Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- yhdenvertai* syrji* työsopi*
- Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
16.12.2020 10.00
Oikeusasiamies: Kirjallisen varoituksen asianmukaisuus"Siihen, onko sananvapautta käytetty asianmukaisesti, liittyy tapauskohtaista tulkinnanvaraisuutta. Yhtä lailla tulkinnanvaraisuutta liittyy siihen, milloin työnantajan puuttuminen sananvapauden käyttöön on hyväksyttävää." - Uutiset
8.4.2020 16.00
Työkyvyn heikentymisen perusteella irtisanotulle työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä lainvastaisesta syrjinnästä terveydentilan perusteellaMyös kuulemisvelvollisuus oli laiminlyöty, kun noin 14 vuotta vastaajayhtiössä työskennelleellä työntekijällä ei ollut ollut käytännössä mahdollisuutta valmistautua kuulemiseen tarvittavalla tavalla. Korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittiin 12 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta korvaus 1 kk:n osalta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Yhtiö oli syrjinyt kantajaa terveydentilan perusteella. Oikeudenmukainen hyvitys lainvastaisesta syrjinnästä oli 7.000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.4.2020) - Uutiset
5.3.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta päihtyneenä työskentelyä ja lääkevarkauksia koskevan epäilyn perusteella sekä työntekijän oikeudesta yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseenHO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siitä, ettei yhtiöllä ollut riittäviä perusteita työntekijän työsopimuksen päättämiselle. Aihetta KO:n tuomitseman korvauksen (16 kk) alentamiseen ei ollut. HO kuitenkin vapautti yhtiön KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5 000 euroa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen käsittelyllä ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen yhtiö oli velvollinen korvaamaan kaikki kantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2018) - Uutiset
10.3.2017 11.38
Omien eväiden syömisestä, asiakaspalvelun puutteista ja vitriinien täyttämisestä huomautetun kahvilatyöntekijän työsopimus voitiin purkaa koeajallaAsiassa katsottiin tulleen näytetyksi, että kantaja oli laiminlyönyt työtehtäviään vitriinien täyttämisen osalta, kantajan asiakaspalvelussa oli ollut puutteita ja kantaja oli jättänyt noudattamatta työnantajan antamia ohjeita omien eväiden syömisen osalta. Kantajan menettely oli ollut toistuvaa ja jatkunut huomautuksista huolimatta. Työntekijän kanne hylättiin työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaaditun korvauksen ja yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvitysvaatimuksen osalta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle odotusajan palkkaa kuudelta arkipäiväitä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 10.3.2017) - Uutiset
28.11.2022 11.00
Hovioikeus: Purettiinko isännöitsijän työsopimus koeaikana tämän kuulovamman vuoksiHO katsoi samoin kuin KO, että työnantajalla oli ollut asiallinen peruste kantajan työsopimuksen purkamiseen koeaikana. (Vailla lainvoimaa 28.11.2022. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
16.12.2020 15.30
Hovioikeus: Kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut lähihoitajan tämän sairauden vuoksi - ei ollut täyttänyt velvollisuuttaan selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muuhun työhön irtisanomisen sijastaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli terveydentilansa vuoksi ollut kykenemätön lähihoitajan työhönsä. KO:n mainitsemin tavoin asiassa oli kysymys siitä, oliko kaupunki täyttänyt TSL 7 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen velvollisuutensa selvittää, olisiko työntekijän irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. HO totesi kuten KO, että kaupungilla oli näyttötaakka siitä, ettei sillä ollut ollut kantajalle sopivaa työtä. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä ja muutoksilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt, ettei sillä olisi ollut tarjolla muuta työtä työntekijälle irtisanomisen sijasta. KO:n ratkaisua ei siten ollut syytä muuttaa siltä osin kuin se oli katsonut, että kaupunki oli perusteettomasti irtisanonut kantajan tämän sairauden vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun siitä, että kaupunki oli syrjinyt työntekijää sairauden vuoksi. HO katsoi, että KO:n mainitsemat työntekijälle irtisanomisesta seuranneeseen työttömyyteen liittyvät aineettoman vahingon arviointiin vaikuttavat seikat olivat sellaisia, että ne tulivat katetuksi ennemmin työsopimuslain mukaisella korvauksella kuin yhdenvertaisuuslain mukaisella hyvityksellä. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
6.3.2020 10.30
Varoitus oli ollut perusteeton, työtehtävien laiminlyönti oli jäänyt näyttämättä, ei näyttöä yhteistyökyvyttömyydestä, ei syrjitty - hovioikeus alensi irtisanotulle palveluesimiehelle maksettavaa korvaustaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan huonekaluliikkeessä palveluesimiehenä siten, että 17.8.2016 annettu varoitus oli ollut aiheellinen. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työvelvoitteitaan hiihtokeskuksessa (hotellissa) siten, että vastaajayhtiöllä oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Mikäli kantajan olisi katsottu laiminlyöneen työtehtäviään vakavalla tavalla, asiassa oli kysymys siitä, oliko 19.12.2016 järjestetty tilaisuus täyttänyt TSL 9 luvun 2 §:n mukaisen kuulemisvelvoitteen vaatimukset, oliko työantaja tarjonnut kantajalle muuta työtä ja oliko asiassa kyse yhdenvertaisuuslain tarkoittamasta syrjinnästä. Vielä HO:n ratkaistavana oli kysymys korvausten ja hyvityksen määristä. KO:n tuomiota muutettiin. Kohtuulliseksi korvauksen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 20 kk:n (josta 10 kk oli katsottu aineettoman vahingon korvaukseksi) palkan asemasta 12 kk:n palkka. Mainitusta määrästä puolet oli korvausta aineettomasta vahingosta ja puolet aineellisesta vahingosta.Yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 ja 24 §:n mukaisena hyvityksenä 6.000 euroa korkoineen. Vastaaja Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata kantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 22.320,01 eurolla korkoineen. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa sekä käräjä- että hovioikeudessa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 6.3.2020) - Uutiset
27.12.2018 16.00
Heikon suomen kielen taidon ja välinpitämättömyyden vuoksi koeajalla irtosanotulle kuurolle siivoojalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi, että työsopimuksen purkaminen oli tapahtunut TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla syrjivällä ja koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisella perusteella. Työnantaja oli siten velvollinen suorittamaan A:lle TSL 12 luvun 2 §:n nojalla korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä yhdenvertaisuuslain 23 §:n nojalla hyvitystä syrjinnän johdosta. HO arvioi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen kohtuulliseksi määräksi 3 kuukauden palkkaa vastaavan määrän sekä yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaisen hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 2.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
5.1.2018 15.30
Sairausloman palkan maksamisesta kieltäytynyt ja yksipuolisesti työntekijän työaikaa muuttanut työnantaja tuomittiin korvauksiin irtisanoutuneelle työntekijälleTyönantaja ei ollut pitänyt lääkärintodistuksiin kirjattua sairausdiagnoosia todellisena. Työnantaja oli myös ilmoittanut yksipuolisesti työnjohto-oikeuteensa vedoten, että työntekijä siirretään talvilomaviikolta palattuaan iltavuoroon pintakäsittelijän työhön. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työnantajan sopimusrikkomuksen takia irtisanoutuneelle työntekijälle (työsuojeluvaltuutettu) sairausajan palkan ja muiden työsuhdesaatavien lisäksi korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Vaatimukset yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. Yhtiö velvoitettiin korvamaan 2/3 työntekijän oikeudenkäyntikuluista. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 5.1.2018) - Uutiset
12.12.2016 10.28
Hovioikeuden lainvoimainen tuomio asiallisesta ja painava syystä irtisanoa viisi liikennevahinkoa vuoden aikana aiheuttaneen linja-autonkuljettajan työsopimus ja syrjinnästä etnisen taustan vuoksiAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa A:n työsopimus. Työntekijän kanne hylättiin myös hovioikeudessa. (Lainvoimainen) - Uutiset
2.9.2015 8.00
Sairauslomalta palannutta määräaikaisessa työsuhteessa ollutta lastenhoitajaa syrjittiin - päiväkoti korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestäHO katsoi asiassa selvitetyksi, että työntekijä ja Päivähoito Oy olivat sitovasti sopineet uudesta kolmen kuukauden pituisesta määräaikaisesta työsuhteesta. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan kantajalle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä sekä lomakorvausta ja lomarahaa. KO oli lisäksi katsonut työntekijän saattaneen yhdenvertaisuuslain 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että häntä oli terveydentilastaan johtuvista syistä syrjitty muihin päiväkodin uusiin työntekijöihin verrattuna, kun hänen määräaikaista työsuhdettaan ei ollut suullisen sopimuksen mukaisesti jatkettu. Päiväkoti ei ollut osoittanut syrjintäväitettä vääräksi. HO katsoi, ettei yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitysvelvollisuutta ollut aihetta arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.9.2015) - Uutiset
6.6.2014 11.57
Ravintolatyöntekijän vaatimukset sairausloman aikana tehdystä laittomasta irtisanomisesta hylättiin käräjäoikeudessa - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKainuun KO katsoi, ettei kantajana olleen ravintolatyöntekijän työsuhdetta ollut päätetty lain vastaisesti eikä yhdenvertaisuuslain mukainen korvaus voinut tulla harkittavaksi. Osapuolet sopivat asian Itä-Suomen HO:ssa. - Uutiset
8.8.2023 11.55
Vierashuoneessa lakimies Aki Eriksson: Henkilöstövuokrausyrityksen edustajan rikosoikeudellinen vastuu työsyrjintäasiassaHenkilöstövuokraus on vakiinnuttanut asemansa suomalaisessa työelämässä, mutta jaettu työnantajavastuu aiheuttaa edelleen päänvaivaa arjen työnjohtotilanteissa. Työsuojeluviranomainen joutuu valvontatoiminnassaan usein muistuttamaan työturvallisuuslain 1 luvun 3 §:n velvoitteista ja esimerkiksi työaikalain velvoitteiden hoidossa jaettu työnantajavastuu johtaa usein tilanteeseen, jossa kukaan ei tosiasiassa seuraa vuokratyöntekijän työaikaa. Rikosoikeuden näkökulmasta työnteon aikainen työturvallisuus ja työturvallisuusrikosten vastuukysymykset ovat kuitenkin yleensä helposti selvitettävissä yleisten vastuuoppien ja rikoslain 47 luvun 7 ja 8 §:ien kautta. - Uutiset
1.11.2018 10.15
Oikeusasiamies otti kantaa kaksoiskansalaisen kohteluun valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöönKantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan ulkoministeriön menettelyä valittaessa korkeakouluharjoittelijaa Suomen Moskovan-suurlähetystöön. Kantelijan mukaan hänelle oli tarjottu harjoittelijapaikkaa, mutta kantelijan kerrottua Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuudestaan valintamenettely oli keskeytetty ja kaksoiskansalaisuus oli muodostunut valinnan esteeksi. Kantelijan mukaan menettely ei ollut perustunut lakiin ja oli syrjivä. Edelleen kantelija kertoi, että ministeriö oli kieltäytynyt kertomasta, mihin lakiin sen menettely oli perustunut ja antamasta perusteluja kirjallisesti. Oikeusasiamiehen mukaan lähetystöllä oli ollut lakiin nojautuva oikeuttamisperuste kantelijan erilaiseen kohteluun työhönotossa kansalaisuuden perusteella. Lähetystön olisi kuitenkin tullut oikeusasiamiehen mukaan oma-aloitteisesti selvittää jo esikysymyksenä, oliko kantelijan työhön ottamiselle olemassa jokin jo ennalta lähetystön tiedossa oleva yleinen tehtävän hoitamisen näkökulmasta ratkaiseva este. Kun näin ei ollut tapahtunut vaan valintamenettely oli keskeytetty vasta sen jatkuttua, menettely ei oikeusasiamiehen mukaan ollut hyvän hallinnon mukainen. Lisäksi valinnan epäämisen perusteet olisi kantelijan pyynnöstä tullut ilmoittaa hänelle myös kirjallisesti. - Uutiset
20.11.2017 11.31
Postilla ei ollut oikeutta kieltäytyä ottamasta vastaan työtaistelun mukaisesti perehdyttämistyöstä kieltäytyneen työntekijän osittaista työsuoritusta eikä perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta - työntekijää oli myös syrjitty ammattiyhdistystoiminnan perusteellaAsiassa oli ratkaistavana se, oliko työnantaja saanut kieltäytyä ottamasta vastaan työntekijän osittaista työsuoritusta, kun työntekijä oli kieltäytynyt osittain työstä järjestöpäätöksellä toimeenpannun laillisen työtaistelun mukaisesti. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työnantajalla ollut oikeus pidättää työntekijän palkka kokonaan tai joltain osin. Edelleen ratkaistavana on, oliko työnantaja tapauksessa käsiteltävänä olevalla menettelyllään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoiminnan perusteella. HO totesi, ettei sen enempää asiassa mainituista perusoikeuksista kuin työsuhteessa noudatettavasta lojaliteettiperiaatteesta tai muista työsuhdetta koskevista normeista tai oikeusperiaatteista voitu tehdä sellaista päätelmää, että työnantajalla olisi ollut oikeus kieltäytyä vastaanottamasta laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana työntekijän tavanomaista työsuoritusta, kun työtaistelutoimenpide ei olisi estänyt sen tekemistä. Työnantajalla ei ollut perustetta pidättää osaakaan työntekijän palkasta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen syrjintäkiellon rikkomisesta seuraavin lisäperusteluin: Posti oli ollut tietoinen perehdyttämistyöstä kieltäytymisen taustalla olevasta ammattiyhdistyksen järjestöpäätöksestä. Sen vuoksi merkitystä ei ollut sillä, ettei yhtiö ollut erikseen tiedustellut työntekijältä ammattiyhdistykseen kuulumisesta. (Vailla lainvoimaa 20.11.2017, Ks. KKO:2019:35, 12.4.2019: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
8.4.2022 11.50
Hovioikeus: Työntekijän sairautta ja sairauslomaa käytettiin perusteena valittaessa työntekijän tehtävä lakkautettavaksi ja työntekijä irtisanottavaksiVaikka yhtiöllä olikin ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen, työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä. Yhtiö oli velvoitettu suorittamaan kantajalle korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 8 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (45.862,64 euroa), yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 7.000 euroa. HO:lla ei ollut aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä ja siitä tehtyjä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
6.9.2021 16.00
Näyttämättä oli jäänyt, että vaikeavammaisen henkilökohtainen avustaja olisi valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa vuoksi - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO oli katsonut asiassa tulleen näytetyksi, ettei ostopalvelun lisäämisen ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyn perusteena ollut kantajan sairaus, ja että vastaajalla oli ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu laillinen peruste yhden työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen, koska hänellä tarjolla olevan työsuhteisen työn määrä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyväksi järjestelyksi tarkoitetulla tavalla toiminnan uudelleenjärjestelystä johtuneesta syystä. Kantajan irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Vaatimukset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Kun irtisanomisen syynä ei ollut kantajan terveydentila, kantajan väittämää syrjintäolettamaa ei ollut syntynyt. Vaatimus hyvityksestä syrjinnän johdosta oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 6.9.2021) - Uutiset
15.4.2021 15.15
Unionin tuomioistuin: Kreikan julkisen sektorin työntekijöiden siirtäminen työvoimareservijärjestelmään ennen eläkkeelle siirtymistä ei loukkaa yhdenvertaisuuttaYhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin 2000/78/EY 2 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka nojalla julkisen sektorin työntekijät, jotka täyttävät tietyn ajanjakson aikana täyden eläkkeen saamisen edellytykset, sijoitetaan työvoimareservijärjestelmään heidän työsopimuksensa lakkaamiseen saakka, mikä johtaa heidän palkkansa alenemiseen, uralla etenemismahdollisuuksien menettämiseen sekä sen irtisanomiskorvauksen alenemiseen tai jopa poistamiseen, johon heillä olisi ollut oikeus työsuhteensa päättyessä, koska tällä lainsäädännöllä pyritään oikeutettuun työllisyyspoliittiseen tavoitteeseen ja koska tämän tavoitteen toteuttamiskeinot ovat asianmukaiset ja tarpeen. - Uutiset
12.10.2020 12.20
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa - vakituisen yliopisto-opettajan aseman säilyttäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeenRomanialainen pääasia koskee sitä, että yliopiston hallituksen vahvistaman menettelyohjeen mukaan mahdollisuus säilyttää vakituisen opettajan asema lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen on varattu pelkästään opetushenkilöstön jäsenille, joilla on väitöskirjaohjaajan nimike. Kyseinen tuomioistuin on pohtinut erityisesti, merkitseekö tällaisen rajoittavan kriteerin vahvistaminen välillistä syrjintää, kun otetaan huomioon se, että kyseisen kriteerin soveltaminen johtaa myös sellaisten peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten tekemiseen, joiden yhteydessä maksetaan pienempää palkkaa. Jos näin on, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on halunnut tietää, voiko se sivuuttaa sellaisen kansallisen tuomioistuimen ratkaisun vaikutukset, josta on tullut lainvoimainen ja jolla on todettu, että pääasiassa kyseessä oleva tilanne ei merkitse direktiivin 2000/78 vastaista syrjintää. - Uutiset
15.9.2020 8.30
Siivoojan työsopimuksen irtisanomiselle ei ollut perustetta - syrjintään perustuva hyvitysvaatimus hylättiinYhtiöllä ei katsottu olleen taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa mainitussa tilanteessa, jossa työnantajalla tarjolla olevan työn ei ollut edes väitetty vähentyneen. Työntekijän irtisanomiselle ei voitu myöskään katsoa olleen asiallista ja painavaa syytä tilanteessa, jossa irtisanomisen johdosta puuttumaan jäävä työpanos korvattiin ns. sopimusyrittäjillä. Mainituin perustein KO oli katsonut, ettei vastaajalla ollut ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitettua perustetta kantajan irtisanomiselle. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan kantajalle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Asiassa oli tullut näytetyksi, ettei yhtiö ollut kantajan irtisanoessaan kohdellut häntä eri tavoin kuin muita työntekijöitään. Kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslain kieltämään syrjintään perustuvasta hyvitysvaatimuksesta oli siten hylättävä. Kohtuulliseksi korvaukseksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista arvioitiin 90 prosenttia. Yhtiölle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Kantajan vastavalitus raukesi. (Vailla lainvoimaa 15.9.2020) - Uutiset
27.2.2020 11.30
Isyyslomansa jälkeen virantoimituksesta poissa olleen johtavan lääkärin virkasuhde voitiin päättää koeajalla - ei syrjitty eikä häirittyKantajaan ei ollut kohdistettu tasa-arvolaissa tai yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua syrjintää eikä viimeksi mainitussa laissa tarkoitettua häirintää. Kun asiassa oli päädytty siihen, että 3.9.2018 pidetyssä neuvottelussa kantajan virkasuhdetta ei ollut purettu, väite virkasuhteen tuolloin laittomasti purkamisesta oli jäänyt näyttämättä. Virkasuhteen purkaminen 30.10.2018 oli tehty sen vuoksi, että kantaja oli ollut poissa virantoimituksesta 17.9.-30.10.2018 ilman hyväksyttävää syytä. Virkasuhteen purkaminen ei ollut ollut perusteeton. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
10.4.2019 11.32
Koeaikapurku sairauden perusteella - hovioikeus alensi työnantajan edustajille työsyrjinnästä tuomittavat rangaistukset ja kärsimyskorvaukset puoleenAsiassa oli todettu, ettei työnantajan myöhemmin esittämät työsuhteet purkamisen perusteet olleet tulleet näytetyiksi toteen. Työnantaja ei ollut näyttänyt muutakaan hyväksyttävää syytä työsuhteen purulle. Työnantaja oli ollut tietoinen A:n sairaudesta ja sairaslomasta. Sen vuoksi oli selvää, että työsuhteen purkamisen syynä oli ollut A:n sairaus. Hänet oli tahallaan asetettu epäedulliseen asemaan terveydentilansa perusteella. HO tuomitsi yhtiön talousjohtajan ja liiketoimintajohtajan molemmat KO:n tuomitseman 50 päiväsakon asemasta 25 päiväsakon rangaistukseen ja korvamaan työntekijälle kärsimyksestä yhteisvastuullisesti KO:n tuomitseman 1 000 euron asemasta 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019, Valituslupa myönnetty. HO:n tuomiota on muutettu 17.12.2020, ks. KKO:2020:97) - Uutiset
3.1.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotun työntekijän työsuhteen päättämistä ja syrjintää koskevan kanteen kokonaisuudessaan - ay-aktiivisuutta ei pidetty tosiasiallisena irtisanomisperusteenaMetsäyhtiö vapautettiin kaikesta KO:ssa määrätystä korvausvelvollisuudesta irtisanotulle työntekijälle. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan metsäyhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta 24.925,50 eurolla ja HO:sta 19.026,50 eurolla viivästyskorkoineen. Työntekijän vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
28.8.2018 11.50
Riitoja työntekijän olemuksesta, ulkonäöstä, hajuvesistä ja hienhajusta, lävistyksistä, tatuoinneista, koruista ja vaatetuksesta - Prof. Seppo Koskinen arvioi työelämän syrjintäkriteereitäYhdenvertaisuuslain (YVL) syrjintäperusteiden konkreettinen luettelo ei ole tyhjentävä. Luettelon lopuksi mainittu muu henkilöön liittyvä syy rinnastetaan YVL 8 §:ssä aikaisemmin mainittuihin syihin. Muu henkilöön liittyvä syy -ilmaisun ulottuvuus on ajan saatossa muotoutunut ja muotoutuu koko ajan. Eräs tällainen viime vuosina syrjinnän alaan tullut kriteeri on ollut ylipainoisuus. Riitoja henkilön olemuksesta, ulkonäöstä, hajuvesistä ja hienhajusta, lävistyksistä, tatuoinneista sekä koruista ja vaatetuksesta on eri tahoilla nostettu esiin ja niistä keskustellaan työntekijöiden yhdenvertaisen kohtelun ja yksilönvapauden näkökulmasta. Tarkastelen tässä yhteydessä hieman tarkemmin viimeksi mainittuja asioita henkilöön liittyvinä syinä. - Uutiset
6.10.2015 10.31
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu ikään perustuvan erilaisen kohtelun sallittavuudesta työssä ja ammatissaIkään perustuvan syrjinnän kiellon periaatetta, joka on vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa ja jota on konkretisoitu yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetulla direktiivillä 2000/78/EY, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä Ranskan kaltaiselle lainsäädännölle, jonka mukaan sopimuksen päättymiseen perustuvaa korvausta, jota maksetaan palkanlisänä määräaikaisen työsopimuksen päättyessä silloin, kun työsopimussuhteet eivät jatku toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, ei makseta siinä tapauksessa, että sopimus on tehty nuoren kanssa ajanjaksoksi, joka sisältyy hänen koulu- tai yliopistolomiinsa. - Uutiset
7.9.2015 11.34
Hovioikeus: Yli 25 vuotta yrityksessä työskennelleelle ja hyvin työnsä tehneelle korvausta sairauden perusteella suoritetusta irtisanomisesta ja hyvitystä yhdenvertaisuuslain loukkaamisestaKantajan työkyvyn ei ollut katsottu alentuneen niin pitkäaikaisesti, että vastaajayhtiöltä ei olisi voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Yhtiö määrättiin suorittamaan kantajalle 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, josta 8 kuukauden palkka oli korvausta muusta taloudellisesta vahingosta ja aineettomasta vahingosta. Lisäksi yhtiö tuomittiin suorittamaan kantajalle 7 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. HO, joka hylkäsi yhtiön pääkäsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen selvästi tarpeettomana, hyväksyi KO:n perustelut työsopimuksen irtisanomisen perusteettomuuden ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä suoritettavan korvauksen määrän osalta. HO myös hyväksyi perustelut yhdenvertaisuuslain rikkomisesta tuomitun hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.9.2015) - Uutiset
18.7.2014 15.52
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi irtisanotulle eduskunta-avustajalle korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä – yhdenvertaisuuslain perusteella esitetyt vaatimukset hylättiinKäräjäoikeudessa vireillä olleessa työsopimuksen päättämistä koskevassa riita-asiassa eduskunnan kanslia oli solminut kansanedustajan avustajan kanssa kaksi peräkkäistä lyhytaikaista määräaikaista työsopimusta vaalikautta lyhyemmäksi ajaksi. Työsopimuksiin oli kirjattu niiden määräaikaisuudesta huolimatta irtisanomislauseke. Kaksi päivää ennen toisen määräaikaisen sopimuksen päättymistä työntekijä irtisanottiin henkilökohtaisilla perusteilla. (Vailla lainvoimaa 18.7.2014) - Uutiset
9.3.2012 11.06
Prof. Seppo Koskinen: Vuokratyövoimaa käyttävän yrityksen velvoitteita lisättiinMaaliskuun alusta tulivat voimaan uudet työsopimuslain säännökset vuokratyödirektiivin täytäntöön panemiseksi. Sääntelyssä mielenkiintoinen uusi suunta on lisätä käyttäjäyrityksen vastuita. Tämä on näkynyt sekä uusissa säännöksissä että hieman epämääräisemmin KKO:n tuomiossa 2012:10. - Uutiset
29.11.2022 11.00
Hovioikeus: Uusia työntekijöitä ei ollut otettu samankaltaisiin tehtäviin eikä työntekijää ollut syrjitty iän tai mielipiteen vuoksi - irtisanominen oli perustunut työsopimuslain edellyttämiin taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiinHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että myyntityön uudelleenjärjestelyn myötä myyntityö yhtiössä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja että yhtiöllä siten oli ollut myös tuotannolliset perusteet irtisanoa työntekijöitä. Yhtiö oli näyttänyt, ettei se ollut ottanut irtisanotun väittämin tavoin uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen. Yhtiö oli näyttänyt, että irtisanominen oli ollut seurausta yhtiön talouden sopeuttamisesta ja tuotannon uudelleenjärjestelyistä eikä kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi ollut vaikuttanut hänen ikänsä taikka hänen mielipiteensä taikka muukaan syrjivä tai epäasiallinen peruste. (Vailla lainvoimaa 29.11.2022) - Uutiset
24.11.2022 11.30
Hovioikeus: Palkkion maksaminen eri suuruisena työtaistelutoimenpiteeseen osallistuneille kuin siihen osallistumattomille työntekijöille ei ollut hyväksyttävä syy poiketa työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksestaYhtiö ei ollut kyennyt näyttämään, ettei TSL 2 luvun 2 §:n mukaista syrjintäkieltoa olisi rikottu. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja lopputuloksen yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskevalta osalta (1 500 € /hlö). Aihetta ratkaisun muuttamiseen ei ollut (Vailla lainvoimaa 24.11.2022) - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
14.4.2021 11.10
Hovioikeus: Työn tarjoamatta jättäminen ei ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö jättänyt tarjoamatta kantajalle työtä sen vuoksi, että tämä oli riitauttanut palkkasaatavansa, ja siitä, mikä merkitys oli annettava tämän seikan lausumiselle yhtiön KO:lle toisessa asiassa antamassa vastauksessa huomioon ottaen yhtiön myöhempi kiistäminen. HO piti uskottavana, ettei vastaajayhtiön tarkoitus ollut ollut antaa asiassa sanotun sisältöisiä tunnustusta, eikä yksin tämä seikka siten riittänyt osoittamaan kantajaa syrjityn. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli näyttänyt, ettei kantajalle työn tarjoamatta jättäminen ollut johtunut palkkasaatavien vaatimisesta. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
20.11.2020 11.15
Hovioikeus: Vakuutusyhtiö laiminlöi työn tarjoamisvelvollisuuden irtisanoessaan konsernissa 10 vuotta työskennelleen työntekijän - yhtiö oli menetellyt myös syrjintäkiellon vastaisestiYhtiöllä ei ollut näytetty olleen taloudellisia ja tuotannollisia perusteita kantajan irtisanomiseen, eikä irtisanomiselle siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä. KO:n tuomion lopputulosta ei tältä osin ollut aihetta muuttaa. Syrjinnän osalta HO katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut esittänyt olettaman kumoamiseksi sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut, ettei yhtiö ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättyä korvausta korotettiin ja yhtiön Työllisyysrahastolle maksettavaksi määrättyä osuutta alennettiin. Muilta osin KO:n tuomio jäi voimaan. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
3.9.2020 11.00
Irtisanominen ei ollut perusteeton - työntekijän katsottiin valikoituneen irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystäAsiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, että kantajan irtisanomiseen oli ollut taloudellinen ja tuotannollinen peruste ja että irtisanomiseen oli ollut asiallinen ja painava syy. Näin ollen kantajan kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylättävä. Vastaajayhtiö oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuskin säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
4.10.2019 15.30
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa tatuointeja, lävistyksiä ja korvakoruja käsittelevään rajavartiolaitoksen ohjeeseenApulaisoikeusasiamies piti aiheellisena saattaa Kaakkois-Suomen rajavartioston ohjetta sekä tapauskohtaista harkintaa koskevat huomionsa rajavartioston komentajan sekä rajavartiolaitoksen esikunnan tietoon. Muihin toimenpiteisiini asia ei antanut aihetta. - Uutiset
1.4.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio syrjinnästä perhevapaalle jäämisen perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kunta velvoitettiin suorittamaan valittajalle tasa-arvolain mukaista hyvitystäHO katsoi, ettei kunta ollut osoittanut, että sillä oli ollut A:n ja B:n tai ainakaan A:n valintaan kysymyksessä oleviin tehtäviin hyväksyttävä syy. Kunta oli siten rikkonut tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjinnän kieltoa. Ottaen huomioon kysymyksessä olevan syrjinnän laatu ja laajuus sekä sen kestoaika sekä muut asiassa mainitut olosuhteet HO piti hyvityksen oikeana määränä tässä tapauksessa 6.000 euroa. Enemmälti sitä koskeva valittajan vaatimus oli hylättävä. Valittaja oli vapautettava velvollisuudesta korvata kunnan oikeudenkäyntikulut KO:ssa ja kunta oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n perusteella velvollinen korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kummassakin oikeusasteessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
20.3.2018 16.00
Työsuhdetta ei katsottu puretun koeajalla työntekijän sairauspoissaolon ja tiedossa olevan pitkän sairausloman johdostaKanteen mukaan työsuhde oli purettu syrjivin ja epäasiallisin perustein, koska purku oli tapahtunut kantajan sairauspoissaolon ja tiedossa olevan pitkän sairausloman johdosta. Kantajan mukaan hän ei ollut ollut poissa työstä luvattomasti eivätkä muutkaan kunnan esittämät perusteet purulle pitäneet paikkaansa. Kunta oli kiistänyt kantajan väitteet työsopimuslain vastaisesta purusta. Kunnan mukaan perusteina olivat olleet soveltumattomuus työhön ja työyhteisöön, puutteellinen ammattitaito, työnantajan ohjeiden ja työnjohtomääräysten vastainen menettely sekä epäasiallinen käytös. Kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta hylättiin. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.3.2018) - Uutiset
16.5.2017 9.44
KKO:n ratkaisu siitä, oliko naispuolista työntekijää kohdeltu tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänelle ei ollut maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa äitiysvapaan ajalta siksi, että työehtosopimuksen työssäoloaikaa koskeva ehto ei ollut täyttynyt hänen edellisen lapsensa vuoksi pidetyn perhevapaan johdostaR oli palannut työhön hoitovapaalta 1.9.2008 ja jäänyt uudelleen äitiysvapaalle 18.12.2008. R:n työsuhteeseen sovelletun työehtosopimuksen mukaan "uusi palkallinen vapaajakso seuraavan lapsen johdosta edellyttää kuuden kuukauden työssäolojakson täyttymistä perhevapaajaksojen välillä". R:lle ei ollut maksettu toisen äitiysloman aikana palkkaa. R oli asetettu välillistä syrjintää koskevan kiellon vastaisesti eri asemaan hoitovapaan käyttämisen vuoksi ja siten vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvollisuuden perusteella. Työnantaja oli velvollinen maksamaan R:lle tasa-arvolain mukaista hyvitystä syrjinnästä. - Uutiset
26.7.2016 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Sukulaisen palkkaaminen palkkaajan irtisanomisperusteenaOikeuskäytännössä ei tietojeni mukaan ole arvioitu pelkästään sellaista sukulaisuuteen liittyvää asiatilannetta, että esimies olisi palkannut sukulaisensa työnantajan suosituksen vastaisesti ilman, että esimies olisi mitenkään muutoin toiminut epäasiallisesti (esimerkiksi suosinut sukulaistaan). Julkisella sektorilla tällaiset sukulaisuusasetelmat on ratkaistu esteellisyyssäännöksillä. Yksityisellä sektorilla ei ole esteellisyyssäännöksiä, mutta ilman niitäkin esimiehen tulee käyttäytyä siten, että tilanne ei näytä ulospäin sukulaisen suosinnalta. Julkisella sektorilla esteellisyyssäännökset estävät virkamiestä ottamasta viranomaisen palvelukseen omaa sukulaistaan tai olemaan ylimalkaan edes mukana sukulaistaan koskevassa asiassa. Vastaavasti myös yksityisellä sektorilla esimiehen tulee, aina kuin suinkin se on mahdollista, pidättäytyä omaa sukulaistaan koskevan asian käsittelystä. Yksityisellä sektorilla tämä voidaan johtaa työntekijän lojaliteettivelvoitteesta työnantajaansa kohtaan sekä asemansa mukaisen käyttäytymisen vaatimuksesta. - Uutiset
26.5.2016 13.13
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin ettei oppi- ja työsopimuksen purkamiseen koeaikana ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallista ja hyväksyttävää syytäA:n oppisopimuskoulutus oli tähdännyt varaosamyyjän ammattiin. Koeajan tarkoitus oli ollut varata työnantajalle ja työntekijälle riittävästi aikaa puolin ja toisin selvittää työntekijän soveltuvuus työhön. V Oy:ssä A oli palvellut pääsääntöisesti yhtiön korjaamotoimintaa eikä juurikaan ulkopuolisia asiakkaita. Hän oli ollut töissä noin puolitoista kuukautta, joista ensimmäiset neljä viikkoa eläköityvän kokeneen työntekijän opastuksessa. Hovioikeus katsoi, että aika, jonka A oli ollut töissä ennen sairastumistaan, oli ollut riittävä A:n soveltuvuuden arvioimiseksi koeajan tarkoitusta vastaavalla tavalla. Yhtiö ei näyttänyt, että A:n oppi- ja työsopimuksen purkamiseen koeajalla olisi ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen ja hyväksyttävä peruste. (Vailla lainvoimaa 26.5.2016) - Uutiset
1.3.2016 10.13
Romanivaatetuksen työasuna kieltänyt yhdistyksen toiminnanjohtaja tuomittiin syrjintärikoksestaVarsinais-Suomen KO on tuominnut myymälää ylläpitävän yhdistyksen toiminnanjohtajan 30 päiväsakkoon syrjintärikoksesta, kun hän oli päättänyt, ettei romaninainen voi jatkaa työkokeiluaan, mikäli hän käyttää romanivaatetusta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on tyytyväinen tuomioon, joka on linjassa aikaisemman oikeuskäytännön kanssa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa / ks. Edilex-uutiset 15.11.2016: Hovioikeus tuomitsi romanihameen käytön työpaikalla kieltäneen toiminnanjohtajan työsyrjinnästä sakkoihin. - Uutiset
4.2.2016 17.06
Turkkilaista syntyperää olevan pizzerian työntekijän työsopimus purettiin hänen kieltäydyttyään peruuttamasta riita-asiaansa edellisen työnantajansa välillä – työnantaja tuomittiin käräjäoikeudessa korvauksiin työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitykseen syrjintäkiellon rikkomisestaKO oli katsonut, ettei työsuhteen purkamiseen ollut TSL 8 luvun 1 §:n mukaista perustetta ja turkkilaista syntyperää olevaa työntekijää oli kohdeltu epäsuotuisammin kuin työnantaja olisi uskaltanut kohdella tässä työssä suomalaista työntekijää. Työnantaja oli tuomittu suorittamaan työntekijälle irtisanomisajan palkkaa, muita palkkasaatavia ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä syrjintäkiellon rikkomisesta 6 000 euroa. Työntekijän itsensä pitämää tuntikirjanpitoa oli tapauksessa pidetty oikeana, eikä vastaaja näyttövelvollisena ollut kyennyt horjuttamaan tätä ja näyttämään työtuntien määrää kantajan ilmoittamaa pienemmäksi. Asianosaiset peruivat valituksensa HO:ssa sovinnon johdosta. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) - Uutiset
29.10.2015 14.22
Työsopimus purettiin apteekin työntekijän aikaisemman terveydentilan perusteella tehdyn irtisanomisen vuoksi - rikoslain työsyrjintäsäännös koski myös välillistä syrjintää ja apteekin toimitusjohtaja tuomittiin työsyrjinnästä sakkoihinHO katsoi asiassa tulleen näytetyksi, että vastaajana ollut toimitusjohtaja oli asettanut työntekijän epäedulliseen asemaan terveydentilan perusteella. Vastaaja oli toiminut tahallisesti, kun hän oli tietoisena työntekijä aikaisemman irtisanomisen syynä olleesta terveydentilasta soveltanut työntekijään apteekin käytäntöä, jonka mukaan kerran individuaaliperusteella irtisanottua henkilöä ei oteta uudestaan yhtiön palvelukseen. Menettelylle ei ollut painavaa, hyväksyttävää syytä. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt siihen työsyrjintään, josta hänelle oli ensisijaisesti vaadittu rangaistusta. Vastaaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2015) - Uutiset
26.8.2011 14.00
Tampereen kaupungin asettama rekrytointikielto oli yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon vastainenApulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on antanut Tampereen kaupunginhallitukselle huomautuksen kaupungin lainvastaisesta menettelystä. Kaupungin ulkoistettavan Tietotekniikka Liikelaitoksen henkilökunnalle oli asetettu rekrytointikielto. - Uutiset
19.9.2007 6.20
Vuokratyödirektiivistä pyritään saamaan ratkaisuaPalveludirektiivin ulkopuolelle jätettyä vuokratyötä koskeva vuokratyödirektiivi saattaa liikahtaa eteenpäin Portugalin puheenjohtajuuskaudella. Komission vuoden 2002 alussa antama ja saman vuoden lopussa Euroopan parlamentin lausunnon johdosta muuttama ehdotus direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista on ollut jäissä syksystä 2004. Portugalin johtama neuvoston työryhmä selvittää parhaillaan onko direktiivin etenemiseen nyt mahdollisuuksia, kerrotaan Palkansaajajärjestöjen EU-edustustosta. - Uutiset
9.2.2004 10.50
Prof. Seppo Koskinen: Yhdenvertaisuuden turvaamisesta uusi lakiYhdenvertaisuuslaki (21/2004) tuli voimaan 1.2.2004. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa. - Uutiset
9.10.2023 11.55
Hovioikeus: Oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön (ään.) - yhtiö ei voinut hovioikeudessa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että työntekijän oikeus vaatia palkkasaataviaan ja yhdenvertaisuuslain mukaisia hyvityssaataviaan olisi vanhentunutHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei yhtiö voinut HO:ssa vedota kanteen hylkäämisen perusteena siihen, että kantajan oikeus vaatia palkka- ja hyvityssaataviaan olisi vanhentunut. Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko kantajan ja yhtiön välillä ollut työsuhde. HO katsoi KO:n tavoin, että näyttötaakka työsuhteen olemassaolosta oli siihen vedonneella kantajalla. Mikäli työsuhde katsottiin näytetyksi, ratkaistaviksi tulivat riitakysymykset siitä, kuinka pitkään työsuhde oli jatkunut ja minkä verran kantaja oli työskennellyt. Kun yhtiö oli kiistänyt työsuhteen olemassaolon kokonaan, kantajalla oli velvollisuus osoittaa väittämänsä työsuhteen kesto. Hänen oli tullut varautua siihen jo KO:ssa, eikä KO:n ratkaisua katsoa työsuhteen päättyneen kantajan kanteessaan esittämää aiemmin ollut sinänsä pidettävä väittämistaakkaa koskevan OK 24 luvun 3 §:n 2 momentin vastaisena lopputuloksena. Väitetysti tehtyjen työtuntien määrän osalta HO hyväksyi KO:n johtopäätökset näyttötaakan jaosta. Lisäksi jos työsuhteen katsottiin olleen olemassa, arvioitavaksi tuli myös se, oliko kantajaa syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä säädetyn vastaisesti työsuhteen aikana. Erimielisyys koski sitä, oliko kantaja ollut työsuhteessa yhtiöön. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaaa 9.10.2023) - Uutiset
4.1.2022 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi työsuhteeseen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvat vaatimukset - kysymys oli ollut pikemminkin naapurinavusta kuin työsuhteessa tehdystä työstäKantaja kanne oli perustunut väitteeseen, että hän oli 22.4.2018 alkaen työskennellyt kuuden kuukauden ajan jokaisena päivänä keskimäärin kymmenen tuntia päivässä varastomiehenä vastaajayhtiön palveluksessa. Hän oli väittänyt saaneensa käteisenä palkkaa noin 400 euroa kuukaudessa. Hänen mukaansa tämä oli mahdollista siksi, että hän ei ulkomaalaissyntyisenä ja suomea osaamattomana pystynyt valvomaan etujaan ja oikeuksiaan. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 11.999,12 euroa (sis. alv 2.241,12 euroa) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 4.1.2021) - Uutiset
4.8.2021 13.30
Linja-autonkuljettajan työsopimuksen koeaikapurulle pitkän sairasloman päättymisen jälkeen oli ollut hyväksyttävä ja asiallinen perusteAsiassa oli näytetty, että kantajan ja Kuljetus Oy:n välillä oli 4.6.2019 sovittu noudatettavaksi 6 kuukauden koeaika. KO oli katsonut asiassa selostetun näytön perusteella kantajan saattaneen todennäköiseksi, että todellinen purkamisperuste oli ollut TSL 1:4.4 tarkoitetulla tavalla epäasiallinen. Kuljetus Oy oli kuitenkin näyttänyt, että purkamiseen oli ollut TSL 1:4.4 edellyttämä asiallinen syy. Purkaminen ei ollut ollut syrjivä. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 4.8.2021)