Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
28.1.2016 11.19
Tunkeutuiko sormella päihtyneen ja nukkuvan naisen sukupuolielimeen? Käräjäoikeus hylkäsi syytteen riittävän näytön puututtua - hovioikeus katsoi, ettei varteenotettavaa epäilyä jäänyt ja tuomitsi sukupuoliyhteyteen pakottamisesta vankeusrangaistukseenHO katsoi toisin kuin KO, ettei varteenotettavaa epäilyä jäänyt. Mies oli tehnyt teon käyttämällä hyväkseen sitä, että nainen oli ollut päihtymyksen ja nukkumisen takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Vastaajan menettely eli sormella sukupuolielimeen tunkeutuminen täytti tekoaikana (14.6.2014) voimassa olleen RL 20 luvun 3 §:n (24.7.1998/563) ilmenevän sukupuoliyhteyden määritelmän. Kysymyksessä ei katsottu olleen RL 20 luvun 1 §:n (13.5.2011/495) mukaisesta raiskauksesta vaan saman luvun 3 §:ssä (24.7.1998/563) tarkoitetusta pakottamisesta sukupuoliyhteyteen. Oikeudenmukaiseksi ja yleistä korvauskäytäntöä vastaavaksi korvaukseksi rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä harkittiin 3 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
22.12.2015 15.20
Hovioikeuden enemmistö ei suostunut vaihtamaan yleistä edunvalvojaa edunvalvottavan poikaan vaikka poika hoiti jo äitinsä henkilökohtaisia hoitoon liittyviä asioita eikä asiassa ollut viitteitä edunvalvottavan varallisuuden väärinkäytöksistäAsiassa esitettyjen seikkojen perusteella HO:n enemmistö kuitenkin katsoi, että edunvalvottavan hoito toteutui paremmin, jos päätösvalta taloudellisista asioista oli puolueettomalla taholla eli yleisellä edunvalvojalla. Ottaen huomioon edunvalvottavan kanssa yhteistaloudessa asuvan edunvalvottavan pojan A:n ja edunvalvojaksi esitetyn toisen pojan B:n sisarussuhde, HO arvioi, että B ei välttämättä pystynyt riittävästi erottamaan A:n toiveita ja tarpeita edunvalvottavan tarpeista. Näissä olosuhteissa edunvalvottavan taloudelliset edut ja hoito tulivat varmimmin turvatuiksi, kun taloudellisten asioiden edunvalvojana oli puolueeton ja riippumaton yleinen edunvalvoja. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.12.2015) - Uutiset
20.11.2015 10.12
Hovioikeus: Rahankäsittelyliiketoimintaa harjoittava yhtiö rikkoi tiedonantovelvollisuutensa jättämällä antamatta tiedot toimialuekohtaisista toimenpiteistä - yhtiö voitiin tuomita yhteistoimintalain mukaisiin 7 000 tai 10 000 euron suuruisiin hyvityksiinKysymys ei ollut pelkän muodollisuuden rikkomisesta, vaan työnantajan menettely oli heikentänyt työntekijöiden edustajien tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella toimialuekohtaisista vaihtoehdoista. Rikkomus ei siten ollut vähäinen eikä hyvitystä voitu jättää tuomitsematta. HO katsoi asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, että KO:n tuomitsemat hyvitykset vastasivat oikeuskäytännön linjauksia ja olivat muutenkin oikeudenmukaisia. HO myös hyväksyi KO:n perustelut siltä osin, että yhtiön antamat salassapitoon liittyvät ohjeet olivat tosiasiallisesti vaikeuttaneet vuorovaikutuksellisten neuvottelujen käymistä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.11.2015) - Uutiset
28.10.2015 17.07
Hallussaan olevia pankin varoja yli 600 000 euroa anastanut kassatoimihenkilö tuomittiin törkeästä kavalluksesta ja hänen peliriippuvainen poikansa törkeästä kätkemisrikoksesta vankeusrangaistuksiin - hovioikeuden tuomio oli erimielinenKassatoimihenkilönä työskennellyt nainen tuomittiin törkeästä kavalluksesta 2 vuoden 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja hänen poikansa törkeästä kätkemisrikoksesta 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja 40 tunnin yhdyskuntapalveluun. Nainen velvoitettiin suorittamaan osuuspankille korvaukseksi aiheuttamansa vahingon määrä 606 401 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan tuomitsi naisen 1 vuoden 8 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahden vuoden koetusajaksi ja suorittamaan yhdyskuntapalvelua 90 tuntia. (Vailla lainvoimaa 28.10.2015) - Uutiset
22.9.2015 8.00
Hovioikeuden tuomio koeajaksi palkatun työntekijän työsopimuksen purkamisen ajankohdasta, käräjäoikeuden tuomioon muutosta hakematta jättäneen työttömyysvakuutusrahaston vaatimuksen tutkimisesta ja tilapäisen työllistymisen vaikutuksesta tarkastelujaksoon jolta työttömyyspäivärahat otetaan huomioonHO katsoi, että kantaja oli näyttänyt työsuhteen alkaneen työsopimuksesta (1.12.2012) poiketen jo 20.11.2012. HO myös katsoi, ettei työttömyysvakuutusrahaston voitu edellyttää hakevan KO:n tuomioon muutosta valittamalla voidakseen saattaa kysymyksen TSL 12 luvun 3 §:n mukaisen vähennyksen tekemisestä HO:n tutkittavaksi. Työttömyysvakuutusrahastolle maksettavan korvauksen osalta HO:n enemmistö katsoi, ettei tilapäinen työllistyminen saanut pidentää sitä tarkastelujaksoa, jolta työttömyyspäivärahat otetaan huomioon jaettaessa työnantajan korvausvastuuseen perustuvia varoja työttömyysvakuutusrahaston ja työntekijän välillä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että työntekijällä oli oikeus saada korvausta yhtiön työsopimuksen purkamisen aiheuttamasta vahingosta myös tilapäisen työllistymisen jälkeiseltä työttömyysajalta. (Eri miel. / Vailla lainvoimaa 22.9.2015) - Uutiset
20.8.2015 12.53
Hovioikeus: Pelkästään se seikka, että asiakirja-aineistoa oli jäänyt selvittämättömällä tavalla kateisiin, ei ollut riittävä selvitys siitä, että vastaaja olisi anastanut omaisuuden itselleen – vapautettiin käräjäoikeuden sakkotuomiostaKavallus edellyttää, että A on anastanut syytteessä tarkoitetun asunto-osakeyhtiön asiakirja-aineiston itselleen. Asiassa jäi epäselväksi, missä määrin A oli saanut haltuunsa mainittua asiakirja-aineistoa vuosilta 2008-2010. A:n hallinnassa olleen aineiston osalta asiassa ei ilmennyt, että A olisi ryhtynyt siihen tavalla, joka antaisi aiheen epäillä, että hänellä oli tarkoitus anastaa kysymyksessä olevaa omaisuutta. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että A olisi voinut saada taloudellista etua kysymyksessä olevan asiakirja-aineiston anastamisesta tai että hänellä olisi ollut muutakaan syytä sen anastamiseen. Pelkästään se seikka, että asiakirja-aineistoa oli jäänyt selvittämättömällä tavalla kateisiin, ei ollut riittävä selvitys siitä, että A olisi anastanut omaisuuden itselleen. Sen vuoksi hovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi anastanut syytteessä tarkoitetun omaisuuden. Syyte kavalluksesta oli näin ollen hylättävä ja A vapautettava tuomitusta rangaistuksesta sekä käräjäoikeuden tuomitsemasta 8.979,92 euron vahingonkorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 20.8.2015) - Uutiset
19.8.2015 14.01
Hovioikeus alensi viidestä petoksesta ja neljästä törkeästä petoksesta tuomitun kahden vuoden kolmen kuukauden rangaistusta viidellä kuukaudella - ehdolliselle rangaistukselle ei kuitenkaan ollut riittävän painavia syitäLähes varattoman yhtiön nimissä oli tilattu paljon osittain arvokastakin tavaraa lyhyellä ajanjaksolla ja tekoa oli toistettu useita kertoja. Yhtiön osoitteeksi oli ilmoitettu parkkipaikan osoite, jonne tilattua tavaraa oli toimitettu. Vastaaja oli syyllistynyt rikoksiin pian sen jälkeen, kun hänet oli päästetty ehdonalaiseen vapauteen. HO totesi, että valinta ehdollisen ja ehdottoman rangaistuksen välillä on kokonaisharkintaa. HO otti huomioon ehdottoman vankeuden puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat katsoen, ettei asiassa ollut riittävän painavia syitä tuomita vastaajan vankeusrangaistusta ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 19.8.2015) - Uutiset
3.7.2015 11.30
Hovioikeus: Päiväkodin työntekijän irtisanominen ja uudelleenjärjestelyiden tarve olivat välillisesti aiheutuneet työntekijän pojan päiväkodissa tekemistä lapsiin kohdistuneista rikoksista - irtisanomiselle ei ollut asiallista ja painavaa syytäAsiassa esitetyn perusteella uudelleenjärjestelyiden perusteena oli ensisijassa ollut irtisanotun työntekijän sukulaisuussuhde työnantajan kannalta epämieluisaan henkilöön. Näin ollen HO katsoi, ettei työntekijän irtisanomiselle ollut asiallista ja painavaa syytä. (Vailla lainvoimaa 3.7.2015) - Uutiset
24.4.2015 16.23
Hovioikeudessa pohdittiin erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin lasten elatusapua koskevassa asiassa - 8 500 euroa olisi tullut riittää kattamaan myös valitus hovioikeuteenAsiassa ei ollut esitetty erityisen laajasti todistelua, eikä avustajan tehtävä KO:ssa ollut poikkeuksellisen vaikea, eikä sen hoitaminen ollut edellyttänyt erityistä asiantuntemusta, kokemusta tai ammattitaitoa. Erityisiä syitä myöntää oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvauksen ylittäviin kustannuksiin ei ollut osoitettu. (Vailla lainvoimaa 24.4.2015) - Uutiset
30.3.2015 14.30
Laillista estettä saapua hovioikeuden pääkäsittelyyn ei ollut, kun espanjankielisestä lausunnosta, lääkärintodistuksesta, sähköisistä resepteistä tai diagnooseista tehdystä selvityksestä ei voitu tehdä päätelmiä hakijan kyvystä osallistua istuntoonHakijan, joka oli esittänyt HO:lle espanjankielisen allekirjoittamattoman lausunnon, suomenkielisen lääkärintodistuksen, suomenkielisen yhteenvedon sähköisistä resepteistä ja englanninkielisen selvityksen diagnooseistaan osittaisine käännöksineen, ei katsottu näyttäneen toimittamillaan lääkärinlausunnolla tai muilla asiakirjoilla, että hänellä olisi ollut laillinen este saapua HO:n pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 30.3.2015) - Uutiset
25.2.2015 16.00
Hovioikeus: Sillä seikalla, että asuntoon päiväsaikaan murtautuneella ei ollut murtautumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettuja välineitä mukanaan, ei ollut merkitystä asian kokonaisarvionnissa - tuomittiin törkeästä varkaudestaVastaajan, joka oli murtautunut asuntoon etuoven ikkunan rikkomalla, syyksi oli luettu tietokoneen ja mokkulan anastaminen. Vastaajan murtautumisessa saamasta haavasta oli levinnyt verta asunnon matoille ja lattialle. Anastetun omaisuuden määrä ja murtautumisesta aiheutuneet vahingot olivat yksityishenkilölle merkittäviä. Siitä huolimatta, että vastaajalla ei ollut mukanaan murtautumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettuja välineitä, edellä mainitut seikat huomioon ottaen varkautta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. (Vailla lainvoimaa 25.2.2015) - Uutiset
18.2.2015 8.20
Hovioikeus vapautti vastaajan 100 000 euron sopimussakosta, kun kilpailukieltolauseke yrityskauppakirjaan kirjattuna ei nimenomaisesti kieltänyt työn tekemistä tai työsuhteessa olemista ilman suoraa tai välillistä omistusta yhtiöstäJos vastaajan työskentely työsuhteessa kilpailevaa toimintaa harjoittavassa yrityksessä olisi myös ollut tarkoitus kieltää, kyseisen kaltainen kilpailukielto ehto olisi tullut kirjata vastaajan työsopimukseen tai vaihtoehtoisesti kauppakirjan kilpailukieltolauseke olisi tullut muotoilla toisin. Epäselvä ja -täsmällinen sopimusehto koitui laatijansa eli tässä tapauksessa kantajayhtiön vahingoksi. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 18.2.2015) - Uutiset
29.12.2014 11.30
Hovioikeus: Kaupungilla oli perusteltu syy tehdä opiston tuntiopettajan kanssa 12 vuoden aikana 22 perättäistä noin 8 kuukauden mittaista työsopimusta - työ oli ollut aidosti kausiluonteistaTuntiopettajan työn määrään ja jatkuvuuteen oli koko ajan ja eri syistä liittynyt niin paljon sellaista epävarmuutta, että opistolla ei voitu katsoa olleen pysyvää työvoiman tarvetta työntekijän määräaikaisesti tuntiopettajana tekemässä taiteen perusopetustyössä. Opetustyön katsottiin myös olleen selvästi kausiluontoista niin, että se oli ollut sidottu opiston tosiasialliseen toimintaan. Myös opettajan viikoittaisten opetustuntien määrä oli ollut varsin pieni vaihdellen lukukausittain ja vuosittain. (Lainvoimainen) - Uutiset
13.6.2014 12.47
Hovioikeus: Kaupungilla oli ollut perusteltu syy tehdä reilun neljän vuoden aikana 45 määräaikaista työsopimusta sairaalassa työskennelleen lähihoitajan kanssa – mahdollisella lojaliteettivelvollisuuden rikkomisella ei ollut asiassa merkitystäTurun HO ei muuttanut Pirkanmaan KO:n tuomiota, jolla Tampereen kaupungilla työskennelleen lähihoitajan vaatimus työsuhteen pitämisestä toistaiseksi voimassa olevana ja korvausvaatimus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli hylätty. Jutun ratkaisemisen kannalta ei ollut merkitystä sillä, oliko työntekijä mahdollisesti rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan kaupunkia kohtaan. (Vailla lainvoimaa 13.6.2014. Ään.) - Uutiset
29.4.2014 13.12
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei voinut viran puolesta jättää asiaa tutkimatta sillä perusteella että asia oli ollut vireillä hyvin pitkään ilman että pääkäsittelyn toimittamiseen olisi ollut edellytyksiäKäräjäoikeus oli valmistelua toimittamatta 26.4.2007 jättänyt asian lepäämään. Sittemmin 6.9.2013 käräjäoikeus jätti asian tutkimatta. Helsingin hovioikeuden mukaan voimassa olevassa laissa ei ole erikseen säädetty siitä, että tuomioistuin voisi viran puolesta jättää asian tutkimatta sillä perusteella, että asia on ollut vireillä hyvin pitkään ilman että pääkäsittelyn toimittamiseen olisi ollut edellytyksiä. Valittajalle päätös tutkimatta jättämisestä voi tarkoittaa merkittävää oikeudenmenetystä. Käräjäoikeus ei tässä tilanteessa voinut jättää kannetta tutkimatta. - Uutiset
19.4.2024 15.25
Hovioikeus: Erityisen raa'asta murhasta ja ruumiin paloittelusta elinkautiseen vankeuteen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut elinkautista vankeusrangaistustaan noin 14 vuotta 3 kuukauttaKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että lähes moitteettomasti sujunut vankeusaika huomioon ottaen hakija voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen ajankohtana, kun hän on suorittanut elinkautista vankeusrangaistustaan noin 14 vuotta 3 kuukautta. Vapauttamispäivä on 10.1.2025. (Vailla lainvoimaa 19.4.2024) - Uutiset
29.12.2023 13.25
Hovioikeus: Asianajajaliiton hallitus oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa asianajajan sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa sillä perusteella, että hän oli toistuvasti ja tarkoituksellisesti maksanut veroja vasta ulosoton kauttaA oli toistuvasti pitkän aikaa jättänyt hoitamatta julkisoikeudellisia maksuvelvoitteitaan ajallaan. Suomen Asianajajaliitto oli käsitellyt A:n sekä Asianajotoimisto A Oy:n ulosottoperinnässä olevia saatavia lukuisia kertoja ennen A:n erottamista koskevaa päätöstä. A ei ollut voinut olla tietämätön siitä, että hänet voidaan erottaa Asianajajaliiton jäsenyydestä. A ei kehotuksista huolimatta ollut maksanut ulosottovelkaansa annetussa määräajassa. Hovioikeus katsoi, että tapauksen olosuhteissa toistuva useita vuosia kestänyt julkisten saatavien maksaminen ulosottoperinnän kautta osoittaa sellaista piittaamattomuutta julkisten velvoitteiden hoitamisessa, että Suomen Asianajajaliiton hallitus oli voinut katsoa sen olevan omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa ja vähentämään luottamusta asianajajakuntaan. Näin ollen Suomen Asianajajaliiton hallitus oli harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa, ettei A enää täyttänyt asianajajalain 3 §:n 1 momentin 1 kohdan kelpoisuusedellytyksiä. A:n erottamista asianajajayhdistyksestä ei ollut hovioikeuden päätöksessä lausuttu huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 29.12.2023) - Uutiset
4.12.2023 11.00
Vaikka kuristaminen, pakaroille lyöminen ja tukistaminen täytti sinänsä pahoinpitelyn tunnusmerkistön hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta - mies vapautettiin tuomitusta 1 vuoden 10 kuukauden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ja korvausvelvollisuudestaAsiassa oli riidatonta, että asianosaisten välillä oli ollut suostumuksellista seksuaalista kanssakäymistä, johon oli kuulunut syytteessä kuvattua kiinnipitämistä suuseksin aikana, kuristamista, pakaroille lyömistä ja hiuksista vetämistä. HO totesi, että kuristaminen, pakaroille lyöminen ja tukistaminen täytti sinänsä pahoinpitelyn tunnusmerkistön. Ottaen kuitenkin huomioon, että asianosaisten välillä oli riidattomasti ollut mainittua väkivaltaa yhteisymmärryksessä tapahtuneiden sukupuoliyhteyksien yhteydessä, näyttämättä oli jäänyt, että kysymys olisi tällä kertaa ollut asianomistajan suostumuksen vastaisesta menettelystä tai että vastaaja olisi tältä osin menetellyt tahallisesti. (Vailla lainvoimaa 4.12.2023) - Uutiset
28.11.2023 15.57
Mopoauton sisätilanlämmittimen vika aiheutti rivitalon tulipalon – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi tulipalon aiheutuneen mopoauton liikenteeseen käyttämisestä ja tästä aiheutunut 575.000 euron vahinko tuli korvata ajoneuvon liikennevakuutuksestaRivitalo oli tuhoutunut tulipalossa, joka oli saanut alkunsa rivitalorakennuksen edustalla pysäköitynä olleesta ajoneuvosta. Hovioikeus katsoi, että mopoauton liikenteeseen käyttämisellä ja aiheutuneella vahingolla oli syy-yhteys. Mopoauto oli ollut pysäköitynä rivitalon eteen. Näin ollen liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin mukaiset rajoitussäännökset eivät tulleet asiassa sovellettaviksi. (KKO:ssa; VL:2024-11) - Uutiset
6.11.2023 15.30
Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen: Hovioikeus arvioi toisin kuin käräjäoikeus oliko vastaaja tiennyt häntä kiinniottaneen henkilön olevan poliisi ennen kuin hän oli kampannut ja heittänyt tämän olan yliToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että syyte oli hylättävä siltä osin kuin vastaaja oli syytteen mukaan raudoittamisen yhteydessä kampannut ja heittänyt poliisimiehen maahan. Sen sijaan HO katsoi vastaajan tämän jälkeen syytteessä kuvatulla tavalla raudoittamisen yhteydessä haranneen poliisia vastaan. Vastaaja oli syyllistynyt RL 16 luvun 2 §:ssä rangaistavaksi säädettyyn virkamiehen vastustamiseen. (Vailla lainvoimaa 6.11.2023) - Uutiset
18.10.2023 9.00
Hovioikeus: Ulosottoperusteena olleet vuonna 2016 maksuunpannut jälkiverosaatavat eivät olleet vanhentuneet - saatavien vanhentuminen ei estänyt lopullista ulosmittausta tilanteessa, jossa kyseiseen omaisuuteen oli ennen vanhentumista kohdistettu väliaikaistoimiAsiassa oli HO:ssa kysymys ensinnä siitä, olivatko verosaatavat vanhentuneet ennen ulosmittaustoimia 31.12.2021 ja oliko täytäntöönpanoperustetta koskenut oikeudenkäynti estänyt ulosmittaustoimet. Mikäli vastaus edelliseen kysymykseen oli kielteinen, asiassa oli kysymys ulosmittauspäätöksen 13595922 osalta siitä, voitiinko verosaatavat vanhentumisen estämättä periä ulosmitatusta omaisuudesta, kun niihin oli ennen vanhentumista kohdistettu väliaikaistoimi ja lopullinen ulosmittauspäätös oli tehty vanhentumisen jälkeen. Kysymys oli myös Verohallinnon ja Suomen valtion velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 18.10.2023) - Uutiset
22.9.2023 11.30
Hovioikeus: Yksinomaan toimiminen ilman lainoppinutta avustajaa käräjäoikeudessa ei muodosta OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua pätevää aihetta vedota uusiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaVaikka omavelkaiseen takaukseen vastajalla ei ollutkaan ollut KO:sa avustajaa, hänelle oli kuitenkin hänen KO:lle toimittamansa oikeusapupäätöksen mukaan myönnetty tähän asiaan oikeusapua 20 prosentin omavastuuosuudella. Edelleen HO katsoi, että asia oli ollut laadultaan sellainen, että vastaaja olisi asiaansa huolellisesti hoitamalla kyennyt KO:ssa vetoamaan kiistämisen tueksi taloudellisiin olosuhteisiinsa tai takausvastuun kohtuuttomuuteen ilman lainoppinutta avustajaakin. Asiassa ei ollut ilmennyt aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 22.9.2023) - Uutiset
6.6.2023 16.00
Nuorena velkaantuneen hakijan velkaantumista ei ollut aihetta pitää piittaamattomana ja vastuuttomana VJL 10 §:n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hakijalle velkajärjestelynHakijan velkaantuminen oli alkanut vuonna 2012 hakijan ollessa noin 21-vuotias. HO totesi, että hakijan nuoresta iästä johtuen esteperusteen olemassaoloa voitiin arvioida jossain määrin lievemmin kuin keski-ikäisen henkilön osalta. HO katsoi, että hakijan kuvaamassa vaikeassa elämäntilanteessa hänen velkaantumistaan voitiin pitää ymmärrettävänä ja lainat oli selvitetty käytetyn pääosin perustarpeiden tyydyttämiseen. Hakijan velkaantumisen taustalla oli siten ilmeisen inhimillisiä syitä. Hakijan toimet velkojensa maksamiseksi osoittivat, ettei hän ollut suhtautunut velkojensa takaisinmaksuun vähättelevästi tai välinpitämättömästi, vaan hän oli tehnyt kaikkensa selviytyäkseen niistä. Asiassa oli sinänsä riidatonta, että hakija oli ottanut uutta lainaa tilanteessa, jossa hän ei ollut kyennyt selviytymään aiemmista veloistaan säännöllisillä palkkatuloillaan. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan HO katsoi kuitenkin erityisesti asiassa mainittujen hakijan nuoren iän, olosuhteiden ja luotonantajien toiminnan vuoksi, ettei hakijan velkaantumista ollut aihetta pitää piittaamattomana ja vastuuttomana VJL 10 §:n 7 kohdan tarkoittamalla tavalla. - Uutiset
9.5.2023 10.00
Hovioikeus: Voiko käräjäoikeus tutkia viran puolesta velkajärjestelyn esteperusteen hakijan osalta sillä perusteella, että hänen velkajärjestelyä yhdessä hakeneen puolisonsa velkojen osalta esteperuste on tutkittu velkojan väitteen johdostaHO totesi, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti tutkittu VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen esteperuste ainoastaan velkojan väitteen johdosta. Tuomioistuimella voi kuitenkin ratkaisusta KKO 1998:62 ilmenevällä tavalla olla edellytykset selvittää esteperusteen olemassaoloa, mikäli velkojen määrä tai peruste viittaa esteperusteen olemassaoloon. HO katsoi, että esteperusteiden viran puolesta tutkimisen tulee olla yhtenäistä ja ennustettavaa. Toisen velallisen kanssa yhdessä velkajärjestelyä hakenutta velallista ei voida asettaa heikompaan asemaan kuin jos velalliset olisivat hakeneet velkajärjestelyä erikseen. Näin ollen velkojan hakemukseen tekemällä esteväitteellä ei ollut merkitystä tutkittaessa hakijan velkajärjestelyhakemusta. (Vailla lainvoimaa 9.5.2023) - Uutiset
25.4.2023 11.30
Hovioikeus: Puolustajan pyyntöä saada käyttää sijaista pääkäsittelypäivinä lomamatkansa vuoksi ei voitu pitää päämiehen oikeusturvan kannalta asianmukaisena menettelynä - asianajajaa ei ollut kuitenkaan perusteltua vapauttaa puolustajan tehtävästäAsiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena punnittuaan HO katsoi, ettei asianajajaa ollut perusteltua vapauttaa V:n puolustajan tehtävästä. Tässä tilanteessa ei ollut myöskään edellytyksiä pitää voimassa KO:n päätöstä määrätä oikeustieteen maisteri OTM V:n puolustajaksi. KO:n päätökset kumottiin. (Vailla lainvoimaa 25.4.2023) - Uutiset
22.3.2023 12.42
Oikeuskanslerin valituksesta hovioikeus kumosi Valvontalautakunnan täysistunnon ratkaisun siltä osin kuin siinä oli tutkittu kantelijan moite joka kohdistui aikaan jolloin nykyinen asianajaja oli ollut luvan saanut oikeudenkäyntiavustajaA oli hyväksytty Suomen Asianajajaliiton jäseneksi 17.6.2016, mitä ennen hän oli toiminut luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana (lupalakimies). A:ta koskeva kantelu oli tullut vireille valvontalautakunnassa sen jälkeen, kun hänen luvan saaneista oikeusavustajista annetussa laissa (lupalakimieslaki) tarkoitettu lupansa oli rauennut hänen tultuaan hyväksytyksi asianajajayhdistyksen jäseneksi. Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunnalla ollut toimivaltaa tutkia A:n menettelyä ajalta ennen kuin hänet oli hyväksytty asianajajaksi. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
19.1.2023 10.40
Hovioikeus: Puolustajan (OTT) ei ollut tarvetta selvittää rikoksen tekijän suojelemista koskevaa rikosnimikettä koskevaa oikeuskäytäntöä niin laajasti kuin hän oli tehnyt - palkkiopäätöstä ei ollut syytä muuttaaValittajan päämiestä oli esitutkinnan loppuvaiheessa epäilty enää RL 15 luvun 11 §:ssä säädetystä rikoksen tekijän suojelemisesta, josta säädetty rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään yksi vuosi. Toisin kuin KO:n päätökseen oli merkitty, valittaja oli tutustunut tätä rikosnimikettä koskevaan oikeuskäytäntöön murhaan liittyvän oikeuskäytännön asemesta. Rikoksentekijän suojelemista koskevaa rikoslain säännöstä ei voida pitää tavanomaista vaikeampana. Siitä säädettyä enimmäisrangaistusta eli kuutta kuukautta vankeutta on pidettävä lievänä. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, ettei valittajalla ollut ollut tarvetta selvittää tätä rikosnimikettä koskevaa oikeuskäytäntöä niin laajasti kuin hän oli tehnyt, eikä hän ollut oikeutettu saamaan valtion varoista korvausta tästä työstä ja siitä aiheutuneista kuluista. Rikosnimikkeen muutos oli tullut ottaa muutoinkin huomioon myös loppulausunnon laajuudessa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
29.11.2022 11.00
Hovioikeus: Uusia työntekijöitä ei ollut otettu samankaltaisiin tehtäviin eikä työntekijää ollut syrjitty iän tai mielipiteen vuoksi - irtisanominen oli perustunut työsopimuslain edellyttämiin taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiinHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että myyntityön uudelleenjärjestelyn myötä myyntityö yhtiössä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja että yhtiöllä siten oli ollut myös tuotannolliset perusteet irtisanoa työntekijöitä. Yhtiö oli näyttänyt, ettei se ollut ottanut irtisanotun väittämin tavoin uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen. Yhtiö oli näyttänyt, että irtisanominen oli ollut seurausta yhtiön talouden sopeuttamisesta ja tuotannon uudelleenjärjestelyistä eikä kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi ollut vaikuttanut hänen ikänsä taikka hänen mielipiteensä taikka muukaan syrjivä tai epäasiallinen peruste. (Vailla lainvoimaa 29.11.2022) - Uutiset
11.10.2022 15.51
Hovioikeus: Porissa lakiasiaintoimistoa pitävällä lupalakimiehellä oli oikeus matka-ajan palkkioon ja korvaukseen kuluista laskettuna A:n kotipaikkakunnalta Sastamalasta Tampereelle ilman oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustettakinAsiassa oli kysymys siitä, oliko Porissa lakiasiaintoimistoa pitävällä ja asianajotoimintaa harjoittavalla lupalakimies B:llä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ja jonka käyttämiseen ei kysymyksessä olevassa asiassa ollut oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta, oikeus vaatimiinsa matka-ajan palkkioon ja korvaukseen kuluista laskettuna A:n kotipaikkakunnalta Sastamalasta Tampereelle Pirkanmaan käräjäoikeudesta Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen järjestetyn videoneuvottelun johdosta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2022) - Uutiset
10.10.2022 10.30
Pankkia vastaan nostettua vahingonkorvauskannetta ei olisi pitänyt jättää tutkimatta vaan se olisi pitänyt hylätä selvästi perusteettomana - hovioikeus oikeusastejärjestyksestä huolimatta tutki ja hylkäsi kanteen (esittelijän mietintö)HO viivytyksen välttämiseksi oikeusastejärjestyksestä huolimatta tutki kantajan kanteen ja hylkäsi sen selvästi perusteettomana. Esittelijän puolestaan katsoi, ettei käräjäoikeus olisi voinut jättää kannetta tutkimatta sillä perusteella, että siinä oli vaadittu korvausta tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi tullut asian valmistelussa selvittää, mistä kantajan vaatimat kulukorvaukset muodostuivat ja mikä oli kantajan vaatimuksen määrä. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen menettelyvirhe ei ollut korjattavissa HO:ssa. Esittelijä katsoi, että käräjäoikeuden päätös kumottaneen ja asia palautettaneen käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.20
Hovioikeus: Käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajanaHovioikeus katsoi, että käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajana, koska hän oli ollut laamannin lausunnosta ilmenevällä tavalla käräjänotaarin virassa lainkohdassa edellytetyn ajan. Käräjänotaarin ratkaisemaa asiaa ei myöskään laatunsa tai laajuutensa vuoksi ollut pidettävä tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeana ratkaista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
2.6.2022 8.30
Seksifantasian toteuttamiseen alunperin suostunut asianomistaja joutui avuttomassa tilassa vastentahtoisesti alistumaan olemaan kahlittuna ja alastomana vieraiden henkilöiden läsnä ollessa - hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen pakottamiseen seksuaaliseen tekoonKahlitseminen oli liittynyt vastaajan ja asianomistajan välisen seksifantasian toteuttamiseen, mihin asianomistaja oli alun perin suostunut. Tilanne oli kuitenkin muuttunut ratkaisevasti sen jälkeen, kun vastaaja oli tuonut asuntoon mukaan kaksi asianomistajalle vierasta miestä. Asianomistaja oli edelleen kahleissa, eikä hän pyynnöistä huolimatta päässyt niistä vapaaksi. Vastaaja oli vielä leikannut asianomistajan päältä pois alusvaatteet, jolloin hän oli asunnossa alasti ja kahlehdittuna. Seksifantasian toteuttamisen vuoksi kahlehtiminen osoitti jo teon seksuaalista pohjavirettä. Asianomistaja oli avuttomassa tilassa joutunut vastentahtoisesti alistumaan olemaan kahlittuna ja alastomana vieraiden henkilöiden läsnä ollessa. Näin ollen HO katsoi, että teko oli myös seksuaalisesti olennainen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2022) - Uutiset
1.6.2022 11.07
Hovioikeus tuomitsi lähes 2 miljoonaa euroa käteistä rahaa kavaltaneen myyntiedustajan 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen - rangaistusta ei ollut syytä kohtuullistaa rikoksen tekemisestä kuluneen ajan perusteellaHO totesi, ettei tämän suuruusluokan törkeistä kavalluksista ole vakiintunut yleistä rangaistuskäytäntöä. Asiassa lausutuin perustein varojen suuren määrän vaikutuksen osalta lähtökohdaksi voitiin ottaa korkeimman oikeuden rangaistuskäytäntö törkeässä veropetoksessa. Kun otettiin lisäksi huomioon se, että vastaajan teko oli ollut pitkäaikainen, yli 12 vuotta, ja edellyttänyt suunnittelua sekä lukuisia erillisiä rikoksentekopäätöksiä, ja se, että vastaaja oli käyttänyt teossa hyväkseen myyntiedustajan itsenäistä asemaa, oli oikeuskäytännön mukaisena rangaistuksena pidettävä 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta. Rangaistuksen lieventämiselle RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdan (rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika) nojalla ei ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2022) - Uutiset
30.3.2022 11.30
Kysymys oli ollut ajon aikana tapahtuneesta yllättävästä verensokeriarvon alentumisesta, jota vastaaja ei ollut voinut ennakoida ennen ajoon lähtöään - hovioikeus vapautti vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitusta rangaistuksestaAsiassa todetun diabeteskeskuksen erikoislääkärin antaman lausunnon perusteella hypoglykemia käsillä olevassa tapauksessa oli voinut johtua ihomuutosten aiheuttamasta insuliinin imeytymisen ennalta-arvaamattomuudesta ja/tai vastaajan insuliiniherkkyyden yllättävästä paranemisesta juuri tekoaikaan. Kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli syönyt välipalan ennen ajoon lähtöä ja hän olisi toiminut näin siinäkin tapauksessa, että omamittaus olisi osoittanut verensokeriarvojen laskeneen, HO katsoi, ettei vastaaja ollut menetellyt törkeän huolimattomasti tai huolimattomasti jättäessään omamittauksen tekemättä ennen ajoon lähtöä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymys oli ollut ajon aikana tapahtuneesta yllättävästä verensokeriarvon alentumisesta, jota vastaajan ei ollut voinut ennakoida ennen ajoon lähtöään. Kysymys oli siten ollut sairauskohtauksen aiheuttamasta onnettomuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2022) - Uutiset
9.2.2022 11.50
Hovioikeus arvioi yrityssalaisuuden rikkomisen yritystä koskevan rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä ja yrityksestä luopumista ja tehokasta katumista - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että teko oli sakolla sovitettavissaAsiassa oli ollut riidatonta, että vastaaja oli 31.1.2017 kopioinut omalle työkoneelleen ja sitten siirtänyt omassa henkilökohtaisessa käytössään olleeseen Google Drive -pilvipalveluun silloisen työnantajansa A X Oy:n tiedostoja ja ohjelmia, jotka oli listattu syytteen teonkuvaukseen. Kyse oli ollut laajasta 1,1 gigatavun suuruisesta tiedostojen kopioinnista. Riidatonta oli myös, että tiedot olivat olleet pääosin yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, ja ettei vastaajalla ollut oikeutta tietojen kopioimiseen tai niiden siirtämiseen pilvipalveluun. Lisäksi oli riidatonta, että vastaaja oli 5.2.2017 poistanut pilvipalvelusta sinne kopioimansa tiedot. Vastaajan ei ollut väitetty käyttäneen kopioimiaan tietoja hyväkseen tai ilmaisseen niitä ulkopuolisille. Asiassa oli selvitettävä, oliko vastaajan teko yltänyt yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen asteelle. Tähän liittyen oli myös ratkaistava, olisiko vastaaja ylipäätään voinut hyödyntää kopioimiaan A:n tietoja. Jos menettelyn katsottiin täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen, oli selvitettävä, oliko vastaaja luopunut yrityksestä tai katunut sitä tehokkaasti RL 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. KO:n tuomitsema 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin 120 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2022) - Uutiset
17.12.2021 17.07
Hovioikeus tuomitsi 16-vuotiaiden tyttöjen kanssa kuvastokuvauksista sopimuksen tehneen yhtön toimialajohtajan seksuaali- ja työrikoksista 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon - yhtiölle 4.500 euron yhteissakko työturvallisuusrikoksestaHO tuomitsi yhtiön toimialajohtajan, jonka menettely oli ollut pääosin suusanallista, kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja saman menettelyn perusteella myös kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjintärikoksesta 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi lisäksi yhtiölle 4.500 euron yhteissakon työturvallisuusrikoksesta. (KKO kumosi HO:n tuomion 8.6.2023. Vaatimus yhteisösakon tuomitsemisesta hylättiin) - Uutiset
24.11.2021 11.00
Hovioikeus: Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestäOttaen kuitenkin huomioon pääkäsittelyaikaan 13.1.2021 vallinnut varsin vakava koronapandemiatilanne ja tarve järjestää oikeudenkäynnit kaikkien niihin osallistuvien tahojen kannalta turvallisella tavalla oli valittajan esittämää laillista estettä arvioitava mainitun ajankohdan poikkeusoloista johtuen jossain määrin erilaisilla kriteereillä kuin normaalisti. Näin ollen HO katsoi valittajan tässä tapauksessa näyttäneen toteen laillisen esteen. Asia oli siten palautettava käräjäoikeuteen käsiteltäväksi ROL 8 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 15.00
Hovioikeus: Turusta olevan avustajan käyttämistä virolaisen päämiehen Helsingissä käsiteltävässä asiassa oli pidettävä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna - avustajalle oli maksettava hänen vaatimansa palkkio ja kulujen korvaus (ään.)Asiassa esitettyjen tietojen perusteella oli pääteltävissä, että avustaja oli hoitanut asianajotehtävää päämiehensä kanssa viron kielellä eikä ollut käyttänyt tulkkia. Päämies oli ollut Virossa. Avustaja ei ollut matkustanut tapaamaan päämiestään, vaan oli pitänyt tähän yhteyttä muulla tavoin. Yhteisen kielen käyttäminen päämiehen kanssa oli näin ollen helpottanut avustajan tehtävien hoitamista ja oli tuonut valtion varojen käyttämisen kannalta säästöä. HO katsoi, että vaikka Helsingistä olisi ollut saatavissa viron kieltä osaavia avustajia, näissä olosuhteissa asialla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, vaan Turusta olevan avustajan käyttämistä oli pidettävä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna. Avustajalle oli maksettava hänen vaatimansa palkkio ja kulujen korvaus. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio avustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin asian istuntokäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle avustajalle olisi korvattu. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
9.11.2021 15.00
Hovioikeus: Turusta Espooseen matkustaneella avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio puolustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin hovioikeuden pääkäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle puolustajalle olisi korvattuHO katsoi, että avustajan käyttäminen puolustajana ei ollut ollut asiassa selostetussa säännöksessä tarkoitetuin tavoin siten perusteltua, että hänellä olisi oikeus saada palkkio matka-ajoilta kokonaisuudessaan ja korvaus kaikista matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista. Avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio puolustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin HO:n pääkäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle puolustajalle korvattaisiin. Tällaisina määrinä voitiin pitää avustajan esittämiä määriä eli yhteensä kuuden tunnin matka-aikaa sekä matkakulujen korvausta 300 kilometriltä. Avustajalle valtion varoista maksettavaa palkkiota oli korotettava matka-ajalta maksettavalla 660 eurolla ja hänelle oli maksettava matkakulujen korvauksena 129 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.11.221) - Uutiset
28.10.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään molemmat rangaistuksen muuntovaatimukset - valvontarangaistukset eivät olleet rauenneet - vastaaja oli törkeästi rikkonut valvontarangaistukseen liittyviä velvollisuuksiaan jättämällä seuraamusten suorittamisen aloittamattaKäräjäoikeuden alueellinen toimivalta - Seuraamusten raukeaminen (Vailla lainvoimaa 28.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 11.00
Hovioikeus kilpailukieltosopimusta ja salassapitovelvollisuutta koskevassa riidassa: Yhtiöllä ei ollut riittävää oikeussuojan tarvetta esittää käräjäoikeudessa toissijaisena esittämäänsä vaatimusta, minkä vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa sitä tutkittavakseenKO oli hylännyt kanteen siltä osin, kun yhtiö oli vaatinut vahvistettavan vastaajan menetelleen vastoin kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitosopimusta ja vaatinut vastaajan velvoitettavan suorittamaan sopimussakkoa väitetystä rikkomuksesta. Kanne oli hylätty myös TSL 3 luvun 4 §:n vastaisen menettelyn vahvistamisen osalta. Yhtiö oli vaatinut toissijaisessa vaatimuksessaan, että KO vahvistaa vastaajan rikkoneen TSL 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liikesalaisuuksien käyttämisen ja ilmaisemisen kieltoa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan yhtiölle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin KO oli hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja vahvistanut työntekijän menetelleen vastoin TSL 3 luvun 3 § 2 momentin mukaista kieltoa valmistella kilpailevaa toimintaa sekä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Yhtiön toissijainen vaatimus jätettiin tutkimatta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 19.733,36 euroa ja HO:ssa 9.182,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
14.9.2021 14.00
Hovioikeus: Voitiinko hakijan terveydentilan vuoksi välttämättömään liikkumiseen käytettävän oman auton kustannuksia ottaa huomioon hakijan maksuvaraa laskettaessa ja oliko hakijan maksukyvyn heikentymistä alentuneen maksuvaran vuoksi pidettävä olennaisenaKäräjäoikeuden antama päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen HO:n päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten. Käräjäoikeuden tulee päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja huolehtia maksuohjelman muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2021) - Uutiset
31.5.2021 9.10
Hovioikeus palautti vahingonkorvausasian käräjäoikeuteen: Käräjäoikeus ei olisi B:n kuoltua saanut hylätä A:n vakuutuksen omavastuuosuutta koskevaa vaatimusta ja jättää lausumatta tämän B:hen kohdistamasta oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaPäätöksessä mainituilla perusteilla käräjäoikeus ei olisi B:n kuoltua saanut hylätä A:n vakuutuksen omavastuuosuutta koskevaa vaatimusta ja jättää lausumatta tämän B:hen kohdistamasta oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Sen olisi tullut B:n oikeudenomistajia kuultuaan ratkaista niitä koskeva kysymys. Asiassa oli tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi A:n B:tä vastaan esittämän vakuutuksen omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen osalta. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
20.4.2021 16.00
Hovioikeus raiskauksesta syytetyn videokuulemisesta: Vastaajan Italiassa olleen puolustajan esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset voitiin ottaa huomioon asian oikeudenkäyntiaineistona - asianosaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei loukattuAsianomistajan avustaja, asianajaja oli vaatinut, että HO kieltää Italiassa olevaa puolustajaa esittämästä kysymyksiä. Asianajajan mukaan asianomistajaa ei voitu velvoittaa vastaamaan Italiassa olevan puolustajan kysymyksiin tilanteessa, jossa vastaukset eivät voineet tulla osaksi oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistava kysymys siitä, oliko Italiassa vastaajalle määrätyllä puolustajalla ollut oikeus esittää asiassa kysymyksiä ja oliko vastaaja saanut vastata suomalaisen puolustajansa esittämiin kysymyksiin. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajan Italiassa olleen puolustajan esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset voitiin ottaa huomioon asian oikeudenkäyntiaineistona. Asianosaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu. - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosallaAsianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
20.11.2020 14.29
Myös luku-, kirjoitus- ja kielitaidottoman vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen "Kela-petokseen"HO katsoi, että vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen. Siten vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt asiassa petokseen. Teko oli jatkunut alle kaksi kuukautta ja rikoksella hankitun hyödyn määrä oli ollut vajaat 1.800 euroa. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että teko oli sovitettavissa 50 päiväsakon sakkorangaistuksella. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
6.11.2019 10.52
Hovioikeus katsoi Tullin entisen pääjohtajan syyllistyneen tahallisen virkavelvollisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen - KO:n tuomitsemaa lievää sakkorangaistusta (10 ps) ei kuitenkaan ollut syytä alentaaPääjohtaja oli jäävännyt itsensä asian käsittelystä, mutta ei ollut poistunut kokoustilasta. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksiHO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019)