Hakutulokset
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.2.2020 14.00
Haitan arviointi yhtenäiseksi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissaSeksuaaliväkivallasta lapselle aiheutuneen haitan arviointia ja toteutumista ei juurikaan ole Suomessa tarkasteltu eikä saatavilla ole tutkimustietoa aiheesta. Lasten- ja nuorisopsykiatreille ei ole olemassa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa psyykkisen haitan arviointiin tarkoitettua suomenkielistä ohjeistusta, joka ottaisi huomioon myös kansallisen lainsäädännön. Nyt tieteellinen tieto on kerätty ensimmäistä kertaa yhteen artikkeliin sekä lääketieteellisestä, oikeuspsykologisesta että juridisesta näkökulmasta. - Uutiset
4.2.2020 15.04
Apulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksenApulaisoikeuskansleri antoi edunvalvontatoimistolle huomautuksen hallinto-, virkamies- ja holhoustoimilain vastaisesta menettelystä sen laiminlyötyä hoitaa päämiehen asiat huolellisesti. Apulaisoikeuskansleri pyysi edunvalvontatoimistoa ilmoittamaan viimeistään 30.6.2020, mihin toimiin se on päätöksen perusteella ryhtynyt ja saattoi edunvalvontatoimistoa koskevan päätöksen myös holhousviranomaisena toimivan Digi- ja väestötietoviraston tietoon. - Uutiset
5.2.2020 8.21
Euroopan kuluttajakeskus: Helmikuun teemana tilausansojen tunnistaminen somessaJoka päivä eurooppalaiset kuluttajat näkevät sosiaalisessa mediassa heille kohdennettuja houkuttelevia tarjouksia. Valitettavasti jotkut yritykset hyödyntävät näitä kanavia kuitenkin kyseenalaisin keinoin – houkutellakseen kuluttajia tilausansaan tai kalastellakseen heiltä rahaa ja tietoja. Helmikuussa Euroopan kuluttajakeskukset kiinnittävät kuluttajien huomiota somessa vastaantuleviin tarjouksiin. - Uutiset
5.2.2020 9.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisestaHakemuksessa ei edes väitetty, että kysymyksessä olevan kiinteistön jakaminen kiinteistönmuodostamistoimituksessa ei olisi mahdollista tai että jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti kiinteistön arvoa. Näistä kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä ei esitetty muutenkaan mitään selvitystä eikä käräjäoikeuskaan ollut niistä lausunut. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista kehottaa hakijaa täydentämään hakemustaan esittämällä selvityksen kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä. Tämän vuoksi ja asian tultua MJ:n valituksen johdosta riitaiseksi, JJ:lle oli varattava sanottu tilaisuus. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 10.30
KHO kumosi kunnanjohtajan viransijaisuudesta tehdyn valtuuston ja hallinto-oikeuden päätöksen miespuolisen hakijan valituksestaKHO katsoi, että hakijoiden ansioita ei ollut verrattu tasapuolisesti ja objektiivisesti. Valittaja B oli ansioituneempana hakijana yleisten nimitysperusteiden vastaisesti syrjäytetty valittaessa viransijaista kunnanjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen. Päätöstä tehtäessä oli syntynyt myös tasa-arvolaissa tarkoitettu syrjintäolettama. Kunta ei ollut osoittanut, että A:n valinta olisi johtunut tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin ja 9 a §:ssä tarkoitetusta muusta, hyväksyttävästä syystä kuin sukupuolesta. Tällaisena syynä ei voitu pitää A:n koulutusta ja työkokemusta, jotka oli otettu jo huomioon ansiovertailussa. - Uutiset
5.2.2020 11.00
Sisaren asemasta määrättiin yleinen edunvalvoja - käräjäoikeudessa loukattiin edunvalvottavan oikeutta tulla kuulluksiA oli perustellut valitustaan sillä, että hän oli 19.7.2018 tekemällään edunvalvontavaltakirjalla valtuuttanut sisarensa edustamaan häntä asioissa, joista hän ei terveydentilansa takia kykene itse huolehtimaan. Sisarukset ovat asuneet koko elämänsä yhteistaloudessa, ja sisar on jo pitkään hoitanut hänen asioitaan tyydyttävällä tavalla. A:n mukaan KO ei ollut antanut ratkaisussaan merkitystä A:n mielipiteelle, vaikka hän ymmärtää asian merkityksen ja häntä olisi ollut mahdollista kuulla KO:ssa henkilökohtaisesti. A oli vaatinut asian palauttamista KO:een hänen henkilökohtaiseksi kuulemisekseen asiassa, mikäli KO:n ratkaisua ei ole mahdollista muuttaa asiakirjojen perusteella. HO katsoi, että asian käsittelyssä KO:ssa oli loukattu A:n oikeutta tulla kuulluksi. Näin ollen asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 14.00
Löi yllättäen toista työntekijää puukolla selkään - käräjäoikeuden määräämää 2 v 6 kk vankeusrangaistusta alentuneesti syyntakeisen tekemästä tapon yrityksestä ei pidetty liian lievänä23-vuotias vastaaja oli työpaikallaan yllättäen lyönyt toista työntekijää pitkäteräisellä keittiöveitsellä selkään housunkauluksen yläpuolelle, jossa sijaitsee elintärkeitä elimiä. Veitsi oli uponnut lähes kokonaan selkään. Teosta oli aiheutunut syvä haava, murtuma nikamaan sekä runsasta ulkoista ja sisäistä verenvuotoa. Keittiöveitsessä oli ollut noin 17 cm pitkä terä. Ottaen huomioon vastaajan syyksi luetun rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus sekä erityisesti hänen siitä ilmenevä syyllisyytensä sekä vastaajan alentunut syyntakeisuus, joka lievensi syyllisyysmoitetta, HO katsoi, että KO:n määräämää vankeusrangaistusta ei ollut pidettävä liian lievänä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 14.30
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Vaatekauppa syrjinyt romaniasiakkaita – hyvittää asiakkaille ja kouluttaa henkilöstöään syrjinnän kiellostaSuuressa liikekeskuksessa toimiva vaatekauppa oli kutsunut vartiointiliikkeen seuraamaan romaniasiakkaita heidän asioidessaan kaupassa. Paikalla ollut myyjä totesi syyksi, että liikkeellä oli ohjeistus seurata kaikkia romaniasiakkaita. Vaateliikkeen johto kiistää kyseisen ohjeistuksen, mutta ymmärtää asiakkaille aiheutetun loukkauksen ja on yhdenvertaisuusvaltuutetun edistämässä sovinnossa sitoutunut kouluttamaan henkilökuntaansa, jottei vastaavaa tapahtuisi jatkossa. Myös liikekeskus ottaa asian käsittelyyn. Vaateliike suorittaa myös 1500 euron hyvityksen kummallekin asiakkaalle. - Uutiset
5.2.2020 14.48
Hallitus hyväksyi lainsäädäntösuunnitelman kevät- ja syysistuntokausilleHallitus on hyväksynyt neuvottelussaan suunnitelman hallituksen esityksistä ja valtioneuvoston selonteoista, jotka annetaan eduskunnalle kevät- ja syysistuntokausilla 2020. - Uutiset
5.2.2020 15.28
Vanhemmat tuomittiin vuonna 2004 syntyneen poikansa pahoinpitelystä (8.11.2005 - 16.1.2015) 60 päivän ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja 16 000 euron korvauksiin - kehitysviivästymät olivat syy-yhteydessä vanhempien menettelyynHO katsoi, ettei asiassa ollut jäänyt varteenotettavaa epäilystä siitä, etteivätkö vanhempien menettely ja laiminlyönnit olisi olleet syy-yhteydessä lapsen kehitysviivästymiin. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, että vanhemmat olivat menettelyllään ja laiminlyönneillään syyllistyneet pahoinpitelyyn KO:n syyksilukemisen mukaisesti. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhemmat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti maksamaan lapselle korvaukseksi tilapäisestä haitasta 12 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
6.2.2020 8.22
OTM Lauri Koskentausta perustuslakiblogissa: Viranomaisten automatisoidun päätöksenteon valtiosääntöoikeudellisista reunaehdoistaViime vuosina on käyty laajaa julkista keskustelua, miten tekoälysovellutuksia voitaisiin hyödyntää eri yhteiskunnan osa-alueilla. Yhtenä osana tätä keskustelua on myös arvioitu mahdollisuuksia automatisoida joitakin viranomaisten päätöksenteon osia. Konkreettisia lakiehdotuksia on tehty useita viimeisen kahden vuoden aikana, mutta ne eivät ole edenneet oikeudellisten haasteiden vuoksi. - Uutiset
6.2.2020 8.51
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu Schengenin rajasäännöstön tulkinnasta - maastalähtöleiman merkitseminen kolmansien maiden merimiesten passiinHenkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä annetun asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 11 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että kun merimies, joka on kolmannen maan kansalainen, pestautuu Schengen-alueeseen kuuluvan valtion meriliikennesatamassa pitkäaikaisesti ankkurissa olevalle alukselle työskennelläkseen siellä ennen kuin hän lähtee satamasta tämän aluksen mukana, maastalähtöleimaa, silloin kun sen merkitsemisestä säädetään tässä säännöstössä, ei ole merkittävä tämän merimiehen matkustusasiakirjoihin ajankohtana, jolloin hän pestautuu alukselle, vaan silloin, kun kyseisen aluksen päällikkö ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille aluksen välittömästi odotettavissa olevasta lähdöstä. - Uutiset
6.2.2020 13.00
Eduskunnan kirjastolta tietopaketti kotitalouksien velkaantumisen rajoittamisestaKotitalouksien liiallista velkaantumista aiotaan vähentää ottamalla lakiin makrovakauden valvontavälineitä, joilla rajoitettaisiin asunto- ja muiden kuluttajaluottojen kysyntää tietyissä tilanteissa. Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomessa kasvanut lähes yhtäjaksoisesti noin 20 vuoden ajan ja noussut historiallisen korkeaksi. Muun muassa asuntolainat, vakuudettomat kulutusluotot ja taloyhtiölainat ovat vaikuttaneet velkaantumiseen. Samalla myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
7.2.2020 9.32
KHO: Itävaltalaista yhtiötä oli pidettävä tilaajavastuulaissa tarkoitettuna tilaajana - velvoitteen tehosteeksi oli voitu asettaa uhkasakkoUlkomaisen yhtiön oikeudellinen muoto (Aktiengesellschaft) vastasi kaupparekisterilain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua osakeyhtiötä. Näin ollen yhtiötä oli pidettävä tilaajavastuulain 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna tilaajana. Sen selvittämiseksi, harjoittiko ulkomainen tilaajayhtiö Suomessa tilaajavastuulain 2 §:ssä tarkoitettua toimintaa, AVI oli voinut työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain nojalla velvoittaa yhtiön sakon uhalla toimittamaan luettelon yrityksistä, joiden kanssa yhtiöllä on ollut vuokratyösopimus tai alihankintasopimus Suomessa tehtävästä työstä päätöksessä mainittuna aikana. - Uutiset
7.2.2020 14.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut esittänyt riittävää näyttöä siitä, että hallituksen varajäsen olisi osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut yhtiölle vahinkoaYhtiön mukaan hallituksen varajäsen A oli kutsunut koolle yhtiön hallituksen kokouksen OYL 6 luvun 5 §:n vastaisesti ja oli 10.12.2015 pidetyssä kokouksessa päättänyt yhtiön edun vastaisesti ilman liiketaloudellista perustetta irtisanoa yhtiön ja X Oy:n välisen sopimuksen. Yhtiön mukaan A ei ollut yrittänyt kutsua koolle hallituksen kokousta, saattanut muuten kokousta yhtiön hallituksen puheenjohtajan PJ:n tietoon, eikä selvittänyt PJ:n mahdollisuutta osallistua kokoukseen. PJ:aan, joka oli 9.10.2015 lähtenyt käymään Gambiassa, oli yhtiön mukaan ollut mahdollista saada yhteys. Pian tämän jälkeen A oli aloittanut Y-Siivous ja Z Oy:n hallituksen jäsenenä ja tehnyt sopimuksen X Oy:n tilojen siivoamisesta uuden yrityksensä lukuun. Suurin osa yhtiön palveluksessa olleista työntekijöistä oli siirtynyt Y-Siivous ja Z Oy:n palvelukseen. Yhtiö oli vaatinut KO:ssa, että A velvoitetaan korvaamaan yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n tarkoittamana vahinkona ensisijaisesti 204.156,17 euroa ja toissijaisesti 100.000 euroa, korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen 14.12.2015 lukien sekä korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut korkoineen. HO:ssa yhtiön valituksen johdosta kysymys oli siitä, oliko A yhtiön hallituksen varapuheenjohtajan tehtävässään aiheuttanut yhtiölle OYL 22 luvun 1 §:n mukaan korvattavaa vahinkoa. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 8.12
Tammikuun 2020 luetuimmat jututLue tammikuun 2020 luetuimmat Edilex-uutiset. - Uutiset
10.2.2020 10.00
Hovioikeuden tuomio omakotitalon viemäriputkien asennusta koskevassa vahingonkorvausriidassa - uudet valokuvatodisteet sallittiin ja käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi käsittelyratkaisussaan valittajien (kantajat A ja B) saattaneen todennäköiseksi, että heillä oli ollut pätevä aihe olla vetoamatta valokuviin KO:ssa. Pääasian osalta katsottiin mm., että asiassa oli sovellettava KO:n katsomin tavoin KSL 8 luvun säännöksiä. HO piti näytettynä, että asennustyössä oli tapahtunut selostetut virheet lukuun ottamatta viemärissä olleita rakennusjätteitä. Virheistä olivat aiheutuneet viemärin toimimattomuus ja hajuhaitta. HO piti asiassa esitettyjä korjaussuunnitelman ja -suosituksen mukaisia toimenpiteitä tarpeellisina ja niiden kustannuksia 21.036,80 euron suuruisina. Asiassa oli kysymys myös siitä, mikä merkitys asennustyön valvonnan laiminlyönnillä oli ollut vastuun määräytymisessä. HO piti asennustyön virheitä ja työn suorittamista ilman valvontaa kokonaisuudessaan merkittävinä. HO päätyi virhevastuun harkinnassa siihen, että A ja B vastasivat KVV-vastaavan työnjohtajan puuttumisen johdosta 1/4:sta sekä vastapuolet selostettujen asennustyön virheiden ja työn tarkastukseen puuttumattomuuden vuoksi 3/4:sta vahinkojen ja niiden selvittelykustannusten määristä. A ja B vapautettiin velvollisuudesta suorittaa C:lle X Ky:n haltijana oikeudenkäyntikulujen korvauksena 12.500 euroa korkoineen. X Ky ja C yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan kantajille yhteisesti korvauksena LVI-putkiurakan virheiden korjauskustannuksista 15.777.60 euroa korkoineen, virheiden selvittelykustannuksista 2.289,83 euroa sekä asianosaiskuluista KO:ssa 600 euroa sekä oikeudenkäyntikuluista KO:ssa ja HO:ssa yhteensä 20.615,78 euroa korkoineen. Enemmälti kanne oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.41
Hovioikeus jätti tutkimatta asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset siltä osin kuin ne ylittivät hänen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset - syytteet pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta oli voitu hylätäAsianomistaja oli ilmoittanut, että hänen vaatimuksensa oli KO:ssa kirjattu väärin eli määrältään liian alhaisena. HO katsoi, ettei ollut aihetta epäillä, etteikö asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta olisi kirjattu KO:ssa oikein. Asianomistaja oli siten HO:ssa laajentanut vahingonkorvausvaatimuksiaan. Asianomistaja ei ollut esittänyt perustetta, jonka vuoksi hänellä olisi ollut siihen oikeus. Näin ollen asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne ylittivät hänen KO:ssa esittämänsä vaatimukset. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen, jolla syytteet ja korvausvaatimukset oli hylätty, ei ollut. Asianomistaja oli hävinnyt muutoksenhaun ja sai siten pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020)