Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
29.11.2022 11.00
Hovioikeus: Uusia työntekijöitä ei ollut otettu samankaltaisiin tehtäviin eikä työntekijää ollut syrjitty iän tai mielipiteen vuoksi - irtisanominen oli perustunut työsopimuslain edellyttämiin taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiinHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että myyntityön uudelleenjärjestelyn myötä myyntityö yhtiössä oli vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi ja että yhtiöllä siten oli ollut myös tuotannolliset perusteet irtisanoa työntekijöitä. Yhtiö oli näyttänyt, ettei se ollut ottanut irtisanotun väittämin tavoin uusia työntekijöitä samankaltaisiin tehtäviin ennen kantajan irtisanomista tai sen jälkeen. Yhtiö oli näyttänyt, että irtisanominen oli ollut seurausta yhtiön talouden sopeuttamisesta ja tuotannon uudelleenjärjestelyistä eikä kantajan valikoitumiseen irtisanottavaksi ollut vaikuttanut hänen ikänsä taikka hänen mielipiteensä taikka muukaan syrjivä tai epäasiallinen peruste. (Vailla lainvoimaa 29.11.2022) - Uutiset
11.10.2022 15.51
Hovioikeus: Porissa lakiasiaintoimistoa pitävällä lupalakimiehellä oli oikeus matka-ajan palkkioon ja korvaukseen kuluista laskettuna A:n kotipaikkakunnalta Sastamalasta Tampereelle ilman oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustettakinAsiassa oli kysymys siitä, oliko Porissa lakiasiaintoimistoa pitävällä ja asianajotoimintaa harjoittavalla lupalakimies B:llä, joka ei yleisesti hoida asianajotehtäviä Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa ja jonka käyttämiseen ei kysymyksessä olevassa asiassa ollut oikeusapulain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta, oikeus vaatimiinsa matka-ajan palkkioon ja korvaukseen kuluista laskettuna A:n kotipaikkakunnalta Sastamalasta Tampereelle Pirkanmaan käräjäoikeudesta Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen järjestetyn videoneuvottelun johdosta. (Vailla lainvoimaa 11.10.2022) - Uutiset
10.10.2022 10.30
Pankkia vastaan nostettua vahingonkorvauskannetta ei olisi pitänyt jättää tutkimatta vaan se olisi pitänyt hylätä selvästi perusteettomana - hovioikeus oikeusastejärjestyksestä huolimatta tutki ja hylkäsi kanteen (esittelijän mietintö)HO viivytyksen välttämiseksi oikeusastejärjestyksestä huolimatta tutki kantajan kanteen ja hylkäsi sen selvästi perusteettomana. Esittelijän puolestaan katsoi, ettei käräjäoikeus olisi voinut jättää kannetta tutkimatta sillä perusteella, että siinä oli vaadittu korvausta tulevaisuudessa aiheutuvasta vahingosta. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi tullut asian valmistelussa selvittää, mistä kantajan vaatimat kulukorvaukset muodostuivat ja mikä oli kantajan vaatimuksen määrä. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen menettelyvirhe ei ollut korjattavissa HO:ssa. Esittelijä katsoi, että käräjäoikeuden päätös kumottaneen ja asia palautettaneen käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2022) - Uutiset
17.6.2022 14.20
Hovioikeus: Käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja -jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajanaHovioikeus katsoi, että käräjänotaari oli voinut ratkaista pesänselvittäjän ja jakajan vapauttamista koskevan hakemusasian tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 15 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla ilman eri määräystä yksin puheenjohtajana, koska hän oli ollut laamannin lausunnosta ilmenevällä tavalla käräjänotaarin virassa lainkohdassa edellytetyn ajan. Käräjänotaarin ratkaisemaa asiaa ei myöskään laatunsa tai laajuutensa vuoksi ollut pidettävä tuomioistuinharjoittelusta annetun lain 16 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikeana ratkaista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
2.6.2022 8.30
Seksifantasian toteuttamiseen alunperin suostunut asianomistaja joutui avuttomassa tilassa vastentahtoisesti alistumaan olemaan kahlittuna ja alastomana vieraiden henkilöiden läsnä ollessa - hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen pakottamiseen seksuaaliseen tekoonKahlitseminen oli liittynyt vastaajan ja asianomistajan välisen seksifantasian toteuttamiseen, mihin asianomistaja oli alun perin suostunut. Tilanne oli kuitenkin muuttunut ratkaisevasti sen jälkeen, kun vastaaja oli tuonut asuntoon mukaan kaksi asianomistajalle vierasta miestä. Asianomistaja oli edelleen kahleissa, eikä hän pyynnöistä huolimatta päässyt niistä vapaaksi. Vastaaja oli vielä leikannut asianomistajan päältä pois alusvaatteet, jolloin hän oli asunnossa alasti ja kahlehdittuna. Seksifantasian toteuttamisen vuoksi kahlehtiminen osoitti jo teon seksuaalista pohjavirettä. Asianomistaja oli avuttomassa tilassa joutunut vastentahtoisesti alistumaan olemaan kahlittuna ja alastomana vieraiden henkilöiden läsnä ollessa. Näin ollen HO katsoi, että teko oli myös seksuaalisesti olennainen. (Vailla lainvoimaa 2.6.2022) - Uutiset
1.6.2022 11.07
Hovioikeus tuomitsi lähes 2 miljoonaa euroa käteistä rahaa kavaltaneen myyntiedustajan 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistukseen - rangaistusta ei ollut syytä kohtuullistaa rikoksen tekemisestä kuluneen ajan perusteellaHO totesi, ettei tämän suuruusluokan törkeistä kavalluksista ole vakiintunut yleistä rangaistuskäytäntöä. Asiassa lausutuin perustein varojen suuren määrän vaikutuksen osalta lähtökohdaksi voitiin ottaa korkeimman oikeuden rangaistuskäytäntö törkeässä veropetoksessa. Kun otettiin lisäksi huomioon se, että vastaajan teko oli ollut pitkäaikainen, yli 12 vuotta, ja edellyttänyt suunnittelua sekä lukuisia erillisiä rikoksentekopäätöksiä, ja se, että vastaaja oli käyttänyt teossa hyväkseen myyntiedustajan itsenäistä asemaa, oli oikeuskäytännön mukaisena rangaistuksena pidettävä 3 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta. Rangaistuksen lieventämiselle RL 6 luvun 7 §:n 3 kohdan (rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika) nojalla ei ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2022) - Uutiset
30.3.2022 11.30
Kysymys oli ollut ajon aikana tapahtuneesta yllättävästä verensokeriarvon alentumisesta, jota vastaaja ei ollut voinut ennakoida ennen ajoon lähtöään - hovioikeus vapautti vastaajan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitusta rangaistuksestaAsiassa todetun diabeteskeskuksen erikoislääkärin antaman lausunnon perusteella hypoglykemia käsillä olevassa tapauksessa oli voinut johtua ihomuutosten aiheuttamasta insuliinin imeytymisen ennalta-arvaamattomuudesta ja/tai vastaajan insuliiniherkkyyden yllättävästä paranemisesta juuri tekoaikaan. Kun otettiin vielä huomioon, että vastaaja oli syönyt välipalan ennen ajoon lähtöä ja hän olisi toiminut näin siinäkin tapauksessa, että omamittaus olisi osoittanut verensokeriarvojen laskeneen, HO katsoi, ettei vastaaja ollut menetellyt törkeän huolimattomasti tai huolimattomasti jättäessään omamittauksen tekemättä ennen ajoon lähtöä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kysymys oli ollut ajon aikana tapahtuneesta yllättävästä verensokeriarvon alentumisesta, jota vastaajan ei ollut voinut ennakoida ennen ajoon lähtöään. Kysymys oli siten ollut sairauskohtauksen aiheuttamasta onnettomuudesta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2022) - Uutiset
9.2.2022 11.50
Hovioikeus arvioi yrityssalaisuuden rikkomisen yritystä koskevan rikoksen tunnusmerkistön täyttymistä ja yrityksestä luopumista ja tehokasta katumista - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että teko oli sakolla sovitettavissaAsiassa oli ollut riidatonta, että vastaaja oli 31.1.2017 kopioinut omalle työkoneelleen ja sitten siirtänyt omassa henkilökohtaisessa käytössään olleeseen Google Drive -pilvipalveluun silloisen työnantajansa A X Oy:n tiedostoja ja ohjelmia, jotka oli listattu syytteen teonkuvaukseen. Kyse oli ollut laajasta 1,1 gigatavun suuruisesta tiedostojen kopioinnista. Riidatonta oli myös, että tiedot olivat olleet pääosin yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja, ja ettei vastaajalla ollut oikeutta tietojen kopioimiseen tai niiden siirtämiseen pilvipalveluun. Lisäksi oli riidatonta, että vastaaja oli 5.2.2017 poistanut pilvipalvelusta sinne kopioimansa tiedot. Vastaajan ei ollut väitetty käyttäneen kopioimiaan tietoja hyväkseen tai ilmaisseen niitä ulkopuolisille. Asiassa oli selvitettävä, oliko vastaajan teko yltänyt yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen asteelle. Tähän liittyen oli myös ratkaistava, olisiko vastaaja ylipäätään voinut hyödyntää kopioimiaan A:n tietoja. Jos menettelyn katsottiin täyttäneen yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksen, oli selvitettävä, oliko vastaaja luopunut yrityksestä tai katunut sitä tehokkaasti RL 5 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla. KO:n tuomitsema 60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin 120 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2022) - Uutiset
17.12.2021 17.07
Hovioikeus tuomitsi 16-vuotiaiden tyttöjen kanssa kuvastokuvauksista sopimuksen tehneen yhtön toimialajohtajan seksuaali- ja työrikoksista 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon - yhtiölle 4.500 euron yhteissakko työturvallisuusrikoksestaHO tuomitsi yhtiön toimialajohtajan, jonka menettely oli ollut pääosin suusanallista, kahdesta seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja saman menettelyn perusteella myös kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja kahdesta työsyrjintärikoksesta 7 kuukauden vankeusrangaistukseen ja 80 ps oheissakkoon. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi lisäksi yhtiölle 4.500 euron yhteissakon työturvallisuusrikoksesta. (KKO kumosi HO:n tuomion 8.6.2023. Vaatimus yhteisösakon tuomitsemisesta hylättiin) - Uutiset
24.11.2021 11.00
Hovioikeus: Jos käsittely on jo aikaisemmin peruutettu asianosaisen ilmoittaman esteen vuoksi, tuomioistuimella voi olla perusteltu syy asettaa korkeammat vaatimukset sille, millainen selvitys riittää näytöksi laillisesta esteestäOttaen kuitenkin huomioon pääkäsittelyaikaan 13.1.2021 vallinnut varsin vakava koronapandemiatilanne ja tarve järjestää oikeudenkäynnit kaikkien niihin osallistuvien tahojen kannalta turvallisella tavalla oli valittajan esittämää laillista estettä arvioitava mainitun ajankohdan poikkeusoloista johtuen jossain määrin erilaisilla kriteereillä kuin normaalisti. Näin ollen HO katsoi valittajan tässä tapauksessa näyttäneen toteen laillisen esteen. Asia oli siten palautettava käräjäoikeuteen käsiteltäväksi ROL 8 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 15.00
Hovioikeus: Turusta olevan avustajan käyttämistä virolaisen päämiehen Helsingissä käsiteltävässä asiassa oli pidettävä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna - avustajalle oli maksettava hänen vaatimansa palkkio ja kulujen korvaus (ään.)Asiassa esitettyjen tietojen perusteella oli pääteltävissä, että avustaja oli hoitanut asianajotehtävää päämiehensä kanssa viron kielellä eikä ollut käyttänyt tulkkia. Päämies oli ollut Virossa. Avustaja ei ollut matkustanut tapaamaan päämiestään, vaan oli pitänyt tähän yhteyttä muulla tavoin. Yhteisen kielen käyttäminen päämiehen kanssa oli näin ollen helpottanut avustajan tehtävien hoitamista ja oli tuonut valtion varojen käyttämisen kannalta säästöä. HO katsoi, että vaikka Helsingistä olisi ollut saatavissa viron kieltä osaavia avustajia, näissä olosuhteissa asialla ei ollut ratkaisevaa merkitystä, vaan Turusta olevan avustajan käyttämistä oli pidettävä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna. Avustajalle oli maksettava hänen vaatimansa palkkio ja kulujen korvaus. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio avustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin asian istuntokäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle avustajalle olisi korvattu. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
9.11.2021 15.00
Hovioikeus: Turusta Espooseen matkustaneella avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio puolustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin hovioikeuden pääkäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle puolustajalle olisi korvattuHO katsoi, että avustajan käyttäminen puolustajana ei ollut ollut asiassa selostetussa säännöksessä tarkoitetuin tavoin siten perusteltua, että hänellä olisi oikeus saada palkkio matka-ajoilta kokonaisuudessaan ja korvaus kaikista matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista. Avustajalla oli oikeus saada valtion varoista palkkio puolustajan tehtävästä samojen perusteiden mukaan kuin HO:n pääkäsittelyyn osallistuvalle, tuomioistuimen toimialueella toimivalle puolustajalle korvattaisiin. Tällaisina määrinä voitiin pitää avustajan esittämiä määriä eli yhteensä kuuden tunnin matka-aikaa sekä matkakulujen korvausta 300 kilometriltä. Avustajalle valtion varoista maksettavaa palkkiota oli korotettava matka-ajalta maksettavalla 660 eurolla ja hänelle oli maksettava matkakulujen korvauksena 129 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.11.221) - Uutiset
28.10.2021 15.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli ollut toimivaltainen käsittelemään molemmat rangaistuksen muuntovaatimukset - valvontarangaistukset eivät olleet rauenneet - vastaaja oli törkeästi rikkonut valvontarangaistukseen liittyviä velvollisuuksiaan jättämällä seuraamusten suorittamisen aloittamattaKäräjäoikeuden alueellinen toimivalta - Seuraamusten raukeaminen (Vailla lainvoimaa 28.10.2021) - Uutiset
20.10.2021 11.00
Hovioikeus kilpailukieltosopimusta ja salassapitovelvollisuutta koskevassa riidassa: Yhtiöllä ei ollut riittävää oikeussuojan tarvetta esittää käräjäoikeudessa toissijaisena esittämäänsä vaatimusta, minkä vuoksi käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa sitä tutkittavakseenKO oli hylännyt kanteen siltä osin, kun yhtiö oli vaatinut vahvistettavan vastaajan menetelleen vastoin kilpailukielto-, rekrytointikielto- ja salassapitosopimusta ja vaatinut vastaajan velvoitettavan suorittamaan sopimussakkoa väitetystä rikkomuksesta. Kanne oli hylätty myös TSL 3 luvun 4 §:n vastaisen menettelyn vahvistamisen osalta. Yhtiö oli vaatinut toissijaisessa vaatimuksessaan, että KO vahvistaa vastaajan rikkoneen TSL 3 luvun 3 §:n kilpailevan toiminnan kieltoa ja 3 luvun 4 §:n liikesalaisuuksien käyttämisen ja ilmaisemisen kieltoa, ja velvoittaa vastaajan korvaamaan yhtiölle asiasta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut laillisine viivästyskorkoineen. HO kumosi KO:n tuomion siltä osin kuin KO oli hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja vahvistanut työntekijän menetelleen vastoin TSL 3 luvun 3 § 2 momentin mukaista kieltoa valmistella kilpailevaa toimintaa sekä oikeudenkäyntikuluja koskevan ratkaisun osalta. Yhtiön toissijainen vaatimus jätettiin tutkimatta. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan vastaajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 19.733,36 euroa ja HO:ssa 9.182,40 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
14.9.2021 14.00
Hovioikeus: Voitiinko hakijan terveydentilan vuoksi välttämättömään liikkumiseen käytettävän oman auton kustannuksia ottaa huomioon hakijan maksuvaraa laskettaessa ja oliko hakijan maksukyvyn heikentymistä alentuneen maksuvaran vuoksi pidettävä olennaisenaKäräjäoikeuden antama päätös kumottiin. Asia palautettiin käräjäoikeuteen HO:n päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten. Käräjäoikeuden tulee päätöksen saatua lainvoiman omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen ja huolehtia maksuohjelman muuttamisesta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2021) - Uutiset
31.5.2021 9.10
Hovioikeus palautti vahingonkorvausasian käräjäoikeuteen: Käräjäoikeus ei olisi B:n kuoltua saanut hylätä A:n vakuutuksen omavastuuosuutta koskevaa vaatimusta ja jättää lausumatta tämän B:hen kohdistamasta oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaPäätöksessä mainituilla perusteilla käräjäoikeus ei olisi B:n kuoltua saanut hylätä A:n vakuutuksen omavastuuosuutta koskevaa vaatimusta ja jättää lausumatta tämän B:hen kohdistamasta oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Sen olisi tullut B:n oikeudenomistajia kuultuaan ratkaista niitä koskeva kysymys. Asiassa oli tapahtunut sellainen menettelyvirhe, jonka vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi A:n B:tä vastaan esittämän vakuutuksen omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen osalta. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
20.4.2021 16.00
Hovioikeus raiskauksesta syytetyn videokuulemisesta: Vastaajan Italiassa olleen puolustajan esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset voitiin ottaa huomioon asian oikeudenkäyntiaineistona - asianosaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei loukattuAsianomistajan avustaja, asianajaja oli vaatinut, että HO kieltää Italiassa olevaa puolustajaa esittämästä kysymyksiä. Asianajajan mukaan asianomistajaa ei voitu velvoittaa vastaamaan Italiassa olevan puolustajan kysymyksiin tilanteessa, jossa vastaukset eivät voineet tulla osaksi oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa oli HO:ssa ratkaistava kysymys siitä, oliko Italiassa vastaajalle määrätyllä puolustajalla ollut oikeus esittää asiassa kysymyksiä ja oliko vastaaja saanut vastata suomalaisen puolustajansa esittämiin kysymyksiin. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että vastaajan Italiassa olleen puolustajan esittämät kysymykset ja niihin annetut vastaukset voitiin ottaa huomioon asian oikeudenkäyntiaineistona. Asianosaisten oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ei ollut loukattu. - Uutiset
1.2.2021 8.30
Hovioikeus: Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönti oli ollut syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon - hallituksen ainoan jäsenen menettely oli ollut huolimatonta eikä perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle ollutAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO totesi johtopäätöksenään, että vuokranantajalla ei ollut ollut tietoa vuokralaisen oman pääoman menettämisestä taikka sitä vastaavia tietoja vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisen laiminlyönnin oli siten näytetty olevan syy-yhteydessä vuokranantajalle maksamatta jääneistä vuokrista aiheutuneeseen vahinkoon syksystä 2016 vuokrasopimuksen purkamiseen huhtikuussa 2018 asti. Aiheutuneen vahingon määrä, 57.984,46 euroa, oli näytetty toteen kirjallisena todisteena esitetyllä laskelmalla vuokralaisen avoimista laskuista. Ottaen huomioon osakeyhtiön hallituksen velvollisuuden jatkuvasti seurata ja arvioida yhtiön taloudellista asemaa ja näin ollen myös oman pääoman kehittymistä vastaajan menettely yhtiön hallituksen ainoana jäsenenä oli ollut huolimatonta. Vastaaja oli siten OYL 22 luvun 1 §:n 2 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän oli tehtävässään asiassa lausutuin tavoin osakeyhtiölakia rikkomalla aiheuttanut vuokranantajalle. Ottaen huomioon, mitä asiassa oli lausuttu vuokranantajan tietoisuudesta vuokralaisen taloudellisesta tilanteesta, ei vuokrasuhteen jatkamista kertyneistä vuokrarästeistä huolimatta ollut pidettävä sellaisena myötävaikutuksena vahinkoon, että vahingonkorvausta olisi ollut perusteltua sovitella. Vahingonkorvauksen määrä ja erityisesti vastaajan asiassa mainittu varallisuus huomioon ottaen pääsäännön mukainen täysi korvausvastuu ei johtanut vastaajan kannalta selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen. Vastaaja ei siten olut näyttänyt perustetta vahingonkorvauksen sovittelemiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
31.12.2020 15.30
Asuntoaan sotkenut ja sinne jätettä pitkän ajan kuluessa kerännyt vuokralainen tuomittiin törkeästä vahingonteosta 1 v 6 kk vankeusrangaistukseen - hovioikeus kohtuullisti vakuutusyhtiölle maksettavaa korvausta yhdellä viidesosallaAsianomistajille aiheutuneen vahingon määrä oli ollut yhteensä noin 124.000 euroa. KO oli alentanut yhtiön vakuutuskorvauksen suorittamiseen perustuvaa vastaajan korvausvelvollisuutta yhdellä kolmasosalla. HO katsoi, että vaikka asiassa todettu KKO:n ratkaisu 1989:70 ja viitatut kannanotot oikeuskirjallisuudessa koskevat vahingonkorvauksen sovittelua VahLn 2 luvun 1 §:n 2 momentin perusteella ja erityisesti vahingonaiheuttajan ja vakuutusyhtiön välisten varallisuuserojen merkitystä sovitteluperusteena, todettu tulee ottaa huomioon myös arvioitaessa vahingonkorvauksen sovittelua VahL 2 luvun 3 §:n perusteella ja arvioitaessa korvauksen määrää. Siten pelkästään vakuutuksen olemassaolo ja vakuutusyhtiön varallisuusasema eivät yksinään puoltaneet vahingonkorvauksen määrän sovittelua enemmän kuin KO oli harkinnut kohtuulliseksi taloyhtiön osalta. Vastaaja oli vastauksessaan arvioinut käsillä olevaa asiaa VahL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöksen perusteella. HO katsoi, ettei asiaa tullut arvioida edellä todetusta poiketen myöskään siinä tapauksessa, että vahingonkorvauksen määrän sovittelua olisi harkittu viimeksi mainitun säännöksen nojalla. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan vakuutusyhtiölle KO:n tuomitseman määrän (26.501,20 euroa) asemesta 31.801,44 euroa KO:n tuomitsemine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 14.30
Hovioikeus tutki syyttäjän valituksen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus luki yhtiön syyksi työturvallisuusrikoksen, mutta jätti yhtiön rangaistukseen tuomitsematta - yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaanTutkimatta jättämistä koskevan yhtiön vaatimuksen osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti tuomion perusteluihin kohdistuvaan muutoksenhakuun (ks. KKO 1996:129 ja KKO 1989:115). Nyt syyttäjä oli kuitenkin vaatinut muutosta syyksilukemiseen ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen, eikä valitus siten kohdistunut yksinomaan KO:n tuomion perusteluihin. Perusteita jättää valitus tutkimatta yhtiön esittämillä perusteilla ei ollut. HO tutki valituksen. Pääasian osalta HO hyväksyi KO:n perustelut siitä, että RL 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset yhtiön tuomitsemiselle yhteisösakkoon täyttyivät. Ratkaisusta KKO 2008:61 ilmenevin tavoin yhteisösakkoon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n säännösten nojalla merkitsee kuitenkin oikeushenkilön toimintaan kohdistuvaa rikosoikeudellista moitetta. Yhteisösakon tuomitsemisen edellytysten täytyttyä moitearvostelu kohdistui myös vastaajayhtiöön, vaikka yhtiö jätettiinkin yhteisösakkoon tuomitsematta. Yhteisösakon tuomitsematta jättäminen RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohtien perusteella ei merkinnyt syyttäjän vaatimuksen hylkäämistä. Koska yhtiöön oli kohdistettu syytteen mukainen moitearvostelu, yhtiöllä ei ollut oikeutta saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan asiassa ROL 9 luvun 1 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
20.11.2020 14.29
Myös luku-, kirjoitus- ja kielitaidottoman vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen "Kela-petokseen"HO katsoi, että vastaajan oli täytynyt mieltää menettelynsä seurauksena olevan perusteettomien tukien ja korvausten maksaminen. Siten vastaaja oli menetellyt syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt asiassa petokseen. Teko oli jatkunut alle kaksi kuukautta ja rikoksella hankitun hyödyn määrä oli ollut vajaat 1.800 euroa. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että teko oli sovitettavissa 50 päiväsakon sakkorangaistuksella. (Vailla lainvoimaa 20.11.2020) - Uutiset
6.11.2019 10.52
Hovioikeus katsoi Tullin entisen pääjohtajan syyllistyneen tahallisen virkavelvollisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen - KO:n tuomitsemaa lievää sakkorangaistusta (10 ps) ei kuitenkaan ollut syytä alentaaPääjohtaja oli jäävännyt itsensä asian käsittelystä, mutta ei ollut poistunut kokoustilasta. (Vailla lainvoimaa 6.11.2019) - Uutiset
21.10.2019 15.00
Hovioikeuskin katsoi toimitusjohtajan anastaneen yhtiön varoja vähintään 209 000 euroa - heikentynyt terveydentila puolsi käräjäoikeuden tuomiossa todettujen seikkojen lisäksi 1 v 6 kk vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksiHO:ssa ei ollut enää kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeutta määritellä palkkansa suuruutta. Asiassa oli HO:ssa riidatonta, että vastaajan kuukausipalkkojen määrät olivat olleet kirjanpitäjän laskelmassa esitetyn suuruiset. Vastaaja oli kiistänyt syytteen perusteena olleiden toteutuneiden vuosiansioiden määrät ja väittänyt lisäksi, että hänellä oli ollut peruste kaikille yhtiön tililtä omalle tililleen tekemilleen suorituksille. Hänen tililleen kuukausipalkkojen ja lomarahojen lisäksi maksetut suoritukset olivat olleet korvausta ylitöistä ja pitämättömistä lomista, kulujen korvauksia kuten kilometrikorvauksia sekä koti- ja ulkomaan päivärahoja, bonuksia sekä korvauksia hänen yhtiön puolesta maksamistaan menoista. Asiassa oli siis kyse siitä, oliko vastaajalla ollut oikeus nostaa yhtiöstä enemmän varoja kuin mitä yhtiön kanssa oli sovittu kuukausipalkan ja vuosittain maksettavan lomarahan määräksi ja nostettujen varojen määrästä. Vastaaja tuomittiin törkeästä kavalluksesta (1.1.2006 - 31.7.2016) 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Vahingonkorvausta (204 000 euroa) ei alennettu eikä soviteltu. (Vailla lainvoimaa 21.10.2019) - Uutiset
14.10.2019 12.00
Hovioikeus: Velkoja perimään tulleen vastaajan ei tullut pitää asianomistajan kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena - pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta 4 v vankeuttaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli käynyt K:n asunnolla perimässä A:lta velkaa ja tässä yhteydessä kohdistanut A:han väkivaltaa ainakin lyömällä tätä nyrkillä päähän. Asiassa oli lisäksi riidatonta, että A oli myöhemmin samana päivänä kuollut ja kuolema oli aiheutunut päähän kohdistuneen tylpän iskun seurauksena tulleesta pään vammasta. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja nyrkillä lyömisen lisäksi potkaissut A:ta päähän ja aiheuttanut tälle tämän kuolemaan johtaneen päävamman sekä teon oikeudellisesta arvioinnista. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin KO oli katsonut vastaajan potkaisseen A:ta päähän ja siten aiheuttaneen tämän kuolemaan johtaneen pään vamman. Se, että A:n kuolinaika oli jäänyt tarkemmin selvittämättä, ei antanut aihetta arvioida syy-yhteyttä toisin. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan ollut tullut pitää A:n kuolemaa yhden tämän päähän kohdistuneen potkun varsin todennäköisenä seurauksena eikä vastaaja siten ollut tahallisesti aiheuttanut A:n kuolemaa. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset vastaajan rikosten törkeysarvioinnin ja syyksilukemisen osalta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä pahoinpitely ja törkeä kuolemantuottamus. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista rikoksista oli 4 vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.02
Myydyllä pakettiautolla olikin ajettu 174 000 kilometrin asemasta 416 537 kilometriä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi myyjää, joka väitti tulleensa itsekin erehdytetyksi, vastaan nostetun petossyytteenKO:n tuomion mukaan vastaaja oli ostanut ajoneuvon Ruotsista Suomeen käymään tulleelta ”arabimieheltä”. Vastaaja ei ollut tuntenut miestä entuudestaan. Arabimies oli tuonut autolla tavaraa Suomeen, eikä tämä ollut tarvinnut autoa enää sen jälkeen. Vastaajalle oli luovutettu kaupanteon yhteydessä ajoneuvon ruotsalainen rekisterinote sekä luovutuskirja. Toisin kuin KO, HO katsoi auton myöhemmin autoliikkeelle myyneen vastaajan menettelyn olleen osittain huolimatonta, mutta hänen ei ollut osoitettu mieltäneen matkamittarilukemaa varsin todennäköisesti virheelliseksi rikosvastuun edellyttämällä tavalla. Syytteen tultua hylätyksi vastaaja vapautettiin tuomitusta rangaistuksesta sekä korvausvelvollisuudesta valtiolle. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
4.9.2019 9.21
Laki ei edellytä vuokravakuusrahojen säilyttämistä erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta - hovioikeus tuomitsi vuokranantajan kahdesta petoksesta ja kahdesta kavalluksesta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen mutta hylkäsi syytteet kahdesta kavalluksestaHO totesi, että rikosoikeudellisen sääntelyn tarkkarajaisuusvaatimuksen vuoksi esinekavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää laissa olevaa tai esimerkiksi sopimukseen perustuvaa nimenomaista velvoitetta säilyttää vuokravakuus erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta, kuten on esimerkiksi asianajajien asiakasvaratilien osalta säädetty. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetusta laista taikka sen esitöistä ei nimenomaisesti ilmene tällaista velvollisuutta. Myöskään asianosaisten välisessä vuokrasopimuksessa ei ollut mainintaa vuokravakuuden säilyttämistavasta eikä vaatimusta vakuuden pitämisestä erillään. Näin ollen HO katsoi, ettei kavalluksen tunnusmerkistö tässä tapauksessa voinut täyttyä pelkästään sillä, että vuokranantaja liittää vuokravakuutena saamansa varat omiin varoihinsa ja mahdollisesti käyttää ne omiin menoihinsa. Syytteessä kuvatut kavallusteot voivat siten tulla arvioitavaksi RL 28 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisena tilitysvelvollisuuden täyttämättä jättämisenä (saatavan kavallus). (Ks. KKO:2021:36: HO:n tuomiota muutettiin. Syyte kavalluksesta kohdassa 3 ja 6 hylättiin) - Uutiset
27.6.2019 8.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan toimittaneen syyttäjälle määräajassa ennen rangaistusmääräyksen antamista tulotasonsa olennaista muuttumista osoittavan selvityksen, joka syyttäjän olisi tullut ottaa huomioon päiväsakon rahamäärää arvioidessaanHO totesi, että syyttäjän HO:sa lausuman sekä HO:sa esitetyn uuden aineiston perusteella oli tullut selvitetyksi, että vastaaja oli vastoin KO: arviota toimittanut syyttäjälle 18.12.2017 määräajassa ennen 3.1.2018 tapahtuneen rangaistusmääräyksen antamista tulotasonsa olennaista muuttumista osoittavan selvityksen, joka syyttäjän olisi tullut ottaa huomioon päiväsakon rahamäärää arvioidessaan. Asiassa oli näin ollen ollut kysymys vastaajalle määrättävän päiväsakon rahamäärän arvioimisesta. Vastaajan tulot oli tässä tapauksessa KKO:n (KKO 2011:36) antaman oikeusohjeen perusteella parhaiten pääteltävissä KO:n päätöksen antamishetken jälkeen valmistuneesta vuoden 2017 verotuspäätöksestä. Syyttäjänviraston vastaajalle 3.1.2018 antamaa rangaistusmääräystä muutettiin sakkorangaistuksen osalta siten, että sakkorangaistus oli 10 ps á 190 euroa = 1.900 euroa. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
10.6.2019 9.00
Velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun peruste siihen on tullut velkojan tietoon - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi maksuohjelman raukeamista koskevan hakemuksenNyt kysymyksessä olevassa asiassa valittaja oli jättänyt maksuohjelman mukaiset kuukausittaiset maksuerät maksamatta velkojalle elokuun 2016 jälkeen. Velkoja ei ollut ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin ennen velkajärjestelyn raukeamista koskevaa hakemusta 25.5.2018. Velkoja ei siten ollut tehnyt hakemusta ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun peruste siihen oli tullut velkojan tietoon. Tämän vuoksi maksuohjelman raukeamista koskeva hakemus oli hylättävä. Asiassa oli arvioitava myös sitä, oliko vedottu seikka hakemuksen muodollinen edellytys ja oliko se siten tutkittava viran puolesta. Koska valittajan vetoama seikka oli tutkittava jo viran puolesta, valittaja sai vedota kyseiseen seikkaan HO:ssa OK 25 luvun 17 §:n estämättä. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 12.31
Hovioikeus: Tosiasiallisesti vasta nimenmuutokseen perustuvaa ilmoitusta sukupuolen vaihtamisesta naiseksi ei voitu pitää vapauttavana perusteena siviilipalveluksesta kieltäytymiselle – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteen lievemmän lain perusteellaA oli miehenä ollut velvollinen suorittamaan siviilipalveluksen. Sillä seikalla, että hän oli myöhemmin ilmoittanut vaihtavansa sukupuolensa naiseksi, ei ollut merkitystä asiaa ratkaistaessa. Lainsäädäntö oli ollut syrjivä A:n kieltäytyessä siviilipalveluksesta 14.6.2017 ja asiassa tuli soveltaa lievemmän lain periaatetta rikoslain 3 luvun 2 §:n nojalla. A:n kieltäytyminen siviilipalveluksesta 14.6.2017 ei ollut rangaistavaa. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
27.2.2019 12.05
Hovioikeus: Vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentin sanalla ”useilta” tarkoitetaan jo kahta velkojaaAsetusta tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että lähtökohtaisesti velkojalla on oikeus panna kahden eri velkojan toimeksiantoon perustuvat kanteet vireille kahdella eri haastehakemuksella, ellei menettelyn tarkoituksena ole keinotekoisesti kasvattaa perittäviä oikeudenkäyntikuluja (KKO 2016:55, erityisesti kohdat 15-16). Tällöin vastaajavelallisen yhteenlaskettu kulukorvausvelvollisuus olisi ollut selvästi suurempi kuin valituksessa on nyt vaadittu. Asetuksen tulkinta, jonka mukaan usealla velkojalla tarkoitetaan jo kahta velkojaa, johtaisi siten summaaristen asioiden vastaajavelallisten kannalta edullisempaan lopputulokseen ja olisi myös omiaan ohjaamaan perintäkäytäntöä siten, että saatavien perinnästä annetun lain 4 §:ssä säädetty tarpeettomien kulujen aiheuttamiskielto paremmin toteutuu. Hovioikeus katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentin sanalle ”useilta” on perusteltua antaa merkitys, jonka mukaan säännöksessä useilla velkojilla tarkoitetaan jo kahta velkojaa. OK Perintä Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on sen vuoksi hyväksyttävä korkean taksan mukaisena. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
29.1.2019 14.08
Hovioikeuden päätös yksityisyyden suojan ja lehdistön sananvapauden keskinäisestä painottamisesta - poliisin kuvaaman videotallenteen luovuttaminen rikos- ja oikeustoimittajalle ei voinut johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseenAsiassa mainitsemillaan perusteilla HO katsoi tallenteen sisältö huomioon ottaen, ettei asiassa ollut oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua syytä olettaa, että videotallenteen luovuttaminen hakijalle voisi johtaa tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojan loukkaamiseen. KO:n päätös kumottiin. KO velvoitettiin luovuttamaan hakijalle rikosasiassa kirjallisena todisteena olleen poliisin videotallenteen. Hakijan on ennen luovutettavan videotallenteen julkaisemista huolehdittava, että ne henkilöt, jotka eivät liity rikokseen, eivät ole tallenteelta tunnistettavisssa. (Vailla lainvoimaa 29.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.03
Velkajärjestelylle ei ollut VJL 9 a §:ssä tarkoitettua väliaikaista estettä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn 10 a §:n nojalla VJL 10 § 7 esteperusteesta huolimattaHO:ssa oli ensinnäkin kysymys siitä, estyikö hakijan velkajärjestely VJL 9 a §:ssä tarkoitetuin tavoin maksuvaran väliaikaisen puuttumisen johdosta. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko velkajärjestelyn myöntämiselle lain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä VJL 10 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaisesta esteestä huolimatta. HO katsoi, että hakijan maksuvaran puutteen ei voitu katsoa johtuvan väliaikaisena pidettävästä syystä, joten velkajärjestely ei estynyt VJL 9 a §:ssä tarkoitetun väliaikaisen esteen vuoksi. VJL 10 a §:n osalta HO katsoi, että oli ilmeistä, ettei hakija ilman velkajärjestelyä selviydy veloistaan. Pääasiallisesta velkaantumisesta kulunut pitkä aika, ulosoton kautta tehdyt suoritukset ja hakijan toimet työkykynsä parantamiseksi sekä velkajärjestelyn merkitys yhtäältä hakijan ja toisaalta velkojien kannalta puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä asiassa todetusta esteperusteesta (VJL 10 § 7) huolimatta. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
9.8.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkistön täyttymistä toisin kuin käräjäoikeus - työsopimus oli syntynyt hiljaisesti, valittaja oli työskennellyt vastiketta vastaan molempien yhtiöiden lukuun niiden johdon ja valvonnan alaisenaValittaja oli vaatinut työsuhteensa vahvistamista siten, että hänen katsotaan olleen työsuhteessa samanaikaisesti A Oy:öön ja B Oy:öön. HO katsoi, että valittajalle oli hiljaisesti syntynyt työsopimus sekä A Oy:n että B Oy:n kanssa. Asiassa myös katsottiin, ettei kysymys ollut työtehtävien laadusta ja määrästä esitettyyn nähden ollut valittajan itsensä hyväksi koituneesta työskentelystä. Asiassa oli vielä jäänyt arvioitavaksi, oliko valittajan työskentely hyödyntänyt kumpaakin yritystä samanaikaisesti siten, että kyseisen työsuhteen tunnusmerkistötekijän olisi voitu katsoa täyttyneen kummakin yrityksen osalta. HO katsoi, että valittajan työskentelyn oli katsottava koituneen A Oy:n ja B Oy:n hyväksi valittajan työtehtävien liittyessä kiinteästi niiden harjoittamaan liiketoimintaan. Näin ollen valittaja oli tehnyt työtä A Oy:n ja B Oy:n lukuun. Valittajan työskentelyn oli katsottava olleen vastikkeellista. Valittajan työskentelyn katsottiin myös tapahtuneen yhtiöiden johdon ja valvonnan alaisena. HO katsoi toisin kuin KO, että valittaja oli ollut TSL 1 luvun 1 §:n tarkoittamassa työsuhteessa A Oy:n ja B Oy:n kanssa. HO ei voinut ottaa oikeusastejärjestys huomioon ottaen asiaa työtodistusta, avustajan palkkion vahvistamista ja avustajan enimmäistuntimäärän korottamista lukuun ottamatta enemmälti ratkaistavakseen. KO:n tuomio oli sen vuoksi kumottava ja asia palautettava KO:een siellä käsiteltäväksi. Valittaja oli vaatinut A Oy:ltä ja B Oy:ltä työtodistusta. Koska valittajan oli katsottu olleen työsuhteessa yhtiöihin, oli yhtiöt velvoitettava antamaan valittajalle työtodistus hänen työskentelystään. (Vailla lainvoimaa 9.8.2018) - Uutiset
24.3.2017 16.00
Hovioikeus: Työpaikkakiusaamisesta ja sopimattomasta käytöksestä syytetyn työntekijän työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa varoitusta antamatta - yli vuoden vanha varoitus epäasiallisesta käyttäytymisestä esimiestä kohtaan ei perustanut irtisanomisoikeuttaKantajan irtisanomisen perusteiksi oli ilmoitettu toistuva työpaikkakiusaaminen ja sopimaton käytös työpaikalla, yhteistyötahojen kanssa riitautuminen ja omavaltainen toiminta, työtehtävien laiminlyönti, esimiehen antamien ohjeiden noudattamatta jättäminen sekä luottamuspula toiminnanjohtajan ja osastojen vetäjien kanssa. KO oli osittain katsonut jääneen näyttämättä, että kantaja olisi menetellyt siten kuin irtisanomisen perusteissa oli ilmoitettu ja osittain tällainen menettely oli katsottu näytetyksi. Kantajaa ei ollut kuitenkaan varoitettu irtisanomiseen johtaneiden rikkeiden kaltaisesta menettelystä lukuun ottamatta yli vuoden aikaisemmin saatua varoitusta epäasiallisesta käyttäytymisestä esimiestä kohtaan. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa, jolla yhdistys oli velvoitettu suorittamaan kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä noin 7 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. (Vailla lainvoimaa 24.3.2017) - Uutiset
20.10.2016 14.02
Hovioikeus tuomitsi väsyneenä vastaantulevaan autoon törmänneen kuorma-autonkuljettajan törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja suorittamaan vahinkovakuutusyhtiölle regressioikeuteen perustuvaa korvaustaVastaajan ei ollut näytetty laiminlyöneen tai lykänneen ajopiirturin edellyttämiä pakollisia taukoja. Näytetyksi oli tullut, että vastaaja oli ollut valveilla noin 13 tunnin ja työvuorossa noin 12 tunnin ajan ennen onnettomuutta. Asiassa esiin tulleet seikat tukivat näkemystä siitä, että vastaaja oli nukahtanut ajoneuvoa kuljettaessaan. Esitetty selvitys ei osoittanut, että vastaaja olisi riittävällä tavalla väsymystilaansa poistaakseen pitänyt taukoja ja yrittänyt virkistää itseään. Tähän nähden vastaaja oli jatkaessaan ajoaan väsyneenä suhtautunut hyväksyvästi ja ainakin välinpitämättömästi vakavan vaaran mahdollisuuteen toisen hengelle tai terveydelle. Näin menetellessään vastaaja oli törkeästä huolimattomuudesta rikkonut TLL 3 §:n 1 momentin ja 63 §:n 1 momentin säännöksiä. Sairauskohtauksesta tai muusta mahdollisesta onnettomuuden aiheuttaneesta syystä ei ollut esitetty mitään näyttöä. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle sen asianomistajille maksamasta määrästä 42.068,36 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.10.2016) - Uutiset
11.10.2016 15.20
Hovioikeus lievensi 14,5 vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vangin karkaamisesta tuomitun miehen 1 vuoden ja 10 kuukauden ehdottoman rangaistuksen 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseksi rangaistukseksiKO oli katsonut, että teon vahingollisuus oli edellyttänyt ehdotonta vankeutta, vaikka vastaajaa ei ollutkaan aikaisemmin tuomittu ainakaan sakkoa ankarampaan rangaistukseen. HO muutti vastaajalle tuomitun yhteisen rangaistuksen 1 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseksi ehdolliseksi rangaistukseksi. Tuomion perustelut ovat salaiset. (Vailla lainvoimaa 11.1.2016) - Uutiset
5.10.2016 15.00
Hovioikeus hylkäsi vaaditun 30 000 euron velkakirjasaatavan asiassa, jossa oli esitetty kolme asiakirjaa - kertomusta rahamäärän luovuttamisesta muovikassiin pakattuna erään tehtaan parkkipaikalla ei myöskään pidetty uskottavanaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi näyttöä kokonaisuudessaan arvioidessaan siihen, että 20.5.2011 päivätty asiakirja ei osoittanut vastaajan olleen kantajalle velkaa 30 000 euroa. Kanne oli tältä osin hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
17.5.2016 15.18
Hovioikeus: Käräjäoikeus, joka oli virheellisesti tutkinut A:n ja B:n kanteen, ei ollut tuomiossaan ratkaissut kysymystä siitä, mikä merkitys väitetyllä virheellä oli konkurssipesän kanteen kiistämisperusteenaHovioikeus totesi, että käräjäoikeus oli ratkaissut asian A:n ja B:n kanteessa toissijaisesti vaaditulla tavalla. Käräjäoikeuden tuomiosta ei ilmene perusteluja tai muuta selkeää kannanottoa ensisijaiseen hinnanalennusta koskevaan vaatimukseen, johon A ja B olivat käräjäoikeudessa vedonneet myös konkurssipesän kanteeseen antamassaan vastauksessa esitetyssä kuittausvaatimuksessa. A ja B olivat käräjäoikeudessa tosiasiallisesti kiistäneet konkurssipesän kanteen sillä perusteella, että yhtiön suorituksessa on ollut hinnanalennukseen oikeuttava virhe. A ja B olivat myös hovioikeudessa konkurssipesän valituksen johdosta antamassaan vastauksessa vedonneet siihen, että yhtiön suorituksessa oli ollut hyvitykseen oikeuttava virhe. Käräjäoikeus, joka oli virheellisesti tutkinut A:n ja B:n kanteen, ei ollut tuomiossaan ratkaissut kysymystä siitä, mikä merkitys väitetyllä virheellä oli konkurssipesän kanteen kiistämisperusteena. A:n ja B:n kanteen tutkimisen voitiin katsoa olennaisesti vaikuttaneen asian arviointiin ja lopputulokseen. Oikeusastejärjestyksen periaate huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tulee ensimmäisenä oikeusasteena antaa ratkaisu konkurssipesän kanteen johdosta asiassa käräjäoikeudessa esitetyistä vaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
5.4.2016 7.59
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen ilmoitus periä takautumisoikeuden perusteella puolet auton vahingon määrästä sitoi yhtiötä eikä käräjäoikeus olisi saanut velvoittaa vastaajaa korvaamaan yhtiön oikeudessa vaatimaa koko vahingon määrääFennia oli korvauspäätöksessään nimenomaisesti ilmoittanut, että se tulee perimään A:lta vakuutussopimuslain 75 §:n ja vakuutusehtojen mukaisen takautumisoikeutensa perusteella puolet myöhemmin täsmentyvästä auton vahingon määrästä. Korvauspäätöksen liitteenä oli ollut muutoksenhakuohje. Fennia oli ollessaan tietoinen maksamastaan korvauksesta rahoitusyhtiölle, A:n menettelyn vaikutuksesta vahingon aiheutumiseen ja A:n korvausmenettelyn yhteydessä antamista virheellisistä tiedoista tehnyt edellä kerrotun päätöksen. Hovioikeus katsoi, että Fennia oli tehnyt sitovan päätöksen A:lta takautumisoikeuden perusteella perittävästä korvausmäärän osuudesta. A oli siten korvauspäätöksen mukaisesti velvollinen korvaamaan Fennialle sen takautumisoikeuden perusteella vain puolet aiheutuneen vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 5.4.2016) - Uutiset
3.2.2016 16.15
Hovioikeus: Rivitalohuoneistossa vuonna 2008 kylpyhuoneremontin tehneiden ei näytetty toimineen huolimattomasti valitessaan remontintekijän ja teettäessään remonttia - vastaajien ei olisi maallikkoina tullut ymmärtää pesukoneen poistoputken liityntäratkaisua virheelliseksiHO:ssa vastaanotetun näytön perusteella ei ilmennyt aihetta arvioida vastaajien huolellisuutta kylpyhuoneremontin tekijää valitessa toisin kuin KO. Yksityishenkilön valitsemisella työhön remontointiyrityksen asemesta tai sillä seikalla, että remontin suorittajan vedeneristyssertifikaatti ei ollut enää voimassa remontin aikana, ei vallinneissa olosuhteissa ollut merkitystä asiassa. Kysymyksessä ei ollut sellainen poistoputken liityntäratkaisu, joka vastaajien olisi maallikkoina tullut ymmärtää virheelliseksi. Näyttämättä oli jäänyt, että vastaajien olisi tullut havaita putkiliitännän olleen erilainen kuin ennen remonttia. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. Asunto-osakeyhtiön yli 30 000 euron korvausvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.2.2016) - Uutiset
2.2.2016 15.21
Irtisanottiin yt-menettelyn seurauksena 43 palvelusvuoden jälkeen - hovioikeus oli erimielinen siitä, täyttikö yhtiön menettely ja osaajakeskusmalli TSL 7 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyn työn tarjoamisvelvollisuudenHO:n enemmistö hyväksyi työsuhdetta koskevassa riidassa KO:n perustelut siitä, että yhtiö oli sähköpostiviesteillä työtä tarjoamalla ja osaajakeskusmenettelyllä täyttänyt työnantajalta edellytetyn työntarjoamisvelvollisuuden eikä irtisanotun työntekijän työsuhdeturvaa ollut rikottu. Eri mieltä ollut hovioikeudenlaamanni puolestaan katsoi, että kantajalle tarjotut työtehtävät olivat tehtävien laadun ja palkkauksen osalta poikenneet niin olennaisesti kantajan aikaisemmista työtehtävistä ja palkkatasosta, ettei niitä voinut pitää työnantajan velvoitteita täyttävänä. Työnantaja ei ollut oma-aloitteisesti ja riittävän aktiivisesti selvittänyt, olisiko yhtiötä vuodesta 1969 lähtien palvellut työntekijä voitu vähäisillä töiden järjestelyillä ja muilla toimenpiteillä sijoittaa muihin tehtäviin, niin että hänen työsuhdettaan olisi voitu jatkaa. Tämän vuoksi eri mieltä ollut jäsen katsoi, ettei irtisanomiseen ollut laillista perustetta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
21.1.2016 11.14
Hovioikeus: Tahalliseen tekoon syyllistynyt henkilövahingon aiheuttaja ei voi yleensä vedota vastuuta rajoittavana seikkana henkilövahingon kärsineen poikkeukselliseen herkkyyteen – 17-vuotiaana pahoinpidelleen maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta traumaperäisestä stressihäiriöstä kuitenkin alennettiinTraumaperäistä stressihäiriötä ei voida pitää tavanomaisena seurauksena yhdestä kasvoihin kohdistuneesta nyrkiniskusta. Tahalliseen tekoon syyllistynyt henkilövahingon aiheuttaja ei voi kuitenkaan yleensä vedota vastuuta rajoittavana seikkana henkilövahingon kärsineen poikkeukselliseen herkkyyteen. Nyrkiniskun kasvoihinsa yleisellä paikalla saaneella miehellä oli oikeus saada myös kipuun ja särkyyn rinnastettavaa korvausta kärsimyksestä. KO:n tuomitsemaa korvauksen määrää alennettiin. (Vailla lainvoimaa 21.1.2016) - Uutiset
23.12.2015 15.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä akvaarioriidan velkomuskannetta valmistelussa kun kanne ei ole ollut laissa tarkoitetulla tavalla selvästi perusteeton siten, että siitä ei voisi seurata korvausvelvollisuuttaKantaja oli kanteessaan alunperin vaatinut, että vastaaja velvoitetaan suorittamaan hänelle korvaukseksi palauttamatta jääneestä akvaariosta 550 euroa. Kantaja oli valmisteluistunnossa ilmoittanut, että kysymys olikin vahingonkorvausvaatimuksesta, koska akvaario tarpeineen oli vastaajan hallinnassa vahingoittunut. KO:n ei olisi tullut hylätä kannetta valmistelussa selvästi perusteettomana. KO:n olisi sitä vastoin tullut ratkaista, oliko kantaja mahdollisesti esittänyt sellaisen uuden vaatimuksen tai perusteen, jonka vuoksi asiassa olisi tullut arvioida, oliko kannetta muutettu OK 14 luvun 2 §:ssä kielletyllä tavalla. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015) - Uutiset
18.12.2015 11.39
Hovioikeus: Virtsanäyte ei yksin osoittanut työntekijän olleen huumausaineen vaikutuksen alaisena työssä - työnantajalla ei ollut oikeutta purkaa eikä liioin irtisanoa yli 15 vuotta ahtaajana työskennelleen työsopimustaAsiassa kuullun asiantuntijalääkärin mukaan virtsanäytteestä ei voitu luotettavasti selvittää sitä, oliko henkilö ollut kannabiksen vaikutuksen alaisena näytteenottohetkellä. Se voitiin selvittää ainoastaan lääkärin suorittamalla kliinisellä tutkimuksella. Huomionarvoista oli myös se, että todistajana kuullun biokemistin ja lääkärin kertomusten mukaan testitulos olisi merkitty negatiiviseksi, ellei kantajan kannabiksen käyttö olisi ollut tiedossa sen vuoksi, että kantaja oli itse ilmoittanut lomalla tapahtuneesta kannabiksen käytöstään työnantajalleen. Yhtiöllä ei ollut TSL 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua erittäin painavaa syytä kantajan työsopimuksen purkamiselle eikä liioin sanotun lain 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle. (Vailla lainvoimaa 18.12.2015) - Uutiset
23.11.2015 15.13
Hovioikeus hylkäsi yhtiön osaomistajan palkkasaatavia koskevan kanteen työsuhteen puuttumisen vuoksi ja perusteettoman edun palautuskanteen, koska yhtiö ei ollut saanut perusteetonta etua osakkaan yhtiön hyväksi tekemästä työstäHarkittaessa työsuhteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että 30 prosenttia yhtiön osakkeista omistanut kantaja olisi ollut työsuhteessa yhtiöön. Hänen työsuhteen perusteella vaatimansa palkkasaatavaa koskeva kanne oli sen vuoksi hylättävä. Toissijaisen vaatimuksen osalta HO katsoi, ettei yhtiö ollut saanut kantajan tekemästä työstä perusteetonta etua, koska oli tarkoitettukin, että yhtiön hyväksi tehty työ kasvattaa yhtiön arvoa. (Vailla lainvoimaa 23.11.2015) - Uutiset
30.10.2015 16.30
Hovioikeus myönsi lukuisia kulutusluottoja ja pikavippejä vuosina 2012 ja 2013 ottaneille puolisoille velkajärjestelyn siitä huolimatta, että velkaantumisesta ei ollut kulunut pitkää aikaa - käräjäoikeuden päätös kumottiinPuolisoiden velkaantuminen oli alkanut jo vuonna 1998. Mies oli tuolloin ollut vasta 21-vuotias. Velkaantumisen yhtenä taustatekijänä voitiin arvioida olleen ainakin osittain nuoruudesta johtuva harkintakyvyn puute ja ajattelemattomuus. Myös miehen yritystoiminnan epäonnistuminen, vaimon uudelleenkouluttautuminen ja hänen sairastumisensa olivat ilmeisesti lisänneet hakijoiden velkamäärää. Hakijoiden toimenpiteet velkojen maksamiseksi puolsivat velkajärjestelyn myöntämistä. Lisäksi velkajärjestelyllä oli huomattava merkitys hakijoiden perheelle, sillä kolme perheenjäsentä oli sairastunut vakavasti. - Uutiset
29.9.2015 9.31
Hovioikeus: Selvittäjällä oli oikeus saada palkkio 50 prosentilla korotettuna laajan ja kahteen kertaan tehdyn maksuohjelmaehdotuksen vuoksi – korvaus 5 784 sivun kopiointikuluista oli enintään 20 senttiä kopioltaAsiassa ei ollut kuitenkaan tullut ilmi erityisen painavaa syytä, minkä vuoksi palkkiota olisi ollut syytä korottaa yli 50 prosentilla. HO katsoi kuten KO, että kysymyksessä oli tavanomaista suuremmat kopiointikulut, joista selvittäjällä oli oikeus saada erikseen korvaus. (Vailla lainvoimaa 29.9.2015) - Uutiset
27.8.2015 16.02
Hovioikeus: Päivittäistavarakaupan pitämisen kesken sopimuskauden lopettanut ja vuokraamiaan liiketuloja muulla tavalla käyttämään ryhtynyt vuokralainen ei ollut velvollinen suorittamaan vuokranantajan vaatimia korvauksia vuokratulon vähentymisestä ja vuokra-arvon alentumisestaHO katsoi asiassa toisin kuin KO, että yhtiö oli lopettaessaan elintarvikemyymälätoiminnan harjoittamisen vuokratiloissa toiminut vastoin sopimuksen keskeistä käyttötarkoitusedellytystä ja siten syyllistynyt sopimusrikkomukseen. Koska vuokranantaja ei ollut kohtuullisessa ajassa vaatinut vuokrasopimuksen purkamista liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 48 §:n 1 momentin nojalla sekä purkamisesta mahdollisesti aiheutuneen vahingon korvaamista lain 51 §:n nojalla, vaan pysynyt alkuperäisessä sopimuksessa vastaanottaen sopimuksen mukaisen perusvuokran jäljellä olevan sopimuskauden ajan, se oli menettänyt oikeutensa vahingonkorvaukseen sopimusrikkomuksen johdosta. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vuokranantajalla ollut oikeutta kanteessa vaadittuihin korvauksiin vuokratulon vähentymisestä ja vuokra-arvon alentumisesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
30.6.2015 16.00
Hovioikeus työn tarjoamisvelvollisuudesta tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanotulle: Työtä on tarjottava henkilökohtaisesti, irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin - tarjouksen tulee olla myös vakavasti otettava ja asiallinenHO totesi, että työtä on tarjottava henkilökohtaisesti, irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin. Lisäksi työnantajan tarjouksen tulee olla vakavasti otettava ja asiallinen. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhtiö olisi täyttänyt edellä kuvatut velvoitteet. Työn tarjoamisvelvollisuus oli osa irtisanomisperustetta. Yhtiöllä ei siten olisi ollut oikeutta irtisanoa kantajan työsopimusta tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. HO ei voinut ensimmäisenä asteena tutkia, oliko yhtiöllä ollut oikeus päättää kantajan työsuhde henkilöön liittyvillä perusteilla. (Vailla lainvoimaa 30.6.2015) - Uutiset
28.5.2015 11.08
Hovioikeuskaan ei pitänyt edunvalvonnan järjestämistä välttämättömänä vuonna 1927 syntyneelle - lasten erimielisyydellä omaisuuden hoidosta ja omaisuutta koskevien tietojen saamatta jäämisellä ei ollut edunvalvojan tarpeen kannalta merkitystäArvioinnissa oli otettava huomioon, että holhousoikeuden keskeinen periaate on ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Siitä seuraa, että edunvalvonnan järjestämiseen on syytä ryhtyä vain silloin, kun se on asianomaisen etujen kannalta välttämätöntä. Sillä, että vuonna 1927 syntyneen asianomaisen lapset olivat omaisuuden hoidosta eri mieltä ja etteivät kaikki lapset mahdollisesti saanet haluamiaan tietoja omaisuuden hoidosta, ei olut edunvalvojan tarpeen kannalta merkitystä. Aihetta toisenlaiseen arvioon ei ollut myöskään pelkästään sen perusteella, että A oli luovuttanut omaisuuttaan pojalleen ja tämän lähipiirille. Tyttären hakemus hylättiin ja hänet velvoitettiin korvamaan äitinsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 28.5.2015) - Uutiset
21.5.2015 10.53
Hovioikeus hyväksyi käytetyn Audi A 6 -ostajan hinnanalennusvaatimuksen auton moottorin rikkoutumisesta - myyjä ei voinut asettaa virheen selvittämisen edellytykseksi kustannusjaon hyväksymistä ja seuraavaan määräaikaishuoltoon liittyvää sitoumustaHO velvoitti autokaupan suorittamaan 36 000 euron hintaisen ja 73 tkm. ostohetkellä (02/2010) ajetun Audi A 6:n (vm. 2008) ostajalle hinnanalennuksena 5 218 euroa, kun auton moottori oli rikkoutunut ajossa 31.12.2011, jolloin auton mittarilukema oli ollut 103 tkm. Myyjän kieltäytyessä virhevastuustaan ostaja oli korjauttanut auton muualla ja vaati myyjältä korjauskustannukset. HO katsoi, ettei myyjä voinut asettaa virheen selvittämisen edellytykseksi asiassa puheena olleen kaltaista kustannusjaon hyväksymistä ja seuraavaan määräaikaishuoltoon liittyvää sitoumusta. KO:n tuomio kumottiin ja ostajan kanne hyväksyttiin kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 21.5.2015) - Uutiset
20.3.2015 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää syrjinnän kiellon rikkomisesta korvausta vaatineen kantajan asiaa sillensä sillä perusteella, ettei kantaja ollut ilmaissut kantaansa kysymykseen, mitä etnisellä alkuperällä tarkoitetaanHO totesi, että etninen ja kansallinen alkuperä ovat käsitteinä tulkinnanvaraisia. Yhdenvertaisuuslaissa tai lain esitöissä ei määritellä sitä, mitä näillä käsitteillä täsmällisesti ottaen tarkoitetaan. HO katsoi, että kantaja oli riittävällä tavalla vastannut käräjäoikeuden hänelle lähettämään lausumapyyntöön eikä käräjäoikeus näin ollen olisi saanut jättää asiaa sillensä. Tämän vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.3.2015) - Uutiset
20.3.2015 10.00
Hovioikeus: Yhdistyksellä oli oikeus irtisanoa - mutta ei purkaa - varoitetun hoitajan työsuhde työvelvoitteen jatkuvan laiminlyönnin takia – työntekijällä ei ollut kuitenkaan oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestäKun otettiin huomioon toisaalta työntekijän tilanteessa hänelle työsopimuksen purkamisesta aiheutunut loukkaus ja toisaalta työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen ja työnantajan toimenpiteet asiassa ennen työsopimuksen purkamista tilanteessa, jossa peruste työntekijän työsopimuksen irtisanomiselle oli ollut olemassa työvelvoitteen jatkuvan laiminlyönnin takia, mutta ei perustetta työsopimuksen purkamiseen, HO katsoi, ettei yhdistystä ollut määrättävä maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta. (Vailla lainvoimaa 20.3.2015) - Uutiset
26.10.2023 10.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi miehen syyllistyneen törkeän raiskauksen yrityksen asemasta raiskauksen yritykseen - 1 vuoden 8 kuukauden ehdottoman vankeuden asemasta 1 vuosi 2 kuukautta ehdollista vankeuttaVastaaja oli tilanteessa pitänyt A:sta kiinni sekä riisunut omat housunsa siten, että hänen paljas sukupuolielimensä oli ollut esillä. Vastaaja ei ollut onnistunut pääsemään sukupuoliyhteyteen A:n kanssa, koska A oli tilanteessa saanut vedettyä päällyshousut takaisin jalkaansa ja onnistunut pääsemään pois sängyltä. Vastaaja oli menettelyllään ryhtynyt konkreettisiin toimiin rikoksen toteuttamiseksi. Teko oli keskeytynyt ainoastaan siitä satunnaisesta ja sattumanvaraisesta syystä, että A oli onnistunut vastustamaan tekoa ja lopulta poistunut asunnolta. Koska A oli vastustellut vastaajan lähentelyä, täyttivät syytteessä kuvatut kouriminen, sängylle kaataminen, A:n päälle tuleminen, jalkojen nostaminen, vaatteiden repiminen, yhdyntäliikkeet A:ta vasten, töniminen, rintojen kouriminen ja pureminen, vatsan puristelu sekä ranteesta tarttuminen raiskauksen väkivaltaa koskevan tunnusmerkin. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, että asiassa oli jäänyt varteenotettava epäily vastaajan tahallisuuden perustavasta tietoisuudesta sen osalta, että A oli ollut tapahtumien aikaan kahdeksaatoista vuotta nuorempi. Näin ollen syyte törkeän raiskauksen yrityksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 26.10.2023) - Uutiset
25.9.2023 11.00
Hovioikeus arvioi voitiinko 18-vuotiaana raiskaukseen syyllistyneelle pienen lapsen isälle tuomittava 2 v rangaistus määrätä ehdollisena - asianomistajan, jolle vakuutusyhtiö oli myöntänyt oikeusturvavakuutuksen 15 prosentin omavastuulla, oikeudenkäyntikuluista äänestettiinKO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut rangaistuksen mittaamisen osalta aihetta. Asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan HO katsoi, että rangaistus oli ehdollisen vankeusrangaistuksen puolesta puhuvista seikoista huolimatta määrättävä ehdottomana. Erimielisyys koski asianomistajan oikeudenkäyntikuluja. (Vailla lainvoimaa 25.9.2023) - Uutiset
24.8.2023 11.30
Hovioikeus: Koeaikapurulle ei ollut kaupungin väittämiä asiallisia ja tasapuolisia syitä, minkä vuoksi työsopimus oli purettu työsopimuslain vastaisesti - kaupunki ei ollut tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta syrjinyt työntekijääHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen siitä, ettei kaupunki ollut näyttänyt väittämiensä purkamisperusteiden olleen todellisia ja TSL:n 1 luvun 4 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla asiallisia ja tasapuolisia. HO katsoi, ettei kaupunki ollut KO:n tuomiossa todetulla tavalla eli tilapäisen perhevapaan käyttämisen johdosta kuitenkaan syrjinyt kantajaa purkaessaan tämän työsopimuksen koeajalla. HO vapautti kaupungin velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5.700 euroa. Kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.8.2023) - Uutiset
1.8.2023 15.25
Ajoneuvoyhdistelmä törmäsi osittain pimeälle moottoriliikennetielle ilman valoja pysäytettyyn henkilöautoon sillä seurauksella, että kaksi henkilöä kuoli ja yksi loukkaantui - hovioikeus arvioi vakuutusyhtiöiden välistä korvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että ajoneuvoyhdistelmän vakuttaneella vakuutusyhtiöllä oli oikeus periä Liikennevakuutuskeskukselle maksamansa korvaus kokonaisuudessaan henkilöauton liikennevakuutusyhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 1.8.2023. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
28.6.2023 11.27
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi väärään ajosuuntaan Kehä III:lla lähes 100 kilometrin tuntivauhtia ajaneen ja vastaantulleeseen henkilöautoon törmänneen miehen syyllistyneen kahteen tappoon - vankeutta 10 vuottaAsiassa ei ollut esitetty mitään sellaisia seikkoja, joiden perusteella vastaajan ymmärrys olisi ollut jotenkin poikkeuksellisesti enemmän häiriintynyt jostakin muusta syystä kuin voimakkaasta päihtymyksestä. HO katsoi, että vastaajan päihtymyksellä ei siten ollut merkitystä hänen tahallisuuttaan arvioitaessa. (Vailla lainvoimaa 28.6.2023) - Uutiset
28.4.2023 10.40
Tilitoimiston työntekijä kavalsi yhtiön varoja yli 40 000 euroa - hovioikeuskin hylkäsi tilitoimistoon kohdistetun korvausvaatimuksen - tilityksellä tai sen antamatta jättämisellä ei ollut merkitystä vahingonkorvauksen vanhentumisajan laskemisessaEsitöiden ja oikeuskirjallisuuden perusteella asiamiehen tilityksen antamista koskevan vanhentumissäännöksen tarkoituksena ei ole ollut se, että vahingonkorvausvelan vanhentuminen alkaisi toimeksiantosuhteissa aina vasta tilityksestä. Ellei kysymys ole tilityksestä ilmenevästä tiedosta, vanheneminen lasketaan siitä, kun päämiehellä on ollut tieto korvausvastuun perusteesta ja hän on näin ollen voinut vaatia vahingonkorvausta. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa rikokseen perustuva vahinko sekä sen määrä ja aiheuttaja olivat tulleet kantaja Oy:n tietoon toimeksiantosuhteen voimassa ollessa. Näin ollen tilityksellä tai sen antamatta jättämisellä ei ollut asiassa merkitystä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2023) - Uutiset
20.2.2023 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei teräaseella tehty pahoinpitely ollut törkeä - naisen koeajalla tekemästä rikoksesta tuomittu 1 v 4 kk rangaistus lievennettiin 1 v ehdolliseksi vankeudeksiOttaen huomioon asiassa lausutut tekoon ja teko-olosuhteisiin liittyvät lieventävät ja ankaroittavat seikat, pahoinpitelyn teko-olosuhteet, vastaajan (s. 1984) teräaseella ja muulla tavoin suorittaman väkivallan voimakkuus ja vaarallisuus sekä teosta A:lle aiheutunut vamma ja sen sijainti HO katsoi, ettei pahoinpitely ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Vastaajan syyksi oli siten luettava törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitely. (Vailla lainvoimaa 20.2.2023) - Uutiset
25.8.2022 11.28
Hovioikeus: Vaikka kysymys oli ollut vapaaehtoisesta seurustelusuhteesta, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rajoitussäännöstä ei voitu soveltaa - opettajan tehtävästä luopumaan joutuneelle 3 kk:n ehdollisen vankeusrangaistuksen asemesta 50 psVastaaja ja asianomistaja olivat aloittaneet seurustelun joulukuussa 2006. He olivat seurustelleet noin 3 vuoden ajan. Asianomistaja oli seurustelun alkaessa ollut 14-vuotias ja vastaaja 20-vuotias. Asianomistaja oli täyttänyt 15-vuotta 23.3.2007. HO totesi mm., että vaikka vastaaja oli asunut vanhempiensa kotona ja ollut melko kokematon seurusteluasioissa hän oli kuitenkin elänyt jo selvästi toisenlaista aikuisen elämää kuin peruskoulua käynyt asianomistaja. Vastaaja oli ollut ylioppilas, käynyt kesällä töissä ja matkustanut kertomallaan tavalla kesätyöansioillaan välivuotena lomamatkalle ulkomaille. Vaikka suhteessa ei ollut ilmennyt esiintyneen erityisiä hyväksikäyttöön liittyviä piirteitä, osapuolet eivät olleet mainitusta ikäerosta ja vastaavasti henkisen kypsyyden eroista johtuen olleet tasavertaisessa asemassa. Tekoaikaan vastaaja oli ollut ylioppilas ja kertonut sen jälkeen työllistyneensä opettajan tehtävään, josta oli joutunut KO:n tuomion jälkeen luopumaan. HO katsoi, että vakiintuneen rangaistuskäytännön mukainen ehdollinen vankeusrangaistus olisi johtanut kohtuuttomaan ja poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen vastaajan muuttuneessa elämäntilanteessa. Asianomistajalle maksettavaksi tuomittuja korvauksia alennettiin kärsimyksestä 4.000 euroksi, tilapäisestä haitasta 2.500 euroksi ja terapiakuluista 6.073 euroksi KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 25.8.2022) - Uutiset
6.7.2022 14.00
Suomen oikeudessa ei ole kiistämistaakkaa - yhtiö voi siten hovioikeudessa vedota velkajärjestelyn edellytysten puuttumiseen - velkajärjestely voitiin myöntää VJL 10 §:n 1 ja 4 kohdan esteistä huolimattaHO salli yhtiön vedota HO:ssa VJL 10 §:n 4 kohdan mukaiseen esteeseen. Pääasian osalta HO katsoi toisin kuin KO, että velkajärjestelylle oli myös VJL 10 §:n 4 kohdan mukainen este. HO katsoi, että perinnöstä luopumisen ja rikosasian vireilletulon läheinen ajallinen yhteys huomioon ottaen oli todennäköisiä syitä epäillä, että hakija oli luopunut perinnöstään tarkoituksenaan heikentää taloudellista asemaansa odotettavissa olevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi velkajärjestelylle oli VJL 10 §:n 1 kohdan mukainen este. Hakija oli tuomittu törkeästä kavalluksesta ja velvoitettu suorittamaan vahingonkorvausta 126.000 euroa. Hakija oli yhdessä D:n kanssa anastanut hallussaan ollutta yhtiön omistamaa hopearomua 140.000 euron arvosta. Kyse oli siis varsin vakavasta rikoksesta. Huomionarvoista kuitenkin oli, että hakija oli saanut rikoksesta hyötyä huomattavasti edellä mainittua vähemmän, vain noin 15.000 euroa. HO katsoi, että käsillä olevat velkajärjestelyn esteet olivat laadultaan vakavia mutta eivät kuitenkaan erityisen moitittavia. HO katsoi KO:n tavoin, että velkajärjestely voitiin myöntää esteistä huolimatta VJL 10 a §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 6.7.2022) - Uutiset
7.3.2022 8.37
Kahden hevosen huolenpidon myrskyisän laivamatkan aikana laiminlyönyt mies tuomittiin eläinsuojelurikoksesta ja eläinkuljetusrikkomuksesta 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen - hovioikeus korotti toisen kuolleen hevosen arvon 15.000 eurosta 30.000 euroksiHevosten oli Tukholmaan saavuttaessa todettu kuolleen matkan aikana. Asiassa kerrotun perusteella HO katsoi vastaajan näytetyn suhtautuneen välinpitämättömästi hevosten hyvinvointiin myrskyisän merimatkan aikana. Hän oli myös suhtautunut välinpitämättömästi siihen, miten hevosista huolehditaan hänen ollessaan meripahoinvoinnin takia kyvytön menemään laivan kannelle katsomaan hevosia. Vastaaja oli laiminlyönyt hevosten huolenpidon laivamatkan aikana. Asiassa oli riidatonta, että toinen hevosista oli menehtyessään noin 5,5 vuotta vanha ja sen ansiot vuonna 2016 olivat olleet noin 14.000 euroa. HO arvioi asiassa mainitun perusteella asianomistajan menehtyneen hevosen arvoksi 30.000 euroa. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.3.2022) - Uutiset
8.2.2022 10.30
Yhtiön ei voitu katsoa laittaneen liikehuoneiston vuokrasopimukseen perustunutta asiaa perusteettomasti vireille laajana riita-asiana - hovioikeus arvioi yhtiölle korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää toisin kuin yksipuolisen tuomion antanut käräjäoikeusHO:ssa oli kyse kantajayhtiön vastapuolten maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrästä, kun nämä eivät olleet vastanneet heitä vastaan nostettuun velkomusta ja alunperin myös häätöä koskeneeseen kanteeseen ja asia oli sen vuoksi ratkaistu OK 5 luvun 13 §:n nojalla heitä vastaan annetulla yksipuolisella tuomiolla. HO velvoitti Kuntokeskus B Oy:n ja C:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta 1.510 eurolla KO:n tuomitseman 110 euron asemesta. Kuntokeskus B Oy ja C velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa 1.010 eurolla. (Vailla lainvoimaa 8.2.2022) - Uutiset
8.2.2022 10.00
Hovioikeus: Mopomiittiä tien reunassa seuranneiden henkilöiden päälle kevytmoottoripyörällään ajautuneen nuoren menettely ei täyttänyt törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöä - vapautettiin velvollisuudesta korvata vakuutusyhtiölle sen vahinkoa kärsineille maksamat vakuutuskorvauksetVastaaja oli ns. sanotussa mopomiitti -tapahtumassa keulinut kevytmoottoripyörällä ja menettänyt ajoneuvonsa hallinnan sillä seurauksella, että moottoripyörä oli ajautunut tien reunassa olleiden tapahtumaa seuranneiden henkilöiden päälle niin, että useampi henkilö oli loukkaantunut. A ja B olivat loukkaantuneet kohdissa 2 ja 3 kuvatuilla tavoilla. Lisäksi C:lle oli aiheutunut reisilihaksen ruhjevamma ja myös vastaajalle itselleen oli aiheutunut kämmeniin ja käsivarsiin ruhjeita. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt kahden vammantuottamuksen lisäksi törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistöä. Koska vastaajan menettely ei asiassa todetut seikat huomioon ottaen ollut tahallista tai törkeän huolimatonta suhteessa niihin vahinkoihin, jotka oli korvattu liikennevakuutuksesta, vastaaja oli vapautettava liikennevakuutuslain 73 §:n 2 momentti huomioon ottaen velvollisuudesta korvata vakuutusyhtiölle sen vahinkoa kärsineille maksamat vakuutuskorvaukset. (Vailla lainvoimaa 8.2.2022) - Uutiset
3.2.2022 15.00
Hovioikeus korotti neljä kertaa aikaisemminkin törkeään rattijuopumukseen syyllistyneelle tuomitun 30 päivän vankeusrangaistuksen 60 päiväksi - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus päätyi katsomaan, että rangaistus voitiin vielä tuomita yhdyskuntapalvelunaVastaaja oli lauantaiyönä kello 1.51 kuljettanut pakettiautoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon jälkeen ollut 1,77 promillea. Teko oli tapahtunut taajama-alueella pimeään aikaan. HO katsoi, että syyttäjän vaatimaa 60 päivän vankeusrangaistusta oli pidettävä oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta teosta. Rangaistusta oli siten korotettava. Teko oli tehty kuitenkin lähes viiden ja puolen vuoden kuluttua ensimmäiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen johtaneista teoista ja noin kahden vuoden kuluttua jälkimmäiseen yhdyskuntapalvelurangaistukseen johtaneista teoista. Asiassa esitettyihin seikkoihin nähden HO päätyi toisin kuin KO katsomaan, että vastaajan rangaistus voitiin vielä tuomita yhdyskuntapalveluna. (Vailla lainvoimaa 3.2.2022) - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
3.12.2021 13.29
Vuokrariidan käsittely kesti KO:ssa lähes 2 v 11 kk ja HO:ssa noin 1 v 10 kk - hovioikeus hylkäsi vuokralaisten oikeudenkäynnin viivästymistä koskevan hyvitysvaatimuksen (ään.)Kysymyksessä olevan asian laatu ja laajuus sekä asian merkitys asianosaisille puolsivat asian joutuisaa käsittelyä. Tässä tapauksessa asian käsittely KO:ssa ja HO:ssa ei kuitenkaan ollut kestänyt selvästi pitempään kuin mitä oli voitu edellyttää ottaen huomioon, että kysymys oli ollut väitetyn vahingon jälkikäteisestä rahallisesta korvaamisesta tilanteessa, jossa asianosaisten terveydelle, asumiselle tai taloudelliselle tulevaisuudelle ei ollut aiheutunut välitöntä vaaraa. Asian käsittelyn kesto oli vielä perusteltavissa tuomioistuimen käsittelyjärjestyksellä, työn yleisellä järjestämisellä, tuomarin vaihtumisella ja yleisellä työtilanteella. Oikeudenkäynnin kestoa ja syitä sekä asian merkitystä asianosaisille kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei oikeudenkäynti ollut viivästynyt valtion vastuulla olevasta syystä siten, että se olisi loukannut asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vuokralaisilla ei ollut oikeutta saada hyvitystä valtion varoista. (KKO:2023:36: Hovioikeuden päätöstä muutettiin siten, että Suomen valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle ja B:lle kummallekin erikseen hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 1.500 euroa.) - Uutiset
10.9.2021 9.06
Potilas hyökkäsi siivoojan kimppuun - vastaavan ylilääkärin ja psykiatrian palveluyksikön johtajan ei näytetty syyllistyneen työturvallisuusrikokseen eikä virkavelvollisuuden rikkomiseen - hovioikeus korotti sairaanhoitopiirille tuomitun yhteisösakon 20 000 euroonRiidatonta oli ollut, että potilas oli hyökännyt osastolla siivoamassa olleen laitoshuoltajan kimppuun ja lyönyt tätä päähän, minkä seurauksena laitoshuoltaja oli kaatunut maahan. Siivooja oli ollut ulkopuolisen työnantajan Servican työntekijä. (Vailla lainvoimaa 10.9.2021) - Uutiset
12.7.2021 15.28
Oikeusavun taloudellisia edellytyksiä koskevan järjestelmän tulisi kohdella edun hakijoita tasapuolisesti - hovioikeus alensi asuntosa myynnistä saamansa rahat vapaa-ajan asunnon laajentamiseen ja remontointiin käyttäneen lisäomavastuuosuuden määrän 0 euroksiHO totesi, että oikeusavun taloudellisia edellytyksiä koskevan järjestelmän tulisi kohdella edun hakijoita tasapuolisesti ja olla siinä mielessä oikeudenmukainen, että se pohjautuu hakijoiden tosiasialliseen taloudelliseen asemaan. Oikeusaputoimiston ja KO:n päätökset olisivat asettaneet valittajan eri asemaan verrattuna sellaisen henkilön kanssa, joka ostaisi asunnon vaihdon yhteydessä kalliimman asunnon remontoitavan asunnon sijaan. Näiden seikkojen vuoksi valittajalle määrätty oikeusavun lisäomavastuu muodostui kohtuuttomaksi. Oikeusapulain 20 §:n oikeusohjetta soveltaen hovioikeus alensi lisäomavastuuosuuden määrän 0 euroksi. (Vailla lainvoimaa 12.7.2021) - Uutiset
6.7.2021 14.27
Ihmiskauppaa vai paritusta – hovioikeus alensi molempiin syyllistyneen 5 vuoden 6 kuukauden vankeuden 4 vuoden 9 kuukauden vankeudeksi sekä velvoitti maksamaan korvauksia asianomistajille saamatta jääneistä ansioista ja kärsimyksestäTuomiosssa esitetyillä perusteilla ja koska ihmiskauppa on ensisijainen tunnusmerkistö paritukseen nähden, hovioikeus katsoi, että ihmiskaupan tunnusmerkistö oli täyttynyt kohdissa 1–5. Oikeudenmukainen yhteinen rangaistus G:n syyksi luetuista teoista oli 4 vuotta 9 kuukautta vankeutta. Käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta oli siten alennettava. Hovioikeus arvioi G:n aiheuttaneen taloudellista vahinkoa A:lle 35.000 euroa, B:lle 10.000 euroa, D:lle 45.000 euroa, E:lle 20.000 euroa ja F:lle 15.000 euroa, mihin määriin G:n asianomistajille maksettavat määrät oli alennettava. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun kärsimyskorvauksista perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 6.7.2021) - Uutiset
28.5.2021 12.00
Hovioikeus: Kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ei ollut syntynyt eikä vastaaja ollut saanut perusteetonta etua – kysymys myös kuolinpesän edustamisesta ja uuteen todisteeseen vetoamisestaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus oli katsonut, ettei kanteessa väitettyä konkludenttista sopimusta tai muutakaan korvausvastuun perustavaa sopimusta ole syntynyt eikä vastaaja ole saanut perusteetonta etua. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin kanne oli hylätty ei siten ollut. Kanteen tullessa hylätyksi tällä perusteella hovioikeuden ei ollut tarpeen lausua vaatimusten vanhentumisesta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 15.01
Surmaajan tarkoitus oli surmata uhrissa ollut käärme ja sen sikiöt pelastaakseen maailman – käräjäoikeuden tavoin hovioikeus tuomitsi uhria kolmella eri veitsellä yhteensä 76 kertaa lyöneen vastaajan syyntakeettomana murhastaHarkittaessa sitä, oliko nyt kysymyksessä oleva rikos myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, oli otettava huomioon, että veitsellä lyöntejä oli ollut hyvin suuri määrä, että lyönnit oli tehty kolmella eri veitsellä ja että osa lyönneistä oli ollut hyvin voimakkaita. Hovioikeus katsoi, että A:lla oli ollut poikkeuksellisen sitkeä surmaamistarkoitus. Vaikka ei ollut oletettavaa, että Merja B:lle olisi aiheutunut pitkäaikaista tuskaa tai kärsimystä, hovioikeus punnitessaan kokonaistörkeyden puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan päätyi siihen, että rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Näin ollen hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että A oli syyllistynyt menettelyllään murhaan. (Vailla lainvoimaa 6.5.2021) - Uutiset
3.2.2021 14.00
Kaksi saksanpaimenkoiraa karkasi pihalta yleiselle tielle ja puri siellä kahta henkilöä - hovioikeus hylkäsi syytteen eläimen vartioimatta jättämisestä ja tuomitsi koiranomistajan kahdesta vammantuottamuksesta yhteiseen 50 ps rangaistukseenKO oli tuominnut vastaajan eläimen vartioimatta jättämisestä, törkeästä vammantuottamuksesta ja vammantuottamuksesta yhteiseen 80 ps rangaistukseen ja vahingonkorvauksiin. HO muutti KO:n tuomiota. HO:n tuomio oli erimielinen kohdan 3 osalta siitä, oliko asianomistajalle aiheutunutta ruumiinvammaa pidettävä vähäisenä vai RL 21 luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäistä vakavampana vammana. (Vailla lainvoimaa 3.2.2021) - Uutiset
29.1.2021 14.30
Vei öisellä kadulla kohtaamansa itkevän ja poissa tolaltaan olevan entuudestaan tuntemattoman naisen kotiinsa - hovioikeus korotti raiskauksesta tuomitun 1 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistuksen 2 vuoteen 2 kuukauteenAsianomistaja oli kertonut, että hän oli ollut ravintolassa, josta oli poistunut yöllä 01.20 aikoihin. Hän oli ollut järkyttyneessä tilassa, koska hänen puolisonsa oli aiemmin päätynyt poliisin putkaan. Hän oli ravintolasta lähdettyään itkenyt ja oli halunnut nauttia lisää alkoholia etsien baaria, joka olisi ollut auki. Hän oli tällöin tavannut vastaajan kadulla. Asianomistajan kertoman mukaan hän ei ollut ymmärtänyt, miten päihtynyt oli itse ollut ja oli arvioinut tilanteen turvalliseksi ja hän oli mennyt sisälle vastaajan asuntoon. (Ks. KKO:2022:50: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
24.11.2020 11.45
Hovioikeus: Vastaajalle tuli määrätä 80 euron rikosuhrimaksu kun tuomittu sakko oli suurempi kuin laissa tarkoitettu rikosuhrimaksu vaikka vapaudenmenetysajan vähentämisen jälkeen sakosta maksettavaksi jäävä määrä oli rikosuhrimaksua pienempiRikosuhrimaksusta annetun lain 4 §:n 2 momentti koskee rikoksentekijälle tuomittavaa tai määrättävää sakkoa. Käräjäoikeuden mukaan lain 4 §:n 2 momentissa tuomittavalla sakolla on tarkoitettava vapaudenmenetyksen vähentämisen jälkeen maksettavaksi jäävää sakkoa. Hovioikeus totesi tältä osin, että jos samaa periaatetta sovellettaisiin tuomittavaan vankeusrangaistukseen, tarkoittaisi tämä johdonmukaisuuden vuoksi sitä, että rikoksentekijällä ei olisi maksuvelvollisuutta, jos vapaudenmenetyksen vähentämisen jälkeen vankeusrangaistuksesta ei jää mitään suoritettavaa. Lain 2 §:ää pitäisi tällöin tulkita niin, että jos vapaudenmenetyksen vuoksi tuomitusta vankeusrangaistuksesta ei jää täytäntöönpantavaa, rikoksentekijää ei myöskään ”tuomita rangaistukseen”. Tällaista tulkintaa ei voida hovioikeuden tuomiossa selostetuista syistä pitää oikeana eikä se vastaa lain tavoitteita. Ei olisi myöskään oikeasuhtaista, jos mahdollisesti pitkäänkin vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuisi maksuvelvollisuudestaan vain sen takia, että hän on ollut rikoksen vuoksi vangittuna riittävän pitkään ennen oikeudenkäyntiä. (Vailla lainvoimaa 24.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 11.00
Talon siivouksen täysin laiminlyönyt vuokralainen tuomittiin vahingonteosta 3 kuukauden vankeusrangaistukseen ja korvaamaan talolle aiheutuneesta vahingosta 15 000 euroa - hovioikeus alensi siivous- ja tyhjennystyöstä tuomitun korvauksen puoleenAsiassa oli KO:ssa näytetty vuokralaisen syyllistyneen syyttäjän syytteen teonkuvauksen mukaiseen tekoon ja lisäksi vuokranantajan esittämän teonkuvauksen mukaisesti sallinut omistamiensa eläinten tehdä jätöksiä vuokra-asuntoon, josta oli aiheutunut vahinkoa asunnon lattia- ja seinäpinnoille sekä mahdollisesti lattia- ja seinäpintojen rakenteille. Vahinkoa ja arvon alennusta oli aiheutunut kiinteistölle ainakin 15.000 euroa verran. HO arvioi, että vuokralaisen korvattavien siivouskustannusten määrä oli puolet kysymyksessä olevan laskun määrästä eli 1.961,95 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
2.10.2020 14.05
Hovioikeus: Valtiolla ei ollut oikeutta saada virkamiesten vastustamisesta tuomitulta täyttä korvausta sen varoista maksettavaksi määrätyistä asianomistajien oikeudenkäyntikuluista, kun oikeudenkäynti oli asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyynVastaajan velvoittamista korvaamaan kokonaan tai osaksi asianomistajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa puolsi se, että oikeudenkäynnissä keskeisenä ollut rangaistusvaatimusta koskeva kysymys oli ratkaistu heidän hyväkseen. Oikeudenkäynti oli kuitenkin asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyyn. Kysymys ei ollut ollut oikeudellisesti erityisen vaikeasta rikosasiasta, ja syyttäjä oli ajanut asiassa rangaistusvaatimusta. Asianomistajien vahingonkorvausvaatimusten oli tämän perusteella katsottava vaikuttaneen olennaisesti heille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Nämä vahingonkorvausvaatimukset oli asiassa hylätty kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei sillä, minkä asianomistajat olivat hävinneet, ollut ollut vain vähäistä merkitystä asiassa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
26.5.2020 16.00
Lähisuhdeväkivalta - hovioikeus arvioi asianomistajan vaitiolo-oikeutta ja oli erimielinen voitiinko todisteena käyttää asianomistajan vanhempien hovioikeudessa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä kertoneen poliisille alustavassa puhutuksessaAsianomistaja oli voinut kieltäytyä todistamasta HO:ssa. Asiassa oli kysymys myös siitä, saiko lääkärinlausuntoon esitietona kirjattua asianomistajan kertomusta hyödyntää näyttönä asiassa. HO katsoi, että vastaavasti myöskään todistajana kuultavan asianomistajan kieltäytyessä todistamasta ei näyttönä voitu käyttää hänen lääkärinlausuntoon kirjattua kertomustaan, jonka osalta vastaajalla ei ollut vastakuulustelumahdollisuutta. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun lääkärinlausuntoon merkittyjen esitietojen osalta. Asiassa oli kuultu todistajina A:n vanhempia B:tä ja C:tä. HO:n oli ratkaistava saiko heidän kertomuksiaan hyödyntää asiassa näyttönä siltä osin kuin he olivat kuulleet A:n kertoneen tapahtumista poliisille alustavassa puhutuksessa. HO katsoi, ettei B:n ja C:n kertomuksia voitu tältä osin hyödyntää näyttönä asiassa. Mainitsemillaan lisäyksillä perusteluihin HO hyväksyi KO:n ratkaisun todistajien kertomusten asettamisesta hyödyntämiskieltoon A:n alustavassa puhutuksessa poliisille kertomista seikoista. HO:n presidentti oli enemmistön kanssa eri mieltä siitä, voitiinko todisteena käyttää B:n ja C:n HO:ssa antamaa kertomusta siitä, mitä he olivat kuulleet tyttärensä A:n kertoneen poliisille alustavassa kuulustelussa. (KKO:2021:73) - Uutiset
2.3.2020 16.00
Hovioikeus: Kiinteistöyhtiö oli velvollinen korvaamaan vastuuvapauden myöntämistä yhtiön hallituksen jäsenille vastustaneen ja kanteensa voittaneen toisen osakkaan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, kun epätodennäköistä oli, että asia olisi järjestynyt ilman oikeudenkäyntiäKO oli vahvistanut Kiinteistöt Oy:n yhtiökokouksessa 31.3.2017 OYL 5 luvun 14 §:n vastaisesti tehdyn päätöksen hallituksen jäsenten vastuuvapaudesta pätemättömäksi. Oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimukset oli hylätty. HO katsoi toisin kuin KO, että Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut KO:ssa. HO totesi mm., että oli epätodennäköistä, että asia olisi järjestynyt kantajan haluamalla tavalla ilman oikeudenkäyntiä. Asian näin päättyessä Kiinteistöt Oy oli velvollinen korvaamaan kantajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2020) - Uutiset
4.2.2020 9.10
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut hyväksyä yhtiön velkomuskannetta sillä perusteella, että kuluttajat olisivat laiminlyöneet kuluttajansuojalaissa säädetyn velvollisuuden ilmoittaa kohtuullisessa ajassa virheestä toimeksisaajalle kun asiassa oli kysymys hintariidastaHovioikeus totesi muun muassa, että toisin kuin kauppalain 47 §:ssä, kuluttajansuojalaissa ei ole säännöksiä, joiden nojalla laskun saajalla olisi velvollisuus kohtuullisessa ajassa ilmoittaa myyjälle, ettei hän hyväksy hintaa. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
9.1.2020 12.25
Hovioikeus: Asiassa ei esitetty riittävää näyttöä siitä, että vastaaja olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla repun varastamalla – asiassa oli kysymys myös oikeudenkäyntivirhettä koskevasta väitteestä ja oikeusastejärjestyksestäHovioikeus katsoi ensinnäkin, ettei asian palauttaminen ollut asian laatu ja kysymyksessä olevat olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaista ja otti asian käsiteltäväkseen. A oli kertonut esitutkinnassa, ettei hän muista asiasta mitään, mutta muisteli, että olisi vienyt kyseessä olevan repun mahdollisesti asumisyksikön käytävälle, mutta ei kuitenkaan kotiinsa. A ei kiistänyt syyllistyneensä asiassa varkauteen. Todistaja L kertoi käräjäoikeudessa, että hän oli havainnut valvontakameratallenteelta henkilön kävelytyylistä ja siluetista päätellyt, että A oli saattanut viedä repun. L ei ollut varmuudella pystynyt tunnistamaan henkilöä. Ottaen huomioon A:n esitutkintakertomuksessa esille tuodut muistamattomuuteen sekä L:n havaintoihin liittyneet epävarmuustekijät hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riitä osoittamaan, että juuri A olisi vienyt kyseisen repun. Asiassa ei siten esitetty riittävää näyttöä siitä, että A olisi aiheuttanut asianomistajalle vahinkoa rangaistavaksi säädetyllä teolla. Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei siten ollut korvausvaatimuksen osalta aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
14.10.2019 10.30
Hovioikeus kumosi pesänselvittäjän päätöksen moitteesta tehdyn tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen, kun valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaanHO katsoi, että valittajalle oli saattanut jäädä valmistelun yhteydessä epäselväksi se, otetaanko ja missä laajuudessa hänen esittämänsä todistelu vastaan. Tämän vuoksi, ja kun hän ei ollut saanut valituskelpoista päätöstä siltä osin kuin hänen esittämäänsä todistelua ei otettu vastaan ja kun hänelle ei myöskään ollut annettu kirjallista täydennyskehotusta todisteluteemojen esittämisen osalta, valittajalle oli oikeus vedota asiassa uuteen todisteluun. Kun todistelua tältä osin ei ollut lainkaan otettu vastaan KO:ssa, asia oli palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
23.4.2019 10.40
Hovioikeus arvioi näyttöä kun väitetyistä törkeistä lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä ja raiskauksista oli kulunut huomattavan pitkä aika - vankeutta 5 v 6 kk ja 40 000 euron vahingonkorvausKorkein oikeus on käsitellyt näyttökynnystä seksuaalirikoksissa ennakkoratkaisussaan 2013:96. HO hyväksyi KO:n tavoin näytön arvioinnin lähtökohdiksi kyseisestä ratkaisusta ilmenevät seikat. Kysymys myös ankaroittamisperusteiden täyttymisestä, rangaistuksen mittaamisesta ja korvausvelvollisuudesta. Vastaajan syyksi luettiin törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.1.2000 - 1.12.2003, useita raiskauksia 1.4.2005 - 30.6.2006 ja törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1.4.2005 - 30.6.2006. Vastaaja tuomittiin 5 v 6 kk vankeusrangaistukseen. Kärsimyskorvauksen määrää arvioitaessa oli tällaisessa tilanteessa käytettävä kokonaisharkintaa. Kohtuullinen kokonaiskorvaus oli 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
25.1.2019 9.00
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden ne bis idem -ratkaisun - poliisin erottaminen neljän kuukauden ajaksi virantoimituksesta ja palkanmaksun keskeyttäminen eivät muodostaneet estettä tutkia häntä vastaan nostettua syytettä 177 liikennerikkomuksestaKoska kaikki syytteessä mainitut epäillyt liikennerikkomukset olivat sisältyneet asiassa kerrottuihin poliisilaitoksen ja HAO:n päätöksiin, oli niillä KO:n mukaan ollut katsottava olleen syytteen tutkimisen estävä vaikutus ne bis in idem -periaatteen johdosta. Tältä osin asia oli KO:n mukaan ollut ratkaisevasti erilainen kuin syyttäjän viittaamissa KHO:n 26. ja 29.10.2010 antamissa ratkaisuissa, joissa oli ollut kysymys aikaisemman rikosprosessin merkityksestä myöhempään hallinnolliseen prosessiin. HO puolestaan katsoi, ettei poliisin saama kurinpitorangaistus muodostanut estettä tutkia häntä vastaan nostettua rikossyytettä. KO:n tuomio poistettiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
28.9.2018 13.51
Hovioikeus: Tuntemattoman 16-vuotiaan tytön raiskaus kävelytien viereisessä metsikössä oli törkeä - 3 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistus alennettiin 3 vuoteen ja 6 500 euron kärsimyskorvaus 5 000 euroonAsiassa ei jäänyt järkevää epäilyä vastaajan syyllisyydestä. HO totesi, että A:han kohdistunut teko oli alkanut kävelytiellä ja tapahtunut kävelytien viereisessä metsikössä. Vastaaja oli tehnyt teon yksin, eikä teolla ollut tiettävästi ollut silminnäkijöitä. Teossa käytetty väkivalta ei ollut ollut erityisen voimakasta. Vaikka teko oli tapahtunut ulkona julkisen kävelytien läheisyydessä, HO katsoi, että tekotapaan ei kuitenkaan ollut liittynyt asiassa mainittuja hallituksen esityksestä ja KKO:n ratkaisusta ilmeneviä piirteitä, joiden perusteella raiskausta olisi voitu pitää tekotavaltaan sellaisena, että RL 20 luvun 2 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohdissa tarkoitetut ankaroittamisperusteet olisivat täyttyneet. Teon kokonaistörkeysarvostelun osalta HO totesi, että A oli ollut tekohetkellä 16-vuotias ja vastaaja lähes 26-vuotias. Heidän ikäeronsa oli siten ollut huomattava. A ja vastaaja olivat olleet ennen tekoa toisillensa täysin tuntemattomat. Teko oli ollut A:lle yllätyksellinen. Oraaliyhdyntä oli ollut suojaamaton, ja teosta oli aiheutunut A:lle mustelmia ja naarmuja. Teko oli lääkärin esittämän arvion mukaan myös vaikeuttanut A:n psyykkistä hoitamista ja toipumista sekä vaikeuttanut hänen toimintakykyään ja selviytymismahdollisuuksiaan arjessa ikäistensä tapaan. Nämä ja edellä kuvatut teosta ilmenevät seikat huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 28.9.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
1.12.2017 11.00
Hovioikeus poisti pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä koskevan päätöksen kun käräjäoikeus ei ollut ottanut kuultavan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan – käräjänotaarin asiassa tekemät kaksi aiempaa kantelua oli jätetty tutkimattaKantelija oli ollut KO:ssa kuultavan asemassa. Kantelijalla oli sen vuoksi asiassa kantelulegitimaatio. KO ei ollut ottanut kanteljan lausumaa huomioon asiaa ratkaistessaan. Kantelija ei näin ollen ollut tullut asianmukaisesti kuulluksi KO:ssa. HO totesi, että lähtökohtaisesti lausuman huomiotta jättämisen voidaan otaksua olennaisesti vaikuttavan jutun lopputulokseen. Asiassa oli tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettu muu oikeudenkäyntivirhe, minkä vuoksi asia tuli palauttaa KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 1.12.2017) - Uutiset
3.10.2017 15.18
Hovioikeus lis pendens -vaikutuksesta ja ne bis in idem -kiellosta eläinsuojelurikoksessa: Kysymys ei ollut samasta asiasta eikä villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano estäneet syytteen käsittelyäAikaisemmassa asiassa esitetty syyte ja annettu tuomio eivät estäneet nyt esillä olevan syytteen käsittelyä (lis pendens). Ne bis in idem -kiellon osalta HO totesi, että AVI:n päätöksessä oli kysymys eläinsuojelulain 44 §:n mukaisesta eläinsuojelullisista syistä tehdystä päätöksestä eikä rangaistusluonteisesta hallinnollisesta seuraamuksesta. Näin ollen villisikojen lopettamisesta tehty päätös ja sen täytäntöönpano eivät estäneet esillä olleen syytteen käsittelyä. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
29.8.2017 10.33
Hovioikeus: Työajan päättymisen jälkeen alkoholia työpaikallaan nauttineen työntekijän työsopimuksen purkamiselle eikä edes irtisanomiselle ollut perustetta - alkoholin käytöstä lähes kolme vuotta aiemmin annetulle varoitukselle ei annettu merkitystäKantajan työsuorituksessa ei KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin ollut ollut lainkaan huomauttamista ainakaan puoleentoista vuoteen ennen nyt kysymyksessä olevaa rikkomusta. Kantajalle oli annettu alkoholin käytön vuoksi yksi aiempi varoitus lähes kolme vuotta nyt kysymyksessä olevaa rikkomusta aiemmin. Tarkempaa selvitystä varoitukseen johtaneesta rikkomuksesta ei ollut esitetty. KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla varoitukselle ei ollut annettava merkitystä arvioitaessa purkuperusteen olemassa oloa nyt kysymyksessä olevan rikkomuksen osalta. Kantajan rikkomus oli ollut lähinnä yksittäinen tapaus, joka ei ollut KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla vaarantanut henkilöturvallisuutta työpaikalla. Kantajan asema, hänen työsuhteensa pituus ja olosuhteet muutenkin huomioon ottaen hänen rikkomustaan ei voitu pitää työsopimuksen päättämiseen oikeuttavana perusteena. (Vailla lainvoimaa 29.8.2017) - Uutiset
8.5.2017 9.10
Hovioikeus: Kun äiti oli saanut hoitoa ja tukea, lapsen edun mukaista ei ollut huollon siirtäminen isälle äidin aiemman päihteidenkäytön vuoksi kun lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokseÄiti oli kertonut saaneensa hoitoa ja tukea ja että hänen tilanteensa oli korjautunut. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että lapsen hoito olisi äidin päihteidenkäytön tai muiden ongelmien vuoksi enää vuoden 2016 alun jälkeen vaarantunut. Lapsi täyttää kolme vuotta 8.5.2017. Hän on syntymästään asti ollut äidin huollossa ja asunut äidin luona lukuun ottamatta kiireellisen sijoituksen aikaa elokuussa 2015. Isä oli tavannut lasta toistaiseksi melko lyhyitä aikoja. Lapsen sisarpuoli asui äidin luona. Äidillä oli oheishuolto myös toiseen lapseen, joka tapasi äitiä joka toinen viikonloppu. Lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokse. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lapsen edun mukaista ei ole, että hänen huoltonsa siirrettäisiin isälle. - Uutiset
5.4.2017 16.00
Yrittäjä nosti ylisuurta palkkaa ja antoi yhtiössä työskennelleelle isäpuolelleen rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa - hovioikeus lyhensi velallisen törkeästä epärehellisyydestä tuomittua vankeusrangaistusta ja vapautti liiketoimintakiellostaYrittäjä oli antanut työntekijänä olleelle isäpuolelleen palkan lisäksi rahaa pieninä erinä yhteensä 33 000 euroa. Annetut määrät oli kirjattu ensimmäisen tilikauden (1.6.2009-31.11.2010) päättyessä lainasaatavaksi isäpuolelta. Lisäksi yrittäjä oli nostanut itselleen rahaa vuonna 2011 pieninä erinä yhteensä 60 000 euroa. Tältä osin nostetut määrät oli kirjattu 96 461,57 euron suuruiseksi palkaksi. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 31.1.2012. HO tuomitsi yrittäjän törkeästä velallisen epärehellisyydestä KO:n tuomitseman vuoden vankeusrangaistuksen asemasta 8 kuukauden vankeusrangaistukseen. Toiminnan kokonaisarviointiin liittyvien seikkojen perusteella ei ollut ilmennyt tarvetta liiketoimintakiellolle, minkä vuoksi yrittäjä oli vapautettava hänelle määrätystä liiketoimintakiellosta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2017) - Uutiset
13.2.2017 8.08
Hovioikeus pohti miltä osin käräjäoikeus oli voinut omasta aloitteestaan ottaa tutkittavakseen luottokoron, järjestelypalkkion sekä tilinhoitomaksujen kohtuullisuuden ja oliko se voinut hylätä niitä koskevat vaatimukset kohtuuttomaksi katsomiltaan osinA ei ollut vastannut asiassa eikä Aasa Oy:n kanne ollut selvästi perusteeton. Näin ollen käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä tuomiolla luottokorkoa, järjestelypalkkiota ja tilinhoitomaksuja koskevia vaatimuksia kohtuuttomaksi katsomiltaan osin, vaan hyväksyä Aasa Oy:n kanne kokonaisuudessaan oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n mukaisesti yksipuolisella tuomiolla. A oli siten velvoitettava suorittamaan yksipuolisella tuomiolla Aasa Oy:lle myös sen kanteen kohdissa 2–4 vaatimat määrät. (Vailla lainvoimaa 13.2.2017) - Uutiset
6.9.2016 13.25
Olisiko sairaalaan hakeutuneen potilaan umpilisäke tullut leikata nopeammin ja oliko potilasvahinko syy-yhteydessä kantajan masennukseen, kasvotulehdukseen ja niveloireisiin - kanne pääasian osalta hylättiin myös hovioikeudessa mutta oikeudenkäyntikuluja alennettiinRatkaistavana oli kysymys siitä, tapahtuiko potilasvahinko myös silloin, kun umpilisäkettä ei leikattu nopeammin sen jälkeen kun kantaja oli hakeutunut sairaalaan. Asiassa oli lisäksi joka tapauksessa kysymys siitä, olivatko kantajan masennus, ihotulehdus kasvoissa ja nivelvaivat aiheutuneet potilasvahingosta. Kantajan vahingonkorvausvaatimus ansionmenetyksestä, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, lääkäri- ja lääkekuluista sekä vaatimus korvauksen korottamisesta potilasvahinkolain 10 §:n mukaisesti hylättiin. HO alensi kantajan Potilasvakuutuskeskukselle maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen KO:n osalta 48 242 eurosta 20 000 euroksi ja HO:ssa esitetyn 30 654 euron vaatimuksen osalta 5 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.9.2016) - Uutiset
5.9.2016 15.00
Käräjäoikeus tuomitsi törkeästä kotirauhan rikkomisesta, törkeästä pahoinpitelystä ja varkaudesta 2 vuotta vankeutta – hovioikeus alensi ja lievensi rangaistuksen ehdolliseksi 1 vuoden 9 kuukauden vankeudeksi ja 90 tunnin yhdyskuntapalvelukseksiA:n syyksi oli käräjäoikeudessa luettu törkeä kotirauhan rikkominen, törkeä pahoinpitely ja varkaus. Hovioikeus ei muuttanut syyksilukemista sen tutkittavana olleen törkeän pahoinpitelyn osalta. Rikosten vakavuus, A:n syyllisyys ja asianomistajalle aiheutuneet vakavat vammat puolsivat vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Toisaalta A:lla ei ollut aikaisempia rikosrekisterimerkintöjä, mikä seikka puolsi rangaistuksen tuomitsemista ehdollisena. A:sta 20.6.2016 laadittu soveltuvuusselvitys osoitti, että hänellä on edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Harkitessaan valintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä hovioikeus päätyi edellä mainittuja seikkoja punnitessaan siihen, että vankeusrangaistus voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 5.9.2016) - Uutiset
28.4.2016 16.00
Hovioikeus itsekriminointisuojasta: Rikoksesta epäillyn alustavissa puhutteluissa antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä - syyllistyi murhan asemasta tappoonHO totesi hyödyntämiskiellon osalta mm., ettei vastaajalle (joka oli pistänyt A:ta veitsellä vasemmalle puolelle kaulaan, minkä seurauksena syntyneeseen verenvuotoon A oli menehtynyt) ollut ilmoitettu puhuttelussa riittävän tarkasti hänen oikeudestaan olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, kuten oikeudesta pysyä vaiti. Asiassa oli otettava huomioon myös vastaajan mielentila puhutteluhetkellä. Hän oli ollut enemmän huolissaan tupakasta kuin tapahtuneesta asiasta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että vastaajan alustavissa puhutteluissa 26.9. ja 29.9.2014 antamia lausumia ei saanut käyttää hänen syyllisyyttään tukevana näyttönä asiassa eikä niitä voitu käyttää hyväksi oikeudenkäynnissä. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, ettei A:ta ollut tapettu murhan tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla vakaasti harkiten. (Vailla lainvoimaa 28.4.2016) - Uutiset
8.4.2016 9.00
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että toimitusjohtajan menettelyä nostaa ilman hyväksyttävää syytä 22.803,62 euroa yhtiön varoja ei ollut pidettävä törkeänä velallisen epärehellisyytenä kun asiaan ei liittynyt muuta moitittavaaA:n yhtiöstä tekemien nostojen merkitsemisessä kirjanpitoon ei edes väitetty olleen puutteita. Asiassa ei myöskään tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella A:n olisi katsottava toimineen piittaamattomasti yhtiön velkojien taloudellisia etuja kohtaan. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A:n menettelyä ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden velallisen epärehellisyydestä tuomitseman 3 kuukauden ehdollisen vankeuden 60 päivän ehdolliseksi vankeudeksi. Käräjäoikeuden tavoin myöskään hovioikeus ei määrännyt A:ta liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 8.4.2016) - Uutiset
23.3.2016 11.42
Hovioikeus arvioi työmatkalla moottoripyöräonnettomuudesta aiheutuneen vamman kivun suuruutta, vamman syy-yhteyttä ja haittaluokkaa - vakuutusyhtiön asiantuntijalääkärin asiakirjojen perusteella tekemää lausuntoa pidettiin potilasta tutkineen lääkärin lausuntoa painavampana kivun syy-yhteysarvioinnissaAsiassa oli riidatonta, että kantaja oli vuonna 1990 ollut liikenneonnettomuudessa, jossa hän oli saanut ruhjevamman ristiselän alueelle. Kantaja oli kärsinyt kivuista liikenneonnettomuudesta lähtien ja hänen selkänsä on leikattu kolme kertaa. Liikenneonnettomuus oli johtanut kantajan työkyvyttömyyteen. Asiassa oli kyse siitä, oliko liikenneonnettomuudesta kantajalle aiheutunut pysyvä vika ja haitta ollut haittaluokaltaan suurempi kuin luokka 3. Kantaja oli väittänyt haittaluokan olevan suuruudeltaan 12. Asiassa oli keskeistä se, kuinka suurta kipua liikenneonnettomuuden aiheuttama vamma oli kantajalle aiheuttanut ja aiheuttaa. HO katsoi asiassa todetuin perustein kantajan kanteen jääneen näyttämättä. KO:n tuomio kumottiin ja kantajan kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.3.2016) - Uutiset
8.3.2016 11.45
Erimielinen hovioikeus velvoitti vaikutusvaltaansa väärinkäyttäneet yhtiön enemmistöosakkeenomistajat lunastamaan kantajayhtiön omistamat yhtiön osakkeet 2 326 016 eurolla ja korvaamaan yhtiön satojen tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinHO katsoi, että enemmistöosakkeenomistajat olivat tahallaan väärinkäyttäneet vaikutusvaltaansa yhtiössä ja velvoitti ne lunastamaan kantajan omistamat E Oy:n 2 326.016 osaketta vuoden 2010 käyvällä arvolla, á 1,00 euroa. Kysymys myös vastuun samastamisesta. Vähemmistöön jäänyt HO:n jäsen katsoi, ettei KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiselle ollut ilmennyt aihetta. Vähemmistöön jääneen jäsenen mielestä kohtuullinen lunastushinta olisi ollut kantajan osakkeista maksama hinta. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016)