Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.1.2022 8.17
Hovioikeus: Varkaus vai näpistys, perusmuotoinen vai lievä maksuvälinepetos – syyksilukemista muutettiin, rangaistusta lievennettiin ja tekijä vapautettiin rikosuhrimaksustaHovioikeus katsoi muun muassa, että vaikka puhelimen, maksu- ja ajokortin menettämisen voitiin katsoa aiheuttaneen vähäistä suurempaa vahinkoa asianomistajalle, tekoa voitiin vielä anastetun omaisuuden arvon perusteella pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A oli siten syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukeman varkauden sijasta näpistykseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 12.00
Hovioikeus: Menettely täytti törkeän velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistönPesäluettelon mukaan yhtiön varat olivat olleet 5.880 euroa, joista rahojen ja pankkitalletusten osuus oli ollut 12,62 euroa. Velkoja yhtiöllä oli ollut 91.162 euroa. Vastaajien rikoksella saavuttaman hyödyn määrä oli sama kuin ilman hyväksyttävää syytä yhtiöstä luovutettujen varojen määrä 26 942 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
18.1.2022 13.00
Teot olivat omiaan loukkaamaan lastenhoitajien seksuaalista itsemääräämisoikeutta - seksuaalisesta ahdistelusta 50 ps ja kärsimyskorvausKun otettiin huomioon A:n kertomus vastaajan muustakin käytöksestä näillä lastenhoitokäynneillä, potkaisu takapuolelle oli ollut näissä olosuhteissa seksuaalisesti olennainen. Kysymys oli ollut lain tarkoittamasta seksuaalisesta teosta. Myös B:n takapuolelle läpsäisy sekä B:n vyötäröltä tarttuminen ja edestä päin lähestyminen olivat olleet tekojen olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennaisia tekoja. Nämä edellä mainitut seksuaalisesti olennaiset kosketukset olivat olleet sekä A:n että B:n näkökulmasta ei-toivottuja. Teot olivat olleet omiaan loukkaamaan asianomistajien seksuaalista tsemääräämisoikeutta. Vastaajan oli syyllistynyt näillä teoillaan kohdissa 1 ja 2 seksuaaliseen ahdisteluun (50 ps). Loukkausten laatu huomioon ottaen oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus oli A:lle 400 euroa ja B:lle 500 euroa, mitkä summat vastaaja oli heille velvollinen korvaamaan vaadittuine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 8.00
Hovioikeus salli syyttäjän yhteisösakkovaatimuksen tarkennuksen kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa - yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivätTyöntekijä oli jäänyt osuuskunnan vaneritehtaalla puristuksiin sylinterin ja kuljettimen seinämän väliin ja menehtynyt. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi osuuskunnalle 50 000 euron yhteisösakon. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.00
Hovioikeus: Jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu olevan puutteellinenElatuslain 12 §:n mukaan määrätessään, että sopimuksella tai tuomiolla aikaisemmin vahvistettu velvollisuus suorittaa elatusapua on lakkaava tai että elatusavun määrää on alennettava, on tuomioistuimen samalla harkittava, onko kanteen vireille panon jälkeen suoritetut elatusavut tai osa niistä palautettava. Lain esitöiden (HE 90/1974 vp, s. 55 – 56) mukaan säännöstä sovelletaan lisäksi silloin, kun alemman tuomioistuimen vahvistamaa elatusavun määrää on muutoksenhaun johdosta alennettu. HO totesi lähtökohtana olevan, että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista on erityisesti otettava huomioon lapsen olosuhteet ja lapsen etu (KKO 2010:38, kohta 20). Lain esitöistä (mainittu hallituksen esitys, s. 56) ilmenee, että palauttamisvelvollisuus voidaan asettaa vain sellaisissa tapauksissa, jolloin palauttamista on pidettävä kohtuullisena esimerkiksi elatusvelvollisen vähävaraisuuden tai muiden erityisten syiden johdosta eikä palauttamisvelvollisuus vaaranna lapsen toimeentuloa. HO totesi, että maksetut elatusavut olivat menneet lapsen elatukseen. Ottaen huomioon esitetty selvitys isän nettotuloista, HO katsoi, että jo maksetun elatusavun palauttaminen äidille olisi ollut lapsen edun vastaista. Mahdollisesti jo maksettua elatusapua ei näin ollen velvoitettu maksamaan takaisin. HO piti tällaista ratkaisua asiaa kokonaisuutena arvioituaan perusteltuna siitäkin huolimatta, että äidin elatuskyvyn oli katsottu edellä todetulla tavalla olevan puutteellinen. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 11.45
Hovioikeus: Kaupungin sosiaali- ja terveyslautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan elatusapuasian voittaneen isän oikeudenkäyntikuluja (ään.)Koska kuluvastuu on asiassa todetuin tavoin yhteisvastuullista eikä korvausvaatimusta ollut kohdistettu kantajaan (lapsi), vaan ainoastaan lautakuntaan hänen edustajanaan, lautakuntaa ei voitu velvoittaa korvaamaan vastaajan (isä) oikeudenkäyntikuluja asiassa ja tätä koskeva vaatimus oli hylättävä. Asian näin käyden HO:n ei ollut syytä ottaa kantaa siihen, olisiko asiassa muun ohella lautakunnan vastauksessaan vetoamat seikat huomioon ottaen ollut OK 21 luvun 2 §:n mukaista erityistä syytä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudelle. Ään. Esittelijän mietintö. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
19.1.2022 15.00
Päiväkodin metelistä valittanut mies uhkasi tulevansa seuraavan kerran aseen kanssa päiväkodin pihalle - laittomasta uhkauksesta 60 ps - Uutiset
19.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti törkeästä lapsenraiskauksesta ym. tuomitun rangaistuksen 10 vuoden vankeudeksi - korvaus psyykkisestä tilapäisestä haitasta korotettiin 15.000 euroon ja kärsimyskorvaus 30.000 euroonTapauksessa tekoaika oli ollut erittäin pitkä, tekoja oli ollut useita ja tekijänä oli ollut erityisen läheinen henkilö. Tekoihin oli sisältynyt sukupuoliyhteyksiä hyvin nuoren lapsen kanssa, mikä oli rangaistusta ankaroittava seikka. Menettely oli sisältänyt useita osatekoja ja moninaista seksuaalista kanssakäymistä. Tekoihin oli sisältynyt valokuvien ottamista seksuaalisesta kanssakäymisestä, mitä voitiin pitää asianomistajan näkökulmasta erityisen nöyryyttävänä. Lisäksi tekoon oli liittynyt erinäisiä uhkauksia. Muun muassa näiden syiden vuoksi HO katsoi, että oikeudenmukainen yhteinen vankeusrangaistus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli KO:n tuomitseman 7 vuoden 6 kuukauden asemesta 10 vuotta vankeutta. Vastaaja ei ollut osallistunut oman rikoksensa selvittämiseen siten, että sillä olisi ollut merkitystä rangaistuksen mittaamisen kannalta. HO arvioi myös, että asianomistajalle tuomittuja vahingonkorvauksia oli korotettava. Näin ollen vastaaja velvoitettiin korvaamaan psyykkisestä tilapäisestä haitasta KO:n tuomitseman 10.000 euron asemesta 15.000 euroa ja kärsimyksestä 25.000 euron asemesta 30.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 8.07
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää perinnönjaon moitekannetta tutkimatta – hovioikeus ratkaisi asian itseRahaksimuuttokustannusten ja piilevän verovelan huomiointia omaisuuden arvostukseen perinnönjakoon perustuvassa osituksessa oli käsitelty Rovaniemen hovioikeuden ratkaisussa nro S 03/890 17.12.2004, jossa kiinteän omaisuuden rahaksimuuttokustannuksia ja sen myyntiin sisältyvää piilevää luovutusvoittoverovelkaa ei voitu ottaa huomioon omaisuuden arvostamisessa, koska ne eivät jakohetkellä vielä olleet realisoituneet. Myöskään tässä tapauksessa kanteessa tarkoitettuja rahaksimuuttokustannuksia ja veroseuraamuksia ei jakohetkellä ollut olemassa eikä niiden syntymisestä tai määrästä ollut varmuutta, koska lakiosa on osin tai kokonaan mahdollista suorittaa muullakin omaisuudella. Näin ollen kantajien vaatimus muuttaa perinnönjakoa huomioimalla kiinteistöomaisuuden myyntikustannukset ja luovutusvoittovero vastaajien lakiosien määrässä oli hylättävä. Perinnönjako oli tähän nähden toimitettava pesänjakajan päätöksen 7.10.2016 mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 12.00
Hovioikeus hylkäsi vaatimuksen liiketoimintakiellon täytäntöönpanon keskeyttämisestäLaissa säädetty lähtökohta on liiketoimintakiellon voimassaolo muutoksenhausta huolimatta. Valittaja oli keskeytysvaatimuksensa perusteeksi esittänyt sen, ettei hän ollut syyllistynyt asioissa rikoksiin ja että liiketoimintakiellosta aiheutuu hänelle kohtuutonta haittaa. Se, että liiketoimintakiellosta aiheutuu haittaa, ei ole epätavallista. HO arvioi, ettei valittaja ollut esittänyt sellaista seikkaa, joka olisi muodostanut liiketoimintakiellosta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun syyn tai muutoin sellaisia seikkoja, joiden vuoksi KO:n määräämän liiketoimintakiellon täytäntöönpano olisi ollut ulosottokaaressa mainitut arviointiperusteet huomioon ottaen keskeytettävä tässä vaiheessa. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 13.15
Valtion vaatimus sen vapauttamisesta korvata vastapuolien oikeudenkäyntikulut ulosottoasiassa ei menestynyt hovioikeudessaKäräjäoikeus oli toimittanut asiassa viisi päivää kestäneen pääkäsittelyn. Asiassa oli esitetty laajasti todistelua. Hovioikeudella ei ollut edellytyksiä arvioida sitä, oliko käräjäoikeudessa esitetty todistelu ollut joltain osin tarpeetonta. Käräjäoikeus oli päätynyt kumoamaan sivullisten C:n ja A:n omaisuuteen kohdistuneet ulosmittaukset. Valtion korvausvelvollisuus sivulliseen nähden ei ulosottokaaren 11 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan edellytä sitä, että ulosottomenettelyssä olisi tapahtunut selvä virhe. Sinänsä ulosottokaaren 4 luvun 14 §:n mukaisiin keinotekoista järjestelyä koskeviin ulosmittausratkaisuihin liittyy usein oikeudellista tai näytöllistä tulkinnanvaraisuutta. Tässä tapauksessa käräjäoikeus oli kuitenkin päätöksensä perusteluissa todennut, ettei se ollut havainnut asiassa mitään, mikä tukisi sitä, että C:n asema kiinteistön omistajana ja A:n asema osakkeiden omistajana olisi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu keinotekoinen järjestely. Tämä huomioon ottaen hovioikeudella ei ollut perusteita poiketa siitä käräjäoikeuden arviosta, että kulujen jääminen C:n ja A:n vahingoksi olisi kohtuutonta. Se, että C:llä ja A:lla oli merkittävää omaisuutta, ei asian laatu ja laajuus ja kulujen määrä huomioon ottaen poistanut kohtuuttomuutta. Hovioikeudella ei ollut myöskään aihetta arvioida tarpeellisten kulujen määrää toisin kuin käräjäoikeus. Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta C:hen ja A:han nähden ei ollut aihetta muuttaa. Myös ulosottovelallisena olleen B:n osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisun perustelut ja lopputuloksen. (KKO:ssa; ks. VL:2023-4) - Uutiset
20.1.2022 15.00
Hovioikeus tuomitsi itsensäpaljastajan 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan kullekin lapselle kärsimyksestä 1 000 euroa - kysymys oli sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen asemesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäHO totesi, että vastaaja oli samanikäisten uhrien lukumäärä, tekojen ajallinen yhteys ja tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen hyvin todennäköisesti tarkoittanut, että nimenomaan kyseiset lapset näkevät hänen seksuaaliset toimensa. HO ei pitänyt mahdollisena, että neljällä eri kerralla itsensä paljastelun olivat sattumalta havainneet yksin liikkeellä olevat lapset. Sitä, että vastaajan tarkoitus oli ollut nimenomaan kohdistaa tekonsa lapsiin tuki kohtien 3-4 asianomistajien kertomus vastaajan toiminnasta. Asianomistajat olivat kertoneet vastaajan ajaneen heidän ohitseen ja pysähtyneen heidän eteensä kevyenliikenteen väylän reunaan ja aloittaneen itsensä paljastelun. Vastaaja oli poistunut heti paikalta, kun aikuinen oli saapunut paikalle. Asiassa oli selvitetty, että vastaaja oli tehnyt 9-11-vuotiaille asianomistajille seksuaaliset teot, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan heidän kehitystään ja siten vastaaja oli syyllistynyt niihin kuuteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joista syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 16.00
Hovioikeus korotti kunnianloukkauksesta tuomitun kärsimyskorvauksen 3.000 eurosta 4.000 euroonVastaaja oli syyksi luetun teonkuvauksen mukaan halventanut asianomistajaa julkaisemalla Facebookissa päivityksiä, joissa hän oli väittänyt asianomistajan syyllistyneen petoksiin huijaamalla työnantajiltaan rahaa, valehtelevan ja olevan täysin taitamaton työssään. Vastaaja oli päivitysten yhteydessä julkaissut asianomistajan kuvan ja pyytänyt muita ihmisiä olemaan yhteydessä yhdessä tehtävää rikosilmoitusta varten. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 7.55
Hovioikeus: Yhtiöiden välille oli syntynyt konkludenttinen sopimuskäytäntö pihanhoitopalveluistaAsiassa tuli näytetyksi, että osapuolten välille oli vuosina 2017–2018 syntynyt konkludenttisesti sopimuskäytäntö, jossa X Oy on tuottanut Y Oy:lle pihanhoitopalvelua, jonka suorittamisen ja hinnoittelun Y on laskut maksaessaan hyväksynyt. X:n kanteen kohteena olevat kuusi laskua eivät sisältönsä puolesta poikenneet sopimuskäytännön mukaisista laskuista. Näin ollen Y oli lähtökohtaisesti velvollinen maksamaan kysymyksessä olevat laskut. Asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko X:n liiketoiminta siirtynyt V Oy:lle, koska Y oli huomautuksitta sallinut edellä kuvatun Y:n ja X:n välille konkludenttisesti syntyneen sopimuskäytännön jatkuvan väitetyn liiketoiminnan siirron jälkeenkin. Y ei osoittanut, että X:n laskuttamat työsuoritukset olisivat jääneet tekemättä tai laskut olisivat olleet selvästi osapuolten välisen sopimuksen vastaisia niin, että Y ei ole ollut velvollinen reklamoimaan laskuista tai niiden perusteina olleista suorituksista. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 9.24
Ampuma-asetta käräjäoikeuden istunnossa esitelleelle käräjätuomarille syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksestaKäräjätuomarin epäillään käsitelleen rikoskomisarion pyynnöstä vangitsemisvaatimuksia viikonloppuisin vuosina 2018-2020, vaikka häntä ei ollut määrätty hovioikeuspiirin päivystysvuorossa olevaksi tuomariksi. Epäillyssä virkavelvollisuuden rikkomisessa ja ampuma-aserikoksessa on kyse siitä, että käräjätuomari oli tuonut aseen Keski-Suomen käräjäoikeuteen ja esitellyt sitä siellä ilman laissa säädettyä hyväksyttävää syytä. Apulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta käräjätuomaria vastaan virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja ampuma-aserikoksesta. Apulaisoikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. - Uutiset
21.1.2022 12.30
Hovioikeus palautti osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevan asian käräjäoikeuteen, kun mahdollista oli, ettei kantaja ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemistaHO katsoi, ettei asiassa ollut syytä epäillä, etteikö KO olisi lähettänyt yhtiölle täydennyskehotusta sähköiseen käsittelyjärjestelmään tallentuneen tiedon mukaisesti. Toisaalta asiassa ei ollut tullut myöskään esiin seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä yhtiön edustajan ilmoitusta siitä, ettei täydennyskehotus ollut tullut perille. HO katsoi asiassa olleen mahdollista, ettei hakija ollut saanut tiedokseen haastehakemuksen täydennyskehotusta ennen asian ratkaisemista (vrt. KKO 2002:99). Haastehakemuksen täydennyskehotuksen tiedoksiannossa oli siten tapahtunut virhe, jonka johdosta tiedoksianto oli toimitettava uudelleen, ja kantajalle tuli asettaa uusi määräaika täydennyksen tekemistä varten. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 13.30
Hovioikeus poisti asianajajalle kurinpidollisena seuraamuksena määrätyn 4.000 euron seuraamusmaksun ja lievensi seuraamuksen varoitukseksiHO viittasi asiassa lausuttuun siltä osin, ettei valittajan menettelyä ollut pidettävä asianajajalain 7 §:n 2 momentin tarkoittamin tavoin epärehellisenä. Seuraamusmaksun määrääminen olisi edellyttänyti tässä tapauksessa sitä, että valittajan menettely olisi ollut toistuvaa tai että siihen liittyisi erityisen raskauttavia seikkoja. Valvontalautakunta ei ollut tuonut esille eikä asiassa ollut muutoinkaan esitetty, että valittajan menettelyyn olisi liittynyt tällaisia seikkoja. Kun HO:n arvioitavana oli valittajan menettely samojen tosiseikkojen perusteella kuin valvontalautakunnassa ja kun asiassa todetusti valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa valittajan menetelleen tapaohjeiden kohdan 3.5 vastaisesti, HO katsoi, että se näissä olosuhteissa voi lieventää seuraamuksen palauttamatta asiaa valvontalautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. Valvontalautakunta oli voinut harkintavaltansa rajoissa pitää AA:n menettelyä varsin moitittavana. HO katsoi, ettei sen johdosta annettavaa varoitusta voitu pitää kohtuuttomana eikä asiassa viitatun suhteellisuusperiaatteen vastaisena seuraamuksena. Tämän vuoksi HO lievensi valittajalle määrätyn seuraamuksen varoitukseksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
21.1.2022 16.00
Hovioikeus: Kahteen törkeään rattijuopumukseen kymmenen päivän sisällä syyllistyneelle naiselle tuomittua vankeusrangaistusta ei voitu määrätä ehdollisenaVastaaja oli 13.11. ja 23.11.2020 kuljettanut henkilöautoa yleisellä tiellä usean kilometrin pituisen matkan arki-iltapäivänä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 4,08 ja 4,06 promillea. Ensimmäisessä teossa ajo oli päättynyt ajoneuvon hallinnan menettämiseen ja tieltä suistumiseen. Vastaaja oli kertonut, että tekojen aikaan hän turrutti alkoholilla pahaa oloaan, joka johtui hänen aviomiehensä väkivaltaisuudesta. Hän ei ollut syyllistynyt muihin rikoksiin. Hän oli avioeron jälkeen jatkanut kosmetologiyrittäjänä ja aloittaa pian työsuhteen hoitajana. Hän menettäisi kaksi lastaan, koiransa, työpaikkansa ja yrityksensä, mikäli hänet tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus kaikista vastaajan syyksi luetuista teoista oli yhteinen 8 kuukauden vankeusrangaistus. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä tuomita rangaistusta yhdyskuntapalveluna ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2022) - Uutiset
24.1.2022 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä takaisinsaantihakemusta sillä perusteella, ettei vastaaja ollut hakenut takaisinsaantia määräajassaKysymys oli siitä, oliko vastaaja hakenut takaisinsaantia määräajassa. Yhtiö ei ollut vedonnut siihen, että se olisi antanut yksipuolisen tuomion vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Kihlakunnanulosottomiehen lausunnosta ei ilmennyt, että vastaaja olisi saanut yksipuolisen tuomion todisteellisesti tiedokseen hänen läsnä ollessaan suoritetussa ulosmittauksessa. Näin ollen yksipuolista tuomiota ei ollut näytetty annetun vastaajalle todisteellisesti tiedoksi. Koska tosiasiallisella tiedoksi saamiselle ei ollut merkitystä, määräaika hakea takaisinsaantia yksipuoliseen tuomioon ei ollut alkanut. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1979 II 1 mukaan takaisinsaantia oli mahdollista hakea, vaikka yksipuolista tuomiota ei ollut annettu todisteellisesti tiedoksi. Käräjäoikeuden päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 24.1.2022)