Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
26.11.2018 16.00
Syy-yhteys auto-onnettomuuden ja aivovamman jälkitilan ja niskan retkahdusvamman jälkitilan välillä jäi näyttämättä - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyPunnittuaan kaikkia asiassa todettuja vammadiagnosoinnin ja syy-yhteyden puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja KO oli todennut, että kannetta vastaan puhuvat seikat olivat olleet painavampia, minkä vuoksi kantaja ei ollut näyttänyt kannettaan toteen. Kantaja ei ollut siis näyttänyt toteen riittävän luotettavasti, että hänellä on aivovamman jälkitila tai niskan retkahdusvamman jälkitila. Kantajan oireiden syy-yhteys nimenomaan vuoden 2009 onnettomuuteen oli jäänyt näyttämättä toteen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 11.12
Esteellisyysväitteen käräjätuomarista tehneelle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaKäräjätuomarin ei katsottu olleen asiassa kerrotuin perustein esteellinen käsittelemään sakkovalitusasiaa. Valittaja vaati HO:ssa, että päätös kumotaan ja asia palautetaan KO:een. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
21.11.2018 11.49
Tarjoilijaa oluttuopilla kasvoihin lyöneen katsottiin aiheuttaneen vammat tahallaan - tuomittiin pahoinpitelystä yhden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseenVastaajan oli täytynyt pitää lyödessään ohutlasisella oluttuopilla A:ta päähän varsin todennäköisenä seurauksena oluttuopin rikkoutumista ja siitä A:n kasvoihin syntyneitä vammoja. Näin ollen HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että vastaaja oli aiheuttanut A:n vammat tahallaan. Vastaajalle tuomittua rangaistusta ei ollut ilmennyt aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 21.11.2018) - Uutiset
21.11.2018 8.00
Kaukasiankoira karkasi pihalta ja puri ohikulkeneita koiria - eläimen vartioimatta jättämisestä sakot ja korvausvelvollisuusKO oli tuominnut naisen (A) kahdesta (1-2) eläimen vartioimatta jättämisestä 15 päiväsakon rangaistukseen ja miehen (B) kolmesta (1-3) eläimen vartiomatta jättämisestä 30 päiväsakon rangaistukseen. Lisäksi A ja B oli velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan asianomistaja C:lle omistamansa koiran puremisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut 155 euroa ja D:lle omistamansa koiran puremisesta aiheutuneet eläinlääkärikulut 333,68 euroa. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 21.11.2018) - Uutiset
20.11.2018 9.00
Ruotsissa asuvan tyttären vaatimus yleisen edunvalvojan määräämisestä äidilleen hylättiin - aviopuoliso oli sopiva edunvalvojaksiA:n aviopuoliso B:n sopivuus edunvalvojaksi oli riitautettu A:n tyttären taholta viittaamalla lähinnä B:n puolisoonsa kohdistamaan pitkäaikaiseen väkivaltaan. KO ei ollut antanut tyttären väitteille painoarvoa B:n sopivuutta arvioitaessa. KO oli todennut, että A:n aviopuoliso B oli edunvalvojan tehtävään sopiva sekä hän oli antanut siihen suostumuksensa. Läheisyysperiaate ja edunvalvottavan mielipide puolsivat hänen valintaansa yleisen edunvalvojan sijaan. Valinnassa oli otettava huomioon lisäksi julkisen edunvalvonnan toissijaisuuden periaate. Näiden seikkojen vuoksi KO oli päätynyt B:hen. Tytär vaati HO:ssa, että hänen äitinsä A:n edunvalvojaksi määrätään B:n asemesta yleinen edunvalvoja. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018) - Uutiset
30.10.2018 11.45
HTM, tohtorikoulutettava Henri Rikander: Vähimmän haitan tie – virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen soveltaminen poliisin käytännössäHTM, Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulutettavan Henri Rikanderin artikkelissa tutkitaan virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen (rikoslain 16 luvun 1 §) ja virkamiehen vastustamisen (saman luvun 2 §) soveltamiskäytäntöä poliisitoiminnassa. Voidaan havaita, että 2 §:ää sovelletaan yhä enenevissä määrin myös tilanteissa, joissa teko täyttäisi virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistön. Havaittua vinoumaa selitetään muun muassa prosessiekonomisilla syillä, sillä 2 § mahdollistaa tilanteiden ratkaisemisen sakolla. Myös puutteellinen osaaminen ja sietämisen kulttuuri väkivaltaa kohtaan mainitaan mahdollisina osatekijöinä. Artikkelissa pyritään selvittämään, minkälaiset tekijät vaikuttavat päätöksentekoon. Lisäksi kuvataan seikkoja, joihin on syytä kiinnittää huomiota rikoslain 16 luvun 1 ja 2 §:ää sovellettaessa. Ilmiötä tarkastellaan toisaalta lainkäytön ennustettavuuden, yhdenvertaisuuden ja lainkuuliaisuuden näkökulmasta. - Uutiset
16.10.2018 12.15
Yleistä edunvalvojaa pidettiin äitinsä omaishoitajana 10 vuoden ajan toiminutta tytärtä sopivampana edunvalvojan tehtäväänAsiassa oli tullut esiin, että A:n lähiomaiset olivat olleet erimielisiä edunvalvojan henkilöstä, A:n asioiden hoidosta ja lisäksi se, että mikäli tytär toimisi edunvalvojana, hän voi olla joissakin asioissa esteellinen toimimaan A:n edunvalvojana, jolloin tulisi haettavaksi edunvalvojan sijainen. KO katsoi, että yleisen edunvalvojan määräämistä oli pidettävä asiassa perusteltuna ja A:n edun mukaisena. HO ei myöntänyt A:lle ja tämän kolmelle tyttärelle valituslupaa asiassa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 16.00
Raskauspahoinvoinnin vuoksi sairauslomalla olleen työsuhteen purkaminen koeajalla tehtiin syrjivillä ja epäasiallisilla perusteillaTyösopimuksen perusteettomasta päättämisestä suoritettava korvaus tuomittiin asteikon alapäästä, koska työsuhteen kesto oli ollut lyhyt (n. 1,5 kk) ja työsopimus oli purettu koeajalla. Korvausta korotti kantajan vaikeudet työllistyä, purkamisen syy (raskaus) ja työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä (ei ollut kuultu, ei ollut ilmoitettu tekstiviestissä perustetta). Toisaalta korvaukseen vaikutti ja varsinkin purkamissyyn vaikutusta vähensi A:lle yhdenvertaisuuslain nojalla tuomittava hyvitys (8 000 €). Työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen oikeana määränä pidettiin kantajan 4 kuukauden palkkaa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 8.25
Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio: Valtio velvoitettiin korvaamaan kotietsinnässä omakotitalolle aiheutetut vahingotKäräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A:n omakotitalon villat ja eristeet olivat vahingoittuneet tuomiossa kerrotulla tavalla poliisin suorittaessa kotietsintää. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Kotietsinnässä on kysymys julkisen vallan käytöstä. A:n omakotitalon yläpohjaan kohdistuneessa kotietsinnässä ei noudatettu kotietsinnän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Näin ollen Suomen valtio oli velvollinen korvaamaan A:lle aiheuttamansa, käräjäoikeuden arvioiman 5.500 euron vahingon. (Lainvoimainen) - Uutiset
2.10.2018 15.02
Nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta ja salakatselusta 1 vuoden ehdollinen vankeusrangaistus ja kärsimyskorvausKO oli katsonut, ettei tapauksessa ollut täyttynyt törkeän raiskauksen tekomuoto. Vuonna 2002 syntynyt vastaaja oli tuomittu nuorena henkilönä tehdystä raiskauksesta ja salakatselusta 1 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan A:lle korvausta kärsimyksestä. HO ei muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2018) - Uutiset
14.9.2018 13.00
Vainoamisesta ja laittomasta uhkauksesta 60 päiväsakkoaKO oli todennut, ettei vainoamisen edellytysten täyttyminen vaadi, että vastaajan menettely tosiasiallisesti aiheuttaa vainoavassa pelkoa tai ahdistusta. Niin sanottu abstrakti vaara riittää. Asianomistaja oli kuitenkin kertonut, että hän oli kokenut tilanteen hyvin epämiellyttävänä ja ahdistavana. Asiassa mainitun perusteella syyte oli näytetty toteen. Laittoman uhkauksen osalta oli todettu, että pelkääminen arvioidaan aina asianomistajan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Tilanteen ei tarvitse olla objektiivisesti katsoen vaarallinen. Vastaajan teko ei edellytä uhrin pelkäävän. Riittää, että on perusteltu syy. Näytetty oli, että asianomistajalla oli ollut perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden olevan vakavassa vaarassa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. Päiväsakon rahamäärä kuitenkin alennettiin 10 eurosta 6 euroon. (Vailla lainvoimaa 14.9.2018) - Uutiset
14.9.2018 9.00
Kävelyllä olleen naisen seksuaalisesta ahdistelusta 40 päiväsakkoaNaisen uskottavan kertomuksen ja sitä tukevan todistajan kertomuksen perusteella KO oli katsonut selvitetyksi, että naisen ollessa kävelyllä maantiellä hän oli tavannut miehen, joka oli tarjottuaan asianomistajalle saunaa ja ”limua” yhtäkkiä hetkellisesti kosketellut asianomistajan rintoja. (Vailla lainvoimaa 14.9.2018) - Uutiset
13.9.2018 9.00
Nuuskaa 37,688 kiloa yli sallitun tuontirajan Ruotsista Suomeen tuonut ja aikaisemmin samankaltaisisiin rikoksiin syyllistynyt tuomittiin salakuljetuksesta ja veropetoksesta yhteiseen 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseenVastaaja oli tuomittu Helsingin KO:ssa 8.6.2017 muun muassa törkeästä veropetoksesta. Vastaaja oli syyllistynyt reilun kuukauden päästä, 19.7.2017, tietoisena kesäkuussa annetusta tuomiosta, nyt käsiteltävinä oleviin rikoksiin, jolloin rangaistukseen oli suhtauduttava ankarammin. Teko oli ollut suunniteltu. Lisäksi, kun huomioitiin aikaisempien rikosten samankaltaisuus mm. neljä törkeää veropetosta ja yksi avunanto veropetokseen ja yksi avunanto törkeään veropetokseen, nyt käsiteltävänä olevasta veropetoksesta oli tuomittava ehdoton vankeusrangaistus aikaisemman rikollisuuden ja rikollisen toiminnan jatkamisen vuoksi. Kaikille rikoksille oli yhteistä oma taloudellisen hyödyn tavoittelu verovelvollisuutta rikkoen. Vastaajan esittämä pienituloisuus ja lisätulojen hankkiminen ei olut rikosten tekemisen oikeuttamisperuste eikä toiminta ollut hyväksyttävää. Yhdyskuntapalvelu on pääsääntö silloin, kun sen tuomitsemisen edellytykset täyttyvät. Vastaajan yhdyskuntapalvelun esteen muodostivat ehdoton vankeusrangaistus, rikosten laatu ja rikollisen toiminnan jatkaminen. Myöskään valvontarangaistus ei tullut edellä mainituin perusteluin kyseeseen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 13.9.2018) - Uutiset
11.9.2018 16.00
Lakimiesten työttömyyskassaa erehdyttänyt tuomittiin törkeästä petoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseenTavoitellun hyödyn määrä oli ollut 15 175,70 euroa ja tekoa voitiin tällä perusteella pitää RL 36 luvun 2 §:n kohdassa 1 tarkoitetulla tavalla törkeänä. Ottaen huomioon, että vastaajan menettely oli jatkunut suhteellisen pitkän ajan eli kaksi vuotta ja kohdistunut samaan asianomistajaan oli tekoa pidettävä suunnitelmallisena. Kyseessä oli yksi jatkettu teko. Syyteoikeus ei siten ollut osaksikaan vanhentunut. Vastaaja vaati HO:ssa, että syyte hylätään vanhentuneena vuoden 2012 tekojen osalta ja että hänen katsotaan törkeän petoksen asemesta syyllistyneen petokseen. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 11.9.2018) - Uutiset
10.9.2018 15.26
Nopeusvalvontakameran kuvaa voitiin hyödyntää kirjallisena todisteena auton ylinopeudesta kun nopeusvalvonta ei ollut ollut jatkuvaa tai toistuvaa - valvontalaitteiston mittaustuloksen luotettavuutta ei ollut aihetta epäilläValvontaa oli suoritettu parista viiteen tuntiin kerrallaan enintään muutamia kertoja kuukaudessa, ja yhteensä vain seitsemän kertaa lähes puolentoista vuoden aikana. Tällainen nopeusvalvonta ei ollut ollut poliisilain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla jatkuvaa tai toistuvaa. Näin ollen siitä ei ollut tarvinnut ilmoittaa ennalta. Kirjalliseksi todisteeksi nimettyä nopeusvalvontakameran kuvaa voitiin hyödyntää kirjallisena todisteena asiassa. Pääasian osalta KO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt perusteita epäillä automaattisen liikenteenvalvonnan valvontalaitteiston mittaustuloksen luotettavuutta. Nopeusvalvontakameran valokuvalla oli selvitetty vastaajan kuljettaneen ajoneuvoaan 40 kilometrin nopeusrajoitusalueella 49 kilometrin tuntinopeudella. Syyte liikennerikkomuksesta oli tullut selvitetyksi. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.9.2018) - Uutiset
4.9.2018 15.12
Polkupyöräilijään törmännyt raitovaununkuljettaja tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta 40 päiväsakon rangaistukseen ja vahingonkorvauksiinNäyttöä kokonaisuutena arvioitaessa KO katsoi asiassa tulleen riittävällä varmuudella selvitetyksi raitovaununkuljettaja menetelleen syytteissä kuvatuin tavoin. Pyöräilijälle aiheutunutta ruumiinvammaa ei ollut pidettävä vähäisenä. KO oli katsonut syytekohtien tulleen näytetyiksi. Vastaaja ja Helsingin kaupungin liikennelaitos velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan pyöräilijälle korvaukseksi kivusta ja särystä 500 euroa sekä lääkärikuluista 244,20 euroa, lääkekuluista 7,91 euroa, vereentyneistä housuista 70 euroa sekä polkupyörän korjauksesta 195 euroa. KO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että pyöräilijän kertoma tinnitys johtui vastaajan syyksi luetuista teoista, jonka vuoksi tätä koskeva korvausvaatimus hylättiin. - Uutiset
29.8.2018 15.33
Edunvalvojaksi määrättiin ulkomailla asuvan tyttären asemasta yleinen edunvalvojaKO totesi, ettei ulkomailla asuminen ole sinällään este edunvalvojana toimimiselle. Asiassa ei ollut myöskään ilmennyt, että tytär (B) olisi henkilönä sopimaton edunvalvojaksi. Ottaen huomioon asiassa esitetyt seikat KO oli katsonut kuitenkin, että yleinen edunvalvoja soveltuu tässä tapauksessa paremmin edunvalvojaksi. KO oli erityisesti ottanut huomioon, ettei tytär etäisyyden vuoksi pärjäisi yksin edunvalvojana, vaan tarvitsisi veljensä (B) apua. Veli oli puolestaan ilmoittanut, ettei suostu edunvalvojaksi tai halua paperitöitä. KO oli lisäksi ottanut huomioon, että asiassa oli muun muassa kolmannen lapsen (C) lausumasta ilmennyt, että perheessä on, tai oli ainakin aikaisemmin ollut, riitaisuuksia taloudellisiin asioihin liittyen. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
24.8.2018 10.00
EIT:n ratkaisujen tiivistelmiä FinlexissäFinlexissä on 23.8.2018 julkaistu/päivitetty neljä EIT:n vuonna 2018 antamaa ratkaisua. Ensimmäinen asia koski valittajaa, joka vapautettiin seksuaalista kanssakäymistä alaikäisen kanssa koskevasta syytteestä, mutta jonka hovioikeus tuomitsi enemmistöäänin siviilioikeudelliseen korvaukseen. Toinen asia koski valittajaa, joka oli tuomittu 22.7.2011 tehdyistä terroriteoista. Kolmas asia koski Marokon kansalaisen karkottamista maahan, jossa hän väittää olevansa vaarassa joutua kidutetuksi. Neljäs asia koski asiakirjojen takavarikointia talousrikoksista epäillyltä asianajajalta. Asianajaja väitti, että syyttäjäviranomainen oli turvannut todisteita tavalla, joka loukkasi hänen oikeuttaan nauttia yksityiselämän ja kirjeenvaihdon kunnioitusta. - Uutiset
17.8.2018 14.50
Työtodistuksen antamatta jättämisestä 8 päiväsakkoa - työnantajan työkiireillä ei ollut ratkaisun kannalta merkitystäVastaajan entinen työntekijä oli 10.8.2016 sähköpostitse pyytänyt vastaajalta työtodistusta, mutta vastaaja oli toimittanut sen työntekijälle vasta 5.5.2017, vaikka työsuojeluviranomainen oli vastaajalle asettanut työtodistuksen antamisen määräpäiväksi 1.11.2016. Vastaajan mukaan hänen työkuormansa oli ollut ajankohtana ylivoimainen ja työtodistuksen antaminen oli jäänyt tässä suhteessa muun työn jalkoihin. KO tuomitsi vastaajan työsopimuslakirikkomuksesta 8 päiväsakon rangaistukseen. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.8.2018) - Uutiset
9.8.2018 16.01
Kuulustelu tehtiin pihamaalla - käräjäoikeus hyväksyi kuulustelukertomuksen hyödyntämisen todisteenaKysymyksessä olevassa tilanteessa kuulustelu oli tehty pihamaalla, jolloin kuulustelukertomusta ei ollut voitu antaa kirjallisessa muodossa heti vastaajan tarkastettavaksi. KO katsoi, että vastaaja oli ennen pihamaallaan tapahtuvaa kuulustelua tiennyt oikeuksistaan myös vaitiolo-oikeudestaan ja vapaaehtoisesti suostunut siihen, että kuulustelu suoritetaan poliisilaitoksen sijasta hänen pihamaallaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältä osin perustetta. KO totesi edelleen, ettei se, että esitutkintakertomusta ei ollut annettu kirjallisessa muodossa tarkastettavaksi, ei voinut tässä asiassa johtaa siihen, että todiste olisi katsottu laittomaksi hankituksi ja siten sen hyödyntäminen olisi voitu kieltää. KO oli todennut vielä, ettei esitutkintalaissa ole säännöstä, jossa edellytettäisiin, että epäilty on tietyllä tavalla tai tietyssä ajassa ennen kuulustelua kutsuttava kuulusteluun, jotta kuulustelu olisi laillinen. Asiassa oli vanhemman konstaapelin kertomuksella selvitetty, että vastaaja oli pyydetty kuulusteluun tai ottamaan yhteyttä poliisin. Kuulustelu oli suoritettu vastaajan pihalla hänen suostumuksestaan. Hyödyntämiskieltoon ei ollut tältäkään osin perustetta. Asiassa ei ollut miltään osin perustetta asettaa vastaajan esitutkinnassa antamaa kertomusta hyödyntämiskieltoon. Näin ollen sitä koskeva pyyntö hylättiin.