Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
14.11.2017 11.36
Isä jätti keskivaikeasti kehitysvammaisen 9-vuotiaan tyttärensä leikkipuistoon lähelle kalaportaita ja poistui itse kuntosalille – syyllistyi heitteillepanoonVastaajan omakin kertomus osoitti, että hän oli lapsensa huoltajana ollut varsin hyvin tietoinen lapsen kehitystilasta ja lapsen hyvinvoinnin vaatimasta huolenpidosta ja valvonnasta. Tähän nähden lapsen kulkeminen leikkipuistosta kalaportaille ei voinut olla vastaajalle ennalta-arvaamatonta. Vastaajan toimet lapsen hyvinvoinnin varmistamiseksi pelkillä puhelinsoitoilla oli ollut riittämätöntä. Vastaajalla olisi ollut tilanteessa mahdollisuus toimia myös toisin. Vastaaja oli lapsensa huolenpitovelvollisena tahallisella menettelyllä saattanut ja jättänyt lapsen rikoslain 21 luvun 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla avuttomaan tilaan, ja siten aiheuttanut vaaraa lapsen hengelle ja terveydelle. Vastaajan menettely toteutti heitteillepanon tunnusmerkistön. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan 35 päiväsakkoon sekä velvoitti hänet suorittamaan lapselle kärsimyskorvausta 500 euroa. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 14.11.2017) - Uutiset
14.11.2017 9.30
Vakuutusoikeus: Luonnollisen henkilön A:n konkurssipesä oli voinut hakea rikosvahinkolain nojalla korvausta A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestäOttaen huomioon, että A oli konkurssilain 3 luvun 1 §:n mukaan konkurssin alettua menettänyt oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan, A:lla ei ollut ollut enää asianosaisen puhevaltaa pesävarallisuusasioissa ja tuo puhevalta oli siirtynyt konkurssin myötä konkurssipesälle. Siten konkurssipesä oli voinut hakea ansionmenetyksen korvaamista Valtiokonttorilta. Kyse oli ollut konkurssilakiin perustuvasta puhevallan siirtymisestä, eikä rikosvahinkolakiin perustuvan oikeuden siirtoa koskevasta sopimuksesta, joka rikosvahinkolain 44 §:n nojalla on mitätön. Näin ollen Valtiokonttorin oli käsiteltävä asia uudelleen ja annettava A:n konkurssipesälle päätös A:lle luonnollisena henkilönä aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamisesta. - Uutiset
13.11.2017 17.44
#metoo: Esimies tuomittiin alaisensa seksuaalisesta ahdistelusta 30 päiväsakon rangaistukseenVastaaja oli kolme kertaa suudellut A:ta suulle pitäen samalla tästä kiinni käsillään. Vastaaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen ja velvoitettiin suorittamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä, kärsimyskorvausta 1 200 euroa, lääkärinpalkkioista 675,95 euroa ja lääkekustannuksista 73,75 euroa. Liäksi vastaaja velvoitettiin maksamaan Kelalle vahingonkorvauksena 2 665,98 euroa. HO hyväksyi mainitsemillaan lisäperusteilla KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 13.11.2017) - Uutiset
13.11.2017 12.35
Hovioikeuden ratkaisu yrityssaneerauksen edellytyksistä – varsin yleisluonteiset saneeraustoimenpiteet eivät olleet riittäviä yhtiön yritystoiminnan tervehdyttämiseksiAsiassa oli riidatonta, että yhtiöllä oli ollut vaikeuksia maksaa saneeraushakemuksen jättämisen jälkeen syntyneitä uusia velkoja niiden erääntyessä käräjäoikeuden määräämistä 17.7.-31.10.2017 väliaikaisina voimassa olleista yrityssaneerauslain 19 ja 21 §:n mukaisista perintä- sekä ulosmittauksen ja muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kielloista huolimatta. Yhtiöllä oli ollut riidattomasti maksamatonta uutta verovelkaa noin 3.000 euroa ennen 1.11.2017 tapahtunutta yhtiön pankkitilillä olleiden rahavarojen ulosmittausta. Tämä viittasi vahvasti siihen, etteivät yhtiön varat riitä saneerausmenettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen ja ettei yhtiö kykene maksamaan menettelyn alkamisenjälkeen syntyviä velkoja. Tähän viittasi osaltaan myös se, että tilintarkastajan selvityksessä oli kyseenalaistettu yhtiön myyntisaamisten oikeellisuus ja kuranttius. Välitilinpäätöksestä 31.8.2017 ilmenee, että yhtiön toiminta oli ollut edelleen kannattamatonta. Valituksessa mainitulle yksittäiselle uudelle palvelusopimukselle ei voitu antaa juurikaan merkitystä yhtiön saneerauskelpoisuutta arvioitaessa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen saneeraushakemuksessa esitettyjen varsin yleisluonteisten saneeraustoimenpiteiden ei voitu katsoa olevan riittäviä yhtiön yritystoiminnan tervehdyttämiseksi. - Uutiset
13.11.2017 12.03
Hovioikeus arvioi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä YouTubessaHovioikeudelle jäi varteenotettava epäily siitä, olivatko nyt kysymyksessä olevat videot missään vaiheessa olleet lukuisten ihmisten saatavilla vai katsottavissa A:n kertomin tavoin ainoastaan erityisen linkin kautta, jonka A oli toimittanut ainoastaan B:lle. Näin ollen syyte yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.11.2017) - Uutiset
13.11.2017 10.33
Hovioikeuden erimielinen tuomio Veikkausliigan valmentajan sopimuksen / työsuhteen purkamisesta pelipoissaolojen perusteella - käräjäoikeuden tuomiolauselma kumottiinValmentajan menettely oli rikkonut hänen sopimusvelvoitteitaan siinä määrin merkittävästi, ettei hänellä ollut oikeutta saada korvausta sopimuksen perusteella. Asiassa oli jäänyt arvioitavaksi, oliko yhtiöllä ollut TSL:n perusteella oikeus purkaa valmentajan työsopimus. Asiaa kokonaisuutena arvioitaessa HO katsoi, että, vaikka valmentajan menettely oli ollut sinänsä moitittavaa, se ei ollut muodostanut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla erittäin painavaa syytä eikä oikeuttanut yhtiötä purkamaan A:n työsopimusta. Asiaa kokonaisuutena arvioidessaan HO piti neljän kuukauden palkkaa vastaavaa korvausta oikeana ja kohtuullisena. (Vailla lainvoimaa 13.11.2017) - Uutiset
13.11.2017 9.07
Menetetty määräaika voitiin palauttaa kun vastaaja oli ilmoittanut osoitteensa sekä haastemiehelle että kirjallisen menettelyn tunnustus/suostumus-lomakkeella mutta KO oli siitä huolimatta lähettänyt tuomion väestötietojärjestelmän mukaiseen osoitteeseenHovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä menetetty määräaika on yleisimmin palautettu silloin, kun prosessitoimen laiminlyönti on johtunut tuomioistuimesta. Hovioikeus katsoo, että valittaja oli esittänyt määräajan palauttamiselle oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettuja erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 13.11.2017) - Uutiset
13.11.2017 8.00
Syyttäjän rangaistusvaatimukset ihmiskaupasta, törkeästä kiskonnasta ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä eivät menestyneet hovioikeudessakaanAsianomistaja L:n työskentelyssä vastaajien perheessä ei ollut kysymys ILO:n määritelmän mukaisesta pakkotyöstä. Vastaajat olivat syytteessä mainittuna ajanjaksona majoittaneet L:n kotiinsa. Ihmiskauppasäännöksessä tarkoitettujen keinojen ja tarkoituksen jäädessä näyttämättä vastaajat eivät olleet L:ää majoittamalla syyllistyneet ihmiskauppaan. L:n asemaa arvioitaessa oli otettava huomioon, että L oli Suomeen tullessaan ollut täysi-ikäinen, koulutettu ja kielitaitoinen. Hän oli itse tehnyt päätöksen tulla ja jäädä Suomeen. L oli toiselle vastaajalle ja tämän lapsille sukua ja hän oli kokenut vastaajien perheen itselleen läheiseksi ja tärkeäksi, mikä on selittänyt hänen halukkuuttaan auttaa perhettä pyyteettömästi. L on myös saanut perheeltä kaiken ylläpidon eikä hän ole kokenut tarvitsevansa mitään enempää. L:ltä edellytetyn työn määrän ja siitä saadun vastikkeen välillä ei näytetty olevan huomattavaa epäsuhtaa. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat rangaistusvaatimuksessa mainittujen seikkojen perusteella asettaneet L:n työntekijänä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi tämän taloudellista tai muuta ahdinkoa, vastaajista riippuvaista asemaa tai ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä koskien rangaistusvaatimuksessa mainittuja seikkoja Suomen työlainsäädännöstä ja käytännöistä. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että vastaajat olisivat syyllistyneet rangaistusvaatimuksessa mainittuihin kiskontarikoksiin tai kiskonnantapaiseen työsyrjintään. - Uutiset
10.11.2017 14.00
Hovioikeus hyväksyi kantelun ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen tyytymättömyyden ilmoittamista koskevassa asiassaKorkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta KKO 2002:99 ilmenevän oikeusohjeen mukaan on mahdollista, että eri syistä lähetyksiä jää saapumatta eikä ole perusteltua, että asianomainen tällaisissa tapauksissa vailla omaa syytään kärsisi oikeudenmenetyksen. Koska A:n ilmoitusta siitä, ettei lähetys ollut tullut perille, ei ole ilmennyt aihetta epäillä, hovioikeus katsoi, että kantelu oli hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017) - Uutiset
10.11.2017 10.36
Poliisipäällystöön kuuluvaa esimiestehtävää hakeneelle naiselle hyvitystä syrjinnästä ja korvausta ansionmenetyksestä - naisen toimintaa koskeva esitutkinta ei ollut hyväksyttävä syy hänen syrjäyttämiselleen virkavalinnassaTehdyssä virkanimityksessä oli ollut kyse poliisilaitoksen paljastavan tutkinnan Kuopion tutkijaryhmän rikoskomisarion määräaikaisesta virkasuhteesta eli poliisipäällystöön kuuluvasta esimiestehtävästä. Poliisilaitoksen mukaan sillä oli ollut asiallinen ja hyväksyttävä peruste asettaa eri sukupuolta edustavat hakijat eri asemaan. Poliisilaitoksen mukaan tämä peruste oli ollut A:han kohdistunut rikosepäily, joka oli riippumaton viranhakijan sukupuolesta. Esitutkinnasta oli käytetty joissakin tiedotusvälineissä nimitystä "Aarnio-tutkinnan Kuopion haara". A oli puolestaan katsonut, ettei hänen syrjäyttäminen määräaikaisen komisarion virkanimityksestä todellisuudessa johtunut nimitysmuistiossa mainitusta perusteesta, vaan hänen sukupuolestaan ja/tai hänen vahvoista mielipiteistään poliisilaitoksen sisällä ja omien oikeuksiensa puolustamisesta omassa rikosepäilyssään, jotka asiat oli osittain kohdistuneet poliisilaitoksen esimiehiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017) - Uutiset
10.11.2017 9.22
Hovioikeus ei muuttanut Axl Smithin tuomiota muun muassa salakatselustaHovioikeus pysytti 10. marraskuuta antamassaan tuomiossa Helsingin käräjäoikeuden tuomion, jossa Caro Axel (Axl) Smith oli tuomittu 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä vahingonkorvauksiin 30 salakatselusta, 2 yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja 4 kunnianloukkauksesta. - Uutiset
10.11.2017 9.05
Hovioikeuden ratkaisu kuolinpesien yhteisomistussuhteeseen sovellettavasta laista – asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa esitetystä selvityksestä ilmeni, että tila oli ollut ennen ulosottoviraston toimittamaa myyntiä usean eri kuolinpesän yhteisomistuksessa. Kysymys ei ole jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välisistä oikeudellisista suhteista, vaan kuolinpesistä, jotka omistavat yhteisesti irtaimen esineen, tässä tapauksessa Lapin aluehallintovirastoon talletetut rahavarat yhteismäärältään 60.423,86 euroa, yhteisomistuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Estettä yhteisomistuslain soveltamiselle ei siten ole. Käräjäoikeuden ei olisi näin ollen tullut hylätä hakemusta selvästi perusteettomana sen vuoksi, että jäämistöön kuuluvan omaisuuden hallintoon, selvitykseen ja jakoon sovelletaan perintökaaren säännöksiä. (Vailla lainvoimaa 10.11.2017) - Uutiset
9.11.2017 11.15
Iso-Britanniaan muuttanut nosti Suomesta lapsilisää yhteensä 44 231,99 euroa - syyllistyi törkeän petoksen asemasta petokseenVastaaja oli vuonna 2003 muuttanut lastensa kanssa Iso-Britanniaan, missä hänelle oli 19.5.2003 alkaen maksettu vastaavaa etuutta. HO katsoi toisin kuin KO, että vaikka perusteettomasti maksetun lapsilisän määrä oli ollut huomattava ja lapsilisää oli maksettu pitkältä ajalta, vastaajan syyksiluettua petosrikosta ei ollut katsottava kokonaisuutena arvioiden törkeäksi, koska hänen tahallisuutensa aste ei ollut ollut erityisen suuri. Vastaaja oli siten syyllistynyt petokseen. Oikeudenmukaisena vastaajalle tuomittavana rangaistuksena oli pidettävä 6 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017) - Uutiset
9.11.2017 9.00
Hovioikeuden tuomio lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaiselle työntekijälle ja määräaikaisten työsopimusten käytöstäKantajalla ei ollut etuoikeutta lisätyöhön suhteessa muihin osa-aikaisiin työntekijöihin. Työnantajan ei voitu katsoa laiminlyöneen lisätyön tarjoamisvelvollisuuttaan kantajaa kohtaan. Työnantajan ei ollut myöskään osoitettu pyrkineen kiertämään määräaikaisilla sopimuksilla toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin liittyvää työsuhdeturvaa. KO:n kanteen hylkäävää tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 9.11.2017) - Uutiset
8.11.2017 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisestaVastaaja oli A:n pahoinpitelyyn liittyen uhannut surmata A:n, mikäli tämä kertoo tapahtumasta poliisille. Koska uhkauksen tapahtuessa esitutkintaa ei ollut vireillä eikä se asiassa kerrotuista syistä ollut edes konkreettisesti odotettavissa, vastaajan menettely ei täyttänyt oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisen tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 8.11.2017) - Uutiset
8.11.2017 9.10
Hovioikeus lievensi törkeisiin veropetoksiin ja törkeisiin kirjanpitorikoksiin syyllistyneen tuomion ehdolliseksiA:n syyksi luettujen rikosten vakavuus ja niistä ilmenevä syyllisyys olivat ehdollista vankeutta vastaan puhuvia seikkoja. Rangaistuksen ehdollisuutta puolsi se, että A:ta ei ollut aikaisemmin rikoksesta rekisteröity. Rangaistuslajin valintaa kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, että rangaistus voitiin määrätä ehdollisena vankeutena. Tätä oli kuitenkin pidettävä yksistään riittämättömänä seuraamuksena rikoksista, minkä vuoksi sen ohessa tuomittiin yhdyskuntapalvelua 45 tuntia. (Vailla lainvoimaa 8.11.2017) - Uutiset
7.11.2017 12.16
Hovioikeus: Käräjänotaari ei ollut toimivaltainen tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa asiassaKoska käräjäoikeus ei ole ollut asian ratkaistessaan päätösvaltainen, käräjäoikeuden tuomio oli poistettava ja asian käsittelyä oli jatkettava käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momentin nojalla asiaa ratkaistessaan lausuttava oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asiassa. - Uutiset
7.11.2017 11.02
Hovioikeuden päätös elatusavun muuttamisesta ja OM:n elatusapuohjeen soveltamisesta - lapsiaan tapaavan äidin todelliset asumiskustannukset ja oman auton käyttöAsiassa esitetyn selvityksen perusteella lasen äiti ei ainakaan toistaiseksi tapaa lapsiaan luonaan, joten hänen asumistaan perheen yhteisenä kotina käytetyssä omakotitalossa ei voitu pitää lasten tapaamisoikeuden toteuttamisen kannalta perusteltuna. Äiti oli myös tehnyt ratkaisunsa asumismuodostaan ja sen aiheuttamista kustannuksista tietoisena elatusvelvollisuudestaan, eikä tämä ratkaisu voinut vapauttaa häntä suorittamasta lapsilleen elatusapua. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen äidin kohtuullisten asumiskustannusten määrästä. Elatuskykyä arvioitaessa tuli kuitenkin huomioida vähennyksenä hänelle oman auton käytöstä aiheutuvat ja kohtuullisina pidettävät kustannukset 100 euroa kuukaudessa, jolloin hänen elatuskyvykseen jäi 196 euroa kuukaudessa. Elatuskyky huomioon ottaen HO arvioi kohtuulliseksi elatusavun määräksi 65 euroa lasta kohden niin kauan kuin alaikäisiä elatusapuun oikeutettuja lapsia on kolme. (Vailla lainvoimaa 7.11.2017) - Uutiset
6.11.2017 15.27
Teosta joka ei sisältynyt syytteen teonkuvaukseen ei voinut tuomitaVastaaja oli pyörittänyt moottoripyöräänsä näytösluontoisesti itsensä ympäri ihmisten kerääntyessä seuraamaan näytöstä. Syytteen teonkuvauksen mukaan teko oli tehty vaaraa aiheuttavalla tavalla. Kun KO oli tuominnut vastaajan liikennerikkomuksesta sillä perusteella, että menettely oli aiheuttanut melua ja ollut häiritsevää, syyte oli kokonaisuudessaan hylättävä. (Vailla lainvoimaa 6.11.2017) - Uutiset
6.11.2017 11.18
Väkivaltainen käytös työpaikalla: Hovioikeus arvioi lähes 20 vuotta moitteettomasti työskennelleen 59-vuotiaan siivoojan työsopimuksen päättämisedellytyksiä ja kuulemistilaisuuden toteutumista toisin kuin käräjäoikeusKO oli katsonut näyttöä kokonaisuutena arvioituaan asiassa tulleen selvitetyksi, että kantaja oli aamulla korottanut ääntään toiselle työntekijälle (B) ja huitaissut tätä kohti siivouspyyhkeillä ja lankamopeilla siten, että hänen kätensä oli osunut B:n poskeen aiheuttaen pään tärähdyksen sivulle päin ja punoittavan jäljen B:n posken iholle. Tämän jälkeen kantaja oli tullut vielä ainakin kahdesti kohti B:tä mutta ei ollut enää koskenut tähän. KO oli katsonut, että yhtiöllä oli ollut peruste purkaa kantajan työsopimus. HO katsoi, että kantajan käytös B:tä kohtaan oli ollut sopimatonta, mutta kantajan menettely ei kuitenkaan ollut työntekijän ja työnantajan olosuhteet kokonaisuutena arvioiden ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että hänen työsopimuksensa välittömään purkamiseen olisi ollut TSL 8 luvun 1 §:ssa tarkoitettu erittäin painava syy tai että työsopimuksen irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa varoitusta olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy. Kuulemistilaisuuden osalta HO katsoi myös toisin kuin KO, ettei kantajan oikeus käyttää avustajaa ollut asianmukaisesti toteutunut, vaikka kuulemistilaisuudessa olivat olleet läsnä pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. (Vailla lainvoimaa 6.11.2017) - Uutiset
6.11.2017 9.00
Hovioikeuden päätös sovittelumenettelyssä aiheutuneiden todistelukulujen (mm. melumittaustutkimus) korvaamisesta valtion varoistaKO oli vahvistanut asiassa (yhtiökokouksen päätöksen moittiminen) sovinnon pääasian osalta. Asia oli siirretty erikseen ratkaistavaksi valittajan todistelusta aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevan vaatimuksen ja valtion avustajalle valtion varoista maksettavan palkkion osalta. Valittajan mukaan kustannukset olivat syntyneet erilaisista mittauksista, jotka olivat olleet tarpeen sen osoittamiseksi, ettei valittajan osakehuoneisto ollut ollut kunnossa. KO oli hylännyt V:n vaatimuksen. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, tuliko valittajalle asian selvittämisestä aiheutuneet kustannukset korvata valtion varoista ja siitä, oliko valtion varoista korvattava niitä kustannuksia, jotka olivvat syntyneet ennen oikeusavun voimaantuloa. HO totesi, että vaatimus oli hylättävä siltä osin kuin se koski kuluja, jotka olivat kokonaisuudessaan aiheutuneet ennen oikeusavun myöntämistä tähän asiaan. Valittajan teettämä melumittaustutkimus oli puolestaan liittynyt suoraan sovittelua koskevan hakemuksen perusteiden selvittämiseen. Siitä aiheutunutta kulua oli pidettävä tarpeellisena todistelukustannuksena. Valittajalle oli siten maksettava valtion varoista oikeusapulain 4 §:n 2 momentin nojalla 2 356 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 16.00
Kuorma-auton ohjaamotilasta karannut Doberman puri pyöräilijää pakaraan - koiranomistaja ei syyllistynyt eläimen vartioimatta jättämiseen mutta oli velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräilijälle aiheuttamansa vahingotKoiranomistajan menettelyn katsottiin olleen tapauksessa törkeän huolimatonta. Koiran eroahdistuksesta ja sen fyysisistä ominaisuuksista huolimatta koiran käytöksestä ja luonteesta esitetty selvitys ei tukenut sitä, että koiranomistajan olisi tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen. Kun omistajan ei tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen, syyte eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiin. Omistaja oli VahL 2 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräiljälle aiheuttamansa vahingot, vaikka syyte eläimen vartioimatta jättämisestä olikin hylätty. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa koiranomistajalle, joka oli vaatinut kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen sekä 2 542 euron oikeudenkäyntikulujen alentamista. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu ehdollisen vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon edellytyksistäTuomiossa mainittuja seikkoja punnittuaan hovioikeus piti perusteltuna määrätä ehdollisen vankeuden täytäntöönpantavaksi. Kun kuitenkin otettiin huomioon ehdollisen vankeuden pituus ja sen mahdollinen vaikutus yhteiseen rangaistukseen, johtaisi ehdollisen vankeuden määrääminen kokonaan täytäntöönpantavaksi A:lle kohtuuttomaan lopputulokseen. Tämän vuoksi hovioikeus määräsi ehdollisesta vankeudesta täytäntöönpantavaksi noin puolet eli neljä kuukautta. Täytäntöönpantavasta rangaistuksesta ja nyt käsiteltävinä olevista rikoksista tuomittiin yhteinen vankeusrangaistus, jonka pituus oli kuusi kuukautta. Ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta A tuomittiin valvontarangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 11.46
Entisellä vuokranantajalla katsottiin olleen tarve selvittää päättyneeseen vuokrasuhteeseen liittyneitä asioita puhelimitse - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen viestintärauhan rikkomisestaTelevalvontatietojen mukaan vastaaja oli noin kolmen ja puolen kuukauden aikana soittanut A:n puhelimeen 15 kertaa, joista puheluista kolmeen oli vastattu. Vastaaja oli soittanut B:n puhelimeen noin neljän ja puolen kuukauden aikana 48 kertaa, joista 12:een puheluun ei ollut vastattu ja muut puhelut oli estetty. Lisäksi vastaaja oli lähettänyt tuona aikana B:lle kaksi tekstiviestiä. Puhelut ja puheluyritykset olivat tapahtuneet päiväaikaan. A:n ja B:n kertomusten perusteella vastattujen puhelujen ja tekstiviestien sisältö ei ollut ollut kovinkaan häiritsevää. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 11.35
Käräjäoikeus katsoi ettei sopimusta ollut syntynyt huijarifirmaksi väitetyn kantajan kanssa – kantaja perui valituksensa hovioikeudessaA:n lähettämän kuittauksen ei voitu nyt käsillä olevassa tapauksessa asian olosuhteet huomioon ottaen katsoa olleen sellaisenaan itsenäinen oikeustoimilain tarjous-vastaus-mekanismin kaltainen hyväksyvä vastaus tarjoukseen. Sopimus syntyy vähintään silloin, jos molemmat osapuolet ovat saavuttaneet yksimielisyyden sekä sopimukseen sitoutumisesta että sopimuksen sisällöstä. Nyt käsillä olevassa asiassa esitetyn näytön valossa sekä sopimukseen sitoutuminen että sopimuksen sisältö oli jäänyt vastaajalle perustellusti epäselväksi. Käräjäoikeus totesi, että sopimusta markkinointipalveluista ei ollut syntynyt osapuolten välille. A:n kuittaus info-Netiltä saatuun dokumenttiin ei olosuhteiden valossa ollut muodostanut sopimusta osapuolten välillä. Kantajan perimät maksut eivät siten perustuneet osapuolten väliseen sopimukseen. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 10.27
Avioeron jälkeen kevytmielisesti velkaantunelle myönnettiin velkajärjestely esteestä huolimatta - sallittiin vedota hovioikeudessa uusiin todisteisiin - käräjäoikeuden päätös kumottiinUusiina todisteina hyväksyttiin lääkärinlausunto 22.7.2015, verotustodistus 2015 ja tuloste velallisen ulosottoasioista 22.7.2017. Velkajärjestelyn puolesta asiassa puhuivat mm. hakijan toimet velkojen maksamiseksi. Hakija oli myös omasta aloitteestaan hakeutunut edunvalvontaan havaittuaan, ettei hän itse kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Velkajärjestelyn puolesta puhui myös hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Hakija oli edellä todetuin tavoin edunvalvonnassa ja hänen sairautensa oli osaltaan myötävaikuttanut hänen velkaantumiseensa. Velkajärjestelyn puolesta puhui vielä se, että velkajärjestelyllä oli hakijalle suuri merkitys toisin kuin hakijan velkojille, jotka olivat pääosin yrityksiä. Tältä osin arvioinnissa oli kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että hakijan ainoa yksityisvelkoja eli hänen entinen aviopuolisonsa ei ollut vastustanut velkajärjestelyä. - Uutiset
1.11.2017 14.13
Kuulovammaansa vedonneen konkurssivelallisen vaatimus käräjätuomarin tuomitsemisesta virka-aseman väärinkäyttämisestä ja 3 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimus hylättiin haastetta antamattaA oli valtuuttanut avustajansa esittämään vaatimuksensa ja kannanottonsa konkurssiasiassa. HO totesi, että KO:n puheenjohtajalla on oikeus luottaa siihen, että avustaja toimii asiassa päämiehensä valtuutuksen nojalla ja tämän kanssa sovitulla tavalla. Puheenjohtajalla ei ole ilman erityistä syytä velvollinen erikseen päämieheltä tiedustelemaan tämän kantaa asiaan tai selvittämään, onko tämä ymmärtänyt sen, mitä istunnossa hänen puolestaan esitetään tai päätetään. Se on avustajan tehtävä. A ei ollut myöskään esittänyt mitään selvitystä sen väitteensä tueksi, että käräjätuomari olisi tiennyt A:n kuulovammasta. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 12.05
Hovioikeus: käräjäoikeus oli voinut jättää päätöksessään yksilöidyn osan sovintosopimuksesta vahvistamatta lainvastaisenaSovintosopimuksen 7 kohdan mukaan B varasi oikeuden nostaa uuden velkomuskanteen, mikäli A ei noudata sovintosopimuksen mukaista maksuaikataulua. Ulosottokaaren 2 luvun 12 §:n nojalla käräjäoikeuden vahvistama sovinto pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio. Vahvistetun sovinnon oikeusvoimavaikutus estää uuden velkomuskanteen nostamisen samalla perusteella. Käräjäoikeus oli siten voinut jättää päätöksessään yksilöidyn osan sovintosopimuksesta vahvistamatta lainvastaisena. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 11.00
Hovioikeus alensi kotirauhaa rikkoneen vuokranantajan maksettavaksi tuomittua kärsimyskorvaustaAutotallin ovien sulkeminen ei ollut sellainen toimenpide ja pakottava syy, joka olisi oikeuttanut vuokranantajan menemään asianomistajien asuntoon sopimatta ja ennalta ilmoittamatta. Vuokranantaja oli tuomittu KO:ssa 30 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan vuokralaisille kummallekin erikseen rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 700 euroa korkoineen. HO:n mukaan tekoa oli pidettävä tavanomaista asuntoon häiritsemistarkoituksessa tunkeutumalla tehtyä kotirauhan häiritsemistä lievempänä ja näin ollen kärsimyskorvauksen määrä oli yleistä korvauskäytäntöä alempi. Oikeudenmukaisena kärsimyskorvauksena pidettiin 300 euroa/hlö. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 10.00
Valtio oli velvollinen korvaamaan poliisikoiran aiheuttamat henkilövahingot - käräjäoikeuden tuomio kumottiinA oli otettu kiinni asunnollaan epäiltynä rattijuopumuksesta. Kiinniottoon oli osallistunut yhden poliisimiehen lisäksi poliisikoirapartio. Kiinniottotilanteessa koira oli purrut A:ta kasvojen ja hartioiden alueelle. Puremasta A:lle oli aiheutunut vammat kasvoihin ja kaulalle sekä soliskuoppaan. HO katsoi, ettei toimen suorittamiselle sen laatuja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ollut noudatettu erityisesti, kun otettiin huomioon toimen merkitys A:n kannalta. Valtio oli tämän vuoksi VahL 3 luvun 2 §:n nojalla velvollinen korvaamaan A:lle kiinnioton yhteydessä aiheutuneet vahingot. HO piti kohtuullisena korvauksena haavojen aiheuttamasta kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta A:n vaatimaa 4 000 euroa sekä arpien aiheuttamasta pysyvästä kosmeettisesta haitasta A:n vaatimaa 3 000 euroa. Valtion vasta pääkäsittelyssä esittämän vahingonkorvauksen sovittelua koskeva vaatimus jätettiin tutkimatta (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 9.00
Käräjäoikeuden tuomio koirankaupasta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoirankauppa oli tehty 11.12.2015 ja koirasta maksettu hinta oli 1.500 euroa. Koira oli kuollut äkillisesti 2,5 kuukauden iässä 30.12.2015. Käräjäoikeus katsoi kantajan A:n kertoman ja sitä tukevan facebook-viestittelyn, ennen kaikkea viestin 6.4.2016, jossa sopimuksen olemassaolo vahvistetaan, osoittavan, että asianosaisten välillä oli ollut suullinen sopimus uuden korvaavan koiranpennun toimittamisesta. Se, että heinäkuussa 2016 oli keskusteltu vielä luovutettavan pennun sukupuolesta ei osoittanut, etteikö sopimus sinänsä olisi voimassa. Näin ollen B oli rikkonut asianosaisten välistä sopimusta uuden koiranpennun toimittamisesta. B oli kieltäytynyt vastoin sopimusta luovuttamasta A:lle uutta koiranpentua, jonka hankintahintana oli pidettävä 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
31.10.2017 15.24
Viestintärauhan rikkomisesta 25 päiväsakkoaNaisen oli tullut ymmärtää, että hänen menettelynsä puheluiden soittamisessa ja viestien lähettämisessä oli ollut häiritsevää eikä hänen yhteydenotoilleen ollut ollut asianmukaista perustetta, kun yhteydenotot oli pyydetty lopettamaan eikä kysymys edes ollut ollut naisen ja miehen välisistä asioista, joiden selvittäminen olisi ollut jollakin tavoin objektiivisesti arvioiden tarpeen. KO oli todennut, että pelkästään se, että henkilö ei halua ymmärtää tai että henkilö kieltäytyy ymmärtämästä yhteydenottojensa olevan toista henkilöä kohtaan häiritseviä, ei riitä poistamaan teon tahallisuutta. HO ei myöntänyt naiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 14.05
Hovioikeudessa arvioitiin työsopimusten määräaikaisuuden perusteita ja siitä, oliko työsopimuksia jatkettu niin sanotulla sopimussuhteen hiljaisella pidennyksellä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinMääräaikaisille työsopimuksille katsottiin olleen perusteltu syy. Työsopimukset eivät olleet hiljaisesti jatkuneet 30.4. ja 2.5.2015 jälkeen toistaiseksi voimassa olevina, vaan sopimuksia oli työnantajan ja työntekijöiden yhteisen käsityksen mukaan jatkettu uusilla määräaikaisilla sopimuksilla. Koska työntekijöiden määräaikaisille työsopimuksille oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perustellut syyt, heillä ei ollut oikeutta irtisanomisajan palkkaan eikä korvaukseen työsopimusten perusteettomista päättämisistä. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 11.06
Ilta-, aatto- ja lauantailisiä, sunnuntaityökorvauksia ja muita palkkasaataviaan vaatineen kampaamon esimiehen väitettiin tehneen liian vähän töitä - yhtiön vastakanne lähes 8 000 euron suuruisen saatavan vahvistamisesta hylättiinYhtiön työvuoro- ja työajanseurantajärjestelmän mukaan esimiesasemassa ollut kampaamon työntekijä ei ollut ollut työtehtävissä työvelvoitteensa mukaisesti. Järjestelmän mukaan työntekijä oli tehnyt töitä 627,5 tuntia liian vähän. HO totesi asiassa jäänen epäselväksi, mihin yhtiön vaatimukset esimiehen puuttuvista työtunneista olivat perustuneet. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 9.24
Hovioikeuden tuomio lahjaveron ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä ja väärien tietojen antamisesta - vanhempia koskeva syyte avunannosta hylättiin mutta peliriippuvuudesta kärsinyt poika tuomittiin törkeästä veropetoksesta (passiivinen veropetos) ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinHO ei muuttanut KO:n tuomiota vanhempien, joita oli syytetty avunannosta törkeään veropetokseen, osalta. Pojan osalta KO:n tuomiota muutettiin. HO tuomitsi pojan 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen törkeästä veropetoksesta (15.4.2007 - 13.6.2014). Pojan peliriippuvuuden voitiin jossain määrin katsoa vähentäneen hänen syyllisyyttään ja menettelyn moitittavuutta. Teon vaikuttimet puolsivat sitä, että rangaistus voitiin mitata läheltä säädetyn rangaistusasteikon alarajaa. Poika velvoittiin suorittamaan Verohallinnolle vahingonkorvauksena vältetyn veron määrä 49.059 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 8.06
Hovioikeuden ratkaisu urakoitsijan suorituksen puutteellisuudesta maksettavasta korvauksestaHovioikeus katsoi, että A oli korjaustyön kuluessa ja sen päätyttyä reklamoinut työsuorituksesta kohtuulliseksi katsottavassa ajassa siitä, kun hän oli havainnut tai hänen olisi tullut havaita väittämänsä virheet. Hänen oli katsottava siten reklamoineen urakoitsijan työsuorituksesta kohtuullisessa ajassa. L kertoi arvionaan, että jäljellä olevien urakoitsijasta johtuvien virheiden edellyttämien korjaustöiden loppuun suorittaminen veisi kahdelta työmieheltä noin kaksi viikkoa. Hovioikeus arvioi, että kohtuullinen urakoitsijan suorituksen puutteellisuutta vastaava hinnanalennus oli määrältään 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 7.41
PAM: Työntekijöille korvauksia seksuaalisesta häirinnästäEntisten työntekijöiden vuosia jatkunut oikeusprosessi päättyi sovintosopimukseen. Häirinnästä tuomion saanut toimitusjohtaja joutuu maksamaan yhteensä yli 180 000 euroa korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Hän pitää häirintäsyytteitä yhä aiheettomina. Tapauksesta kertoo PAM. - Uutiset
30.10.2017 14.45
Hovioikeuden päätös matka-ajasta ja -kuluista maksettavasta korvauksesta toisella paikkakunnalla toimivalle avustajalleHO:ssa oli kyse siitä, oliko avustajalla oikeus saada vaaditun mukainen täysi palkkio seitsemän tunnin matka-ajalta ja täysi korvaus aiheutuneista matkakuluista liittyen pääkäsittelyä varten tehtyyn matkaan Kempeleestä Itä-Uudenmaan KO:een Porvooseen. Kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen HO katsoi, että Kempeleestä oleva valittaja, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, ei ollut oikeutettu vaatimaansa lisäkorvaukseen. Syytä KO:n ratkaisun muuttamiselle ei näin ollen ollut. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
30.10.2017 14.17
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelustaVastaajan menettelyn motiivina oli syytteen mukaan ollut se, että hän oli katsonut neurologian yksikön ylilääkärin ja muiden lääkäreiden aiheuttaneen hänen tyttärensä kuoleman. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja neurologian yksikön ylilääkärin murhan tekemistä varten palkannut tai muuten yllyttänyt toista henkilöä mainitun rikoksen tekemiseen. Keskeinen kysymys asiassa oli se, mitä yllytyksellä tarkoitetaan valmistelurikoksen yhteydessä ja oliko vastaaja menetellyt niin. Tunnusmerkistön täyttymistä arvioitaessa merkitystä oli myös rikoksen toteuttamista koskevalla vaaralla. Syyte vastaajaa vastaan hylättiin. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
30.10.2017 10.23
Hovioikeuden erimielinen päätös virallisselvityksessä olevan pesän osakkaan kanneoikeudesta lahjan purkamista koskevassa asiassa ja pesänselvittäjän valtuutusoikeudestaKO:n päätös kumottiin ja valittaja vapautettiin KO:n päätöksessä määrätyistä kulukorvauksista. Asia palautettiin Satakunnan KO:een, jonka tulee omasta aloitteestaan jatkaa asian käsittelyä, kun HO:n ratkaisu on lainvoimainen tai asianosaisten suostumuksella sitä ennen ja mikäli valittaja ajaa sitä omissa nimissään mutta kuolinpesän lukuun. Asian ratkaistessaan KO:n tulee antaa lausunto myös HO:ssa esitetyistä oikeudenkäyntikuluvaatimuksista. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan hylkäsi valituksen ja jätti KO:n ratkaisun (kanne jätetty sillensä) pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
30.10.2017 9.59
Hovioikeuden ratkaisu rakennusurakastaAsiassa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko Anterra Oy:n ja Yhteiskoulun välisessä urakassa sovittu sovellettaviksi rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja. Lisäksi oli kysymys siitä, oliko urakoitsijan taloudellisessa loppuselvityksessä 9.9.2014 tekemä esitys 36.000 euron suuruisesta urakkahinnasta ollut voimassa vielä loppuselvityksen jälkeen ja oliko tilaaja hyväksynyt esityksen kohtuullisessa ajassa. (Vailla lainvoimaa 30.10.2017) - Uutiset
27.10.2017 15.15
Hovioikeuden ratkaisu sopimussakosta ja sen sovittelusta rakennusvelvoitteen laiminlyöntiä koskevassa asiassaKäräjäoikeuden lausumin tavoin riidatonta oli, että As.oy Valkeakosken Valmarintie ei ollut rakentanut kiinteistölle 25.6.2008 päivätyssä kauppakirjassa sovitun rakentamisvelvoitteen mukaisesti ja että yhtiö oli myynyt kiinteistön rakentamattomana edelleen 16.10.2013. Asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö kiinteistön luovuttamisesta huolimatta velvollinen suorittamaan Valkeakosken kaupungille sopimussakkoa rakentamisvelvoitteen laiminlyömisen perusteella. Koska rakentamisvelvoitetta ei ollut täytetty ajanjaksolla 25.6.2013–24.6.2014, As.oy Valkeakosken Valmarintie oli velvollinen suorittamaan sopimussakkoa kyseiseltä kaudelta. (Vailla lainvoimaa 27.10.2017) - Uutiset
27.10.2017 13.07
Advokaatin 5/2017 aiheina muun muassa asianajajatutkimus ja lupalakimiesten valvontaAdvokaatti 5/2017 on julkaistu. - Uutiset
27.10.2017 10.10
Hovioikeus tulkitsi osakeyhtiön kauppasopimusta ja eläkevakuutusta toisin kuin käräjäoikeusKirjallisen sopimusehdon sanamuoto puolsi Metsäkiito Oy:n ja A:n tulkintaa sopimuksen tarkoituksesta. Huomioon ottaen sopimusehdon sanamuodon B ei näissä olosuhteissa näyttänyt sovitun, että Metsäkiito Oy ja A ottavat vastatakseen vakuutusmaksujen maksamisesta aikaisemmin maksamatta jätettyjen vakuutusmaksujen vuoksi korotettuna jäljellä olevan sopimuskauden ajan siten, että B saa alkuperäisen eläkevakuutussopimuksen mukaisen tavoite-eläkkeen, tai että Metsäkiito Oy ja A muuten vastaavat aikaisemmin maksamatta jätetyistä eläkevakuutusmaksuista niin, että tavoite-eläke toteutuu. (Vailla lainvoimaa 27.10.2017) - Uutiset
27.10.2017 9.00
Hovioikeuden ratkaisu kelpoisuudesta edustaa rekisteristä poistettua osakeyhtiötäA:n rekisteristä poistetun Situra Oy:n edustajana vireille panemassa kanteessa ei ollut kysymys osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta. Saman pykälän 4 momentista seurasi, että muunlaiset selvitystoimet, esimerkiksi kanteeseen vastaaminen, edellyttävät selvitystilaan hakeutumista. Näin ollen hovioikeus totesi, että kanteen vireille paneminen oli sellainen toimi, joka edellyttää selvitystilaan hakeutumista. Hovioikeus katsoi, että rekisteristä poistetun Situra Oy:n edustajaksi nimetyllä A:lla ei ollut kelpoisuutta panna kannetta vireille rekisteristä poistetun Situra Oy:n nimissä. Tämän vuoksi kanne oli oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 27.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 15.15
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistöriidassaHovioikeus totesi, että B:iden kanne perustui siihen, että kiinteistö ei ole ominaisuuksiltaan vastannut sovittua. Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimukset perustuivat siten osapuolten väliseen sopimukseen. Tämän vuoksi asiassa oli olennaista se, mitä osapuolet olivat sopineet rakennuksen ominaisuuksista. B:t olivat hovioikeudessa luopuneet vetoamasta asiakirjaan, josta osapuolten välisen sopimuksen sisältö kävi ilmi. Hovioikeus ei voinut asettaa tätä sopimusta tuomionsa perustaksi. Muuta selvitystä sopimuksen sisällöstä ei ollut hovioikeuden käytettävissä. Sopimuksen sisältöä ei myöskään ollut todettu riidattomaksi. Edellä mainitun johdosta hovioikeus totesi, että B:t eivät näyttäneet kiinteistön poikenneen sovitusta. Tämän vuoksi A:n vaatimus kanteen hylkäämisestä ja käräjäoikeuden tuomion kumoamisesta kokonaan oli hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 14.37
Oikeuskäytännössä on suhtauduttu hyvin pidättyvästi tunnusmerkistöerehdyksen soveltamiseen ajoneuvoverorikkomuksissaOikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että ajoneuvon käyttäjältä edellytetään aktiivista selvittämisvelvollisuutta veron maksamiseksi eikä ajoneuvon kuljettaja voi tehokkaasti vedota laskun saapumatta jäämiseen. Helsingin KO:n ratkaisemassa asiassa vastaaja oli ollut ajoneuvon rekisteriin merkitty haltija hieman alle vuoden ennen syytteessä yksilöityä tapahtumaa. Vastaaja oli laiminlyönyt ilmoittaa osoitetietonsa viranomaisten ylläpitämiin rekistereihin eli ajoneuvorekisteriin sekä väestötietojärjestelmään. Sillä seikalla, että vastaja on ulkomaalainen ei voitu katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vastaajan vastuuta toimia lain säätämällä tavalla. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioiden KO ei hyväksynyt vastaajan esittämää tunnusmerkistöerehdykseen perustuvaa syytteen kiistoperustetta. HO ei myöntänyt vastaajalle jakokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 13.35
Syyte pahoinpitelystä hylättiin - hovioikeus alensi järjestyksenvalvojalle valtion varoista maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen puoleenJärjestyksevalvojana toiminutta A:ta oli syytetty hänen työtehtäväänsä suorittaessaan tehdystä pahoinpitelystä ja hänelle oli vaadittu sakkorangaistusta. Syyte oli hylätty. Syyttäjä vaati HO:ssa korvauksen alentamista 6.532,34 eurosta 1.950 euroon. Huomioon ottaen jutun laatu, laajuus, vakavuus ja sen merkitys A:lle ja toisen kanssavastaajan avustajan laskutuksen määrä (1.999,50 €), HO harkitsi, että valtion maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulukorvausta oli alennettava 3.258,28 euroon. Kohtuullisena työhön käytettynä tuntimääränä pidettiin asiassa 15 tuntia. Vaadittua 210 euron määräistä tuntiveloitusta ei pidetty kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 9.00
Oikeus tulla oikeudessa kuulluksi kuuluu jokaisen perusoikeuksiin - oheishuoltajan määräämistä koskeva asia palautettiin käräjäoikeuteenKO oli käyttänyt asiassa tiedoksiantoyrityksessä ainoastaan haastemiestä, joka ei ollut tavoittanut lapsen isää. Tästä oli ollut seurauksena, ettei lapsen isä ollut voinut osallistua KO:ssa vireillä olleen lapsensa oheishuoltajan määräämistä koskevan asian käsittelyyn ja KO oli ottanut asian tästä huolimatta lopullisesti ratkaistavakseen. HO päätyi asiaa kokonaisuutena harkittuaan siihen, ettei KO vallinneissa olosuhteissa ollut menetellyt riittävällä tavalla tiedoksiannon toimittamisessa. KO:n virheellisestä menettelystä johtuen asia oli näin ollen palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
25.10.2017 14.00
Hovioikeudessa arvioitiin oliko sahatavarakuorman sidonta ollut riittävää sekä sitä oliko kuljettaja voinut erehtyä lain sisällöstäVastaajan kuljettamassa kuormassa yksikään sidontaliinoista ei ollut ollut 60 asteen tai sitä pienemmässä kulmassa. Asiassa ei ollut tullut esille sellaisia erityisiä syitä, minkä vuoksi kuorman eteenpäin liikkumista estävä sitomisväline olisi saanut olla yli 60 asteen kulmassa vaakatasoon nähden. Vastaajan käyttämä sidontatapa oli siten ollut asetuksen vastainen. Vastaaja oli ilmoittanut noudattaneensa internet-sivustolta löytämäänsä, kirjallisena todisteena esitettyä kuorman sidontaohjetta. Sidontaohje vastasi asiallisesti tuomiossa mainittujen säännösten sisältöä. Säännökset eivät olleet sisällöltään erityisen vaikeaselkoisia. Ottaen huomioon se, että vastaaja on ammattiltaan autonkuljettaja, hänen voitiin edellyttää ottavan selvää oman alansa erityismääräyksistä. Vastaajan menettelyä oli pidettävä huolimattomana eikä asiassa ollut syytä alentaa vastaajalle tuomittua sakkorangaistusta tai jättää häntä rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 25.2017)