Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- yhdenvertai* syrji* työsopi*
- Uutiset
20.11.2020 16.00
Kaupalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta selkäkivuista kärsineen työntekijän työsuhteen päättämiselle - työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintääKaupalla ei ollut esitetyn selvityksen perusteella ollut edellytyksiä heti opintovapaan päättymisen jälkeen arvioida työntekijän työkyvyn heikentyneen pysyvästi sellaiselle tasolle, että kaupalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Selvittämättä oli jäänyt, että ammattiliitosta eroamisella olisi ollut vaikutusta työntekijän irtisanomiseen. Kohtuulliseksi irtisanomiskorvauksen määräksi oli harkittu 12 kuukauden palkkaa vastaava määrä, josta aineettoman korvauksen osuudeksi oli katsottu 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Kun kauppa ei ollut selvittänyt ennen työntekijän irtisanomista mukautusmahdollisuuksia, myös työsuhteen päättäminen työntekijän vamman ja terveydentilan takia oli ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua välitöntä syrjintää. Selvittämättä oli jäänyt, että kaupalla olisi ollut oikeutusperuste menettelylle. Näyttämättä oli jäänyt, että työntekijää olisi syrjitty ammattiliittoon kuulumattomuuden perusteella tai että hänen olisi arvioitu olevan sairaalloisen lihava ja että häntä olisi sillä perusteella syrjitty.(Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
4.1.2023 15.00
Apulaisoikeusasiamies: Henkilöstön vuokrausta ja palveluiden tuottamista koskevien sopimusten rekrytointikiellotAOA saattoi asiassa (kohdissa 3.4.3 ja 3.4.5) esittämänsä käsitykset menettelyn lainvastaisuudesta Helsingin kaupungin tietoon. - Uutiset
30.8.2022 11.50
Hovioikeus alensi yliopiston maksettavaksi tuomitun korvauksen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 42.140,89 euroon - hyvitystä syrjinnästä 8.000 euroa - hyvitysvaatimus oikeudenkäynnin viivästymisestä hylättiinHO:ssa oli riidatonta, ettei yliopisto ollut täyttänyt työn tarjoamisvelvollisuuttaan palkattuaan B:n 22.6.2016 osa-aikaiseksi italian kielen opettajaksi kantajan sijasta. Kantajan irtisanominen oli tältä osin ollut perusteeton ja kantajalla oli oikeus korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO:ssa kysymys oli näin ollen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä. Lisäksi korvauksen määrään välillisesti vaikuttavina seikkoina kysymys oli irtisanomiseen liittyvistä muistakin syistä eli siitä, oliko yliopisto ennen kantajan irtisanomista ottanut uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin, joita kantaja oli tehnyt tietoisena tulevista säästötarpeista, oliko tarjolla ollut työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi epäasiallisin perustein. Kysymys oli siten myös siitä, oliko kantaja oikeutettu hyvitykseen syrjinnän perusteella sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 30.8.2022) - Uutiset
12.4.2022 14.40
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa työntekijän työsopimusta tuotannollisella tai taloudellisella perusteella eikä myöskään henkilökohtaisella irtisanomisperusteella sen vuoksi, ettei hän olisi enää kyennyt selviytymään työtehtävistään - yliopisto oli kohdistanut sisäilma-asioita esille ottaneeseen työntekijään mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa välitöntä syrjintääKorvauksen määrää harkitessaan HO otti ottanut huomioon, että työntekijän työsuhde yliopistolla oli ennen irtisanomista kestänyt lähes 30 vuotta. Työntekijä ei ollut kyennyt työllistymään irtisanomisensa jälkeen. Työntekijälle tuomittiin asiassa selostetuin tavoin maksettavaksi myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että kohtuullinen korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 12 kuukauden palkkaa vastaavat 29.936,40 euroa. Koska yliopisto oli kantajan työsuhteen irtisanoessaan kohdistanut häneen mielipiteeseen ja sairauteen perustuvaa yhdenvertaisuuslain 10 §:ssä kiellettyä välitöntä syrjintää, yliopisto oli lain 23 §:n nojalla velvollinen maksamaan työntekijälle hyvitystä, jonka määrä tuli lain 24 §:n 1 momentin mukaan olla oikeudenmukaisessa suhteessa teon vakavuuteen. Teon vakavuutta arvioitiin ottamalla huomioon rikkomuksen laatu, laajuus ja kesto. HO harkitsi loukkauksen laatu, TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus ja muut asiassa todetut seikat huomioon ottaen hyvityksen määräksi 8.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
21.2.2022 11.40
Hovioikeus äänesti risteilypäällikön työsuhteen irtisanomista koskevassa riidassa - korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä alennettiin 35.079,19 euroksi, hyvitys 5.000 euroksi ja oikeudenkäyntikulut KO:ssa 30.000 euroksiLaivayhtiön valituksen johdosta asia oli HO:ssa arvioitavana samassa laajuudessa kuin KO:ssa. HO:ssa ratkaistavina kysymyksinä siten olivat kantajan kanneperusteiden mukaisesti - oliko vastaajalla ollut merityösopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaiset asialliset ja painavat syyt kantajan työsopimuksen irtisanomiselle, - oliko kantajaa hänen työsuhteensa aikana syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä tarkoitetusta syystä ja/tai oliko kantajaan hänen työsuhteensa aikana tai sen jälkeen kohdistettu lain 16 §:n mukaisia kiellettyjä vastatoimia, ja - oliko vastaaja aiheuttanut kantajalle merityösopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella korvattavaa vahinkoa. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi asiassa oli ensin arvioitava, oliko kantajan tehtävä risteilypäällikkönä vakinaistunut. Eriävä mielipide koski seuraavia kysymyksiä: i) oliko laivayhtiöllä ollut asialliset ja painavat perusteet irtisanoa työntekijän työsopimus; ii) oliko työntekijään kohdistettu kiellettyjä vastatoimia: iii) mitkä olivat korvauksen ja hyvityksen määrät; ja iv) oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. (Vailla lainvoimaa 21.2.2022) - Uutiset
17.12.2021 11.20
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeajalla työntekijän sairauden vuoksiAsiassa mainitsemillaan ja KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei yhtiö ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä olettamaa siitä, että kantajan työsopimus oli purettu koeajalla hänen sairautensa vuoksi. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättävän korvauksen (5 kk) osalta. Asiassa väitetystä syrjinnästä kielen ja kansalaisuuden perusteella lausutuilla sekä KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavan hyvityksen (5 000 €) osalta ollut. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisajan palkan (2 viikon) osalta. (Vailla lainvoimaa 17.12.2021) - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
30.12.2020 11.45
Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen: Vahingonkorvauslain mukainen kärsimyskorvaus työsyrjinnästä - KKO:2020:97Työoikeudellisia korvausseuraamuksia määrätään useiden eri lakien perusteella. Korvaukset ovat myös erityyppisiä ja erinimisiä. Esimerkiksi laittoman työsopimuksen päättämisen yhteydessä loukatulla työntekijällä voi olla TSL 12:2:n mukaisen asteikkokorvauksen lisäksi tai yksinomaan oikeus YTL 62 §:ssä säädettyyn hyvitykseen, Tasa-arvoL 11 §:n mukaiseen hyvitykseen syrjinnän kiellon rikkomisesta tai hyvitykseen YVL 8 §:ssä säädetyn syrjinnän kiellon rikkomisesta. Nämä kaikki tuomitaan aineettomasta loukkauksesta. Korkeimman oikeuden uudessa tuomiossa kyse oli siitä, miten työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus otetaan huomioon arvioitaessa vahingonkorvauslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista oikeutta korvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, kun työntekijää oli syrjitty rangaistavaksi säädetyllä teolla. Tästä ei ole olemassa säännöstä. - Uutiset
17.12.2020 9.44
KKO: Kun arvioitiin työsyrjinnän kohteeksi joutuneelle henkilölle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää, huomioon oli otettava hänelle samaan menettelyyn perustunut työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittu korvaus siltä osin kuin työsopimuslain mukainen korvaus sisälsi korvausta aineettomasta vahingostaC:lle riita-asiassa yhdenvertaisuuslain nojalla maksettavaksi tuomitun hyvityksen ja TSL:n nojalla tuomitun aineettoman korvauksen määrä oli ollut yhteensä yli 10 000 euroa. KKO katsoi, että C:n henkilöön kohdistunut loukkaus oli tullut kokonaan hyvitetyksi hänelle riita-asiassa maksettavaksi tuomitulla korvauksella ja hyvityksellä. Näin ollen kärsimyskorvausta koskeva vaatimus oli hylättävä. HO:n tuomiota muutettiin siten, että A ja B vapautettiin velvollisuudesta maksaa C:lle korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä korkoineen. Muilta osin HO:n tuomiota ei muutettu. - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästäHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
20.9.2019 9.08
Ilmoitus uskontoon perustuvista rukoushetkistä ja tarve niiden huomioimisesta työajan sijoittelussa johti työsopimuksen allekirjoittamatta jättämiseen - Helsingin käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästäTehtävään valittu A oli työsopimuksen allekirjoitustilaisuudeksi sovitussa tapaamisessa kertonut, että hän tarvitsee työpäivän aikana islamin uskontoonsa kuuluvia rukoushetkiä varten vapaata perjantaisin tunnin talviaikaan klo 12.00-13.00 ja kesäaikaan 13.00-14.00 ja muina päivinä noin viisi minuuttia. Kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja oli päättänyt, ettei työsopimusta allekirjoiteta tilaisuudessa. Kysymys oli siitä, olivatko kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja ja toimitusjohtaja syyllistyneet rangaistavaan työsyrjintään ja HR-vastaava avunantoon työsyrjintään syytteen teonkuvauksessa kuvatulla menettelyllään ja toimitusjohtaja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys oli siitä, oliko rakennuttamisjohtajalla ollut painava syy jättää työsopimus allekirjoittamatta selvittääkseen asiaa ja jättääkseen asian virastopäällikön ratkaistavaksi ja oliko rakennuttamisjohtajalla ollut toimivaltainen toimitusjohtajan palattua hoitamaan virkaansa päättämään alaisensa palkkaamisesta ja tämän työehdoista. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
6.9.2018 13.30
Riitaa luvattomista tankkauksista yrityksen polttoainekortilla: Työsopimusta ei voitu purkaa - työnantaja ei menetellyt syrjivästi terveydentilan perusteellaHO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut, ettei työnantaja ollut menetellyt työntekijän työsuhdetta päättäessään laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja että työntekijän työsuhteen purkamiselle ei ollut ollut laissa säädettyä erittäin painavaa syytä. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantaja ollut menetellyt yhdenvertaisuuslain 8 §:n tarkoittamalla tavalla syrjivästi. Asiassa ei ollut voinut syntyä syrjintäolettamaa, koska työnantaja ei ollut tiennyt työntekijän sairauslomasta silloin, kun työsuhteen päättämisestä oli 1.2.2016 työnantajan esille tuomilla perusteilla työntekijälle ilmoitettu. Vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.9.2018) - Uutiset
27.6.2018 11.34
Seppo Koskinen – Mika Valkonen: Työsyrjintärikos ja ammatillinen edunvalvonta – KKO:2018:46Korkein oikeus asetti työsyrjintärikoksesta syytetylle velvoitteen esittää uskottava peruste epäasiallisen työnantajan edustajan käyttäytymisen työsuojeluviranomaisen tutkittavaksi saattaneen työntekijän irtisanomiselle. Korkein oikeus ei pitänyt syytetyn tuntemaa luottamuspulaa irtisanottua työntekijää kohtaan uskottavana. Korkeimman oikeuden mukaan asian saattaminen työsuojeluviranomaiselle oli rinnastettavissa ammatilliseen edunvalvontaan. - Uutiset
22.5.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Liikalihavuus ei oikeuta eriarvoiseen kohteluun - KKO:2018:39Euroopan unionin tuomioistuin on jo muutamia vuosia sitten linjannut, että liikalihavuus voidaan edellytysten täyttyessä luokitella vammaksi työelämässä (C‑354/13). Oikeus katsoi, että jos ylipaino vaikuttaa työntekijän suoriutumiseen työtehtävistä, se voidaan katsoa vammaksi. Vammaisuus puolestaan on erikseen mainittu syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä. Liikalihavuutta on arvioitu myös Suomessa syrjintäkriteerinä. Meillä liikalihavuus voi olla syrjintää myös terveydentilan vuoksi. Korkeimmassa oikeudessa tämä lähestymistapa on nyt hyväksytty. - Uutiset
18.5.2018 9.17
KKO:n ratkaisu ylipainoisen työntekijän syrjinnästä - hovioikeuden tuomio kumottiinA oli työskennellyt 16.3.2011 - 31.7.2012 työnantajayhtiön palveluksessa lähes yhtäjaksoisesti kolmessa määräaikaisessa työsuhteessa linja-autonkuljettajana. Yhtiö ei ollut viimeisen määräaikaisen työsopimuksen jälkeen solminut A:n kanssa uutta työsopimusta. Työterveyslääkäri ei A:n ylipainon vuoksi ollut arvioinut A:n sopivuutta työhön eikä siten myöskään kirjoittanut A:lle sopiva työhön -lausuntoa. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevin perustein katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta tämän terveydentilan perusteella. HO:n tuomio kumottiin. Ks. KKO:2018:31. - Uutiset
26.4.2018 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Syrjintä työhönotossa ja korvattava vahinko – KKO:2018:31Tuomiossa oli kysymys ensi sijassa siitä, onko yhtiö syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella työhönotossa, kun yhtiö on päättänyt, ettei A:lle enää tarjota uusia määräaikaisia työsopimuksia sillä perusteella, että A:n käytettävyys tilapäisenä työntekijänä on sairauspoissaolojen vuoksi heikentynyt. Koska tuomiossa katsottiin näin tapahtuneen, seuraavaksi kysymys oli vahingonkorvauksen tuomitsemisen edellytyksistä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A oikeutettu yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. - Uutiset
16.4.2018 11.00
KKO:n ratkaisu syrjinnästä työhönotossa terveydentilan perusteella ja vahingonkorvauksestaA oli työskennellyt X Oy:ssä lukuisissa lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa tilapäisenä ahtaajana. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että yhtiö oli syrjinyt A:ta terveydentilan perusteella, kun se oli lakannut tarjoamasta A:lle töitä hänen sairauspoissaolojensa vuoksi. Yhtiö tuomittiin maksamaan A:lle vahingonkorvausta TSL 12 luvun 1 §:n perusteella. - Uutiset
7.7.2017 14.04
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.385,55 euroa sekä irtisanomisajan palkanHovioikeuden tuomion lopputulos oli, että tuomiossa todetulla tavalla työntekijä voitti kanteensa työsuhteen määräaikaisuuden perusteettomuutta, irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta sekä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevien vaatimusten osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei sitä vastoin ollut siltä osin kuin kanne oli hylätty lisätöiden tarjoamisvelvollisuutta, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ja työnantajan tiedottamista koskevien vaatimusten osalta. (Ään., vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
23.9.2015 8.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen osa-aikaistamisesta, menettelyn syrjivyydestä iän perusteella, irtisanoutuneen työntekijän oikeudesta korvaukseen ja työsuhteessa olleiden työntekijöiden määrän laskemisesta yt-lakia sovellettaessaHO katsoi, ettei yhtiöllä ollut asiallista ja painavaa syytä eikä TSL 7 luvun 3 §:ssä mainittuja taloudellisia ja tuotannollisia perusteita muuttaa yksipuolisella päätöksellä kantajan työsuhdetta osa-aikaiseksi. HO myös katsoi, ettei kantajan oikeus korvaukseen ollut rauennut, kun hän oli irtisanonut eikä purkanut työsopimuksensa 27.5.2013 eli yli 14 päivää hänelle 28.2.2013 ilmoitetun työsuhteen osa-aikaistamisen jälkeen ja ajankohtana, jolloin osa-aikaistaminen ei vielä ollut tullut voimaan. Kantajan oikeutta työsopimuslain mukaiseen korvaukseen työnantajan menettelyn johdosta ei siten voitu evätä. Työnantaja oli velvollinen suorittamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL 12:2 §:n mukaan, eikä TSL 12:1 §:n mukaan. Kantajaa oli myös kohdeltu hänen ikänsä perusteella yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, minkä vuoksi hänellä oli oikeus yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Yt-lain 2 §:n 1 momenttia HO tulkitsi siten, että työntekijämäärää laskettaessa ei oteta huomioon sitä, minkälaiseen sopimukseen työsuhde perustuu, jos työntekijä tekee yrityksen säännönmukaiseen toimintaan kuuluvia töitä siinäkin tapauksessa, että työntekijät vaihtuvat. Yhtiön katsottiin menetelleen huolimattomasti laiminlyödessään yt-lain mukaiset neuvottelut, minkä johdosta kantajalla oli oikeus myös yt-lain mukaiseen hyvitykseen. (Eri miel. / Vailla lainvoimaa 23.9.2015). Ks. KKO:2017:86 ! - Uutiset
2.7.2014 13.01
KKO:n ratkaisu työsopimuslain mukaista syrjintää koskevassa asiassaTyönantajan katsottiin asettaneen P:n irtisanottujen tuen saamisen ehtojen kannalta hänen ikänsä perusteella muita epäsuotuisampaan asemaan, mutta tälle menettelylle oli yhdenvertaisuuslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu oikeutettu tavoite. Työnantaja ei siten ollut menetellyt työsopimuslain 2 luvun 2 §:n syrjintäkiellon vastaisesti, eikä P sen vuoksi ollut oikeutettu vahingonkorvaukseen tuen epäämisen perusteella. - Uutiset
2.2.2023 11.55
Hovioikeus: Työsopimus oli purettu koeaikana todellisten ja oletettujen selkävaivojen sekä raskauden takiaNäitä perusteita oli pidettävä tasa-arvolaissa ja yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuilla tavoilla syrjivinä eikä työnantajalla siten ollut ollut TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitettua koeajan tarkoitukseen nähden asiallista syytä työsopimuksen purkamiselle koeaikana. HO hyväksyi asiassa mainitsemin lisäyksin KO:n perustelut ja johtopäätökset työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen osalta. Aihetta muuttaa KO:n tuomiota myöskään tasa- arvolain ja yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittavien hyvitysten osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 2.2.2023) - Uutiset
7.3.2022 16.00
Hovioikeus: Rakennustyöntekijä oli voitu irtisanoa - ei syrjitty, varoitus oli ollut aiheellinen, poissaololle ei ollut mitään hyväksyttävää syytä, ei näyttöä esimiehen uhkaamisesta väkivallallaAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kantajan työsopimus irtisanottu ilman TSL:n mukaista henkilöstä johtuvaa perustetta. Tämän kysymyksen osalta ratkaistavana oli kantajan valituksen johdosta erityisesti se, oliko kantajalle 14.8.2018 annettu varoitus ollut perusteeton eli oliko kantajalla ollut oikeus 7.–13.8.2018 välisenä aikana kieltäytyä työnantajan hänelle tarjoamasta työstä. Lisäksi tässä yhteydessä ratkaistavana oli se, oliko kantaja ollut luvatta pois töistä 6.9.2018 ja 14.9.2018 ja oliko hän uhannut esimiestään. Mikäli varoitus katsottiin aiheelliseksi sekä toinen tai molemmat työnantajan väittämistä luvattomista poissaoloista ja väitetty uhkailu katsottiin näytetyksi, ratkaistavana oli vielä, oliko kysymys ollut sellaisesta TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ien mukaisesta velvoitteiden vakavasta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, että työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja syrjinyt kantajaa yhdenvertaisuuslain 8 §:ssä kielletyllä tavalla. Jos kantajat vaatimukset joltain osin hyväksyttiin, kysymys oli vielä korvausvelvollisuuden määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu muilta kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
15.12.2021 11.00
Irtisanominen kohdistettiin palkkasaataviaan ammattiliittonsa välityksellä vaatineeseen "kakkosmylläriin" TSL 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon vastaisestiAsiassa oli pidettävä selvitettynä, että kantaja oli yhtiön toimesta valittu irtisanottavaksi kantajan väittämin tavoin sen vuoksi, että hän oli ammattiliittonsa välityksellä vaatinut hänelle kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia. Kantajan irtisanominen ei ollut näytetty tapahtuneen TSL 7 luvun 1 §:n yleissäännöksen edellyttämästä asiallisesta ja painavasta syystä. Kantajan irtisanominen oli näin ollen lainvastainen, vaikka vastaajalla oli ollut peruste työntekijöiden määrän vähentämiseen. Kantaja oli näin ollen oikeutettu saamaan TSL 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetun korvauksen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Kohtuulliseksi TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määräksi oli katsottu kantajan vaatima 6 kk:n palkkaa vastaava korvaus, josta aineettoman vahingon korvausta oli kantajan pyytämin tavoin 3 kk:n palkkaa vastaava osuus. Asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajalla olisi ollut oikeus vaatimaansa yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaiseen hyvitykseen. KO oli katsonut, että asiassa oli jäänyt selvittämättä, että kantajan työsopimuksen irtisanomisen tosiasiallinen peruste oli johtunut yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla ammattiyhdistystoiminnasta. Työehtosopimuksen mukaisten palkkavaatimusten esittämistä ammattiliiton kautta ei yksinään voitu pitää tällaisena. - Uutiset
28.3.2023 11.45
Hovioikeus: Yhtiöllä ei näytetty olleen työsopimuslain edellyttämää asiallista ja painavaa syytä siivojan irtisanomiseen - irtisanomisen ainakin yhtenä perusteena olivat olleet työntekijän yhteydenotot ammattiliittoon ja työsuhteeseen liittyvien ongelmien esille nostaminenAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta HO:ssa kyse siitä, oliko kantaja laiminlyönyt työsuhteessaan työsuhteen mukaisia velvoitteitaan tavalla, jonka johdosta yhtiöllä oli ollut oikeus irtisanoa kantajan työsopimus. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko työsuhteen päättämisen yhteydessä kantajaa syrjitty ammatti- ja ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Edelleen kyse oli korvausten määrästä, mikäli katsottiin, että työsuhteen päättämiselle ei ollut ollut perustetta tai että se oli päätetty syrjivin perustein. Lisäksi kysymys oli kantajan oikeudesta vaatimiinsa palkkasaataviin, odotusajan palkkaan sekä korvaukseen työterveyshuollon kustannuksista. Yhtiön kantajalle yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä maksettava määrä alennettiin 5.000 euroksi KO:n tuomiosta ilmenevine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 28.3.2023) - Uutiset
9.3.2023 11.55
Hovioikeus: Esimiehen epäasiallinen käyttäytyminen, sairauslomien väärinkäyttö ja syrjintäRatkaistavana oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentin mukainen kantajan henkilöön liittyvä asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsopimus ja oliko yhtiöllä valituksessa mainituilla perusteilla ollut oikeus irtisanoa työsuhde varoitusta antamatta ja selvittämättä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla hänet muuhun työhön. Mikäli katsottiin, että kantajan irtisanominen oli tapahtunut lainvastaisesti, oli ratkaistavana myös se, oliko häntä syrjitty terveydentilasta johtuen. KO:n tuomiota muutettiin syrjinnän osalta. HO katsoi, ettei irtisanomisen peruste ollut liittynyt kantajan terveydentilaan tai sairauksiin, vaan siihen, että hänen oli epäilty väärinkäyttäneen sairauslomia ja hoitovapaita ja tällä tavoin saaneen palkallista vapaa-aikaa osallistuakseen koiranäyttelyihin. (Vailla lainvoimaa 9.3.2023) - Uutiset
3.10.2016 16.30
Hovioikeus: Tilapäisenä ahtaajana työskennellyttä ei syrjitty työhönotossa sairauden perusteellaTilapäisen ahtaustyön luonne huomioon ottaen asiaa oli arvioitava työhönottotilanteena. Kun kyse on työhönottotilanteesta ja tilapäisen työvoiman tarpeesta, työsopimuksen solmimatta jättämiselle työntekijän sairauden perusteella ei HO:n mukaan voida asettaa yhtä tiukkoja edellytyksiä kuin työnantajan irtisanomisoikeudelle. Ahtausalan ominaispiirteet huomioon ottaen työnantajalla on oikeus valita tilapäisiksi ahtaajiksi sellaisia työntekijöitä, joiden työnantaja voi olettaa selviytyvän työtehtävistään ilman merkittäviä sairauspoissaoloja. HO katsoi asiassa, että ahtaajan sairauspoissaolojen määrä oli ollut niin suuri, että yhtiöllä oli ollut perusteltu ja hyväksyttävä syy olla tarjoamatta hänelle työtä sen jälkeen, kun se oli 5.7.2012 saanut tiedon työntekijän työkyvyttömyydestä ajalla 14.6 – 5.7.2012. Yhtiö ei siten ollut työhönottotilanteessa syrjinyt työntekijää tämän terveydentilan perusteella. (Vailla lainvoimaa 3.10.2016) - Uutiset
18.5.2015 11.31
Ammattikorkeakoulun koulutuspäällikön toimintaa aktiivisesti arvostelleille opettajille korvauksia laittomista irtisanomisista, yt-lain rikkomisesta ja syrjinnästäHO velvoitti AMK:n suorittamaan kolmelle irtisanomalleen musiikinopettajalle yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä kullekin erikseen 6 000 euroa, korotti AMK:n maksettavaksi tuomittuja korvauksia kahden opettajansa työsopimuksen laittomista irtisanomisista ja velvoitti AMK:n korvaamaan irtisanottujen oikeudenkäyntikulut. Kullekin kolmelle kantajalle tuomittua 20 000 euron hyvitystä yt-lain rikkomisena pidettiin kohtuullisena. (Vailla lainvoimaa 18.5.2015) - Uutiset
24.8.2023 11.30
Hovioikeus: Koeaikapurulle ei ollut kaupungin väittämiä asiallisia ja tasapuolisia syitä, minkä vuoksi työsopimus oli purettu työsopimuslain vastaisesti - kaupunki ei ollut tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta syrjinyt työntekijääHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt väittämiensä purkamisperusteiden olleen todellisia ja TSL:n 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallisia ja tasapuolisia. HO katsoi, ettei kaupunki ollut KO:n tuomiossa todetulla tavalla eli tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta kuitenkaan syrjinyt kantajaa purkaessaan tämän työsopimuksen koeajalla. HO vapautti kaupungin velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5.700 euroa. Kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.8.2023) - Uutiset
29.4.2022 11.30
Työnantaja menetteli sairauslomalla olleen työntekijän osalta syrjivästi pikkujoulun, Teboilin luottokortin ja joulukinkun osalta - työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus heti päättyväksiTyöntekijä oli ollut sairauslomalla 21.9.2019-29.2.2020 leikkaushoitoa vaatineiden selkäkipujen vuoksi. Työntekijän mukaan häntä ei ollut sairausloman aikana kutsuttu työpaikan pikkujoulun ruokailun jälkeen olleeseen stand up-esitykseen, hänelle ei ollut annettu joulukinkkua eikä hänelle ollut tarjottu Teboil-korttia. Lisäksi työntekijä oli katsonut, että työnantajan menettely oli ollut syrjivää töihin paluun osalta työntekijän sairausloman päättyessä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
16.4.2018 15.00
Terveydentilan perusteella tehty koeaikapurku: Hovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitsemaa korvausta aineettomasta vahingosta ja yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestäKantajan työsuhde Vesihuolto Oy:öön oli kestänyt vain hieman alle kolme kuukautta, josta hän oli ollut työssä yhdeksän päivää ja kaksi tuntia. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siitä, että Vesihuolto Oy ei ollut purkanut kantajan työsopimusta hänen henkilöönsä ja työsuoritukseensa liittyvästä, asiallisena pidettävästä syystä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen kantajalle perusteettomasta työsopimuksen päättämisestä tuomittavan aineellisen vahingon määrästä. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioiden ja ottaen erityisesti huomioon kantajan työsuhteen lyhyen keston Vesihuolto Oy:ssä HO päätyi siihen, että KO:n määräämää korvausta aineettomasta vahingosta oli alennettava. Kohtuullinen aineettoman vahingon korvauksen määrä oli kantajan 3 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta HO päätyi siihen, että KO:n määräämää 8.000 euron hyvitystä oli alennettava. Hyvityksen kohtuullinen määrä oli 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2018) - Uutiset
7.12.2007 11.40
Prof. Koskinen: Yhdenvertaisen kohtelun vaatimus ja uusi oikeuskäytäntöTasapuolinen ja yhdenvertainen työntekijöiden kohtelu on ollut pitkään yksi työoikeuden keskeisistä lähtökohdista. Lähtökohta ei ole luonnollisestikaan ollut poikkeukseton. Työnantajalla on ollut hyväksyttävästä ja perustellusta syystä oikeus poiketa tämän periaatteen mukaisesta käyttäytymisestä, kirjoittaa työoikeuden professori Seppo Koskinen. - Uutiset
20.6.2023 11.26
Hovioikeus: Työsopimusta ei voitu purkaa TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin mukaisen koeajan perusteella - syrjittiin terveydentilan vuoksiTyösuhteen päättämisen syy oli ollut tapaturmasta johtunut sairaus. HO hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset palkkasaatavien osalta. Työsuhde oli kestänyt erittäin lyhyen aikaa ja kantajan työllistymismahdollisuudet olivat olleet hyvät. Nämä seikat, loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus (8.677,79 euroa) huomioon ottaen HO harkitsi hyvityksen määräksi käräjäoikeuden tuomitseman 5.000 euron asemasta 2.000 euroa. Näin muutettuna HO hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen osalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2023) - Uutiset
31.5.2018 14.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisesta terveydentilaan perustuvalla syrjinnälläAsiassa oli selvitetty A:n kertomuksella ja palkkalaskelmilla, että A oli ollut työkykyinen heti sairauslomansa päättymisen jälkeen. Hovioikeus katsoi, että työnantaja oli tehnyt työsuhteen päättämistä koskevan ratkaisun ilman, että se olisi selvittänyt asiaa riittävällä tavalla lääketieteelliseen asiantuntijatietoon perustuen. A:n työsuhde oli päätetty yksinomaan hänen terveydentilaansa kohdistuneiden aiheettomaksi osoittautuneiden epäilysten perusteella. Asiassa oli siten syntynyt olettama välittömästä A:n terveydentilaan perustuvasta syrjinnästä. (Vailla lainvoimaa 31.5.2018) - Uutiset
9.5.2018 10.43
Hovioikeuden tuomio koeaikapurusta terveydentilan (diabetes) perusteellaSyrjintäolettama oli syntynyt, koska työsuhteen päättämiselle ei ollut näytetty olleen muuta syytä kuin se, että kantaja sairastaa tyypin 1 diabetesta. Vastaajayhtiö ei ollut osoittanut kantajan jääneen tammikuussa 2014 täyttämättä vartijan tehtävän tosiasiallisia edellytyksiä. Yhtiöllä ei näin ollen ollut ollut yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua oikeuttamisperustetta kantajan työsuhteen päättämiseen. Koska työsuhde oli purettu ainoastaan syrjivin perustein, HO katsoi, että työsuhteen purkaminen koeajalla oli tapahtunut TSL 1 luvun 4 §:n 4 momentin vastaisesti. HO harkitsi TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseksi korvauksen määräksi kantajan vaatiman 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Ottaen huomioon että työsuhteen päättämisessä oli ollut kantajaa työntekijänä loukkaavia piirteitä, kahdelta kuukaudelta korvaus oli aineettomasta vahingosta. Kantajalla oli oikeus myös TSL 6 luvun 4 §:n mukaiseen irtisanomisajan palkkaan. Loukkauksen laatu ja TSL 12 luvun 2 §:n nojalla maksettava korvaus huomioon ottaen kohtuulliseksi yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen määräksi arvioitiin KO:n tavoin 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.5.2018) - Uutiset
21.2.2017 9.36
Terveydentilan perusteella irtisanotulle automekaanikolle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystäTerveydentilan perusteella tosiasiallisesti irtisanotulla automekaanikolla oli oikeus saada työsuhdeturvaa kiertäneeltä autoliikkeeltä sekä korvausta että hyvitystä, mutta TSL:n mukainen korvaus vähensi hyvityksen määrää. Yhtiön menettelyä oli voitu pitää varsin moitittavana. Kohtuulliseksi TSL:n mukaiseksi korvaukseksi myös työnantajan asema huomioon ottaen arvioitiin työntekijän 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Kohtuulliseksi yhdenvertaisuuslain mukaiseksi hyvityksen määräksi arvioitiin 5 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.2.2107) - Uutiset
16.2.2023 11.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ylityökorvauksia koskevassa syrjintäriidassa - oletusta siitä, että yhtiö olisi menetellyt syrjivällä tavalla työntekijöiden ammattiyhdistystoiminnan vuoksi ei ollut syntynytKoska yhtiö ei ollut menetellyt syrjivästi tämän asian vastapuolina olevia työntekijöitä kohtaan, näillä ei ollut oikeutta saada yhtiöltä yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Koska yhtiö ei ollut myöskään menetellyt TSL 2 luvun 2 §:n ja 13 luvun 1 §:n vastaisella tavalla, vastapuolilla ei ollut oikeutta TSL 12 luvun 1 §:n mukaiseen vahingonkorvaukseen. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
30.8.2021 16.00
Hovioikeus: Kyse oli ollut työhönotosta, johon sovellettiin tasa-arvolain mukaisen syrjinnän kiellon rikkomisen osalta 1 vuoden pituista kanneaikaa - kanneoikeus oli vanhentunutAsiassa oli riidatonta, että valittajan työsuhde sairaanhoitajana kuntayhtymän palveluksessa oli päättynyt 28.2.2018. Hän oli hakenut äitiysvapaata 31.1.2018 ja äitiysvapaa oli alkanut 13.2.2018. Kuntayhtymä oli 8.3.2018 tehnyt määräaikaisen työsopimuksen toisen työntekijän kanssa. Kyseistä työtä ei ollut tarjottu valittajalle. Tehyn lakimies oli 14.3.2018 pyytänyt kuntayhtymältä tasa-arvolain 10 §:n mukaista selvitystä. Kuntayhtymä oli 20.3.2018 antanut vastauksen selvityspyyntöön. Asiassa oli kyse siitä, oliko valittaja 19.2.2020 vireille laittama tasa-arvolain 11 §:n mukaista hyvitystä koskeva kanne nostettu määräajassa vai oliko kanneoikeus vanhentunut. Mikäli kyseessä oli ollut työhönottotilanne, kanneoikeus oli vanhentunut. Riidatonta oli, että kanneaika oli alkanut valittajan työsopimuksen päättymispäivästä 28.2.2018. Asiassa mainitsemillaaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut. Kanne jätettiin tutkimatta vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 30.8.2021) - Uutiset
4.2.2021 11.30
Hovioikeus: Työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä - irtisanominen ei ollut ollut perusteetonTyönantajan edustajan kesäkuussa 2018 työntekijälle lähettämiä viestejä oli pidettävä sisällöltään sellaisina, että ne loivat syrjintäolettaman siitä, että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi terveydentilansa perusteella. Asiassa lausutuin perustein asiassa oli tullut näytetyksi, ettei irtisanominen ollut ollut perusteeton ja että työntekijä oli valikoitunut irtisanottavaksi muusta kuin terveydestään johtuvasta syystä. Työnantaja oli esittänyt sellaiset perusteet, joilla syrjintäolettama oli kumoutunut. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi rikkonut yhdenvertaisuuslain säännöksiä, minkä vuoksi kantajan vaatimus yhdenvertaisuuslakiin perustuvasta hyvityksestä oli hylättävä. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.20201) - Uutiset
3.7.2019 13.45
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun työsopimuksen perusteettoman purun osalta mutta kumosi sen ikäsyrjinnän osaltaA oli toiminut Yhtiö Ky:n palveluksessa myymälänhoitajana. A on lomautettu 16.1.2017. Yhtiöllä on ollut tuotannolliset ja taloudelliset perusteet lomauttaa A. Työnantaja on purkanut A:n työsuhteen 21.7.2017 vedoten muun muassa myymälän kassavajeeseen ja siihen, ettei A ollut palauttanut yhtiön autoa. Asiassa oli kyse siitä, tekikö työntekijä C:n palkkaaminen yhtiön toisen työntekijän äitiysloman sijaiseksi lomautuksesta perustettoman ja myös siitä syrjittiinkö A:ta ikänsä perusteella, kun C palkattiin äitiyloman sijaiseksi tämän sijaan. Hovioikeus katsoi, ettei pelkästään nuoremman työntekijän palkkaaminen synnyttänyt asiassa syrjintäolettamaa, ja muun näytön puuttuessa kumosi käräjäoikeuden tuomion ikäsyrjinnän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.7.2019) - Uutiset
23.4.2019 11.50
Seppo Koskinen: KKO:2019:35 – Rajanvetoa neutraliteettioikeuden ja työnantajan direktio-oikeuden välilläKorkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:35 oli kyse palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estymisen yhteydessä ja siinä yhteydessä mahdollisesta työntekijöiden syrjinnästä. Korkeimman oikeuden enemmistö katsoi, että työntekijän kieltäydyttyä työtaistelun vuoksi hänelle osoitetusta perehdyttämistyöstä työnantajalla ei ollut velvollisuutta hyväksyä häneltä sellaista työsuoritusta, joka olisi käsittänyt vain lajittelu- ja jakelutyötä. Koska työnteko ei ollut estynyt työnantajasta johtuvasta syystä vaan työtaistelun vuoksi, työnantaja ei ollut velvollinen maksamaan palkkaa työnteon estymisen ajalta. Työnantaja ei ollut tällä menettelyllään myöskään syrjinyt työntekijää ammattiyhdistystoimintaan osallistumisen takia. Alemmat tuomioistuimet olivat ratkaisseet asian toisin ja hyväksyneet työntekijöiden palkkavaatimukset sekä katsoneet työnantajan syyllistyneen syrjintään. Korkeimmassa oikeudessakin asiasta äänestettiin ja lopputulos syntyi äänin 3-2. Tässä lyhyessä kirjoituksessa ei ole mahdollista käydä läpi vähemmistön perusteluja. - Uutiset
6.2.2019 14.21
Hovioikeuden tuomio työsuhteeseen perustuvista saatavista vastuussa olevista työnantajista ja purkamisperusteen syrjivyydestä ja epäasiallisuudesta - työpaikan sisäilmaongelmista kärsineen työntekijän koeaikapurulle ei ollut näytetty olleen muita perusteita kuin työntekijän sairausKantajan mukaan hänen sairauslomansa olivat johtuneet työpaikan sisäilmaongelmista, joista vastaaja oli ollut tietoinen. HO katsoi, että A Oy oli ollut A:n työnantaja yhdessä B Oy:n kanssa. Tästä johtuen A Oy oli B Oy:n kanssa vastuussa A:n työsuhteeseen perustuvista saatavista. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siltä osin kuin se oli katsonut, että A oli saattanut todennäköiseksi, että työsopimuksen purkaminen oli johtunut hänen sairaudestaan. HO katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi kieltäytynyt työskentelemästä ryhmässä 5. Näyttämättä oli myös jäänyt, että A olisi ollut soveltumaton hengityshalvauspotilaan hoitotyön joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä vaativiin erityisiin olosuhteisiin. Asiallisen purkamisperusteen puuttuessa yhtiöiden oli katsottava purkaneen työsopimuksen A:n sairaudesta ja siten syrjivästä ja koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisesta perusteesta johtuen. KO:n kohtuulliseksi hyvityksen määräksi arvioimaa 4.000 euroa ei ollut aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
2.6.2014 14.11
Hovioikeus ei pitänyt työsuhteen päättämisestä tehtyä sopimusta pätemättömänä - työntekijää ei syrjitty hänen terveydentilansa perusteellaHelsingin HO katsoi työsopimuksen päättämistä koskevaa asiaa kokonaisuutena arvioidessaan jääneen näyttämättä, että osapuolten välillä solmittu sopimus työsuhteen päättämisestä olisi ollut OikTL 33 §:n nojalla pätemätön. Työsopimusta ei siten ollut, toisin kuin Vantaan KO katsonut, päätetty perusteettomasti työntekijän henkilöstä johtuvasta syystä eikä häntä myöskään ollut syrjitty hänen terveydentilansa perusteella vastoin yhdenvertaisuuslain 6 §:n sisältämää syrjinnän kieltoa. Mahdollinen jälkikäteinen katumapäälle tuleminen asian suhteen ei ollut peruste todeta sopimusta pätemättömäksi. Kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.6.2014) - Uutiset
26.10.2022 11.50
Hovioikeus: Eläintarha ei syrjinyt naispuolista hakijaa täyttäessään määräaikaisen eläintenhoitajan tehtävän - käräjäoikeuden tuomio kumottiinEläintarha oli voinut painottaa valinnassa kuljetuskoneiden käsittelytaitoja, eikä kantaja ollut osoittanut, että hänen ja tehtävään valitun mieshenkilön välisessä ansioituneisuudessa olisi sellainen ero, että syrjintäolettaman voitaisiin katsoa syntyneen. Näin ollen kanne oli tältä osin hylättävä. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei asiassa esitetty näyttö tukenut sitä, että kantajan vetoama vireillä oleva riita-asia olisi vaikuttanut siihen, ettei kantajaa ollut kutsuttu haastatteluun. Kuten asiassa oli todettu, yksinomaan pelkkä väite tai epäily syrjinnästä eivät riitä syrjintäolettaman syntymiseen. Näin ollen kantaja ei ollut näyttänyt yhdenvertaisuuslain 28 §:n tarkoittamaa syrjintäolettamaa ja että häntä siten olisi syrjitty yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi kanne oli myös tältä osin hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan eläintarhan säätiö sr:lle oikeudenkäyntikulut KO:ssa 13.000 eurolla ja HO:ssa 7.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Kohtuullisena tuntiveloituksena pidettiin kantajan hyväksymää 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2022) - Uutiset
2.7.2021 11.36
Työntekijä irtisanottiin puhelimitse hänen ilmoitettuaan sairauslomasta ja sairaalassa viettämästään yöstä - syrjinnästä 7 000 euroaKeskustelut työntekijän kanssa oli lopetettu sairaudesta ilmoittamisen jälkeen. Asiassa olleet seikat olivat osoittaneet, että syrjintä oli ollut tietoista ja sitä oli pidettävä erityisen loukkaavana. KO:ssa ei ollut tullut esiin ainuttakaan sellaista seikkaa, joka edes vähäisessä määrin olisi voitu huomioida menettelyn moitittavuutta vähentävänä. Asiassa olleet seikat huomioiden KO oli harkinnut oikeudenmukaiseksi hyvityksen määräksi 7.000 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien vastaaja Ky:n syrjintäkiellon vastaista menettelyä ja yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. HO:ssa oli kysymys myös työsuhteen päättymisestä, liiallisten työtuntien ilmoittamisesta ja työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tuomittavasta korvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu niidenkään osalta. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
14.3.2016 14.15
Hovioikeus tuomitsi yhtiön kahden vanhimman osa-aikaeläkkeellä olleen työntekijänsä irtisanomisista korvauksiin ja yhdenvertaisuuslain mukaisiin hyvityksiinYhtiö ei ollut näyttänyt, että se ei olisi irtisanoessaan 60-vuotiaan ja alalla noin 40 vuotta toimineen työntekijän syyllistynyt syrjintään. Yhtiö ei ollut myöskään näyttänyt, että se ei olisi irtisanoessaan 61-vuotiaan ja alalla noin 35 vuotta toimineen toisen työntekijän syyllistynyt syrjintään. Yhtiön oli maksettava kummallekin työntekijälle erikseen 9 000 euroa yhdenvertaisuuslain mukaisena hyvityksenä ja korvauksia työsuhteiden perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 14.3.2016) - Uutiset
21.3.2024 11.37
Hovioikeus: Henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö oli näyttänyt irtisanoneensa työntekijän työsuhteen asiallisilla ja painavilla syillä ja täyttäneensä takaisinottovelvollisuutensa - kahden asiamiehen käyttäminen ei ollut tarpeellistaAsiassa oli keskeisesti kyse siitä, oliko yhtiö (A) päättänyt kantajan työsopimuksen asiallisilla ja painavilla perusteilla vai oliko työsuhde päätetty perusteettomasti kantajaa syrjivillä perusteilla. HO:n arvioitavana oli, voiko henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö vedota taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisperusteena siihen, että tilaajayritys oli päättänyt vuokratyövoiman tilaussopimuksen vuokratyöntekijän henkilöön liittyvillä syillä. Kyse oli lisäksi siitä, oliko yhtiö laiminlyönyt TSL 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuutensa. HO:ssa ei ollut kyse TSL 7 luvun 4 §:n mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Yhtiöllä oli työnantajana todistustaakka siitä, että kantajan työsuhde oli irtisanottu asiallisilla ja painavilla syillä sekä siitä, että se oli täyttänyt takaisinottovelvollisuutensa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022)