyvystään esitetty selvitys olleet ristiriidassa keskenään. Asiassa ei siten ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, että A olisi sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi tullut pääasiallisesti kykenemättömäksi huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamiseen taloudellisten asioiden osalta ei näin ollut edellytyksiä. - Uutiset
18.9.2020 13.00
Hovioikeus arvioi takavarikon edellytyksiä KKO:n ratkaisujen valossa ja pysytti senTakavarikon määräämisen edellytyksiä arvioidaan vakiintuneesti korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä (erityisesti KKO 1994:132–133 ja KKO 2019:32) lausuttujen periaatteiden mukaisesti. Vaade-edellytyksen täyttymisen osalta hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksessä esitetyt perustelut ja johtopäätökset. Hovioikeus katsoi kaikkea asiassa esitettyä kokonaisuutena arvioiden, että Y ja Z Oy olivat esittäneet hakemuksensa tueksi sellaisia asian olosuhteisiin liittyviä seikkoja, joiden perusteella hukkaamisvaaran voitiin päätellä olevan olemassa. X:n vetoamat seikat eivät puolestaan olleet riittäviä osoittamaan, että hukkaamisvaaraa ei olisi tai että se olisi varsin epätodennäköinen. Näin ollen käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut syytä myöskään hukkaamisvaaran osalta. - Uutiset
21.9.2020 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä vahingonkorvauskannetta selvästi perusteettomanaA oli kanteessaan esittänyt sen oikeustosiseikaston, jonka perusteella hän vaatii B:ltä vahingonkorvausta. Sillä seikalla, katsotaanko B:n toimineen yksityishenkilönä vai virkamiehenä, ei ole ratkaisevaa merkitystä B:n vahingonkorvausvelvollisuuden kannalta. Mikäli B:n katsotaan kanteessa kuvatulla menettelyllään aiheuttaneen A:lle tämän väittämää vahinkoa, hän on siitä korvausvelvollinen, olipa vahinko aiheutettu sitten virkamiehenä tai yksityishenkilönä. Tämän vuoksi kannetta ei voitu pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Käräjäoikeuden katsoessa B:n toimineen virkamiehenä, oli oikeudenkäynnissä noussut esiin valtion mahdollinen vahingonkorvauslain 3 lukuun perustuva vastuu A:lle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. Vaikka A ei ollutkaan kohdistanut vahingonkorvausvaatimusta valtioon, olisi valtiolle tullut vahingonkorvauslain 7 luvun 5 §:n nojalla varata tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tällaista tilaisuutta valtiolle ei ollut varattu.
Käräjäoikeus oli jättänyt valmisteluistunnon ja pääkäsittelyn järjestämättä ja hylännyt kanteen kirjallisessa menettelyssä, vaikka A oli nimennyt asiassa henkilötodistelua eikä ollut suostunut asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Asiaa ei ollut voitu ratkaista ilman A:n suostumusta kirjallisessa menettelyssä, vaan sen valmistelua olisi tullut jatkaa riita-asian käsittelyssä säädetyssä järjestyksessä. Asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiäAvioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
22.9.2020 10.30
Tiedonhallintalautakunnan suosituskokoelma tiettyjen tietoturvallisuussäännösten soveltamisestaSuosituskokoelma opastaa tiedonhallintalain asettamien erinäisten vaatimusten täyttämisessä. - Uutiset
22.9.2020 11.10
KHO: Maahanmuuttovirasto oli voinut hylätä oleskelulupahakemukset kun perheenyhdistämisellä pyrittiin kiertämään maahantulosäännöksiäHakijoiden ja valittajan välillä ei voitu katsoa olevan kiinteää perhe-elämää, minkä vuoksi asiaa ei ollut aihetta arvioida toisin ulkomaalaislain 66 a §:n perusteella. Oleskelulupien hylkääminen ei myöskään merkinnyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista puuttumista perhe-elämän suojaan. - Uutiset
22.9.2020 11.21
Unionin tuomioistuin: Kansallinen lainsäädäntö, jossa asumiskäyttöön tarkoitettujen tilojen vuokraaminen toistuvasti ja lyhytaikaisesti tilapäisille asiakkaille, jotka eivät asettaudu näihin tiloihin asumaan, edellyttää lupaa, on unionin oikeuden mukainenTällainen lainsäädäntö on perusteltu pitkäaikaiseen vuokraukseen tarkoitettujen asuntojen pulan torjumista koskevasta, yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä. - Uutiset
22.9.2020 12.40
Mainonnan eettiseltä neuvostolta viisi uutta ratkaisua – kaikissa annettiin jälleen huomautusKaikissa ratkaisuissa oli kysymys markkinoinnin tunnistettavuudesta markkinoinniksi ICC:n markkinoinnin perussääntöjen edellyttämällä tavalla. - Uutiset
22.9.2020 16.00
Hovioikeus oli erimielinen lapsen tapaamisoikeutta koskevan jutun palauttamisestaLapsi A (s. 2006) oli vuoden 2019 huhtikuusta alkaen asunut isänsä kanssa Tanskassa. KO:n päätös tapaamisoikeuden toteuttamisen järjestelyistä ja kustannuksista ei siten ollut enää täytäntöönpantavissa A:n osalta eikä ollut tarkoituksenmukaista lausua B:n (s. 2013) tapaamisoikeuden järjestelyistä asioiden liitännäisyyden vuoksi. Näin ollen asia oli muuttunut oleellisesti toisenlaiseksi kuin se oli ollut KO:ssa asiaa käsiteltäessä, ja siten asia oli palautettava KO:een. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hylkäsi valitukset eikä muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 22.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 8.25
Hovioikeus: Välitysliikkeen suorituksessa kiinteistönkaupassa oli virheAsiassa oli kysymys reklamaation oikea-aikaisuudesta, kaupan kohteen sopimuksenmukaisuudesta eli kiinteistön virheistä, välitysliikkeen tiedonantovelvollisuudesta ja ostajan selonottovelvollisuudesta. Kun katsottiin, että reklamaatio oli oikea-aikainen, että kaupan kohteessa oli tuomiossa mainitut virheet ja että välitysliike oli velvollinen suorittamaan niiden vuoksi vahingonkorvausta, kysymys oli lisäksi vahingonkorvauksen määrästä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siitä, että välittäjä oli laiminlyönyt velvollisuutensa toimia huolellisesti ja ammattitaitoisesti. Välitysliikkeen suorituksessa oli siten käräjäoikeuden toteamin tavoin virhe. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
23.9.2020 13.32
Hovioikeus arvioi suullisen sopimuksen muuttamisen pätevyyttäAsiassa ei ollut olosuhteiden perusteella pääteltävissä, että T:llä olisi ollut oikeus muuttaa Channel Finland Oy:n ja Eläinklinikka Hertta Oy:n välistä sopimusta. Y:n oli katsottava olleen myös tietoinen T:n puuttuvasta kelpoisuudesta. Asiassa ei ollut siten perusteita katsoa, että osapuolten välistä sopimusta olisi muutettu Eläinklinikka Hertta Oy:tä sitovalla tavalla. Channel Finland Oy:llä ei ollut tällä perusteella oikeutta saada vaatimaansa laskusaatavaa. Siltä osin kuin Channel Finland Oy oli vaatinut laskusaatavaa vastaavaa määrää perusteettoman edun palautuksena, hovioikeus viittasi tuomiossaan perusteettoman edun palauttamisen edellytyksistä lausumaansa ja totesi, ettei asiassa esitetty näyttöä siitä, että Eläinklinikka Hertta Oy olisi perusteettomasti hyötynyt asiassa Channel Finland Oy:n kustannuksella. Channel Finland Oy:n vaatimus oli siten tälläkin perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
24.9.2020 9.20
Suomen Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen MML:n blogissa: Pienten taloyhtiöiden kannattaa siirtää osakeluettelon ylläpito nytEnnen vuotta 2019 perustettujen asunto-osakeyhtiöiden on siirrettävä osakeluettelo vuoden 2022 loppuun mennessä ylläpidettäväksi Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään. Määräaika koskee niin pieniä kuin suurempiakin asunto-osakeyhtiöitä. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että siirrolle tulee hieman lisäaikaa. Miksi pienen yhtiön kannattaisi siirtää osakeluettelon ylläpito nyt? - Uutiset
24.9.2020 11.32
Editan webinaarissa käsiteltiin DPA-sopimusten ongelmakohtia GDPR:n voimaantulon jälkeenData processing agreement eli sopimus henkilötietojen käsittelystä vaaditaan, kun henkilötietojen käsittely ulkoistetaan. Editan webinaarissa 23.9.2020 käsiteltiin DPA-sopimusten ongelmakohtia GDPR:n voimaantulon jälkeen. Keskiössä olivat muun muassa sopimuksen osapuolten roolit ja DPA-sopimusten tarpeellisuus eri tilanteissa, oikean käsittelysopimuksen valinta, sopimusvelvoitteiden vyöryttäminen alihankkijoille sekä henkilötietojen siirto. Esille nousi myös unionin tuomioistuimen 16.7.2020 antama Schrems II -tuomio, jolla on merkittäviä vaikutuksia henkilötietojen siirtoihin EU/ETA-alueen ulkopuolelle. - Uutiset
24.9.2020 13.14
Advokaatti: Oikeudellinen muotoilu lisää ymmärrettävyyttäAsianajotoimisto Dottir voitti viime keväänä Fennia Prize -muotoilukilpailun Grand Prix -palkinnon. Dottir palkittiin toiminnastaan legal design -liikkeen kansainvälisenä moottorina. Oikeudellisessa muotoilussa juristit pukevat sopimukset ja neuvot sellaiseen muotoon, että maallikko ymmärtää ja vieläpä jaksaa omaksua ne. Advokaatti haastatteli Dottirin toimitusjohtaja Johanna Rantasta, joka pitää absurdina, että juristit tuottavat yleisesti materiaalia, jota asiakkaat eivät osaa käyttää. - Uutiset
24.9.2020 14.11
Kuluttaja-asiamiehen uutiskirje 4/2020Syksyn ensimmäisessä kuluttaja-asiamiehen uutiskirjeessä on runsaasti asiaa luotoista. Kirjeessä perehdytään muun muassa luotonantajan vastuuseen sekä luotonvertailupalveluiden markkinointiin. - Uutiset
25.9.2020 9.55
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kuljetusliikkeen olleen kokonaisvastuussa pakasteiden pilaantumisestaAsiassa oli riidatonta, että lastina olleet elintarvikkeet olivat Vuosaaren satamaan saapumisen jälkeen vahingoittuneet perävaunun lämpötilan noustua yli pakasteille sallitun lämpötilan. Oy KWH-Freeze Ab oli hävittänyt elintarvikkeet ja AIG Europe Ltd oli DHL:n vakuutuksenantajana korvannut hävitettyjen elintarvikkeiden myyntihinnan 31.043,94 euroa sekä kuljetuskustannukset 3.951,22 euroa lastin lähettäjälle Haugen Gruppen Oy:lle. AIG Europe Ltd:n kysymyksessä olevaan vakuutukseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet olivat siirtyneet AIG UK Ltd:lle. Hovioikeudessa arvioitavana oli kysymys siitä, millä edellytyksillä kuljetusliike rahdinkuljettajana vastaa lastin vahingoittumisesta. Hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioiden, että kuljetusliikkeen menettelyä oli pidettävä törkeän huolimattomana. Vahingon määrä oli 34.995,16 euroa. Tiekuljetussopimuslain 39 §:n sovittelusäännöksen nojalla rahdinkuljettajan korvausvastuuta voidaan sovitella silloin, kun kysymys ei ole ammattimaisesta rahdinkuljetuksesta. Tähän nähden korvausvastuun sovittelulle ei ollut asiassa edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 11.17
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut perusteita purkaa Airbnb-majoitustoimintaa kaupungin vuokra-asunnossa harjoittaneen vuokrasopimusta - juttu palautettiin käräjäoikeuteenHO katsoi, KO:n tuomiossa todetuin tavoin, että vuokralaisen menettely oli esitetyn selvityksen perusteella ristiriidassa kaupungin vuokraustoiminnan tarkoituksen kanssa. Toisin kuin KO, HO kuitenkin katsoi, ettei mainitunlainen ristiriita ollut AHVL 17 §:ssä tarkoitettua huomattavaa haittaa. Asiassa ei ollut myöskään esitetty selvitystä muunlaisesta kaupungille aiheutuneesta haitasta tai häiriöstä. Vuokralaisen harjoittama alivuokraus ei siten ollut edellyttänyt joko vuokrasopimuksessa annettua suostumusta tai kaupungin erikseen antamaa lupaa. Näin ollen HO katsoi, ettei kaupungilla ollut ollut perusteita purkaa vuokrasopimusta AHVL 61 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla. Edellä lausutun vuoksi asiassa ei ollut tarpeen lausua siitä, oliko menettelyllä siten vähäinen merkitys, ettei oikeutta vuokrasopimuksen purkamiseen tällä perusteella ollut ollut. Nyt oli kysymys vaatimuksesta, josta KO ei ollut lausunut sen hyväksyttyä kantajan ensisijaisen vaatimuksen. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asianosaisten muutoksenhakuoikeuden säilyminen ja siten oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen puolsivat jutun palauttamista. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
25.9.2020 15.15
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla ja B:llä kummallakin oikeus saada lakiosan täydennyksenä C:ltä myötäpuolineen 13.675,88 euron suuruinen osuus laskennallisesta 22.281,41 euron lakiosasta. Asiassa oli arvioitava myös, mikä merkitys G:n jälkeen vuonna 2017 tehdylle perinnönjaolle oli annettava siltä osin kuin A:lle ja B:lle kuuluva lakiosa olisi ollut 17.211,08 euron osalta täytettävissä suoraan kuolinpesän varoista perinnönjaon yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2020) - Uutiset
28.9.2020 12.09
Pohjoismaiden kilpailuviranomaisilta yhteinen muistio digitaalisista alustoistaPohjoismaiset kilpailuviranomaiset ovat julkaisseet 28. syyskuuta 2020 yhteisen muistion, jolla ne osallistuvat keskusteluun digitaalisten markkinoiden tulevista kilpailusäännöistä Euroopassa. Digitaaliset alustat tarjoavat sekä mahdollisuuksia että haasteita yrityksille, kuluttajille ja viranomaisille. Alustatalouden kasvu on johtanut kansainväliseen keskusteluun siitä, miten lainsäädäntökehikkoa tulisi muokata kuluttajien eduksi. - Uutiset
28.9.2020 14.00
Konsultin asema rakennusprojektissa ja sopimusoikeudelliset haasteet pohdinnassa Editan webinaarissaEditan koulutuksessa 24.9. pohdittiin konsultin asemaa, velvollisuuksia ja vastuita rakennusprojektissa. Tätä tarkasteltiin niin yleisen sopimusoikeudellisen pohdinnan, vakioehtojen kuin tuoreen oikeuskäytännönkin pohjalta. Tarkemmin käsiteltäväksi tuli konsulttisopimuksen rakentaminen sekä projektiin liittyvä dokumentaatio. Asiasta olivat puhumassa Senior Legal Counsel Kalle Kärkkäinen Sweco Industry Oy:ltä sekä vastaava lakimies Karri Kivioja Rakennusteollisuudelta. - Uutiset
29.9.2020 6.24
KKV: Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankinta oli lainvastainen – esitys markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi ei ollut enää mahdollistaKilpailu- ja kuluttajaviraston 28.9.2020 antaman päätöksen mukaan Veikkaus Oy ei noudattanut hankintalakia tehdessään olennaisia muutoksia keskuspelijärjestelmän hankintasopimukseen. KKV päätyi antamaan Veikkaukselle asiassa hallinnollista ohjausta hankintalainsäädännön noudattamisesta. Virasto ei voinut harkita esitystä markkinaoikeudelle seuraamusten määräämiseksi, koska määräaika markkinaoikeusesitykselle oli kulunut umpeen. Hankintalain mukaan KKV:n on aloitettava selvitystoimenpiteet kuuden kuukauden kuluessa lainvastaisen suorahankintasopimuksen tekemisestä, jotta markkinaoikeusesitys olisi mahdollinen. - Uutiset
29.9.2020 11.30
Käräjäoikeuden laamannilla ei ollut oikeutta hakea ratkaisun poistamista - käsillä ei ollut voimakas julkinen intressiAsiassa oli avioeroa hakeneen osapuolen hakemuksen johdosta määrätty pesänjakaja, vaikka hakemus oli tältä osin peruutettu ennen ratkaisun antamista. Hakija ei ollut vaatinut ratkaisun poistamista ja oli ilmoittanut, ettei pesänjakajanmääräystä tulla käyttämään. Osapuolilla oli mahdollisuus sopia osituksesta siitä riippumatta, oliko pesänjakaja määrätty vai ei. Asiassa ei näin ollen ollut käsillä sellainen voimakas julkinen intressi, jonka vuoksi KO:n laamannilla olisi ollut oikeus hakea ratkaisun poistamista. HO jätti laamannin tekemän kantelun tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2020) - Uutiset
29.9.2020 14.00
Veikkauksen sähköisen pelipalvelun vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 500 eurossa, kuukausikohtainen tappioraja palaa 2000 euroonVeikkauksen sähköisessä pelipalvelussa pelattavien nopearytmisten pelien vuorokausikohtainen enimmäistappioraja säilyy 500 eurossa vuoden 2020 loppuun asti. Kuukausikohtainen enimmäistappioraja palaa ennalleen 2000 euroon 1.10.2020 alkaen. Nopearytmisiä pelejä ovat esimerkiksi kasino- ja raha-automaattipelit. Enimmäistappiorajan lisäksi kaikkien pelaajien on edelleen asetettava itselleen vuorokausi- ja kuukausikohtaiset tappiorajat. Itse asetettavat rajat eivät voi olla korkeampia kuin enimmäistappiorajat. - Uutiset
30.9.2020 8.00
Hovioikeus pohti vainoamisen tunnusmerkistöä, rangaistusta ja vahingonkorvaustaA oli myöntänyt tehneensä S:ien perheestä kolme lastensuojeluilmoitusta vuonna 2017. A oli niin ikään myöntänyt julkaisseensa omalla Facebook-sivustollaan syytteessä tarkoitetut viestit ja että hän on omalla nimellään lähettänyt viestejä TS:lle. Asiassa oli selvitettävä, oliko A tehnyt S:ien perheestä tekemäkseen myöntämiensä lastensuojeluilmoitusten lisäksi muita lastensuojeluilmoituksia vuosina 2017–2018. Lisäksi asiassa oli selvitettävä, olivatko A von H:n -nimellä TS:lle 27.–28.3.2016 saapuneet tekstiviestit A:n tai tämän tunteman henkilön lähettämiä. Asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko se menettely, joka katsottiin A:n syyksi, vainoamisrikoksena rangaistavaa. Jos A:n menettelyn ei joltain osin katsottu täyttävän vainoamisen tunnusmerkistöä, asiassa oli vielä arvioitava, oliko A siltä osin syyllistynyt syyttäjän toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukaisesti kunnianloukkaukseen. Asiassa oli lisäksi kysymys rangaistuksen määräämisestä ja vahingonkorvauksista. Johtopäätöksenään hovioikeus katsoi muun muassa, että hovioikeuden A:n syyksi lukema menettely täytti kokonaisarvioinnissa vainoamisen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 9.00
Asiakkaan tiedonsaanti rahoitustuotteiden vastuullisuudesta ja kestävyydestä paranemassa – lakimuutoksista voi lausua 11. marraskuuta saakkaValtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kestävän rahoituksen EU-asetusten kansallisesta toimeenpanosta. Hallituksen esityksellä toimeenpantaisiin kansallisesti kolme EU:n kestävän rahoituksen asetusta: tiedonantovelvoiteasetus, taksonomia-asetus ja vähähiiliset viitearvot -muutosasetus. EU-asetuksilla ja hallituksen esityksen ehdotuksilla tuettaisiin kestävän rahoituksen valtavirtaistumista rahoitusmarkkinoilla sekä turvattaisiin markkinoilla vallitsevaa luottamusta. - Uutiset
30.9.2020 9.37
KKO äänesti: KO:n ratkaisu perustui ilmeisesti väärään lain soveltamiseen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamattaIrtaimen kaupan purkamista koskeva riita-asia oli siirretty tuomioistuinsovitteluun, jossa osapuolet olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka mukaan A Oy ostaa B Oy:ltä muun ohella tontin tiettyyn päivämäärään mennessä. Käräjäoikeus vahvisti lainvoimaiseksi jääneen sovinnon. A Oy haki Korkeimmalta oikeudelta käräjäoikeuden sovinnon vahvistamista koskevan ratkaisun purkamista.
Korkein oikeus katsoi, että sovintosopimuksessa oli kysymys kiinteistön kaupan esisopimuksesta, jota ei ollut tehty maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §:ssä säädetyllä tavalla. Korkein oikeus katsoi, että käräjäoikeuden ratkaisu oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen, kun käräjäoikeus ei ollut ottanut muotovirhettä viran puolesta huomioon ja jättänyt lain vastaista sopimusta vahvistamatta. (Ään.) - Uutiset
30.9.2020 11.20
Hovioikeus: Vakuutusoikeuden väitetyn virheellisen käsittelyn aiheuttamasta vahingosta tehty vahingonkorvausvaatimus oli voitu jättää tutkimattaKäsillä ei voitu katsoa olevan Suomen perustuslain eikä perus- ja ihmisoikeuksien vastaista tilannetta. KO oli voinut jättää kanteen tutkimatta myös puuttuvan toimivallan ja vakuutusoikeuden päätöksen oikeusvoimavaikutuksen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 11.33
Hovioikeus palautti äitiyden vahvistamista koskevan asian käräjäoikeuteen ja määräsi oikeusgeneettisen tutkimuksen suoritettavaksiA oli saapunut Suomeen kahden lapsen kanssa, joista toinen, vuonna 2011 syntynyt poika, oli merkitty väestötietojärjestelmään hänen lapsekseen. A oli pyytänyt maistraattia muuttamaan hänen väestötietojärjestelmässä olevia tietojaan siten, että myös B merkitään hänen lapsekseen. Maistraatti ei ollut muuttanut kyseistä tietoa väestötietojärjestelmään katsoen, että se ei ollut saanut luotettavaa selvitystä vanhempi-lapsisuhteesta B:n syntymäpäivämerkintöjä koskevien ristiriitaisuuksien vuoksi. B:n isän oli ilmoitettu menehtyneen ennen perheen saapumista Suomeen. Näin ollen ja kun B:tä ei ollut väestötietojärjestelmään merkitty A:n lapseksi, hänellä ei ollut virallista huoltajaa. HO:ssa oli kysymys siitä, voitiinko A:sta ja B:stä määrätä tehtäväksi oikeusgeneettinen tutkimus ja vahvistaa A olevan B:n äiti. KO:n päätös kumottiin. HO määräsi suoritettavaksi oikeusgeneettisen tutkimuksen A:sta sta ja B:stä. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020) - Uutiset
30.9.2020 13.15
Hovioikeus: Vainoamisesta 45 päiväsakkoa ja uhreille kärsimyskorvausta 800 euroaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin se oli katsonut, että A oli syyllistynyt vainoamiseen jättämällä toistuvia viestejä B:eiden postiluukkuun. A:n menettely oli kestänyt noin kaksi ja puoli vuotta. Hän oli ottanut toistuvasti ja oikeudettomasti yhteyttä B:hin lähes päivittäin. A:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan B:eissä pelkoa ja ahdistusta. Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten mukainen korvaus vainoamisen aiheuttamasta kärsimyksestä on 500–1.500 euroa. Näihin seikkoihin nähden oikeudenmukainen korvaus kärsimyksestä oli 800 euroa kummallekin B:lle erikseen. (Vailla lainvoimaa 30.9.2020)