Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- työturvallisuusriko
- Uutiset
5.1.2015 11.55
Asianajaja Toni Sortti: Työturvallisuusrikos, KKO 2014:75: Koneen CE-merkintä ja työnantajan edustajien luottamus toimintansa asianmukaisuuteenKKO:n hiljattain annetussa ratkaisussa 2014:75 käydään läpi kysymyksiä, jotka toistuvat usein koneen turvallisuutta koskevissa rikosoikeudenkäynneissä, ja joita joskus tulkitaan liian ankarasti syytettyjen vahingoksi. KKO:n ratkaisussa tehdyt tulkinnat ovat askel oikeaan suuntaan, asianajaja Toni Sortti kirjoittaa Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
5.11.2014 14.45
Hovioikeus alensi UPM Kymmene Oyj:lle työturvallisuusrikoksesta tuomitun 60 000 euron sakon 20 000 euroonVaasan HO:ssa oli käsiteltävänä UPM Kymmene Oyj:n Alholman sahalla Pietarsaaressa kesällä 2011 sattunut työtapaturma, jonka seurauksena aliurakoitsijan työntekijä loukkaantui. HO alensi KO:n tuomitseman 60 000 euron yhteisösakon 20 000 euroon sekä kunnossapitotyönjohtajan päiväsakkojen määrän 30:sta 10:een. (Vailla lainvoimaa 5.11.2014) - Uutiset
13.9.2023 10.00
Kiviporan testausta ja säätöä suorittamassa ollut työntekijä loukkaantui - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen työturvallisuusrikoksestaAsiassa sanotuin perustein oli jäänyt vähintäänkin varteenotettava epäily siitä, että yhtiön valmistuspäällikkönä toiminut vastaaja oli ollut tai että hänen olisi pitänyt olla tietoinen Dino DC400- koneen säätämiseen sopivan nousutason puuttumisesta ja siten tarpeesta hankkia sellainen. Lisäksi HO katsoi vastaajan asema ja tehtävät sekä yhtiön riskien hallinnasta sekä työsuojelurutiineista esitetty selvitys huomioon ottaen, että tapaturma oli ollut vastaajalle ennalta-arvaamaton. Mainitut seikat huomioon ottaen hänen ei voitu katsoa laiminlyöneen TTL 32 §:n 2 momentin tai saman lain 10 §:n mukaisia velvoitteita sen paremmin tahallaan kuin huolimattomuuttaan. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
2.2.2023 7.30
Ilman putoamissuojausta työskennellyt työntekijä putosi ja loukkasi itsensä – päätoteuttajan vastaavalle työjohtajalle ja aliurakoitsijan työnjohtajalle tuomiot työturvallisuusrikoksestaPuutteet turvavaljaiden käytössä ovat yleisiä rakennustyömailla. Työsuojelun lakimies Reeta Holmi huomauttaa, että työntekijän pitkäkään työkokemus ei vapauta työantajaa työturvallisuusmääräysten noudattamisesta. Työmaalla tulee olla suunniteltu, miten valjaita kussakin työvaiheessa käytetään. - Uutiset
16.9.2020 9.16
Työntekijä putosi 2,5 metrin korkuiselta parvelta - päätoteuttaja, päätoteuttajan työnjohtaja ja työntekijän työnantaja tuomittiin työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistuksiinPirkanmaan käräjäoikeus on 18.8.2020 antamallaan tuomiolla tuominnut työmaalla aliurakoitsijana toimineen, tapaturmassa loukkaantuneen työntekijän työnantajan 25 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Lisäksi päätoteuttajana toimineen pirkanmaalaisen rakennusalan yrityksen työnjohtaja tuomittiin 15 päiväsakkoon ja päätoteuttaja 10 000 euron suuruiseen yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. - Uutiset
10.3.2020 12.00
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue: Työntekijä putosi katolta ensimmäisenä työpäivänään – työnantaja tuomittiin käräjäoikeudessa työturvallisuusrikoksesta sakkorangaistukseenPirkanmaan käräjäoikeus on tuominnut pirkanmaalaisen kattosaneerausyrittäjän 50 päiväsakon rangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus antoi tuomionsa 20.1.2020. Tuomio liittyi Tampereella 10.7.2018 sattuneeseen työtapaturmaan, jossa kattoa pinnoittamassa ollut työntekijä vahingoittui pudottuaan omakotitalon vesikatolta. Työntekijä oli pinnoittanut katon kertaalleen ja oli tekemässä toista kerrosta, kun hän astui märän maalin päälle sillä seurauksella, että hän liukui lapetta alas ja putosi vesikatolta maahan noin neljän metrin korkeudesta. - Uutiset
4.4.2024 8.00
Työntekijä menetti tajuntansa hapen puutteen vuoksi maalatessaan silakkasäiliötä ja nuori työntekijä toimi luukkuvahdin tavoin – toimitusjohtajalle sakkoja työturvallisuusrikoksestaLakimies Lotta Lax muistuttaa, että alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa tehdä täysin samoja töitä kuin aikuiset työntekijät. ”Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Työnantajan on myös huolehdittava, että nuori työntekijä saa opetusta ja ohjausta työhönsä sekä työolojen, ikänsä ja muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien edellyttämää henkilökohtaista opastusta”, kertoo lakimies Lotta Lax Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. - Uutiset
2.12.2015 8.24
Hovioikeus: Kaukolämpöyhtiö voitiin tuomita kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta 30 000 euron yhteisösakkoon ja verkkomestari työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta sakkoihinHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jossa kaukolämpöyhtiö oli tuomittu 30 000 euron yhteisösakkoon työntekijän kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta. HO pysytti myös yrityksen verkkomestarille tuomitun 40 päiväsakon sakkorangaistuksen työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2015) - Uutiset
19.3.2019 9.30
Työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja työaikasuojelurikoksesta tuomittu toimitusjohtaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta irtisanoutuneille työntekijöille tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestäNäyttämättä oli jäänyt, että työnantajan edustajan (tj) syyksiluetulla menettelyllä olisi ollut välitön tai edes vähäisempi sellainen syy-yhteys, joka olisi oikeuttanut asianomistajat saamaan korvausta tilapäisestä haitasta tai ansionmenetyksestä. Näin ollen toimitusjohtaja oli näiltä osin vapautettava korvausvelvollisuudesta. Asian näin päättyessä HO:n ei ollut tarpeen lausua korvausten sovittelusta tai muutoinkaan niiden määristä. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen koskien kärsimyksestä tuomittuja korvauksia. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
18.10.2016 8.00
Työntekijä jäi kaatuneen 2 000 kiloisen elementin alle - hovioikeuskin katsoi yhtiön toimitusjohtajan syyllistyneen työturvallisuusrikokseen ja hyväksyi tuomitun vahingonkorvauksenKO:n ratkaisun muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ollut. Käsittelyratkaisussaan HO sen sijaan katsoi, että KO:n olisi tullut viran puolesta ottaa huomioon työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuuta ja korvausvelvollisuuden kanavointia koskevat VahL 3 luvun 1 §:n, 4 luvun 1 §:n ja 6 luvun 2 §:n säännökset. Koska KO:n ratkaisusta ei ilmennyt, että KO:ssa olisi käsitelty kysymystä työntekijän ja työnantajan vahingonkorvausvastuusta ja korvausvelvollisuuden kanavoinnista, HO katsoi, että vastaajalla oli hyväksyttävä syy esittää vaatimus vasta HO:ssa. HO tutki vastaajan vaatimuksen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen perusteesta ja määrästä samoin kuin korvauksen sovittelun osalta ja katsoi, ettei KO:n ratkaisua ollut korvausvelvollisuuden osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
27.12.2011 9.00
Käräjäoikeus jätti tuomitsematta mutta hovioikeus tuomitsi sakkoihin ja konepajalle 10 000 euron yhteisösakon työturvallisuusrikoksesta - työntekijän jalka jouduttiin amputoimaanVaasan hovioikeus on tuominnut jyväskyläläisen Rautpohjan Konepaja Oy:n 10 000 euron yhteisösakkoon työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön tuotantopäällikkö tuomittiin 25 päiväsakon eli 1 025 euron ja työnjohtaja 25 päiväsakon eli 700 euron sakkorangaistuksiin työturvallisuusrikoksesta. - Uutiset
20.11.2020 15.24
Käräjäoikeus menetteli virheellisesti työturvallisuusrikosjutun oikeudenkäyntikuluratkaisussaan - riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että vastaajayhtiö oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölleVakuutusyhtiö oli velvoitettu suorittamaan Vastaaja Oy:lle oikeudenkäyntikuluista 10.825,00 euroa ja kuluista 70,00 euroa, eli yhteensä 10.895,00 euroa. HO katsoi, että KO:n olisi tullut varata pääkäsittelystä poissa olleelle vakuutusyhtiölle tilaisuus lausua Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikulujen määrää koskevasta vaatimuksesta. Riittävänä ei ollut pidettävä sitä, että Vastaaja Oy oli itse toimittanut sähköpostitse vaatimuksensa tiedoksi vakuutusyhtiölle. Koska KO oli laiminlyönyt vakuutusyhtiön kuulemisen Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, estettä vakuutusyhtiön vaatimuksen tutkimiselle HO:ssa ei ollut. Vakuutusyhtiön Vastaaja Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 8.000 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Vastaaja Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
17.11.2020 16.00
Sairaanhoitajia uhkaillut vanhusten palvelutalon johtaja tuomittiin kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjinnästä 45 päiväsakon rangaistukseen - vanhainkotiyhdistykselle 4 000 euron yhteisösakkoVastaaja oli mm. uhannut nylkeä sairaanhoitajan elävältä, jos sairaanhoitaja puhuu jotakin AVI:lle. Vastaaja oli vienyt työntekijän saunan pukuhuoneeseen yrittäen keskustelun avulla painostaa työntekijän kertomaan AVI:n tarkastajille pavelutalosta haluamallaan tavalla. Työntekijä oli yhdessä toisen sairaanhoitajan kanssa tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen kaupungille liittyen palvelutalon hoitajamitoitukseen ja asukkaiden karkaamisiin sekä nostanut esille työpaikalla havaitsemiaan epäkohtia. Tämän johdosta työntekijälle oli annettu kaksi varoitusta 17.10. ja 2.12.2016 pääosin tai ilman perusteltuja, todellisia syitä. Toista sairaanhoitajaa vastaaja oli uhannut kuristamisella liittyen siihen, mitä työntekijä oli mahdollisesti kertonut AVI:lle palvelutalosta. Työntekijä oli irtisanottu 13.12.2016 ilman varoitusta sekä pääosin tai ilman asiallisia ja painavia perusteita. Yhdistykselle aiheutunut kielteinen julkisuus ja tapahtuneen vaikutus yhdistyksen taloudelliseen asemaan eivät tässä tapauksessa olleet riittäviä perusteita jättää yhteisösakkoa tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 18.11.2020) - Uutiset
10.6.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen työturvallisuusrikoksesta - työntekijän menettely oli ollut täysin poikkeuksellista ja ennalta-arvaamatonta, mihin ei voinut varautuaTyöntekijä oli ollut 31.7.2015 ohjaamassa käynnissä olevan innerilinjan innerikalvoa käsin hihnakuljettimen yläpuolella olevan painotelan alle ja tätä tehdessä hänen kätensä oli joutunut painotelan ja hihnakuljettimen hihnan väliseen puristumiskohtaan. Hänen kätensä ja vartalonsa painui liikkuvaa hihnaa ja sillä olevaa kumikalvoa vasten. Käsiin ja vartaloon tuli kitkan vuoksi palovammoja. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
5.9.2018 14.19
Työntekijä menehtyi jäädessään kaatuneen suurelementtimuotin alle - hovioikeus tuomitsi ohjeistus- ja valvontavelvollisuutensa laiminlyöneen työpäällikön työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta 50 päiväsakon rangaistukseenVastaajan oli työmaan työpäällikkönä tullut ohjeistaa ja valvoa, että hänen alaisensa työnjohtaja B osaltaan toteuttaa suurmuottityöt turvallisesti. Vastaaja oli työturvallisuusrikosta koskevassa kohdassa 1 KO:n tuomiossa syyksiluetulla tavalla huolimattomuudestaan rikkonut työturvallisuusmääräyksiä ja mahdollistanut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä työn järjestämisen turvallisuusmääräysten mukaisesti ja jättämällä ohjeistamatta ja valvomatta työturvallisuusmääräysten noudattamisen alaisessaan työssä siten, että vastaaja oli jättänyt asianmukaisesti ohjeistamatta ja valvomatta B:tä siitä, miten suurmuottityö oli tullut järjestää turvallisesti. Tämän ohjeistus- ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti oli osaltaan mahdollistanut työtapaturman aiheutumisen. Vastaaja oli kohdassa 1 mainitulla menettelyllä huolimattomuudellaan aiheuttanut A:n kuoleman. Vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt kuolemantuottamukseen. HO katsoi kuten käräjäoikeuskin, ettei asiassa ollut perusteita jättää vastaajaa rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 5.9.2018) - Uutiset
18.12.2015 13.36
Vähätellen työpaikan sisäilmaongelmiin suhtautunut ja naispuolisia työntekijöitään puristellut ja seksuaalisävytteisiä kommentteja useiden vuosien ajan esittänyt kauppias syyllistyi työturvallisuusrikoksen lisäksi työsyrjintäänVähätellen työpaikan sisäilmaongelmasta tehtyihin korjauspyyntöihin suhtautunut kauppias ei ollut puhutellut työntekijöitä heidän omilla nimillään vaan oli käyttänyt heistä osin jopa halventavia nimityksiä. Kauppias oli arvostellut työntekijöiden ulkonäköä ja painoa, käyttäytynyt toistuvasti uhmakkaasti, toistuvasti uhannut töiden loppumisella, läpsinyt ja puristellut työntekijöitä takapuolista ja rinnoista sekä kommentoinut seksuaalisävytteisesti heidän takapuoliaan, rintojaan, pukeutumistaan, ulkomuotoaan ja heidän tapaansa kävellä. Kauppias oli myös kosketellut osaa työntekijöistä reisistä ja jalkovälistä sekä lantion alueelta. Kauppias oli lisäksi puhunut työntekijöille seksuaalissävytteisesti. HO tuomitsi kauppiaan 100 päiväsakon rangaistukseen. Työsyrjintärikos ei tyhjentynyt työturvallisuusrikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2015) - Uutiset
4.7.2018 12.30
Hovioikeuden tuomio työntekijän epäasiallisesta kohtelusta: Varoituksen antaminen ja työsuhteen purkaminen olivat olleet osa toimitusjohtajan syyksi luettua työturvallisuusrikosta eikä syyteoikeus ollut vanhentunutHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen, että varoituksen antaminen ja työsuhteen purkaminen olivat olleet osa vastaajan syyksi luettua työturvallisuusrikosta eikä syyteoikeus ollut vanhentunut. Vastaaja oli syyllistynyt siihen työturvallisuusrikokseen, jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Kun HO ei muuttanut KO:n ratkaisua työturvallisuusrikoksen syyksi lukemisen osalta, ei vastaajaa tullut tuomita työturvallisuusrikoksen lisäksi työsyrjinnästä, vaan syyte työsyrjinnästä oli hylättävä. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan viaksi jäävästä työturvallisuusrikoksesta 50 päiväsakkoa. Ottaen huomioon vastaajan menettelyn pitkäaikaisuus HO päätyi KO:n tavoin siihen, että työntekijän henkilökohtaisen henkisen koskemattomuuden loukkausta oli pidettävä siinä määrin vakavana, että peruste kärsimyksestä maksettavalle korvaukselle täyttyi. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle tilapäisestä haitasta 3.000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 3.500 euroa viivästyskoroineen rikoksen tekopäivästä 24.1.2014 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.7.2018) - Uutiset
22.10.2020 15.00
Vasta hyvin lyhyen ajan vastuuasemassa olleen yksikönpäällikön ei katsottu tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyöneen valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla - hovioikeus hylkäsi syytteen työturvallisuusrikoksestaVastaaja oli ollut KO:n toteamalla tavalla 1.10.2017 lukien sellaisessa asemassa, että hän oli ollut yhtiössä vastuussa työmaiden työturvallisuudesta ja siitä, että työmailla noudatetaan työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Hän oli kuitenkin ollut vasta hyvin lyhyen ajan tuossa vastuuasemassa kun syytteessä mainitut 19.10., 20.10. ja 23.10.2017 työsuojelutarkastuksissa havaitut puutteet oli todettu. Asiassa ei ollut myöskään käynyt ilmi, etteikö hän olisi 1.10.2017 lukien ryhtynyt valvomaan työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla ja heti ryhtynyt toimenpiteisiin havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi. HO katsoi sanotut seikat huomioon ottaen, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaaja olisi tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyönyt valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla. Syyte työturvallisuusrikoksesta oli vastaajaa vastaan kohdistettuna tämän vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
12.3.2020 9.00
Hulevesilinjan kaivannon reunasta pudonnut kivilohkare mursi työntekijän jalan, joka jouduttiin myöhemmin amputoimaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksesta ja törkeästä vammantuottamuksestaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko yhtiön tj, yhtiön pj ja työmaan johtaja huolehtineet asianmukaisesti työn valvonnasta, maa- ja kallioperän geoteknisten ominaisuuksien luotettavasta selvittämisestä laatimalla kaivannon muuta suojaustoimenpidettä koskevaa suunnitelmaa ennen työn alkua sekä muista tarvittavista suojaustoimenpiteistä. Lisäksi HO:ssa oli kysymys siitä, mistä kohdasta kaivantoa työntekijälle vammat aiheuttanut kivi oli irronnut sekä siitä, olivatko yhtön tj, pj ja työmaan johtaja kohdan 1 mukaisella menettelyllään törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaneet työntekijälle ruumiinvammoja. Koska syyte työturvallisuusrikoksesta ja siten myös syyte törkeästä vammantuottamuksesta olivat jääneet näyttämättä, syytteet ja vaatimus yhteisösakosta oli hylättävä. Koska syytteet oli hylätty, valittajat oli vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020)