Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.2.2016 9.09
Hovioikeus arvioi näyttöä moottoripyöräonnettomuudesta syntyneistä vahingoista toisin kuin käräjäoikeus – vakuutusyhtiö joutui maksamaan korvauksia tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuestaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus asiassa tulleen riittävällä tavalla näytetyksi, että A oli 27.5.2007 tapahtuneessa liikennevahingossa saamiensa vammojen johdosta tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. A:lle on aivovammasta ja kaularankavammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka on 12. A:n kanteessa yksilöidyt korvausvaatimukset olivat määrällisesti riidattomat. A:lla oli siten oikeus saada liikennevakuutuslain mukaisina korvauksina vaatimansa määrät tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuesta liikennevakuutuslain 12 a §:n mukaisine korotuksineen. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
22.1.2016 7.38
Hovioikeus: Päihtyneenä puukolla ambulanssissa huitonut ja kurkkujen auki leikkaamisella uhkaillut voitiin tuomita laittomasta uhkauksesta 5 kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen ja vahingonkorvauksiinSe, että vastaaja oli ambulanssissa ollut turvavöissä, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Asianomistajilla oli ollut perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olleen vakavassa vaarassa. KO:n ratkaisua ei ollut aihetta muuttaa syyksilukemisen eikä asianomistajille tuomittujen korvausten osalta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
12.1.2016 10.31
Hovioikeus: Keskusrikospoliisi oli vahingonkorvausvastuussa poliisimiehen virheellisestä eroamisiän soveltamisesta kun asetus oli ollut ristiriidassa lain kanssa KHO:n päätöksestä ilmenevällä tavallaKeskusrikospoliisi oli virheellisesti soveltanut poliisimiehen eroamisikää koskevaa poliisin hallinnosta annetun asetuksen 24 §:n 2 momenttia, joka oli KHO:n päätöksestä ilmenevällä tavalla ollut ristiriidassa lain kanssa. Keskusrikospoliisi ei tällöin toimen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen ollut noudattanut sille kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Keskusrikospoliisi oli siten VahL 3 luvun 2 §:n nojalla korvausvastuussa poliisille mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 12.1.2016) - Uutiset
8.1.2016 14.23
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota netin keskustelupalstoilla tehdystä törkeästä kunnianloukkauksesta ja sähköpostilla tehdystä kunnianloukkauksesta – 7 kuukauden ehdottoman vankeuden sijasta yhdyskuntapalveluaKäräjäoikeudessa rangaistusta mitattaessa otettiin huomioon, että A oli jatkanut rikollista toimintaansa välittömästi sen jälkeen kun Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli antanut tuomionsa asiassa, jossa asianomistajina oli ollut B ja S. A oli aikaisemmin tuomittu useasti samankaltaisista rikoksista ehdollisiin ja ehdottomiin tuomioihin. A:n aikaisemman samankaltaisen rikollisuuden vuoksi hänet oli tuomittava myös nyt ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A:n aikaisempi samankaltainen rikollisuus otettiin lisäksi huomioon rangaistuksen koventamisperusteena. Oikeudenmukainen seuraamus A:n rikoksista oli 7 kuukauden pituinen ehdoton vankeusrangaistus. A:sta laaditun yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksen perusteella hän soveltuu yhdyskuntapalveluun ja hän oli ilmoittanut siihen suostumuksensa, minkä vuoksi hänet tuomittiin ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun 180 tunniksi. Verkkoviestit määrättiin poistettavaksi. Kärsimyskorvauksia 6.000 ja 3.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.1.2016) - Uutiset
31.12.2015 10.01
Hovioikeus: Kuristamalla entisen vaimonsa tappanut syyllistyi murhaan – kaikille surmatun lapsille tuli määrätä sama kärsimyskorvaus, myös vanhempien ja veljen kärsimyskorvausta korotettiinKäräjäoikeus totesi, että kukin syyteharkinnassa käsitellyistä seikoista olisi mahdollisesti yksinään selitettävissä siten, että jäisi varteenotettava epäilys syyttäjän esittämästä tapahtumankulusta. Näyttö oli kuitenkin kokonaisuutena tarkastellen raskauttava ottaen huomioon sellaisten seikkojen kasaantuminen, jotka viittasivat tekijän varautumiseen rikoksen tekemistä ja ruumiin poiskuljettamista varten. Välineet olivat yhdessä soveltuneet ruumiin kuljettamiseen. Tässä osaa niistä oli riidattomasti myös käytetty, ja se antaisi lopuillekin ilmi tulleille seikoille luonnollisen selityksen toisin kuin vastaajan väittämät tapahtumankulut. Näin ollen ei jäänyt järkevää epäilyä siitä, etteikö A olisi varautunut B:n tappamiseen ja ruumiin poisviemiseen jo ennalta. Hovioikeus totesi, että asiassa esitetyt uudet todisteet eivät horjuttaneet muun näytön perusteella tehtyä arviota teon suunnitelmallisuudesta. Tekoa oli myös kaikki asiassa esitetyt seikat huomioon ottaen pidettävä käräjäoikeuden tuomion perusteluiden mukaisesti kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Näin ollen hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen murhaan syyksilukemisen osalta. Hovioikeus arvioi, että lähtökohtaisesti kaikille lapsille äidin surmaamisesta aiheutuvan kärsimyksen oli katsottava olleen yhtä suuri, vaikka eri ikäiset lapset kokevat äitinsä kuoleman ja ymmärtävät sen yksityiskohdat eri tavalla. Myös muille B:lle lain tarkoittamalla tavalla läheisille henkilöille määrättävää korvausta harkittaessa oli otettava huomioon B:n läheisille aiheutuvaa kärsimystä lisäävät piirteet. (Vailla lainvoimaa 31.12.2015) - Uutiset
29.12.2015 10.43
Hovioikeus: Hoito- ja kasvatustyön ohjaajana työskennellyt nainen voitiin tuomita lastensuojelulaitokseen sijoitetun 15-vuotiaan pojan törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja vahingonkorvauksiinHoito- ja kasvatustyön ohjaajana työskennellyt vuonna 1988 syntynyt nainen, joka oli suudellut erityisen huolenpidon osastolle lastensuojelulaitokseen sijoitettua 15-vuotaista poikaa suulle ja kosketellut tämän sukupuolielimiä sekä kädellään että suullaan, tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan pojalle kärsimyksestä 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.12.2015) - Uutiset
15.12.2015 11.33
Hovioikeus hylkäsi isän vaatimukset tehtävienjaosta lasten sukunimen, uskonnon ja asuinvaltion osalta - myös isän tietojensaantioikeutta ja tapaamisoikeutta koskevat vaatimukset hylättiinIsä oli vaatinut, että huoltajien tehtävät jaetaan erillisellä tehtävänjakomääräyksellä siten, että huoltajat päättävät yhdessä lasten sukunimestä, uskonnosta ja asuinvaltiosta, että hänelle myönnetään mahdollisimman laaja tietojensaantioikeus lasten asioita koskien ja että nuorimmalle lapselle vahvistetaan oikeus tavata häntä kerran kuukaudessa viikonloppuna tuetusti tai valvotusti kolme tuntia kerrallaan. HO katsoi, ettei KO:n päätöksen muuttamiseen ilmennyt aihetta. 11-vuotiaalle A:lle oli voitu vahvistaa oikeus tavata isäänsä itse sitä halutessaan. (Vailla lainvoimaa 15.12.2015) - Uutiset
10.12.2015 8.08
Kiinteistöpalveluyhtiö tyhjensi taloyhtiön komeron ja hävitti siellä olleen omaisuuden turhan topakasti – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti palveluyhtiön maksamaan asukkaille vahingonkorvaustaHovioikeus katsoi, että hävitettyä omaisuutta ei voitu pitää hylättynä eikä vähäarvoisena. Tällaista johtopäätöstä ei ollut myöskään mahdollista tehdä tarkastelemalla omaisuutta yksinomaan päällisin puolin. Kun kiinteistöpalveluyhtiö olisi vähäisellä vaivalla kyennyt selvittämään omaisuuden omistajan ja kun omaisuus oli hävitetty välittömästi tyhjentämisen jälkeen, hovioikeus katsoi yhtiön menetelleen huolimattomasti. Sen vuoksi kiinteistöpalveluyhtiö oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. (Vailla lainvoimaa 10.12.2015) - Uutiset
24.11.2015 14.40
Nainen siirsi vankilassa olleen miehen tileiltä rahoja itselleen yhteisen lapsen elatusta varten - erimielinen hovioikeus tuomitsi naisen kavalluksesta ehdolliseen vankeusrangaistukseenHO:n enemmistö hyväksyi KO:n tuomion, jossa oli katsottu mm., ettei mies ollut suullisesti tai muutoinkaan antanut naiselle lupaa käyttää vapaasti miehen varoja itsensä tai lapsen elatukseen. Edellä selostettujen seikkojen valossa nainen ei ollut voinut myöskään erehtyä valtuutuksen laajuudesta, eli hän oli menetellyt kavallusrikossäännöksen tarkoittamalla tavalla tahallisesti. Eri mieltä ollut hovioikeuden neuvos puolestaan ei antanut miehen kertomukselle sellaista näyttöarvoa, että syyte sen perusteella olisi ollut näytetty toteen. Eri mieltä ollut hovioikeuden neuvos hylkäsi syytteen katsoen mm., että pankkitunnusten luovuttaminen ja sitä seurannut passiivisuus varojen käytön valvonnassa tuki naisen ilmoitusta miehen naiselle antamasta luvasta. Pelkästään tällä perusteella jäi varteen otettava epäilys miehen syyllisyydestä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2015) - Uutiset
23.11.2015 9.38
Hovioikeus määräsi Venäjälle oikeudettomasti viedyn 2-vuotiaan lapsen asumisen Suomessa asuvalle isälle - äidin vaatimus lapsen asumisen ja elatusavun osalta hylättiinLapsi oli asunut isänsä luona KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin. HO totesi mm., ettei äidillä ollut oikeutta viedä molempien vanhempiensa yhteishuollossa olevaa lasta pois maasta ilman isän suostumusta. Asiassa kuultujen tiedossa ei ollut mitään selvitystä siitä, että lapsen fyysinen turvallisuus olisi ollut isän luona vaarantunut. HO katsoi lapsen edun mukaista olevan, että lapsi asuu edelleen isänsä luona. Näin ollen äidin vaatimus KO:n päätöksen muuttamisesta lapsen asumisen ja elatusavun osalta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.11.2015) - Uutiset
16.11.2015 13.24
Velkajärjestelyn hakija sai vedota velan suorittamista koskeviin tiliotteisiin vasta hovioikeudessa - vuosina 2013-2014 velkaantuneelle hakijalle ei kuitenkaan vielä myönnetty velkajärjestelyäHakija ei ollut vedonnut velkojen suorittamista koskeviin tiliotteisiin alioikeudessa, koska hän ei ollut ymmärtänyt niiden merkitystä päätöksenteossa. HO otti hakijan esittämien perusteiden ja KKO:n ratkaisuista ilmenevän oikeusohjeen perusteella huomioon hakijan vasta HO:ssa esittämän todisteen. HO katsoi asiaa kokonaisuudessaan arvioituaan, ettei vielä tässä vaiheessa ollut painavia syitä myöntää hakijalle velkajärjestelyä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2015) - Uutiset
16.10.2015 17.13
Hovioikeus ei muuttanut luottamuspulan vuoksi erotetulle pörssiyhtiön toimitusjohtajalle toimitusjohtajasopimuksen perusteella tuomittua erorahakorvausta - yhtiö ei ollut näyttänyt toteen väittämiään sopimusrikkomuksiaYhtiö oli väittänyt, että toimitusjohtaja oli laiminlyönyt APML:n mukaisen tiedottamisvelvollisuutensa kaupparekisteriin yhtiön hallinnossa tehdyistä muutoksista, käyttäytynyt epäasiallisesti ja ollut yhtiön hallituksen tavoittamattomissa. HO hyväksyi pääkäsittelyä toimittamatta KO:n tuomion perustelut ja katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut näyttänyt toimitusjohtajan rikkoneen sopimusta. HO myös katsoi, ettei sopimus ollut yhtiötä kohtaan kohtuuton. Aihetta erokorvauksen alentamiseen ei ollut. KO:n tuomion lopputulosta, jolla yhtiö oli velvoitettu maksamaan toimitusjohtajalle erokorvausta 171 436,56 euroa, irtisanomisajan palkkaa 34 048,22 euroa, maksamattomat vuosilomakorvaukset lomarahoineen yhteensä 9 154,24 euroa ja oikeudenkäyntikulut 17 199 euroa, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 16.10.2015) - Uutiset
23.9.2015 8.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen osa-aikaistamisesta, menettelyn syrjivyydestä iän perusteella, irtisanoutuneen työntekijän oikeudesta korvaukseen ja työsuhteessa olleiden työntekijöiden määrän laskemisesta yt-lakia sovellettaessaHO katsoi, ettei yhtiöllä ollut asiallista ja painavaa syytä eikä TSL 7 luvun 3 §:ssä mainittuja taloudellisia ja tuotannollisia perusteita muuttaa yksipuolisella päätöksellä kantajan työsuhdetta osa-aikaiseksi. HO myös katsoi, ettei kantajan oikeus korvaukseen ollut rauennut, kun hän oli irtisanonut eikä purkanut työsopimuksensa 27.5.2013 eli yli 14 päivää hänelle 28.2.2013 ilmoitetun työsuhteen osa-aikaistamisen jälkeen ja ajankohtana, jolloin osa-aikaistaminen ei vielä ollut tullut voimaan. Kantajan oikeutta työsopimuslain mukaiseen korvaukseen työnantajan menettelyn johdosta ei siten voitu evätä. Työnantaja oli velvollinen suorittamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä TSL 12:2 §:n mukaan, eikä TSL 12:1 §:n mukaan. Kantajaa oli myös kohdeltu hänen ikänsä perusteella yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla syrjivästi, minkä vuoksi hänellä oli oikeus yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Yt-lain 2 §:n 1 momenttia HO tulkitsi siten, että työntekijämäärää laskettaessa ei oteta huomioon sitä, minkälaiseen sopimukseen työsuhde perustuu, jos työntekijä tekee yrityksen säännönmukaiseen toimintaan kuuluvia töitä siinäkin tapauksessa, että työntekijät vaihtuvat. Yhtiön katsottiin menetelleen huolimattomasti laiminlyödessään yt-lain mukaiset neuvottelut, minkä johdosta kantajalla oli oikeus myös yt-lain mukaiseen hyvitykseen. (Eri miel. / Vailla lainvoimaa 23.9.2015). Ks. KKO:2017:86 ! - Uutiset
18.9.2015 10.15
Hovioikeus: Henkilökohtaiseksi avustajaksi palkattu ei ollut esteellinen myös edunvalvojaksi – prosessiedunvalvojan vaatimus kuluista ja palkkiosta holhoustoimen alaan kuuluvana kysymyksenä jätettiin tutkimattaHovioikeus totesi, että yleisen edunvalvojan esittämä seikka, että B oli samanaikaisesti palkattuna henkilökohtaisena avustajana esteellinen hoitamaan A:n asioita, ei sinällään ole laissa tarkoitettu esteellisyysperuste vaan esteellisyyttä on tarkasteltava kulloinkin oikeustoimikohtaisesti. Tarvittaessa B:lle voidaan määrätä sijainen. Holhoustoimesta annetun lain 6 luvun mukaan holhousviranomainen valvoo edunvalvojan toimintaa luvusta tarkemmin ilmenevin määräyksin. B:n toiminta oli näin ollen myös holhousviranomaisen valvonnassa. Kysymys palkkion määrästä ja kulujen korvauksesta on yksityisoikeudellinen asia. Riitakysymyksenä asia joudutaan ratkaisemaan viime kädessä velkomusprosessissa yleisessä tuomioistuimessa. Hovioikeus jätti prosessiedunvalvojan vaatimuksen kuluista ja palkkiosta holhoustoimen alaan kuuluvana kysymyksenä tämän asian yhteydessä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.9.2015) - Uutiset
14.9.2015 15.37
Hovioikeuden päätös piittaamattomasta ja vastuuttomasta velkaantumisesta: Velkajärjestelylle oli este, mutta se voitiin myöntää VJL 10 a §:n painavien syiden perusteellaHO piti hakijan velkaantumista kokonaisuutena arvioiden piittaamattomana ja vastuuttomana. Velkajärjestelylle oli olemassa VJL 10 §:n 7 kohdassa tarkoitettu este. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi toisin kuin KO, että asiassa oli kuitenkin VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää hakijalle velkajärjestely. KO:n päätös kumottiin. - Uutiset
4.9.2015 11.44
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota Helsingin kauppatieteiden ylioppilaskunnan ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan lahjoituskiistassa – lahjat eivät olleet pätemättömiä; oikeudenkäyntikulut reilusti yli miljoonanHovioikeus totesi, että ratkaisevinta tällaisessa tapauksessa, jossa kysymys oli kolmannen vetoamisesta lahjoitusten pätevyyteen oli se, mikä vaikutus lahjoituksilla oli ollut kolmanteen. Oli selvää, että luovuttaessaan huomattavan osan varallisuudestaan KY oli merkittävällä tavalla vaikuttanut AYY:n varallisuusasemaan. AYY oli kuitenkin tästä huolimatta pystynyt hoitamaan tehtävänsä asianmukaisella tavalla. Ottaen lisäksi huomioon KY:n poikkeuksellinen varallisuus ja toiminnallinen laajuus muihin ylioppilaskuntiin verrattuna, KY-säätiön tarkoitus ja sen säännöt, sen että KY:lle jäi lahjoitusten jälkeenkin enemmän varallisuutta jäsenmääräänsä nähden kuin TKY:llä, että TKY:ltä siirtyneet jäsenet olivat olleet enemmistönä AYY:ssä, jonka oli tullut palvella kaikkia jäseniään tasapuolisesti, hovioikeus katsoi, että KY oli voinut siirtää huomattavankin osan omaisuudestaan itsensä ulkopuolelle. Lahjoituksia ei ollut pidettävä myöskään oikeustoimilain 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden kohtuuttomina. Aihetta lahjoitusten sovitteluun ei siten ollut. (Ään., vailla lainvoimaa 4.9.2015) - Uutiset
29.6.2015 14.46
Hovioikeus tulkitsi Bryssel I -asetusta: Suomalainen tuomioistuin oli toimivaltainen ositusta, omaisuuden erottelua ja kuolinpesän jakamista koskevassa asiassa – käräjäoikeuden päätös kumottiinHovioikeus totesi muun muassa, että vaatimukset perustuvat pesänjakajan toimittamaan ositukseen ja erotteluun. Asiassa voi nousta esiin kysymys pesänjakajan ratkaisun tulkinnasta, ja kyseisen ratkaisun oikeellisuus voi tulla muutoin arvioitavaksi. Tältä osin kanteessa ja vastakanteessa on asiallisesti kysymys avioliittolain 127 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta, joka koskee Suomen tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimenpiteitä. Suomalainen tuomioistuin on viimeksi mainitun säännöksen nojalla toimivaltainen käsittelemään asian tältä osin. Espanjan lain mukaista lesken osuutta koskeva vaatimus on rahamääräinen suoritusvaatimus, joka on kohdistettu D:n perillisiin. Kun tässä vaatimuksessa on siten kyse yksittäisen henkilön eli lesken oikeudesta pesässä, hovioikeus katsoi, että vaatimus rinnastuu perintökaaren 26 luvun 2 §:n 2 momentissa mainittuihin vaatimuksiin. Vastaajilla eli A:lla ja B:llä on Suomessa asuin- tai kotipaikka. Näin ollen suomalainen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään kyseisen vaatimuksen. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 29.6.2015) - Uutiset
17.6.2015 11.45
Hovioikeudessa pohdittiin, oliko asianomistaja nukkumisestaan johtuen ollut kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan olla sukupuoliyhteydessä vastaajan kanssa – syyte pakottamisesta sukupuoliyhteyteen hylättiinHO katsoi, ettei asiassa selostetusta näytöstä ilmennyt asianomistajan kertomusta merkittävästi tukevaa näyttöä. Kun vastaajankin kertomus tapahtumista oli varsin mahdollinen, ei asiassa voinut riittävällä varmuudella sulkea pois vaihtoehtoista tapahtumien kulkua eli asianomistajan suostumuksella tapahtunutta yhdyntää. Vastaajan syyllisyydestä jäi näin ollen varteen otettava epäily ja syyte pakottamisesta sukupuoliyhteyteen oli sen vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.6.2015) - Uutiset
29.5.2015 17.00
Käräjäoikeus hylkäsi lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan isän hakemuksen pyytämättä vastausta äidiltä - hovioikeus poisti päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenSiitä huolimatta, että asianosaisten välinen samojen lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskenut asia oli lainvoimaisesti ratkaistu 14.6.2012, lasten ja heidän vanhempiensa tilanne oli saattanut muuttua kuten 2.9.2014 vireille tulleessa hakemuksessa oli kerrottu. Lasten edun selvittäminen asiassa edellytti äidin kuulemista. (Vailla lainvoimaa 29.5.2015) - Uutiset
27.5.2015 11.15
Hovioikeus: Vastaaja voitiin tuomita törkeästä veropetoksesta, kun arvonlisäveron palautus oli jäänyt suorittamatta vastaajan kannalta täysin hänestä itsestään riippumattomista satunnaisista syistäVastaajan yhtiön puolesta tekemän arvonlisäveron palautuksen perusteena oli ollut kaivinkonekauppa, jonka 199 640 euron (sis. alv) kauppahintaa vastaajan tieten yhtiö ei ollut osaksikaan maksanut eikä sanottua kaivinkonetta ollut toimitettu yhtiölle, joten 38 640 euron arvonlisäveron palautukselle ei ollut perustetta. Verohallinto ei ollut maksanut yhtiölle arvonlisäveron palautusta. HO katsoi, ettei kyse ollut kelvottomasta yrityksestä. (Vailla lainvoimaa 27.5.2015)