Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- kela peto
- Uutiset
23.7.2019 14.13
Osinkotulot olisi tullut ilmoittaa Kelalle – tuomittiin petoksesta sakkoihinVastaaja oli KO:ssa kiistänyt syytteen. Vastaajan mukaan hänen toimintansa ei ollut ollut tahallista. Hänen osinkonsa menivät hänen isänsä tilille. Vastaaja oli sopinut asian jo Kelan kanssa. KO oli katsonut vastaajan toimineen tahallisesti. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt petokseen. Vastaaja tuomittiin 35 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
18.9.2014 12.30
Kelalta perusteettomasti tukia nostanut tuomittiin törkeästä petoksesta vankeusrangaistukseenVastaajan, joka oli erehdyttänyt Kelan maksamaan hänelle perusteettomasti peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja asumistukea aiheuttaen Kelalle vahinkoa yhteensä 9 550,78 euroa, tuomittiin törkeästä petoksesta viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 18.9.2014) - Uutiset
14.6.2022 16.00
Yksi vai kaksi Kela-petosta - hovioikeuskin katsoi vastaajan syyllistyneen yhteen petosrikokseenVoimassa olevaan lakiin ei sisälly säännöstä, joka koskisi yksittäisten tekojen katsomista yhdeksi tai useammaksi rikokseksi, vaan kysymys on jätetty viime kädessä oikeuskäytännössä ratkaistavaksi (ks. esim. KKO 2018:17 kohta 10). (Vailla lainvoimaa 14.6.2022) - Uutiset
14.5.2014 16.05
Yrittäjätoiminnan tuloja Kelalle asumistukihakemuksissaan ilmoittamatta jättänyt syyllistyi törkeän petoksen sijasta petokseenHelsingin HO katsoi kuten Helsingin KO, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää, mitä asumistukihakemuksissa tulee ilmoittaa. HO katsoi kuitenkin, että vaikkakin teolla oli tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä ja teko oli kestänyt pitkän ajan, petosta ei ollut tapauksessa pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajan viaksi asiassa jäi petos, josta hänet oli tuomittava 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. - Uutiset
4.4.2017 11.15
Kelapetoksesta vankeutta 3 kk 15 päivää - teko oli lähellä törkeää petostaOttaen huomioon pitkähkön tekoajan ja aiheutuneen vahingon määrän teko ei ollut sakoilla sovitettavissa vaan seuraamukseksi tuli määrätä vankeutta. Teko oli lähellä törkeää petosta. Näin ollen päivissä mitattava vankeusrangaistus ei ollut riittävä vaan vankeusrangaistukseksi tuli määrätä useampi kuukausi. Mittaamisen osalta KO oli ottanut huomioon KKO:n ratkaisun 2015:52, jossa myös on ollut kysymys ns. kelapetoksesta. Nyt kysymyksessä olevaa tekoa oli kuitenkin pidettävä hieman moitittavampana kuin edellä mainitussa ratkaisussa olevaa tekoa, sillä nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa ei ollut olemassa rangaistusta alentavia seikkoja kuten oli mainitussa KKO:n tapauksessa. (Vailla lainvoimaa 4.4.2017) - Uutiset
15.12.2015 9.12
Palkkatulojen ilmoitusten laiminlyönnit Kelalle katsottiin kahdeksi eri teoksi - syyte petoksesta hylättiin vanhentuneenaKO oli tuominnut vastaajan petoksesta katsoen vastaajan erehdyttäneen Kelaa maksamaan itselleen perusteetonta koulutuspäivärahaa 862 euroa siten, että vastaaja oli työttömyysaikaa koskevissa kirjallisissa ilmoituksissaan 7.2.-17.5.2009, 15.6.-12.7.2009, 3 .9.-2.10.2009 ja 5.10.-29.11.2009 jättänyt ilmoittamatta osan työssäolopäivistään ja ansiotuloistaan. HO katsoi, että petosrikos oli jäänyt näyttämättä siltä osin kun se perustui 3.7.2009 ja 14.8.2009 toimitettuihin ilmoituksiin. Lisäksi katsottiin, että keväällä ja syksyllä 2009 tapahtuneet palkkatulojen ilmoitusten laiminlyönnit olivat eri tekoja. Koska syyteoikeus oli molempien tekojen osalta vanhentunut, tuli syyte hylätä. (Vailla lainvoimaa 15.12.2015) - Uutiset
30.3.2021 13.00
Kela-petos: Syyteoikeus petoksesta tai törkeästä petoksesta ei ollut vanhentunut - vastaaja oli menetellyt tahallisestiAsiassa oli ensin arvioitava, oliko syyteoikeus vastaajan väittämin tavoin vanhentunut. Vanhentumisajan alkamisen kannalta olennaista oli erityisesti se, katsotaanko syytteessä väitetty vastaajan menettely rikosten yhtymistä koskevien sääntöjen mukaan yhdeksi vai useammaksi rikokseksi ja milloin syytteessä tarkoitettu rikos katsotaan tehdyksi. Mikäli syyteoikeus ei ollut vanhentunut, tuli arvioitavaksi, oliko vastaaja menetellyt tahallisesti ja oliko syyte ja Kelan korvausvaatimus joka tapauksessa hylättävä joiltakin osin. Edelleen arvioitavaksi jäi, oliko tavoiteltu hyöty ollut huomattava ja oliko rikos kokonaisuutena arvostellen ollut törkeä sekä oliko vastaajalle tuomittu rangaistus liian ankara. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
27.5.2014 11.21
Hovioikeus: Lähes 15 000 euron vahingon virheellisillä työttömyys- ja asumistukitiedoilla Kelalle aiheuttaneen tuensaajan menettely täytti törkeän petoksen tunnusmerkistönPerusteetonta työmarkkinatukea ja yleistä asumistukea virheellisten tietojen perustella yli neljä vuotta saaneen henkilön katsottiin syyllistyneen petoksen sijasta törkeään petokseen. Tuensaajan henkilökohtaiset olot ja se seikka, että teko oli kohdistunut sosiaaliturvajärjestelmään eivät antaneet aihetta arvioida tekoa toisin. Tuensaaja tuomittiin törkeästä petoksesta 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2014) - Uutiset
17.10.2016 14.20
Työssäkäyntinsä Kelalta salanneen ja perusteettomia Kela-etuuksia 11 056,34 euroa saaneen naisen tekoa ei pidetty törkeänä petoksena - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinVastaaja oli erehdyttänyt Kelaa suorittamaan itselleen perusteettomasti työmarkkinatukea yhteensä 7 458,74 euroa ajalla 17.10.2011 - 31.3.2012, 1.5.2012 - 31.8.2012, 8.9.2012 - 13.9.2012, 9.10.2012 - 11.11.2012 sekä asumistukea yhteensä 3 597,60 euroa ajalla 1.11.2011 - 31.3.2013 salaamalla työssäkäyntinsä ja saamansa palkkatulot. HO katsoi toisin kuin 5 kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä petoksesta tuominnut KO, ettei petoksella ollut tavoiteltu huomattavaa hyötyä tai aiheutettu huomattavaa vahinkoa. Vastaajan syyksi luettua petosta ei siten ollut pidettävä törkeänä. HO piti 3 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta kohtuullisena seuraamuksena teosta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
20.9.2021 11.00
Hovioikeus tutki KKO:n sille palauttaman Kela-petosjutun - syyte hylättiin osittain ja törkeä petos lievennettiin petokseksi - rikos ei ollut kuitenkaan sakolla sovitettavissaKO oli katsonut vastaajan erehdyttäneen Kelan suorittamaan vastaajalle työttömyysetuutta ajalta 31.8.2012 - 2.9.2014 yht. 27.887,98 euroa ilmoittamalla työttömyysetuushakemuksessa ja työttömyysaikaa koskevissa ilmoituksissa olevansa työtön tai olevansa koulutuksessa/opiskellut ja salaamalla sen, että hän oli samanaikaisesti ollut palkkatyössä ja saanut palkkatuloa eikä näin olisi ollut oikeutettu työttömyysetuuteen. HO ei ollut myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KKO oli päätöksellään kumonnut HO:n päätöksen, myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelyluvan ja palauttanut asian HO:n käsiteltäväksi. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi asiassa näytetyn, että vastaaja oli saanut palkkatuloja ja samaan aikaan Kelan maksamia työttömyysetuuksia 6.5.2013–23.5.2013, 5.7.2013–1.9.2013 ja 14.6.2014–2.9.2014. Muiden ajanjaksojen osalta näyttämättä oli jäänyt, että vastaaja olisi ollut palkkatyössä ja saanut palkkatuloa. Kaikkiaan vastaajalle mainittujen työllisyysjaksojen aikana maksettujen työttömyysetuuksien laskennallinen määrä oli siten ollut yht. 5.945,82 euroa. Eri ajankohtina tehtyä tekoa oli arvioitava yhtenä petosrikoksena. Vastaajaan tavoittelema 5.945,82 euron hyöty ei ollut törkeää petosta koskevan säännöksen tarkoittamalla tavalla huomattava. Rikos ei ollut sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta petoksesta oli 50 pv vankeutta, joka oli KO:n tuomitsemin tavoin ehdollinen. (Vailla lainvoimaa 20.9.2021) - Uutiset
21.5.2015 14.30
Luvattomien poissaolojen vuoksi koulutuksesta erotettu tuomittiin sakkoihin työmarkkinatuen ja kulukorvauksen perusteettomasta nostamisestaVastaaja, joka oli erehdyttänyt Kelaa 30.12.2013 ja 28.1.2014 antamissaan ilmoituksissa työttömyysajasta, joissa hän oli ilmoittanut olleensa koulutuksessa/opiskellut ajalla 20.12.2013 - 27.1.2014, vaikka hänet oli todellisuudessa erotettu luvattomien poissaolojen vuoksi koulutuksesta 19.12.2013 lähtien, tuomittiin 40 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 21.5.2015) - Uutiset
7.5.2015 16.04
Asumistuen saaja ilmoitti samassa taloudessa asuvan poikansa tulot vasta noin yhdeksän kuukautta myöhemmin - tuomittiin petoksesta sakkoihinVastaaja, joka oli ilmoittanut poikansa tuloista Kelaan vasta noin yhdeksän kuukauden jälkeen pojan töiden alkamisesta, tuomittiin petoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 7.5.2015) - Uutiset
19.12.2018 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei 15.286,02 euron suuruinen "Kela-petos" ollut törkeäA:lle oli maksettu perusteettomasti kahta eri tukea yhteensä 15.286,02 euroa vajaan kahden vuoden aikana. Määrää ei voitu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuista KKO 2007:102 ja KKO 2015:52 ilmenevien oikeusohjeiden perusteella pitää huomattavana. Myöskään suhteellisen pitkä tekoaika ei sellaisenaan ole teon törkeysarvostelussa määräävä seikka. Tähän nähden ja ottaen huomioon tekoon liittyvät seikat, joiden perusteella A:n tahallisuuden aste ei ollut erityisen suuri, petosta ei ollut pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 19.12.2018) - Uutiset
25.10.2017 9.32
Hovioikeus arvioi petostahallisuutta toisin kuin käräjäoikeus työmarkkinatuen nostamista koskevassa asiassaOttaen huomioon sen, että vastaaja oli oma-aloitteisesti käynyt Kelassa kysymässä neuvoa ja toiminut saamiensa ohjeiden perusteella sekä sen, että kyseessä oli ollut TE-Keskuksesta osoitetusta työstä, ei KO:n mukaan asiassa ollut luotettavasti näytetty sitä, että vastaaja olisi toiminut asiassa tahallisesti työtulojen suuruudesta ja ilmoitusvelvollisuusilmoituksesta huolimatta. KO oli hylännyt syytteen petoksesta. HO puolestaan katsoi vastaajan syyllistyneen siihen mistä hänelle oli vaadittu rangaistusta kuitenkin siten, että tekoaika oli 3.1.-19.9.2013 ja Kelan vastaajalle perusteettomasti maksaman työmarkkinatuen määrä oli 2.727,62 euroa. Teko täytti petoksen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 25.10.2017) - Uutiset
12.6.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi työmarkkinatukea väärin perustein nostaneen syyllistyneen petokseenAsiassa mainitut seikat puhuvat vahvasti sen johtopäätöksen puolesta, että vastaajalla oli ollut tahallinen hyötymistarkoitus. Asiassa ei ollut tullut esille painavia seikkoja sen vaihtoehdon puolesta, että vastaaja olisi vain huolimattomuudesta antanut väärän sisältöisiä tietoja Kelalle. Sen vuoksi vastaaja oli tuomittava petoksesta KO:n tuomiosta ilmenevän teonkuvauksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
20.4.2017 11.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi perusteettomasti työmarkkinatukea nostaneen, suomea taitamattoman naisen syyllistyneen petokseenJos vastaaja oli ollut epätietoinen yritystoiminnan ilmoittamisvelvollisuudesta, hänellä oli ollut tarvittaessa mahdollisuus selvittää epäselvyydet viranomaisten ja tulkin avulla. HO katsoi, että petosta huomioon ottaen aiheutetun vahingon määrä (1 695,20 €) ja muut rikokseen liittyvät seikat ei voitu kokonaisuutena arvostellen pitää vähäisenä siitäkään huolimatta, että vastaaja oli sopinut Kelan kanssa työmarkkinatuen takaisinperinnästä. Oikeudenmukainen seuraamus naisen syyksi luetusta rikoksesta oli 30 päiväsakon määräinen sakkorangaistus. KO oli hylännyt syytteen. (Vailla lainvoimaa 20.4.2017) - Uutiset
21.3.2016 15.15
Tulojensa noususta Kelalle ilmoittamatta jättänyt tuomittiin sakkoihinNainen, joka oli nostanut perusteettomasti asumistukea yhteensä 1 591,20 euroa ajalla 1.4.2014 - 31.12.2014 jättämällä ilmoittamatta tulojensa noususta, tuomittiin petoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 21.3.2016) - Uutiset
26.1.2016 14.32
Työssäkäyntinsä ja ansiotulonsa salaamalla perusteettomasti työmarkkinatukea ja asumistukea nostanut tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteenMies, joka oli erehdyttänyt Kelaa suorittamaan itselleen perusteettomasti työmarkkinatukea yhteensä 7 902,52 euroa ja asumistukea yhteensä 772,80 euroa, tuomittiin törkeästä petoksesta 4 kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja korvaamaan Kelalle aiheuttamansa vahinko. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016) - Uutiset
22.6.2015 16.49
Sakko oli riittävä seuraamus perusteetonta työmarkkinatukea yli 9 350 euroa nostaneelleVastaaja oli erehdyttänyt Kelaa salaamalla työssäolonsa työttömyysaikaan koskevissa ilmoituksissa ilmoittamalla olevansa työtön ja saanut näin Kelan maksamaan perusteetonta työmarkkinatukea yhteensä 9 353,80 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu petoksesta 40 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 22.6.2015) - Uutiset
31.12.2020 13.42
Syyte "Kela-petoksesta" hylättiin, kun vastaajan toiminnan tahallisuudesta jäi epäilysSyyttäjä vaati HO:ssa toistaen KO:ssa esittämänsä syytteen, että vastaaja tuomitaan rangaistukseen petoksesta. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
17.6.2021 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus arvioi sakkorangaistuksen (70 ps) riittäväksi seuraamukseksi 3.451,59 euron KELA-petoksesta - edellytyksiä tuomitsematta jättämiselle ei ollutKO oli tuominnut vastaajan 40 pv ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja tuomittava petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen, sakkorangaistukseen vai jätettävä kokonaan rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 17.6.2021) - Uutiset
27.10.2015 14.44
Työmarkkinatukea ja asumistukea yli 18 000 euroa nostanut ja samaan aikaan suuria käteispanoja tileilleen saanut tuomittiin törkeästä petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen – syytteen hylkäävää käräjäoikeuden tuomiota muutettiinHO katsoi toisin kuin KO vastaajan harjoittaneen elinkeinotoimintaa vuosina 2010 ja 2011 eikä vastaajalla ollut lainkaan oikeutta työttömyysetuuteen syytteessä tarkoitettuna aikana eikä myöskään asumistukeen syytteessä mainittuna aikana. Vastaajan oli täytynyt tietää tulojensa vaikutuksesta kysymyksessä oleviin sosiaalietuuksiin sekä ilmoitusvelvollisuudestaan mainituista tulotiedoistaan. Ottaen huomioon Kelalle aiheutettu vahinko sekä vastaajan toiminnan pitkäkestoisuus ja suunnitelmallisuus tekoa oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Vastaaja tuomittiin 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 27.10.2015) - Uutiset
10.3.2015 15.31
Perusteettomasti eläkkeensaajan asumistukea nostanut tuomittiin ehdolliseen vankeuteenVastaaja, joka oli erehdyttänyt Kelaa maksamaan itselleen perusteettomasti eläkkeensaajan asumistukea yhteensä 6 511 euroa ilmoittamalla asumistukea koskevissa hakemuksissaan olevansa työtön ja salaamalla sen, että hän oli ollut työsuhteessa ja saanut ansiotuloa 1 900 euroa kuukaudessa, tuomittiin petoksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.3.2015) - Uutiset
11.12.2015 15.12
Perusteettomasti työmarkkina- ja asumistukea nostaneen menettelyä oli pidettävä yhtenä rikoksena - käräjäoikeuden 75 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen sijasta tuomittiin 40 päiväsakkoaVastaaja oli saanut perusteettomasti työmarkkinatukea (ajalla 1.12.2010 - 22.1.2012) 2.792,80 euroa ja yleistä asumistukea (ajalla 1.12.2010 - 30.11.2011) 1.761,58 eli etuuksia yhteensä 4.554,38 euroa salaamalla työssäkäyntinsä. HO katsoi KO:n tavoin, että tekoja oli pidettävä yhtenä rikoksena. Huomioon ottaen oikeuskäytäntö ja hyödyn kokonaismäärä sekä se, että vastaaja oli ollut oikeutettu riidattomasti 3 kuukauden ajalta etuuteen, HO katsoi, että KO:n tuomitsema rangaistus oli liian ankara. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
2.11.2015 9.23
Virossa yritystoimintaa harjoittanut ja työmarkkinatukea nostanut ei syyllistynyt törkeään petokseen - syyte petoksesta hylättiin vanhentuneenaVastaajalle ajalta 22.4.-9.12.2008 maksetun työmarkkinatuen määrä ja tekoajan lyhyt kesto huomioon ottaen HO katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä vaan hän oli menettelyllään syyllistynyt petokseen. Haaste asiassa oli annettu vastaajalle tiedoksi 19.9.2014. Näin ollen syyte petoksesta oli hylättävä vanhentuneena. (Vailla lainvoimaa 2.11.2015) - Uutiset
30.6.2015 15.03
Syyte petoksesta oli hylättävä, kun vastaajan ei näytetty tahallaan erehdyttäneen työttömyyskassaa maksamaan hänelle perusteetonta työttömyysetuuttaVastaajan menettelystä asiassa voitiin päätellä, ettei hänen tarkoituksenaan ollut antaa työttömyyskassalle tahallisesti vääriä tietoja tai vilpillisesti jättää ilmoittamatta saamaansa eläkettä. HO piti mahdollisena, ettei vastaaja ollut aivovammansa vuoksi ymmärtänyt, että hänen olisi tullut jatkohakemuksia työttömyyskassalle tehdessään ilmoittaa saamistaan vakuutuskorvauksista, vaikka hän oli jo toimittanut niitä koskeneet päätökset TE-keskukselle. (Vailla lainvoimaa 30.6.2015) - Uutiset
15.5.2015 15.15
Virheellisillä tulotiedoilla toimeentulotukea yli 22 450 euroa saaneen pakolaisen oli täytynyt olla tietoinen antamiensa tietojen puutteellisuudesta ja siitä, että kaupunki saamiensa tietojen johdosta erehtyy – tuomittiin törkeästä petoksestaVastaajan, jonka ilmoittamat tulot olivat usein olleet selvästi alle puolet ja vähimmillään noin yksi seitsemäsosa hänen todellisista tuloistaan, oli voitu tuomita törkeästä petoksesta 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vastaajan katsottiin täytyneen olla tietoinen antamiensa tietojen puutteellisuudesta ja siitä, että kaupunki saamiensa tietojen johdosta erehtyy. Asiassa ei ollut riitautettu pakolaisyksikön sosiaalityöntekijän kertomusta siitä, että pakolaisyksikössä järjestetään maahan saapuvalle pakolaiselle alkuinfo, jossa kerrotaan muun muassa toimeentulotukiasioista. (Vailla lainvoimaa 15.5.2015) - Uutiset
8.5.2015 14.30
Nainen huijasi sosiaaliturvaetuuksia yli 27 500 euron edestä – tuomittiin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenPerusteettomasti asumistukea, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, työmarkkinatukea ja täysimääräistä lastenhoidon tukea vuosina 2006-2012 nostanut nainen, joka oli ilmoittanut vääriä tietoja alivuokrasuhteesta lastensa isoisään ja erillisissä talouksissa asumisesta lastensa isän kanssa, tuomittiin 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Rikoksella oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja tekoa oli pidettävä sen pitkän keston ja suunnitelmallisuuden vuoksi myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 8.5.2015) - Uutiset
25.3.2022 15.00
Hovioikeus: Kela-petokseen syyllistynyttä ei ollut perustetta jättää rangaistukseen tuomitsemattaVastaaja oli syytteestä ilmenevin tavoin jättänyt palkkatulojaan Kelalle ilmoittamatta 11 kuukauden ajan. Vastaaja oli tänä aikana täyttänyt useita työttömyyttään osoittavia hakemuksia Kelalle, mikä osoitti tekijässään jonkinlaista suunnitelmallisuutta. Ottaen huomioon tämän sekä vakiintuneen oikeuskäytännön HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hänen syykseen luettua petosta olisi ollut sen haitallisuuteen tai rikoksesta ilmenevään hänen syyllisyyteensä nähden pidettävä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Sen vuoksi perustetta rangaistuksen tuomitsematta jättämiselle ei ollut. Vastaajan terveydentilastaan esittämä selvitys ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 25.3.2022) - Uutiset
20.11.2020 14.29
Myös luku-, kirjoitus- ja kielitaidottoman vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen "Kela-petokseen"HO katsoi, että vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen. Siten vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt asiassa petokseen. Teko oli jatkunut alle kaksi kuukautta ja rikoksella hankitun hyödyn määrä oli ollut vajaat 1.800 euroa. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että teko oli sovitettavissa 50 päiväsakon sakkorangaistuksella. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
6.10.2020 13.04
Hovioikeuden enemmistö ei pitänyt 15 094,65 euron Kela-petosta törkeänä - 3 kuukautta ehdollistaHO totesi, että huomattavan hyödyn raja on viimeaikaisessa oikeuskäytännössä katsottava nousseen lähelle 15 000 euroa. Tässä asiassa saavutetun hyödyn määrä oli ollut yhteensä 15 094,65 euroa. Ottaen huomioon, että asiassa oli asiassa mainittujen KKO:n ennakkoratkaisujen perusteella kysymys rajatapauksesta ja epäselvässä tilanteessa rikosasia on ratkaistava vastaajan eduksi, HO katsoi, että vastaajan saavuttamaa hyödyn määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana huomattavana hyötynä. Myöskään suhteellisen pitkä tekoaika (6.5.2015 - 31.10.2017) ei sellaisenaan ollut teon törkeysarvostelussa määräävä seikka eikä teon kohdistuminen Kelaan antanut uhrin varallisuusolot huomioon ottaen aihetta arvioida asiaa toisin. Tähän nähden vastaaja oli tuomittava törkeän petoksen sijaan petoksesta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi, että petoksella saavutetun hyödyn määrää oli pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittamana huomattavana hyötynä. Tähän nähden vastaaja oli tuomittava KO:n hänen syykseen lukemasta törkeästä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 6.10.2020) - Uutiset
21.8.2020 9.55
Vuokravakuushuijauksesta 70 päiväsakkoaPetoksen kohteena oli ollut 550 euron rahasumma. Asianomistajien taloudellinen tilanne oli kuitenkin ollut heikko, minkä myös vastaaja oli vuokrasopimusta solmittaessa tullut tietämään. Teon johdosta asianomistajat olivat joutuneet asunnottomiksi. Nämä seikat vaikuttivat ankaroittavina seikkoina rangaistuksen mittaamiseen. Vaikka petoksella tavoiteltu hyöty ei ollut ollut rikoslajissaan erityisen suuri, petoksesta oli aiheutunut erityisen tuntuvaa vahinkoa asianomistajille. Näin ollen KO oli katsonut, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta oli 70 päiväsakon sakkorangaistus. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan asianomistajille rikoksellaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 21.8.2020) - Uutiset
26.9.2019 16.00
Tutkintavankeusaikana ei voi olla työtön työnhakija - 10.109,70 euron Kelapetoksesta 3 kuukautta vankeuttaTyöttömyysturvalaissa ei ole määritelty erikseen tutkintavankien asemaa työmarkkinatuen saajina. Vaikka työttömyysturvalaki on tältä osin siten tulkinnanvarainen, KO oli kuitenkin katsonut, että tutkintavanki rinnastetaan työttömyysturvalaissa vankeusvankiin. Tutkintavankeus ei ole rangaistus, mutta tutkintavankina oleva henkilö on tosiasiassa estynyt olemasta työmarkkinoilla samalla tavoin kuin vankeusrangaistusta suorittava henkilö. Lisäksi KO oli todennut, että kansalaisen on oltava perillä häntä velvoittavista määräyksistä sekä tarvittaessa yritettävä ottaa selvää omasta oikeusasemastaan ja tilanteestaan. KO oli katsonut, että vastaajan oli täytynyt ymmärtää ilmaisun ”työtön” merkitys työttömyysaikaa koskevissa ilmoituksissa. Hänen oli täytynyt myös ymmärtää, ettei hän voi ottaa vastaan työtä ollessaan tutkintavankina. Hän ei ollut näin ollen voinut olla työtön tutkintavankeusaikana. Vastaaja oli lisäksi täyttänyt Kelan pyytämät selvitykset jälkikäteen kuukausittain, jolloin hänen oli täytynyt olla tietoinen siitä, että hänen antamansa tiedot eivät pitäneet paikkaansa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.9.2019) - Uutiset
11.4.2014 11.16
Virheellisesti tulonsa asumistukihakemuksissa ilmoittanut tuomittiin vankeuteen törkeästä petoksesta - rikokseen perustuva saatava ei ollut vanhentunutX oli tuomittu rangaistukseen törkeästä petoksesta seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen, mutta Kelan korvausvaatimus oli hylätty vanhentuneena. Helsingin hovioikeus katsoi, että Kelalla oli ollut oikeus vaatia rikosasian käsittelyssä vastaajalta korvausta väitetyllä törkeällä petoksella aiheutetusta vahingosta, kun rikosasiassa oli voitu nostaa syyte. Käräjäoikeuden ei olisi tullut mainitsemillaan perusteilla hylätä Kelan korvausvaatimusta. - Uutiset
2.9.2022 8.34
Hovioikeus: Esitutkintakertomuksia voitiin käyttää näyttönä vastaajaa vastaan KelapetosasiassaAsiassa ei esitetty perusteita katsoa, että A:lle esitutkinnassa epäiltynä kuuluvia oikeuksia olisi loukattu siten, että hänen esitutkintakertomuksiaan ei voitaisi käyttää näyttönä häntä vastaan. Näin ollen tässä tilanteessa ei ollut estettä ottaa näytön arvioinnissa huomioon A:n esitutkintakertomusta syyttäjän vetoamilta osin. (Vailla lainvoimaa 2.9.2022) - Uutiset
18.12.2020 15.00
Hovioikeus: 4.655,98 euron "Kela-petos" ei ollut sakolla sovitettavissaAsiassa kerrotuilla perusteilla HO katsoi kuten KO, että vastaajan syyksi luetusta teosta tuli tuomita hänelle vankeusrangaistus. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2020) - Uutiset
15.6.2020 11.00
Hovioikeus oli erimielinen Kela-petosjutun avustajalle / sijaiselle maksettavasta korvauksestaAsiassa oli kysymys ns. Kela-petoksesta, jota rikosta koskeva oikeus- ja rangaistuskäytäntö on vakiintunutta. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. Vastaajalle määrätty puolustaja OTM A oli vaatinut valtion varoista maksettavaksi palkkiota vastaajan puolustamisesta HO:ssa yhteensä 10 tunnilta. Valituksen oli määrätyn puolustajan sijasta laatinut juris kandidat B. A oli perustellut sijaisen käyttämistä valituksen laatimisessa sillä, että B oli avustanut vastaajaa jo KO:n pääkäsittelyssä ja hänellä oli siten paremmat edellytykset laatia valitus asiassa. HO suostui OTM A:n pyyntöön käyttää sijaisenaan juris kandidat B:tä. HO päätti maksaa OTM A:lle palkkioksi vastaajan puolustamisesta HO:ssa kohtuulliseksi harkitut 550 euroa ja arvonlisäveron määränä 132 euroa. Eri mieltä ollut oikeusnneuvos puolestaan katsoi asian laatu ja laajuus, valituksen laatu sekä avustajien yhdenvertaisuus huomioon ottaen ottaen, ettei vastaajalle määrätylle puolustajalle ollut aihetta maksaa palkkiota valtion varoista useammalta kuin 3 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 15.6.2020) - Uutiset
18.6.2019 15.12
Hovioikeus lievensi osittain alle 18-vuotiaana tehdystä 6 270,55 euron "Kela-petoksesta" tuomitun 30 päivän ehdollisen vankeusrangaistuksen tuntuvaksi sakkorangaistukseksiVastaaja oli syyllistynyt rikokseen asiassa kuvatulla tavalla osittain nuorena henkilönä. Hän oli edistänyt rikoksen selvittämistä vastaamalla Kelan lähettämiin kirjeisiin ja liittänyt vastauksiinsa selvitystä tuloistaan ja tapahtumainkulusta. Hän oli osoittanut haluavansa korvata aiheuttamansa vahingon maksamalla perusteettomasti hankkimansa tuet kokonaisuudessaan takaisin lähes välittömästi esitutkinnan alkamisen jälkeen. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity. Edellä sanotut seikat puolsivat tuntuvaa sakkorangaistusta (60 ps), joka oli HO:n näkemyksen mukaan oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus syyksi luetusta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
28.10.2014 11.30
Palkan ja kuntoutustuen ilmoittamisen työttömyyskassalle laiminlyönyt veikkausvoittaja ei syyllistynyt petokseenVastaaja oli kertonut KO:ssa mm., ettei hänellä ollut ollut mitään tarvetta yrittää hankkia perusteetonta etuutta, koska hän oli saanut 147 000 euron veikkausvoiton. Kun asiassa oli jäänyt näyttämättä, että työttömyysetuutta nostanut vastaaja olisi tahallaan hyötymistarkoituksessa jättänyt saamansa palkan ja etuuden ilmoittamatta, syyte petoksesta oli hylättävä. HO ei myöntänyt syyttäjälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 28.10.2014) - Uutiset
22.6.2023 14.05
Hovioikeus: Kelapetosasian oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ei alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt asumistuen saajalta selvitystäKelaa ei voitu pitää hyvityslain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikosasian oikeudenkäynnin toimivaltaisena viranomaisena, eikä rikosasian oikeudenkäynnin voitu katsoa alkaneen oikeudenkäynnissä asianomistajana olevan Kelan kirjeestä 1.2.2013. Kelan kirjeessä 1.2.2013 esitettyjen seikkojen perusteella kirjeen ja siinä esitettyjen seikkojen ei voitu katsoa vaikuttaneen olennaisesti valittajan asemaan. Kelan 3.9.2014, 5.11.2015 ja 30.7.2019 päivättyjä kirjeitä oli niiden samankaltaisuuden vuoksi arvioitava samoin. Edellä mainituilla perusteilla HO hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei oikeudenkäynnin kestoa arvioitaessa huomioon otettava aika ollut alkanut kulua siitä, kun Kela oli pyytänyt valittajalta selvitystä. Asiassa ei ollut esitetty selvitystä muustakaan sellaisesta tapahtumasta, josta valittajan rikosasian oikeudenkäynnin olisi voinut katsoa alkaneen ennen esitutkinnan alkamista. Oikeudenkäynti ei siten ollut viivästynyt hyvityslaissa tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 22.6.2023) - Uutiset
15.5.2023 11.55
Hovioikeus "Kelapetosasiassa": Tarkoituksellinen tietämättömyys ei poista tahallisuuttaA oli Kansaneläkelaitokselle toimittamissaan asumistukihakemuksissa jättänyt samassa asunnossa asuneen veljensä palkkatulot ilmoittamatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siltä osin, kuin se oli katsonut, että asunnon pieni koko ja veljen noin kaksi vuotta kestänyt kokoaikainen työssäkäynti huomioon ottaen A:n oli lähtökohtaisesti täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että veli oli käynyt töissä. Hovioikeudessa esitetyn näytön perusteella A ei ollut myöskään millään tavalla pyrkinyt selvittämään asiaa. Oikeuskäytännössä (KKO 2006:64, kohta 7) on joka tapauksessa katsottu, ettei tarkoituksellinen tietämättömyys poista tahallisuutta. A oli siten menetellyt asiassa tahallisesti, eikä aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2023) - Uutiset
3.1.2023 13.31
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota "Kelapetosasiassa"Asiassa oli arvioitava, oliko K hakemuksia täyttäessään ja niitä Kansaneläkelaitokselle toimittaessaan tahallisesti erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta tulojensa osalta. Jotta tekoa voitaisiin pitää tahallisena, sen pitää ilmentää ainakin tahallisuuden alinta astetta. Tahallisuuden alimman asteen eli niin sanotun todennäköisyystahallisuuden periaatteen mukaan teko on tahallinen, mikäli tekijän on ainakin pitänyt mieltää toimintansa seurauksen olevan varsin todennäköinen. Nyt kysymyksessä olevassa rikostyypissä tekijän toiminnan todennäköinen seuraus oli se, että Kansaneläkelaitos todennäköisesti tuli puutteellisten ja virheellisten tietojen perusteella maksamaan liian suurta tai perusteetonta tukea. (Vailla lainvoimaa 3.1.2023) - Uutiset
10.9.2021 14.00
12.840,12 euron työmarkkinatukipetoksesta 4 kuukautta ehdollista vankeuttaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kelaa siten, että hän oli saadakseen työmarkkinatukea laiminlyönyt ilmoittaa Kelalle työttömyysaikaa koskevissa ilmoituksissa työssäolojaan ja palkkatulojaan, minkä vuoksi hänelle oli maksettu perusteettomasti työmarkkinatukea ajalta 1.9.2014 - 30.11.2016 yhteensä 12.840,12 euroa. Kelalle oli perusteettomasti maksetun etuuden johdosta aiheutunut samansuuruinen vahinko. (Vailla lainvoimaa 10.9.2021) - Uutiset
8.4.2021 16.00
Hovioikeus: 4.153,54 euron Kela-petoksesta oli tuomittava vankeutta - rikoksesta kulunut verraten pitkä aika voitiin ottaa huomioon rangaistusta jonkin verran alentavanaRikoksen viimeisestä tekopäivästä haastehakemuksen tiedoksiantopäivään oli kulunut 4,5 vuotta. HO katsoi, että rangaistuskäytännön mukainen rangaistus vastaajan teosta olisi lähtökohtaisesti 60 pv vankeutta. Vastaaja tuomittiin 40 pv ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO kovensi rangaistusta (KO: 35 ps). (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
5.8.2020 11.34
Hovioikeus arvioi aiemmin tuomitun rangaistuksen vaikutusta Kela-petoksesta määrättävään vankeusrangaistukseen toisin kuin käräjäoikeusOikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta (petos) oli KO:n tuomitseman 60 päivän asemasta 40 päivää vankeutta. (Vailla lainvoimaa 5.8.2020) - Uutiset
27.8.2019 9.00
Kahdeksan tuhannen euron "työmarkkinatukipetoksesta" 80 päivää vankeuttaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kelan henkilökuntaa maksamaan hänelle perusteettomasti työmarkkinatukea ja kulukorvausta aikavälillä 27.6.2015 - 2.6.2017 ilmoittamalla olleensa työtön tai koulutuksessa/opiskelleensa ja laiminlyömällä ilmoittaa, että hän oli ollut ansiotyössä, josta oli saanut palkkaa. Tällä menettelyllään vastaaja oli saanut perusteettomasti Kelalta etuuksia yhteensä 8.041,67 euroa, mikä oli siten Kelalle teolla aiheutettu taloudellinen vahinko. (Vailla lainvoimaa 27.8.2019) - Uutiset
12.9.2018 15.30
Hovioikeus: 18.562,27 euron hyötyä oli pidettävä huomattavana - työttömyyskassaa erehdyttänyt syyllistyi petoksen asemasta törkeään petokseen ja tuomittiin 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenOikeuskäytännössä ei ole omaksuttu tarkkaa rajaa siitä, kuinka suuri hyöty on katsottava huomattavaksi. Helsingin HO ei ole 11.10.2017 antamassaan ratkaisussa myöntänyt jatkokäsittelylupaa törkeästä petoksesta tuomitulle vastaajalle asiassa, jossa KO oli pitänyt 16.302,62 euron suuruista taloudellista hyötyä huomattavana. Toisessa niin sanottua Kelapetosta koskevassa ratkaisussaan Helsingin HO on pitänyt 16.580,18 euron tavoiteltua hyötyä huomattavana. Vastaajan tavoittelema hyöty ylitti selvästi sen, mitä ratkaisun KKO 2015:52 antamisen jälkeisessä hovioikeuskäytännössä on pidetty huomattavana. Tässä asiassa ei ollut perusteita arvioida huomattavan hyödyn määrää toisin kuin edellä mainituissa ratkaisuissa. HO näin ollen katsoi, että 18.562,27 euron hyötyä on pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Vastaajan menettely oli kestänyt reilun vuoden, jona aikana hän oli tehnyt kuukausittain yhteensä 14 virheellistä ilmoitusta. Asiassa ei ollut tullut ilmi sellaisia teko-olosuhteisiin liittyviä seikkoja, jotka olisivat vähentäneet teon moitittavuutta. Menettelyn pitkäkestoisuuteen ja jatkuvuuteen sekä tavoitellun hyödyn suureen määrään nähden petosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 12.9.2018) - Uutiset
14.8.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei 10.223,73 euroa ollut huomattava summa "Kela-petosta" koskevassa asiassaKorkein oikeus on arvioinut Kansaneläkelaitokseen kohdistunutta petosta ratkaisussaan KKO 2015:52, jossa rikoksella tavoitellun hyödyn määrä oli ollut 10.097,89 euroa. Korkein oikeus päätyi lausumillaan perusteilla katsomaan, ettei mainitun suuruista hyötyä voida pitää rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevään oikeusohjeeseen nähden hovioikeus totesi, että nyt arvioitavaa hyödyn määrää eli 10.223,73 euroa ei ollut pidettävä huomattavana. Näin ollen A:n ei voitu katsoa syyllistyneen menettelyllään törkeään petokseen, vaan rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaiseen petokseen. (Vailla lainvoimaa 14.8.2018) - Uutiset
3.7.2015 10.04
KKO arvioi petoksen törkeysastetta ja rangaistuksen mittaamista asumistukiasiassaA oli syyllistynyt petokseen siten, että hän oli jättämällä kahden ja puolen vuoden aikana ilmoittamatta tulojaan ja työskentelyään erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta maksamaan hänelle liikaa asumistukea 10 079,83 euroa. Kysymys siitä, oliko A:n tavoittelemaa hyötyä pidettävä huomattavana ja petosta törkeänä. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n petoksesta 60 päiväsakkoon ja hovioikeus törkeästä petoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. KKO:ssa A tuomittiin rikoslain 36 luvun 1 §:n nojalla törkeän petoksen asemesta petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.