Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- takaisinottovelvollisuu työ
- Uutiset
10.6.2021 9.31
KKO: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaanTaloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle ei ollut tarjottu työtehtäviä, joihin työnantaja oli TSL 6 luvun 6 §:ssä säädetyn takaisinottoajan päätyttyä ottanut uusia työntekijöitä. Työntekijän mukaan työnantaja oli rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli jo takaisinottoaikana tiennyt tarvitsevansa uusia työntekijöitä. Korkein oikeus katsoi, että työnantaja ei ollut rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan, koska työnantaja oli vasta takaisinottoajan päättymisen jälkeen päättänyt ryhtyä toimenpiteisiin uusien työntekijöiden ottamiseksi eikä päätöksentekoa ollut siirretty takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen aikaan takaisinottovelvollisuuden kiertämiseksi. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan. - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
16.6.2016 16.15
Koeaikaan, määräaikaiseen työsuhteeseen ja takaisinottovelvollisuuteen muutoksiaHallitus esittää koeajan pidentämistä ja työnantajan takaisinottovelvoitteen lyhentämistä. Lisäksi pitkäaikaistyöttömien palkkaamista määräaikaiseen työsuhteeseen helpotettaisiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. - Uutiset
23.8.2007 13.51
KKO:n ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaKKO:2007:69
Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työsopimuksen irtisanomista koskevan sopimuksen, jonka mukaan työntekijä hyväksyi sen, että hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella syyllä siten, että työsopimus päättyi kuusi kuukautta myöhemmin. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden osalta sopimuksessa oli todettu, ettei työntekijälle tarvinnut ilmoittaa, mikäli vastaavia tehtäviä ilmaantui. Sopimusehto oli työsopimuslain 13 luvun 6 §:n nojalla mitätön. (Ään.) - Uutiset
8.12.2015 16.12
Hovioikeus velvoitti yhtiön maksamaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanomalleen työntekijälleen korvausta takaisinottovelvollisuuden laiminlyömisestäVaikka uuden palkatun työntekijän tekemä työ ei ollut täysin samaa kuin mitä irtisanottu työntekijä oli tehnyt, se oli ollut niin tehtävänimikkeen, työn sisältövaatimusten kuin työntekijältä edellytettyjen ominaisuuksien osalta laissa tarkoitetulla tavalla samankaltaista. Uuden työntekijän työ muistutti kantajan aikaisempia työtehtäviä ja kantajalla oli ollut sellainen ammattitaito (3D-suunnitteluosaaminen mukaan lukien), koulutus ja aikaisempi työkokemus, että hänen olisi voitu olettaa tulleen valituksi kyseiseen työhön, jos muita työnhakijoita ei olisi ollut. (Vailla lainvoimaa 8.12.2015) - Uutiset
27.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi taloudellisia ja tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä takaisinottovelvollisuutta - irtisanottujen työntekijöiden kanne voitiin hylätäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut valittajien työsopimusten irtisanomiseen ilmoittamansa taloudelliset ja tuotannolliset syyt vai olisiko heidät tullut sijoittaa tai kouluttaa yhtiössä toisiin tehtäviin tai olisiko valittajien irtisanomista tullut lykätä yhtiön tiedossa olleen kesäajan vuosilomansijaisten tarpeen vuoksi. Toissijaisesti oli kysymys yhtiön takaisinottovelvollisuudesta. Mikäli valittajat oli irtisanottu ilman laillista perustetta, kysymys oli heille työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksesta tai vahingonkorvauksesta. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
15.6.2017 11.00
Yli 10 vuotta yhtiössä työskennellen rakennusmiehen työsuhdetta ei katsottu päätetyn perusteettomasti tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla eikä takaisinottovelvollisuutta ollut laiminlyötySelvityksen mukaan kantaja oli tehnyt ennen irtisanomistaan yli 10 vuotta rakennusapumiehen työtä eikä hänellä ole rakennustekniikan koulutusta. Asiassa oli ollut riidatonta, että kantajan työsopimuksen mukainen tehtävänimike oli rakennusmies. Todistajan mukaan tätä tehtävänimikettä käytettiin yhtiössä sekä rakennusammattilaisista että rakennusapumiehistä. Kertomusta ei ollut kiistetty, eikä sitä ollut syytä epäillä. Sen vuoksi tehtävänimikkeellä ei sellaisenaan ollut merkitystä arvioitaessa, mitä töitä kantaja teki yhtiön palveluksessa. Kun putkiasentajan ammattikoulutus edellyttää ulkopuolisen antamaan koulutusta ja se kestää muutaman vuoden, tällainen koulutus ei olisi ollut yhtiön kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Yhtiö ei siten ollut laiminlyönyt tässä tarkoitettuja velvoitteitaan. Asiassa oli todettu, että yhtiö palkkasi tuona aikana vain putki- ja sähköasentajia ja ettei kantaja ollut tehnyt näitä tai niiden kanssa samanakaltaisia tehtäviä yhtiön palveluksessa. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (15.6.2017) - Uutiset
21.3.2024 11.37
Hovioikeus: Henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö oli näyttänyt irtisanoneensa työntekijän työsuhteen asiallisilla ja painavilla syillä ja täyttäneensä takaisinottovelvollisuutensa - kahden asiamiehen käyttäminen ei ollut tarpeellistaAsiassa oli keskeisesti kyse siitä, oliko yhtiö (A) päättänyt kantajan työsopimuksen asiallisilla ja painavilla perusteilla vai oliko työsuhde päätetty perusteettomasti kantajaa syrjivillä perusteilla. HO:n arvioitavana oli, voiko henkilöstövuokrausta harjoittava yhtiö vedota taloudellisena ja tuotannollisena irtisanomisperusteena siihen, että tilaajayritys oli päättänyt vuokratyövoiman tilaussopimuksen vuokratyöntekijän henkilöön liittyvillä syillä. Kyse oli lisäksi siitä, oliko yhtiö laiminlyönyt TSL 6 luvun 6 §:n mukaisen takaisinottovelvollisuutensa. HO:ssa ei ollut kyse TSL 7 luvun 4 §:n mukaisen työn tarjoamisvelvollisuuden laiminlyönnistä. Yhtiöllä oli työnantajana todistustaakka siitä, että kantajan työsuhde oli irtisanottu asiallisilla ja painavilla syillä sekä siitä, että se oli täyttänyt takaisinottovelvollisuutensa. (Vailla lainvoimaa 21.3.2024) - Uutiset
13.3.2023 11.55
Vierashuoneessa Outi Jousi, Johanna Haltia-Tapio, Eeva Tiainen ja Annika Juhola: Työoikeudellisia kysymyksiä julkisissa hankinnoissa: milloin kyse voi olla liikkeenluovutuksesta ja mikä on työllistämisehdon suhde työnantajan takaisinottovelvollisuuteen?Kun kyse on palveluista, jotka ovat kovin työvoimapainotteisia, voi myös julkisten hankintojen yhteydessä nousta esiin tiettyjä työoikeudellisia kysymyksiä. Tässä blogitekstissä käsittelemme sitä, milloin julkinen hankinta voi johtaa työoikeudelliseen liikkeenluovutukseen sekä sitä, onko yrityksen mahdollista osallistua työllistämisehdon sisältävään tarjouskilpailuun, mikäli yritys on juuri joutunut irtisanomaan työntekijöitä taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. - Uutiset
15.6.2021 11.30
Seppo Koskinen: Uusien työntekijöiden palkkaaminen ja irtisanotun työntekijän takaisinottovelvoite – KKO:2021:47Työsopimuslain 6 luvun 6 §:n (55/2001) mukaan työnantajan on tarjottava työtä lain 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työntekijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Säännöksen esitöiden mukaan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Säännöksen sanamuodosta tai lain esitöistä ei ilmene, kuinka konkreettisesti työntekijän tarpeen on tullut takaisinottoaikana ilmetä, jotta työnantajalla olisi takaisinottovelvollisuus. Tuomiossaan Korkein oikeus totesi, että takaisinottovelvollisuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan liikkeenjohtovalta. Työnantajalla on liikkeenjohtovaltansa nojalla oikeus arvioida, onko sillä lisätyövoiman tai uusien työntekijöiden tarvetta. Työnantajalla on myös oikeus päättää, ryhtyykö se tämän tarpeen tunnistettuaan toimenpiteisiin vai ei. Takaisinottovelvollisuuden voidaan katsoa syntyvän vasta, kun työnantaja on muutoksesta tiedon saatuaan arvioinut tilanteen ja päätynyt siihen, että muutokseen reagoidaan ottamalla uusi työntekijä. - Uutiset
23.12.2019 11.17
Kustannusyhtiön olisi tullut tarjota yt-menettelyssä irtisanotulle uutistoimittajalleen yhtiöstä irtisanoutuneen toimittajan tehtävää vielä takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeenkin - yhtiö velvoitettiin korvaamaan vaaditut 63 784,34 euroaHO katsoi, että yhtiön päätöksenteon siirtymistä kantajan takaisinottoajan päättymisen jälkeiseen ajankohtaan pelkästään siitä syystä, että asioista päättäneet henkilöt olivat olleet kesälomillaan, ei voitu tulkita työntekijän asemassa olleen kantajan vahingoksi. Se, että kantajan takaisinottoajan päättyminen oli ajoittunut yhtiön johdon kesälomien ajankohtaan, ei ollut peruste sivuuttaa kantajan etuun kohdistuvaa takaisinottovelvoitetta. Vaikka työnantajalla ei lähtökohtaisesti ole velvollisuutta tarjota työtä irtisanotulle työntekijälleen takaisinottovelvollisuuden päättymisen jälkeen, HO katsoi asiassa lausutut seikat huomioon ottaen, että yhtiön olisi tässä tilanteessa tullut tarjota I:ltä jäänyttä toimittajan tehtävää ensin kantajalle. Kun yhtiö ei ollut näin tehnyt yhtiö oli rikkonut TSL:n (55/2001) 6 luvun 6 §:n 1 momentin mukaista takaisinottovelvoitettaan. (Ks. KKO:2021:47: Työnantaja ei rikkonut takaisinottovelvollisuuttaan. HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
11.11.2019 11.00
Yt-menettelyt käynyt yhtiö rikkoi takaisinottovelvollisuuttaanVastaajayhtiössä tarjolla ollut kuivausasentajan tehtävä oli ollut sama tai samankaltainen tehtävä, kuin mitä kantaja oli ennen hänen työsopimuksensa irtisanomista tehnyt. Yhtiön olisi tullut tarjota tätä tehtävää kantajalle. Koska yhtiö ei ollut näin menetellyt, yhtiö oli laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa ja se oli velvollinen korvaamaan kantajalle tästä aiheutuneen vahingon. - Uutiset
19.7.2019 10.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle ja oliko yhtiö täyttänyt lain 7 luvun 4 §:ssä tai 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuutensa. Mikäli työsuhde oli päätetty perusteettomasti ja työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta oli laiminlyöty, asiassa oli lisäksi kyse lain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tai saman luvun 1 §:ssä tarkoitetusta takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
19.1.2016 16.31
TEM on lähettänyt lausuntokierrokselle työsopimuslain heikennysesityksen - lausuntoaika päättyy 12. helmikuutaLuonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että taloudellisin tai tuotannollisin perustein irtisanotun työntekijän takaisinottoaika lyhenisi yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen, määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä, jos työntekijä ei ole edeltäneen kahden vuoden aikana ollut työsuhteessa kyseiseen työnantajaan ja koeajan enimmäisaika kasvaisi neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. - Uutiset
13.10.2020 11.05
Hovioikeus: Takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne oli nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassaKantaja oli työskennellyt vastaajan palveluksessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.6.1990 alkaen. Vastaaja oli irtisanonut kantajan työsuhteen 10.4.2015 taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla siten, että työsuhde oli päättynyt 10.10.2015. Kantaja oli vaatinut vastaajan velvoittamista maksamaan korvausta TSL 6 luvun 6 §:ään perustuvan takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta. Asiassa oli KO:ssa osapuolten väitteiden perusteella kysymys siitä, sovelletaanko TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentin kanneaikaa myös työsopimuslakiin perustuvaan työntekijän korvaussaatavaan, jonka peruste on syntynyt työsuhteen päättymisen jälkeen. Asiassa lausutuin perustein ja ottaen huomioon kanneaikaa koskevan säännöksen taustalla oleva tarkoitus saada kaikki työsopimuslakiin perustuvat riita-asiat työsuhteen päättyessä ratkaistuiksi mahdollisimman nopeasti ja yhtäaikaisesti, KO oli katsonut, että takaisinottovelvoitteen rikkomiseen perustuvaa vahingonkorvausta koskeva kanne on nostettava TSL 13 luvun 9 §:n 3 momentissa säädetyssä ajassa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 13.10.2020) - Uutiset
27.9.2017 16.00
KHO:n päätös virkasuhteen irtisanomisesta työtehtävien vähentymisen perusteella ja uudelleensijoittamisvelvollisuudestaKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei tieto- ja viestintäteknologian asiantuntijana työskennelleen virkamiehen irtisanomiseen ollut virkamieslain 27 §:ssä säädettyä perustetta. Päätös oli ollut virkamieslain vastainen. - Uutiset
3.12.2021 11.19
Hovioikeus: Työsuhde oli voitu irtisanoa yhtiössä toteutetun uudelleenjärjestelyn seurauksena - irtisanomisen ei voitu katsoa johtuneen työntekijän isän toimitusjohtajasopimuksen päättämisestäTapauksessa irtisanomisperusteeksi esitetty taloudellinen ja tuotannollinen syy oli ollut yhtiössä toteutettu uudelleenjärjestely, jonka seurauksena kantajan entinen tehtävä oli lakannut. HO katsoi yhtiön selvittäneen, että erityisesti myyntityötä koskevaan yhtiön liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn oli ollut todellinen syy eikä siihen ollut ryhdytty kantajan irtisanomiseksi. Myyntityö oli uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiöön ei ollut ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen palkattu työntekijää samankaltaisiin tehtäviin. Yhtiö ei ollut rikkonut työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan tai takaisinottovelvollisuuttaan. Yhtiöllä oli siten ollut TSL 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu laillinen peruste irtisanoa kantajan työsopimus. Kantajan korvausvaatimus työsuhteen laittomasta päättämisestä oli hylättävä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
23.2.2021 13.05
Työtuomioistuin hylkäsi Talonrakennusteollisuus ry:n oikeudenkäyntiväitteetKanteen muuttaminen - Kanteen tutkiminen - Neuvotteluvelvollisuus - Uutiset
21.11.2022 11.50
Hovioikeus: Yhtiötä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä työvoimanvuokraustoimintaa harjoittaneen yhtiön kanssaJohtopäätöksenään HO katsoi, että C Oy:tä oli perusteltua pitää kantajan työnantajana yhdessä B Oy:n kanssa. C Oy:llä oli siten ollut kantajaan nähden TSL 6 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työntekijän takaisinottovelvollisuus ja saman lain 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus, jota täytettäessä huomioon oli pitänyt ottaa myös muut samaan konserniin C Oy:n kanssa kuuluneet yhtiöt. Kyseisiä velvoitteita koskeva todistustaakka oli työnantajalla. Sen paremmin C Oy:n konkurssipesä kuin yhtiökään eivät olleet käyttäneet puhevaltaa HO:ssa, joten asia oli ratkaistava kantajan eduksi. (Vailla lainvoimaa 21.11.2022) - Uutiset
11.9.2019 10.00
Irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen - hovioikeus ei muuttanut kanteen hylkäävää tuomiotaKO oli katsonut, ettei vastaajayhtiö ollut laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutta eikä se näin ollen ollut vahingonkorvausvelvollinen. Oikeudenkäyntikulujen osalta KO oli todennut, ettei lähtökohtaisesti käsillä ollut perusteita poiketa OK 21 luvun 1 §:n ilmaisemasta pääsäännöstä, jonka mukaan asian hävinnyt on velvollinen korvaamaan vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei myöskään ollut ollut kysymys OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta oikeudellisesta epäselvyydestä, mistä johtuen olisi voitu katsoa hävinneellä osapuolella olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kantaja oli velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista arvonlisäverottomana määränä 13 500 euroa korkoineen. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
5.3.2012 14.17
Työtuomioistuin: Sähköasentajien irtisanomiset olivat perusteettomat, kun työtarjous ei tavoittanut irtisanottuja työntekijöitäTaloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella irtisanottujen kahden sähköasentajan irtisanomiset katsottiin perusteettomiksi, kun työnantajan irtisanomisaikana tekemä työtarjous ei ollut tavoittanut irtisanottuja työntekijöitä. Työntekijöihin olisi voitu saada yhteys melko vähin vaivoin ja kohtuullisessa ajassa ainakin kirjeellä postitse. - Uutiset
10.3.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi yliopiston korvauksiin työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä ja suorittamaan irtisanotulle yliopisto-opettajalle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8 000 euroaA oli työskennellyt yliopiston kielikeskuksessa ranskan kielen opettajana. Yliopisto oli 26.4.2016 irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 26.10.2016 taloudellisilla, tuotannollisilla ja toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvillä syillä. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko tarjolla oleva työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, oliko yliopisto valikoinut A:n irtisanottavaksi syrjivin perustein sekä siitä, oliko yliopisto rikkonut takaisinottovelvollisuutta. Edelleen HO:ssa oli kysymys mahdollisen työsopimuslain mukaisen korvauksen ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä sekä oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, että yliopistolla oli asiassa todetuin tavoin lähtökohtaisesti ollut taloudelliset perusteet irtisanoa henkilöstöä. A:n oli kuitenkin näytetty valikoituneen irtisanottavaksi syrjivin perustein esittämiensä mielipiteiden takia. KO:n tuomio kumottiin lukuun ottamatta avustajalle maksettua palkkiota. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan A:lle korvauksena työsopimuksen perusteettomasta 13 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta aineettoman vahingon osuus oli 1 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Korvauksen määrää arvioidessaan HO otti korottavina seikkoina huomioon A:n pitkään, 18 vuotta, kestäneen työsuhteen ja työsuhteen irtisanomisen jälkeisen työttömyyden. A ei myöskään ollut antanut aihetta työsopimuksen päättämiseen eikä hän ollut toiminut moitittavasti. Korvausta määrättäessä oli toisaalta otettava huomioon, että yliopistolla oli sinänsä ollut työn vähentymisestä johtuvat perusteet irtisanomisille. Yliopisto velvoitettiin suorittamaan kantajalle myös yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 8.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.8.2017 lukien. (Vailla lainvoimaa 10.3.2021) - Uutiset
7.10.2020 16.00
Millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työanantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli hänet irtisanottaessa ollut iältään 57-vuotias. A:n työura B Oy:n palveluksessa oli jatkunut lähes 30 vuotta. A oli edelleen työttömänä asiaa HO:ssa käsiteltäessä syksyllä 2020, jolloin A täyttää 60 vuotta. Asiassa oli HO:ssa näytön osalta kyse siitä, oliko yhtiön toimitusjohtaja tarjonnut työntekijälle kahdenkeskisessä neuvottelussa Pohjois-Suomen yksikönpäällikön tehtävää jo ennen työpaikkailmoituksen lähettämistä ja jos oli, oliko työntekijä kieltäytynyt tehtävästä. Edelleen riitaista oli, oliko A:lle lähetettyyn työpaikkailmoitukseen liitetty mukaan lappu, jossa oli viitattu mainittuun aiempaan keskusteluun ja kehotettu ottamaan yhteyttä, mikäli työntekijä kuitenkin olisi kiinnostunut ottamaan tehtävän vastaan. Oikeudellisesti kysymys oli siitä, millä tavalla ja kuinka selvästi ja konkreettisesti työantajan on tarjottava uudelleensijoitettavalle uutta työtä, jotta TSL 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työn tarjoamisvelvollisuus täyttyisi. A:n vaatimuksen menestyessä kysymys oli lisäksi korvauksen määrästä. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiö ollut tarjonnut työntekijälle työtä TSL 7 luvun 4 §:ssä edellytetyllä tavalla, eikä yhtiöllä näin ollen ollut ollut perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle. Osapuolten keskinäinen lojaliteettivelvollisuus ei puoltanut sen enempää korvauksen alentamista kuin sen korottamistakaan. Työntekijällä oli oikeus saada 12 kk:n palkkaa vastaava korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2020) - Uutiset
17.12.2019 10.11
Kaupungilla ei ollut asiallista ja painavaa syytä päättää 51-vuotiaan liikuntapaikanhoitajan työsuhdetta - hovioikeus oli erimielinen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden täyttämisestä, kun työntekijältä oli puuttunut työtehtävän hoitamisessa edellytetty ajo-oikeusHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei ajokortin hankkimiseen liittyvä koulutus kuulu työnantajan TSL 7 luvun 4 §:n 2 momentin mukaisen koulutusvelvollisuuden piiriin. Kantajan ajokortittomuudesta johtuen liikuntapaikkojen hoitajien tammi ja heinäkuussa 2016 auenneet toimet olivat jääneet kaupungin työn tarjoamis- ja takaisinottovelvollisuuden ulkopuolelle. HO katsoi, ettei kaupunki ollut irtisanomisen yhteydessä täyttänyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. KO:n tuomio kumottiin ja kaupunki velvoitettiin suorittamaan irtisanotulle työntekijälle TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. HO:n tuomio oli erimielinen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
20.12.2018 14.19
Valtion virkamieslaki muuttuu 2019 - nimityspäätösten valituskielto kumotaanVuoden 2019 voimaan tulevat virkamieslain muutokset koskevat pitkäaikaistyöttömän nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, koeaikaa, takaisinottovelvollisuutta, viran siirtämistä ja virkamiehen virkasuhteen jatkamista eroamisiän täyttymisen jälkeen. Jatkossa viran ja virkasuhteen hakijat saavat hakea nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, lukuun ottamatta erikseen säädettyjä poikkeuksia. Muutokset tulevat voimaan vuoden alusta 2019. Muutokset koskevat nimityspäätöksiä, jotka tehdään lain voimaantulon jälkeen. - Uutiset
24.11.2020 16.00
Pelkästään työntekijän sähköpostin sulkeminen ei osoittanut, että hänet oli tosiasiallisesti irtisanottu henkilökohtaisista syistä johtuen - kyseessä ei ollut näennäinen yhteistoimintamenettelyTyö oli olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt ja kantajan tehtävät itsenäisenä työtehtävänä lakanneet kokonaan. Vastaajalla ei siten ollut tullut ylläpitää kantajan toimenkuvaa, joka oli pääasialliselta sisällöltään lakannut. Vastaajalla oli ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus TSL 7 luvun 3 §:n mukaisesti eikä häntä ollut voitu sijoittaa tai kouluttaa toisiin tehtäviin. Asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että irtisanominen olisi vastoin irtisanomisilmoitusta tapahtunut kantajan henkilöön liittyvistä syistä ja että kyseessä olisi ollut näennäinen yhteistoimintamenettely, jonka tarkoituksena olisi ollut vain kiertää kantajan työsuhdeturvaa. Pelkästään se seikka, että työntekijän sähköposti oli suljettu hänen lähetettyä mahdollisesti virheellisiä tietoja sisältäneitä sähköposteja muulle henkilökunnalle, ei osoittanut että kyseessä olisi ollut työntekijän henkilöön liittyvistä syistä suoritettu irtisanominen. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
20.11.2020 11.15
Hovioikeus: Vakuutusyhtiö laiminlöi työn tarjoamisvelvollisuuden irtisanoessaan konsernissa 10 vuotta työskennelleen työntekijän - yhtiö oli menetellyt myös syrjintäkiellon vastaisestiYhtiöllä ei ollut näytetty olleen taloudellisia ja tuotannollisia perusteita kantajan irtisanomiseen, eikä irtisanomiselle siten ollut ollut asiallista ja painavaa syytä. KO:n tuomion lopputulosta ei tältä osin ollut aihetta muuttaa. Syrjinnän osalta HO katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut esittänyt olettaman kumoamiseksi sellaista selvitystä, joka olisi osoittanut, ettei yhtiö ollut rikkonut syrjinnän kieltoa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi määrättyä korvausta korotettiin ja yhtiön Työllisyysrahastolle maksettavaksi määrättyä osuutta alennettiin. Muilta osin KO:n tuomio jäi voimaan. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017) - Uutiset
22.6.2017 11.02
Lisätyövoimaa palkanneella panimoalan yhtiöllä ei ollut oikeutta irtisanoa työsopimusta - työn tarjoaminen huonommilla ehdoilla ei täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamisvelvollisuuttaKoska yhtiöllä ei ollut perustetta irtisanoa (1.4.2014) kantajan työsopimusta ja yhtiössä oli ollut työtä asiassa selostetun mukaisesti, työn tarjoaminen kantajan työsuhteen ehtoja huonommilla ehdoilla ei täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamisvelvollisuutta. Korvauksen määrää (9 kk:n palkka) harkittaessa huomioon oli otettu lisäksi se, että kyse oli noin seitsemän kuukautta tarjolla olleen määräaikaisen työn tarjoamatta jättämisestä. Sillä, että yhtiöllä olisi ollut peruste kantajan irtisanomiseen tammikuun alun jälkeen, ei ollut vaikutusta korvauksen määrään kokonaisharkinnassa. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
28.10.2016 12.21
Hovioikeus: Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.434,75 euron korvausHovioikeus katsoi yhtiön päättäneen perusteettomasti A:n työsopimuksen, kun yhtiö oli palkannut uuden työntekijän 1.2.2013 alkaneeseen toimistosihteerin määräaikaiseen työsuhteeseen ja tästä huolimatta irtisanonut A:n työsuhteen päättymään 20.4.2013. Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n A:lle maksettavaksi tuomittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oikaistiin 16.434,75 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 28.10.2016) - Uutiset
16.5.2016 15.05
Hovioikeus alensi kolmen työsopimuksen irtisanomisriidan hävinneelle mutta kussakin tapauksessa yhteistoimintalain hyvitystä koskevat riidat voittaneelle rekrytointiyhtiölle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaKoska sillä, minkä kantajat olivat hävinneet, ei kuitenkaan ollut vain vähäistä merkitystä asiassa, yhtiötä ei tullut velvoittaa korvaamaan kantajien kuluja täysimääräisesti. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi, että yhtiön oli korvattava kolme neljäsosaa kunkin kantajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Koska yhtiö oli vain osaksi voittanut muutoksenhaun, asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 16.5.2016) - Uutiset
17.6.2014 13.01
Kiinteistönvälitysalalla toimiva yhtiö tuomittiin korvauksiin laittomista irtisanomisista - hovioikeus ei muuttanut tuomiotaHelsingin HO katsoi, ettei kiinteistönvälitysalalla toimivalla yhtiöllä ollut asiallista ja painavaa syytä kahden myyntijohtajansa työsopimusten irtisanomiseen, kun yhtiö ei ollut näyttänyt täyttäneensä työsopimuslain mukaista muun työn tarjoamisvelvollisuuttaan. Irtisanottuja katsottiin kohdellun myös epätasapuolisesti, kun yhtiö oli pitänyt voimassa heidän kanssaan lyhyempiä työsopimuksen irtisanomisaikoja kuin eräiden muiden myyntijohtajien kanssa. Vaatimukset työsopimuslain vastaisesta lomauttamisesta oli sen sijaan voitu hylätä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2014) - Uutiset
30.1.2013 15.11
Työnantajalla ei ollut oikeutta alentaa työntekijän palkkaa kilpailutustilanteessa eikä irtisanoa työntekijääISS Palvelut Oy on hävinnyt Turun hovioikeudessa kahden työntekijän irtisanomisia koskevat kiistat. Hovioikeus oli samaa mieltä kuin Pirkanmaan käräjäoikeus vuosi sitten: työnantajalla ei ollut oikeutta alentaa työntekijän palkkaa kilpailutustilanteessa eikä irtisanoa työntekijää, joka ei siihen suostunut. - Uutiset
30.1.2007 11.01
Työtuomioistuimen ratkaisuja tammikuultaTyötuomioistuin on antanut ratkaisuja koskien lääkärintodistusta ja sairausajan palkkaa, takaisinottovelvollisuutta, koeaikaa ja työehtosopimuksen soveltamista. - Uutiset
6.7.2022 15.58
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaanHO katsoi, ettei yhtiö ollut täyttänyt työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan, eikä yhtiöllä siten ollut ollut työsopimuslaissa edellytettyä asiallista ja painavaa syytä kantajan työsopimuksen irtisanomiseen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Korvauksen määrään vaikuttavat tekijät kokonaisuudessaan huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kantajan 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset aineettoman vahingon osuutta koskevan arvion ja korvauksen yhteensovittamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
17.2.2022 13.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli ollut asiallinen ja painava syy kahden keittiössä työskennelleen irtisanomiseen - yhdistys oli täyttänyt sekä lojaliteetti- että takaisinottovelvoitteensa - toista työntekijää ei syrjitty tämän terveydentilan perusteellaKantajat hävisivät muutoksenhakunsa kokonaisuudessaan, joten he olivat velvollisia korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut HO:sta. (Vailla lainvoimaa 17.2.2022) - Uutiset
18.12.2020 8.30
Työlainsäädännön joustot päättyvät vuodenvaihteessaTyösopimuslakiin ja yhteistoimintalakiin tehtiin koronaviruksen vuoksi väliaikaisia muutoksia. Nämä muutokset ovat voimassa 1.4.2020–31.12.2020. Muutosten voimassaolon päätyttyä palataan noudattamaan tavallisesti voimassa olevaa lainsäädäntöä. - Uutiset
16.12.2020 11.43
Hovioikeus: Irtisanominen oli johtunut tosiasiassa työntekijän henkilöön liittyvistä syistäHO katsoi kokonaisarviona asiassa esitetystä, että IPR- ja patentti- tehtävät olivat olleet vain osa kantajan työtä ja kantaja oli tehnyt niiden lisäksi merkittävässä määrin muuta työtä, jota olisi ollut yhtiössä jäljellä kantajan irtisanomishetkellä. Kantajan tehtävä ei ollut erillisenä tehtäväkokonaisuutena lakannut taloudellisista tai toimintojen ja tehtävien uudelleenjärjestelystä johtuvista syistä. Ottaen erityisesti huomioon henkilöerimielisyyksien kärjistyminen kantajan irtisanomisen aikoihin ja se, että kantaja oli ollut ainut irtisanottu maaliskuussa 2015, HO katsoi, että irtisanominen oli johtunut tosiasiassa kantajan henkilöön liittyvistä syistä. Kantajan työtehtävät eivät olleet irtisanomishetkellä tai välittömästi sen jälkeen vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi TSL 7 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla eikä yhtiöllä ollut ollut väittämäänsä taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa kantajaa. Kantajan tulkkauskustannusten osalta HO katsoi, että ne olivat hänen oikeudenkäyntikulujaan, joista hän voi vaatia vastapuolelta korvausta yleisten oikeudenkäyntikulusäännösten mukaisesti. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.12.2020) - Uutiset
6.11.2020 11.14
Tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanotun työntekijän työsopimuksen päättämisen katsottiin tapahtuneen myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä - hovioikeus oli erimielinen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksestaYhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen päättämiseen olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittamat asialliset ja painavat syyt. Asiassa mainitut seikat, työsuhteen päättämismenettely ja selvästi aikaisemmin noudatetuista poikkeava menettelytapa sekä selvitys kantajan ja hänen työnantajansa edustajan ja tämän puolison keskinäisistä väleistä viittasivat ja tukivat vahvasti sitä kantajan väitettä, että irtisanomiseen olivat ainakin osaksi vaikuttaneet epäasialliset syyt. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 9 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 6 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. Asiassa ei ollut kantajan osalta ilmennyt perusteita hänen taloudelliset ja sosiaaliset olonsa huomioon ottaen rahaston osuuden kohtuullistamiselle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos harkitsi enemmistön lausumilla perusteilla oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 11 kk:n palkkaa vastaavan määrän, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 8 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
1.4.2020 10.34
Koronaviruksen vuoksi lomautusten ilmoitusaika ja yt-neuvotteluiden kestoaika lyhenee ja lomautetun oikeus työttömyysturvaan laajeneeLomautusten ilmoitusaika ja yhteistoimintaneuvotteluiden kestoaika lyhenevät väliaikaisesti. Muutokset ovat voimassa 1.4.–30.6.2020. Muutoksia ei sovelleta julkiseen sektoriin. Lomautetulla on 1.4.2020 alkaen oikeus työttömyysetuuteen muun muassa yritystoiminnan ja opintojen estämättä. Työttömyysturvalakiin tehty muutos on voimassa 31.7.2020 asti. Tasavallan Presidentti vahvisti lait tiistaina 31.3. - Uutiset
19.3.2020 7.00
Työmarkkinajärjestöiltä lista yritysten auttamiseksi koronakriisissäTyömarkkinajärjestöt ovat sopineet listan esityksistä, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronakriisissä. Järjestöt esittävät yhdessä maan hallitukselle toimia työlainsäädännön muutoksista ja yritysten maksurasitusten keventämisestä. - Uutiset
19.11.2019 16.00
Yhtiön katsottiin menetelleen yt-lain mukaisesti irtisanoessaan palveluesimiehenYhtiö oli päättänyt kantajan työsuhteen irtisanomalla hänet taloudellisin, tuotannollisin ja toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvin perustein. Asiassa oli riitaa siitä, oliko yhtiö täyttänyt yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen sisällölliset vaatimukset, oliko kantajan työsuhteen irtisanominen ollut perusteltua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja oliko yhtiö laiminlyönyt velvollisuuden tarjota kantajalle muuta työtä. Työntekijän 34.140 euron vaatimus yhteistoimintalain 62 §:n mukaisesta hyvityksestä ja 20 kuukauden palkkaa vastaava 63.580,00 euron vaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
3.5.2018 15.18
Oppisopimusopiskelijan ottaminen helpottuu heinäkuun alussaTyönantaja voi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. - Uutiset
14.12.2017 14.15
Oppisopimuspaikkojen syntymistä halutaan helpottaaHallitus antoi asiaa koskevan esityksen torstaina 14. joulukuuta. Esityksen mukaan työnantaja voisi jatkossa ottaa oppisopimusopiskelijan määräaikaiseen työ- tai virkasuhteeseen työnantajalle lisätyön tarjoamisvelvollisuuden tai takaisinottovelvollisuuden estämättä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. - Uutiset
5.12.2016 8.28
Koeaika pitenee kuuteen kuukauteen, takaisinottovelvoite lyhenee neljään kuukauteen ja pitkäaikaistyöttömän saa jatkossa palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityistä perustellun syyn vaatimustaEduskunta on hyväksynyt lainmuutokset, joilla koeajan enimmäispituutta pidennetään nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantajalla on oikeus jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä. Työnantajan takaisinottovelvollisuuden kestoaika puolestaan lyhenee nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta neljään kuukauteen. Työsuhteen kestettyä 12 vuotta takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. Pitkäaikaistyöttömän saa vuodenvaihteen jälkeen palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä. - Uutiset
7.4.2011 12.16
Hovioikeuden tuomio lehden toimitussihteerin irtisanomista ja takaisinottoa koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus katsoi, että yhtiö oli laiminlyönyt takaisinottovelvollisuutensa eli tarjota irtisanomalleen lehden toimitussihteerille työtä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden määräämän 28.705,65 euron suuruisen korvauksen 21.854,79 euroksi ja vapautti yhtiön käräjäoikeuden määräämästä suoritusvelvollisuudesta työttömyysvakuutusrahastoon nähden. - Uutiset
15.2.2007 12.56
Työtuomioistuimen viimeaikaisia ratkaisujaTyötuomioistuimen viimeaikaisissa ratkaisuissa helmikuulta käsitellään muun muassa koeaikaa, työehtosopimuksen tulkintaa palkkausasioissa, vuokratyötä ja irtisanomissuojaa. - Uutiset
18.1.2007 7.54
Työtuomioistuimen viimeaikaisia ratkaisujaTyötuomioistuin on antanut neljä ratkaisua, joissa käsitellään muun muassa irtisanomissuojaa, sairausajan palkkaa sekä irtisanomisajan palkkaa. - Uutiset
3.5.2024 11.40
Hovioikeus arvioi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä määrättävän korvauksen ja yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen suuruutta toisin kuin käräjäoikeus (ään.)Yhtiö velvoitettiin suorittamaan kantajalle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL 12 luvun 2 §:n mukaisena korvauksena KO:n tuomitseman 18.932,72 euron asemesta 12.216,72 euroa ja yhteistoimintalain (2007/334) 62 §:n mukaista hyvitystä KO:n tuomitseman 5.000 euron asemesta 3.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi hyvityksen kohtuulliseksi määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.5.2024) - Uutiset
2.4.2024 16.00
Hovioikeus: Yhtiö rikkoi yhteistoimintavelvoitettaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja Oy oli 26.4.-24.5.2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen lomauttanut A:n taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 9.7.2018 lukien. A oli ollut vastaaja Oy:n yhteistoimintaneuvottelujen piirissä myös 3.-16.4.2019, minkä jälkeen hänet oli irtisanottu taloudellisella ja tuotannollisella perusteella 30.4.2019. Asiassa oli edelleen riidatonta, että ennen A:n irtisanomista oli pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut. Asiassa oli arvioitavana, oliko A voitu 30.4.2019 irtisanoa vuonna 2018 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen perusteella vai oliko ennen hänen irtisanomistaan pitänyt käydä yhteistoimintaneuvottelut myös vuonna 2019. (Vailla lainvoimaa 2.4.2024)