Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
6.9.2017 15.39
Harhaiskulle ei annettu merkitystä tapon yrityksen arvioinnissaOikeuskirjallisuudessa (Jussi Tapani ja Matti Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa. Vastuuoppi, 2013, s. 242-243) on katsottu, ettei puukotustarkoituksessa tehtävän veitseniskun osuminen eri henkilöön kuin tekijä on tarkoittanut ole rikosoikeudellisesti merkityksellinen erehdys. Tällaista tilannetta kutsutaan harhaiskuksi. Jos todellinen ja tarkoitettu kohde ovat rikosoikeudellisesti samanarvoisia, erehdykselle ei anneta merkitystä. Teolla on joka tapauksessa loukattu samantyyppistä oikeushyvää. Harhaiskulla on rikosoikeudellista merkitystä silloin, kun tunnusmerkistössä edellytetyn seurauksen kohteet kuuluvat eri oikeushyväluokkaan. (Vailla lainvoimaa 6.9.2017) - Uutiset
31.8.2017 15.00
Varkaussyytteen tultua hylätyksi myös takavarikkoasiasta johtunut vahinko oli korvattava - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinKoska takavarikkoasia liittyi kiinteästi asiassa mainittuun rikosasiaan ja koska syyte oli kokonaisuudessaan hylätty, valtion oli korvattava myös takavarikkoasiasta johtunut vahinko ja saatettava vahingon kärsinyt mahdollisuuksien mukaan samaan asemaan kuin hän oli ennen vahingon syntymistä riippumatta siitä, olivatko vahingot syntyneet eri oikeudenkäyntien johdosta. (Vailla lainvoimaa 31.8.2017) - Uutiset
19.5.2017 15.30
Vastaajan rikosasiat voitiin käsitellä käräjäoikeudessa samana päivänä kahdessa eri istunnossaKäräjätuomarin selvityksen mukaan ensiksi mainitussa asiassa oli ollut kysymys rangaistusvaatimuksen vastustamisesta. Valittajalle oli annettu rangaistusvaatimus 16 päiväsakkoa eikä teosta ollut voitu tuomita ankarampaa sakkoa, mistä seuraamuksesta ei voitu määrätä muuntorangaistusta. Puheena olevassa asiassa valittajaa oli syytetty teosta, josta vähimmäisrangaistus oli ollut neljä kuukautta vankeutta. Valittaja oli tuomittu lievemmästä teosta 30 päivän vankeusrangaistukseen. HO katsoi, ettei KO:ssa ollut tapahtunut menettelyvirhettä, jonka vuoksi asia olisi ollut palautettava KO:een. Valittajan palautusvaatimus hylättiin. Myös pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta HO:ssa hylättiin. Vastaajalle tuomittu rangaistus ei ollut liian ankara. KO:n määräämää rangaistusta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.5.2017) - Uutiset
8.2.2016 13.00
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan Porvoossa sijaitsevan kiinteistön hinnanalennuskanteen vaikka pakoileva vastaaja asui Espanjassa – asia palautettiinHovioikeus totesi muun muassa, että kiinteistön kauppa on epäilyksittä sopimus ja kanne perustui tämän sopimuksen rikkomiseen. Se, että esineoikeudellisia kiinteistöriitoja koskee yksinomainen toimivaltasäännös, ei sulje pois sitä, että velvoiteoikeudellisiin kiinteistöä koskeviin sopimusriitoihin voidaan soveltaa Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että alakohdan a soveltamisalaan kuuluvat muun ohessa kiinteää omaisuutta koskevat kaupat. B:n sopimusvelvoite on ollut luovuttaa A:lle ja C:lle sopimuksen mukainen kiinteistö. Koska kysymyksessä on kiinteä omaisuus, tämä velvoite on täytettävissä vain kiinteistön sijaitsemispaikkakunnalla Porvoossa. Hovioikeus katsoi, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on toimivaltainen asiassa ja palautti asian sinne kanteen tutkimista varten. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
3.2.2016 6.03
Samassa osoitteessa vasta vähän aikaa asunutta avopuolisoa ei pidetty sopivana edunvalvojana aivoverenvuodon saaneelle ja perintörahansa vuodessa kuluttaneelle miehelleYleisen edunvalvojan määräämistä puoltavien seikkojen katsottiin olleen painavampia kuin se, että avopuoliso olisi määrätty vuonna 1952 syntyneen miehen edunvalvojaksi. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
21.10.2015 13.03
Määräaika vastavalituksen tekemiseksi palautettiin käräjäoikeudessa tapahtuneen virheen vuoksiA ei ollut saanut asianmukaisesti tietoa siitä, että B:lle oli myönnetty uusi määräaika valituksen tekemistä varten, eikä A siten tullut myöskään tietoiseksi B:n valituksesta vastavalituksen tekemiselle säädetyn määräajan kuluessa. A oli ilman omaa syytään menettänyt puhevaltansa asiassa. A oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 18 §:n mukaisessa määräajassa hakenut menetetyn määräajan palauttamista. Hovioikeus katsoi, että kerrotuissa olosuhteissa menetetyn määräajan palauttamiselle oli erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 21.10.2015) - Uutiset
24.9.2015 10.39
Vakiintumatonta yritystoimintaa harjoittaneen ja omistusasuntonsa säilyttämistä vaatineen yrittäjän velkajärjestelyhakemus hylättiin 9 a §:n väliaikaisena pidettävän esteen perusteella - myös käsittelyn lykkäämistä koskeva vaatimus hylättiinYrittäjä oli ilmoittanut odotettavissa olevien kuukausittaisten nettotulojensa olevan 2 500 euroa ja velkojensa yhteismäärän olevan 620 658 euroa. KO oli katsonut selvitetyksi, että hakijan asiassa vaatiman velkajärjestelyn esti VJL 9 a §:ssä tarkoitettu väliaikaisesta syystä johtuva este. Hakija ei tämän syyn vuoksi kyennyt maksuvarallaan maksamaan tavallisia velkojaan vähäisenä pidettävää määrää enemmän. Sen vuoksi hakemus oli hylättävä. Asian lykkäämistä koskeva vaatimus oli asian selvitettyyn tilaan nähden hylättävä aiheettomana. HO ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 24.9.2015) - Uutiset
23.6.2015 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimmain oikeuden ratkaisut ajalta 17.4.–18.5.2015 koskevat muun muassa virhettä kaupassa, henkilön vangitsemista poissaolevana sekä menetetyn määräajan palauttamista. - Uutiset
2.6.2015 9.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimmain oikeuden ratkaisut ajalta 8.4.–14.4.2015 koskevat muun muassa suojaosuuden määrää ulosmittauksessa, tuomioistuimen alueellista toimivaltaa lapsen huoltoa koskevassa asiassa, vastaajan oikeutta kuulustella asianomaista sekä menetetyn määräajan palauttamista. - Uutiset
23.4.2015 12.13
Yhden alkoholipullon anastaminen täytti ryöstön tunnusmerkistön kun tekoon sisältyi uhkailuaA:lla oli ollut kädessään ainakin kaksi lasipulloa. A oli oman kertomansa ja T:n mukaan sanonut D:lle, että hänellä on kädessään lasipulloja ja käskenyt päästämään irti. D:n ja T:n mukaan A oli vielä huitonut pulloilla D:n pään yläpuolella. Hovioikeus katsoi, että kyse oli ollut lasipulloilla uhkaamisesta eikä A:n kertomasta tarkoituksesta varoittaa D:tä lasipullon rikkoontumisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. A oli lasipulloilla uhkaamalla anastamisesta verekseltään tavattuna yrittänyt täyttää rikoksen ja pitää anastamansa omaisuuden. A:n uhkausta ei ollut pidettävä vähäisenä ja A:n tekoa oli kokonaisuutena arvostellen pidettävä vakavana. A:n teko täytti ryöstön tunnusmerkistön syytteen teonkuvauksen mukaisesti potkimista lukuun ottamatta. (Vailla lainvoimaa 23.4.2015) - Uutiset
27.3.2015 12.00
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta sillä perusteella ettei sillä ollut käytettävissään ilmoitettujen vastaajien yhteystietoja koska ne olisi saatu väestötietojärjestelmästäOttaen huomioon, että ilmoitettujen vastaajien osoitetiedot löytyvät nimen ja syntymäajan avulla väestötietojärjestelmästä, hovioikeus katsoi ettei haastehakemus ollut niin puutteellinen, ettei se kelpaisi oikeudenkäynnin perustaksi. Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta sillä perusteella, että sillä ei ollut käytettävissään ilmoitettujen vastaajien yhteystietoja. Samalla kertaa käsitellyn tuomarin virkarikosasian osalta hovioikeus katsoi, että valittajayhtiö ei esittänyt selvitystä siitä, että syyttäjä olisi päättänyt jättää syytteen nostamatta tai että esitutkintaviranomainen tai syyttäjä olisi päättänyt esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, keskeyttämisestä taikka lopettamisesta. Asianomistajalla ei siten ollut asiassa syyteoikeutta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2015) - Uutiset
23.3.2015 13.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 4.3.–12.3.2015 koskevat muun muassa ampuma-aserikoksesta tuomittavaa rangaistusta, oikeudenkäyntikulujen korvaamista sekä menetetyn määräajan palauttamista. - Uutiset
2.1.2015 12.01
Kuljetti humalaista auton katolla – vammantuottamus ei ollut törkeäA:n syyksi luettiin törkeän vammantuottamuksen sijaan vammantuottamus. Näin ollen A:lle tuomittua rangaistusta oli alennettava. Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi A:n syyksi luetuista teoista 50 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 2.1.2015) - Uutiset
21.10.2014 12.33
Kun jäi varteenotettava epäilys siitä oliko vastaaja tosiasiallisesti saanut tiedokseen käräjäoikeuden postitse lähettämän yhteenvedon ja ilmoituksen ratkaisun antamispäivästä, menetetty määräaika oli palautettavaAsiaa kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus totesi asiassa jääneen varteenotettava epäilys siitä, oliko A tosiasiallisesti saanut tiedokseen käräjäoikeuden 12.6.2013 postitse lähettämän yhteenvedon ja ilmoituksen ratkaisun antamispäivästä. Näin ollen hovioikeus katsoi, että määräajan palauttamiselle oli tässä asiassa erittäin painavia syitä. Määräaika oli hakemuksen mukaisesti palautettava. (Vailla lainvoimaa 21.10.2014) - Uutiset
20.10.2014 15.07
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan voitiin tuomita myös 45 000 euron yhteisösakkoHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei vastaajan esittämiä syitä syytteessä tarkoitettujen kirjoitusten julkaisemiselle ollut pidettävä sellaisina, että ne olisivat oikeuttaneet julkaisemaan juutalaisia kansanryhmänä selkeästi panettelevia tai solvaavia kirjoituksia. Vastaajalle käräjäoikeudessa tuomittua 90 päiväsakon rangaistusta ja hänen edustamansa yhtiön 45 000 euron yhteisösakkoa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.10.2014) - Uutiset
9.10.2014 12.02
Toimitusjohtajalle sakkorangaistus työsuhdekeksinnön paljastamisestaHovioikeus totesi, että sillä, että keksintö tai siihen liittyvät asiat olivat olleet ennen keksintöilmoitusta Oy:n tiedossa, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa ottaen huomioon, että Oy:n ilmoitus oikeuden keksintöön ottamisesta oli myöhästynyt ja oikeus keksintöön kuului työsuhdekeksintölain nojalla työntekijälle. Vastaanottaessaan keksintöilmoituksen toimitusjohtaja oli allekirjoituksellaan vahvistanut huomautuksitta sen, että ilmoituksessa mainitut henkilöt olivat keksinnön tekijöitä eikä kukaan puutu. Näin ollen kysymyksessä oli ollut keksintö, joka oli ilmoituksessa kuvattu ja jota toimitusjohtajalla ei ole ollut oikeutta paljastaa. Näin tehdessään hän syyllistyi salassapitorikokseen, josta hänet tuomittiin 40 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 9.10.2014) - Uutiset
1.10.2014 9.07
Hevosaitaus oli huonosti rakennettu – kuolemantuottamuksesta 60 päiväsakkoaAsiassa oli tullut selvitetyksi, että tapaturmassa menehtynyt B oli mitä todennäköisimmin ajanut jonkin verran ylinopeutta. Tapahtumia kokonaisuutena arvioiden hovioikeus kuitenkin katsoi, että aitauksen heikkolaatuisuus, keskeneräisyys ja sähköistyksen puuttuminen olivat olleet käräjäoikeuden toteamin tavoin syy-yhteydessä B:n kuolemaan. (Vailla lainvoimaa 1.10.2014) - Uutiset
28.4.2014 10.20
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 1.4.– 8.4.2014 koskevat muun muassa poliisin tekemää tietomurtoa, rasiteoikeuden perustamista tontille pääsemiseksi, kanneoikeuden vanhentumista huoneenvuokrasuhdetta koskevassa riidassa, tuomitsemattajättämistä, huumausaineen valmistamista sekä oikeudenkäyntikuluja. - Uutiset
26.4.2013 17.07
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden maaliskuun 2013 lopussa antamat ratkaisut koskevat muun muassa lapsen valvonnan laiminlyöntiin perustuvaa vahingonkorvausvastuuta, vahvistuskanteen tutkimisen edellytyksiä, vakuutusyhtiön takautumisoikeuden suhdetta vahingonaiheuttajan vastuuvakuutukseen, kiinteistön kaupan leimaverovapauden edellytyksenä olevia muotovaatimuksia sekä oikeudenkäyntikulujen korvaamista maanvuokralautakuntaan palautetussa riidassa. - Uutiset
20.3.2012 9.00
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissaOikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on valmistunut tutkimus, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta erityisesti käräjä- ja hovioikeuksissa. Tutkimuksen mukaan oikeudenkäynnin julkisuutta rajoitetaan yleensä rikoksen uhrin yksityisyyden suojaamiseksi tilanteissa, joissa rikos on sisältänyt erityisen nöyryyttäviä piirteitä.