Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- kela peto
- Uutiset
15.5.2023 11.55
Hovioikeus "Kelapetosasiassa": Tarkoituksellinen tietämättömyys ei poista tahallisuuttaA oli Kansaneläkelaitokselle toimittamissaan asumistukihakemuksissa jättänyt samassa asunnossa asuneen veljensä palkkatulot ilmoittamatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siltä osin, kuin se oli katsonut, että asunnon pieni koko ja veljen noin kaksi vuotta kestänyt kokoaikainen työssäkäynti huomioon ottaen A:n oli lähtökohtaisesti täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että veli oli käynyt töissä. Hovioikeudessa esitetyn näytön perusteella A ei ollut myöskään millään tavalla pyrkinyt selvittämään asiaa. Oikeuskäytännössä (KKO 2006:64, kohta 7) on joka tapauksessa katsottu, ettei tarkoituksellinen tietämättömyys poista tahallisuutta. A oli siten menetellyt asiassa tahallisesti, eikä aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.5.2023) - Uutiset
3.1.2023 13.31
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota "Kelapetosasiassa"Asiassa oli arvioitava, oliko K hakemuksia täyttäessään ja niitä Kansaneläkelaitokselle toimittaessaan tahallisesti erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta tulojensa osalta. Jotta tekoa voitaisiin pitää tahallisena, sen pitää ilmentää ainakin tahallisuuden alinta astetta. Tahallisuuden alimman asteen eli niin sanotun todennäköisyystahallisuuden periaatteen mukaan teko on tahallinen, mikäli tekijän on ainakin pitänyt mieltää toimintansa seurauksen olevan varsin todennäköinen. Nyt kysymyksessä olevassa rikostyypissä tekijän toiminnan todennäköinen seuraus oli se, että Kansaneläkelaitos todennäköisesti tuli puutteellisten ja virheellisten tietojen perusteella maksamaan liian suurta tai perusteetonta tukea. (Vailla lainvoimaa 3.1.2023) - Uutiset
10.9.2021 14.00
12.840,12 euron työmarkkinatukipetoksesta 4 kuukautta ehdollista vankeuttaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kelaa siten, että hän oli saadakseen työmarkkinatukea laiminlyönyt ilmoittaa Kelalle työttömyysaikaa koskevissa ilmoituksissa työssäolojaan ja palkkatulojaan, minkä vuoksi hänelle oli maksettu perusteettomasti työmarkkinatukea ajalta 1.9.2014 - 30.11.2016 yhteensä 12.840,12 euroa. Kelalle oli perusteettomasti maksetun etuuden johdosta aiheutunut samansuuruinen vahinko. (Vailla lainvoimaa 10.9.2021) - Uutiset
8.4.2021 16.00
Hovioikeus: 4.153,54 euron Kela-petoksesta oli tuomittava vankeutta - rikoksesta kulunut verraten pitkä aika voitiin ottaa huomioon rangaistusta jonkin verran alentavanaRikoksen viimeisestä tekopäivästä haastehakemuksen tiedoksiantopäivään oli kulunut 4,5 vuotta. HO katsoi, että rangaistuskäytännön mukainen rangaistus vastaajan teosta olisi lähtökohtaisesti 60 pv vankeutta. Vastaaja tuomittiin 40 pv ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO kovensi rangaistusta (KO: 35 ps). (Vailla lainvoimaa 8.4.2021) - Uutiset
8.3.2021 11.48
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden laamannia vastaan ajetun rangaistusvaatimuksenKantaja oli pannut vireille Pohjois-Savon KO:ssa vuosina 2017– 2020 yhteensä 65 rikosasiaa ja 16 siviilijuttua, joista oli joulukuussa 2020 edelleen vireillä 21 rikosasiaa ja 12 siviiliasiaa. Tällä hetkellä vireillä on 44 rikosasiaa ja 28 siviiliasiaa. Hän oli toimittanut niihin liittyen KO:lle tuhansia sivuja kirjelmiä ja muuta aineistoa. HO totesi, että Pohjois-Savon KO:n työjärjestyksen, sitä täydentävien lainkäyttöasioiden työsuunnitelmien ja jako-ohjeiden sekä luotettavana pidettävän laamannin kertomuksen perustella laamanni oli voinut ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen kantajan vireille panemat asiat. Kantaja ja todistaja olivat kertoneet kokemuksensa siitä, miten laamanni oli asioita käsitellyt. Asiassa ei kuitenkaan ollut esitetty objektiivista näyttöä siitä, että laamanni olisi menetellyt teonkuvauksessa kuvatulla tavalla. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että laamanni olisi tarkoittanut estää kantajan asioiden käsittelyä, pyrkinyt aiheuttamaan kantajalle vahinkoa tai käyttäneen virkaansa perustuvaa valtaa väärin. Asiassa ei ollut myöskään näytetty, että laamanni olisi vaatinut, että kantajan tulee käyttää lakimiestä asioissaan. Laamannin ei voitu katsoa myöskään tuottamuksellisesti rikkoneen virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan. Tämän vuoksi, ja kun rangaistusvaatimuksen teonkuvaus ei kaikilta osin täyttänyt kanteessa vaadittujen rikosten tunnusmerkistöjä, kantajan laamannia vastaan ajama rangaistusvaatimus oli hylättävä. Kantaja velvoitettiin korvaamaan laamannillle asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 6.550,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2021) - Uutiset
5.8.2020 11.34
Hovioikeus arvioi aiemmin tuomitun rangaistuksen vaikutusta Kela-petoksesta määrättävään vankeusrangaistukseen toisin kuin käräjäoikeusOikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetusta rikoksesta (petos) oli KO:n tuomitseman 60 päivän asemasta 40 päivää vankeutta. (Vailla lainvoimaa 5.8.2020) - Uutiset
27.8.2019 9.00
Kahdeksan tuhannen euron "työmarkkinatukipetoksesta" 80 päivää vankeuttaVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt Kelan henkilökuntaa maksamaan hänelle perusteettomasti työmarkkinatukea ja kulukorvausta aikavälillä 27.6.2015 - 2.6.2017 ilmoittamalla olleensa työtön tai koulutuksessa/opiskelleensa ja laiminlyömällä ilmoittaa, että hän oli ollut ansiotyössä, josta oli saanut palkkaa. Tällä menettelyllään vastaaja oli saanut perusteettomasti Kelalta etuuksia yhteensä 8.041,67 euroa, mikä oli siten Kelalle teolla aiheutettu taloudellinen vahinko. (Vailla lainvoimaa 27.8.2019) - Uutiset
12.9.2018 15.30
Hovioikeus: 18.562,27 euron hyötyä oli pidettävä huomattavana - työttömyyskassaa erehdyttänyt syyllistyi petoksen asemasta törkeään petokseen ja tuomittiin 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenOikeuskäytännössä ei ole omaksuttu tarkkaa rajaa siitä, kuinka suuri hyöty on katsottava huomattavaksi. Helsingin HO ei ole 11.10.2017 antamassaan ratkaisussa myöntänyt jatkokäsittelylupaa törkeästä petoksesta tuomitulle vastaajalle asiassa, jossa KO oli pitänyt 16.302,62 euron suuruista taloudellista hyötyä huomattavana. Toisessa niin sanottua Kelapetosta koskevassa ratkaisussaan Helsingin HO on pitänyt 16.580,18 euron tavoiteltua hyötyä huomattavana. Vastaajan tavoittelema hyöty ylitti selvästi sen, mitä ratkaisun KKO 2015:52 antamisen jälkeisessä hovioikeuskäytännössä on pidetty huomattavana. Tässä asiassa ei ollut perusteita arvioida huomattavan hyödyn määrää toisin kuin edellä mainituissa ratkaisuissa. HO näin ollen katsoi, että 18.562,27 euron hyötyä on pidettävä RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Vastaajan menettely oli kestänyt reilun vuoden, jona aikana hän oli tehnyt kuukausittain yhteensä 14 virheellistä ilmoitusta. Asiassa ei ollut tullut ilmi sellaisia teko-olosuhteisiin liittyviä seikkoja, jotka olisivat vähentäneet teon moitittavuutta. Menettelyn pitkäkestoisuuteen ja jatkuvuuteen sekä tavoitellun hyödyn suureen määrään nähden petosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 12.9.2018) - Uutiset
14.8.2018 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei 10.223,73 euroa ollut huomattava summa "Kela-petosta" koskevassa asiassaKorkein oikeus on arvioinut Kansaneläkelaitokseen kohdistunutta petosta ratkaisussaan KKO 2015:52, jossa rikoksella tavoitellun hyödyn määrä oli ollut 10.097,89 euroa. Korkein oikeus päätyi lausumillaan perusteilla katsomaan, ettei mainitun suuruista hyötyä voida pitää rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavana. Korkeimman oikeuden ratkaisuista ilmenevään oikeusohjeeseen nähden hovioikeus totesi, että nyt arvioitavaa hyödyn määrää eli 10.223,73 euroa ei ollut pidettävä huomattavana. Näin ollen A:n ei voitu katsoa syyllistyneen menettelyllään törkeään petokseen, vaan rikoslain 36 luvun 1 §:n mukaiseen petokseen. (Vailla lainvoimaa 14.8.2018) - Uutiset
3.7.2015 10.04
KKO arvioi petoksen törkeysastetta ja rangaistuksen mittaamista asumistukiasiassaA oli syyllistynyt petokseen siten, että hän oli jättämällä kahden ja puolen vuoden aikana ilmoittamatta tulojaan ja työskentelyään erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta maksamaan hänelle liikaa asumistukea 10 079,83 euroa. Kysymys siitä, oliko A:n tavoittelemaa hyötyä pidettävä huomattavana ja petosta törkeänä. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n petoksesta 60 päiväsakkoon ja hovioikeus törkeästä petoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. KKO:ssa A tuomittiin rikoslain 36 luvun 1 §:n nojalla törkeän petoksen asemesta petoksesta 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. - Uutiset
27.2.2015 10.47
Perusteettomasti lapsilisää ulkomaille nostanut tuomittiin petoksesta sakkoihinVastaaja, joka oli erehdyttänyt Kelaa suorittamaan perusteettomasti lapsilisää 1 555 euroa ajalla 1.11.2011 - 31.1.2013 salaamalla sen, että hän oli lapsineen tosiasiallisesti oleskellut ja työskennellyt kyseisenä ajanjaksona Prahassa, tuomittiin 40 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 27.2.2015) - Uutiset
13.10.2014 12.50
Perusteettomasti työmarkkina- ja asumistukea nostanut tuomittiin 30 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseenVastaajaa, joka oli erehdyttänyt Kelaa maksamaan perusteettomasti työmarkkinatukea 5 790 euroa ja asumistukea 1 151 euroa, tuomittiin petoksesta ehdottomaan 30 päivän vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 13.10.2014) - Uutiset
5.10.2012 6.35
Tukea allergiaperheen arkeenKela uudisti keväällä käytäntönsä astmaa sairastavien lasten vammaistuen myöntämisestä. Perusvammaistukeen on oikeus alle viisivuotiaalla astmalapsella, jolla astma on todettu asianmukaisesti ja sitä hoidetaan Käypä hoito -suositusten mukaan säännöllisesti hengitettävällä, tulehdusta estävällä lääkityksellä vähintään puolen vuoden ajan. - Uutiset
3.5.2003 15.11
Sosiaaliturvan väärinkäyttö - Uutiset
29.12.2023 11.55
Tammikuussa 2024 voimaan tulevia säädöksiä ja säädösmuutoksiaTammikuussa 2024 voimaantulevia säädöksiä ja säädösmuutoksia ovat muun muassa:
- Verotuksen muutokset muun muassa henkilöasiakkaiden tuloverotuksessa, ensiasunnon varainsiirtoverotuksessa sekä kiinteistöverotuksessa
- Lukuisat budjettilait
- Lukuisat muutokset STM:n hallinnonalalla
- Muutoksia tietosuojalainsäädäntöön
- Uusi laki eläinten hyvinvoinnista
- Muutoksia sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. - Uutiset
5.12.2022 14.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan hyötymistarkoituksessa erehdyttäneen työttömyyskassan maksamaan hänelle työttömyysetuutta perusteettomastiVastaaja oli hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä erehdyttänyt työttömyyskassan työntekijää maksamaan työttömyysetuutta perusteettomasti ajalta 15.4.2016 - 12.11.2017 yht. 11.004,12 euroa. Vastaaja oli ilmoittanut työttömyyskassalle tekemissään hakemuksissa olevansa työtön, vaikka hän oli ollut töissä ja saanut palkkatuloa. Vastaaja oli aiheuttanut menettelyllään työttömyyskassalle sanotun suuruisen taloudellisen vahingon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2022) - Uutiset
5.10.2022 10.00
Hovioikeus: Oikeuskäytäntö huomioiden 5.541,22 euron työmarkkinatukipetos ei ollut sakolla sovitettavissaVastaajalle oli 11.4.2018–7.1.2019 maksettu perusteettomasti työmarkkinaetuuksia 5.541,22 euroa, koska vastaaja oli antanut Kelalle virheellisiä tietoja työskentelystään ja tuloistaan edellä mainitulla ajalla. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei asiassa selostettu oikeuskäytäntö huomioon ottaen perusteltuna voitu pitää, että vastaajan teko olisi sakolla sovitettavissa. Oikeudenmukaisena rangaistuksena vastaajan syyksi luetusta teosta oli pidettävä 60 päivää vankeutta, joka voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 5.10.2022) - Uutiset
23.8.2022 8.30
Yrityksille ja yksityishenkilöille jaettavat tuet kelpaavat myös petostelijoille – edellyttää tuen myöntäjältä sekä etu- että jälkikäteistä valvontaaMuun muassa valtio ja kunnat jakavat monenlaisia tukia sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Raha houkuttelee apajille myös tukien väärinkäyttäjiä. Tukia voidaan esimerkiksi hakea virheellisillä tiedoilla tai toimia muutoin vastoin tukiehtoja. Tukien ohjautuminen oikeaan tarkoitukseen edellyttää tuen myöntäjältä sekä etu- että jälkikäteistä valvontaa. Harmaa talous & talousrikollisuus koosti tietoa avustusten ja tukien väärinkäytöstä ilmiönä. - Uutiset
1.2.2022 11.00
128 petosta 7 kuukauden kuluessa - hovioikeus äänesti rangaistusseuraamuksistaVastaaja oli tuomittu kerran aikaisemmin petoksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseen 15.11.2019. Kysymys oli ollut lähes vuoden (tekoaika 10.5.2017–30.4.2018) jatkuneesta rikoksesta, jonka asianomistajana oli ollut Kela ja jolla aiheutettu vahinko oli ollut yli 9.000 euroa. Vastaaja oli aloittanut nyt syyksi luettujen rikosten tekemisen jo noin 3 kuukautta edellä mainitun rangaistuksen tuomitsemisen jälkeen. Vastaajan nyt syyksi luettujen petosten määrä oli huomattavan suuri ja niillä aiheutetun vahingon yhteismäärä oli lähes 10.000 euroa. Yksittäisillä petoksilla aiheutettujen vahinkojen määrät olivat vaihdelleet noin 20 euron ja vajaan 170 euron välillä. Asiassa oli rangaistuksen määräämisen osalta kysymys yhteisen vankeusrangaistuksen mittaamisesta, rangaistuslajin valinnasta ja ehdollisen rangaistuksen täytäntöönpanosta. Rangaistuksen mittaamisen osalta kysymys oli myös siitä, oliko rangaistusta mitattaessa sovellettava RL 6 luvun 5 §:n 1 momentin 5 kohdan koventamisperustetta. Niin ikään oli kysymys siitä, oliko rangaistusta mitattaessa sovellettava RL 6 luvun 6 §:n 3 kohdan lieventämisperustetta tai oliko rangaistuksen lieventämiseen muutoin aihetta. HO alensi ja lievensi rangaistusta. Ään. (Vailla lainvoimaa 1.2.2022) - Uutiset
21.10.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksen sijaistiedoksiannon edellytykset olivat täyttyneetHO:n pääkäsittelyssä ei ollut tullut esille sellaisia seikkoja, jotka olisivat antaneet aiheen arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Haastemiehen kertoma siitä, ettei vuokralaista ollut tavoitettu tämän asunnosta tai muutoin sen jälkeenkään, kun tämän kanssa oli nimenomaisesti sovittu tapaaminen, tuki KO:n tekemää johtopäätöstä siitä, että haastemies oli kysymyksessä olevissa olosuhteissa perustellusti voinut olettaa vuokralaisen välttelevän tiedoksiantoa. Tällä lisäyksellä HO teki näytöstä samat johtopäätökset ja päätyi asian oikeudellisen arvioinnin osalta kaikilta osin samaan lopputulokseen kuin KO. (Vailla lainvoimaa 21.10.2021)