Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
26.2.2016 9.47
Hovioikeus vapautti ampujamurhaajan elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen hyvän käytöksen perusteella vaikka vangitulla oli vankila-aikaisia rikkeitäHelsingin hovioikeus hyväksyi 26.2.2016 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen hänen surmattuaan miehen ampumalla uhria päähän. Hovioikeus katsoi, että vapauttamista puolsi hakijan hyvä käytös vankila-aikana. Vankilassa hakija oli opiskellut kiinteistönhoitajan perus- ja ammattitutkinnon ja osallistunut työntekoon, mitkä seikat hovioikeuden arvion mukaan edistävät hänen mahdollisuuksiaan suoriutua siviilielämän vaatimuksista. Vapauttamista puolsi myös se, että hakijalla on läheisistään koostuva tukiverkosto. Vapauttamispäiväksi määrättiin 1.3.2017. - Uutiset
26.2.2016 8.48
Hovioikeuden ratkaisu autopurkaamotoimintaan liittyvästä ympäristön turmelemisesta – käräjäoikeuden tuomitsema menettämisseuraamus kumottiinHovioikeus katsoi, että A oli tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta jättänyt syytteessä tarkoitetulle kiinteistölle täynnä olevan jäteöljysäiliön vastoin ympäristönsuojelulain (86/2000) 7 §:ssä säädettyä maaperän pilaamiskieltoa ja jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa sekä sanotun jäteöljysäiliön, romuautoja, auton osia, romurenkaita ja metallijätettä vastoin jätelain 72 §:ssä säädettyä roskaamiskieltoa siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista, roskaantumista ja vaaraa terveydelle, ja tällä menettelyllään syyllistynyt ympäristön turmelemiseen. Syytteen osittaisesta hylkäämisestä huolimatta käräjäoikeuden tuomitsemaa 80 päiväsakkoa ei alennettu, mutta 4.000 euron menettämisseuraamus kumottiin, koska käräjäoikeus ei ollut voinut tuomiossaan poiketa syyttäjän hyödyn menettämistä koskevalle vaatimukselle esittämistä perusteista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 15.11
Hovioikeus: Käräjäoikeus tulkitsi väärin avioliittolain yhteisen kodin käsitettä – asia palautettiinKun puolisoilla voi avioliittolain esitöistä ilmenevällä tavalla olla useampi yhteiseksi kodiksi katsottava asunto, hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että puolisoilla oli Heinolan kiinteistöllä avioliittolain 24 §:ssä tarkoitettu yhteiseksi kodiksi tarkoitettu asunto. Seuraavaksi ratkaistavaksi tulisi kysymys siitä, oikeutetaanko toinen puoliso vaatimuksensa mukaisesti yksin jäämään asumaan Heinolan kiinteistölle avioliittolain 24 §:ssä säädetyin tavoin. Päädyttyään siihen lopputulokseen, ettei Heinolan kiinteistö ollut puolisoiden yhteinen koti, käräjäoikeus ei katsonut tarpeelliseksi lausua vaatimuksesta. Asia oli palautettava tältä osin käräjäoikeuteen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen, ks. KKO:2017:13) - Uutiset
25.2.2016 13.28
Hovioikeus: Työsopimus voitiin irtisanoa varoitusta antamattaKäräjäoikeus katsoi, etteivät A:n työsuhteen jatkamisen edellytykset olleet heikentyneet siinä määrin, ettei työsuhdetta olisi voitu kohtuudella jatkaa irtisanomisajan pituisen ajan. Näin ollen työnantajalla ei ollut työsopimuslaissa tarkoitettua erittäin painavaa syytä A:n työsopimuksen purkamiseen. Työnantajalla oli työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen irtisanomiseen. Koska A:n rikkomus oli ollut vakava ja A:n oli täytynyt tämä ymmärtää, työsopimus oli voitu irtisanoa työsopimuslain mukaista varoitusta antamatta. A:n työsuhde oli päätetty ilman irtisanomisaikaa. Työantaja oli siten velvollinen maksamaan A:lle täyden palkan irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 11.05
Hovioikeus äänesti lähestymiskiellostaA:n lausuman ja poliisin tutkintailmoitusten perusteella käräjäoikeus piti todennäköisenä, että B tulisi tekemään A:n henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Esitetty selvitys osoitti, että A:lla oli ollut perusteltu syy kokea B ja hänen käyttäytymisensä uhkaavana. Käräjäoikeus katsoi asiassa ilmenneitä olosuhteita kokonaisuudessaan tarkasteltaessa näytetyksi, että B oli tehnyt sellaisia A:han kohdistuneita tekoja ja uhkauksia, että lähestymiskiellon määrääminen oli perusteltua. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Ään., lainvoimainen) - Uutiset
25.2.2016 10.10
Käräjäoikeus purki 200.000 euron kiinteistönkaupan salaisen virheen vuoksi – hovioikeus perusteli lisää mutta ei muuttanut tuomiotaAlapohjan ja ulkoseinien alaosien mikrobivauriot olivat laadultaan sellaisia, että kiinteistön käyttö asumistarkoitukseen edellytti virheiden korjaamista ilman aiheetonta viivytystä. Virheiden korjauskustannukset olivat suuruusluokaltaan merkittävät ja olennaisesti suuremmat verrattuna siihen, mitä ostajat olivat voineet kauppaa tehtäessä otaksua joutuvansa rakennuksen kohtuullisina korjauskuluina maksamaan ottaen huomioon myyjän melko lyhyenä omistusaikanaan tekemät remontit. Hovioikeus katsoi, että kaupan kohteen virhettä oli pidettävä maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisena. Sen vuoksi asiassa oli edellytykset kiinteistön kaupan purkamiselle ostajien vaatimuksesta. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
25.2.2016 8.58
Hovioikeus sovitteli entisen toimitusjohtajan osakeyhtiölle maksettavaksi tuomitun jo käräjäoikeuden sovitteleman 200.000 euron korvauksen puoleen – toimitusjohtajan olisi tullut valvoa soranoton lupaehtojen noudattamistaA oli velvollinen korvaamaan yhtiölle aiheutuneena vahinkona ennallistamisvelvoitteen osalta 378.571,37 euroa ja yhteisösakon osalta 15.000 euroa eli yhteensä 393.571,37 euroa. A kertoi, että hän on eläkkeellä ja että vaadittu vahingonkorvaus ylittää hänen maksukykynsä. Asiassa ei tullut esiin seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä A:n ilmoituksen todenperäisyyttä. Ottaen huomioon A:n iän ja varallisuusaseman sekä sen, että A ei tavoitellut teollaan henkilökohtaista etua, hovioikeus katsoi, että vahingonkorvauksen tuomitseminen täysimääräisenä olisi kohtuutonta ja johtaisi A:n toimeentulon raunioitumiseen. Vahingonkorvausta oli tästä syystä soviteltava. Yhtiön varallisuusasemaa oli lähtökohtaisesti pidettävä siten hyvänä, ettei korvauksen sovittelu johda sen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kohtuullisena korvausvelvollisuuden määränä hovioikeus piti 100.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 16.30
Helsingin hovioikeus: Oikeudenkäyntiavustajan määrääminen rikosasian asianomistajalle oli mahdollista myös asianomistajan ainoastaan yhtyessä syyttäjän rangaistusvaatimukseenTapauksessa oli kysymys B:n syyksi väitetyistä A:han ja hänen tyttäreensä kohdistuneista laittomista uhkauksista. A oli pyytänyt, että hänelle määrätään oikeudenkäyntiä hovioikeudessa varten asianajaja X. Huomioon ottaen syytteessä tarkoitetun rikoksen vakavuus, A:n henkilökohtaiset olosuhteet ja hänen suhteensa epäiltyyn henkilöön sekä hovioikeuden arvioitavana olevan todistelun ja todistusharkinnan laatu, hovioikeus katsoi, että asiassa oli kokonaisuutena arvioiden edellytykset määrätä A:lle oikeudenkäyntiavustaja X. - Uutiset
24.2.2016 15.14
Hovioikeus: Ulosottomies ei voinut asettaa ulkomailla asuvalle henkilölle uhkasakkoaUhkasakon asettaminen tarkoitti tässä tapauksessa pakkokeinon kohdistamista ulkomailla asuvaan henkilöön ulkomailla sijaitsevan omaisuuden palauttamiseksi Suomeen, joka omaisuus ei sijaintimaassaan ollut ulosmitattuna Suomessa tehdyn päätöksen perusteella. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut ulosottomiehelle kansainvälisen toimivallan perustavaa liityntää, minkä vuoksi suomalainen ulosottomies ei voinut asettaa A:lle uhkasakkoa luovutusvelvoitteen tehosteeksi eikä siten hakea asetetun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Näin ollen käräjäoikeuden olisi A:n ulosottovalituksen johdosta tullut kumota ulosottomiehen uhkasakon asettamista koskeva päätös ja jättää tutkimatta ulosottomiehen hakemus asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemisesta. Käräjäoikeuden päätös oli siten kumottava ja uhkasakko poistettava. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 14.13
Hovioikeuskaan ei velvoittanut kaupunkia maksamaan korvauksia koulukiusaamisen uhrille – epilepsia ei voinut johtua kiusaamisestaHovioikeus totesi, että hovioikeudessa esitetyssä todistelussa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että koulu olisi laiminlyönyt kiusaamistilanteiden hoitamisen. Koulussa oli puututtu oppilaaseen kohdistuneeseen koulukiusaamiseen usein eri keinoin ja että toimenpiteitä oli tehty selvästi enemmän kuin kiusaamistapauksissa tavallisesti. Asiassa ei osoitettu, että esimerkiksi enemmillä kurinpidollisilla toimilla koulukiusaamista olisi voitu saada loppumaan. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 13.10
Hovioikeus selvitti asunto-osakeyhtiön osakkaan kustannuksella teettämien korjaustöiden tarpeellisuutta kun maksamattomien vastikkeiden vuoksi hallintaan otettu huoneisto vuokrattiinHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että asunto-osakeyhtiöllä oli ollut oikeus teettää osakkeenomistajan kustannuksella asunnossa suoritetut korjaustyöt asunnon saattamiseksi vuokraamista edellyttävään kuntoon. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 12.12
Hovioikeus tutki jälleen vanhemmat.com-sivuston verkkoviestejäB:n ei osoitettu olevan henkilötietolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä, joten asiassa eivät tulleet sovellettavaksi henkilötietolain säännökset. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu 13.5.2014 asiassa C-131/12 (ns. Google-tuomio) koskee hakukoneen ylläpitäjän velvollisuutta rekisterinpitäjänä poistaa internetin hakutuloksista muun muassa sellaiset linkit, jotka johtavat tarkasteluhetkellä henkilön kannalta vanhentuneita tai epäolennaisia tietoja sisältäville sivuille. Näin ollen B:n velvollisuutta tietojen poistoon vanhemmat.com-sivustolta ei voitu perustaa myöskään sanottuun rekisterinpitäjän velvollisuuksia koskevaan unionin tuomioistuimen ratkaisuun. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 11.11
Hovioikeus ja käräjäoikeus: Työsuhteen irtisanomiselle oli perusteet – työntekijän kuulemisella ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon osalta merkitystäKäräjäoikeus totesi, että työsuhteen irtisanominen edellyttää painavia syitä. Erityisesti näin on laita, kun työntekijälle ei ole annettu varoitusta. Toisaalta kantajan työ oli ollut varsin vastuullista ja luottamusta edellyttävää. Kantajan velvollisuuksien vastainen menettely oli jatkunut pidemmän aikaa. Se oli kohdistunut myös muihin työntekijöihin ja ollut osaksi laadultaan varsin vakavaa. Kokonaisuutena arvioituna käräjäoikeus katsoi, että työsuhteen irtisanomisen edellytykset olivat olleet olemassa. Sen vuoksi kanne, jossa vaadittiin 24 kuukauden palkkaa korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, oli hylättävä. Sillä, oliko työntekijää irtisanomisen yhteydessä kuultu TSL 9 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin, ei ollut irtisanomisoikeuden olemassaolon kannalta merkitystä. Näin ollen ei ollut tarpeen ottaa kantaa tätä seikkaa koskeviin väitteisiin. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 9.38
Hovioikeudessa pohdittiin ympäristön turmelemista – yhtiön kolmelle vastuuhenkilölle 50 päiväsakkoa ja yhtiölle 30.000 euron yhteisösakkoToimitusjohtaja A oli hovioikeudessa uskottavasti kertonut, että hän oli 1.10.2009 yhtiön toimitusjohtajana aloittaessaan pyrkinyt varmistamaan, että yhtiön lupa-asiat olivat kunnossa. Hänellä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus ja velvollisuus tarkemmin perehtyä yhtiön toimintaan sekä erityisesti sen ympäristölupaan ja riskiarviointiin yhtiön bisfenoli A:n laajamittaisen käytön kannalta toimittuaan yhtiön toimitusjohtajana jo noin puolentoista vuoden ajan ennen päästön tapahtumista. Hovioikeus hyväksyi näillä lisäyksillä käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen vastuun kohdentumisesta. Kokonaisarvioinnin perusteella, jossa otettiin huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys sekä muut tekoon ja tekijöihin liittyvät olosuhteet, A, yhtiön kehityspäällikkö ja ympäristövastaava B ja tuotekehitysjohtaja C olivat menetelleet törkeän huolimattomasti. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 8.22
Toisin kun käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön – 30 päiväsakkoa koveni vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaksi vankeudeksiHovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa suutelemalla lapsen paljasta sukupuolielintä useana eri kertana ja ottamalla ainakin kerran lapsen sukupuolielimen suuhunsa. Hyväksikäytön kohteena ollut lapsi oli tekoaikaan ollut 5-6-vuotias. Vastaajan myöntämän sukupuolielimen suutelemisen osalta asiassa oli kyse muuhun kuin suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien hellyydenosoitusten sallittavuudesta Suomen rikoslain kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 16.00
Hallintokantelulla ei ollut vaikutusta kanneaikaan – potilasvahingon kanneaika vanheni 3 vuodessa korvauspäätöksestäKäräjäoikeus totesi, että koska potilasvahinkolaissa ei ole kanneaikaa koskevaa erityissäännöstä, potilasvahinkoa koskevaan kanteeseen sovelletaan vakuutussopimuslain 74 §:n säännöstä. Kanneajan laskemisen kannalta merkitystä on sillä, milloin vakuutuksenantaja eli tässä tapauksessa Potilasvakuutuskeskus oli antanut päätöksensä. Sillä, milloin esimerkiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli antanut ratkaisun A:n hallintokanteluun, ei ollut kanneajan kannalta merkitystä. A oli nostanut asiassa kanteen yli viisi vuotta Potilasvakuutuskeskuksen viimeisen korvauspäätöksen antamisen jälkeen. Kannetta ei näin ollen nostettu vakuutussopimuslain 74 §:n mukaisessa kolmen vuoden määräajassa. Kanne oli hylättävä vanhentuneena. Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.37
Hovioikeus: Lähes arvottoman auton menettäminen valtiolle ei ollut kohtuutonta törkeän liikenteen vaarantamisen ja lukuisten muiden rikosten seurauksenaKäräjäoikeus totesi, että kun ajatellaan liikenneturvallisuutta ja ajoneuvoliikennettä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista sekä muiden tiellä liikkuvien henkeä, terveyttä ja omaisuutta, oli uusien rikosten ehkäisemiseksi tarpeen tuomita A:n omistama henkilöauto valtiolle menetetyksi. Hovioikeus totesi lisäksi, että auton kauppakirjan mukaan A oli 16.12.2013 ostanut auton 440 eurolla. Kauppakirjaan oli kirjattu, että auto myydään varaosiksi/purettavaksi. A ei esittänyt selvitystä siitä, että auto olisi hänelle välttämätön liikkumisväline. A:lla ei ollut ajo-oikeutta. Menettämisseuraamus ei ollut kohtuuton myöskään auton arvon ja A:n esittämän käyttötarpeen perusteella. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 14.17
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla määräaikainen työsuhde oli katsottu perustelluksi – yhtiön toimintatapamuutos aiheutti väliaikaisen lisätyön tarpeenHarkittaessa sitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy tehdä määräaikainen työsopimus A:n kanssa, ratkaisevaa oli se, oliko tarkoitettu perusteltu syy ollut olemassa työsopimuksen solmimishetkellä. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että yhtiössä 1.1.2013 tapahtunut makupalapakkauslähetysten toimintatapamuutos oli ollut omiaan aiheuttamaan lisätyötä ja häiriötilanteita yhtiön normaaliin toimintaan ja että A:n palkkaaminen lisätyövoimaksi tällaisesta muutosvaiheesta aiheutuvaan työhön oli ollut perusteltua. Yhtiöllä oli siten ollut perusteltu syy tehdä A:n kanssa määräaikainen työ sopimus. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
23.2.2016 13.22
Hovioikeus hylkäsi kavallussyytteen – sääskiansojen anastusta koskevaa päätöstä ei voitu todentaaHovioikeus katsoi selvitetyksi, että T Oy:n hyttysansoja oli ollut A:n hallussa kolme kappaletta. Korjauskelvottomasta hyttysansasta ilmoittaminen ja yhden hyttysansan huoltaminen ja palauttaminen yhtiölle sovitusti tukivat sitä seikkaa, ettei A:lla ollut anastustarkoitusta eikä asiassa muutoinkaan ilmennyt seikkoja, jotka antaisivat aihetta epäillä, että A:lla olisi ollut tarkoitus anastaa kysymyksessä olevaa omaisuutta. Pelkästään se seikka, että yksi hyttysansa oli jäänyt selvittämättömällä tavalla kateisiin ei ollut riittävä selvitys siitä, että A olisi anastanut omaisuuden itselleen. Näyttämättä siten jäi, että A olisi anastanut hyttysansan itselleen. Syyte kavalluksesta oli näin ollen hylättävä ja A oli vapautettava tuomitusta rangaistuksesta. (Vailla lainvoimaa 23.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 15.15
Käräjäoikeuksien laamannien esitys summaaristen asioiden käsittelystä Helsingin hovioikeuspiirissä käräjäoikeusverkostoa uudistettaessaHelsingin hovioikeuspiirin kaikkien käräjäoikeuksien laamannit sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni lähettivät maanantaina 22. helmikuuta 2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille esityksen, jossa otetaan kantaa summaaristen asioiden käsittelyyn tulevaisuudessa Helsingin hovioikeuspiirin alueella. - Uutiset
22.2.2016 13.28
Hovioikeus: Kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksiaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, että kuolinpesä oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n perusteella asian lopputulos huomioon ottaen velvoitettava korvaamaan A ja BS:lle kaksi kolmasosaa heidän oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeus oli määrännyt C:n palkkioksi 25.2.2015 päivätyn laskuerittelyn pohjalta ja siihen tehdyin muutoksin 11.613,72 euroa. Tähän määrään olivat sisältyneet myös tuomioistuinsovitteluun liittyneet kulut. Asianosaiset olivat olleet yhtä mieltä siitä, että sovitteluistuntoon liittyneet kulut olivat palkkiosta 7,84 tunnin ajankäyttöä vastaava osuus arvonlisäveroineen ja matkakuluista 98,90 euroa arvonlisäveroineen. Sovitteluun liittyvät kulut olivat siten yhteensä 1 192,01 euroa. Koska osapuolet vastaavat tuomioistuinsovittelussa itse omista oikeudenkäyntikuluistaan, kuolinpesää ei voitu velvoittaa maksamaan valtiolle sovitteluistuntoon liittyviä kustannuksia. Näin ollen kuolinpesä tuli velvoittaa korvaamaan valtiolle kaksi kolmasosaa 10.421,71 eurosta eli 6 947,81 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 13.00
Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä vapaudenriistosta 6 vuotta 2 kuukautta vankeutta ja vahingonkorvauksia 20.000 euroaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan käräjäoikeus katsoi, että syytteen tueksi oli esitetty varsin vakuuttava näyttö. Siitä, että B oli syyllistynyt törkeään raiskaukseen ja törkeään vapaudenriistoon syyksilukemisen yhteydessä mainituin tavoin, ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Käräjäoikeus katsoi, että teon vahingollisuuteen, sen vaikuttimiin ja teosta ilmenevään B:n syyllisyyteen nähden oikeudenmukainen rangaistus hänen syykseen luetun törkeän raiskauksen osalta oli kuuden vuoden vankeusrangaistus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiolauselmaa muutoin kuin vapaudenmenetysaikaa koskevalta osin. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 10.10
Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen kahden kaupungin välisessä julkisoikeudellisessa maksuvelvollisuusasiassaJämsän kaupungin vaatimus perustui siihen, että sen omistamassa sairaalassa oli tehty erikoissairaanhoidon toimenpiteitä Helsingin kaupungin asukkaille. Jämsän kaupungin vaatimukset perustuivat näin ollen terveydenhuoltolain säännöksiin. Koska kysymys oli kahden kaupungin välisestä julkisoikeudellista maksuvelvollisuutta koskevasta asiasta, asia kuului hallintoprosessissa ratkaistavaksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kun asia ei siten kuulunut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan, kanne tuli jättää tutkimatta. Näin ollen ei ollut perusteita myöskään asian lepäämään jättämiseen. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
22.2.2016 9.00
Yhteisasumisen edellytykset rikkonut puoliso häädettiin yhteisestä asunnostaVaimon kertomusta miehen väkivaltaisesta, uhkaavasta ja leimaavin sanankääntein nimittelevästä käyttäytymisestä ei ollut aihetta epäillä. Hän oli kertonut kokemuksistaan luontevasti ja ilman, että kertomuksen todenperäisyyttä olisi osoitettu tai yritetty osoittaa paikkansapitämättömäksi. Hänen mukaansa mies oli käynyt hänen kurkkuunsa käsiksi, raivonnut, hajottanut hänen makuuhuoneensa lukituksen, nimitellyt ja puhunut viitteellisesti hengen menettämisestä. Tämän takia ei ollut perusteltua oikeuttaa miestä jäämään asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa vaimoa muuttamaan sieltä, vaan yhteisasumisen edellytykset rikkoneen miehen oli perusteltua kantaa siitä tältä osin vastuu (avioliittolaki 24 § 1). Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 16.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajan palkanmaksun laiminlyöntien vuoksi ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyönantajalla, joka oli jättänyt maksamatta kantajan palkat usean kuukauden ajalta ja maksanut niitä useamman kerran työsuhteen aikana myöhässä, katsottiin tällä tavoin rikkoneen ja laiminlyöneen työsopimuksesta ja laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, ettei työntekijältä voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. (Vailla lainvoimaa 22.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 14.59
Hovioikeus vapautti kirvesmurhaajan elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen yli 19 vuoden vankeuden jälkeen – Rise ei puoltanutHelsingin hovioikeus hyväksyi 19.2.2016 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja murhasta. Hakija oli 25.12.1996 yhdessä kahden muun henkilön kanssa tahallaan tappanut uhrin potkimalla ja lyömällä uhria kirveellä päähän ja ylävartaloon. Teko oli ollut törkeä, koska se oli kohdistunut avuttomana lattialla maanneeseen uhriin. Hakijan ehdonalaiseen vapauttamista puolsi se, että hän oli suorittanut elinkautista vankeusrangaistusta huomattavan pitkän ajan, eli yli 19 vuotta. Vapauttamista puolsi myös se, että hakijan rangaistusajan suunnitelman tavoitteet olivat osittain edistyneet ja osittain toteutuneet. Hakijan ehdonalaiseen vapauttamista vastaan puhui muun ohella se, että hän oli vankeusaikana syyllistynyt useisiin rikkeisiin. Rikosseuraamuslaitos ei puoltanut vapauttamista. - Uutiset
19.2.2016 14.25
Ulkomaan komennukselle lähtemässä olleelle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä - työsuhdetta ei näytetty puretun yhteisymmärryksessä eikä koeaikaehdon soveltamisesta näytetty sovitunSiitä, että että työntekijä oli ilmoittanut lähtevänsä työmaalta, ei voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että työsuhde olisi päätetty yhteisymmärryksessä. Asiassa ei ollut myöskään esitetty riittävää näyttöä siitä, että koeaikaehdosta olisi sovittu ennen työsuhteen alkua tai myöhemminkään sen aikana. Työsopimusta ei siten ollut purettu koeaikana. Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiöllä olisi ollut oikeus kantajan työsuhteen purkamiseen. Kantajalle oli aiheutunut työsopimuksen purkamisesta haitallisia veroseuraamuksia, koska ulkomaantyöskentelyssä olennainen 6 kuukauden oleskelu ulkomailla oli jäänyt täyttymättä. Kantajalla oli oikeus KO:n tuomitsemaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.45
Hovioikeus: Yhdysvaltain kansalaisten yhdessä omistaman asunnon sijainti Suomessa oli riittävä liityntä Suomeen ja pesänjakajahakemus voitiin tutkia Suomessa eikä toimivaltaperuste ollut miehen kannalta kohtuuton – hakemus voitiin antaa tiedoksi miehelle suomen kielelläHO totesi tiedoksiannon virheellisyyttä koskevan väitteen osalta mm., ettei KO ollut menetellyt hakemuksen tiedoksiannossa virheellisesti ottaen vielä huomioon, että mies ymmärsi suomen kieltä eikä hän ollut kieltäytynyt ottamasta vastaan tiedoksiantoa suomen kielellä. Hän oli lisäksi antanut lausuman hakemuksen johdosta ja esiintynyt KO:ssa suomen kielellä. Suomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, että aviovarallisuuskysymyksellä oli selkeä liittymä Suomeen, koska yhdysvaltalaista ositusratkaisua ei tunnusteta Suomessa ja asianosaiset tarvitsivat riitaisessa tapauksessa joka tapauksessa tuomioistuimen päätöksen Suomessa sijaitsevan omaisuuden osittamista tai erottelua varten ja koska sanottu omaisuus ei ollut vähäarvoista. Yhdysvalloissa mahdollisesti vireillä oleva puolisoiden omaisuuden ositukseen liittyvä oikeudenkäynti ei estänyt pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen tutkimista Suomessa. Asian tutkiminen suomalaisessa tuomioistuimessa ei ollut kohtuutonta miehen kannalta. Espoon KO:lla oli ollut toimivalta tutkia pesänjakajan määräämistä koskeva hakemus. (Vaila lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.25
Ulkomaanmatka tai erehtyminen hovioikeudesta eivät käyneet perusteiksi palauttaa muutoksenhaun määräaikaaHelsingin HO totesi, ettei ulkomaanmatkaa voitu pitää laillisena esteenä. Sillä seikalla, että Kanta-Hämeen KO oli tyytymättömyyden ilmoittamisen määräajan jo kuluttua umpeen neuvonut hakijaa toimittamaan menetetyn määräajan palauttamista koskevan hakemuksensa Turun HO:lle, ei ollut merkitystä menetetyn määräajan palauttamista koskevassa arvioinnissa. Hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 13.00
Hihnassa ollut sekarotuinen koira puri juttelemaan pysähtynyttä miestä kasvoihin - koiranomistaja tuomittiin vammantuottamuksesta, mutta syyte eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiinKoiranomistajan katsottiin huolimattomuudellaan aiheuttaneen miehelle syytteessä kuvatut vammat, joita ei voitu pitää vähäisinä. Koiranomistajan käsitys siitä, että mies olisi kyyristynyt silittämään koiraa, vaikka koiranomistaja oli ilmoittanut miehelle koiran arkuudesta, ei ollut poissuljettua. Näin ollen näyttämättä oli jäänyt, että koiranomistaja olisi syyllistynyt eläimen vartioimatta jättämiseen ja syyte oli tältä osin hylättävä. Koiranomistaja tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan miehelle lääkäri- ja lääkekulujen lisäksi korvausta kivusta ja särystä 300 euroa ja pysyvästä haitasta 300 euroa. HO ei pitänyt rangaistusta liian ankarana. (Vailla lainvoimaa 18.2.2106) - Uutiset
19.2.2016 12.33
Käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen yhden tuomarin kokoonpanossa joten rikosasia palautettiinKäräjäoikeus oli, kohdan 4 syytteen hyläten, tuominnut A:n yhteiseen vankeusrangaistukseen hänen syykseen luetuista rikoksista kohdissa 1-3 ja 5-8. Rikoksista vakavin oli kohdan 1 mukainen oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen, jonka enimmäisrangaistus rikoslain 15 luvun 9 §:n mukaan on vankeutta kolme vuotta. Koska kysymys ei ollut myöskään mistään oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 6 §:n 1 momentissa erikseen luetelluista rikoksista, käräjäoikeus ei ollut päätösvaltainen ratkaisemaan asiaa yhden tuomarin kokonpanossa. (Vailla lainvoimaa 19.2.2016) - Uutiset
19.2.2016 11.47
Toimitusjohtaja joutui palauttamaan yli 75.000 euron erokorvauksen matkalaskuepäselvyyksien vuoksiToimitusjohtaja oli joutunut sopimuksentekotilanteeseen yllättäen ja valmistautumattomana. Hän ei kuitenkaan ollut tietämätön keskeisestä seikasta eli matkalaskuepäselvyyksistä. Vastuuvapauden epäämisen ja hallituksen luottamuksen menettämisen ei voitu katsoa tulleen hänelle yllätyksenä. Asiassa osoittautui myöhemmin, että A oli harhauttanut yhtiötä matkalaskujen tarkistamiseen liittyneen selvitystyön yhteydessä. Asiassa ei voitu todeta, että sopimus olisi syntynyt sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunniavastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Erokorvauksen palauttamista koskeva ehto oli sopimuksen teko-olosuhteissa tarkoituksenmukaisella tavalla turvannut molempien sopimuskumppanien aseman. Sopimus ei ollut alunperin eikä se ollut olosuhteiden muuttumisen vuoksi muuttunut kohtuuttomaksi kun asiaa tarkasteltiin siitä näkökulmasta että onko toimitusjohtaja, joka oli erehdyttänyt yhtiötä tekemällä vääränsisältöisiä matkalaskuja ja hankkinut yhtiön kustannuksella itselleen oikeudetonta taloudellista hyötyä ja joka oli asian selvittelyn yhteydessä hankkinut ja toimittanut yhtiölle tosiasioita vastaamatonta selvitystä, oikeutettu toimitusjohtajasopimuksen mukaiseen irtisanomiskorvaukseen. Yleisen oikeustajun mukaan tilannetta tuli tarkastella niin kuin käsillä olisi voimassa olevan sen laatuinen toimitusjohtajasopimuksen purkuperuste, joka sellaisenaan sulkee toimitusjohtajalta oikeuden sopimuksen mukaisiin irtisanomiskorvauksiin. Tästä syystä A:n kuittausvaatimuskaan ei menestynyt. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua. - Uutiset
19.2.2016 10.10
JSN: Salaiseksi julistetusta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäyttö- ja pahoinpitelytuomiosta kertonut lehti ei rikkonut hyvää journalistista tapaaUutinen perustui KO:n ratkaisun ja HO:n ratkaisun julkiseen osaan. Kantelijan mukaan uutinen oli virheellinen ja hän pyysi lehdeltä oikaisua. Kantelijan oikaisupyyntö perustui HO:n päätöksen salaiseksi julistettuun osaan, mutta hän ei esittänyt sitä lehdelle. Lehti ei katsonut aiheelliseksi tehdä oikaisua pelkästään kantelijan pyynnön perusteella. Lehti oikaisi tiedon välittömästi, kun sai varmistetun tiedon HO:n päätöksen salaiseksi julistetusta osasta. Lehti ei ollut rikkonut hyvää journalistista tapaa. (Ään 11-1) - Uutiset
19.2.2016 9.19
Hovioikeuskaan ei suostunut verkkoviestin jakelun keskeyttämiseen eikä määrännyt sitä poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävitettäväksiHovioikeus totesi muun muassa, että internetissä esitetyt mielipiteet ovat usein kärjekkäitä ja värittyneitä. Nyt esillä olevassa tapauksessa viestin sisältämät väitteet olivat varsin epämääräisiä ja niihin sisältyvät vihjaukset jäivät myös epämääräiselle tasolle lukuun ottamatta rikostuomiota, jonka valittaja oli myöntänyt oikeaksi. Hovioikeus katsoi, että hakemuksessa tarkoitetun viestin sisältöä ei voitu pitää kokonaisuutena arvioiden sillä tavoin ilmeisen lainvastaisena, että laissa säädetyt edellytykset viestin jatkelun määräämiselle keskeytettäväksi täyttyisivät. Kun hakemuksessa tarkoitetun viestin sisällön ei näytetty olevan lainvastainen, tuli vaatimus verkkoviestin määräämisestä poistettavaksi yleisön saatavilta ja hävittämisestä hylätä. Aihetta käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei siten tältäkään osin ollut. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 16.00
Henkilöön liittyvillä perusteilla irtisanotulle lähihoitajalle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestäKantajan ei ollut näytetty jatkuvasti laiminlyöneen työtehtäviään eikä olennaisella tavalla menetelleen työnantajan ohjeiden vastaisesti. Kantajan menettely asiakkaiden kuivittamisessa, lattialla makuuttamisessa, asentohoidossa, aamutoimissa, seurantaraporttien kirjausten tekemisessä hälytysrannekkeen poisottamisessa tai muutoinkaan ei ollut poikennut toisen yöhoitajan tai muissa vuoroissa työskennelleiden hoitajien työtavoista. Asiassa todistelussa esille tulleet normaalimenettelystä poikkeavat tapaukset olivat olleet yksittäisiä poikkeustapauksia. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 15.03
Pyörätuolista toista kaulalle puukolla iskenyt syyllistyi tapon yritykseenHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla uhria kaulavaltimon lähelle lyöneen, pyörätuolissa istuneen vastaajan katsottiin syyllistyneen pahoinpitelyrikoksen sijasta tapon yritykseen. Uhrille oli aiheutunut teräaseen viillosta kaulalle noin 3-4 senttimetriä pitkä ja 5-10 millimetriä syvä viiltohaava. Vastaaja tuomittiin 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 14.14
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että pikavipin takausjärjestely oli keinotekoinen ja perintäyhtiön kuluttajaan kohdistama velkomus siten selvästi perusteetonAsiassa oli arvioitava, oliko takauksen ottamisesta aiheutuneita kustannuksia pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitettuina luottokustannuksina. PIPA Business Oy:n vaatimus voisi olla selvästi perusteeton, jos oli ilmeistä, että takaussitoumus oli tosiasiassa vain näennäinen järjestely. Hovioikeus katsoi, että sopimusehtojen tarkoittamassa takauspalvelussa oli kyse keinotekoisesta järjestelystä, joka ei vastannut todellisuutta, ja jolla oli pyritty ainoastaan kiertämään kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä. Näin ollen PIPA Business Oy:n vaatimus oli kuluttajansuojalain pakottavien säännösten vastainen ja siten selvästi perusteeton. Syytä käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 13.00
Välisattuman vuoksi hovioikeus palautti vahingonkorvausasian käräjäoikeuteenKoska linja-auton tuhoutuminen oli A:n ilmoituksen mukaan tapahtunut vasta käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen, siihen ei puolin eikä toisin voitu vedota käräjäoikeudessa. Kyse oli sellaisesta välisattumasta, jonka perusteella A:n oli mahdollista vielä hovioikeudessa vaatia muuta kuin käräjäoikeudessa esitetyssä kanteessa tarkoitettua suoritusta. Kysymykset siitä, miten ja milloin linja-auto oli tuhoutunut, samoin kuin siitä, mikä vaikutus tällä seikalla on A:n oikeuteen saada vakuutusyhtiöltä vakuutussopimukseen perustuvaa korvausta, osoittautuivat hovioikeudessa riidanalaisiksi. Lisäksi kumpikin asianosaisista nimesivät hovioikeudessa sellaista todistelua, jota ei esitetty käräjäoikeudessa, sekä ilmoittivat varaavansa mahdollisuuden esittää tarvittaessa vielä lisätodisteluakin. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian valmistelun jatkaminen näiltä osin käy soveliaimmin käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 12.11
Hovioikeus katsoi ettei Bryssel I -asetus tullut asiassa sovellettavaksi ja takaisinsaantikanne voitiin maksukyvyttömyysasetuksen nojalla tutkia suomalaisessa tuomioistuimessaEY:n tuomioistuin on asiassa C-339/07 katsonut, että maksukyvyttömyysasetusta tulkittava siten, että sen jäsenvaltion, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu, tuomioistuimilla on toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista vastaajaa vastaan, jonka sääntömääräinen kotipaikka on muussa jäsenvaltiossa. Hovioikeus katsoi, että Bryssel 1 -asetus ei tullut asiassa sovellettavaksi. Pirkanmaan käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään valmistelun aikana esitetyn takaisinsaantivaatimuksen, ja koska muut siviilioikeudelliset vaatimukset oli saatettu tuomioistuimen tutkittavaksi samalla kertaa ja niillä oli läheinen liityntä G Oy:n konkurssimenettelyyn, käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään kanteen kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
18.2.2016 11.08
Hovioikeuksien uusi jatkokäsittelylupajärjestelmä kasvattanee kielteisten lupapäätösten osuutta noin 35 prosenttiinHovioikeuksissa vuodesta 2011 käytössä ollutta jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalaa laajennettiin 1. lokakuuta 2015. Hovioikeuksissa vuonna 2012 ratkaistuista asioista noin viidesosassa ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. Järjestelmän laajentamisen on uskottu kasvattavan kielteisten lupapäätösten osuuden noin 35 prosenttiin vuosittain ratkaistuista asioista. Jatkokäsittelylupajärjestelmä kattaa nykyään noin jopa 80-90 % asioista. Järjestelmän laajentamisen tavoitteena on ollut nopealla aikataululla kehittää ja tehostaa oikeudenhoitoa. Ehdotukseen kohdistui lain säätämisvaiheessa arvostelua vain vähän. - Uutiset
18.2.2016 9.09
Hovioikeus arvioi näyttöä moottoripyöräonnettomuudesta syntyneistä vahingoista toisin kuin käräjäoikeus – vakuutusyhtiö joutui maksamaan korvauksia tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuestaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus asiassa tulleen riittävällä tavalla näytetyksi, että A oli 27.5.2007 tapahtuneessa liikennevahingossa saamiensa vammojen johdosta tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. A:lle on aivovammasta ja kaularankavammasta aiheutunut pysyvä haitta, jonka haittaluokka on 12. A:n kanteessa yksilöidyt korvausvaatimukset olivat määrällisesti riidattomat. A:lla oli siten oikeus saada liikennevakuutuslain mukaisina korvauksina vaatimansa määrät tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta, ansionmenetyksestä ja hoitotuesta liikennevakuutuslain 12 a §:n mukaisine korotuksineen. (Vailla lainvoimaa 18.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 16.05
Hovioikeus huomioi myös vastaajan sairauden ja alensi vankeusrangaistusta ja muutti sen ehdolliseksiVastaaja oli syyllistynyt törkeään veropetokseen, kahteen törkeään kirjanpitorikokseen, rekisterimerkintärikokseen ja törkeään velallisen epärehellisyyteen. Käräjäoikeus katsoi, ettei vastaajan sairaus ollut laadultaan sellainen, että se olisi heikentänyt hänen kykyään noudattaa lakia. Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan 2 vuoden 4 kuukauden vankeuteen. Hovioikeus alensi rangaistuksen 2 vuodeksi vankeutta ja määräsi sen ehdolliseksi. - Uutiset
17.2.2016 15.11
Hovioikeus arvioi liikenneonnettomuuden seurauksena syntynyttä työkyvyttömyyttä ja maksettavia korvauksiaHovioikeus vahvisti, että A oli saanut 6.6.2008 tapahtuneen liikennevahingon seurauksena niskan retkahdusvamman, jonka seurauksena hän oli ollut pysyvästi työkyvytön 18.11.2008 asti. Lisäksi hovioikeus vahvisti, että A:n työkyvyttömyysaste liikennevahingon aiheuttaman niskan retkahdusvamman myöhäisvaikutusten johdosta oli 25 prosenttia 19.11.2008 lukien toistaiseksi, minkä perusteella hänellä oli oikeus saada If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ltä liikennevakuutuslain mukaiset korvaukset hänelle aiheutuneista henkilövahingoista. Liikennevahingosta johtuvan pysyvän haitan luokka oli 4. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 14.45
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ratkaisut ajalta 20.11.–26.11.2015 koskevat muun muassa rikosseuraamuksen valintaa, velallisen erottamisetua ulosmittauskessa, muutoksenhaun täydentämistä sekä uskotun miehen määräämistä. - Uutiset
17.2.2016 12.57
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä lahjuksen antamisesta Patria - Kroatia -lahjusasiassaKäräjäoikeus oli ratkaisussaan 16.2.2015 tuominnut kaksi henkilövastaajaa törkeästä lahjuksen antamisesta ehdollisiin 1 vuoden ja 8 kuukauden vankeusrangaistuksiin ja Patria Land Services Oy:n maksamaan yhteisösakkoa 297.000 euroa. Hovioikeus totesi, että syyttäjän näyttövelvollisuuteen kuuluu lahjusrikoksen tunnusmerkistötekijöiden, kuten lahjuksen lupaamisen toteen näyttäminen. Syyttäjän esittämä näyttö perustui keskeisin osin yksittäisiin kirjallisiin todisteisiin, lähinnä sähköposti- ja tekstiviesteihin. Viestien ulkomaalaisia lähettäjiä tai vastaanottajia ei kuultu jutussa henkilökohtaisesti. Hovioikeus katsoi, ettei syyttäjän vetoamasta kirjallisesta todistelusta muodostunut kokonaisuutta, joka osoittaisi syytteen toteen. Lahjuksen lupaamista koskeva syyte oli siten näyttämättömänä hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 11.12
Työnantajan epäasiallisen kohtelun ja suoranaisen kiusaamisen seurauksena masentuneella työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä ja oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestäTyöntekijään katsottiin kohdistuneen työnantajien edustajien, erityisesti kantajan esimiehen taholta, vakavaa ja toistuvaa epäasiallista kohtelua ja että kantajalle oli aiheutunut kohtelun seurauksena työuupumus ja vakava masennustila, josta tapahtuneen toipumisen jälkeen sairauden uusiutumisriski oli ollut korkea. Työnantajan edustajien oli tullut tätä taustaa vasten tiedostaa, että epäasiallisen kohtelun jatkuessa riski kantajan sairastumisesta uudelleen olisi huomattava. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
17.2.2016 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi etteivät myyjät olleet luopuneet elinikäisestä asumisoikeudestaan konkludenttisesti kun eivät asuntoa käyttäneetKiinteistöön kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudesta on mahdollista luopua nimenomaisesti tai konkludenttisesti. Myyjät olivat vuonna 2012 nimenomaisesti ilmoittaneet, että he eivät halua luopua asuntoon kohdistuvasta käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Pelkästään se, että myyjät olivat muuttaneet ainakin osaksi sosiaalisten syiden vuoksi kiinteistöltä pois, ei tarkoittanut sitä, että he olisivat luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan pysyvästi. Hovioikeus katsoi, että myyjien käyttäytymisestä ei ollut pääteltävissä, että he olisivat myöskään konkludenttisesti luopuneet käyttö- ja hallintaoikeudestaan. Sopimus ei pelkästään sen vuoksi, että myyjät olivat asuneet talossa 10 vuoden ajan ja olleet sen jälkeen viisi ja puoli vuotta käyttämättä nautintaoikeuttaan, ollut muuttunut ostajalle kohtuuttomaksi. Asiassa ei esitetty muitakaan syitä sille, että käyttö- ja hallintaoikeutta koskeva sopimusehto olisi ostajan kannalta kohtuuton. (Vailla lainvoimaa 17.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 17.09
Hovioikeus: Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun henkilön Facebook-kuvan uutisen yhteyteen liittänyt vastaaja syyllistyi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen - asianomistajalla oli oikeus korvaukseen kärsimyksestäJoukkotiedotusvälineet olivat julkaisseet tuomiosta uutisoidessaan A:n nimen. Linkittäessään uutisen Pedofilian uhrien puolesta -Facebook-ryhmään, vastaaja oli lisännyt uutisen yhteyteen A:sta kuvan, josta tämä on selkeästi tunnistettavissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä 40 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle 1 000 euroa kärsimyksestä. Vastaajan menettely oli ylittänyt selvästi sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Menettely oli ollut tahallista. Kyseessä ei ollut RL 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettu kieltoerehdys. Asianomistajan vastaajan tekoa edeltävä käyttäytyminen ei myöskään merkinnyt RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitettua perustetta jättää vastaaja rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan asianomistajalle maksettavaksi tuomitun korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Ks. KKO:2018:51, HO:n tuomiolauselmaa ei muutettu.) - Uutiset
16.2.2016 16.00
Hovioikeuden tuomio purettiin ja oikaistiin syyttäjän vaatimuksesta kun vastaaja oli esiintynyt väärällä nimelläK:n käsitteleminen oikeudenkäynnissä väärällä nimellä oli johtunut hänen omasta syystään. Tuomio voitiin siten purkaa ja välittömästi oikaista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.35
Hampun siemeniä Alankomaista lähetetyssä takissa vastaanottanut syyllistyi huumausainerikoksen valmisteluunEsitetyn näytön valossa asiassa ei ollut jäänyt järkevää epäilyä siitä, etteikö vastaaja ollut se henkilö, joka oli pyytänyt hampun siemenet toimittamaan ja ne maahan tuonut. Kun otettiin huomioon se, että vastaaja oli tuonut maahan suuren määrän hampun siemeniä, voitiin tästä riittävällä varmuudella päätellä, että hän oli tuonut siemenet maahan viljelläkseen hamppua huumausaineena käytettäväksi. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 14.14
Hovioikeus arvioi oheishuoltajuuden tarvetta samoin kuin käräjäoikeus – oheishuoltajuuden määrääminen äidin lyhytaikaiselle seurustelukumppanille ei ollut yksiselitteisesti lapsen edun mukaistaHovioikeus katsoi, että lapsen etu ei tällä hetkellä yksiselitteisesti edellyttänyt oheishuoltajan määräämistä lapselle. Erityistä lapsen tarpeista lähtevää perustetta määrätä D oheishuoltajaksi ei ollut, kun otettiin huomioon, että äidin A:n ja D:n suhde oli vielä verraten lyhyt. Oheishuoltajan määräämistä vastaan puhui osaltaan myös se, että isän B:n elämäntilanne oli jossain määrin parantunut ja hän oli alkanut tavata lastaan. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.58
Hovioikeus: Liiketoiminnan laajuuteen nähden syyksi luettu menettely ei kokonaisharkinnassa puoltanut käräjäoikeuden määräämää 3 vuoden liiketoimintakieltoaTässä tapauksessa A:n syyksi oli luettu teko, joka käsitti osakeyhtiörikoksen ja velallisen epärehellisyyden, sekä kirjanpitorikos. A:n oli pitkän ajan kuluessa katsottu siirtäneen yhtiöstä varallisuuspiiriinsä noin 32.400 euroa sekä laiminlyöneen pitkäaikaisesti yhtiön kassakirjanpidon pitämisen. Teolla aiheutetun vahingon määrä suhteessa yhtiön kokonaisvelkamäärään oli katsottu vähäiseksi. Tuomiosta ilmeni, että yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli ollut 513.683 euroa ja vuonna 2012 se oli ollut 492.654 euroa. Liiketoiminnan laajuuteen nähden A:n syyksi luettu menettely ei kokonaisharkinnassa puoltanut liiketoimintakiellon määräämistä. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 12.14
Kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemä pesäosuuden luovutus ei ollut sitova eikä siten aiheuttanut vahingonkorvausvelvollisuutta – oikeustoimilaki tai kauppalaki eivät soveltuneet tapaukseenTulkintasuositus on, että aina silloin kun perintöosuuksien luovutukset asiallisesti korvaavat perinnönjaon, ne tulisi tehdä perinnönjaon muodossa. Pesäosuuden luovutusta tarkoittavan perinnönjakokirjan jäätyä allekirjoittamatta B oli jatkanut pesänjakajan hakemista ja oli siten käräjäoikeuden käsityksen mukaan osoittanut käytöksellään ettei ollut pitänyt pesäosuuden luovutusta ja siten perinnönjakoa tehtynä. Pesänjakajan tehtyä jaon ja annettua jakokirjan A ja B olivat allekirjoittaneet hyväksymisilmoituksen ja siten hyväksyneet pesänjakajan tekemän jaon ja sitoutuneet olemaan moittimatta sitä. Käräjäoikeus katsoi siten sekä A:n että B:n oman jaon jälkeisen käytöksen perusteella näytetyksi, että he eivät olleet pitäneet kuolinpesän yhteishallintoa purkautuneena jo aiemmin allekirjoittamattoman perinnönjakokirjan perusteella tai jollain muulla perusteella. Vaikkakin sovintojaon toteutumisen ehtona olleet taulut ja korut oli luovutettu, käräjäoikeus katsoi ettei yksistään sillä perusteella allekirjoittamatta jäänyttä perinnönjakokirjaa tullut pitää pätevänä ja osapuolia sitovana tapahtumien kokonaiskuva huomioon ottaen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja johtopäätökset. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 11.47
Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä julkisyhteisön korvausvastuuta koskevaa kannetta sillä perusteella ettei kantajalla ollut oikeutta vaatia anniskeluasiassa korvaustaHovioikeus totesi, että vahingonkorvauslaissa ei ole säännöksiä siitä, kuka on oikeutettu vaatimaan vahingonkorvausta. Näin ollen lainmukaisen korvausvastuun edellytyksiä arvioitaessa ratkaisevaa on se, täyttyvätkö vahingonkorvauslaissa asetetut edellytykset aiheutuneen vahingon korvaamiselle. Käräjäoikeuden ei siten olisi tullut hylätä A:n kannetta ottamatta ensin kantaa vahingonkorvauslain mukaisen korvausvastuun asiallisten edellytysten täyttymiseen. Hovioikeus kuitenkin hyväksyi käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen, jolla kanne hylättiin. Aluehallintovirasto ei ollut anniskelulupa-asiassa julkista valtaa käyttäessään tehnyt sellaista virhettä tai laiminlyöntiä, josta se olisi korvausvelvollinen. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 11.10
Ravintolatappeluun osallistunut syyllistyi vammantuottamukseen - ulkopuolisella asiakkaalla oli oikeus vahingonkorvauksiin silmään lentäneestä kaulaketjustaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla ravintolatappeluun osallistunut ja vammantuottamuksesta tuomittu vastaaja oli tuomittu korvaamaan ravintolassa asiakkaana olleelle tilapäisestä haitasta ja silmävamman aiheuttamasta masennuksesta yhteensä 5 000 euroa, pysyvästä haitasta ja kosmeettisesta haitasta yhteensä 10 000 euroa ja aurinkolasien hankkimisesta 200 euroa. Ansion menetyksestä tuomittua 10 624,49 euron korvausta alennettiin 72,31 euroon. (Vailla lainvoimaa 16.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 7.59
Käräjäoikeus sovitteli törkeästä liikenteen vaarantamisesta syntynyttä vahingonkorvausta puoleen – hovioikeuden mukaan sovittelulle ei ollut perustettaOttaen huomioon A:n tulojen pienuus, se että teko oli johtunut törkeästä huolimattomuudesta eikä tahallisuudesta, ja että korvauksen saajana oli vakuutusyhtiö, käräjäoikeus kohtuullisti 38.391,19 euron korvauksen puoleen. Hovioikeuden mukaan A:n tämänhetkinen työttömyys ja huono taloudellinen tilanne sinänsä puoltaisivat sovittelua. Toisaalta A:lla voitiin olettaa olevan ikänsä, koulutuksensa ja aikaisemman työkokemuksensa perusteella hyvät mahdollisuudet työllistyä tulevaisuudessa. A:n terveydentilassakaan ei selvitetty olevan mitään sellaista, mikä sanottavasti heikentäisi hänen työllistymistään. Nämä seikat puhuivat sovittelua vastaan. Samoin sovittelua vastaan puhui hänen menettelynsä moitittavuus. Hänen syykseen oli luettu törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, jossa hän ohitustilanteeseen liittyvällä huomattavalla riskinotollaan oli aiheuttanut vakavia seurauksia ja vaarantanut oman ja muiden tiellä liikkuvien hengen. Sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja keskenään punnitessa hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioiden siihen, että täyttä korvausvelvollisuutta ei voitu pitää A:n kannalta kohtuuttoman raskaana. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 16.00
Tapon yrityksestä tuomittu velvoitettiin suorittamaan asianomistajalle vatsan uusintaleikkauksen (tyräleikkauksen) aiheuttamasta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta lisäkorvausta 2 000 euroaPysyvän haitan poistamisen leikkauksella katsottiin olleen sellainen olosuhteiden olennainen muutos, jota rikosoikeudenkäynnin yhteydessä ei ollut voitu ennakoida. Asianomistajalla oli siten oikeus saada lisäkorvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2106) - Uutiset
15.2.2016 14.14
Edunvalvonnan jatkamista koskeva juttu palautettiin takaisin käräjäoikeuteen kun asiassa ei ollut esitetty lääkärinlausuntoa edunvalvonnan tarpeesta eikä kuultu häntä henkilökohtaisestiOikeudenkäyntiasiakirjoista ilmenevän A:n vastustuksen ja neuropsykologin lausunnon perusteella sekä A:n henkilökohtaisen kuulemisen ja lääkärinlausunnon puuttumisen vuoksi A:n edunvalvonnan tarve ja sen mahdollinen laajuus oli jäänyt asiassa epäselväksi. Holhoustoimesta annetun lain 78 §:n säännöksestä ilmenevä oikeusohje sekä holhousoikeudessa noudatettava itsemääräämisoikeuden periaate huomioon ottaen käräjäoikeuden olisi tullut selvittää A:n edunvalvonnan määräämisen edellytyksiä tarkemmin. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 12.05
Hovioikeus: Osakkeenomistajat eivät voineet tehdä päätöstä yhtiön omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin kun yhtiötä ei ollut vielä poistettu rekisteristäAsiassa oli kysymys siitä, voidaanko yhtiön omaisuus luovuttaa konkurssiin kaikkien osakkeenomistajien yhtiökokouksessa tekemällä yksimielisellä päätöksellä tilanteessa, jossa yhtiö oli maksukyvytön ja ylivelkainen, yhtiöllä ei ollut hallitusta eikä selvitystila tullut yhtiön ylivelkaisuuden johdosta kysymykseen. Asiassa oli riidatonta, että yhtiö oli vielä kaupparekisterissä, eikä sen poistamista sieltä ollut haettu. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei käräjäoikeus voinut tutkia hakemusta. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 11.45
Helsingin hovioikeudelta välituomiot ja tuomiot pitkään jatkuneessa Superfast-alusten merimiesten työkiistassa (II vaihe) - hovioikeus sovelsi Saksan lakia katsoen irtisanomiset Saksan siviililain BGB 613 a §:n perusteella tehottomiksiHelsingin HO antoi 12. helmikuuta useita osapäätöksiä (välituomiot ja tuomiot) keväällä 2009 vireille tullessa asiassa (Merimiehen työsuhteen päättäminen), jossa on ollut kyse 38 saksalaisen merimiehen työsuhteen ja palkan maksun jatkumisesta Superfast-alusten myynnin yhteydessä vuonna 2006. Nyt annetuissa jutun II vaiheen ratkaisuissa oli kyse mm. siitä, oliko irtisanominen ollut kantajien väittämällä tavalla Saksan lain mukaan tehoton ja oliko Baltic SF velvollinen jatkamaan kantajan työsuhdetta samoin ehdoin kuin ennen irtisanomista. Kysymys oli myös siitä, syrjäyttikö työehtosopimuksen lakiviittaus normihierarkia-asemansa vuoksi työsopimukseen yleissopimuksen 6 artiklan nojalla sovellettavan, siis tässä tapauksessa Saksan lain, kanteen oikea-aikaisuudesta, Saksan siviililain BGB 613 a §:n soveltamisesta, liikkeen luovutuksesta ja työntekijän velvollisuudesta ilmoittautua työhön. - Uutiset
15.2.2016 11.18
Ei suostunut keskustelemaan työasioista lounastauolla - työnantajan palkanmaksuvaatimukset lounastauon ajalta hylättiinTyöntekijän (koulutukseltaan OTM) katsottiin olleen työnantajan käytettävissä myös silloin kun hän oli ollut kunnantalon toimipisteen sosiaalitiloissa. Sen osalta, ettei työntekijä ollut suostunut joitakin kertoja keskustelemaan työasioista lounasajalla KO oli katsonut, ettei työntekijän menettely ollut asianmukaista. Ottaen kuitenkin huomioon, sen että ohjeistusta lounastauolla hoidettavista asioista ei ollut ja sen, että kysymys oli ollut joitakin kertoja toistuneesta asiasta, KO oli katsonut, että kysymys oli ollut huolimattomuudesta. Huolimattomuus ja mahdollisesti aiheutunut vahinko olivat kuitenkin olleet niin vähäisiä, ettei niillä ollut merkitystä asian lopputuloksen kannalta. Työntekijän katsottiin olleen työnantajan käytettävissä ruokataukojensa aikana ja kanne oli sen vuoksi hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 10.21
Hovioikeus arvioi konkurssipesänhoitajan esteellisyyttäAsianajaja A oli antaessaan suostumuksensa pesänhoitajan tehtävään ilmoittanut, että hänen tiedossaan ei ollut konkurssilain 8 luvun 5 §:n mukaista estettä tehtävään. Lisäksi hän oli esteellisyysväitteen johdosta antamassaan lausumassa todennut, ettei hän ollut kokenut rikostutkinnassa olleita puheluja uhkaavina eikä hänellä ollut asiassa vaatimuksia. Rikostutkinnan kohteena olleet puhelut oli soitettu vasta sen jälkeen, kun A oli antanut suostumuksensa pesänhoitajan tehtävään. Tähän nähden ja kun asiassa ei tullut ilmi muitakaan syitä epäillä A:n sopivuutta pesänhoitajan tehtävään, käräjäoikeuden määräystä pesänhoitajasta ei ollut edellytyksiä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 9.06
Käräjäoikeus ei olisi saanut välipäätöksellään hylätä asuntokaupan virheitä koskevaa myyjiin kohdistunutta kannetta väärän vastaajan perusteellaKäräjäoikeus totesi, että asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:ssä säädetyllä yhtiön kunnossapitovastuulla on nyt ratkaistavana olevassa asiassa merkitystä. Yhtiön kunnossapitovastuu on oikeudellisesti vaikuttava vastaajien mahdolliseen vastuuseen nähden ja muodostaa esteen vaatimusten esittämiselle vastaajia kohtaan. Mahdolliset virheet eivät kuulu vastaajien vastuulle ainakaan ennen kuin selviää, jääkö yhtiön vastuun selvittämisen jälkeen enää mitään myyjän vastattavaksi kuuluvaa virhettä. Hovioikeuden mukaan kaupan purkuvaatimus, kauppahinnan alennusvaatimus tai asuntokauppalain 6 luvun 17 §:n mukainen vahingonkorvausvaatimus voidaan kohdistaa vain myyjään. Virheen olemassaolon, sen korjauskustannusten, varsinkin ottaen huomioon asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuu, ja virheen olennaisuuden harkitseminen on tuomioistuimen harkintavaltaan kuuluva asia, josta asianosaiset esittävät näyttönsä. Käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä kannetta mainitsemillaan perusteilla. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
15.2.2016 8.00
Ohi sujahtaneen poliisin siviili-Golfin perään kaahaamaan lähtenyt "köröttelijä" tuomittiin törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 40 päivän vankeusrangaistukseen - elinsiirron saaneen vaimon terveys, maalla asuminen ja 6 lasta eivät käyneet perusteeksi määrätä ajokieltoa ehdollisenaEnimmillään vastaaja nopeus oli ollut ohitustilanteessa noin 190 kilometriä tunnissa. KO oli katsonut, että miehen syyksi luetun teon arvioinnissa ei ollut keskeistä se, mikä nopeus oli ollut enimmillään. Olennaista oli että mies käyttänyt erittäin kovaa nopeutta hyvin pitkän matkan, Iittalan kohdalta Pirkanhovin kohdalle ja vielä sen jälkeenkin. Miehen kyydissä oli ollut vaimo, jolle oli juuri tehty elinsiirto, ja kaksi lasta. Mies oli itse kertonut, että autossa oli viallinen rengas. Miehen ajonopeudelle ja ohittelulle ei ollut mitään järjellistä syytä. Nämä seikat huomioon ottaen mies oli tuomittava vankeusrangaistukseen. Ottaen huomioon teon törkeysarvostelussa kerrotut seikat eli pitkä ajomatka, kyydissä olleet henkilöt sekä viallinen rengas, josta vastaaja oli ollut tietoinen, ajokieltoa ei voitu määrätä ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 15.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 16.00
Hovioikeus tulkitsi uuden isyyslain voimaanpanolakia – kannetta ei ollut nostettu liian myöhään ja oikeusgeneettinen isyystutkimus määrättiin suoritettavaksiKäräjäoikeus oli hylännyt A:n kanteen isyyden vahvistamisesta isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) nojalla liian myöhään nostettuna. Uuden isyyslain (11/2015) säännös huomioon ottaen A:n kanne tuli tutkia isyyslain voimaanpanosta annetun lain 7 §:n 2 momentin (701/1975) mukaisen kanteen noston määräajan umpeutumisesta huolimatta. Asiassa oli isyyden vahvistamisen osalta sovellettava kanteen vireille tullessa voimassa olleita isyyslain (700/1975) säännöksiä. Oikeusgeneettisen isyystutkimuksen tekemistä voitiin pitää isyyslain 4 luvun 30 §:ssä ja oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitetuin tavoin tarpeellisena asian selvittämiseksi. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 15.15
Hovioikeus muutti törkeästä kirjanpitorikoksesta tuomitun 80 päivän vankeuden yhdyskuntapalveluksiHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A:n aikaisemmat rikokset, joista A oli tuomittu yli kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja jotka olisi voitu käsitellä samalla kertaa tämän asian kanssa, olivat esteenä vankeusrangaistuksen määräämiselle ehdolliseksi. A oli jo suorittanut hänelle aiemmin tuomitun vankeusrangaistuksen, jonka tuomitsemisesta sekä perusteena olleista rikoksista oli kulunut jo useita vuosia. Syyttäjä ei vastustanut A:n tuomitsemista yhdyskuntapalveluun. Hovioikeus katsoi, että yhdyskuntapalvelulle ei ollut rikoslain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua estettä, joten A tuomittiin vankeuden sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 14.19
Perättömät lastensuojeluilmoitukset tehnyt sisar tuomittiin kahdesta kunnianloukkauksesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin perheelleNainen, joka oli tehnyt sekä kirjallisesti että puhelimitse aiheettomat ja paikkansa pitämättömät lastensuojeluilmoitukset sisarensa perheestä, tuomittiin kunnianloukkauksesta 40 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan perheen jäsenille kärsimyksestä aiheuttamansa vahingon. Valheelliset ja halventavat väitteet ulkopuoliselle taholle esitettynä täyttivät kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Järkevää epäilyä ei ollut jäänyt siitä, että ilmoitusten tekijä olisi ollut joku muu kuin perheen äidin sisar. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
12.2.2016 10.13
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että kaupungille annettu takaus oli rauennut rakennusurakan haltuunottokatselmuspöytäkirjan merkinnästä huolimattaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei haltuunottokatselmuksessa pöytäkirjaan tehty kirjaus ollut merkinnyt takaussopimuksen mukaisen kirjallisen vaatimuksen esittämistä takauksen antajalle A:lle. Sastamalan ilmoitus oli tehty suullisesti katselmuksessa ja se oli muiden asioiden ohella kirjattu katselmuksessa pidettyyn pöytäkirjaan, jonka tarkastajana A:n edustaja V oli toiminut. Kyseisellä pöytäkirjamerkinnällä ei ollut sitä oikeudellista vaikutusta kuin kirjallisella ilmoituksella, jollaisen Sastamala oli riidattomasti tehnyt eräpäivän jälkeen. Näin ollen sanottu takaus oli rauennut. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 16.00
Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen soveltaminen ei ollut OikTL 36 §:ssä ja TSL 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta tai hyvän tavan vastaista - yhtiö ei voinut vasta hovioikeudessa vedota OikTL 33 §:ssä tarkoitettuun pätemättömyysperusteeseen tai TSL 2 luvun 2 §:n 3 momentin (55/2001) vastaiseen työntekijöiden epätasa-arvoiseen palkkaukseenHO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut, joissa oli katsottu, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliitteen P liitteen soveltaminen ei ollut OikTL 36 §:ssä ja TSL 10 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuutonta tai viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitetulla tavalla hyvän tavan vastaista. Käsittelyratkaisussaan HO katsoi, ettei yhtiö ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se olisi voinut vedota OikTL 33 §:ssä tarkoitettuun pätemättömyysperusteeseen tai TSL 2 luvun 2 §:n 3 momentin (55/2001) vastaiseen työntekijöiden epätasa-arvoiseen palkkaukseen jo KO:ssa tai että sillä olisi ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 14.15
Hovioikeus: Uudessa velkajärjestelyn maksuohjelmassa tuli huomioida hakijan työsuhteen päättyminen - puolison kasvaneiden lääkemenojen osalta maksuohjelman muuttamiseen ei ollut aihettaHO katsoi, että hakijan vahvistettua maksuohjelmaa tuli muuttaa siten, että hänen työsuhteensa päättyminen 16.7.2015 otetaan huomioon hänen maksukykyään arvioitaessa. Hakijan maksukyky tuli arvioida uudelleen 1.5.2015 lukien. Myös maksuohjelman kesto tuli arvioida uudelleen. Ottaen huomioon, että velallisen maksukyvyn arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa on otettava huomioon kaikki VJL 4 §:ssä mainitut velallisen taloudelliseen asemaan vaikuttavat seikat, sekä se, että tavanomaiset terveydenhoitomenot sisältyvät välttämättömiin elinkustannuksiin, ei hakijan maksuohjelman muuttamiseen puolison kasvaneiden lääkemenojen osalta ollut ilmennyt aihetta. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 13.21
Haulikko laukesi asunnossa tapahtuneessa sanaharkkatilanteessa - hovioikeus arvioi vaaran vakavuutta eikä muuttanut käräjäoikeuden tuomiotaHO katsoi teko-olosuhteet huomioon ottaen, että asianomistajat olivat olleet konkreettisessa vaarassa saada osuman vastaajan törkeän huolimattoman vahingonlaukauksen johdosta. Vastaaja oli siten menettelyllään syyllistynyt KO:n hänen syykseen lukemaan vaaran aiheuttamiseen. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 13.04
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi velkajärjestelylle olevan painavat syyt esteistä huolimatta – yleinen maksumoraali ei edellyttänyt hakemuksen hylkäämistäHovioikeuden mukaan velallisen toimenpiteet velkojen maksamiseksi puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Lisäksi velkajärjestelyllä oli huomattava merkitys hänelle. Toisaalta velkajärjestelyllä ei ollut velkojille suurta merkitystä. Toisin kuin käräjäoikeus oli katsonut velkajärjestelyn esteen laadusta huolimatta yleinen maksumoraali ei tässä tapauksessa edellyttänyt hakemuksen hylkäämistä. Kokonaisuutena arvostellen velkajärjestelyn myöntämiselle oli velkajärjestelylain 10 a §:n tarkoittamat painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 12.21
Naisen ei näytetty kavaltaneen aviopuolisonsa varoja yhteiseltä tililtä - syyte hylättiinKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että nainen olisi anastanut aviopuolisoiden yhteiseltä tililtä väitetyt miehen rahavarat 949,64 euroa miehen ulkomaan matkan aikana. Syyte kavalluksesta ja miehen esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 11.2.2106) - Uutiset
11.2.2016 11.27
Käräjäoikeuksien määrää vähennetään 27:stä 20:een – Tuomariliitto pelkää oikeusturvan puolesta, Asianajajaliitto vaatii karsitulta verkostolta parempaa tehokkuuttaOikeus- ja työministeri Jari Lindström on päättänyt käräjäoikeusverkoston tulevista tuomiopiireistä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus eduskunnalle antaa syksyllä. Uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018. Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa. Erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle: Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan. Erillisiä istuntopaikkoja jää 12 paikkakunnalle: Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki. - Uutiset
11.2.2016 11.14
Häiriköivästä kaupungin viljelyspalsta-alueen haltijasta tehty erottamis- ja palstan irtisanomisvaatimus olisi tullut tutkia käräjäoikeudessa - hovioikeus palautti asianYhdistyksen puheenjohtaja oli KO:lle tekemässään haastehakemuksessa muun ohella vaatinut yhden viljelyspalsta-alueen jäsenen erottamista ja palstan irtisanomisen vahvistamista. Täydennyksessään hän oli kertonut vastaajan häiriköinnistä ja vaatinut vastaajan tuomitsemista sakkorangaistukseen. HO katsoi, että vaatimukset ja niiden perusteet olivat olleet riittävässä määrin nähtävissä haastehakemuksesta ja sen täydennyksestä sekä niiden liitteistä. HO katsoi, ettei haastehakemus ollut niin puutteellinen, ettei se olisi kelvannut oikeudenkäynnin perustaksi. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 10.37
Hovioikeus: Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa täytäntöönpanoriidassa ei voitu vahvistaa vähäistä suurempia tapaamisajan ja -paikan muutoksiaKun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan täytäntöönpanopäätöksessä vaaditut määräykset eivät olleet vähäisiä, HO katsoi, ettei edellytyksiä muutosten tekemiselle ollut. Porrastettujen aikojen ja tapaamispaikan muutoksessa ei ollut kysymys vain välttämättömien käytännön järjestelyjen täsmentämisestä tai tarkistamisesta, vaan sellaisesta laajemmasta tapaamisoikeuden muuttamisesta, joka oli arvioitava lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 12 §:n nojalla. KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 9.02
Hovioikeus piti käräjäoikeuden ampuma-aserikoksesta tuomitsemaa 30 päivän ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana ja lievensi sen 40 päiväsakoksiHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus 30 päivää ehdollista vankeutta oli syyllisyyteen nähden liian ankara. Oikeudenmukainen seuraamus oli 40 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
11.2.2016 8.00
Hovioikeus ei pitänyt uskottavana ettei vangittua olisi päästetty oikeudenkäyntiin – uhkasakkoa ei poistettuHovioikeus totesi, että yleensä vankilassaolosta tai pidätettynä taikka kiinniotettuna olosta johtuva este on perusteltua hyväksyä lailliseksi esteeksi vain silloin, kun selvitetään, että haastetun toimittamista tuomioistuimeen ei syystä tai toisesta ole voitu järjestää. Tämän mukaan vapautta vailla oleminen ei merkitse laillista estettä silloin, kun tuomioistuimeen toimittaminen on jäänyt toteutumatta haastetusta itsestään johtuvasta syystä esimerkiksi hänen laiminlyötyään ilmoittaa haasteesta. A oli vasta hovioikeudessa väittänyt, että kuulustelija ei ollut päästänyt häntä käräjäoikeuden istuntoon. Väite ei ollut uskottava. Aihetta käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 11.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 16.22
Hovioikeus: Maanvuokrasuhdetta, häätöä, vuokra-alueen tyhjentämistä ja siistimistä koskevassa ypt-ratkaisusssa oli voitu ratkaista ja arvioida oikeudenkäyntikulut viran puolesta tuomiolla OM:n palkkioasetuksen mukaisestiHO katsoi, ettei asian riidattomuutta ja riitaisuutta voida arvioida ainoastaan kantajan ilmoituksen perusteella, vaan tapauskohtaisesti ja kokonaisuutena arvioiden. Metsähallituksen kanne oli osoittautunut kokonaisuudessaan riidattomaksi eikä erityisiä perusteita ollut esitetty sille, että asia olisi ollutkaan miltään osin riidanalainen. Kantajan vuokra-alueen tyhjentämiseen ja siistimiseen liittyvää vaatimusta oli pidettävä OK 21 luvun 8 c §:ssä mainittuun häätöön liittyvänä vaatimuksena, jonka merkitys oli ollut kanteen kokonaissisällön kannalta vähäinen. Kyseisen vaatimuskohdan sisältyminen kanteeseen ei johtanut siihen, ettei asiaa oikeudenkäyntikulujen näkökulmasta olisi voitu pitää OK 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitettuna asiana. KO oli voinut hylätä Metsähallituksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 196 euron ylittäviltä osin. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 14.12
Käräjäoikeus hylkäsi syytteet testamentin törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksen yrityksestä – hovioikeus tuomitsi 9 kuukautta ehdollista vankeuttaOttaen huomioon käsialatutkijan kertomuksen sekä Keskusrikospoliisin lausunnot asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, etteikö A ole kirjoittanut testamenttiin B:n allekirjoitusta. A oli siten syyllistynyt törkeään väärennykseen. Teolla oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä ja sitä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. A oli siten syyllistynyt myös petoksen yritykseen. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
10.2.2016 11.30
Prof. Seppo Koskinen: Mitä työoikeusriitoja hovioikeuksissa käsitelläänTyöoikeudellisten riitojen aiheet riippuvat yhteiskunnallisista suhdanteista, mutta tarkkoja tutkimuksia aiheesta ei ole tehty. Selvitimme puolentoista vuoden ajalta (2014-2015 1. puolisko) hovioikeuksissa ratkaistujen työjuttujen jakautuman. Tutkittuja tuomioita oli yhteensä 320. - Uutiset
10.2.2016 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi neljän kuukauden vankeuden ehdollisena törkeässä liikenneturvallisuuden vaarantamisessaNyt kysymyksessä olevissa rikoksissa ja A:n syyksi 5.6.2007 luetuissa rikoksissa oli kysymys samantyyppisistä rikoksista. Näiden rikosten välillä oli kulunut aikaa yli kahdeksan vuotta. A oli tuomittu 10.8.2010 erityyppisestä rikoksesta ja tästäkin rikoksesta oli kulunut aikaa jo noin viisi vuotta. Hovioikeus katsoi, ettei A:n aikaisempi rikollisuus edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. A:n syyksi luettu rikos oli vakava ja se osoitti välinpitämättömyyttä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta kohtaan. Toisaalta A:n ajosta ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa. Hovioikeus katsoi, ettei myöskään A:n syyksi luettujen rikosten vakavuus tai rikoksista ilmenevä tekijän syyllisyys edellyttänyt ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Vuoden ajokielto sen sijaan määrättiin ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 10.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 16.00
Hovioikeus ei muuttanut leipäveitsellä avomiestään kainalon alapuolelle huitaisseelle naiselle törkeästä pahoinpitelystä tuomittua 1 vuoden 6 kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta ehdottomaksiHO hyväksyi KO:n seuraamusta koskevat perustelut ja lopputuloksen, joissa oli katsottu, ettei rikos itsessään ollut niin vakava, että siitä oli pitänyt seurata sen vakavuuden vuoksi suoraan ehdoton vankeusrangaistus. Naisen aikaisempi rikollisuus ei myöskään edellyttänyt nyt ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista, sillä hänellä oli rikosrekisterissä vain yksi aikaisempi merkintä, 15.3.2012 tuomittu 3 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Tämän vuoksi KO oli päätynyt ehdolliseen vankeusrangaistukseen, minkä ohella oli määrätty yhdyskuntapalvelua. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 15.11
Hovioikeus hylkäsi Rikosseuraamuslaitoksen hakemuksen vangin elinkautisesta vankeudesta vapauttamiseksiRikosseuraamuslaitos oli pyytänyt, että vanki päästetään elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen. Kun oikeuspsykiatrinen arvio, jota vangista ei ollut laadittu, on lähtökohtaisesti vapauttamisharkinnan edellytys, eikä tapauksessa ollut perusteita olla vaatimatta juuri tällaista arviota, hovioikeus ei voinut suorittaa vapauteen päästämistä koskevaa kokonaisharkintaa lain edellyttämällä tavalla. Hakemus tuli näin ollen hylätä. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 14.30
Hovioikeus palautti määräajan ilman oikeudenkäyntiavustajaa pääkäsittelyssä olleelle vastaajalle muutoksenhakuohjauksen antamatta jättämisen vuoksiHelsingin KO oli 30.11.2015 tuominnut kantelijan sakkorangaistukseen vainoamisesta. Käräjätuomarin selvityksestä tai KO:n asiakirjoista ei ilmennyt, että rikosasian pääkäsittelyssä paikalla olleelle kantelijalle olisi annettu muutoksenhakuohjaus kirjallisesti tai suullisesti. Jäljennös tuomiosta oli lähetetty kantelijalle vasta pyynnöstä tyytymättömyyden ilmoitukselle säädetyn määräajan jälkeen. HO katsoi, että näissä olosuhteissa oli erittäin painavat syyt palauttaa määräaika muutoksenhakua varten. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 13.29
Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta mainitsemillaan perusteilla tutkimatta - hovioikeus palautti asian takaisin käräjäoikeuteenAsiassa ei ollut näytetty tai edes väitetty, että yhtiön toimitusjohtaja tai muukaan yhtiön mahdollinen edustaja olisi lainkohdassa tarkoitetuin tavoin hänen läsnäollessaan toimitetussa ulosmittauksessa tai muullakaan tavoin todisteellisesti saanut tiedon yksipuolisesta tuomiosta. Asiassa ei ollut myöskään selvitetty tai muutoinkaan ilmennyt, että yhtiön takaisinsaantihakemus olisi ollut lainkohdassa tarkoitetuin tavoin puutteellinen, eikä takaisinsaantihakemuksen tutkimiselle ollut siten näytetty olleen hakemuksen puutteellisuudesta johtuvaa estettä. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 12.02
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi luokanopettajan syyllistyneen houkuttelun lisäksi myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Facebook-viestittelylläänAsiaa kokonaisuutena arvioitaessa oli erityisesti otettava huomioon vastaajan ja asianomistajan ikä sekä heidän asemansa opettajana ja oppilaana. Lisäksi huomiota oli kiinnitettävä viestien lähettämisen poikkeukselliseen ajankohtaan koulun kesäloman aikana illasta aamuyöhön. Hovioikeus päätyi asiaa viestittelyn osalta kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että viestittely oli muodostanut tekokokonaisuuden, joka oli tekijä ja teon kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen seksuaalisesti olennainen ja omiaan vahingoittamaan asianomistajan kehitystä. Vastaaja oli menettelyllään syyllistynyt syytteen mukaisesti myös lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 10.40
Hovioikeus vapautti hälytysajossa olevaan poliisiautoon törmänneen ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitun naisen - joka oli ainoastaan yhtynyt syyttäjän poliisia kohtaan esittämään rangaistusvaatimukseen - velvollisuudesta korvata valtiolle sen varoista poliisille maksetun palkkionValittaja (A) ei ollut asianomistajana esittänyt korvausvaatimuksia toista osapuolta (poliisi B) kohtaan, vaan yksinomaan yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. A:n toimet asianomistajana eivät siten olleet aiheuttaneet lisäkuluja B:n avustamisessa. Toisaalta A:n menettely häntä koskevassa syytekohdassa oli ollut riidatonta ja todistelu oli pääosin keskittynyt B:n menettelyyn hälytysajoneuvon kuljettajana. A:n toimet vastaajanakaan eivät olleet aiheuttaneet lisäkuluja B:n avustamisessa. Asiassa ei ollut perusteita velvoittaa A:ta korvaamaan valtiolle sen B:n avustamisesta korvaamia kuluja. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 10.00
Hovioikeuden ratkaisu siitä missä ajassa ulosotossa olevan saatavan tulisi kertyä jotta palkan lisäksi ei ulosmitattaisi muuta omaisuuttaHovioikeus totesi, että pelkästään palkan ulosmittauksella hakijoiden saatavat olisivat tulleet maksetuiksi vajaassa kolmessa vuodessa. Palkasta kertyvä suuri kuukausittainen määrä puolsi sinänsä sitä, että muuta omaisuutta ei tarvitsisi ulosmitata. Toisaalta velkasaldo oli niin suuri, että hakijoiden etu edellytti myös muun omaisuuden ulosmittaamista. A:lla ei ollut ulosmittauskelpoista irtainta omaisuutta. Harkittuaan valituksen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi siihen, että täytäntöönpanotehtävän joutuisa suorittaminen edellytti tässä tapauksessa myös A:n puoliksi omistaman kiinteistön ulosmittaamista. Kiinteistön arvoksi oli arvioitu noin 15.000 euroa, joten kysymys ei ollut myöskään liiallisesta ulosmittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 9.15
Kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan perhekodille sijoitussopimuksiin perustuvia korvauksia enemmälti kuin siltä ajalta, jonka lapset vielä olivat olleet perhekodissa - hovioikeuskin hylkäsi perhekodin vaatimuksetOlosuhteista oli pääteltävissä puolin ja toisin tarkoitetun, ettei kaupunki ollut velvollinen maksamaan perhekodille sijoitussopimuksiin perustuvia korvauksia enemmälti kuin siltä ajalta, jonka lapset vielä olivat olleet perhekodissa. Perhekoti ei ollut näistä syistä oikeutettu valituksessa vaatimaansa korvaukseen kaupungilta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
9.2.2016 9.00
Käräjäoikeus hylkäsi velkajärjestelyhakemuksen – hovioikeus hyväksyi sen yritystoiminnan kannattamattomuuden ja painavien perusteiden vuoksiHakemuksen tietojen mukaan A:n maksukyky on heikentynyt kannattamattoman yritystoiminnan vuoksi ja velkajärjestelyyn on myös painavat perusteet huomioon ottaen velkojen ja niihin liittyvien velvoitteiden määrä suhteessa hakijan maksukykyyn. Velkajärjestelylle ei ole tiedossa lain 10 §:n tarkoittamaa estettä. A on valituksessaan selostanut, mihin kiinteistönkaupassa saadut varat on käytetty. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että A:n kohdalla täyttyvät velkajärjestelylain 9 §:n tarkoittamat edellytykset sekä velkaantumisen syyn että painavien perusteiden osalta. Velkajärjestelylle ei myöskään ole estettä, joten se on aloitettava. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 16.00
”Kavereiden naisiin ei kosketa” - nukkuvaa naista sohvalla kosketellut mies syyllistyi seksuaaliseen tekoon pakottamiseen mutta ei raiskaukseenAsiassa oli katsottu tulleen näytetyksi, että vastaaja oli naisen ollessa sohvalla nukkumassa tullut seisomaan hänen viereensä ja työntänyt käden A:n housujen sisään. A oli menettelyn alettua nukkunut ja ollut siten tiedottomassa ja puolustuskyvyttömässä tilassa. Kyseinen menettely täytti teosta riippuen joko RL 20 luvun 1 §:n tai 4 §:n mukaisen menettelyn. Asiassa esitetty selvitys ei ollut syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella osoittanut vastaajan menettelyn edenneen sukupuoliyhteyden edellyttämän tunkeutumisen tasolle, vaan menettely kattoi A:n sukupuolielinten koskettelun ulkosynnyttimien päältä. HO katsoi, ettei vastaajan syyllistymisestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä. KO:n tuomitsema 3 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus oli kuitenkin korotettava 6 kuukauden ehdolliseksi vankeusrangaistukseksi. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 14.49
Oikeusasiamieheltä kahdet moitteet edunvalvonta-asioissa - edunvalvontailmoitus ei ole kiusanteon väline ja päämiestä tulee kuullaEduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut Itä-Suomen maistraatille ja Kainuun yleiselle edunvalvonnalle moitteet holhousasioissa. Oikeusasiamies piti Itä-Suomen maistraatin menettelyä hyvin poikkeuksellisena ja antoi sille huomautuksen, kun maistraatti oli puuttunut aiheettomasti asianosaisten perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan ja itsemääräämisoikeuteen. Kainuun maistraattia koskevassa asiassa oikeusasiamies ei pitänyt riittävänä sitä, että sairaalan henkilökunta oli keskustellut siivouksesta kantelijan kanssa, vaan edunvalvojan olisi itse tullut kuulla päämiestään. - Uutiset
8.2.2016 14.14
Hovioikeus: Tavaramerkin vahvistaminen tavaralajiin ”leipä” esti sen että eri tavaramerkin haltijoille vahvistettaisiin oikeus samaan tavaramerkkiin eri leipätuotteita koskienHovioikeus totesi, että yleisnimikettä ”leipä” voidaan sinällään pitää varsin yleisenä tavaran nimikkeenä. Leipä on kuitenkin leipomotuote, eikä erilaisia leipätuotteita voida pitää yleisnimikkeeseen ”leipä” nähden liian vaihtelevina. Erilaisia leipätuotteita koskevan saman tavaramerkin vahvistaminen kahdelle tavaramerkin haltijalle voisi myös aiheuttaa sekaantumisvaaraa koskien tavaran eli eri leipien alkuperää. Näin ollen hovioikeus katsoi, että tavaramerkin rekisteröiminen koskemaan tavaralajia ”leipä” yksilöi ja määrittää riittävän selvästi ja täsmällisesti sen suojan laajuuden, jonka rekisteröinti antaa. Rekisteröinnin voimassaoloa koskien tavaralajia ”leipä” ei siten estä se, ettei rekisteröinnin mukaista tavaramerkkiä mahdollisesti ole käytetty kaikkien erilaisten leipien tunnuksena. Tavaramerkin vahvistaminen tavaralajiin ”leipä” estää näin ollen sen, että eri tavaramerkin haltijoille vahvistettaisiin oikeus samaan tavaramerkkiin eri leipätuotteita koskien. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 13.44
Hovioikeus kumosi lapsen tapaamisoikeusasiassa maksettavaksi määrätyn 1.000 euron uhkasakonHovioikeus totesi, että käräjäoikeuden useista päätöksistä ilmenee, että lapsen etu on ollut arvioitavana toistuvasti. B:n valituksen johdosta käräjäoikeus oli 28.4.2015 antamalla ratkaisulla määrännyt, että 4.12.2014 asetetun uhkasakon sijasta VA oli noudettava 25. - 26.4.2015 määrätyn tapaamisen sijasta siirtyneeseen tapaamiseen 2. - 3.5.2015. B oli siten menestynyt vaatimuksessaan. Hovioikeuden 30.6.2015 antamalla ratkaisulla tapaamisoikeutta oli puolestaan muutettu A:n vaatimalla tavalla. Hovioikeuden 30.6.2015 antamassa ratkaisussa yötapaamiset oli muutettu päivätapaamisiksi perhekodissa ja VA:n äitinsä luona tapahtuvia tapaamisia oli siirretty myöhempään ajankohtaan. Tämän perusteella A:lla oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 13.00
Käräjäoikeus oli toimivaltainen tutkimaan Porvoossa sijaitsevan kiinteistön hinnanalennuskanteen vaikka pakoileva vastaaja asui Espanjassa – asia palautettiinHovioikeus totesi muun muassa, että kiinteistön kauppa on epäilyksittä sopimus ja kanne perustui tämän sopimuksen rikkomiseen. Se, että esineoikeudellisia kiinteistöriitoja koskee yksinomainen toimivaltasäännös, ei sulje pois sitä, että velvoiteoikeudellisiin kiinteistöä koskeviin sopimusriitoihin voidaan soveltaa Bryssel I -asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohtaa. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että alakohdan a soveltamisalaan kuuluvat muun ohessa kiinteää omaisuutta koskevat kaupat. B:n sopimusvelvoite on ollut luovuttaa A:lle ja C:lle sopimuksen mukainen kiinteistö. Koska kysymyksessä on kiinteä omaisuus, tämä velvoite on täytettävissä vain kiinteistön sijaitsemispaikkakunnalla Porvoossa. Hovioikeus katsoi, että Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on toimivaltainen asiassa ja palautti asian sinne kanteen tutkimista varten. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 12.45
Pään irtirepimisellä tekstiviestissä uhannut, asunnon ovea potkinut ja talon pihalla huudellut tuomittiin laittomasta uhkauksesta ja kotirauhan rikkomisesta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - asunnossa vieraana ollut ei kuitenkaan nauttinut kotirauhan suojaa häiriköitä vastaanSyyksilukeminen perustui vastaajan tunnustamiseen, jonka oikeellisuutta ei ollut aihetta epäillä, sekä KO:lle esitettyyn kirjalliseen todisteluun. Kotirauhan rikkomista koskeva syyte hylättiin siltä osin kuin siinä oli ollut kyse vierailulla olleen henkilön kotirauhan rikkomisesta. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 11.02
Nukkuvan naisen raiskauksesta 1 vuotta 4 kuukautta ehdollista vankeutta ja 40 tuntia yhdyskuntapalveluaHO ei pitänyt vastaajan kuvaamaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua uskottavana eikä muuttanut KO:n tuomiota. KO oli todennut rangaistusseuraamuksen osalta mm., ettei kysymyksessä ollut suunnitelmallisesta teosta eikä teossa ollut ilmennyt sellaisia piirteitä, jotka olisivat osoittaneet vastaajassa poikkeuksellisen suurta syyllisyyttä. Teossa ei ollut käytetty väkivaltaa tai uhkauksia. Kohtuulliseksi korvaukseksi loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä oli arvioitu vastaajan myöntämät 2 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
8.2.2016 9.03
Kiinteistönomistajalla oli tapana tulla syytinkioikeudella asuvan naisen asuntoon tarkastamaan paikat – tuomittiin kotirauhan rikkomisesta sakkoihin mutta korvausvaatimus kärsimyksestä hylättiinKO oli katsonut näytetyksi, että vuonna 1951 syntynyt mies oli häirinnyt naisen kotirauhaa tunkeutumalla oikeudettomasti naisen kotirauhan piirissä olevaan asuntoon ilman tämän suostumusta. Mies oli ollut tietoinen naisen kielteisestä suhtautumisesta miehen ilmoittamattomiin käynteihin. Näin ollen mies oli toiminnallaan syyllistynyt kotirauhan rikkomiseen. Vaikka mies oli oikeudettomasti tunkeutunut naisen kotiin, tunkeutumista ei ollut näytetty tehdyn varsinaisesti häiritsemistarkoituksessa. Tämän vuoksi naisen korvausvaatimus miestä kohtaan oli tullut kokonaisuudessaan hylätä. Myös syyte lievästä vahingonteosta oli hylätty. HO ei myöntänyt katkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016)