Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
10.6.2020 13.30
Hovioikeus: Kun syyttäjä oli luopunut syytteestä näytön puuttumisen vuoksi, olisi käräjäoikeuden tullut hylätä syyte eikä jättää sitä sillensä – asiassa kyse myös ampuma-aserikoksesta ja takavarikostaTilanteessa, jossa syyttäjä luopuu syytteestä näytön puuttumisen tai riittämättömyyden vuoksi, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa, on syyte hylättävä. On myös vastaajan edun mukaista saada hylkäävä ratkaisu, joka saa oikeusvoiman toisin kuin sillensä jättämistä koskeva ratkaisu. Ampuma-aserikoksen osalta johtopäätöksenä KRP:n lausunnossa oli todettu, että kaasupistooli oli luvanvarainen, toimintakuntoinen alkuperäisessä kunnossa oleva kaasupistooli. Lausunnon perusteella hovioikeus katsoi, että kysymys oli ampuma-aselain 18 §:n 1 momentin mukaisesta luvanvaraisesta ampuma-aseesta. A oli siten pitämällä luvattomasti hallussaan syytteessä mainittua kaasuasetta syyllistynyt ampuma-aserikokseen. Tässä arvioinnissa ei ollut merkitystä sillä, että asetta ei ole havaittu yritetyn muuntaa luotipatruunoita ampuvaksi aseeksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2020) - Uutiset
2.4.2020 14.00
Velkaantui vuonna 2016 päättyneen maksuohjelman jälkeen uudelleen vuosina 2017 – 2018 - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen katsoen, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli tässä erityistapauksessa painavia syitäKun otettiin huomioon asiassa mainitut seikat, velkojen kokonaismäärä (n. 46 900 €) sekä hakijaan olosuhteet eli hänen ikänsä (s. 1969), jäljellä oleva työuransa ja työmahdollisuutensa sekä se, että hakijan maksukyky ei todennäköisesti tule parantumaan, HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli tässä erityistapauksessa VJLn 10 a §:ssä edellytettyjä painavia syitä. - Uutiset
17.3.2020 15.28
Hovioikeus: Työsopimuksen välittömään purkamiseen ei ollut erittäin painavaa syytä - irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta ei ollut asiallista ja painavaa syytäRiidatonta oli, että kantajan työsuhde oli ollut pitkä (yli 15 v) ja moitteeton. Asiassa selostettuja seikkoja punnittuaan HO katsoi, että yksin C:n (jalostusvastaava/tunnistaja) taivutteleminen suorittamaan varsojen tunnistaminen Hippoksen sääntöjen vastaisesti ei ollut ollut kantajan työsuhteen kannalta niin vakavana pidettävä rikkomus, että hänen työsopimuksensa välittömään purkamiseen olisi ollut erittäin painava syy tai että työsopimuksen irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta olisi ollut asiallinen ja painava syy. Valitus oli tällä perusteella hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.3.2020) - Uutiset
13.3.2020 15.30
Velkaa 306 900 euroa - hovioikeuskaan ei myöntänyt yritystoiminnassaan velkaantuneelle ja nyt kokopäivätyössä olevalle hakijalle velkajärjestelyä - 25 000 euron yksityisvelkojan asema oli huomioitavaHakijan katsottiin velkaantuneen piittaamattomasti ja vastuuttomasti (VJL 10 §:n 7). VJL 10 §:n 11 kohdan osalta HO totesi, että ottaessaan 25.000 euron lainan A:lta hakijan oli täytynyt tietää, ettei hän pysty maksamaan velkaa takaisin. Asiassa kerrotuilla ja KO:n lausumilla perusteilla HO katsoi, että hakijan ja A:n välisen velan järjesteleminen olisi ollut kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta, ottaen huomioon hakijan heikko maksuhalukkuus sekä velan taloudellinen merkitys A:lle. Velkajärjestelyn myöntämiselle oli siten VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu este. VJL 10 a §:n osalta HO totesi mm., että hakijan työsuhde ja hänen aloittamansa opinnot osoittivat, että hakija oli pyrkinyt ylläpitämään tai jopa parantamaan ansaintamahdollisuuksiaan, minkä voitiin katsoa puoltavan velkajärjestelyn myöntämistä. Hakijan hakemuksessaan ilmoittamalla tavalla velkajärjestelyllä voitiin katsoa olevan olennainen merkitys hakijan taloudellisen tilanteen kannalta. Asiassa tuli kuitenkin toisaalta huomioida muun ohessa yksityisvelkojan asemassa oleva A, jolle saatavan merkitys oli hänen toimeentuloonsa nähden suuri. (Vailla lainvoimaa 13.3.2020) - Uutiset
28.2.2020 11.47
Hovioikeus: 13-vuotiaan lapsen seksuaalisessa hyväksikäyttöasiassa ei syntynyt epäilyä, että asianomistajan kertomus olisi perustunut ns. valemuistoihin - uusi todistelu ei merkityksellisesti horjuttanut syytettä tukevaa näyttöäHO pysytti KO:n tuomion törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassa. KO oli 7.3.2019 antamallaan tuomiolla lukenut vastaajan syyksi 18.1.-31.7.1999 tehdyn törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja tuominnut tämän 1 v 10 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 90 tunnin yhdyskuntapalvelurangaistukseen. Rangaistusta määrättäessä oli otettu huomioon rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan pitkä aika. Asia oli tullut vireille KO:een 6.7.2018. KO oli lisäksi velvoittanut vastaajan korvaamaan asianomistajalle kärsimyksestä 10.000 euroa korkoineen viimeisestä tekopäivästä lukien. (Vailla lainvoimaa 28.2.2020) - Uutiset
11.2.2020 15.00
Hovioikeus piti pahoinpitelyllä aiheutettua vammaa RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna vaikeana ruumiinvammana - mahdollinen työpaikan menetys ehdottoman vankeusrangaistuksen vuoksi ei tehnyt rangaistuksesta kohtuutontaVastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle lyömällä tätä nyrkillä kasvoihin seurauksin, että tämä oli kaatunut maahan ja menettänyt tajuntansa. Tämän jälkeen vastaaja oli lyönyt maassa tajuttomana maannutta A:ta voimakkaasti nyrkillä kasvoihin ainakin 7-8 kertaa pitäen A:sta toisella kädellään kiinni lyöntien aikana. Lyöntien seurauksena oli A:n pää osunut asfalttiin. HO piti tuomiossa kerrottua vammaa RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitettuna vaikeana ruumiinvammana. Syyksilukemista ei ollut siten syytä muuttaa. Nyt kysymyksessä olleen törkeän pahoinpitelyn ja ehdollisen tuomion tarkoittamien rikosten vakavuuden ja samankaltaisuuden vuoksi ehdollinen rangaistus oli täytäntöönpantava kokonaan. Yhteisen vankeuden pituudeksi muodostui näin ollen 1 v 10 kk. Kun aiempi ehdollinen vankeusrangaistus pannaan täytäntöön ei yhteistä vankeusrangaistusta määrätä ehdolliseksi. Vastaajan mahdollinen työpaikan menetys ehdottoman vankeusrangaistuksen vuoksi oli luonnollinen seuraus tuomitusta vankeusrangaistuksesta, eikä mainittu seikka tehnyt rangaistuksesta kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 11.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 11.30
Hovioikeus jätti murtovarkaat verekseltään kioskissaan tavanneen ja haulikolla varoituslauksen ampuneen kahvilarayrittäjän rangaistukseen tuomitsematta laittomasta uhkauksesta ja hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta - tuomio oli erimielinenVastaajan mukaan kahvilarakennukseen oli 10 vuoden aikana murtauduttu 15 kertaa. KO oli tuominnut yrittäjän laittomasta uhkauksesta ja vaaran aiheuttamisesta yhteiseen 100 ps rangaistukseen sekä korvauksiin kärsimyksestä. HO hylkäsi syytteen vaaran aiheuttamisesta. Vastaajan syyksi luettiin laiton uhkaus. Vastaaja jätetiin kuitenkin rangaistukseen tuomitsematta. Muilta osin KO:n tuomiolauselma jäi voimaan. Yksi HO:n jäsenistä oli eri mieltä laittoman uhkauksen tunnusmerkistön täyttymisestä ja vastaajan toiselle murtautujalle (C) kärsimyksestä maksettavaksi määrätystä korvauksesta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei vastaajan menettely täyttänyt laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Tämän vuoksi hän hylkäsi laitonta uhkausta koskevan syytteen. Myöskään kärsimyskorvauksen maksamiselle C:lle ei ollut syytä. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
15.1.2020 10.45
12-vuotias lapsi vietiin toiselle paikkakunnalle niin, että lapsi oli ollut kateissa vanhemmiltaan - hovioikeus korotti lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomitun rangaistuksen 3 vuoteen 2 kuukauteenAnkarimmin arvosteltavaksi teoksi HO katsoi syytekohdan 2 mukaisen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön. HO katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi kyseisestä syytekohdasta 2 vuoden ja 9 kuukauden vankeusrangaistuksen. HO huomio KO:n esille tuomien seikkojen lisäksi asianomistajan 12-vuoden iän, asianomistajan ja vastaajan 10 vuoden ikäeron, osapuolten välisten tapaamisten seksuaalisuuspainotteisuuden sekä sen, että vastaaja oli vienyt asianomistajan luokseen toiselle paikkakunnalle niin, että lapsi oli ollut kateissa vanhemmiltaan. (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
21.11.2019 15.30
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jolla yhtiö oli velvoitettu suorittamaan työntekijöille työajan tasauslisää, lomapalkan ja lomarahan erotusta ja työehtosopimuksen mukaisia viikkoylityökorvauksia pitämättömistä työajan tasausvapaistaTyöntekijöiden kanne oli perustunut siihen, ettei työnantaja ollut maksanut työnantajaa yleissitovuuden perusteella velvoittavan työehtosopimuksen mukaisia työajan tasaamislisiä ("pekkasvapaat" ja niistä suoritettava ansion vähentymisen korvaus) työntekijöille, ja näin ollen työntekijöille oli syntynyt palkkasaatavia maksamattomista työajan tasauslisistä sekä niiden johdannaisena lomapalkka- ja lomarahasaatavia ja ylityökorvauksiin perustuvia saatavia. Vastaajayhtiö oli kiistänyt kanteen vedoten siihen, että työnantajan ja työntekijöiden välillä oli tehty paikallinen sopimus kokonaispalkkauksesta, jonka mukaisesti työntekijöille maksettiin palkkaa tunti tunnilta 8 tuntia päivältä ja tämän mukaisesti TESin vähimmäispalkkaa suurempi tuntipalkka sisälsi myös kanteessa tarkoitetut lisät. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 13.39
Hovioikeuden erimielinen tuomio: Asuntoyhtiön oli korvattava vahinko, koska sen oli todettu aiheuttaneen vesivahingon huolimattomuudesta laiminlyömällä kunnossapitovelvoitettaan - menettely oli syy-yhteydessä osakkeenomistajalle vuokranmenetyksenä aiheutuneeseen vahinkoonAsiassa oli kysymys siitä, oliko asuntoyhtiö toiminut siten huolimattomasti, että se oli velvollinen korvaamaan osakkeenomistajan väittämän vahingon. Jos asuntoyhtiön katsottiin toimineen huolimattomasti, kysymys oli lisäksi väitetyn vahingon syy-yhteydestä asuntoyhtiön huolimattomaan menettelyyn sekä vahingon määrästä. Kanteen hylkäävä KO:n tuomio kumottiin. Asuntoyhtiö velvoitettiin suorittamaan osakkeenomistajalle vahingonkorvauksena aiheuttamansa vuokranmenetystä vastaava vahinko yht. 10.000 euroa ajalta 1.9.2014-30.6.2015 ja 1.000 euroa kuukaudessa ajalta 1.7.2015-31.12.2015, yht. 6.000 euroa. Asuntoyhtiö velvoitettiin korvaamaan osakkeenomistajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 7.000 (alv 0%) eurolla ja HO:ssa 4.000 (alv 0%) eurolla korkoineen. Osakkeenomistaja vapautettiin velvollisuudesta korvata asuntoyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Osakkeenomistajan vahingonkorvausta koskeva vaatimus KO:n tuomion antamisen jälkeiseltä ajalta jätettiin tutkimatta. Erimieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että osakkeenomistajan valitus oli kaikilta osin hylättävä. Hän pysytti siten KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
4.10.2019 11.00
Epämiellyttävä haju ei poistunut tukiasuntokäyttöön vuokratusta asunnosta edes otsonoinnilla - hovioikeus alensi kaupungin yksityiselle vuokranantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 25 579,81 eurosta 10 469,72 euroksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kaupungin jälleenvuokraamalle asunnolle aiheutunut jälleenvuokralaisen menettelystä sellaista vahinkoa, josta kaupunki oli myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin vastuussa vai oliko kysymys asunnon tavanomaisesta kulumisesta, josta kaupunki vuokralaisena ei ollut korvausvastuussa. Mikäli kaupungin katsottiin olevan korvausvastuussa asunnolle aiheutetuista vahingoista myös myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin, HO:ssa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. Kaupunki velvoitettiin maksamaan KO:n tuomitsemien määrien sijasta vuokranantajalle vahingonkorvaukseksi menetetyistä vuokrasaatavista 1 834,12 euroa, menetetyistä vesimaksuista 54 euroa, siivouskustannuksista 400 euroa, asbestitutkimuksesta 669,60 euroa, asiantuntijalausunnosta 212 euroa, vuokranantajan omasta työstä 300 euroa sekä asunnon korjauskustannuksista 7 000 euroa, yhteensä 10 469,72 euroa viivästyskorkoineen 3.8.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
28.6.2019 11.27
Hovioikeus ei pitänyt toimitusjohtajasopimusta tekaistuna tai pätemättömänä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti yhtiön suorittaamaan entiselle toimitusjohtajalleen ryhmäeläkevakuutuksen säästöosuutta vastaavan määrän 42 620 euroaHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko 1.10.2011 päivätty toimitusjohtajasopimus ollut väitetyllä tavalla tekaistu. Mikäli toimitusjohtajasopimusta ei voitu pitää väitetyllä tavalla tekaistuna, ratkaistavaksi tuli, voitiinko A:n katsoa toimineen kunnianvastaisesti ja arvottomasti siten, että toimitusjohtajasopimusta tai ainakin sen 8. kohdan ehtoa olisi sen vuoksi ollut pidettävä pätemättömänä. HO katsoi asiassa, että koska toimitusjohtajasopimus ei ollut tekaistu tai pätemätön ja yhtiön takaisinosto-oikeus oli sopimuksen 8. kohdan ehtojen mukaan ollut mahdollista vain A:n kirjallisella suostumuksella, A:lla oli oikeus ryhmäeläkevakuutuksen 42.620 euron säästöosuutta vastaavaan korvaukseen korkoineen 10.3.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 10.00
Äiti väitti isän manipuloineen häntä tuomioistuinsovittelun aikana - hovioikeus arvioi sovittelun edellytyksiä, sovittelumenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja sovintosopimuksen pätemättömyyttä - vahvistettua sovintoa elatusavusta ei muutettuHO:ssa oli ratkaistavana, oliko asiassa ollut edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle, oliko sovittelumenettelyssä tapahtunut virheitä ja oliko sopimus pätemätön erityisesti sen vuoksi, että isä olisi manipuloinut äitiä sovittelun aikana. Vahvistetun elatusavun määrä ja elatusapuasian aineellinen oikeellisuus eivät olleet HO:ssa ratkaistavana. HO katsoi mm., ettei sovittelussa ollut tapahtunut sellaista valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa takaisin KO:een. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että isä olisi jättänyt toteuttamatta neuvotteluissa tekemiään lupauksia miltään osin. Asiassa ei voitu todeta myöskään äidin fyysisen tai psyykkisen terveydentilan olleen sillä tavoin heikentynyt sovitteluistunnossa, että sopimukseen vetoamisen olisi voitu katsoa tämän vuoksi olleen kunnianvastaista ja arvotonta. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että sopimuksessa olisi vallinnut sellainen velvoitteiden epätasapaino, että siihen vetoamista olisi voitu pitää kunnianvastaisena ja arvottomana. Asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen myöskään sellaista erehdystä, olosuhteiden muutosta tai äidin tietoon tulleen sellaista uutta seikkaa, joka olisi ollut hyväksyttävä syy sovinnosta irtautumiseen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei syrjinyt pysäköinnintarkastajaa terveydentilan, määräaikaisuuden jatkamatta jättämisen, työvaatteiden, epäsiisteyden tai mielipiteen perusteella - hallintotuomioistuinten päätöksille ei ollut aihetta antaa vähäistä suurempaa todistusarvoaKaikki asiassa selostettu huomioon ottaen ja näyttöä kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi kuten KO, ettei valittajaa ollut syrjitty hänen väittäminsä (terveydentila, määräaikaisuuden jatkamatta jättäminen, työvaatteet, epäsiisteys ja mielipiteet) tavoin. Asiassa ei ollut siten tarpeen lausua valittajan hyvitys- ja korvausvaatimuksista. Valittaja velvoitettiin suorittamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 15 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 9.31
Erimielinen hovioikeus arvioi törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöjä toisin kuin käräjäoikeus - nainen tuomittiin 2 v 3 kk vankeusrangaistuksen asemasta 11 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseenPunnittuaan teon (1. syytekohta) törkeyttä puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja HO katsoi, ettei naisen tekoa ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Nainen oli siten KO:n tuomiosta poiketen katsottava syyllistyneen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. HO hyväksyi KO:n ratkaisun johtopäätöksen kohdan 2 syyksilukemisen osalta. Rikoksesta aiheutuva työpaikan menetys ei tässä tapauksessa ollut sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi ollut otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. Samoilla perusteilla myöskään asian tuomioistuinkäsittelystä johtuvat terveysongelmat eivät antaneet aihetta rangaistuksen lieventämiseen. Oikeuskäytännön mukainen korvaus loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä naisen syyksi luetusta menettelystä oli KO:n tuomitseman 8 000 euron asemasta 4 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
5.3.2019 10.56
Perheen yhteiseen käyttöön tuotiin auto Virosta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi auton käyttäjän syyllistyneen veropetokseen - ei voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassaVastaajan oli täytynyt ymmärtää, että kun perheen yhteiseen käyttöön tuodaan auto ulkomailta ja hän käyttää autoa säännöllisesti, hänellä on osaltaan vastuu auton tuontiin liittyvistä veroista. Asiassa ei ollut ilmennyt näyttöä sen tueksi, että A ja vastaaja olisivat tuodessaan auton Suomeen vastaajan väittämin tavoin tiedustelleet tulliviranomaiselta ilmoitusvelvollisuudestaan. Vastaaja oli siten ollut velvollinen ainakin selvittämään verovelvollisuuden määräytymisen ulkomailta tuodun auton suhteen. Vastaaja oli ollut velvollinen noudattamaan voimassa olleita kansallisia säännöksiä auton verotuksen suhteen. Vientipalautuksella tai veron ennakkopalautuksella ei ollut merkitystä kysymyksessä olevan auton verotuksen arvioinnissa, joten näiltä osin vastaajalle ei ollut aiheutunut mitään sellaista seuraamusta, joka olisi voinut olla rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettava ja jonka johdosta hän voisi tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain nojalla vastaajalle määrätty veronlisäys oli yksinomaan viivästysseuraamus, eikä sitä ollut siten pidettävä rikosoikeudelliseen seuraamukseen rinnastettavana seuraamuksena, joten vastaaja ei tältä osin voinut tulla tuomituksi kahdesti samassa asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
4.3.2019 10.43
Vakavan aivovamman työtapaturmassa saanut isä ei kyennyt tapaamaan lapsiaan ilman toisen aikuisen läsnäoloa ja tukea - erimielinen hovioikeus ei suostunut tapaamisten järjestämiseen isovanhempien luonaAsiassa esitetyn perusteella tapaamisten järjestäminen isän vanhempien kotona heidän toimiessaan tapaamisten valvojina ei ollut lasten (s. 2010 ja 2012) edun mukaista. HO totesi, että tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen, kun lapset kasvavat ja jos aikuiset saavat ristiriitatilanteensa korjattua. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi, että tapaamisia tulee järjestää myös isän vanhempien luona KO:n päätöslauselmasta ilmenevin tavoin. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
1.3.2019 14.00
Asuntoon houkuteltu nainen joutui silmittömän väkivallan kohteeksi - hyppäsi yli 8 metrin korkeudella olevalta parvekkeelta välttääkseen joutumasta enemmän väkivallan kohteeksi - hovioikeus mittasi rangaistustaVastaajat olivat yhdessä tehneet ruumiillista väkivaltaa naiselle pakottamalla naisen syömään koiran tai kissan ulostetta, juomaan ihmisen virtsaa, lyömällä kymmeniä kertoja lasten superlonipesäpallomailalla vartaloon ja pään alueelle, sitomalla kädet ja jalat mukanaan tuomilla johdonpätkillä, kuristamalla vaijerilla kaulasta, potkimalla kymmeniä kertoja ympäri vartaloa, lyömällä puisella talouspaperitelineellä useita kertoja päähän ja vartaloon, polttamalla tupakansytyttimellä ympäri vartaloa ja polttamalla hellanlevyllä kuumentamallaan haarukalla palovammoja jalkoihin, käsiin ja kasvoihin, viiltämällä teräaseella, ilmeisesti mattoveitsellä, useita kertoja käsivarteen, leikkaamalla saksilla korvalehteä sekä suihkuttamalla pippurisumutteella kaasua naisen kasvoihin. Lopulta vastaajat olivat laittaneet naisen parvekkeelle. Välttääkseen joutumasta enemmän väkivallan kohteeksi nainen oli hypännyt alas 8,07 metrin korkeudella olevalta parvekkeelta ja loukkaantunut hengenvaarallisesti. HO totesi, ettei KKO ole antanut viime aikoina nimenomaisesti ennakkopäätöstä rangaistuksen mittaamisesta törkeää pahoinpitelyä koskevassa asiassa. Nyt toteutettuun tekokokonaisuuteen lähinnä rinnasteinen tapaus on KKO:n ennakkoratkaisussa 2014:85 kuvattu rikoskokonaisuus. Tuossa tapauksessa asianomistaja oli houkuteltu huoneistoon, jotta häneen voitaisiin kohdistaa rankaisutoimena seksuaalista väkivaltaa kahden eri henkilön toimesta. Teko-olosuhteet olivat olleet nöyryyttäviä, asianomistajaan kohdistunut väkivalta pitkäkestoista, päärikos oli toteuttanut törkeän rikoksen tunnusmerkistön ja siitä oli aiheutunut asianomistajalle vakavat seuraamukset. Nyt ratkaistavana olevassa asiassa nainen oli houkuteltu huoneistoon, jotta häneen voitaisiin kohdistaa ruumiillista väkivaltaa kolmen henkilön toimesta rankaisutoimena erään velan maksamatta jättämisestä. KO:n tuomitsemaa yhteistä rangaistusta (2 v 2 kk 20 pv) korotettiin (4 v 5 kk). (Vailla lainvoimaa 1.3.2019) - Uutiset
5.2.2019 12.15
Hovioikeus: Asianajajalle oli voitu antaa huomautus kun hän ei ollut palauttanut asiakkaalle alkuperäisiä asiakirjoja toimeksiannon päätyttyä – oikeuskansleri samalla kannalla, Asianajajaliiton hallitus olisi poistanut huomautuksenValvontalautakunta oli katsonut, että A oli menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti pitäessään hallussaan kantelijan alkuperäiset asiakirjat vielä toimeksiantosopimuksen päättymisen jälkeen. Sen sijaan valvontalautakunta oli katsonut, ettei A ollut menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti toimittaessaan hallinto-oikeudelle niin sanotun blankovalituksen, jolla A oli pyrkinyt varmistamaan sen, ettei kantelijalle aiheutunut toimeksiannon päättämisen johdosta oikeudenmenetyksiä. Hovioikeus totesi, Hovioikeus totesi, että tapaohjeista ei yksiselitteisesti käy ilmi, onko asianajajan toimeksiannon päätyttyä palautettava aina kaikki asiakirjat alkuperäisinä. Tapaohjeiden tulkinta kuuluu kuitenkin ensisijaisesti valvontalautakunnalle eikä tuomioistuimelle. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
3.1.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotun työntekijän työsuhteen päättämistä ja syrjintää koskevan kanteen kokonaisuudessaan - ay-aktiivisuutta ei pidetty tosiasiallisena irtisanomisperusteenaMetsäyhtiö vapautettiin kaikesta KO:ssa määrätystä korvausvelvollisuudesta irtisanotulle työntekijälle. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan metsäyhtiön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut KO:sta 24.925,50 eurolla ja HO:sta 19.026,50 eurolla viivästyskorkoineen. Työntekijän vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
3.1.2019 9.34
Hovioikeus arvioi lähestymiskiellon edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeus: Pelkästään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön oma arvio ei ole riittävä, vaan arviointi on suoritettava objektiivisen mittapuun mukaanHovioikeudessa oli kyse siitä, onko asiassa ollut edellytykset määrätä A laajennettuun lähestymiskieltoon tytärtään B:tä kohtaan. A:n käytös tai viestittely ei ylitä normaalin vanhemman huolenpidon rajaa, erityisesti kun otetaan huomioon hänen puutteelliset tiedonsaantimahdollisuutensa ja hänen huolensa B:stä. A oli yrittänyt eri keinoin selvittää B:n tilannetta ja puuttua tämän tekemisiin. Kun otettiin huomioon B:n terveydestä esitetty, B:n merkittävät koulupoissaolot ja vielä videotallenne, A:n käyttäytymisen ei voitu katsoa poikkeavan siitä, mitä voidaan pitää normaalina. Tähän nähden oli pidettävä varsin ymmärrettävänä, että A oli parhaansa mukaan yrittänyt varmistaa, ettei hänen teini-ikäinen lapsensa joudu ongelmatilanteisiin. Ulkopuolisen näkökulmasta kyse ei ollut B:n rauhan vakavasta häirinnästä, vaan normaalin etävanhemman asemassa olevan huoltajan toiminnasta, mihin oli ollut hyväksyttävät perusteet. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
31.12.2018 11.14
Hovioikeus: Klitoriksen nuolemista ei voitu pitää RL 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna sukupuoliyhteytenä - syyte raiskauksesta hylättiin - vastaajalle tuomittiin seksuaaliseen tekoon pakottamisesta yhdyskuntapalveluaKO oli tuominnut vastaajan raiskauksesta yhdeksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. HO päätyi sen sijaan katsomaan, että tässä asiassa kysymyksessä olevaa vastaajan asianomistajaan kohdistamaa menettelyä eli tämän klitoriksen nuolemista ei voitu pitää RL 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna sukupuoliyhteytenä eikä menettely näin ollen täyttänyt raiskauksen tunnusmerkistöä. Syyte raiskauksesta oli tällä perusteella hylättävä. Raiskauksen yrityksen (syyttäjän vaihtoehtoinen syyte vasta HO:ssa) osalta HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että vastaaja oli raiskauksen yrityksen tunnusmerkistön täyttävällä tavalla pyrkinyt olemaan sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa tämän unitilaa hyväksikäyttämällä. Syyte raiskauksen yrityksestä oli näin ollen hylättävä. Vastaajan oli katsottava menettelyllään syyllistyneen pakottamiseen seksuaaliseen tekoon (syyttäjän vaihtoehtoinen syyte vasta HO:ssa). Vastaajalle tuomittiin 7 kuukauden vankeuden sijasta yhdyskuntapalvelua 210 tuntia. Vastaajan asianomistajalle kärsimyksestä maksettavaksi tuomittu korvaus alennettiin 1.000 euroon KO:n määrämine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 31.12.2018) - Uutiset
10.9.2018 10.00
Hovioikeuden tuomio hinausauton kuljettajalle maksettavasta puhelinvarallaolon korvauksesta, työsopimuksen irtisanomisesta, työnteon keskeyttämisestä ja työntekijän oikeudesta korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä / oikeudesta korvaukseen työnantajan aiheuttamasta vahingostaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö maksanut työntekijälle korvausta tämän työn sisältämästä puhelinvarallaoloajasta ja oliko korvaus ollut riittävä. KO oli hylännyt työntekijän kanteen tältä osin. HO hyväksyi asiassa mainituin lisäyksin KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset työntekijälle maksetusta varallaolokorvauksesta. HO myös hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, ettei työntekijää ollut irtisanottu eikä työntekijällä siten ollut oikeutta korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Sen osalta, olivatko työntekijä ja työnantaja sopineet työnteon keskeyttämisestä vai oliko työnantaja yksipuolisesti keskeyttänyt työntekijän työnteon, HO katsoi asiassa jänneen näyttämättä, että yhtiö olisi rikkonut tai laiminlyönyt velvollisuuksiaan TSL 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja siten aiheuttanut työntekijälle vahinkoa. Työntekijällä ei siten ollut oikeutta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. Työntekijä velvoitettiin korvaamaan yhtiölle oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 6.359,30 euroa (alv 0 %) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 10.9.2018) - Uutiset
17.7.2018 11.01
Hovioikeuden tuomio sosiaalisessa yrityksessä työskennelleen työntekijän työsuhteen irtisanomisesta henkilöön liittyvällä perusteella: työsuorituksen heikentyminen - työaikojen noudattaminen - nukkuminen työpaikalla - varoitukseen vetoaminen - kuuleminenAsiassa lausutuilla ja muutoin KO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, että säätiöllä oli kantajan menettelyn johdosta ollut TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentin tarkoittama asiallinen ja painava syy irtisanoa hänen työsopimuksensa. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2018) - Uutiset
6.6.2018 11.18
Hovioikeus: Kun henkilöä pidetään vangittuna ilman laillisia edellytyksiä yli viiden kuukauden ajan, kysymys on vakavasta, keskeistä perusoikeutta loukkaavasta asiasta ja virheestä julkisen vallan käytössäHovioikeus totesi, että kun henkilöä pidetään vangittuna ilman laillisia edellytyksiä yli viiden kuukauden ajan, kysymys on vakavasta, keskeistä perusoikeutta loukkaavasta asiasta ja virheestä julkisen vallan käytössä. On mahdollista, että ilman puheena olevaa, poikkeuksellista vapaudenmenetystäkin A:lle tuomittu vankeusrangaistus olisi määrätty ehdolliseksi. Koko vapaudenmenetysajan vähentäminen ehdollisesta vankeusrangaistuksesta ei riittänyt hyvittämään A:n kärsimää vapaudenmenetystä. Olosuhteet eivät olleet sellaiset, että korvauksen maksamista vapaudenmenetysajasta ei olisi pidettävä kohtuullisena. Korvauksen määrästä hovioikeudessa ei ollut riitaa. (Vailla lainvoimaa 6.6.2018) - Uutiset
27.4.2018 9.22
Hovioikeus ei muuttanut törkeästä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta tuomittua 3 vuoden 2 kuukauden ehdotonta vankeustuomiotaOttaen huomioon, että A tuomittiin toista kertaa samankaltaisesta teosta ja että tekoaika kattoi noin puolet koeajasta, määräsi käräjäoikeus A:n aiemman ehdollisen vankeusrangaistuksen kokonaan täytäntöönpantavaksi. Ottaen huomioon A:n syyksi nyt luetut teot ja ehdollisen vankeuden täytäntöönpano, käräjäoikeus katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi 3 vuotta 2 kuukautta vankeutta. Hovioikeus tutki käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuuden rangaistuksen osalta. Käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 27.4.2018) - Uutiset
16.1.2018 9.00
Hovioikeus tuomitsi suullisesti tappamisella uhanneen ja haulikolla huoltoaseman pihassa ilmaan ampuneen miehen kahdesta laittomasta uhkauksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvauksiin kärsimyksestäVastaaja oli syyllistynyt kahteen laittomaan uhkaukseen uhkaamalla toista asianomistajaa suullisesti tappamisella ja osoittamalla tätä haulikolla ja tämän jälkeen ampumalla ilmaan kahden asianomistajan seistessä vastaajan välittömässä läheisyydessä. HO katsoi, että tällä tavoin toteutettu laiton uhkaus oli kyseisen rikoksen tavanomaiseen ilmenemismuotoon nähden selvästi vahingollisempi ja vaarallisempi ja että vastaajan teosta ilmenevä syyllisyys oli tavanomaista suurempi. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista teoista yhteensä 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta. Tuomitun vankeusrangaistuksen pituus tai vastaajan aikaisempi rikollisuus eivät edellyttäneet vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. HO arvio kohtuulliseksi korvaukseksi laittoman uhkauksen A:lle aiheuttamasta kärsimyksestä 1.500 euroa ja B:lle 1.300 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2018) - Uutiset
6.10.2017 15.00
Hovioikeus arvioi moottoripyöräryhmässä ajaneen ylinopeuden suuruutta, päiväsakkojen määrää ja reformatio in peijus -kieltoa – liian pitkän ajokiellon vaikutusten huomioiminen rangaistusta lieventävänä seikkana hylättiin lakiin perustumattomanaNormaali päiväsakkojen lukumäärä vastaajan syyksi luettavasta törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta on vähintään 50 päiväsakkoa ja olosuhteiden vaarallisuudesta riippuen siitä ylöspäin. Vastaaja ei ollut ajanut huomattavaa ylinopeutta kuin melko lyhyen matkan suoralla tieosuudella ja sillä ei silloin ollut juurikaan muuta liikennettä. Mainittuihin seikkoihin nähden teko oli sovitettavissa 50 päiväsakolla. Nykyisten kuukausitulojen perusteella vastaajalle nyt hänen syykseen luettavasta teosta tuomittavan päiväsakon rahamäärän tulisi olla 18 euroa. Koska ratkaisun lopputulosta ei voitu muuttaa muutosta hakeneen vahingoksi (reformatio in peius -kielto), vahvisti hovioikeus päiväsakon rahamäärän yhdeksäksi euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.10.2017) - Uutiset
5.10.2017 11.31
Kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus? Hovioikeus piti ehtoa työntekijän velvollisuudesta korvata työsopimuksen päättyessä työnantajalleen vähintään 400 euroa jokaisesta koulutustilaisuudesta kohtuuttomana ja ehto tuli jättää kokonaan huomiottaAsiassa pohdittiin, oliko kyseessä kilpailukieltosopimus vaiko työssäpysymissopimus. HO katsoi kuten KO, ettei ehdossa ollut kyse kilpailukieltosopimuksesta vaan työssäpysymissopimuksesta. HO myös katsoi, ettei ehtoa voitu pitää mitättömänä. HO piti ehtoa kuitenkin kohtuuttomana. Ottaen huomioon ne asiassa selostetut syyt, joiden vuoksi ehto oli katsottu kohtuuttomaksi, HO katsoi, että ehto tuli jättää kokonaan huomiotta. KO:n tuomio kumottiin ja yhtiön kanne hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2017) - Uutiset
28.8.2017 14.46
Hovioikeudessa arvioitiin avustajan oikeutta korvaukseen matka-ajalta ja matkakuluista tilanteessa, jossa on vaikea tietää, miltä paikkakunnalta valittavan avustajan kulut muodostuvat asian hoitamisen eri vaiheissa alhaisimmiksiAvustajan valinta oli kustannusten kannalta lähtökohtaisesti perusteltua tehdä sen mukaan, mikä valintahetkellä näytti asian käsittelypaikasta tiedossa olevat seikat huomion ottaen edullisimmalta. (Vailla lainvoimaa 28.8.2017) - Uutiset
28.8.2017 10.44
Vastaajan nimellä ja osoitteella lähetetyt huumeet jäivät tullin haaviin - hovioikeus arvioi näyttöä toisin kuin syytteet hylännyt käräjäoikeus ja tuomitsi vastaajan kolmesta huumausainerikoksesta vankeusrangaistukseenYhteenvetona HO totesi, että vastaajan esittämiä vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja voitiin pitää teoriassa jossain suhteessa mahdollisina, mutta kokonaisuutena arvostellen kuitenkin siinä määrin epätodennäköisinä, että niiden olemassaolo oli riittävällä varmuudella poissuljettavissa. Asiassa selostetut seikat huomioon ottaen ja arvioituaan asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuudessaan HO päätyi siihen, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaaja oli menetellyt syytteissä kuvatulla tavalla. HO katsoi, että oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetuista kolmesta rikoksesta oli yhteinen 4 kuukauden vankeusrangaistus. Koska vastaajaa ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity, vankeus voitiin tuomita ehdollisena. (Vailla lainvoimaa 28.8.2017) Korkein oikeus kertoi maanantaina (28.8.), että se toimittaa suullisen käsittelyn 30. elokuuta 2017 samankaltaisessa asiassa. - Uutiset
16.3.2017 10.40
Hovioikeuden ratkaisu luottamusmiehen työsopimuksen päättämisestä, oikeudenkäyntikuluista ja työntekijän oikeudesta hovioikeudessa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kantajalla ollut estettä vielä HO:ssa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissa. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö voinut irtisanoa luottamusmiehenä toimineen kantajan työsopimuksen purkamiseen oikeuttavalla perusteella ilman luottamusmiehen edustaman työntekijän, B:n suostumusta. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. HO katsoi, ettei suostumuksen puuttumisella ollut asiassa merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut peruste kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun myös oikeudenkäyntikulujen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältäkään osin ollut. (Vailla lainvoimaa 16.3.2015) - Uutiset
9.3.2017 10.00
Hovioikeuden päätös laillisesta esteestä: Oikeuttiko lääkärintodistukseen kirjattu työkyvyttömyyden aiheuttanut selkäkipu poissaolon istunnosta ja voitiinko vastaajalle tuomittu 500 euron uhkasakko poistaa jälkikäteen täydennetyn lääkärintodistuksen perusteella?Valittaja oli toimittanut KO:lle 19.10.2016 päivätyn, sairauspäivärahaa varten annetun lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut selkäkivun vuoksi työkyvytön 19.- 23.10.2016. KO oli katsonut lääkärintodistuksen osoittaneen, että valittaja oli työkyvytön, mutta ei sitä, että hän olisi ollut estynyt saapumasta istuntoon. KO oli tuominnut vastaajan poissaolosta oikeudesta vastaajana hänelle 25.8.2016 asetettuun 500 euron suuruiseen uhkasakkoon. Vastaaja oli toimittanut HO:lle täydennetyn lääkärintodistuksen, jonka lisätietoja-kohtaan oli tehty merkintä "Potilas on sairas eikä pääse matkaamaan käräjäoikeuteen". Vastaaja oli tältä osin lausunut, että hän oli saanut täydennetyn lääkärintodistuksen vasta KO:n istunnon jälkeen. KO:n tuomitsema uhkasakko poistettiin. (Vailla lainvoimaa 9.3.2017) - Uutiset
24.2.2017 9.00
Hovioikeus: Koska mönkijäonnettomuudessa kuolleen henkilön avopuolisolla ei ollut oikeutta vaatia vastaajalle rangaistusta, ei hänellä ollut myöskään oikeutta saada vastaajalta korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaKO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin rattijuopumuksesta, ajoneuvorikkomuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta tuomittu vastaaja oli velvoitettu suorittamaan onnettomuudessa kuolleen avopuolisolle korvausta rangaistusvaatimuksen ajamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 16.00
Hovioikeudessa pohdittiin paikallisen sopimuksen ja yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisvelvollisuutta liikkeen luovutustilanteessa ja sitä olivatko liikkeenluovutuksensaajan maksamat kilometrikorvaukset alan yleissitovan työehtosopimuksen, vakiintuneen käytännön tai sopimuksen mukaisiaHO katsoi, että liikkeenluovutuksensaaja oli sidottu alan yleissitovaan työehtosopimukseen TSL 2 luvun 7 §:n nojalla. Liikkeenluovutuksensaajalla ei järjestäytymättömänä työnantajana ollut oikeutta sopia matkakustannusten korvaamisesta työehtosopimuksesta poikkeavalla tavalla työntekijän vahingoksi eikä se näin ollen ollut saanut noudattaa luovuttajayhtiön tekemää paikallista sopimusta, jos se olisi johtanut työntekijän kannalta yleissitovaa työehtosopimusta heikompaan lopputulokseen. HO katsoi KO:n tavoin, että liikkeenluovutuksensaajan kantajalle maksamat korvaukset olivat vastanneet työehtosopimuksen määräyksiä. (Vailla lainvoimaa 23.2.2017) - Uutiset
15.2.2017 8.00
Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa virkavelvollisuuden rikkomisesta 50 päiväsakkoon tuomitulle KRP:n rikosylikonstaapelille - lahjoitti kuulusteltavalleen Aarnio-jutun Malmin naiselle mm. käteistä rahaa, mopo-skootterin ja matkapuhelimenVastaajan oli katsottu syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen syytteen mukaisesti syyttäjän ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti siten, että vastaaja oli ollut esteellinen, eikä olisi saanut osallistua naisen tutkintavankeudesta pääsyn jälkeen syytteessä mainittuihin esitutkintoihin, koska nainen oli tutkintavankeudesta pääsynsä jälkeen ollut vastaajalle heidän läheisen ystävyyssuhteensa, säännöllisen ja usein toistuneen yhteydenpitonsa, luottamuksellisten väliensä sekä vastaajan naista kohtaan tunteman ja edellä mainittujen taloudellisten etujen vastikkeettomana antamisena ilmenneen voimakkaan myötätunnon vuoksi erityisen läheinen henkilö. (Vailla lainvoimaa 15.2.2107) - Uutiset
14.2.2017 11.05
Uusia myyjiä palkattiin yhteen myymälään samalla kun vanhoja irtisanottiin toisesta myymälästä - hovioikeus arvioi työntekijöiden irtisanomisperustetta koko yhtiön kannalta sen vetoamasta myymälöiden itsenäisyydestä huolimattaYhtiöllä ei katsottu 17.4.2013 olleen taloudellista tai tuotannollista perustetta irtisanoa yhden myyjän työsuhdetta päättymään 17.5.2013 ja kahden myyjän työsuhdetta päättymään 17.10.2013, kun yhtiön yhteen myymälään oli palkattu 19.9.2012-7.3.2013 välisenä aikana seitsemän uutta työntekijää samankaltaisiin työtehtäviin. KO:n tuomioita muutettiin. (Vailla lainvoimaa 14.2.2017) - Uutiset
25.1.2017 9.41
Hovioikeus: Kelan asiamiehenä toiminut perintäasiantuntija täytti kelpoisuusvaatimukset kun hän ei ollut velkajärjestelyasian riitaiseksi tulon jälkeen antanut uutta lausumaa tai muutoinkaan enää ottanut asiaan kantaaKelan asiamiehenä toiminut perintäasiantuntija ei ollut lakimies. Asiamiehen kelpoisuuden osalta ratkaisevaa oli näin ollen se, milloin velkajärjestelyasia oli muuttunut sillä tavoin riitaiseksi, että oikeudenkäyntiasiamiehen kelpoisuusvaatimus oli muuttunut. HO:n käsityksen mukaan asia oli muuttunut riitaiseksi vasta sen jälkeen, kun Kela oli lausumassaan vastustanut hakemusta ja hakija oli kiistänyt Kelan väitteet. Vasta tämän jälkeen asiamiehen tehtävän oli tullut siirtyä oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle henkilölle. Kela ei kuitenkaan ollut antanut asiassa uutta lausumaa tai muutoinkaan enää ottanut asiaan kantaa. Kelan asiamies oli täyttänyt OK 15 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 25.1.2017) - Uutiset
5.12.2016 16.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt korvausta spinaalipuudutuksen johdosta syntyneestä potilasvahingosta - erittäin harvinaisesta pohjehermohalvauksesta - jonka riskin selostaminen potilaalle ei kuulu kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliseen standardiinInformaatiovelvollisuutta ei ollut laiminlyöty, eikä vahinkoa olisi voitu välttää kertomalla kantajalle pohjehermohalvauksen riskistä. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, että asia olisi ollut kantajalle niin tärkeä, että hän olisi nyt kysymyksessä olevan toimenpiteen yhteydessä erikseen etukäteen pyytänyt toimenpiteen suorittamista nukutuksessa. Mitään selvitystä siitä, että asiaa olisi kantajan toimesta edes otettu esille, ei ollut esitetty. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantaja olisi sovittuna leikkauspäivänä enää kieltäytynyt spinaalipuudutuksesta ja leikkauksesta, jos hänelle olisi kerrottu spinaalipuudutuksesta, vaikka hän olisikin tuntenut epäluuloa puudutusta kohtaan. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
28.11.2016 13.05
Hovioikeus ei alentanut eikä lieventänyt useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä tuomittua 2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistusta koska rangaistus ei johtanut kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseenAsiassa lausutut seikat huomioon ottaen rikosten tekemisistä kulunut aika, työpaikan menettäminen, tuomittu vahingonkorvausvelvollisuus ja vastaajan perhetilanne eivät olleet sellaisia seikkoja, joiden vuoksi vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus olisi johtanut vastaajan kohdalla kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen lopputulokseen. HO hyväksyi mainitsemillaan perusteilla KO:n tuomion perustelut. Vastaajalle tuomittua rangaistusta ei ollut aihetta alentaa eikä lieventää. (Vailla lainvoimaa 28.11.2016) - Uutiset
16.11.2016 15.15
Hovioikeus kumosi kuolinpesäosuuksien ulosmittauksen kun osuudet olivat olleet sivullisen omistuksessa – suurehko 250.000 markan käteiskauppa ei yksin osoittanut että osuuksien kauppa ei olisi ollut todellinenVaikka hovioikeus piti kauppaa epätyypillisenä, kaikkia päätöksessä mainittuja seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty näyttö ei riittänyt kumoamaan kauppakirjan osoittamaa ja todistajan kertomaa kuolinpesäosuuksien kaupasta. A oli näin ollen osoittanut kuolinpesäosuuksien omistuksen kuuluneen hänelle. Ulosmittaukset B:n veloista oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 16.11.2016) - Uutiset
17.10.2016 9.29
Hovioikeus: Iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjän vaihtumisessa ei ollut kyse liikkeen luovutuksesta ja yhdistys oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä - käräjäoikeuden tuomio kumottiinPelkästään se seikka, että iltapäiväkerhotoiminta oli samankaltaista tai jopa täysin samanlaista yhdistyksen järjestämänä, ei yksin ollut riittävä peruste katsoa, että liikkeen luovutus olisi tapahtunut. Huomioon otettiin, että iltapäiväkerhotoimintaa järjestettiin samoissa tiloissa uuden palveluntuottajan toimesta ja että asiakaskunta oli säilynyt samana. Työntekijöiden siirtymistä koskevaa tunnusmerkkiä tuli tarkastella sen tosiasiallisen tilanteen mukaan, että yhdistys oli palkannut vain yhden aikaisemman työnantajan palveluksessa työskennelleen työntekijän. Yhdistys uutena iltapäiväkerhotoiminnan järjestäjänä ei siten ollut palkannut suurinta osaa edellisen palveluntuottajan työntekijöistä. HO katsoi, toisin kuin KO, että taloudellisen yksikön identiteetti ei ollut säilynyt eikä liikkeen luovutuksen edellytys liikkeen pysymisestä luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena ollut täyttynyt. Koska työsopimuslaissa tarkoitetun liikkeen luovutuksen edellytykset eivät täyttyneet, lausunnon antaminen pääasian osalta enemmälti raukesi. (Ks. KKO:2018:64 (ÄÄn). HO:n tuomio kumottiin. KKO hyväksyi korvauksen määrän osalta KO:n ratkaisun perusteluineen.) - Uutiset
17.10.2016 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut ratkaista riitaista vuokrasaatavaa koskevaa asiaa tuomiolla jo valmistelussa vastaajien jätettyä vastaamatta käräjäoikeuden lausumapyyntöön - sähköisesti toimitettu valitus oli tutkittavaVuokratalosäätiö oli HO:ssa vaatinut, että vuokralaisten valitus jätetään tutkimatta, koska valitusta ei ollut allekirjoitettu eikä sitä siten ollut toimitettu määräajassa. HO totesi käsittelyratkaisussaan, että sähköisesti toimitettu valitus oli sisältänyt tiedot lähettäjästä, eikä HO:lla ollut syytä epäillä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä. Pääasian osalta HO katsoi, ettei KO olisi asian ollessa riitainen saanut pääkäsittelyä toimittamatta ratkaista juttua tuomiolla jo valmistelussa, vaan KO:n olisi pitänyt antaa OK 12 luvun 13 §:n mukaisesti yksipuolinen tuomio. HO totesi lisäksi, ettei asiaa olisi voitu ratkaista valmistelussa myöskään OK 5 luvun 27 a §:n nojalla, koska asia oli laadultaan sellainen, että sen ratkaiseminen edellytti pääkäsittelyn toimittamista. Kun KO oli menetellyt virheellisesti, asia oli palautettava KO:een uutta käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
5.10.2016 11.15
Hovioikeuskaan ei pitänyt uskottavana, että mies olisi pudonnut kaiteen yli vahingossa tai vastaaja olisi joutunut hätävarjelutoimena pudottamaan miehen luhtitalon ylätasanteelta lähes 4 metrin korkeudestaHO ei katselmuksella tehdyt havainnot huomioon ottaen pitänyt mahdollisena, että mies, jolla oli tapahtuma-aikana ollut kipsi jalassa, olisi pudonnut yhden metrin korkuisen kaiteen yli vahingossa tai pelkästään vastaajan huolimattoman menettelyn seurauksena. Miehelle oli aiheutunut pahoinpitelystä hengenvaarallinen tila. Vastaajan menettelyä ei voitu asiassa mainitut olosuhteet huomioon ottaen pitää kuitenkaan erityisen raakana ja julmana. Vastaajan menettelyä oli pidettävä erittäin moitittavana. Pahoinpitely, jossa oli aiheutettu toiselle vaikea ruumiinvamma ja hengenvaarallinen tila, oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 5.10.2016) - Uutiset
12.9.2016 13.38
Hovioikeuskaan ei määrännyt kaikkia asiakirjoja salaisiksi tavanomaisessa lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa pelkästään sen vuoksi että asiaan kohdistui julkista kiinnostusta asianosaisen kansanedustajuuden vuoksiHovioikeus totesi, että käräjäoikeudessa vireillä oleva asia oli sinänsä tavanomainen lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia, jossa ei tule ilmi laissa tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja lasten yksityiselämästä lukuun ottamatta niitä asiakirjoja, jotka käräjäoikeus oli jo katsonut olevan salassa pidettäviä. Asian mahdollisesti herättämä julkinen kiinnostus ei antanut aihetta arvioida asiaa siten, että lasta koskevat tiedot katsottaisiin arkaluonteisiksi pelkästään asian julkisen kiinnostuksen perusteella. Tämän vuoksi oikeudenkäyntiasiakirjat eivät olleet salassa pidettäviä muilta osin kuin mitä käräjäoikeus oli katsonut. (Vailla lainvoimaa 12.9.2016) - Uutiset
26.8.2016 9.11
Hovioikeus: Suojatien eteen pysähtyneen bussin ohittanut ja jalankulkijaan törmännyt autoilija ei voinut syyllistyä törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen kun syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vain perusmuotoisesta tekomuodostaAutoilija oli ohittanut pysäyttämättä suojatien eteen pysähtyneen bussin, minkä seurauksena auto oli törmännyt suojatietä ylittäneeseen jalankulkijaan, joka oli törmäyksen seurauksena loukkaantunut. Kun miehelle tiedoksi annetussa haastehakemuksessa hänelle oli vaadittu rangaistusta vain perusmuotoisesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, KO:n pääkäsittelyssä, jossa mies ei ollut ollut läsnä, ei ollut voitu tutkia sitä, oliko mies mahdollisesti syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Mies tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vammantuottamuksesta yhteiseen 30 päiväsakon rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 26.8.2016) - Uutiset
6.6.2016 16.00
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut: Koska lainsäädännön epäselvyyden vuoksi ei ollut varmuutta siitä onko ratsastuslenkillä hevosen tielle jättämä lanta jätettä, syyte jätelain rikkomisesta oli hylättäväKun otettiin huomioon lainsäädännön epäselvyys siltä osin, onko käsittelemätön hevosen lanta jätelaissa tarkoitettua jätettä, ei voitu varmuudella todeta, että hevosen lannan jättäminen luontoon täytti jätelaissa määritellyn roskaamisen teonkuvauksen. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan rikoksena voidaan tuomita vain sellaisesta teosta, joka on tekohetkellä säädetty rangaistavaksi. Lainsäädännön epäselvyyksiä ei tule tulkita syytetyn vahingoksi. Koska ei ollut varmuutta siitä, onko hevosen lannan luontoon jättäminen rikos, syyte roskaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.6.2016) - Uutiset
17.5.2016 8.17
Maisematyölupahakemuksen käsittely kesti kunnassa 6,5 vuotta papereiden hukuttua muuton yhteydessä - hovioikeus velvoitti kaupungin yhdessä varoituksen saaneen virkamiehen kanssa korvaamaan yhtiölle viivästymisestä aiheutuneen vahingonHO katsoi, että yhtiöllä oli oikeus saada vahingonkorvausta puiden myynnistä saatavan pääoman korkomenetyksestä ja taimikon kasvun rahallisen arvon menetyksestä vaaditulta ajalta 10.1.2009-15.8.2014. Virkamiehen syyksi luetun menettelyn ja mainittujen vahinkojen välillä oli syy-yhteys. Tällainen vahinko oli myös ollut virkamiehen ennakoitavissa. Virkamies vastasi VahL 6 luvun 2 §:n mukaisesti vain siitä määrästä vahinkoa, jota ei saatu lain 3 luvun mukaan perittyä kaupungilta. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
5.4.2016 10.12
Hovioikeus ja käräjäoikeus: Ensikertalaiselle törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja huumausainerikoksesta tuomittua 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta ei voitu määrätä ehdolliseksiKäräjäoikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista kaikista rikoksista 1 vuotta ja 10 kuukautta vankeutta. Vastaajaa ei ollut aiemmin tuomittu vankeusrangaistukseen. Ottaen kuitenkin huomioon rikosten vakavuus sekä rikoksista ilmenevä tekijän syyllisyys käräjäoikeus katsoi, ettei tuomittavaa vankeusrangaistusta voitu määrätä ehdolliseksi. Valituksessaan vastaaja esitti, että hän oli vapaaehtoisesti avustanut oman asiansa selvittämistä. Vaikka vastaaja oli häntä esitutkinnassa kuultaessa kertonut yhteydenpidoistaan asianomistajiin, ei kysymys ollut lain tarkoittamasta pyrkimyksestä edistää rikostensa selvittämistä. Vastaajan esittämällä sanotulla seikalla ei siten ollut merkitystä rangaistusharkinnassa. Hovioikeudella ei myöskään muulla perusteella ollut aihetta arvioida rangaistuksen mittaamista toisin kuin käräjäoikeus. Aihetta rangaistuksen alentamiseen tai lieventämiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.4.2016) - Uutiset
4.4.2016 16.30
Hovioikeuden sovitteluistunnossa sovinnon tehnyt valittaja velvoitettiin korvaamaan kolme neljäsosaa vastapuolen oikeudenkäyntikuluista kun valittajan vastapuolelle maksettava määrä oli noin kolmanneksen alempi kuin käräjäoikeuden tuomitsema määräSovinnon mukaan valittajan vastapuolelle maksettava määrä oli noin kolmanneksen alempi kuin KO:en tuomitsema määrä. Ottaen lisäksi huomioon sovinnon lopputulos valittajan kanteen osalta suhteessa hänen kannevaatimukseensa ja KO:n ratkaisuun HO katsoi, että valittaja tuli velvoittaa korvaamaan kolme neljäsosaa vastapuolelle KO:sa ja HO:ssa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 4.4.2016) - Uutiset
26.2.2016 14.30
Hovioikeus: Tilitoimiston ei pelkästään sen toiminnan luonteen perusteella voitu katsoa toimivan oikeudenkäymiskaaren tarkoittamana asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana – erityistä kotietsintää koskevat säännökset eivät tulleet sovellettavaksi asiassaAsiassa oli kysymys siitä, voitiinko tilitoimisto rinnastaa asiamieheen ja oikeudenkäyntiavustajaan ja sovellettiinko tilitoimistoon tehtävässä etsinnässä pakkokeinolain mukaisia erityistä kotietsintää koskevia sääntöjä. Hovioikeuden mukaan asiamiehen ja oikeudenkäyntiavustajan käsitettä ei voi tulkita laajentavasti. Tilitoimiston ei pelkästään sen toiminnan luonteen perusteella voitu katsoa toimivan oikeudenkäymiskaaren tarkoittamana asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana. Tämän vuoksi erityistä kotietsintää koskevat säännökset eivät tulleet sovellettavaksi asiassa. (Vailla lainvoimaa) - Uutiset
9.2.2016 9.15
Kaupunki ei ollut velvollinen maksamaan perhekodille sijoitussopimuksiin perustuvia korvauksia enemmälti kuin siltä ajalta, jonka lapset vielä olivat olleet perhekodissa - hovioikeuskin hylkäsi perhekodin vaatimuksetOlosuhteista oli pääteltävissä puolin ja toisin tarkoitetun, ettei kaupunki ollut velvollinen maksamaan perhekodille sijoitussopimuksiin perustuvia korvauksia enemmälti kuin siltä ajalta, jonka lapset vielä olivat olleet perhekodissa. Perhekoti ei ollut näistä syistä oikeutettu valituksessa vaatimaansa korvaukseen kaupungilta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2016) - Uutiset
28.1.2016 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi kahta miestä vastaan nostetut syytteet nuorisokodista pakomatkalla olleen humalaisen 15-vuotiaan lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä - ei näyttöä sukupuoliyhteydestä eikä tietoisuutta tytön iästäEnsimmäisen syytetyn osalta HO katsoi, ettei esitetty näyttö kokonaisuudessaan arvioituna osoittanut riittävällä varmuudella, että asianosaiset olisivat olleet sukupuoliyhteydessä. Syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli siten KO:n katsomin tavoin hylättävä. Toisen syytetyn osalta HO katsoi KO:n tavoin, ettei miehellä ollut ennen sukupuoliyhteyden tapahtumista tahallisuuden edellyttämää tietoisuutta siitä seikasta, että tyttö ei ollut vielä täyttänyt 16 vuotta. Syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli siten KO:n katsomin tavoin hylättävä. HO katsoi OK 21 luvun 8 b §:n nojalla, että tytön velvoittaminen korvaamaan miesten oikeudenkäyntikulut olisi kokonaisuutena arvioiden ollut ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2016) - Uutiset
22.1.2016 14.38
Hovioikeus: Kadun varrella olevan rakennuksen syvennyksessä naisen raiskanneen miehen rangaistuksen mittaamisessa tuli huomioida teon kohdistuminen päihtyneeseen henkilöön jolla oli lisäksi ollut liikkumista vaikeuttava jalkavammaTekoa rangaistuksen mittaamisen kannalta arvioitaessa oli otettava huomioon, että teko oli kohdistunut päihtyneeseen asianomistajaan, jolla oli lisäksi ollut liikkumista vaikeuttava jalkavamma. Vastaajan oli ollut helppo lyöttäytyä asianomistajan seuraan. Teko oli tapahtunut yllättäen osapuolten saavuttua kadun vieressä olleen syvennyksen kohdalle. Vastaajan menettely oli ollut määrätietoista ja keskeytynyt asianomistajan voimakkaan ja äänekkään reagoinnin vuoksi. HO hyväksyi KO:n rangaistuksen mittaamisen ja sen määräämisen ehdollisena. Vastaaja tuomittiin 1 vuoden 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 22.1.2016) - Uutiset
12.1.2016 9.28
Avopuoliso salli miehensä käyttää perheen yhteisenä kotina käytettyä ja puolisoiden yhteisesti omistamaa kiinteistöä hampun viljelyyn ja säilyttämiseen – hovioikeus hylkäsi syytteen naisen syyksi luettuun huumausainerikokseenKKO oli kumonnut (2015:17) Vaasan HO:n päätöksen jakokäsittelyluvan myöntämättä jättämisestä ja palauttanut asian HO:lle uudelleen käsiteltäväksi. HO katsoi 8. tammikuuta antamassaan tuomiossa asiassa selostamansa oikeudelliset näkökohdat (mm. läheiskriminointisuojaa koskevat säännökset) huomioon ottaen, ettei naisella ollut erityistä oikeudellista velvollisuutta puuttua avopuolisonsa huumausainerikokseen, johon tämä oli syyllistynyt perheen yhteisenä kotina käyttämällä ja osaksi omistamallaan kiinteistöllä. Miehellä oli kiinteistön omistajana ollut mahdollisuus käyttää kiinteistöä tällä tavoin ilman avopuolisonsa myötävaikutusta. Koska naisen rooli oli rikoksen suhteen jäänyt yksinomaan passiiviseksi sietämiseksi eikä rangaistavaa laiminlyöntiä ollut näytetty, syyte avunannosta naisen syyksi luettuun huumausainerikokseen oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.1.2016) - Uutiset
11.12.2015 13.13
Monet metsästäjät luulevat edelleen virheellisesti että kissa on lainsuojaton. Hovioikeus: Tuntemattomaksi ja villiintyneeksi väittämäänsä kissaa pienoiskiväärillä ampunut syyllistyi eläinsuojelurikokseen ja vahingontekoon – asekin meni valtiolleA oli ampunut pienoskiväärillä vajaan 30 metrin etäisyydeltä kohti kissaa lopettaakseen tämän. Asiassa ei osoitettu, että A olisi sinänsä tarkoituksellisesti pyrkinyt pahoinpitelemällä aiheuttamaan kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. A:n oli kuitenkin täytynyt käsittää, että kissaa kohti ampumisesta tältä etäisyydeltä ja täten pahoinpitelemisestä aiheutuu kissalle vammoja. A oli siten tahallaan pahoinpitelemällä aiheuttanut kissalle tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Eläinsuojelurikoksen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta asiassa ei ollut merkitystä sillä, oliko kyseessä lemmikkieläin vai villiintynyt kissa. A oli ampunut kissaa vajaan 30 metrin etäisyydeltä, joten eläin ei ollut eläinsuojeluasetuksen 30 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kiinni tai hallinnassa eikä sitä oltu yritetty lopettaa eläinsuojeluasetuksen 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin eläinlääkärin toimesta tai ampumalla aivoihin taikka käyttämällä kaasua, ja tavalla, joka aiheuttaa välittömän tajunnan menetyksen ja kuoleman. A oli menettelyllään syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Teon aikana vallinneet olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen A:n omistaman aseen tuomitseminen valtiolle menetetyksi ei ollut tässä tapauksessa kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 11.12.2015) - Uutiset
3.11.2015 15.49
Hovioikeus: Vuoden 2015 alussa voimaan tulleita velkajärjestelylain lisäsuoritusvelvollisuutta koskevia säännöksiä tuli soveltaa takautuvasti ennen lain voimaantuloa syntyneeseen ja aiemman lain nojalla maksuohjelmassa vahvistettuun lisäsuoritusvelvollisuuteenHO katsoi, että valittajan lisäsuoritusvelvollisuuteen tuli soveltaa 1.1.2015 voimaan tulleita velkajärjestelylain säännöksiä. Asiassa ei ollut edellytyksiä kohtuullistaa valittajan lisäsuoritusvelvollisuutta ilman velkojan suostumusta. KO:n päätöstä ei muutettu. Eri mieltä ollut oikeusneuvos puolestaan katsoi, että valittajan lisäsuoritusvelvollisuuteen vuosilta 2009 - 2011 oli sovellettava tuolloin voimassa olleen velkajärjestelylain säännöksiä. (Huom! HO:n päätöstä muutettu, ks. KKO:2017:5, 3.2.2016: KKO: Maksuohjelman lisäsuoritusvelvollisuuteen vuosilta 2009 - 2011 oli sovellettava tuolloin voimassa olleen velkajärjestelylain säännöksiä eikä vuonna 2015 voimaan tulleita säännöksiä) - Uutiset
29.10.2015 10.10
Hovioikeus: CSV-tietokanta ei täyttänyt kahdenkertaisen kirjanpidon vaatimuksia – yli miljoonan euron vuosittaista liikevaihtoa pyörittänyt rakennusyrittäjä tuomittiin törkeästä kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen mutta ei liiketoimintakieltoonA:n oli laiminlyönyt kirjanpidon pitämisen olennaisilta osin lähes kolmen ja puolen vuoden ajan huolimatta hänelle jo vuonna 2006 annetusta ohjeistuksesta. Toiminimen liikevaihto oli samaan aikaan ollut yli miljoona euroa. Kirjanpito oli laadittu lain edellyttämällä tavalla vasta vuonna 2011 verotarkastajan huomautettua asiasta. Kirjanpito oli siten laadittu useita vuosia myöhässä. Kirjanpitorikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. A oli asettanut valitusprosessin ajaksi verohallinnon saatavien turvaamiseksi yli miljoonan euron vakuuden. A:lla oli kertomansa mukaan tarkoitus maksaa kaikki verot, kun lopulliset määrät selviävät. A oli myös pyrkinyt aktiivisesti selvittämään asiaansa niin verohallinnon kuin ulosottovirastonkin kanssa. A oli laadituttanut kirjanpidon jälkikäteen. Näin ollen hän oli pyrkinyt aktiivisesti korjaamaan sekä verotukseen että kirjanpitoon liittyneet laiminlyöntinsä. Näissä olosuhteissa A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Liiketoimintakiellon määrääminen ei ollut perusteltua. (Vailla lainvoimaa 28.10.2015) - Uutiset
16.10.2015 12.36
Hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteen kun rikosasian yhteydessä vahingonkorvauksiin tuomittu kommandiittiyhtiö oli ollut haastamatta poissa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä – korvauksiin tuomittujen kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten paikallaolo ei riittänytHO katsoi, että yhtiö oli ollut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti haastamatta poissa käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ja KO:ssa oli siten tapahtunut menettelyvirhe siltä osin kun yhtiö oli tuomittu korvausvelvolliseksi. Asiassa mainittuja näkökohtia punnittuaan ja KO:n menettelyvirheen merkitys huomioon ottaen HO päätyi siihen, että kantelu oli tehty määräajassa. KO:n tuomio poistettiin siltä osin kuin KO oli tuominnut Ky:n velvolliseksi korvaamaan A Oy:lle rikoksesta aiheutuneesta selvittelytyöstä 12 676,59 euroa, menetetystä liikevoitosta 185 954,09 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 24 477,60 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 16.10.2015) - Uutiset
6.10.2015 13.42
Yli 25 000 euron edestä toimeentulotukea nostaneelle ja työssäkäyntinsä salanneelle 10 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus - hovioikeus piti kaupungin laskelmaa aiheetta maksetusta toimeentulotuesta riittävän yksiselitteisenäHO katsoi, että käräjä- ja hovioikeudelle esitetty laskelma valittajalle aiheetta maksetusta toimeentulotuesta oli riittävän yksiselitteinen ja selkeä osoittamaan sen, miten kaupungin ilmoittaman perusteettomasti maksetun toimeentulotuen määrä oli laskettava, ja että kyseinen määrä oli kaupungin ilmoittama 25 688 euroa. Tämän vuoksi valittajan Helsingin kaupungille maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta oli korotettava 2 000 eurolla. (Vailla lainvoimaa 6.10.2015) - Uutiset
30.9.2015 8.02
Hovioikeudessa pohdittiin oliko palkkasaatavia kaupungilta perineen haastehakemukset olleet täydentämisen jälkeenkin niin puutteelliset, että käräjäoikeus oli voinut jättää ne valmistelua jatkamatta tutkimatta - ei voinutHO katsoi, ettei kannetta olisi tullut jättää tutkimatta, vaan asian valmistelua olisi tullut jatkaa kehottamalla kantajaa vielä täydentämään haastehakemuksiaan ilmoittamalla yksilöity euromääräinen vaatimus. HO totesi, että kantajan haastehakemukset olivat myös sekavia eikä niistä selvästi ilmennyt, mitä niiden lukuisilla, ilmeisesti todisteiksi tarkoitetuilla liitteillä oli ollut tarkoitus näyttää toteen. Oli kuitenkin ilmeistä, että haastehakemuksissa näiltä osin olleet puutteet olisi voitu korjata vielä valmisteluistunnossa, mikäli haastehakemukset olisivat muilta osin täyttäneet laissa asetetut vaatimukset. Tämän vuoksi asia tuli palauttaa KO:n uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 30.9.2015) - Uutiset
27.8.2015 12.16
Hovioikeus: Näyttämättä jäi että syyttäjä olisi loukannut vastaajan kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten että vastaajalle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta kärsimyskorvaustaA:ta oli 13.1.2003 vireille tulleessa esitutkinnassa epäilty törkeästä säännöstelyrikoksesta. Keskusrikospoliisin tutkittavana oli ollut, oliko A yhdessä muiden henkilöiden kanssa yrittänyt viedä sotilastarvikkeita Irakiin vastoin Suomea Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin jäsenenä velvoittavia säännöstelymääräyksiä. Valtionsyyttäjä B oli 14.10.2005 tekemässään syyttämättäjättämispäätöksessä katsonut, ettei riittävää näyttöä A:n syyllisyyden tueksi ollut ja jättänyt syytteen nostamatta. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko valtio B:n menettelyn johdosta velvollinen suorittamaan A:lle korvausta kärsimyksestä kunnian, syyttömyysolettaman tai muiden perus- tai ihmisoikeuksien loukkaamisen perusteella. Hovioikeus katsoi, että näyttämättä oli jäänyt, että B olisi kanteessa väitetyllä tavalla loukannut A:n kunniaa, syyttömyysolettamaa tai muita perus- tai ihmisoikeuksia siten, että A:lle olisi syntynyt oikeus saada valtiolta korvausta kärsimyksestä. A:n kanne oli näin ollen kokonaisuudessaan hylättävä. Valtio vapautettiin käräjäoikeuden tuomitsemasta 20.000 euron kärsimyskorvauksesta. (Vailla lainvoimaa 27.8.2015) - Uutiset
1.7.2015 8.31
Lapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskeva hakemus oli ratkaistu yksin hakemuksen perusteella, kun asiassa ei ollut annettu vastausta - hovioikeus korotti avustajalle määrättyä palkkiotaLapsen asumista, tapaamisoikeutta ja elatusapua koskeva hakemus oli ratkaistu yksin hakemuksen perusteella, kun asiassa ei ollut annettu vastausta. HO piti uskottavana, että asian hoitaminen oli vaatinut AA:lta hänen kertomallaan tavalla 6,9 tunnin työmäärän. KO oli pitänyt kohtuullisena tuntimääränä hakemuksen laatimisesta ja sitä edeltäneistä toimenpiteistä vain kolmea tuntia. (Vailla lainvoimaa 1.7.2015) - Uutiset
3.6.2015 15.30
Hovioikeudessa pohdittiin oliko omakotitalon työmaalla tehty työtä työsuhteessa, oliko työsopimuksen päättämiselle ollut perustetta ja oliko työn teettäjällä oikeus kuittaukseen työn viivästymisen ja virheiden johdostaHO katsoi, ettei aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ollut siltä osin, kuin ensimmäinen sopimus oli katsottu urakkasopimukseksi ja toinen sopimus työsopimukseksi. Työn teetääjä oli menettänyt oikeutensa vedota henkilöön liittyvään irtisanomisperusteeseen. Kantajan työsuhteen irtisanomiselle oli kuitenkin ollut TSL 7 luvun 3 §:n mukainen tuotannollinen ja taloudellinen peruste. Vastaajan kuittaussaatavaksi hyväksyttiin 6 063 euroa KO:n hyväksymän 12 912 euron asemesta. (Vailla lainvoimaa 3.6.2015) - Uutiset
27.4.2015 15.22
Hovioikeus: Lainoppineelta avustajalta voidaan edellyttää, että hän on tietoinen muutoksenhakua koskevista säännöksistä - laskuvirheestä johtunut erehdys ei ollut erittäin painava syy palauttaa menetetty määräaikaAsiamiehen laskuvirheestä johtunut erehdys määräajan päättymispäivästä ei ollut OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy palauttaa määräaika valitusta varten. Se, että hakijan asiamies ei ollut saanut valitusosoitusta, ei ollut näissä olosuhteissa sellainen seikka, jonka johdosta myöhään tehty valitus olisi voitu tutkia. Hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.4.2015) - Uutiset
24.4.2015 17.00
Hovioikeus piti virkavelvollisuuden rikkomisesta tuomitun vanginvartijan ehdollista vankeusrangaistusta liian ankarana yleensä tuomittaviin rangaistuksiin nähden - työpaikan menettämistä ei kuitenkaan otettu huomioon rangaistusta lieventävänä seikkanaHO katsoi, että vanginvartijalle, joka oli luovuttanut eräälle tutkintavangille matkapuhelimen sim-kortteineen ja latureineen sekä myöhemmin kaksi lääkeainetablettia, tuomittua 45 päivän ehdollista vankeusrangaistusta oli virkavelvollisuuden rikkomisista yleensä tuomittaviin rangaistuksiin nähden pidettävä liian ankarana. Riittävänä seuraamuksena oli pidettävä tuntuvaa sakkorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 24.4.2015) - Uutiset
28.11.2014 11.31
Hovioikeus: Heinolan kaupunki oli velvollinen suorittamaan irtisanomalleen kaupunginjohtajalle irtisanomisajan palkan lisäksi johtajasopimuksen mukaisen 12 kuukauden palkkaa vastaavan irtaantumiskorvauksen - perusteita korvauksen kohtuullistamiselle ei ollutJos kaupungin tarkoitus oli ollut sitoa korvauksen suorittaminen kaupunginjohtajan irtisanoutumiseen, kaupungin olisi pitänyt ilmaista tämä sopimuskohdassa nimenomaisesti. Koska näin ei ollut tapahtunut, sopimuksen mukainen korvaus ei ollut edellyttännyt kaupunginjohtajan irtisanoutumista. Perusteita 123 715 euron korvauksen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.11.2014) - Uutiset
28.10.2014 16.01
Hovioikeuden ratkaisu velkakirjaan perustuvasta saatavasta takaajalta – sillä seikalla, että pankki oli aluksi erehdyksessä ilmoittanut virheellisesti velasta maksamatta olevan määrän ei ollut merkitystä todistustaakan kannaltaLähtökohtaisesti velallisella on todistustaakka siitä, että velka on kokonaan tai osittain lakannut maksusuorituksen johdosta. Takaajalla ei kuitenkaan ole aina tietoa velalle kertyneistä suorituksista. Takaajan oikeuksien turvaamiseksi takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 14 §:ssä ovat säännökset takaajan oikeudesta saada velkasuhteen aikana päävelkaa koskevia tietoja. Tämän säännöksen nojalla takaajalla on pyynnöstään oikeus saada tietoja esimerkiksi päävelan senhetkisestä määrästä. Tässä tapauksessa pankki oli esittänyt 17.12.2013 päivätyn suoritusraportin, jonka mukaan kyseiselle velalle oli tehty yhteensä viisi maksusuoritusta määrältään yhteensä 110.371,56 euroa. Tässä tilanteessa vastaajana olleen takaajan asiana olisi ollut näyttää, että velalle oli tehty muita kuin pankin ilmoittamia suorituksia. Sillä seikalla, että pankki oli aluksi ilmoittamansa mukaisesti erehdyksessä ilmoittanut virheellisesti velasta maksamatta olevan määrän, ei ollut merkitystä todistustaakan kannalta. (Vailla lainvoimaa 28.10.2014) - Uutiset
24.4.2024 11.00
Hovioikeus arvioi aikaisemmin vahvistetun maksuohjelman merkitystä lain 389/2022 voimaantulon jälkeen, velkajärjestelylain 10 §:n 7 kohdan mukaista estettä ja lain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitäHO katsoi, että hakijalle aikaisemmin vahvistetulle maksuohjelmalle voitiin VJL 10 §:n 10 kohdan estämättä antaa merkitystä saman pykälän 7 kohdan mukaista estettä punnittaessa sekä tarvittaessa saman lain 10 a §:n mukaisessa kokonaisarviossa 7 kohdan mukaisen esteperusteen merkitystä punnittaessa. Asiassa lausutuin lisäyksin HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin KO oli katsonut, että velkajärjestelyn myöntämiselle hakijalle oli VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen este. Asiassa todettuja seikkoja kokonaisuutena punnittuaan, erityisesti ottaen huomioon hakijan kokonaisvelkamäärä ja toisaalta mahdollisuudet lyhentää huomattavalla määrällä velkojaan, HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta ei ollut VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 24.4.2024) - Uutiset
27.3.2024 11.45
Hovioikeus: Väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ei ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että pesänjakajan omaisuuden myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi ollut syytä evätäHovioikeuden päätöksessä lausutun perusteella hovioikeus katsoi, ettei B:n väite lainvoimaisesta sopimusjaosta ollut oikeudellisesti siten perusteltu, että myyntilupa olisi sen ja omaisuuden myynnistä aiheutuvan oikeudenmenetyksen vaaran vuoksi syytä evätä. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 27.3.2024) - Uutiset
22.3.2024 10.00
Tirkisteli naisten wc-koppiin tekemästään reiästä wc:n käyttäjiä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet seksuaaliseen tekoon pakottamisesta ja jätti julkisrauhan rikkomista koskevan syytteen tutkimattaKO oli tuominnut vastaajan syytteen mukaisesti julkisrauhan rikkomisesta sekä kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Asianomistajat eivät olleet vaatineet vastaajalle rangaistusta tai esittäneet vastaajaan kohdistuneita yksityisoikeudellisia korvausvaatimuksia. Asiassa oli HO:ssa ensinnäkin arvioitava, oliko syyttäjällä syyteoikeus kohdassa 1 (Julkisrauhan rikkominen). Toiseksi asiassa oli arvioitava, täyttikö syytteen teonkuvauksen mukainen menettely kohdissa 2 ja 3 seksuaaliseen tekoon pakottamisen tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 22.3.2024) - Uutiset
9.2.2024 13.33
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti miehen tuomitusta 1 v 8 kk rangaistuksesta ja velvollisuudesta suorittaa asianomistajalle korvausta kärsimyksestä 3 000 euroaKoska RL 20 luvun 1 §:ssä tarkoitettu pakottaminen, pelkotila sekä avuton tilan oli jäänyt näyttämättä, syyte raiskauksesta tuli hylätä. Vaihtoehtoisen syytteen osalta HO totesi, että asiassa lausutulla tavalla asiassa oli jäänyt näyttämättä, että A olisi kieltäytynyt sukupuoliyhteydestä. Näin ollen vaihtoehtoinen syyte seksuaalisesta ahdistelusta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 9.2.2024) - Uutiset
23.10.2023 11.30
Hovioikeus: Työntekijää ei ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi - valikoituminen irtisanottavaksi ei ollut myöskään tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisestiHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n johtopäätöksen siitä, että kantajan polven leikkaustarve oli selvinnyt vasta myöhemmin irtisanomisajan jälkeen. Näin ollen vastaajayhtiö ei ollut irtisanottavien valintaa tehdessään ollut tietoinen siitä, että kantajan sattunut työtapaturma olisi voinut johtaa pidempään työkyvyttömyyteen tai työkyvyn menetykseen. HO hyväksyi KO:n näytön arvioinnin ja johtopäätökset siitä, ettei kantajaa ollut irtisanottu hänen terveydentilansa eikä työtapaturman vuoksi. Yhtiö oli ilmoittanut kantajan valikoituneen irtisanottavaksi, koska kantajan työsuhteen kesto oli ollut hitsaajista lyhin. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta päätellä, ettei yhtiön ilmoittama valintaperuste eli kantajan lyhin työsuhteen kesto olisi ollut todellinen. Kantajan valikoituminen irtisanottavaksi ei siten ollut tapahtunut epäasiallisella tai syrjivällä perusteella tai työnantajan lojaliteettivelvoitteen vastaisesti. Näin ollen kantajan valitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2023) - Uutiset
20.10.2023 11.50
Hovioikeus: Oliko asianajotoimistolla ollut oikeus luovuttaa henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen asianajotoimiston kanssa liittyviin asiakirjoihin sisältyvät tiedot OK 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentin todistamiskiellon estämättäKonkurssipesän todisteiksi nimeämät asiakirjat liittyivät B Oy:n tai A:n henkilökohtaiseen asiakassuhteeseen asianajotoimiston kanssa. Kysymys oli ennen kaikkea siitä, oliko asianajotoimistolla ollut oikeus luovuttaa sanottuihin asiakirjoihin sisältyvät tiedot OK 17 luvun 13 §:n 1 ja 3 momentin todistamiskiellon estämättä. Arvioitavana oli edellä mainitun todistamiskiellon suhde konkurssilain 8 luvun 9 §:ssä säädettyyn pesänhoitajan oikeuteen saada tietoja. KO oli hylännyt vaatimuksen käyttö- ja hyödyntämiskiellosta. HO ei muuttanut KO:n päätöksen ratkaisun lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2023) - Uutiset
6.7.2023 11.45
Hovioikeus: Äitinsä kanssa kyläilemässä olleen 13-vuotiaan raiskaus ja seksuaalinen hyväksikäyttö olivat törkeitä - 3 vuotta vankeutta - 12 500 euron kärsimyskorvaus alennettiin 8 000 euronAsiassa oli riidatonta, että asianomistaja ja hänen äitinsä olivat lauantaina 25.7.2015 olleet juhlissa ja myös yöpyneet vastaajan ja tämän puolison kotona. Edelleen oli riidatonta, että asianomistaja oli mennyt nukkumaan ennen muita juhlissa olleita asianomistajalle ja tämän äidille varattuun erilliseen huoneeseen. Kysymys oli siitä, oliko vastaaja kosketellut ensin kädellään asianomistajaa yläreiden alueelta ja myöhemmin ollut sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa syytteessä kuvatulla ja käräjäoikeuden näytetyksi katsomalla tavalla. Mikäli vastaajan katsottiin menetelleen syytteessä kuvatuin tavoin, kysymys oli lisäksi vastaajan menettelyn oikeudellisesta arvioinnista, rangaistusseuraamuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 6.7.2023) - Uutiset
5.7.2023 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi auton korjaamista ja myymistä varten haltuunsa saaneen syyllistyneen kavallukseen - velvoitettiin korvamaan auton haltijalle käyttöhyödyn menetyksenä 233 päivältä 1.244,22 euroaAsiassa oli tullut näytetyksi, että vastaaja oli kertonut A:lle myyneensä ajoneuvon ja että vastaaja oli tällä verukkeella jättänyt ajoneuvon palauttamatta A:lle ja myös käyttänyt sitä. HO katsoi, että tällaisen menettelyn ilmeisenä tarkoituksena oli ollut pitää ajoneuvo edelleen vastaajan hallussa. Ajoneuvon hallussapito oli päättynyt vasta poliisien toimesta. HO katsoi, että vastaajan menettelyssä oli näin ollen ollut kysymys hänen hallussaan alunperin laillisesti olleen toiselle kuuluvan omaisuuden anastamisesta. Ottaen huomioon, että Volvon arvo oli ollut vuotta aikaisemmin ostohetkellä noin 11.000 euroa ja että Volvon arvoksi oli tilityshetkellä luettu 6.000 euroa, HO katsoi, että ajoneuvon arvo oli ollut tekoajankohtana 5.000 – 10.000 euroa, jolloin käyttöhyödyn menetys seisonta-ajan normikorvaustaulukon mukaan oli 5,34 euroa päivältä. (Vaila lainvoimaa 5.7.2023) - Uutiset
28.6.2023 10.25
Hovioikeus: 16-vuotiaan pojan syyllistymisestä 14-vuotiaan tytön seksuaaliseen hyväksikäyttöön nuorena henkilönä ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä - 6 kk:n ehdollinen vankeus ja 3 000 euron kärsimyskorvausAsiassa oli riidatonta, että tapahtumahetkellä 14-vuotias asianomistaja ja 16-vuotias vastaaja olivat tutustuneet ensin sosiaalisen median kautta ja olleet keskenään yhteydessä muutaman viikon ajan. Asianomistaja ja vastaaja olivat tavanneet ensimmäisen kerran kaupungin nuorisotalolla, jossa he olivat yhteisymmärryksessä suudelleet. Vastaaja oli ollut tietoinen asianomistajan iästä. Asiassa oli kysymys asianosaisten keskenään ristiriitaisten kertomusten luotettavuuden arvioinnista sen suhteen, oliko vastaaja kosketellut asianomistajaa tämän sukuelimestä ja työntänyt sormia asianomistajan emättimeen ja siitä, oliko vastaaja laittanut asianomistajan käden oman sukuelimensä päälle sekä yrittänyt olla sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa laskettuaan tämän housuja alaspäin. Laajemmin kysymys oli siitä, osoittiko esitetty näyttö kokonaisuutena arvioituna riittävällä varmuudella vastaajan syyllistyneen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön nuorena henkilönä vai jäikö hänen syyllisyydestään vähintäänkin varteenotettava epäily. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 28.6.2023) - Uutiset
28.4.2023 8.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus piti kasvoihin lyöneen ja vartaloon potkaisseen miehen menettelyä hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli rangaistusvastuusta vapaa - vahingonkorvaustakin oli aihetta sovitellaVastaajan menettelyä oli pidettävä sellaisena hätävarjelun liioitteluna, jonka johdosta hän oli RL 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla rangaistusvastuusta vapaa. Sovittelun jälkeen kohtuullinen korvaus oli 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2023) - Uutiset
21.4.2023 11.40
Käräjäoikeuden olisi tullut velvoittaa äiti käännättämään hakemus sekä lisäksi käräjäoikeuden olisi tullut toimittaa lausumapyyntö isän ymmärtämällä kielellä - hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja palautti asianOikeuskirjallisuudessa on katsottu, että jos asiaan osallinen asuu Suomessa, mutta on ilmeistä, ettei hän osaa riittävästi suomea ymmärtääkseen hakemuksen sisältöä, tuomioistuin voi harkinnanvaraisesti valtion kustannuksella käännättää hakemuksen asiaan osallisen äidinkielelle tai muulle hänen ymmärtämälleen kielelle. Asiaan osallisen kielitaidosta voidaan kysyä hakijalta. Myös väestötietojärjestelmäotteesta saatava tieto siitä, miten pitkään henkilö on oleskellut Suomessa, antaa tukea sille, pitääkö hakemus käännättää. Monikulttuuristen huoltoriitojen lisääntyessä kielilain 20 §:n 2 momentin mahdollisuutta voidaan käyttää joustavasti asianosaisten oikeusturvan takaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että asia saadaan perusteellisesti selvitettyä oikeudenkäynnissä. (Anna-Kaisa Aaltonen: Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa, 2020, s. 228). Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2009:15 (kohdat 5-7) katsonut, että asiassa ei ollut esitetty selvitystä vastaajan kyvystä selviytyä oikeudenkäynnistä suomen kielellä ja siten sen estämättä, että vastaaja oli saanut Suomen kansalaisuuden ja hän oli asunut Suomessa kymmeniä vuosia, asian laadun sekä vastaajan oman perustellun arvion perusteella hänen käyttämänsä tulkkausapu oli ollut asiassa tarpeen. (Vailla lainvoimaa 21.4.2023) - Uutiset
11.4.2023 11.30
Hovioikeus: Salaojasoran puuttuminen ei ollut itsessään eikä yhdessä alapohjan virheen kanssa niin olennainen virhe, että ostajille olisi ollut oikeus purkaa vuonna 1969 valmistuneen omakotitalon kauppaOttaen huomioon asiassa mainitut seikat ja se, että kantajat olivat olleet tietoisia talon riskirakenteista, kiinteistö ei alapohjan ja salaojituksen virheistä johtuen olennaisesti poikennut siitä, mitä kantajat olivat kaupan kohteelta perustellusti voineet edellyttää tai mitä heidän olisi kaupan kohteesta ennen kaupantekoa tehtyjen havaintojen perusteella tullut ymmärtää. Kantajat olivat myös jättäneet tekemättä kuntotarkastuksessa suositellut toimenpiteet, jotka olisivat omalta osaltaan vähentäneet rakennuksen kosteusrasitusta. Kun myös sokkelin kosteusrasitukseen olivat vaikuttaneet monet seikat, salaojasoran puuttuminen ei ollut itsessään eikä yhdessä alapohjan virheen kanssa niin olennainen virhe, että kantajilla olisi näillä perusteilla ollut oikeus purkaa kauppa. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n olennaisuusarvioinnin asiassa ja hylkäsi kantajien vaatimuksen kiinteistön kaupan purkamisesta. Kantajat olivat kuitenkin oikeutettuja virheitä vastaavaan hinnanalennukseen. Myyjät velkvoitettiin yhteisvastuullisesti palauttamaan ostajille kiinteistön kauppahinnan palautuksena KO:n tuomitseman 30.000 euron sijasta 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.4.2023) - Uutiset
17.3.2023 10.40
Hovioikeus: Järjestyksenvalvojan käyttämiä voimakeinoja ei voitu pitää tarpeellisina eikä perusteltuina - kyse oli pahoinpitelystä, mutta järjestyksenvalvoja voitiin oikeudenkäynnin pitkä kesto huomioiden jättää rangaistukseen tuomitsematta (ään.)Vastaaja oli myöntänyt menetelleensä teonkuvauksessa kerrotulla tavalla mutta kiistänyt syyllistyneensä sanotulla menettelyllä pahoinpitelyyn. HO:ssa oli ratkaistavana, olivatko vastaajan käyttämät voimakeinot olleet tarpeellisia ja puolustettavia ottaen huomioon asianomistajan käyttäytyminen, tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus ja muut olosuhteet. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen syyksilukemisen osalta. Vähemmistöön jäänyt asessori oli samaa mieltä kuin enemmistö syyksilukemisen osalta. Erimielisyys koski vastaajalle tuomittavaa rangaistusta. Asessorin mukaan asiassa oli jäänyt epäselväksi, kuinka suuri vaikutus pitkittyneellä prosessilla oli ollut vastaajan urakehitykseen ja koulutukseen pääsyyn ja mikä vaikutus asian nopeammalla käsittelyllä olisi näihin ollut. Asessori piti tekoa siinä määrin moitittavana, ettei asiassa ollut syytä jättää vastaajaa tuomitsematta rangaistukseen, vaan asian pitkittynyt kesto voitiin huomioida rangaistusta mitattaessa kohtuullistamisperusteena. Hän katsoi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan syyksi luetusta teosta kohtuullistamisperuste huomioituna 30 ps rangaistuksen. (Vailla lainvoimaa 17.3.2023) - Uutiset
13.3.2023 11.30
Hovioikeus: Isänsä luo palaamasta kieltäytyneen 14-vuotiaan ja 11-vuotiaan lapsen mielipiteelle ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä - isän lasten ainoana huoltajana tekemää täytäntöönpanohakemusta ei tullut hylätäKun asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan täytäntöönpanolain 14 §:n 2 momentissakaan tarkoitettuja perusteita hylätä isän lasten ainoana huoltajana tekemää hakemusta, HO totesi esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, että sovittelijan kuuleminen ja esitetyt uudet kirjalliset todisteet tukivat KO:n näytöstä tekemiä johtopäätöksiä, eikä HO:lla ollut näin ollen aihetta päätyä lasten luovuttamista ja noutoa koskevan määräyksen osalta eri johtopäätökseen kuin KO oli päätynyt. (Vailla lainvoimaa 13.3.2023) - Uutiset
10.3.2023 16.00
Hovioikeus: Asunto-osakeyhtiö oli voinut VahL 2 luvun 1 §:n perusteella kohdistaa korvausvaatimuksen asuntoa vuokraoikeuden nojalla hallinnutta yhtiötä kohtaan - yhtiö oli korvausvelvollinen asunto-osakeyhtiölle aiheuttamastaan vahingostaAsiassa oli ollut kysymys siitä, oliko vastaajayhtiö väärä vastaaja vai oliko se vastuussa vesivahingosta, joka oli aiheutunut vesihanojen ja pesukoneen käytöstä runkoviemärinpinnoitustöiden aikana vastaajan vuokraamassa asuinhuoneistossa, jolloin huoneiston alapuolella oleviin kahteen huoneistoon oli aiheutunut vahinkoja. Asiassa oli ollut kysymys myös siitä, oliko korjauksista aiheutunut tasonparannusta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (KKO:ssa; VL:2023-101) - Uutiset
8.3.2023 16.00
Hovioikeus: Erityisiä syitä poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään joudu kuluvastuuseen, ei ollut - myöskään julkista oikeusavustajaa ei voitu velvoittaa vastaamaan isän oikeudenkäyntikuluistaHO:ssa oli kysymys siitä, tulisiko lapsi (s. 2005) velvoittaa korvaamaan isänsä oikeudenkäyntikulut KO:ssa tai osan niistä joko yksin tai OK 21 luvun 6 §:n perusteella yhteisvastuullisesti JOA:n kanssa. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 8.3.2023) - Uutiset
28.2.2023 11.30
Hovioikeus tuomitsi vääriä tietoja aikaisemmista työsuhteistaan antaneen miehen törkeästä petoksesta ehdottoman vankeuden asemasta 240 tunnin yhdyskuntapalveluun ja korvaamaan työnantajalleen perusteettomasti maksetun palkan ja muut työsuhdedutMainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen rangaistuksen mittaamisesta ja lajivalinnasta ehdollisen ja ehdottoman vankeuden välillä. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan yhtiölle rahapalkkana KO:n tuomitseman 6.124,13 euron asemesta 17.374,13 euroa ja veronalaisen ansion perusteella määräytyvänä, työnantajan maksettavaksi tulevana kuluna KO:n tuomitseman 1.243,11 euron asemesta 4.618,11 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.4.2017 lukien. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan yhtiölle puhelinedusta aiheutunut kulu 254,45 euroa ja työhön perehdyttämiseen käytetty työpanos 4.250 euroa, molemmat määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 13.4.2017 lukien. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 28.2.2023) - Uutiset
27.1.2023 16.00
Hovioikeus: Käräjäoikeuden veljeksille tuomitsemaa 2 vuoden 7 kuukauden rangaistusta oli pidettävä ryöstörikosten yleiseen rangaistuskäytäntöön nähden liian ankarana - myös 3 000 euron kärsimyskorvausta oli alennettavaAsianomistajaan oli kohdistettu väkivaltaa vetämällä hänet vaatteista maahan, painamalla polvella kurkusta, lyömällä tätä käsillä ylävartaloon ja huitomalla tätä kohti teräaseella. Aasianomistajalle oli aiheutunut menettelystä kipua, kasvoihin ja päähän nirhaumia sekä käsiin haavaumia. Asianomistajalle oli siten vastaajien menettelystä aiheutunut pinnallisia vammoja. Asianomistajaan kohdistettu väkivalta ei ollut ollut kovin voimakasta. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajien syyksi luetusta rikoksesta oli kummankin osalta 2 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistus. Kohtuullisena korvauksena henkisestä kärsimyksestä oli pidettävä 1 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.1.2023) - Uutiset
3.1.2023 11.00
Hovioikeus: Lahdesta tulevalla avustajalla oli oikeus saada matkustamisesta Pirkanmaan käräjäoikeuden Tampereen istuntopaikkaan ja takaisin johtuvat palkkio ja kulut samansuuruisina kuin Virroilta tulevalle avustajalle olisi maksettuTilanteissa, joissa avustaja on matkustanut käräjäoikeuden tuomiopiirin rajojen yli, eikä tuomiopiiriin kuulu pääkanslian lisäksi muita istuntopaikkoja tai sivukanslioita, matka-ajan palkkion korvaamista koskeva oikeuskäytäntö ei ole vakiintunut. HO katsoi, että Lahdesta tulevalla avustajalla oli oikeus saada matkustamisesta Pirkanmaan käräjäoikeuden Tampereen istuntopaikkaan ja takaisin johtuvat palkkio ja kulut samansuuruisina kuin Virroilta tulevalle avustajalle maksettaisiin. Vaatimus omien oikeudenkäyntikulujen korvaamista HO:ssa sen sijaan hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.1.2022) - Uutiset
15.11.2022 12.00
Hovioikeus: Erillisvarasto ei kuulunut liike-huoneiston osakashallintaan vaan se kuului asunto-osakeyhtiön hallintaan - yhtiökokouksen päätös erillisvarastojen vuokrasta ei ollut yhtiöärjestyksen vastainen eikä siten pätemätön tai mitätönAsiassa oli kysymys asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittimisesta eli siitä, oliko As Oy:n yhtiökokouksen päätös 13.5.2019 erillisvarastoista perittävästä vuokrasta asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastainen. Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi asiassa oli ennakkokysymyksenä ratkaistava, kuuluiko kanteessa tarkoitettu erillisvarasto liikehuoneiston osakashallintaan vai asunto-osakeyhtiön hallintaan. KO:n tuomio kumottiin ja kanne hylättiin. As Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata osakkaalle oikeudenkäyntikuluja KO:ssa 4.000 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 15.11.2022) - Uutiset
31.10.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi Sveitsistä 2011–2014 pääomatuloja saaneen jättäneen järjestelmällisesti ilmoittamatta suuren osan tuloistaan ja syyllistyneen törkeään veropetokseen - 1 v. ehdollinen vankeusrangaistusHO katsoi, että Sveitsistä saatujen pääomatulojen ilmoittamatta jättämisen syynä oli täytynyt olla verojen välttämistarkoitus. Verojen välttäminen oli siten ollut vastaajan laiminlyönnin välitön ja ensisijainen päämäärä. HO katsoi vastaajan menetelleen veropetosta koskevan RL 29 luvun 1 §:n 3 kohdan tarkoittamalla tavalla tahallisesti. Vastaaja oli tehnyt oma-aloitteisesti verotuksen oikaisuvaatimuksen. Tässä tapauksessa se oli tarkoittanut käytännössä sitä, että vastaaja oli itse paljastanut rikollisen menettelynsä. Vastaaja oli ilmoittanut myös suorittaneensa nyt kysymyksessä olleet määrätyt verot, mitä seikkaa ei ollut riitautettu. Nämä seikat oli otettava huomioon RL 6 luvun 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettuna lieventämisperusteena. (Vailla lainvoimaa 31.10.2022) - Uutiset
19.10.2022 15.00
Epäselvyyssääntö: Ottaen huomioon, että epäselviä ehtoja on tulkittava laatijansa vahingoksi, hovioikeus katsoi, että edunsaajilla, joiden oikeus perustui vakuutetun tekemään vakuutussopimukseen, oli oikeus kanteessa vaatimiinsa korvauksiinVanhentuminen - Korvauksen määräytymiseen vaikuttavat seikat - Epäselvien ehtojen tulkintaperiaatteista (Vailla lainvoimaa 19.10.2022) - Uutiset
14.9.2022 14.00
Rikosperusteista velkaa 425.236,47 euroa eli 98,29 % velkojen yhteismäärästä - hovioikeuskaan ei myöntänyt törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä vammantuottamuksesta 21-vuotiaana tuomitulle velkajärjestelyä (ään.)Arvioitaessa velkajärjestelyn puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja ei voitu antaa merkitystä sille, että regressisaatavan velkojana on vakavarainen vakuutusyhtiö. Lain esitöistä ilmenevällä tavalla oli sen sijaan kiinnitettävä huomiota siihen, millainen merkitys yleisen yhteiskuntamoraalin kannalta olisi sillä, että tällaisia velkoja järjesteltäisiin velkajärjestelyssä varsin pian korvausvelvollisuuden vahvistaneiden tuomioiden jälkeen. Kokonaisuutena arvioituna asiassa ei ollut olemassa painavia syitä velkajärjestelyn myöntämiselle esteestä huolimatta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja määräsi hakijan velkajärjestelyn aloitettavaksi ja palautti asian maksuohjelman laatimiseksi ja muiden sen edellyttämien toimien suorittamiseksi käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 14.9.2022) - Uutiset
9.8.2022 11.30
Hovioikeus arvioi mikä merkitys noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyä konkursiin asetetun yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta - valitus jätettiin sillensä (ään.)Asiassa oli ensiksi kysymys siitä, estikö yhtiön konkurssiin asettaminen valituksen ottamisen käsiteltäväksi. Jos valituksen käsittelemiselle ei ollut estettä, asiassa oli lisäksi kysymys siitä, mikä merkitys yhtiön edustajan toiminnalla pääkäsittelyyn liittyen oli valituksen käsittelyn kannalta. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. HO katsoi, ettei asiassa ollut estettä sille, että yhtiö jatkaa valitusteitse HO:ssa vireille saattamaansa oikeudenkäyntiä. Yhtiön edustajan toiminnan osalta HO totesi, että yhtiö oli sinänsä saapunut laillisesti edustettuna HO:n pääkäsittelyyn, mutta yhtiö ei ollut pääkäsittelyssä ryhtynyt mihinkään aktiivisiin prosessitoimiin pääkäsittelyssä ratkaistavaksi saatetun asian suhteen. Yhtiö ei ollut toisaalta halunnut lausua mitään asian käsittelyn jatkamisesta, mutta yhtiö ei ollut toisaalta myöskään ilmoittanut tulevansa peruuttamaan valituksen. HO totesi, että yhtiön edustaja oli saapunut pääkäsittelyyn tilanteessa, jossa yhtiö oli vain noin puoli tuntia ennen pääkäsittelyn ilmoitettua alkamisajankohtaa asetettu konkurssiin. Yhtiöllä ei ollut ollut tässä tilanteessa edustajansa lisäksi lainoppinutta asiamiestä, ja HO piti ilmeisenä, että tämä oli vaikuttanut yhtiön edustajan kannanottojen sisältöön. HO katsoi, että näissä olosuhteissa tilanne oli oikeudellisesti perusteltua rinnastaa siihen, että yhtiö olisi jäänyt saapumatta pääkäsittelyyn. (Vailla lainvoimaa 9.8.2022) - Uutiset
28.6.2022 14.30
Kirjanpitäjä anasti 11 vuoden aikana melkein 328.000 euroa - toisin kuin käräjoikeus hovioikeus päätyi kokonaisharkinnassa siihen, että 2 vuoden rangaistus törkeästä kavalluksesta oli tuomittava ehdottomanaYhteenvetona HO katsoi, että etenkin rangaistuksen pituus ja vastaajan teosta ilmenevä syyllisyys puolsivat vahvasti rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Ehdollista rangaistusta vastaavalla painoarvolla puoltavia seikkoja ei ollut. Näin ollen HO päätyi kokonaisharkinnassa siihen, että rangaistus oli tuomittava ehdottomana. Asian näin päättyessä ei ollut tarvetta lausua enempää ehdollisen vankeusrangaistuksen ohella tuomitusta yhdyskuntapalvelusta. (Vailla lainvoimaa 28.6.2022) - Uutiset
27.5.2022 11.30
Hovioikeus: Mitään järkevää perustetta ei ollut esitetty sille, miksi raskaana ollut asianomistaja olisi vapaaehtoisesti lähtenyt mukaan ajomatkalle lentokentälle matkustaakseen sieltä Turkkiin - setä syyllistyi vapaudenriistoonAsianomistaja oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut sedästään (vastaaja) taloudellisesti ja muutenkin riippuvainen. Asianomistaja oli ilmoittanut sedälleen olevansa raskaana ja muuttavansa puolisonsa luokse, mistä kuultuaan setä oli ennen väitettyä vapaudenriistoa rikkonut asianomistajan puhelimen. Hän oli lisäksi repinyt asianomistajaa hiuksista ja raahannut tämän hiuksista kiinni pitäen sisälle heidän molempien kotina käyttämään asuntoon. Vastaaja oli oli myös pitänyt naista kiinni kaulasta. Näiden tapahtumien jälkeen vastaaja oli sanonut asianomistajalle palauttavansa tämän Turkkiin. KO:ssa kuullun todistajan kertomuksen mukaan asianomistaja ei ollut lentokentälle lähdettäessä ehtinyt pakata tavaroitaan, vaan oli itkenyt ja ollut peloissaan ja hysteerinen. Hänellä ei ollut ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä vastaajan kuljettamaan autoon. (Vailla lainvoimaa 26.5.2022) - Uutiset
10.2.2022 11.00
Hovioikeus: Tuomioistuin ei ollut sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaanAsiassa oli kysymys siitä, oliko tuomioistuin sidottu vahingonkorvauksena tuomittavan pysyvän haitan osalta aikaisemmin 5.12.2017 tuomitun kärsimyksen ja tilapäisen haitan osalta tehtyyn VahL:n 2 luvun 3 §:n mukaiseen kohtuullisuusharkintaan. Asiassa oli siten kysymys siitä, miltä osin vastaajan maksettavaksi määrättyä vahingonkorvausta pysyvän haitan osalta oli soviteltava. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 10.2.2022) - Uutiset
7.2.2022 15.00
Hovioikeus: Virosta Suomeen tuotujen alkoholijuomien takavarikoiminen ei ollut sillä tavoin perusteetonta, että valtio olisi ollut viranomaisten toiminnassa tehdyn virheen johdosta velvollinen korvaamaan sen aiheuttaman vahingonPoliisi oli 14.1.2014 Heinolassa takavarikoinut kantajan Virosta Suomeen tuomia alkoholijuomia. Syyttäjä oli 29.9.2014 nostanut kantajaa ja muita henkilöitä vastaan syytteen veropetoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta. Rangaistuksen ohella syyttäjä oli vaatinut, että kantaja tuomitaan menettämään valtiolle rikoksen kohteena olleet takavarikoidut alkoholijuomat. Päijät-Hämeen käräjäoikeus oli 18.6.2015 antamallaan lainvoiman saaneella tuomiolla hylännyt syytteet ja takavarikko oli kumottu. Juomat oli määrätty luovutettavaksi takaisin kantajalle 3.10.2015, jolloin juomien parasta ennen -päiväys oli jo umpeutunut. Kantaja oli kieltäytynyt ottamasta juomia vastaan ja poliisi oli niiden kuntoa tarkastamatta hävittänyt ne. KO oli hylännyt kantajan valtiota vastaan nostaman vahingonkorvauskanteen. HO tutki KO:n ratkaisun oikeellisuuden. KO:n tuomiota ei ollut aihetta muuttaa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2022) - Uutiset
28.1.2022 16.00
Hovioikeus hylkäsi kunnanjohtajaa vastaan nostetun syytteen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja vapautti hänet tuomitusta rangaistusseuraamuksesta ja syytteeseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta - tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenäKO oli lukenut kunnanjohtajan syyksi tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen sillä perusteella, että kunnanjohtaja oli 11.-15.9.2015 kunnanjohtajana huolimattomuudesta rikkonut virkatoiminnassaan noudatettaviin säännöksiin ja määräyksin perustuvan virkavelvollisuutensa, kun hän oli ylittänyt toimivaltansa päättämällä tosiasiallisesti antaa kunnan varoista 30.000 euron lainan X Oy:lle ja hyväksynyt lainan maksuunpanoa koskevan maksutositteen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset siitä, että vastaaja oli menettelyllään ylittänyt toimivaltansa ja siten rikkonut virkavelvollisuutensa. Asiassa oli vielä arvioitava, oliko virkavelvollisuuden rikkominen ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat. HO totesi, että vähäisyyden puolesta puhuvia seikkoja oli enemmän ja ne olivat vastaseikkoja painavampia, minkä vuoksi tekoa oli pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Näin ollen syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta oli hylättävä ja vastaaja vapautettava KO:n tuomitsemasta rangaistusseuraamuksesta ja syytteeseen liittyvästä korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2022) - Uutiset
20.1.2022 15.00
Hovioikeus tuomitsi itsensäpaljastajan 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan kullekin lapselle kärsimyksestä 1 000 euroa - kysymys oli sukupuolisiveellisyyden julkisen loukkaamisen asemesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäHO totesi, että vastaaja oli samanikäisten uhrien lukumäärä, tekojen ajallinen yhteys ja tapahtumaolosuhteet huomioon ottaen hyvin todennäköisesti tarkoittanut, että nimenomaan kyseiset lapset näkevät hänen seksuaaliset toimensa. HO ei pitänyt mahdollisena, että neljällä eri kerralla itsensä paljastelun olivat sattumalta havainneet yksin liikkeellä olevat lapset. Sitä, että vastaajan tarkoitus oli ollut nimenomaan kohdistaa tekonsa lapsiin tuki kohtien 3-4 asianomistajien kertomus vastaajan toiminnasta. Asianomistajat olivat kertoneet vastaajan ajaneen heidän ohitseen ja pysähtyneen heidän eteensä kevyenliikenteen väylän reunaan ja aloittaneen itsensä paljastelun. Vastaaja oli poistunut heti paikalta, kun aikuinen oli saapunut paikalle. Asiassa oli selvitetty, että vastaaja oli tehnyt 9-11-vuotiaille asianomistajille seksuaaliset teot, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan heidän kehitystään ja siten vastaaja oli syyllistynyt niihin kuuteen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joista syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. (Vailla lainvoimaa 20.1.2022) - Uutiset
16.12.2021 11.20
Hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsenraiskauksesta ym. 10 vuoden vankeusrangaistukseen ja suorittamaan asianomistajalle korvausta kärsimyksestä 50.000 euroa sekä kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 10.000 euroaAsiassa mainitsemillaan perusteilla ja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että oikeasuhtainen yhteinen rangaistus kohdista 1–4 oli KO:n määräämät 10 vuotta vankeutta. Henkisen kärsimyksen osalta HO hyväksyi KO:n perustelut ja piti KO:ssa tuomitun vahingonkorvauksen määrää kohtuullisena. Aihetta korvauksen muuttamiselle vastaajan valituksessa tai asianomistajan vastavalituksessa vaadituin tavoin ei siten ollut. HO arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 10.000 euroa. KO:n tuomitsemaa korvausta oli siten korotettava. HO totesi vielä vahingonkorvausten määrän olevan linjassa vakavimpiin seksuaalirikoksiin liittyvän vahingonkorvauskäytännön kanssa, jonka mukaan suurimpien korvausten suuruusluokka on noin 60.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.1.2021) - Uutiset
12.11.2021 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi takuusitoumukseen perustuvan asunto-osakeyhtiön 400.400 euron vahingonkorvauskanteen perusteettomana (ään.) - toisen lakimiehen käytöstä aiheutuneet kustannukset eivät olleet asunto-osakeyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta kohtuullisiaHO katsoi, että asunto-osakeyhtiön kanne oli hylättävä jo kanteessa vedotun takuusitoumuksen näyttämättä jäämisen perusteella. Perustelujen kohdassa 3.4 HO lisäksi katsoi vastaajayhtiön saattaneen todennäköiseksi, että katelevyn vauriot olivat aiheutuneet katelevyjen ja aluskatteen välisen tilan puutteellisesta tuuletuksesta eli asunto-osakeyhtiön vastuulle kuuluvasta asennusohjeen vastaisesta asennuksesta. Muilta osin vastaajayhtiö ei ollut saattanut väitteitään vaurioiden syistä todennäköisiksi. Kanne oli mainituista syistä hylättävä perusteettomana, joten HO:n ei ollut tarpeen ottaa kantaa asunto-osakeyhtiön vaatiman vahingonkorvauksen määrään. Erimielisyys HO:ssa koski sitä, muodostiko Oy M Ab:n asennusohjeessa oleva maininta antajaansa velvoittavan yksityisoikeudellisen takuusitoumuksen. Muilta osin eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli samaa mieltä kuin enemmistö. (Vailla lainvoimaa 12.11.2021)