Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
8.3.2017 14.10
Hovioikeuden päätös sillensä jätetyn päätöksen poistamisesta kantelijan istunnosta poissaolon johdosta ja asian palauttamisesta käräjäoikeuteenVaatimus asian siirtämisestä käsiteltäväksi toiselle paikkakunnalle oli lakiin perustumaton. HO totesi, että estettä käsitellä asia esimerkiksi saman KO:n toisella kansliapaikkakunnalla ei kuitenkaan ollut. Asian sillensä jättämisen oalta HO katsoi, että huomioon ottaen kantelijan sairauden laadun kantelijalla oli tapauksen oloissa ollut laillinen este poissaololleen KO:n istuntokäsittelystä. KO ei sen vuoksi olisi saanut jättää asiaa sillensä. Tältä osin KO:ssa oli tapahtunut menettelyvirhe. Asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. Huomioon ottaen kanteluasian lopputuloksen laamannin esteellisyydestä tekemä ratkaisu taikka kantelijan esittämät muut seikat eivät antaneet aihetta toimenpiteisiin. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.57
Hovioikeus kumosi yksimielisellä tuomiollaan käräjäoikeuden asuntokauppariitaa koskevan tuomion kokonaisuudessaan - kauppa purettiinOstajilla oli oikeus vedota virheisiin asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentin nojalla 2 momentista säädetystä reklamaatioajasta huolimatta, kun myyjien katsottiin menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kauppa purettiin ja myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinta 353 000 euroa. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille korvauksena asuntoon pannuista kustannuksista 58 009 euroa ja vahingonkorvauksena 861 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena KO:ssa 23 146,40 euroa ja HO:ssa 33 705,60 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 10.07
Hovioikeus tuomitsi naisopettajan 5 vuoden rangaistukseen kahteen oppilaana olleeseen poikaan kohdistuneesta seksuaalirikoksestaHelsingin HO tuomitsi keskiviikkona (8.3.) Vantaalla musiikin opettajana toimineen naisen 5 vuoden vankeusrangaistukseen kahteen oppilaaseen kohdistuneista törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. HO korotti Vantaan KO:n tuomitsemaa rangaistusta. KO oli tuominnut opettajan 3 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Opettaja tuomittiin menettämään opettajan virkansa sekä velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvauksia rikoksen uhreille. (Ks. KKO:2018:60: HO:n tuomiota muutettiin siten, että opettajalle tuomittu yhteinen rangaistus alennettiin 4 vuodeksi 10 kuukaudeksi vankeutta) - Uutiset
7.3.2017 15.30
Toisen edunvalvojan määräämistä täysi-ikäiselle tyttärelle ei pidetty tarpeellisenaHakijan tyttärelle oli jo määrätty edunvalvoja, jonka määräys kattoi sekä hoidosta huolehtimisen että oikeudenkäynnissä edustamisen. Ottaen jo olemassa olevan edunvalvonnan kattavuuden lisäksi huomioon työtön vanhempien yhteistyökyvyn puutteen, ei toisen edunvalvojan määräämistä tässä tilanteessa voitu pitää tarpeellisena. Isän hakemus hylättiin. HO ei muuttanut KO:n päätöslauselmaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.50
Kahden euron vahingonkorvausvaatimuksen esittäneellä kuluttajalla ei katsottu olleen oikeussuojan tarvetta - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli todennut, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. Vaaditun hyvityksen määrä oli ainoastaan 2 euroa. Kantajalla ei siten voinut olla asiassa ainakaan mitään taloudellista intressiä ja oikeussuojan tarvetta. Haastehakemuksen perusteella mitään muutakaan oikeussuojan tarvetta ei voitu arvioida kantajalla asiassa olleen. Kun kantajalla ei ollut asiassa oikeussuojan tarvetta eikä hän ollut esittänyt mitään järkevää ja oikeusturvan kannalta hyväksyttävää syytä kanteen nostamiselle, ei perustetta oikeudenkäyntiin ollut olemassa. Koska kanne jätettiin tutkimatta ei ollut myöskään perustetta tutkia kantajan esittämää oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Kantaja vapautettiin kuitenkin tuomioistuinmaksusta. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 11.05
Hovioikeuskaan ei sovitellut 20 vuotta avioliitossa olleiden puolisoiden ositusta miehen perintönä saaman koti- ja metsätilan osaltaKO oli katsonut, ettei puolittamisperiaatteen mukaisesti toimitetun osituksen lopputulos ollut muodostunut puolisoiden kannalta kohtuuttomaksi eikä nainen ollut saanut osituksessa perusteetonta taloudellista etua. HO totesi, että KO oli tuomiossaan asianmukaisesti huomioinut osituksen sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvat seikat huomioon ottaen sen, mitä AL 103 b §:n 1 momentissa on säädetty erityisesti huomioitavaksi sekä sen, mitä osituksen sovittelusta on oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa todettu. HO hyväksyi KO:n tuomiosta ilmenevän oikeudellisen arvioinnin ja johtopäätökset. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
7.3.2017 9.20
Syyttäjä sai esittää samaan tapahtumainkulkuun perustuvan vaihtoehtoisen syytteen vielä hovioikeudessa - kyseessä oli syytteen tarkistaminenKO oli hylännyt murhan yritystä koskevan syytteen. Syyttäjä oli valituksessaan HO:ssa muun ohessa vaatinut, että vastaajan tuomitaan rangaistukseen murhan tai tapon yrityksestä. Asiassa syyttäjän HO:ssa esittämä vaihtoehtoinen rangaistusvaatimus perustui samaan tapahtumainkulkuun kuin ensisijaisessa rangaistusvaatimuksessa kuvattu teko. HO katsoi, ettei kysymyksessä ollut kielletty syytteen muuttaminen tai uuden syytteen esittäminen, vaan sanotussa lainkohdassa tarkoitettu syytteen tarkistaminen. Tämän vuoksi syyttäjällä oli oikeus esittää vaihtoehtoinen rangaistusvaatimus valituskirjelmässä yksilöidyllä tavalla. - Uutiset
6.3.2017 16.21
Huolimattomasta kaistanvaihdosta Helsingin Runeberginkadulla 10 päiväsakkoa - rangaistusvaatimusta ei katsottu kirjoitetun väitetyn käsimerkin vuoksiNaisen menettelyn seurauksena oikealla ajokaistalla ajoneuvoa kuljettanut vanhempi konstaapeli oli joutunut jarruttamaan voimakkaasti sekä käyttämään äänimerkkiä välttääkseen ajoneuvojen törmäämisen. Nainen oli katsonut, että rangaistusvaatimus oli tosiasiassa kirjoitettu väitetyn käsimerkin, ei kaistanvaihdon vuoksi. Poliisin kertomusta pidettiin kuitenkin uskottavampana. Nainen tuomittiin 1 870 euron sakkorangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 7.3.2017) - Uutiset
6.3.2017 15.02
Hovioikeudessa arvioitiin oliko naisen vastustelu ollut niin havaittavaa, että pakottamisesta sukupuoliyhteyteen syytetyn miehen oli katsottava menetelleen tahallisestiKoska nainen oli kieltänyt miehen lähentelyt, syytteessä kuvattu miehen väkivaltainen menettely täytti väkivaltaa koskevan tunnusmerkistön. Käytetyn väkivallan ja siitä seuranneen avuttomuuden johdosta nainen oli tullut pakotetuksi sukupuoliyhteyteen. Miehen menettely täytti kyseisen rikoksen ulkoiset tunnusmerkit. Tahallisuutta ei poistanut eikä rikoksentekijää vapauttanut vastuusta vain se, että hän oletti toisen muuttaneen mielensä ilman, että tahdon muuttumista oli sanallisesti tai muutoin selkeästi ilmaistu. Pelkästään sitä, ettei nainen ollut enää makuuhuoneeseen talutettuna uskaltanut vastustaa sukupuoliyhteyden harjoittamista, ei tapahtumankaltaisissa olosuhteissa voitu pitää osoituksena naisen suostumuksesta yhdyntään eikä miehen voitu katsoa erehtyneen tästä teon tahallisuutta poistavasta seikasta. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
6.3.2017 11.50
Hovioikeus: Maksukyvyttömän lupalakimiehen lupa voitiin peruuttaa - ulosotossa velkaa noin 30 miljoonaa euroaUlosottoviraston ulosottorekisterin otteen mukaan valittajalla oli ulosotossa velkaa noin 30 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksessä on todettu, että sopimattomuuden oikeudenkäyntiavustajan tehtävään täytyisi olla ilmeistä, jotta lupa voitaisiin tällä perusteella evätä. HO katsoi, että valittajan sopivuutta arvioitaessa ilmeisyyden vaatimus täyttyi ottaen huomioon velan kokonaismäärä sekä velkaantumisen pitkäaikaisuus. HO katsoi, että oikeudenkäyntiavustajalautakunta oli päätynyt asiassa oikeaan johtopäätökseen katsoessaan, että valittaja oli ollut muutoin kuin tilapäisesti maksukyvytön ja siten ilmeisen sopimaton oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävään, minkä johdosta valittajan lupa oli peruutettava. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
6.3.2017 11.03
Hovioikeuskaan ei julistanut 70-vuotiaan isän ystäväpariskunnalle tekemää testamenttia pätemättömäksi tyttären moitteen johdostaTytär ei ollut näyttänyt, että testamentin tekemiseen oli vaikuttanut hänen isänsä mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö. Näyttämättä oli myös jäänyt, että perittävä olisi taivutettu tekemään testamentti käyttämällä hyväksi hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan ja riippuvaista asemaansa tai että hänet olisi siihen petollisesti vietelty. Asiassa esitetyt seikat testamentin todistamisessa eivät myöskään riittäneet sellaiseksi näytöksi, joka olisi horjuttanut testamenttiin kirjatun todistuslauselman luotettavuutta siinä määrin, että todistustaakka muotovaatimusten noudattamisesta olisi PK 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kääntynyt testamentin saajalle. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
6.3.2017 10.14
Tuomiovirhekantelu ei menestynyt hovioikeudessa – käräjäoikeuden ei ollut tullut evätä maallikon toimia asiamiehenäKantelussa ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että asian ratkaiseminen oli edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista tai että käräjäoikeuden menettely on ollut virheellinen. A oli käyttänyt vastauksen antamisessa asiamiehenä S:ää, joka ei ollut lakimies. Käräjäoikeuden arkistopäiväkirjasta kävi ilmi, että käräjäoikeus oli A:n antaman vastauksen jälkeen vastaanottanut W Oy:Itä kaksi lausumaa, minkä jälkeen A:lta oli pyydetty lausumaa, minkä A oli jättänyt antamatta. A oli käyttänyt S:ää asiamiehenään ainoastaan kanteeseen vastattaessa. Asiassa ei tullut esiin sellaisia seikkoja, joiden johdosta käräjäoikeuden olisi tullut evätä S:ltä oikeus toimia A:n asiamiehenä vastausta annettaessa. Käräjäoikeuden tuomio ei myöskään ollut sisällöltään puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 15.19
Sukupuolielintään alle 16-vuotiaalle tytölle uimahallin uima-altaassa näyttänyt mies tuomittiin 5 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan tytölle henkisestä kärsimyksestä 800 euroaVastaajan menettely täytti lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan tunnusmerkistön. Vastaajan oikeudessa esittämä väite siitä, että hänen housunsa olisivat vahingossa valahtaneet ja että hän oli välittömästi pyrkinyt vetämään housuja ylös oli ollut ristiriidassa oikeudessa kerrotun kanssa. Tytön esitutkinnassa kertoman sekä hänen isänsä oikeudessa kertoman perusteella asiassa oli tullut luotettavasti selvitetyksi, että vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 14.15
Hovioikeus arvioi tapaturman ja oireiden välistä syy-yhteyttä ja vakuutusyhtiön nimeämän lääkärin puolueettomuutta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinHovioikeus katsoi, että asiassa oli otettava lähtökohdaksi asiantuntijalausunto ja S:n kertomus. Lausunto oli riippumattoman ja hyvin kokeneen asiantuntijan laatima. S:ään verrattuna vakuutusyhtiön nimeämää todistaja L:ää ei voitu lähtökohtaisesti pitää yhtä puolueettomana asiassa. S:llä oli ollut käytettävissään mahdollisimman laaja aineisto ja pidemmältä ajalta, mitä yksittäisillä lausuntoja antaneilla lääkäreillä ei välttämättä ollut. Esille ei tullut sellaista, mikä antaisi aihetta epäillä S:n antamaa asiantuntijalausuntoa tai siinä tehtyjä johtopäätöksiä. Ottaen huomioon myös korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö (erityisesti KKO 2014:33 ja KKO 2016:3) kantajan kanne oli tullut näytetyksi toteen. S:n asiantuntijalausunnossa haittaluokaksi oli katsottu yhdeksän, mihin perustuen hovioikeus hyväksyi haittakorvauksen osalta kantajan toissijaisen vaatimuksen. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 13.35
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden määräämän pysyvän eläintenpitokiellonA oli saanut usean vuoden ajan eläinlääkäreiltä ohjeita ja määräyksiä eläinten hoidon ja olosuhteiden parantamisesta. Vuonna 2014 häneltä oli otettu kahteen eri kertaan suuri määrä eläimiä väliaikaishoitoon niiden huonon hoidon ja huonojen olosuhteiden vuoksi. Häntä oli vuonna 2015 kuulusteltu epäiltynä eläinsuojelurikoksesta. Näiden toimenpiteiden olisi pitänyt ohjata A:ta siihen suuntaan, että hän olisi toiminut vastuuntuntoisesti vähentämällä eläinten määrää ja parantamalla niiden hoitoa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut huolimatta siitä, että hänen elämäntilanteensa vaikeimmasta vaiheesta oli kulunut jo useita vuosia. Todistajan kertoma osoitti, että A:lla oli vielä helmikuussa 2016 ollut suuri määrä eläimiä, ja niidenkään hoidosta ja terveydestä ei ollut pidetty riittävästi huolta. Myöskään A:n kertoma asunnostaan ja iäkkään äitinsä hoitamisesta ei viitannut siihen, että A:n henkilökohtaiset olosuhteet olisivat ratkaisevasti paremmat kuin vuonna 2014. A:n toiminta eläintenpitokieltoa ja menettämisseuraamusta helmikuussa 2016 täytäntöönpantaessa ei myöskään osoittanut vastuuntuntoista suhtautumista eläintenpitoon, sillä A oli pyrkinyt välttämään kieltoa piilottamalla eläimiä. Lisäksi hänen omistuksessaan oli ollut kiellosta huolimatta vielä lokakuuhun 2016 asti hevonen, eikä senkään terveydestä ollut pidetty huolta. Hovioikeus katsoi, että A:ta oli pidettävä pysyvästi soveltumattomana omistamaan, pitämään tai hoitamaan eläimiä taikka muuten vastaamaan niiden hyvinvoinnista. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 11.56
Hovioikeus eri mieltä kuin käräjäoikeus oikeussuojan tarpeesta 35,95 euron kauppahinnan palautusta koskevassa asiassaKäräjäoikeus totesi, että oikeussuojan tarve on yksi oikeudenkäynnin edellytys. A ei ollut selvittänyt Citymarketin halukkuutta noudattaa Kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuositusta ja ylipäänsä varannut Citymarketille tilaisuutta suorituksen tekemiseen ilmoittamalla haluaako hän takaisin kengät vai kauppahinnan. Näissä olosuhteissa A:n oikeusturva ei edellyttänyt haasteen antamista. Oikeusjärjestelmän tarkoituksen mukaisena ei voi pitää, että A selvittää yllä olevia seikkoja ensimmäisen kerran käräjäoikeuden välityksellä. Haastehakemus jätettiin tutkimatta oikeussuojan tarpeen ja oikeudellisen intressin puuttumisen johdosta. Hovioikeus totesi puolestaan, että A ei ollut saanut K-Citymarket Oy:ltä vaatimaansa suoritusta. A:lla oli siten oikeussuojan tarve saada vaatimuksensa käsitellyksi. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen haasteen antamista varten. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 11.30
Hovioikeus: Kiinteistöosakeyhtiöllä oli yhtiöjärjestyksen mukainen peruste ottaa rukoustilana käytetty kokoushuoneisto hallintaansa kun huoneistoa oli käytetty myyntinäyttely- tai myymälätilanaHO katsoi, että edellytykset huoneiston hallintaan ottamiselle olivat olleet olemassa. Yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen tekemä päätös ei ollut OYL 21 luvun 1 §:n nojalla yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:38, Edilex-uutiset 17.4.2019: KKO äänesti ja kumosi hovioikeuden tuomion ) - Uutiset
3.3.2017 10.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen lapsen tapaamisoikeusasiassa kun lapsen asuinpaikka oli ollut EspanjaAsiassa oli jo B:n käräjäoikeudelle jättämästä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevasta hakemuksesta ilmennyt, että lapsi C oli asian vireilletuloajankohtana 2.10.2014 asunut äitinsä A:n kanssa Espanjassa. Sanottu seikka ilmeni myös C:tä koskevasta väestötietojärjestelmäotteesta. Asiassa oli siten ollut kysymys oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:ssä tarkoitetusta kansainvälisluonteisesta asiasta, jonka osalta käräjäoikeuden oli tullut oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 26 §:n 1 momentin mukaan omasta aloitteestaan tutkia, oliko se ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa. Lapsen asuinpaikasta lausuttu huomioon ottaen Pirkanmaan käräjäoikeus ei ollut Bryssel II a asetuksen 8 artiklan 1. kohta huomioon ottaen asiassa toimivaltainen tuomioistuin, koska lapsen asuinpaikka oli tuolloin Espanjassa. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017) - Uutiset
3.3.2017 8.32
Hovioikeus: Tasinkosaatava muodosti VJL 10 §:n 11 kohdan esteperusteen velkajärjestelylle - asia palautettiin käräjäoikeuteenVaikka VJL 10 §:n 11 kohdassa esimerkkinä mainitaan pelkästään vahingonkorvausta ja kauppahinnan palautusta koskeva velka, niin myöskin aviovarallisuuden jakamiseen liittyvää velkaa voidaan pitää tällaisena vastaavana velkana. Tasinkosaatavan määrää voitiin pitää naisen kannalta merkittävänä. Velkajärjestelyn myöntäminen miehelle olisi merkinnyt, että tämä olisi hyötynyt kohtuuttomasti naisen kustannuksella. Naisen tasinkosaatavaa mieheltä oli pidettävä VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettuna velkana. (Vailla lainvoimaa 3.3.2017. Ks. KKO:2019:83, jossa katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". KKO katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. 30.9.2019) - Uutiset
3.3.2017 8.10
Hovioikeuden ratkaisu ulosmittauksen valitusajastaAsiassa oli riidatonta, että 8.12.2014 tehdystä PL:n kuolinpesäosuuden ulosmittauksesta oli lähetetty tieto PL:lle, että arvo-osuustiliin tehdystä varmistustoimesta ei ollut tehty erillistä kirjallista päätöstä ja että varmistustoimesta ei ollut ilmoitettu kuolinpesälle. Kysymys oli ollut ulosottomiehen tekemästä toimesta ja valituksen määräaika tuli näin ollen laskea päivästä, jona kuolinpesän oli katsottava saaneen tiedon arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä. Kuolinpesä oli sen osakkaan PL:n ilmoituksen mukaan saanut tiedon sen arvo-osuustilille tehdystä merkinnästä tammikuussa 2015, jolloin kolmen viikon määräaika valituksen tekemiselle oli alkanut. Kun määräaika valitukselle oli näin ollen päättynyt helmikuussa 2015, kuolinpesän syyskuussa 2015 tekemää valitusta ei ollut tehty määräajassa. Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut hylätä kuolinpesän vaatimuksia haastetta antamatta vaan jättää ne tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 14.02
Hovioikeudessa arvioitiin oliko lasten tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen vireille laittanut isä velvollinen korvamaan äidin oikeudenkäyntikulut kun asia oli jätetty sillensä isän peruutettua hakemuksensaKO oli katsonut oikeudenkäyntikulujen osalta, ettei asiassa ollut sellaista häviäjää, jonka olisi pitänyt korvata toisen oikeudenkäyntikulut. HO katsoi asiassa esitettyjen seikkojen muodostaneen sellaisen OK 21 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn, jonka perusteella KO:n päätöksen lopputulosta oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 11.46
Hovioikeus arvioi kuluttajaluottosopimuksen peruutuksen pätevyyttä – käräjäoikeuden tuomio maksuvelvollisuudesta kumottiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko A peruuttanut luottosopimuksen pätevällä tavalla. Kuluttajan on määräajassa ilmoitettava luotonantajalle peruuttamisoikeutensa käyttämisestä, minkä jälkeen kuluttajalla on vielä 30 päivää aikaa palauttaa luotonantajalle luottosopimuksen nojalla saamansa varat. Tässä tapauksessa A oli ilmoittamiselle säädetyssä määräajassa palauttanut saamansa varat. Näissä olosuhteissa Aasa Oy ei voinut olla siinä käsityksessä, ettei A ollut tarkoittanut peruuttaa luottosopimusta. Näin ollen Aasa Oy ei voinut vedota siihen, että sen luottoehtojen mukaan maksusuoritusta olisi pidettävä luoton ennakkomaksuna erillisen peruuttamisilmoituksen puuttumisen johdosta. Aasa Oy:n kanne oli hylättävä ja A oli vapautettava kaikesta maksu- ja korvausvelvollisuudesta yhtiölle. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 11.35
Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa asianajotoimiston osakeluetteloa vaatineelleHelsingin HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa valittajalle, joka oli vaatinut asianajotoimiston velvoittamista luovuttamaan hänelle yhtiön OYL 3 luvun 15 §:n mukaisen osakeluettelon ja korvaamaan hänen asianosais- ja oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vaaditun mukaisesti. Kanteen hylkäävä KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. Osapuolet vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2107) - Uutiset
2.3.2017 10.47
Hovioikeuden ratkaisu välituomiosta valittamisestaHovioikeus totesi, että kantajien kanteen käsittely ei ollut päättynyt välituomion antamiseen, vaan välituomio oli merkinnyt oikeudenkäynnin jatkumista käräjäoikeudessa välituomion pohjalta. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut antaa osoitusta hakea ratkaisuun erikseen muutosta. Käräjäoikeuden antamaan välituomioon saa hakea muutosta vasta haettaessa muutosta asian lopulliseen ratkaisuun. Näin ollen hovioikeus ei ottanut valittajien valitusta tutkittavakseen. Käräjäoikeuden antama muutoksenhakuosoitus poistettiin. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 9.02
Hovioikeuskaan ei määrännyt asuntoa säilytettäväksi tilanteessa, jossa maksukyvyttömistä yhteisvelallisista vain toinen oli velkajärjestelyssäHakija omisti vakituisen asuntona käytettävän kiinteistön yhdessä puolisonsa kanssa. Hakijan puolison velkajärjestelyhakemus oli lainvoimaisesti hylätty. Näin ollen arvioitavana oli, oliko asiassa edellytykset hakijan omistusosuuden säilyttämiselle ottaen huomioon yhtäältä säännöksen taustalla oleva tavoite turvata velallisen asuminen velkajärjestelyn ajan sekä toisaalta vakuusvelkojien edut. Ottaen yhtäältä huomioon asumisen turvaamista koskevat näkökohdat sekä vakuusvelkojien edut, HO katsoi, ettei asunnon säilyttäminen ollut tarkoituksenmukaista. (Lainvoimainen, ks. KKO:2019:19) - Uutiset
2.3.2017 8.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja purki 73.000 euron kiinteistönkaupan laatuvirheen vuoksiHovioikeus katsoi, että kiinteistössä todetut kosteus- ja mikrobivauriot olivat aiheutuneet merkittävältä osin kanteessa tarkoitetuista rakennusvirheistä ja virheellisestä rakennustavasta. Ostajan omistusaikana tapahtunut vesivahinko oli vain jossain määrin lisännyt jo muutoin olemassa olevia vaurioita lähinnä keittiön ja eteisen alueella. Olohuoneessa, toimistotilassa ja entisen terassin kohdalla olevat vaurioalueet eivät olleet voineet johtua astianpesukoneen tai jääkaapin vuodosta. Myöskään ostajan omistusaikana syntynyttä salaojituksen puutteellisuutta tai jonkin muun ulkoisen kosteuden vaikutusta ei ollut asiassa esitetyn näytön perusteella pidettävä vaurioiden pääasiallisena syynä. Kaupan kohteessa oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu virhe. Hovioikeus katsoi, että virhe oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen. Näin ollen kyseessä oleva kiinteistön kauppa oli määrättävä purettavaksi ja myyjät velvoitettava kanteessa vaaditulla tavalla palauttamaan ostajalle tämän maksama kauppahinta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 16.00
Työnantaja käski painumaan helvettiin - laillista perustetta päättää työntekijän työsuhdetta sen paremmin purkamalla kuin irtisanomallakaan ei ollutVarsin todennäköisenä oli pidettävä, että tilanne oli edennyt sillä tavoin kuin työntekijä oli kertonut. Työnantajan edustajan oli siten osoitettu tosiasiallisesti päättäneen työntekijän työsuhteen päättymään heti ja siten purkaneen työntekijän työsopimuksen huolimatta siitä, että työntekijä oli laatimaansa kirjalliseen ilmoitukseen kirjannut kyseessä olleen hänen oma irtisanoutumisensa. KO oli tuominnut yhtiön suorittamaan työntekijälle palkkasatavia, irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta, odotusajan palkkaa kuudelta päivältä ja korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Osapuolet sopivat asian HO:n pääkäsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 15.32
Hovioikeudessa arvioitiin oliko törkeästä raiskauksesta syytetyn miehen ja 16-vuotiaan tytön kanssakäyminen kellarin vessassa ollut vapaaehtoistaTapauksessa oli ollut riidatonta, että vuonna 1995 syntynyt vastaaja ja tekohetkellä 16-vuotias A olivat olleet sukupuoliyhteydessä syytteessä kuvatuin tavoin. HO:ssa oli syyttäjän ja A:n valitusten johdosta kyse siitä, oliko tämä kanssakäyminen ollut vapaaehtoista. Lisäksi arvioitavaksi tuli, minkä teon tunnusmerkistön vastaajan menettely mahdollisesti täytti. Arvioituaan jutussa esitettyä kirjallista ja suullista näyttöä kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, että syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö. Vastaajan syyllistymisestä syytteen mukaiseen menettelyyn ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Punnittaessa vastakkain kokonaistörkeyttä puoltavia seikkoja ja sitä vastaan puhuvia seikkoja olosuhteista jälkimmäiset olivat merkityksellisempiä. Vastaajan syyksi luettiin raiskaus. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 11.45
Hovioikeus: Varoitus ei ollut kohtuuton seuraamus hyvän asianajajatavan vastaisesti toimineelle asianajajalleAsiassa oli kyse siitä, oliko asianajaja toiminut hyvän asianajajatavan vastaisesti esittämällä vaimonsa hoidossa havaitsemiaan epäkohtia kirjallisesti tavalla, joka ei ole ollut asianajajakunnan arvon mukaista, kirjoittamalla telekopioviestissään vaimonsa kuolinpesän pesänselvittäjälle kantelijan lausumiin viitaten ”Jos herjat vielä jatkuu, harkitsen asiassa rikosilmoitusta”, toimittamalla asianajotoimistonsa tilinpäätökset vuosilta 2005-2007 PRH:een 4.9.2009 ja luottamalla vuoden 2007 jälkeen kirjanpitäjän huolehtineen tilinpäätösten rekisteröinnistä asiaa varmistamatta sekä käyttämällä valvonta-asiassa asiattomia, asiaan liittymättömiä ja loukkaavia ilmaisuja kantelijasta ja hänen sisarestaan. HO katsoi, että valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa asianajajan menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 11.13
Myyjän sovintona tarjoama 70.000 euroa kiinteistön hinnanalennuksena ei riittänyt ostajille – hovioikeus arvioi hinnanalennukseksi 15.700 euroa mutta määräsi ostajien maksettavaksi lähes 80.000 euroa oikeudenkäyntikulujaKiinteistön kauppahinta oli ollut 289.000 euroa. Arvioitaessa virheiden vaikutusta kiinteistön arvoon voitiin ottaa huomioon myös korjaustöistä aiheutuvien kustannusten määrä. Ostajat olivat hinnanalennusvaatimuksensa perusteena esittäneet korjauskustannuslaskelman. Virheistä ostajien hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevien virheiden korjauskustannukset olivat nettomäärältään yhteensä 10.390 euroa ja töiden hankaluus- ja yleiskuluineen sekä arvonlisäveroineen yhteensä noin 15.700 euroa. Näin ollen hovioikeus arvioi kohtuullisen hinnanalennuksen määräksi 15.700 euroa. Ostajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan myyjälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitseman 30.000 euron sijasta 57.706,69 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 22.353,28 euroa. (Ään. perusteluista. Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 8.07
Hovioikeus: Kratom-kasvirouheen maahantuonti ei ollut salakuljetusta tekoaikanaSyyttäjän rangaistusvaatimus käräjäoikeudessa perustui siihen, että A:n maahantuoman Kratom-kasvirouheen sisältämä mitragyniini oli ollut lääkeaine. Hovioikeus oli varatessaan syyttäjälle tilaisuuden vastata A:n valitukseen kehottanut syyttäjää vastauksessaan lausumaan ottaen huomioon korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:35. Syyttäjä oli hovioikeudelle antamassaan vastauksessa todennut, että hän ei voi esittää oikeudenkäyntiaineistoksi kelpaavaa näyttöä Kratomin lääkinnällisistä vaikutuksista. Kun syyttäjä ei siten näyttänyt, että mitragyniinia vaikuttavana aineena sisältävällä kratom-kasvirouheella voisi olla välittömiä tai välillisiä hyödyllisiä vaikutuksia ihmisen terveydelle, ei sitä voitu pitää lääkkeenä. Kun rangaistusvaatimus perustui ainoastaan siihen, että A oli tuontia koskevien säännösten ja määräysten vastaisesti tuonut postitse maahan lääkeaineita, ei salakuljetuksen tunnusmerkistö näin ollen täyttynyt ja syyte tuli siten tältä osin hylätä. (Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen salakuljetuksiin, huumausainerikoksiin ja lääkerikkomuksiin saadessaan postitse lääkeaineita ja huumeita – 100 päiväsakkoaVastaaja oli käyttänyt ostoksiinsa netissä bitcoineja. Tilitietojen mukaan yksi nosto sopi myös ajallisesti rikoksien tekoaikaan. Muut nostot eivät ajallisesti olleet täsmällisesti sovitettavissa rikosten tekoaikaan, mutta hovioikeus katsoi, että nekin nostot olivat sinänsä mahdollistaneet huumausaineostot netissä. Syytettä tuki myös se, että vastaaja oli myöntänyt aikaisemmin käyttäneensä huumausaineita, eikä halunnut vastata kysymykseen oliko hän joskus aikaisemmin tilannut huumausaineita netin kautta. Hovioikeus katsoi, että näyttöä kokonaisuutena arvioituna ei jäänyt järkevää epäilyä vastaajan syyllistymisestä syytteessä mainittuihin tekoihin. Normaalikäytännön mukainen yhteinen rangaistus vastaajalle kaikista kohdista yhteensä olisi vähintäänkin syyttäjän rangaistusvaatimuksen mukainen 30 päivää vankeutta. Ottaen huomioon vastaajan henkilökohtaiset olosuhteet sekä terveydentilan rangaistusta lieventävinä seikkoina hovioikeus katsoi vastaajalle kohtuulliseksi rangaistukseksi 100 päiväsakon suuruisen sakkorangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
28.2.2017 14.23
Ensimmäinen tunnustamisoikeudenkäynti Rovaniemen hovioikeudessa – valittaja peruutti suostumuksensa menettelyyn törkeää veropetosta ynnä muuta koskevassa asiassaHO totesi tunnustamisoikeudenkäyntiä koskevan asian jääneen sillensä. HO päätti, että rikosasiaa ei palauteta KO:een uudelleen käsiteltäväksi, vaan asian käsittelyä jatkettiin HO:ssa ROL:ssa säädetyssä järjestyksessä. HO katsoi vastaajan syyllistyneen kahteen törkeään veropetokseen sekä törkeään kirjanpitorikokseen ja tuomitsi tämän yhteiseen 2 vuoden 7 kuukauden pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä liiketoimintakieltoon 5 vuodeksi. Syyte törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta hylättiin syyttäjän luovuttua syytteestä ja eläkevakuutusyhtiön ilmoitettua, ettei se ota syytettä ajaakseen. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
28.2.2017 10.56
Helsingin hovioikeudelta tuomiot epäiltyjen tietojärjestelmää (Epri) koskevien tietojen kirjaamisesta ja Anneli Aueria koskevien tietojen hakemisesta poliisin Patja-järjestelmästäEpriin oli syytteessä tarkoitettuna aikana tehty yksittäisiä kirjauksia, joita ei voitu pitää lainmukaisina. HO ei muuttanut Helsingin KO:n 11.2.2016 antamaa syytteen hylkäävää tuomiota Poliisihallituksessa rekisterinpitopäällikkönä toimineen henkilön syyllistymisestä tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Toisessa tuomiossaan erimielinen HO katsoi Anneli Aueria koskevan haun tehneen, lähetettynä yhdysmiehenä Espanjan Malagassa työskennelleen poliisin menetelleen syytteessä kerrotuin tavoin ja syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Mies tuomittiin 15 päiväsakon rangaistukseen. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi kuten KO:kin, että vastaajan syyllisyydestä jäi järkevä epäily ja syyte oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
28.2.2017 10.39
Syyte petoksesta ei menestynyt hovioikeudessakaan – varsinainen yritystoiminta ei ollut vielä alkanut työmarkkinatuen saamisen aikaanHovioikeus katsoi, että pankkitilin rahaliikenne viittasi ainoastaan siihen, että A oli suorittanut yritystoimintaa valmistelevia toimenpiteitä syytteessä tarkoitettuna aikana. Rahaliikenne tai muutkaan asiassa esiin tulleet seikat eivät kuitenkaan osoittaneet, että nämä toimenpiteet olisivat olleet poikkeuksellisen työllistäviä. Vaikka yritys oli merkitty kaupparekisteriin 27.1.2010, ei mikään myöskään viitannut siihen, että varsinainen yritystoiminta olisi aloitettu ennen kuin keväällä 2011. Tätä näkemystä tuki myös se seikka, että A oli saanut hänestä riippumattomista syistä yrityksensä toimitilan käyttöönsä vasta keväällä 2011 ja että hän oli ollut työharjoittelussa vielä 12.3.2011 saakka. Hovioikeus katsoi, että A ei ollut teonkuvauksessa mainittuna ajanjaksona ollut työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään. Siten hän ei ollut syytteessä väitetyin tavoin erehdyttänyt Kansaneläkelaitosta maksamaan hänelle perusteettomasti työmarkkinatukea. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
28.2.2017 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi kantajien vaatimukset ikuisiksi ajoiksi sovittujen myllyjen jauhatusoikeuksia koskevassa irtisanomisriidassaHO:ssa pohdittiin oliko jauhatusoikeus kiinteistöeläkkeeseen (syytinki) verrattava esineoikeudellinen käyttöoikeus (joka ei vanhene) vai velvoiteoikeudellinen saamisoikeus sekä tähän liittyen jauhatusoikeuden irtisanottavuutta, irtisanomismenettelyä ja kanteessa esitettyjen vaatimusten vanhentumista. Kantajien vahvistusvaatimus kiinteistönkauppoihin perustuvien jauhatusoikeuksien voimassaolon ylläpitämisestä, vaatimus Metsä Board Oy:n velvoittamisesta jatkamaan irtisanomaansa vapaan jauhatusoikeuden mukaista jauhatustoimintaa sopimuksen mukaisesti tai korvamaan kantajille irtisanomisesta syntyneet satojen tuhansien eurojen vahingot ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Lainvoimainen; KKO:2019:13) - Uutiset
27.2.2017 14.26
Naisen päälle virtsannut mies tuomittiin kahdesta pahoinpitelystä 60 päivän vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinEnsimmäisen syytteen mukaan mies oli tehnyt naiselle ruumiillista väkivaltaa lyömällä tätä nyrkillä ja avokämmenellä useampia kertoja kasvoihin, kuristamalla kaulasta ja virtsaamalla maahan kaatuneen naisen päälle. Toisen syytteen mukaan mies oli tehnyt naiselle ruumiillista väkivaltaa pysäköidyssä autossa ja sen ulkopuolella repimällä naista toistuvasti hiuksista, lyömällä tätä useampia kertoja nyrkillä päähän sekä tönimällä tätä. Miehen katsottiin syyllistyneen niihin rikoksiin, joista syyttäjä oli hänelle rangaistusta vaatinut. HO ei myöntänyt miehelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 27.2.2017) - Uutiset
27.2.2017 13.30
Tapon yritystä ja hätävarjelua koskeva valitus hovioikeudessa voitiin ratkaista yksin kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston pohjaltaKyse oli ollut yksityisasunnon ulkopuolella tapahtuneesta teräaseella tehdystä tapon yrityksestä. Valittaja oli katsonut toimineensa hätävarjelutilanteessa ja sen vuoksi vaatinut, että syyte häntä vastaan hylätään. KO:n tuomion perustelut ja lopputulos (tapon yritys, vankeus 3 v 6 kk) voitiin hyväksyä HO:ssa pääkäsittelyä pitämättä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 27.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 16.00
Hovioikeudessa pohdittiin oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta (OK 21:8 a §) - oliko asia ollut oikeudellisesti epäselvä ja oliko kantajalla ollut oikeudenkäyntiin perusteltu syy?Tapauksessa kanteen hylkäämisen syy oli ollut pelkästään kantajayhtiön kanteen näytöllinen epäselvyys. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asia ollut miltään osin OK 21 luvun 8 a §:n tarkoittamalla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että kantajayhtiöllä olisi sen vuoksi ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voitu tällä perusteella kuitata. Koska kantajayhtiö oli hävinnyt asian, yhtiö oli OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 15.15
Hovioikeus arvioi tappotahallisuutta toisin kuin käräjäoikeusPahoinpitely oli suoritettu yhdessä yhtäjaksoisessa tilanteessa ja pahoinpitely oli ollut myös kestoltaan suhteellisen lyhyt. Nämä seikat sekä se, että teossa ei ollut käytetty minkäänlaista tekovälinettä ja että potkiminen oli tapahtunut pääosin paljain jaloin, puolsivat arviota, että A ja B eivät olleet ymmärtäneet C:n kuoleman olevan pahoinpitelyn varsin todennäköinen seuraus. Näin ollen A ja B eivät olleet syyllistyneet käräjäoikeuden heidän syykseen lukemaan tappoon, vaan törkeään pahoinpitelyyn ja törkeään kuolemantuottamukseen. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 14.49
Hovioikeuden erimielinen tuomio metroliikenteen vartijan palkkaamista koskevassa riidassa - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja palkattu osa-aikaiseksi työntekijäksi vai tarvittaessa työhön kutsuttavaksi työntekijäksi, oliko kantajan kanssa sovittu toistaiseksi voimassa olevasta vai määräaikaisesta työsopimuksesta, ja jos sopimus oli ollut toistaiseksi voimassa oleva, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain edellyttämä syy päättää kantajan työsuhde, ja jos ei ollut, korvauksen määrästä. KO:n kanteen hylkäävä tuomio kumottiin ja vastaajayhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle irtisanomisajan palkkaa, lomakorvausta irtisanomisajan palkasta sekä korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Eri mieltä ollut jäsen katsoi kuten KO:kin, että kanne oli hylättävä eikä KO:n tuomiota ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 13.15
Vaikka käräjäoikeus ei ollut antanut vastausta tiedoksi kantajalle, kantajan oikeusturva ei vaarantunut kun vastaus ilmeni hänelle lähetetystä yhteenvedostaAsiakirjojen ja käräjätuomari C:n lausuman perusteella käräjäoikeus ei ollut erikseen toimittanut B:n vastausta takaisinsaantihakemukseen A:lle tiedoksi, mutta B:n vastaus oli ilmennyt A:lle 15.3.2016 lähetetystä yhteenvedosta. Käräjäoikeus oli oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 15 a §:n nojalla voinut ratkaista asian ilman, että A:lle varataan mahdollisuus lausua B:n vastauksesta. Asia oli lisäksi käräjäoikeuden toteamin tavoin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 27 a §:n nojalla voitu ratkaista kirjallisen valmistelun perusteella. Vaikka käräjäoikeuden olisi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 18 §:n 4 momentin nojalla tullut antaa B:n vastaus tiedoksi A:lle, käräjäoikeuden edellä kuvattu menettely ei vaarantanut A:n oikeusturvaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 11.23
Käräjäoikeus oli toimivaltainen käsittelemään pakkohoitoon määrätyn lakimiehen korvausvaatimukset työansioiden menetyksestä ja sairaalakuluista - kanne hylättiin näyttämättömänäHoitoonmääräämispäätöksen oikeusvoiman ei katsottu ulottuvan yli prosessilajien siten, että se olisi estänyt vahingonkorvauskanteen tutkimisen KO:ssa. Kantajan ei olisi ollut mahdollista saada kanteessaan vaatimiaan korvauksia ansionmenetyksistä ja sairaalamaksuista HAO:een valittamalla. Näin ollen KO oli korvauksia koskevassa asiassa toimivaltainen ja tutki kanteen. Kantajan ei kuitenkaan katsottu näyttäneen kannettaan toteen VahL 3 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 10.31
Ainakin 67 kissan kaltoinkohtelu oli törkeä eläinsuojelurikos – 6 kuukauden ehdollinen vankeus ja 60 päiväsakkoa sekä pysyvä eläintenpitokieltoKissoja oli pidetty pysyvästi suljettuna liian ahtaisiin kuljetushäkkeihin. Kissojen pitopaikan ilmanlaatu oli ollut erittäin huono. Kissoja oli pidetty ikkunattomassa tilassa, missä ei ole ollut valaistusta. Kaikilla kissoilla ei ollut juomavettä tarjolla. Kissoilla oli ollut hoitamattomia sairauksia kuten silmätulehduksia, ihoon kasvaneita ylipitkiä kynsiä, ihottumaa, korvapunkkioireita, ienpaiseita ja neurologista oireilua. Pentukissoja oli vieroitettu emoistaan jo kahden viikon ikäisinä. Kissoilla ei ollut sopivia rakenteita tai paikkoja kiipeilyä ja kynsimistä varten eikä kissoilla ollut kuulo- ja näköyhteyttä pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan eikä myöskään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Laiminlyöntien johdosta eläinlääkäri oli joutunut lopettamaan kiireellisesti 48 kissaa niiden enempien kärsimysten välttämiseksi. Kissoja oli ollut ainakin 67. Käräjäoikeus katsoi, että sanottu määrä täytti rikoslain 17 luvun 14 a §:n mukaisen kvalifiointiperusteen siitä, että kysymys oli ollut huomattavan suuresta määrästä eläimiä. A:n ja B:n menettely oli jatkunut pitkään ja menettely oli ollut hyvin moitittavaa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Siten A ja B olivat menettelyillään syyllistyneet törkeään eläinsuojelurikokseen. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 9.00
Hovioikeus: Koska mönkijäonnettomuudessa kuolleen henkilön avopuolisolla ei ollut oikeutta vaatia vastaajalle rangaistusta, ei hänellä ollut myöskään oikeutta saada vastaajalta korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin rattijuopumuksesta, ajoneuvorikkomuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta tuomittu vastaaja oli velvoitettu suorittamaan onnettomuudessa kuolleen avopuolisolle korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 16.00
Hovioikeudessa pohdittiin paikallisen sopimuksen ja yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuutta liikkeen luovutustilanteessa ja sitä olivatko liikkeenluovutuksensaajan maksamat kilometrikorvaukset alan yleissitovan työehtosopimuksen, vakiintuneen käytännön tai sopimuksen mukaisiaHO katsoi, että liikkeenluovutuksensaaja oli sidottu alan yleissitovaan työehtosopimukseen TSL 2 luvun 7 §:n nojalla. Liikkeenluovutuksensaajalla ei järjestäytymättömänä työnantajana ollut oikeutta sopia matkakustannusten korvaamisesta työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla työntekijän vahingoksi eikä se näin ollen ollut saanut noudattaa luovuttajayhtiön tekemää paikallista sopimusta, jos se olisi johtanut työntekijän kannalta yleissitovaa työehtosopimusta heikompaan lopputulokseen. HO katsoi KO:n tavoin, että liikkeenluovutuksensaajan kantajalle maksamat korvaukset olivat vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 15.21
Hovioikeus: Maistraatti ei ollut velvollinen korvaamaan osaakaan edunvalvojaksi määrätyn pojan oikeudenkäyntikuluistaKO oli määrännyt julkisen edunvalvojan asemasta edunvalvottavan pojan isänsä (A) edunvalvojaksi ja veloittanut valtion korvaamaan A:n pojalle oikeudenkäyntikuluista 2/3. HO katsoi, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velvoittaa maistraattia korvaamaan osaksikaan asiassa A:n pojan oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. HO katsoi, että maistraatilla oli ollut riittävät perusteet esittää A:n edunvalvojaksi A:n pojan sijasta julkista edunvalvojaa. KO:n päätöstä muutettiin. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 11.13
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus ei katsonut miehen syyllistyneen entuudestaan tuntemattoman 13-vuotiaan lapsen raiskaukseen ja törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöönKO oli tuominnut miehen 2 vuoden 2 kuukauden rangaistukseen ja suorittamaan lapselle korvaukseksi kärsimyksestä 5 500 euroa. HO katsoi, ettei asiassa ilmenneet epävarmuustekijät huomioon ottaen voitu katsoa yksinomaan asianomistajan kertomuksella ja sitä vain jossain määrin tukevalla asiantuntijalausunnolla tulleen riittävällä varmuudella näytetyksi, että mies olisi menetellyt syytteissä kuvatuilla tavalla. Asiassa oli jäänyt varteenotettava epäily miehen syyllisyydestä. Eri mieltä oleva jäsen pysytti KO:n ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 10.07
Asukkaalle voitiin antaa varoitus sähköpostitse tehdystä postinjakajan uhkailusta – koska varoitusta ei ollut annettu asunto-osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla, tiedoksiannon kustannuksia ei voitu periä asukkaaltaKäräjäoikeus katsoi, että postinjakajalle lähetettyjen uhkaavien viestien seurauksena taloyhtiölle ja sen asukkaille ja osakkeenomistajille aiheutunut haitta, häiriö ja rasitus oli liittynyt olennaisesti kysymykseen järjestyksen säilyttämisestä taloyhtiön tiloissa. Tällä perusteella Asunto Oy:n hallituksella oli ollut oikeus tiedossaan olevien seikkojen perusteella antaa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 3 §:n mukainen varoitus asunto A5 osakkeenomistaja A:lle. A:lle annetussa varoituksessa ei ollut yksilöity asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 3 §:n edellyttämällä tavalla riittävästi, missä uhkailu oli tapahtunut, mitä uhkailu oli ollut tai minkä konkreettisten todisteiden perusteella uhkailu oli näytetty tapahtuneen. Varoituksessa ei myöskään edellä mainittujen puutteiden johdosta riittävän yksilöidysti esitetty vaatimusta siitä, että mikäli varoituksessa mainitunlainen rikkomus toistuu tai jatkuu, yhtiö voi ottaa huoneiston hallintaansa. Koska varoitusta ei ollut annettu A:lle asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 3 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla, A ei ollut velvollinen maksamaan taloyhtiölle aiheutuneita tiedoksiantokuluja saman pykälän 4 momentissa esitetyllä tavalla. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 9.02
KHO kumosi äänestäen hallinto-oikeuden ja ELY-keskuksen päätöksen eläinsuojelurikoksen vuoksi tehdystä maatalouden ympäristötuen takaisinperinnästä – aiempi lainvoimainen ELY-keskuksen päätös esteenäELY-keskus oli ollut tietoinen A:n saamasta rikostuomiosta ja siihen liittyvästä eläintenpitokiellosta ennen 16.1.2013 tekemäänsä päätöstä, jolla maataloustuen erityistukisopimus oli purettu ilman, että sopimuksen perusteella maksettuja tukia olisi peritty takaisin. ELY-keskuksen 16.1.2013 tekemään päätökseen johtaneet olosuhteet huomioon ottaen ELY-keskuksen oli katsottava kyseisellä päätöksellä ratkaisseen A:n saaman rikostuomion merkityksen maatalouden ympäristötuen erityistukien takaisinperinnän kannalta. Näin ollen KHO katsoi, että 16.1.2013 tehtyä päätöstä ei päätöksen perusteluista huolimatta voitu pitää ainoastaan sopimuksen purkamista osatyökyvyttömyyseläkkeen perusteella koskevana siten, että tämän päätöksen lainvoimaisuuden estämättä ELY-keskus olisi voinut tehdä asiassa uuden päätöksen tukien takaisin perimisestä Vaasan hovioikeuden 3.4.2012 antaman rikostuomion perusteella.