Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
26.4.2021 11.00
Hovioikeuskin katsoi, ettei kantajalle ollut syntynyt implanttitoimenpiteiden seurauksena vaikeaa aivovammaa, kaularankavammaa tai keskushermostovammaa - Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä korotettiin 89.361,23 euroksiHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, voitiiko kanteessa vahvistettavaksi vaadittujen vammojen olemassaolosta sekä niiden ja implanttileikkauksen välisestä syy-yhteydestä esitettyä näyttöä pitää riittävänä. Potilasvakuutuskeskuksen vastavalituksen johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO korotti Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 89.361,23 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 43.198,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
22.4.2021 10.00
Lapselle erityisen läheinen henkilö määritellään huoltolaissa suppeasti - hovioikeuskaan ei vahvistanut lapselle, jonka isä oli kuollut, oikeutta tavata isoäitiään ja isänsä siskoa (kummitäti)Toisaalta voitiin todeta, että tässä tilanteessa, kun lapsen (10 v.) isä oli kuollut, olisi ensiarvoisen tärkeää, että hänellä säilyisi suhde isänsä sukuun, mikä ilman tapaamisoikeuden vahvistamistakin tulisi olla mahdollista. Lapselle erityisen läheisen henkilön määritelmä on lain esitöiden perusteella kuitenkin tarkoitettu hyvin suppeaksi. Näissä olosuhteissa ja ottaen myös huomioon äidin jyrkän kielteinen suhtautuminen tapaamisiin, HO katsoi, että tapaamisoikeuden vahvistaminen ei olisi lapsen edun mukaista eikä hakemuksen hyväksymiselle näin ollen ollut edellytyksiä. Tätä arviota ei muuttanut se, että hakemusta ei ollut voitu tehdä aikaisemmin ja että se oli tehty heti kun se oli ollut mahdollista eli välittömästi lainmuutoksen voimaantultua. Arviota ei muuttanut myöskään se, että hakijat olivat HO:n pääkäsittelyssä ilmoittaneet olevansa suostuvaisia huomattavasti suppeampiin tapaamisiin. (Vailla lainvoimaa 22.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 12.21
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi 2,5 kuukauden ikäistä lastaan ravistelleen isän syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn - ehdollista vankeutta 1 v 2 kk ja korvausvelvollisuusKO oli tuominnut lapsen isän pahoinpitelystä 40 ps rangaistukseen. HO katsoi, ettei lapsen vammoissa ollut niiden vakavasta laadusta huolimatta kysymys RL 21 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta vaikeasta ruumiinvammasta. Pahoinpitely oli kohdistunut 2,5 kuukauden ikäiseen täysin puolustuskyvyttömään lapseen ja tekijänä oli ollut lapsen oma isä. Ravistelusta oli aiheutunut lapselle hengenvaarallinen tila, joka hoitamattomana olisi johtanut lapsen kuolemaan tai ainakin vaikeaan vammautumiseen. Hoito oli vaatinut nukutus- ja leikkaustoimenpiteitä sekä pitkiä sairaalajaksoja. Vaikka rikoksesta epäillyllä oli oikeus vaieta ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen, lapsen isän pitkään kestänyt ravistelun salaaminen osoitti kuitenkin tässä tilanteessa erityistä moitittavuutta, koska sen johdosta hänen pienen lapsensa oireita ei ollut osattu yhdistää ravisteluun ja hoito oli sen vuoksi viivästynyt. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että lapsen isän syyksi luettua pahoinpitelyä oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. HO piti kohtuullisena korvauksena kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 8 000 euroa. Kohtuullisena korvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä pidettiin 3 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
31.3.2021 14.00
Luvan peruuttaminen muun kuin kurinpidollisen seuraamuksen perusteella - hovioikeus arvioi miltä osin oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa kertynyt asiakirja-aineisto mukaan lukien lautakunnan päätös oli mahdollisesti salassa pidettäväHO:ssa oli tässä vaiheessa ratkaistavana, miltä osin asiassa kertynyt asiakirja-aineisto mukaan lukien lautakunnan päätös oli mahdollisesti salassa pidettävä. HO katsoi, että KRP:n 20.9.2019 päivätyn ilmoituksen liitteenä olevat kaksi valokuvaa oli pidettävä salassa 20 vuoden ajan asian vireilletulosta eli 27.11.2040 saakka. Muilta osin A:n salassapitopyyntö hylättiin. HO määräsi, että siltä osin kuin salassapitoa koskeva pyyntö oli hylätty, ratkaisua ei saa panna täytäntöön ennen sen lainvoimaiseksi tulemista, ellei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021) - Uutiset
30.3.2021 10.52
16-vuotias nuori törmäsi vartalollaan hoitolaitoksen ohjaajan olkapäähän - hovioikeus arvioi tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määräsi tekijälle mainituista rikoksista yhteisen rangaistuksenHO totesi, että jos tekijä on tahallisen pahoinpitelyn yhteydessä aiheuttanut huolimattomuudellaan vamman, teon vahingollisuus ja muu moitittavuus saattaa perustua yhtä suuressa tai suuremmassa määrin vamman tuottamukselliseen aiheuttamiseen kuin tekijän syyksi tahallisena luettavaan väkivaltaan, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaukseen tai terveyden vahingoittamiseen. Tällaisessa tapauksessa on perusteltua arvioida tekoa rikosoikeudellisesti sekä pahoinpitelynä että vammantuottamuksena ja määrätä tekijälle mainituista rikoksista yhteinen rangaistus. Nyt kyseessä olleessa tapauksessa pahoinpitelyllä aiheutetut vammat olivat jääneet sinänsä vähäisiksi, mutta vammantuottamuksella aiheutettua olkapään vammaa ei voitu pitää vähäisenä. Vastaavasti törmäys ja sitä seurannut lyönti olivat selvästi vähemmän moitittava teko kuin moninaista lääketieteellistä hoitoa vaativan olkapäävamman aiheuttaminen huolimattomuudesta tahallisen törmäyksen yhteydessä. Koska leikkaushoitoa vaatinut olkapään alueen vamma oli vastaajan syyksi luetun menettelyn vakavin ja vahingollisin seuraus, toissijaisen rangaistusvaatimuksen mukainen vammantuottamus ei rikosoikeudellisesti sisältynyt syytteen kohdassa 1 kuvattuun tahalliseen pahoinpitelyyn. Kysymys myös vahingonkorvausten ennenaikaisuudesta ja sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 12.28
Hovioikeus: Hätävarjelua vai tapon yritys, perusmuotoinen vai törkeä rikos? Käräjäoikeuden tuomitsema 2 vuoden 2 kuukauden vankeus korotettiin 4 vuodeksi; myös uhrin kärsimyskorvausta korotettiinYhteisen rangaistuksen lähtökohdaksi oli otettava kohdan 1 tapon yritys, josta tuomittava keskirangaistus on noin 3,5 - 4 vuotta vankeutta. Kuten oikeuskäytännössä on todettu, tapon yritykset poikkeavat teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden sekä teosta ilmenevän tekijän syyllisyyden kannalta usein merkittävästi toisistaan, minkä vuoksi teon yksilölliset piirteet tulee ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa (KKO 2015:12, kohdat 15 ja 17). A:n syyksiluettavat tapon yritys ja törkeän pahoinpitelyn yritys olivat tapahtuneet välittömästi toisiaan seuraten. Virkamiehen väkivaltaisella vastustamisella oli tässä vain vähäisessä määrin vaikutusta yhteisen rangaistuksen pituuteen. Hovioikeus harkitsi oikeudenmukaiseksi yhteiseksi rangaistukseksi A:n syyksi luetuista rikoksista neljä vuotta vankeutta. Tässä tapauksessa ulkopuolinen henkilö oli käynyt yllättäen asianomistajan kimppuun. Tilanne oli ollut pelottava, koska A oli mennyt istumaan asianomistajan rinnan päälle, eikä tällä ollut mahdollisuutta poistua tilanteesta. Hovioikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi kärsimyksestä 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 18.3.2021) - Uutiset
19.2.2021 11.26
Hovioikeuskin katsoi veneenkorjaajan laiminlyöneen velvollisuutensa suojata vene ja sen moottori kosteus- ja sääoloilta - tuomittu 21 000 euron vahingonkorvaus korotettiin 31 744,28 euroksiKysymys oli siitä, oliko vastaaja vastuussa kantajien (A ja B) Baja Mach 1 -merkkiselle moottoriveneelle aiheutuneista vahingoista. Mikäli vastuuperuste oli olemassa, oli ratkaistava kysymys korvattavan vahingon määrästä. Tältä osin keskeisiä olivat kysymykset veneen korjauskustannusten määrästä, olivatko jo tehdyt veneen moottorin kunnostamistyöt menneet hukkaan sekä oliko veneen käyttöhyödyn menetyksestä aiheutunut korvattavaa vahinkoa. Vielä kysymys oli oikeudenkäyntikuluvastuusta. Vastaajan velvollisuus suorittaa kantajille vahingonkorvausta korotettiin 31.744,28 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 19.2.2021) - Uutiset
11.2.2021 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi että vainoamisesta, kunnianloukkauksesta, kahdesta lähestymiskiellon rikkomisesta ja laittomasta uhkauksesta tuomittu 7 kuukauden 7 päivän vankeus voitiin tuomita yhdyskuntapalvelunaArvioidessaan tuomiossa selostettuja yhdyskuntapalvelun tuomitsemisen edellytyksiä ja asiassa esille tulleita yhdyskuntapalvelurangaistuksen puolesta ja vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena ja ottaen erityisesti huomioon B:hen kohdistuneen häirinnän loppuminen ja A:n vallitseva elämäntilanne, hovioikeus katsoi, että yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle ei tässä tapauksessa ollut painavasta syystä johtuvaa estettä. Kun muutkin edellytykset yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle täyttyivät, A oli tuomittava ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 11.2.2021) - Uutiset
1.2.2021 15.00
Hovioikeus arvioi työtuomioistuimen lausunnon perusteella oliko kantajien työn luonteessa tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse ollut enää päiväluontoisesta avomielenterveydenhoidosta - kysymys myös kanteen vanhentumisestaHO katsoi, että asiassa esitetyn näytön perusteella kantajien työn luonteessa ei ollut tapahtunut sellaista muutosta, ettei kyse olisi enää ollut päiväluontoisesta avomielenterveyshoidosta. Siten KVTES III luvun 10 §:n soveltamisen edellytykset olivat edelleen voimassa ja VSHP oli ollut velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen määräystä kantajien työaikaa koskevat työsopimusehdot huomioon ottaen. Näillä lisäyksillä HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Vanhentumisen osalta HO katsoi, että kyseessä oli kuten ratkaisuissa KKO 2011:85 ja TT 2019-30 kanne, joka perustui työehtosopimukseen, jonka soveltamisalamääräys oli ollut ilmeisen tulkinnanvarainen. Näin ollen kanneaika määräytyi TSL 13 luvun 9 §:n mukaisesti eikä kanne ollut miltään osin vanhentunut. (Vailla lainvoimaa 1.2.2021) - Uutiset
28.1.2021 14.30
Hovioikeus: Vastaajan menettelyä ajaa sairaalaan alkoholin vaikutuksen alaisena ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä puolustettavana eikä siten pakkotilana sallittuna, vaikka pelastettava etu oli tärkeäLaukauksen osuttua B:hen tämä oli ollut hengenvaarassa ja kiireellisen sairaalahoidon tarpeessa. A:n ajaessa sairaalaan alkoholin vaikutuksen alaisena hän oli aiheuttanut vaaraa muille tiellä liikkuneille ja auton matkustajille. Suojeltavia etuja verrattaessa on todettavissa, että B:n henki oli ollut turvalliseen tieliikenteeseen verrattuna lainkohdassa tarkoitettu oikeudellisesti suojatumpi etu ja että sitä oli uhannut välitön vaara. Teko ei kuitenkaan ole ollut tarpeellinen, koska käytettävissä olisi ollut muita pelastuskeinoja kuten hätäkeskuksen kautta saatava sairaankuljetus. A:n menettelyä ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä puolustettavana eikä siten pakkotilana sallittuna. Tilanne oli ollut RL 4:5.2:ssa tarkoitetulla tavalla yllättävä ja pelastettava etu tärkeä. A:lla ei kuitenkaan ollut pakottavaa tarvetta kuljettaa autoa. Häntä ei näin ollen ollut jätettävä rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 28.1.2021) - Uutiset
25.1.2021 11.15
Hovioikeus: Yhtiö (sivuliike) ei ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä irtisanomisesta päättäessään - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja yhtiö vapautettiin kaikesta tuomitusta korvausvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö noudattanut yhteistoimintalain mukaista menettelyä ennen kantajan työsuhteen päättämistä käymällä yhteystoimintaneuvottelut ja olivatko neuvottelut täyttäneet yhteistoimintalain vaatimukset. Kysymys oli lisäksi siitä, milloin päätös kantajan irtisanomisesta oli tehty. Asiassa oli ollut riidatonta, että yhtiöllä oli Suomessa toimivana sivuliikkeenä ollut velvollisuus noudattaa yhteistoimintalain säännöksiä. HO katsoi, ettei yhtiö ollut rikkonut yhteistoimintalain 45 – 51 §:ien säännöksiä kantajan työsuhteen irtisanomisesta päättäessään. Edellytyksiä yhteistoimintalain 62 §:ssä tarkoitetun hyvityksen määräämiselle ei ollut. Kantajan oli maksettava yhtiölle oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 15 400 euroa ja kulujen korvauksena 1 290,77 euroa ja oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 9 800 euroa ja kulujen korvauksena 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2021) - Uutiset
20.1.2021 10.10
Hovioikeus arvioi 9-12-vuotiaisiin lapsiin kohdistunutta ruumiillista koskemattomuutta loukkaavaa menettelyä toisin kuin käräjäoikeus - lasten isä ja tämän puoliso syyllistyivät lievien pahoinpitelyiden sijasta pahoinpitelyihinMenettelyt olivat kohdistuneet samassa taloudessa asuviin 9-12-vuotiaisiin lapsiin, mikä lisäsi tekojen vahingollisuutta. Tekijöinä oli ollut lasten isä ja tämän puoliso, joka myös asui lasten kanssa samassa taloudessa, mikä lisäsi tekijöiden syyllisyyttä. Teot olivat toisaalta liittyneet tilanteisiin, joissa lapsen toimintaan oli ollut tarve puuttua ja siltä osin kyse oli ollut sallitusta rajoittamisesta. Menettelyt olivat joka tapauksessa olleet syytekohdittain lausutuin tavoin lasten hyväksyttävänä ja sallittuna pidettävän rajoittamisen rajan ylittävää menettelyä, jota ei ollut pidettävä kokonaisuutena arvioiden vähäisenä. RL 21 luvun 5 §:n mukaan pahoinpitelystä on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Ottaen huomioon asiassa lausuttu rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, teon vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu tekijöiden syyllisyys, vastaajat oli tuomittava teoista sakkorangaistuksiin. (Vailla lainvoimaa 20.1.2021) - Uutiset
12.1.2021 8.00
Hovioikeus arvioi oliko Latviaan rekisteröidylle yhtiölle syntynyt Suomeen verovelvollisuuden ja kirjanpitovelvollisuuden perustava kiinteä toimipaikka - törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistusHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko Latviaan rekisteröidylle yhtiölle syntynyt Suomeen verovelvollisuuden ja kirjanpitovelvollisuuden perustava kiinteä toimipaikka. Asiassa oli tämän jälkeen arvioitava, täyttyivätkö törkeän veropetoksen ja kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöt erityisesti niissä edellytetyn vastaajan tahallisuuden osalta. Vastaajalle tuomittiin törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Vastaajan Verohallinnolle maksettavaksi tuomittu korvaus vältettyjen arvonlisäverojen määrän osalta alennettiin 32 504,58 euroksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
21.12.2020 10.27
Raiskaus ja seksuaaliseen tekoon pakottaminen tatuointitilanteessa - hovioikeus arvioi oliko tilannetta pidettävä sellaisena avuttomana tilana, jonka vuoksi asianomistaja oli ollut kykenemätön puolustamaan itseäänHO totesi, ettei KKO:n ratkaisukäytännössä ole sellaisia avuttoman tilan arviointia koskevia ratkaisuja, joihin sisältyvät oikeusohjeet olisivat välittömästi sovellettavissa nyt käsillä oleviin tapauksiin. Hovioikeuskäytännössä (esimerkiksi Vaasan hovioikeus 2.12.2019 nro 151998) muun muassa hierontatilannetta on pidetty sellaisena avuttomana tilana, jonka vuoksi asianomistaja on ollut kykenemätön puolustamaan itseään. Viime kädessä uhrin avuttoman tilan arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti asiassa esitetyn näytön perusteella. HO katsoi, ettei KO:n neljää ratkaisua syyksilukemisen osalta ollut aihetta muuttaa. Korvausvelvollisuuden osalta HO katsoi, ettei tatuoinnin tekemisen yhteydessä raiskatuksi jotuneella ollut oikeutta saada korvauksena teon yhteydessä hänelle tehdyn tatuoinnin hintaa. Vastaaja vapautettiin velvollisuudesta suorittaa asianomistajalle korvausta tatuoinnin hinnasta 350 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.12.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.17
Kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä ryösti 15-vuotiaalta pojalta koulun läheisyydessä 40 euroa - hovioikeus arvioi olivatko vastaajat kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijätAsiassa oli riidatonta, että A:lta oli 29.3.2018 ryöstetty 40 euroa koulun lähistöllä. Tekijöinä oli ollut kaksi etniseltä taustaltaan Lähi-idästä olevaa nuorta miestä. Riidatonta oli myös se, että V1 ja V2 olivat tapahtuma-aikaan oleskelleet koulun lähistöllä. V1:n ja V2:n valitusten johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko heidän näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla eli olivatko he kysymyksessä olevan ryöstörikoksen tekijät. Kysymys oli erityisesti A:n suorittaman tunnistuksen luotettavuudesta sekä sen merkityksestä näyttönä. HO:n oli lisäksi ratkaistava, voitiinko V1:n ja V2:n esitutkinnassa antamille kertomuksille antaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Mikäli syyte katsottiin näytetyksi toteen, oli V2:n osalta kysymys vielä A:lle henkisestä kärsimyksestä suoritettavan vahingonkorvauksen määrästä. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 11.14
Tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanotun työntekijän työsopimuksen päättämisen katsottiin tapahtuneen myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä - hovioikeus oli erimielinen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksestaYhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen päättämiseen olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittamat asialliset ja painavat syyt. Asiassa mainitut seikat, työsuhteen päättämismenettely ja selvästi aikaisemmin noudatetuista poikkeava menettelytapa sekä selvitys kantajan ja hänen työnantajansa edustajan ja tämän puolison keskinäisistä väleistä viittasivat ja tukivat vahvasti sitä kantajan väitettä, että irtisanomiseen olivat ainakin osaksi vaikuttaneet epäasialliset syyt. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 9 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 6 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. Asiassa ei ollut kantajan osalta ilmennyt perusteita hänen taloudelliset ja sosiaaliset olonsa huomioon ottaen rahaston osuuden kohtuullistamiselle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos harkitsi enemmistön lausumilla perusteilla oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 11 kk:n palkkaa vastaavan määrän, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 8 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
4.11.2020 11.15
Hovioikeus: Työntekijän yhteydenotto Aluehallintovirastoon oli ollut toimenpide, joka oli johtanut työntekijän irtisanomiseen - perusteettomasti irtisanotulle työntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästäHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta kyse siitä, oliko kantaja irtisanottu siksi, että hän oli turvautunut työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ja oliko hänen työsuhteensa päättäminen tosiasiassa ollut yhdenvertaisuuslain tarkoittama vastatoimi. Ratkaistavana oli myös TSL 12 luvun 2 §:n mukaisen korvauksen määrä ja TSL 12 luvun 3 §:n mukainen korvausten yhteensovittaminen työttömyysetuuksien kanssa. Lisäksi HO:ssa oli kyse siitä, oliko asiassa perusteita määrätä yhtiö suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä ja jos näin katsottiin olevan, kyse oli myös hyvityksen määrästä. HO katsoi, että yhtiö oli irtisanonut kantajan TSL 7 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla kielletyllä perusteella, sillä turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin ei voitu pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena. Yhtiö ei myöskään ollut varannut kantajalle TSL 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta. Yhtiö ei ollut kyennyt kumoamaan asiassa syntynyttä syrjintäolettamaa. Yhtiö oli näin ollen velvoitettava suorittamaan kantajalle yhdenvertaisuuslain 23 §:n mukaista hyvitystä. HO korotti kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaa korvausta viittä kuukautta vastaavan palkan määrällä korvauksena kantajalle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. Hyvitys ja aineettomasta vahingosta tuomittu korvaus perustuivat samaan loukkaukseen. Siten työsopimuslain mukainen korvaus vähensi hyvityksestä tuomittavaa hyvityskorvausta. HO arvioi kohtuulliseksi hyvityksen määräksi 5.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
22.10.2020 15.00
Vasta hyvin lyhyen ajan vastuuasemassa olleen yksikönpäällikön ei katsottu tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyöneen valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla - hovioikeus hylkäsi syytteen työturvallisuusrikoksestaVastaaja oli ollut KO:n toteamalla tavalla 1.10.2017 lukien sellaisessa asemassa, että hän oli ollut yhtiössä vastuussa työmaiden työturvallisuudesta ja siitä, että työmailla noudatetaan työturvallisuutta koskevia määräyksiä. Hän oli kuitenkin ollut vasta hyvin lyhyen ajan tuossa vastuuasemassa kun syytteessä mainitut 19.10., 20.10. ja 23.10.2017 työsuojelutarkastuksissa havaitut puutteet oli todettu. Asiassa ei ollut myöskään käynyt ilmi, etteikö hän olisi 1.10.2017 lukien ryhtynyt valvomaan työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla ja heti ryhtynyt toimenpiteisiin havaitsemiensa puutteiden korjaamiseksi. HO katsoi sanotut seikat huomioon ottaen, ettei asiassa ollut näytetty, että vastaaja olisi tuomitsemiskynnyksen ylittävällä tavalla laiminlyönyt valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista yhtiön työmailla. Syyte työturvallisuusrikoksesta oli vastaajaa vastaan kohdistettuna tämän vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2020) - Uutiset
21.10.2020 16.11
Hovioikeus: KRP:n takavarikoimat Freedome-palveluun tunnistautumisen yhteydessä tallentuvat lokitiedot olivat luottamuksellisen viestinnän suojan piiriin kuuluvia viestinnän välitystietoja – takavarikko oli kumottava ja tiedot hävitettäväAsiassa oli kysymys siitä, oliko pakkokeinolain 7 luvun 4 §:n mukainen takavarikoimiskielto koskenut F-Secure Oyj:n hallusta takavarikoituja Freedome-palvelun lokitietoja. Säännöksen mukaan viestintämarkkinalain 2 §:n 21 kohdassa tarkoitetun teleyrityksen (teleyritys) tai sähköisen viestinnän tietosuojalain 2 §:n 11 kohdassa tarkoitetun yhteisötilaajan (yhteisötilaaja) hallusta ei saa takavarikoida tai jäljentää asiakirjaa tai dataa, joka sisältää muun muassa pakkokeinolain 10 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tunnistamistietoja. Hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden ratkaisua takavarikon kumoamisesta ja takavarikoitujen tietojen määräämisestä hävitettäviksi ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 21.10.2020) - Uutiset
23.9.2020 14.21
Hovioikeus arvioi oliko hakija laiminyönyt tietojenanto- ja myötävaikutusvelvollisuutensa velkajärjestelyhakemuksen käsittelyssä ja muodostiko hakijan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselleAsiassa oli kysymys siitä, oliko valittaja tarkoituksellisesti jättänyt ilmoittamatta kaupanvahvistajan palkkiot ja asumistuen velkajärjestelyhakemuksen käsittelyn aikana ja siten laiminlyönyt VJL 6 §:ssä säädetyn tietojenantovelvollisuutensa ja siitä, oliko hän velkajärjestelyhakemuksen jättämisen jälkeen tehnyt uutta velkaa, joka ei ollut ollut välttämätöntä hänen toimeentulonsa turvaamiseksi ja siten laiminlyönyt velkajärjestelylain 7 §:ssä säädetyn myötävaikutusvelvollisuutensa. Lisäksi asiassa oli kysymys sen arvioimisesta, muodostiko valittajan menettely VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitetun esteen velkajärjestelyn myöntämiselle. Asiassa todetuin tavoin valittajan velkajärjestelylle ei ollut VJL 10 §:n 8 kohdassa tarkoitettua estettä. Valittajan maksuohjelman kesto oli näin ollen muutettava VJL 30 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmeksi vuodeksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 10.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen 14-vuotiaan raiskauksesta ja katsoi 5 vuotta vanhemman miehen syyllistyneen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön asemesta lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöönToisin kuin käräjäoikeus HO piti vastaajan (s. 1998) esittämää vaihtoehtoista tapahtumainkulkua olennaisilta osiltaan mahdollisena ja siinä määrin todennäköisenä, ettei sen olemassaoloa voitu riittävällä varmuudella poissulkea. Vastaajan syyllistymisestä syytteessä kuvattuun menettelyyn (raiskaus) jäi varteenotettava epäily ja syyte oli kohdan 1 osalta hylättävä. Seksuaalisen hyväksikäytön (syyte 2) osalta HO päätyi siihen, että kokonaisarvostelussa teon törkeyttä vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sen puolesta puhuvat seikat eikä tekoa siten ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajan syyksi oli luettava törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön asemesta lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Vaikka syyksilukemista muutettiin, aihetta alentaa KO:n tuomitsemaa 2 500 euron korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ei ollut. HO katsoi syyksilukemisen lieventämisen perusteella, että kärsimyksestä tuomittu 4 500 euron korvaus oli alennettava 3 000 euroon. Tuomio oli erimielinen puolustajan palkkion osalta. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
21.9.2020 9.00
Hovioikeus velvoitti kaupungin 50 000 euron sakon uhalla esittämään kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumuksetRovaniemen kaupunki velvoitettiin 50 000 euron sakon uhalla esittämään KO:lle Rovaniemen kaupungin kaikki 1.1.2014 ja 28.2.2017 välisenä aikana tehdyt mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asukassijoituksiin liittyvät maksusitoumukset, joilla on osoitettu asiakkaita palveluasumiseen, tehostettuun palveluasumiseen ja erityistä tukea vaativien tehostettuun palveluasumiseen. Määräys koskee sekä puitejärjestelyyn osallistuneisiin että sen ulkopuolisiin yrityksiin annettuja maksusitoumuksia. Asiakirjat on esitettävä KO:lle 30 päivän kuluessa siitä, kun HO:n päätös on saanut lainvoiman. Maksusitoumukset on esitettävä siten peitettynä tai muuten käsiteltynä, että niistä ilmenee vain lähettäjä, palvelun tuottaja, ostettu palvelu ja sen aika. Muilta osin KO:n päätös jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 18.9.2020) - Uutiset
25.8.2020 11.24
Hovioikeus: Toiminimi ei ole itsenäinen oikeushenkilö, minkä tulisi olla kaikille lainopillisen koulutuksen saaneille henkilöille selvää - käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan 521,97 euron kuluttajariidanAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko A:n kanne pitänyt jättää tutkimatta sen vuoksi, että kanteessa velottu saatava oli kuulunut hänen toiminimelleen. Mikäli katsottiin, että KO:n tästä kysymyksestä antama välituomio oli oikea, kysymys oli siitä, oliko KO ollut tuomionvoipa. Siinä tapauksessa, että KO:n tuomion kumoamiseen ja asian palauttamiseen ei ollut tuomionvoipuutta koskevaan puutteeseen perustuvaa syytä, kysymys oli siitä, oliko KO:n tuomiota muutettava pääasian ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta. (Vailla lainvoimaa 25.8.2020) - Uutiset
7.8.2020 14.30
Hovioikeus: Vaatimus liiketoimintakiellon määräämistä oli annettu ennen 5 vuoden vanhentumisajan päättymistä - velallisen epärehellisyyden lisäksi törkeään kirjanpitorikokseen syyllistyneen menettelyä ei voitu pitää vähäisenäKorkein oikeus on ratkaisussaan 2013:43 todennut, että ratkaisevaa on se, milloin vastaaja on saanut tiedon vaatimuksesta. HO katsoi, että vaatimus oli annettu vastaajalle tiedoksi ennen liiketoimintakiellosta annetun lain 8 §:n mukaista viiden vuoden vanhentumisajan päättymistä, eikä liiketoimintakiellon määräämiselle ollut tämän vuoksi vastaajan esittämää estettä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja lopputuloksen liiketoimintakiellon määräämisestä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.8.2020) - Uutiset
3.7.2020 16.00
Turun hovioikeus katsoi, että tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun on osaltaan käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeisiä toimenpiteitä eikä siitä suoriteta avustajalle jälkitoimipalkkion lisäksi erillistä korvaustaAsiassa on kysymys siitä, onko tyytymättömyyden ilmoittaminen käräjäoikeuden ratkaisuun oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettu jälkitoimi, josta käräjäoikeus on jo määrännyt maksettavaksi palkkiota vai onko A:n puolustajaksi määrätyllä asianajaja B:llä oikeus vaatimaansa palkkioon tyytymättömyyden ilmoituksesta. (Ään. 5-2, ei lainvoimaa 3.7.2020) - Uutiset
8.6.2020 16.00
Vaikka asianomistajan tekemä tunnistaminen käräjäoikeudessa oli vaikuttanut varmalta, tunnistamiseen liittyi oikeudellisen arvioinnin kannalta merkityksellisiä epävarmuustekijöitä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen ryöstöstäArvioituaan näytön tunnistamisen, valokuvaliitteen, televalvontatietojen ja henkilötodistelun osalta erikseen sekä kokonaisuutena HO totesi, että epäselvässä näyttötilanteessa asia on ratkaistava syytetyn eduksi. Vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syyte oli siten hylättävä, vastaaja vapautettava hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja velvollisuudesta suorittaa rikosuhrimaksu ja aiempaa ehdollista vankeusrangaistusta ei ollut määrättävä täytäntöönpantavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.6.2020) - Uutiset
22.5.2020 15.22
Lasinsirpaleen lentämisestä aiheutui silmään sarveiskalvon lävistävä haava - hovioikeus korotti kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta ja pysyvästä haitasta rikoksen asianomistajalle tuomittuja korvauksiaVastaaja oli harjanvarrella rikkonut ulkoapäin asunnon ulko-oven laseja. Asianomistajan päälle oli lentänyt lasinsiruja ja yksi lasinsiru oli osunut asianomistajan silmään. Vastaajan menettelystä oli asianomistajalle aiheutunut oikean silmän sarveiskalvon puhkaiseva haava. Yleinen korvauskäytäntö huomioon ottaen KO:n tuomitsema korvaus kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta oli korotettava asianomistajan vaatimuksen mukaisesti 2.000 euroksi. Henkilövahingon laadun ja vaikeusasteen sekä asianomistajan iän (vahingon tapahtuessa 26 v.) perusteella oikeudenmukainen korvaus hänelle aiheutuneesta pysyvästä haitasta oli 1.500 euroa. KO:n tuomitsemaa korvausta oli siten korotettava asianomistajan vaatimuksen mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
24.4.2020 10.46
Kaivinkoneen kauha osui suojatietä ylittäneeseen naiseen - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaivinkoneen kuljettajan syyllistyneen perusmuotoiseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kuolemantuottamukseen - 70 päiväsakkoaHO totesi, että vastaajan ajotavassa tai liikkeellelähdössä ei ollut ollut asiassa todetun korostuneen huolellisuusvelvollisuuden laiminlyönnin lisäksi muuta moitittavaa esimerkiksi ajonopeuden tai ajoradalle sijoittumisen osalta. Asiassa ei ollut tullut esille mitään seikkoja, joissa olisi viitteitä vastaajan tietoiseen riskinottoon taikka piittaamattomuuteen. Huolimattomuuden seuraukset olivat olleet vakavat. Siitä huolimatta vastaajan menettely ei osoittanut, että hän olisi suhtautunut hyväksyvästi tai välinpitämättömästi vakavan vaaran mahdollisuuteen toisen hengelle tai terveydelle siten, että hänen olisi voitu katsoa rikkoneen liikennesääntöä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta. Syytteen törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tultua hylätyksi perusteet ajokiellon määräämiselle olivat puuttuneet. Ajokieltoa koskeva lausunto oli siten poistettava. (Vailla lainvoimaa 24.4.2020) - Uutiset
18.3.2020 15.00
Varhaisteini-ikäiseen lapseen kohdistettu vieraan aikuisen miehen ilman lupaa tapahtunut halaaminen ja ”pussaaminen” oli omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä - hovioikeus piti tekoa luonteeltaan seksuaalisenaHO katsoi KO:n tavoin, että varhaisteini-ikäiseen lapseen kohdistettu vieraan aikuisen miehen ilman lupaa tapahtunut halaaminen ja ”pussaaminen” asiassa kuvatun kaltaisissa teko-olosuhteissa oli omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. Vaikka tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä konkreettista näyttöä lapsen kehityksen vahingoittumisesta, tässä tapauksessa asianomistajalle oli myös aiheutunut tapahtuman välittömänä seurauksena voimakasta oireilua, kuten pelkoa, ahdistusta ja syyllisyyden tunteita, jotka eivät kokonaisuudessaan selittyneet hänen aikaisemmilla kokemuksillaan, vaan jotka olivat uskottavasti seurausta vastaajan häneen kohdistamasta teosta. KO:n lausumilla perusteilla myös HO katsoi, että käsillä olleissa olosuhteissa vastaajan oli tahallisuuden täyttävällä tavalla täytynyt mieltää tekonsa seksuaalisesti olennainen luonne ja se, että teko oli omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. KO oli tuominnut vastaajalle lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetyn rangaistusasteikon mukaisen vähimmäisrangaistuksen eli 4 kuukautta vankeutta, joka oli tuomittu ehdollisena. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 18.3.2020) - Uutiset
16.3.2020 9.18
Hovioikeus: Syyte tietojärjestelmän häirinnän yrityksestä ei ollut niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta – KO:n ratkaisua esitutkintakertomusten hyödyntämiskiellon osalta ei muutettuKäräjäoikeus oli päätöksessään todennut, että syytteen teonkuvaus ei sisältänyt yritysvastuuseen kuuluvia tunnusmerkistötekijöitä eikä siinä yksilöity, minkä historiallisen tapahtumainkulun ja seikkojen vallitessa törkeäksi rikokseksi muotoiltu teko jäi rangaistavaksi yritykseksi. Hovioikeus totesi toisin kuin käräjäoikeus, ettei tässä tapauksessa ollut teonkuvauksessa välttämätöntä tarkemmin yksilöidä yritykseksi jäävää osaa, vaan tältä osin asia oli voinut jäädä arvioitavaksi pääkäsittelyssä vastaanotetun näytön perusteella. Syyte ei valituksen kohteena olevilta osin ollut tuossa vaiheessa yrityksen osalta niin yksilöimätön, että se olisi tullut jättää tutkimatta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun esitutkintakertomusten määräämisestä hyödyntämiskieltoon. (Vailla lainvoimaa 16.3.2020) - Uutiset
12.3.2020 9.00
Hulevesilinjan kaivannon reunasta pudonnut kivilohkare mursi työntekijän jalan, joka jouduttiin myöhemmin amputoimaan - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet työturvallisuusrikoksesta ja törkeästä vammantuottamuksestaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko yhtiön tj, yhtiön pj ja työmaan johtaja huolehtineet asianmukaisesti työn valvonnasta, maa- ja kallioperän geoteknisten ominaisuuksien luotettavasta selvittämisestä laatimalla kaivannon muuta suojaustoimenpidettä koskevaa suunnitelmaa ennen työn alkua sekä muista tarvittavista suojaustoimenpiteistä. Lisäksi HO:ssa oli kysymys siitä, mistä kohdasta kaivantoa työntekijälle vammat aiheuttanut kivi oli irronnut sekä siitä, olivatko yhtön tj, pj ja työmaan johtaja kohdan 1 mukaisella menettelyllään törkeästä huolimattomuudesta aiheuttaneet työntekijälle ruumiinvammoja. Koska syyte työturvallisuusrikoksesta ja siten myös syyte törkeästä vammantuottamuksesta olivat jääneet näyttämättä, syytteet ja vaatimus yhteisösakosta oli hylättävä. Koska syytteet oli hylätty, valittajat oli vapautettava kaikesta KO:n tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
10.2.2020 10.41
Hovioikeus jätti tutkimatta asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset siltä osin kuin ne ylittivät hänen käräjäoikeudessa esittämänsä vaatimukset - syytteet pahoinpitelystä ja laittomasta uhkauksesta oli voitu hylätäAsianomistaja oli ilmoittanut, että hänen vaatimuksensa oli KO:ssa kirjattu väärin eli määrältään liian alhaisena. HO katsoi, ettei ollut aihetta epäillä, etteikö asianomistajan vahingonkorvausvaatimusta olisi kirjattu KO:ssa oikein. Asianomistaja oli siten HO:ssa laajentanut vahingonkorvausvaatimuksiaan. Asianomistaja ei ollut esittänyt perustetta, jonka vuoksi hänellä olisi ollut siihen oikeus. Näin ollen asianomistajan vahingonkorvausvaatimukset oli jätettävä tutkimatta siltä osin kuin ne ylittivät hänen KO:ssa esittämänsä vaatimukset. Pääasian osalta aihetta KO:n tuomion muuttamiseen, jolla syytteet ja korvausvaatimukset oli hylätty, ei ollut. Asianomistaja oli hävinnyt muutoksenhaun ja sai siten pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.2.2020) - Uutiset
23.12.2019 10.34
Sekavasti ja aggressiivisesti kadulla käyttäytynyttä tuntematonta miestä kerran nyrkillä kasvoihin lyöneen miehen menettelyä pidettiin hätävarjeluna sallittuna - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteenKO oli katsonut vastaajan syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn, mutta jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta. A oli puolestaan tuomittu laittomasta uhkauksesta 40 ps rangaistukseen. KO oli velvoittanut vastaajan suorittamaan korvaukseksi A:lle kivusta ja särystä 6.833,33 euroa ja vereentyneistä pilalle menneistä vaatteista 33,33 euroa ja aiheutuneista sairaanhoito- ja lääkekuluista 857,88 euroa. Korvausvelvollisuutta oli soviteltu VahL 6 luvun 1 §:n nojalla yhteen kolmasosaan. Koska vastaaja oli toiminut hätävarjelussa, HO hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
27.11.2019 11.00
Käräjäoikeus oli ollut lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen päättämisriidoissa täysin passiivinen lähes 4,5 vuoden ajan - hovioikeus korotti valtion maksettavaksi tuomitut hyvitykset 9 000 euroksiKO:ssa käsiteltävänä olleet kolme asiaa olivat liittyneet välittömästä valittajien oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan, joten asia oli ollut heille erityisen merkittävä (vrt. KHO 2019:16). KO oli lisäksi ollut asian käsittelyssä käytännössä täysin passiivinen lähes neljän ja puolen vuoden ajan vuosina 2012-2016. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 11.24
"I love you", "you love me? "I want kiss you" - hovioikeus arvioi seksuaalisen häirinnän käsitettä ja tuomitsi työnantajan työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä sakkoihinTyöntekijä oli tuntenut olonsa niin ahdistuneeksi työnantajansa edustajan häneen kohdistamasta häirinnästä, että hän oli irtisanoutunut. Asiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko vastaaja työntekijän työnantajan edustajana harjoittanut työntekijää kohtaan seksuaalista häirintää syytteessä kuvatulla tavalla ja syyllistynyt siten KO:n hänen syykseen lukemiin työturvallisuusrikokseen ja työsyrjintään. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselman lopputulosta, jolla vastaaja oli tuomittu työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 55 ps. rangaistukseen ja velvoitettu korvaamaan irtisanoutuneelle työntekijälle työsyrjinnän aiheuttamasta henkisestä kärsimyksestä 800 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
3.10.2019 15.00
Hovioikeus arvioi oliko kotikasvatuksen mahdollistama lapsen fyysisen ohjaamisen ja rajoittamisen hyväksyttävä raja perhekodissa ylitetty vai ei - kysymys myös oikeudenkäyntikuluista ja valtion korvausvelvollisuudestaHO tuomitsi perhekotia ylläpitävän naisen 20 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen 1.9.-30.11.2017 välisenä aikana tehdystä lievästä pahoinpitelystä. Käräjäoikeuden tuomiota asianomistajalle tuomitun 100 euron korvauksesta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta ei muutettu. HO ei muuttanut KO:n tuomiota myöskään siltä osin kuin siinä oli hylätty syyte kahdesta lievästä pahoinpitelystä ja pahoinpitelystä. Oikeudenkäyntikulujen osalta HO totesi, ettei KKO ole antanut suoranaista ennakkoratkaisua tämän kaltaisesta tapauksesta, mutta ratkaisu KKO 2016:41 oli sovellettavissa tapaukseen. HO totesi johtopäätöksenään, että syyte oli pääosin hylätty ja hyväksytyltäkin osin lievennetty niin merkittävästi, että asiassa oli sen vuoksi erityinen syy velvoitettaa valtio korvaamaan osa vastaajan oikeudenkäyntikuluista käräjä- ja hovioikeudessa. Kohtuulliseksi korvausvelvollisuudeksi HO katsoi kolme neljäsosaa kohtuullisiksi hyväksytyistä määristä eli KO:n osalta 8.091,38 euroa ja HO:n osalta 6.348,57 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
18.9.2019 11.14
Hovioikeudet ovat antaneet erisuuntaisia ratkaisuja epäpätevän sairaanhoitajan vahingonkorvausvelvollisuudesta työnantajalleen - Turun hovioikeus alensi kunnalle maksettavaksi tuomitun 120 000 euron vahingonkorvauksen 18 799 euroonHO:ssa oli ratkaistavana se, oliko valittajan syyksi luetusta törkeästä petoksesta aiheutunut korvattavaa vahinkoa kunnalle. Jos vahinkoa katsottiin aiheutuneen, kysymys oli myös vahingonkorvauksen sovittelusta. Muun selvityksen puuttuessa HO arvioi vahingon määräksi 10 prosenttia valittajalle maksetusta bruttopalkasta sivukuluineen. Kunnalle oli siten aiheutunut korvattavaa vahinkoa 18.799 euroa. Koska vahingonkorvausvelvollisuus alennettiin valittajan toissijaisen vaatimuksen määrään, vaatimusta korvauksen sovittelusta ei ollut tarpeen tutkia. (Vailla lainvoimaa 18.9.2019) - Uutiset
2.9.2019 6.38
Hovioikeus hylkäsi syytteet tuhotyöstä ja neljästä tapon yrityksestä – käräjäoikeuden tuomitsema 6 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistus aleni 3 kuukauteen vankeutta vahingonteosta ja törkeistä rattijuopumuksistaAsiassa esitettyä todistelua kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut luotettavalla tavalla selvitetyksi, kuka VK:n kuolinpesän omistaman omakotitalon oli sytyttänyt. Siten asiassa esitetty selvitys jätti vastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vastaajan esittämää tapahtumainkulkua siitä, että hän ei ollut tulipaloa sytyttänyt, ei voitu sulkea riittävällä varmuudella pois. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä jäi järkevä epäily. Asiassa ei saatu rikosasiassa syyksilukevaan tuomioon riittävää näyttöä, minkä vuoksi syyte oli tuhotyötä ja tapon yrityksiä koskevien kohtien osalta hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
28.5.2019 14.12
Hovioikeus: Sisäfileen ja kahden ruoka-annoksen myynti alennettuun hintaan ei ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että työsopimuksen välittömään purkamiseen olisi ollut erittäin painava syyTuomiossa mainittuja seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei sisäfileen ja kahden ruoka-annoksen myynti alennettuun hintaan ole ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että A:n työsopimuksen välittömään purkamiseen olisi ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy tai että työsopimuksen irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta olisi ollut mainitun lain 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
12.4.2019 15.00
Äiti kertoi poikansa olleen kotona tutkittavana olleen seksuaalirikosasian tekoaikana - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä ja perättömästä lausumasta tuomioistuimessaHO katsoi, että valittajan syyllistymisestä tahallisiin rikoksiin jäi varteenotettava epäily. Valittajalle ei ollut vaadittu rangaistusta tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta, josta syyteoikeus olisi lisäksi vanhentunut. Syytteet perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä ja perättömästä lausumasta tuomioistuimessa oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 10.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistön virhettä koskevassa asiassa – kiinteistössä oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirheHovioikeudessa kysymys oli siitä, oliko kiinteistössä ollut kaupantekohetkellä vahingonkorvaukseen tai hinnanalennukseen oikeuttava maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 1, 2, 3, 4 tai 5 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe, kun kiinteistön lämmityskustannukset ovat olleet suuremmat kuin mitä myyjät olivat ennen kaupantekoa tekemässään budjetissa ilmoittaneet. Kysymys oli lisäksi siitä, oliko ostajalle syntynyt tilanteessa erityinen selonottovelvollisuus ja oliko ostaja laiminlyönyt erityisen selonottovelvollisuutensa. Vielä kysymys oli mahdollisen vahingonkorvauksen tai hinnanalennuksen määrästä sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Vaikka myyjillä ei ollut tarkkaa tietoa lämmityskustannusten lopullista hintaa alentavan lauhteen määrästä, oli myyjien täytynyt ymmärtää, että myyjien aikaisemmin ilmoittama arvio vuotuisten lämmityskustannusten määrästä oli ollut selvästi virheellinen. Myyjien olisi tullut niillä ollut tiedonantovelvollisuus huomioon ottaen oma-aloitteisesti ilmoittaa kauppaneuvottelujen edelleen jatkuessa mittaustuloksesta ostajalle. Myyjät olivat siten ennen kaupan tekemistä jättäneet edellä mainitun pykälän 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittamatta ostajalle sellaisesta tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön käyttöön tai arvoon vaikuttavasta 2 kohdassa tarkoitetusta ominaisuudesta, josta myyjät tiesivät tai heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Kiinteistössä oli näin ollen ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu laatuvirhe. Hovioikeus velvoitti myyjät maksamaan vahingonkorvausta 299.200 euroa viivästyskorkoineen sekä korvaamaan puolet ostajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneista kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
20.3.2019 8.57
Hovioikeus: Elatusapuvelkaa koskevaan luottotietomerkintään ei tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”Valittaja A vaati, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja Oulun seudun ulosottovirasto velvoitetaan pyytämään luottotietotoiminnan harjoittajia poistamaan A:ta koskevat 3.6.2015 ja 26.5.2016 päivätyt maksuhäiriömerkinnät. Hovioikeus totesi muun muassa, että luottotietomerkinnät ovat niiden tarkoitukseen nähden tarpeellisia myös sen jälkeen, kun varsinainen ulosottomenettely on jo päättynyt. Vaikka yksityisoikeudellisia velkoja koskeva luottotietomerkintä voitaisiinkin poistaa velan vanhennuttua, ei samaa periaatetta voida kuitenkaan soveltaa elatusapuvelkaan, kun otetaan huomioon elatusapusaatavan verraten lyhyt vanhentumisaika ja se, että luottotietomerkinnät palvelevat yleistä etua. Luotonantajien kannalta verraten tuoreiden maksuhäiriömerkintöjen poistaminen luottotiedoista heikentäisi luottotietojen kattavuutta ja näin vaikeuttaisi luotonantajan mahdollisuuksia arvioida velallisen kykyä huolehtia maksuvelvoitteistaan, mikä vaarantaisi muun ohella rahoitusjärjestelmän toimivuutta. Näin ollen ja erityisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdanto-osan soveltamisohjeeseen viitaten hovioikeus katsoi, että luottotietomerkintöjen käsittely tapahtuu yleistä etua koskevan tehtävän hoitamista varten. Asiassa ei siten tullut soveltaa EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen 17 artiklan 3 b kohdan oikeutta tietojen poistamiseen eli ”oikeutta tulla unohdetuksi”. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
28.9.2018 15.54
Hovioikeus julisti Pohjoismainen vastarintaliike -nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen Suomen osaston (PVL) ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluvat alueosastot sekä Pohjoinen perinne ry:n lakkautetuiksiTurun hovioikeus on ratkaisullaan 28.9.2018 nro 777 julistanut, kuten käräjäoikeuskin, Pohjoismainen vastarintaliike -nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen Suomen osaston (PVL) ja siihen suoraan tai välillisesti kuuluvat alueosastot sekä Pohjoinen perinne ry:n lakkautetuiksi. (KKO:2020:68: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
12.1.2018 11.28
Hovioikeus: Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta poikkeamiselle oli erityinen syy kun asunto-osakeyhtiö oli peruuttanut kanteensa sen vuoksi että asia voitaisiin käsitellä yhdessä syyttäjän nostaman syytteen kanssaHO katsoi, että asiassa oli OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukainen erityinen syy määrätä korvausvelvollisuudesta pääsäännöstä poiketen. Vastaajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta KO:ssa hylättiin. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta korvata vastaajalle KO:ssa aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja 20.061,19 euroa korkoineen. Vastaajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 12.1.2018, Tuomio kumottu 19.6.2019, KKO:2019:59) - Uutiset
20.10.2017 10.17
Hovioikeus pysytti pääosin käräjäoikeuden tuomion, jolla Kirkon Ulkomaanavun työntekijä tuomittiin törkeästä petoksesta vuoden ja 3 kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä määrättiin korvaamaan aiheuttamansa vahinkoKirkon Ulkomaanavun määräaikaisena projektipäällikkönä työskennellyt työntekijä oli laskuttanut Kirkon Ulkomaanapua omien lähiyhtiöidensä lukuun lisätöistä, jotka liittyivät verkkosivujen uudistusprojektiin. Työntekijä oli toimittanut lisätöistä Kirkon Ulkomaanavulle 49 laskua, yhteensä noin 96.000 euron arvosta. Kirkon Ulkomaanapu oli maksanut laskuja yhteensä noin 75.000 euron arvosta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2017) - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017) - Uutiset
1.3.2017 11.13
Myyjän sovintona tarjoama 70.000 euroa kiinteistön hinnanalennuksena ei riittänyt ostajille – hovioikeus arvioi hinnanalennukseksi 15.700 euroa mutta määräsi ostajien maksettavaksi lähes 80.000 euroa oikeudenkäyntikulujaKiinteistön kauppahinta oli ollut 289.000 euroa. Arvioitaessa virheiden vaikutusta kiinteistön arvoon voitiin ottaa huomioon myös korjaustöistä aiheutuvien kustannusten määrä. Ostajat olivat hinnanalennusvaatimuksensa perusteena esittäneet korjauskustannuslaskelman. Virheistä ostajien hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevien virheiden korjauskustannukset olivat nettomäärältään yhteensä 10.390 euroa ja töiden hankaluus- ja yleiskuluineen sekä arvonlisäveroineen yhteensä noin 15.700 euroa. Näin ollen hovioikeus arvioi kohtuullisen hinnanalennuksen määräksi 15.700 euroa. Ostajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan myyjälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitseman 30.000 euron sijasta 57.706,69 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 22.353,28 euroa. (Ään. perusteluista. Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
2.2.2017 8.08
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota: Vastaajan maksama 1,44 euron korvaus toisen kiinteistöltä kaadetuista 40 lehtipuusta ei ollut riittävä – vahingon määräksi arvioitiin 1.500 euroaKäräjäoikeus katsoi, että kysymyksessä oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:ssä tarkoitettu tilanne, joten vahingon määrä oli arvioitava. Maanmittauslaitoksen taulukon ja vastaavien uusien taimien arvon perusteella käräjäoikeus arvioi vahingon määräksi puiden osalta 1.000 euroa. Ratkaisusta KKO 1976 II 27 ilmenevän oikeusohjeen mukaan puiden kaatamisesta voidaan tuomita maksettavaksi vahingonkorvausta maisemallisen arvon menetyksestä. Tässä tapauksessa kysymys oli siitä, että puut olivat olleet näkösuojana kahden pihan välillä. Vahingon määrää arvioitaessa oli otettava huomioon se, että kysymys oli ollut melko pienestä puustosta, joka kasvaa melko nopeasti uudelleen. Käräjäoikeus arvioi maisemallisesta haitasta maksettavan vahingonkorvauksen kohtuulliseksi määräksi 500 euroa. (Vailla lainvoimaa 1.2.2017) - Uutiset
31.1.2017 9.38
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Autoliikkeestä 15.750 euron auton ostanut voi kohtuudella edellyttää että auto on ajokunnossa vielä 200 km mittaisen kotimatkan jälkeen – kauppa purettiinKSL 5 luvun 19 §:n mukaan ostaja on oikeutettu virhettä vastaavaan hinnanalennukseen tai jos virhe ei ole vähäinen, kauppa voidaan purkaa, jos kaupan kohteen virhettä ei korjata KSL 5 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Auton moottorivika oli ollut olennainen ja se oli estänyt autolla ajamisen. Tämän lisäksi autossa oli todettu kaksi muuta vähäisempää vikaa. Moottorivian korjauskustannusten määrä 3.287,49 euroa oli merkittävä auton kauppahinta 15.750 euroa huomioon ottaen. Kaupan kohteen moottorivikaa ei voitu pitää vähäisenä eikä yhtiö ollut korjannut virhettä kohtuullisessa ajassa omalla kustannuksellaan. Tällä lisäyksellä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen kaupan purkamisen osalta. (Vailla lainvoimaa 31.1.2017) - Uutiset
17.1.2017 8.32
Hovioikeus muutti lapsen seksuaalisesta koskettelemisesta tuomitun miehen 1 vuoden 6 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen ehdolliseksi ja 90 tunnin yhdyskuntapalveluksi sekä alensi kärsimyksestä tuomittua korvaustaKO oli lukenut miehen syyksi sen, että tämä oli koskettelemalla kahdella eri kerralla lapsen sukupuolielintä tehnyt lapselle seksuaalisen teon, joka oli ollut omiaan vahingoittamaan tämän kehitystä. HO totesi, ettei miestä ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity eikä hänen syyllisyyttään voitu pitää suurempana kuin mitä se tämän tyyppisissä rikoksissa yleensä on. Nämä seikat puolsivat vankeusrangaistuksen määräämistä ehdolliseksi. Vaikka lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on luonteeltaan vakava rikos, hyväksikäyttöä ei tässä tapauksessa voitu pitää luonteeltaan sellaisena, että rikoksen vakavuus olisi edellyttänyt vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. Kärsimyksestä tuomittu korvaus alennettiin 5 000 eurosta 3 500 euroon. (Vailla lainvoimaa 17.1.2017) - Uutiset
29.11.2016 11.30
Hovioikeus: Sairaala-apteekin lääkevarastosta itselleen yhden reseptivapaan närästyslääkkeen ja yhden reseptilääkkeen omatoimisesti ottaneen sairaanhoitajan 35 vuotta kestänyttä työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa varoitusta antamattaKokonaisarvioinnissa työsuhteen päättäminen lääkeanastuksen johdosta oli asiassa mainittu ja erityisesti työsuhteen erittäin pitkä kesto ja sen aikaisempi moitteettomuus huomioon ottaen työntekijän kannalta kohtuuttoman ankara seuraamus. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2016) - Uutiset
7.10.2016 15.22
Lasten kiireelliselle sijoitukselle, huostaanotolle ja yhteydenpidon rajoitukselle ei ollut laissa vaadittuja edellytyksiä - hovioikeus alensi kuntayhtymän kullekin kantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän puoleenKO oli tuominnut Pohjois-Satakunnan peruspalvelu- ja liikelaitoskuntayhtymän maksamaan kullekin neljälle kantajalle vahingonkorvauksena 10 000 euroa viivästyskorkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. HO hyväksyi pääasian osalta KO:n tuomion lopputuloksen, mutta alensi kuntayhtymän kullekin kantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen määrän 5 000 euroon. HO otti vahingonkorvauksen määrää alentavana huomioon se, että kuntayhtymällä oli ollut tapahtumahetkellä olevien tietojen perusteella perusteltu huoli lasten kasvun ja kehityksen vaarantumisesta sekä se, että lasten kasvussa ja kehityksessä oli sijoituksessa ollessa tapahtunut edistymistä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2016) - Uutiset
6.10.2016 11.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja julisti asianajotoimiston vaatimuksesta asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen tekemät yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat päätökset mitättömäksi - asianajotoimisto ei ollut antanut muutokseen suostumustaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko asianajotoimiston maksuvelvollisuus yhtiötä kohtaan lisääntynyt yhtiöjärjestyksen 6 ja 7 §:ien muutoksen seurauksena siten, että yhtiöjärjestyksen muuttamiseen olisi osakkeenomistajien määräenemmistön lisäksi tarvittu asianajotoimiston nimenomainen suostumus. Asunto Oy:n yhtiökokouksen 6.5.2014 tekemät yhtiöjärjestyksen 6 §:n ja 7 §:n muuttamista koskevat päätökset julistettiin mitättömäksi. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 6.10.2016) - Uutiset
8.9.2016 9.10
Hovioikeus: Kun luoton määrä ylitti 2000 euroa, käräjäoikeus ei olisi saanut hylätä tuomiolla korkokaton ylittävää luottokorko- ja viivästyskorkovaatimusta vaan antaa siitä yksipuolinen tuomioHovioikeus totesi, että tässä tapauksessa luottorajaksi oli sovittu 2.000 euroa, ja velallinen oli myös nostanut luottoa selvästi yli tuon määrän. Tämän vuoksi yhtiön vaatimuksia siltä osin kuin oli vaadittu luottokorkoa yli KSL 7 luvun 17 a §:ssä säädetyn korkokaton ja kyseisessä lainkohdassa säädetyn korkokaton ylittävää viivästyskorkoa 180 päivältä luottosopimuksen purkamisen jälkeen ei ollut voitu pitää siten selvästi perusteettomina, että ne olisi OK 5 luvun 13 §:n nojalla voitu hylätä tuomiolla. Käräjäoikeuden olisi tullut antaa asiassa yksipuolinen tuomio myös kyseisten vaatimusten osalta. Hovioikeus velvoitti yksipuolisella tuomiolla velallisen suorittamaan WestStar Oy:lle pääomaa 397,62 euroa, mille määrälle oli maksettava 49 prosentin suuruista viivästyskorkoa eräpäivästä 1.10.2015 alkaen 180 päivältä ja sen jälkeen korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa, ja korkosaatavaa 862,45 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 14.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi isän poikansa vainoamisesta – 12-vuotiaalle uhrille korvausta kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa sekä kärsimyksestä 3.000 euroaAsiassa oli riidatonta, että A oli seurannut, tarkkaillut tai ottanut yhteyttä B:hen yhteensä 40 kertaa noin kymmenen kuukauden aikana. Kyse oli ollut autolla tai jalan seuraamisesta, autosta tarkkailusta, asunnolle tai luokse menemisestä tai puheyhteyden ottamisesta. A ei ollut uhkaillut B:tä. A:n oli viimeistään hänelle määrättyjen lähestymiskieltojen perusteella täytynyt ymmärtää, että tällainen seuraaminen, yhteyden ottaminen ja tarkkailu oli ollut B:n tahdon vastaista ja siten myös oikeudetonta. Näissä olosuhteissa A:n oli myös täytynyt ymmärtää, että hänen menettelynsä oli ollut omiaan myös aiheuttamaan B:lle ainakin ahdistusta ja että kysymys ei ole ollut sellaisista normaalielämään kuuluvista vanhemman ja lapsen välisistä yhteydenotoista, joita voitaisiin pitää perusteltuina. A oli siten menettelyllään syyllistynyt vainoamiseen. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
15.6.2016 16.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla yhtiö oli velvoitettu maksamaan työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kuuden kuukauden palkka sekä YT-lain mukaista hyvitystä 15.000 euroa.Käräjäoikeus totesi, että kun kantajan työsopimus on päätetty laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti oli kantajalla oikeus saada korvausta työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä säädetyin tavoin. Kohtuullisena korvauksena oli tässä tapauksessa pidettävä kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa 36.726 euroa. Kantaja oli oikeutettu saamaan työnantajayhtiöltä myös yhteistoimintalain mukaisen hyvityksen. Kohtuullinen hyvityksen määrä oli tässä tapauksessa 15.000 euroa. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 15.6.2016) - Uutiset
14.6.2016 8.00
Hovioikeus: Lyhytaikainen noin 35 km/t ylinopeus 60 km/t nopeusrajoitusalueella ei ollut törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista – ajotietokoneen osoittaman nopeuden vuoksi poliisin tutkalukema jäi näyttämättä toteenA oli kuljettanut autoa lyhyen matkan 94,47 kilometrin tuntinopeudella alueella, jossa suurin sallittu nopeus oli ollut 60 kilometriä tunnissa. Vaikka A oli huomattavasti ylittänyt sallitun enimmäisnopeuden, hovioikeus katsoi ajomatkan pituus, nopeuden ylityksen lyhyt kesto ja ajo-olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että A:n menettely ei ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Tämän vuoksi syyte törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta oli hylättävä. A oli siten menettelyllään syyllistynyt liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 14.6.2016) - Uutiset
25.5.2016 12.12
Hovioikeus 3.400 euron autokaupasta: Kun auto oli katsastettu, myyjä oli näyttänyt ettei siinä vaaranvastuun siirtymishetkellä ollut kaupan purkuun oikeuttavia vikoja – käräjäoikeuden tuomio kumottiinOttaen huomioon auton myyntihinta suhteessa ohjaustehostimen korjauskuluun ja autossa ilmenneisiin muihin vikoihin, käräjäoikeus oli katsonut, että auto oli ollut huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli ollut perusteltua aihetta olettaa. Ottaen huomioon virheiden korjauskulu suhteessa auton myyntihintaan, oli virhettä pidettävä olennaisena ja ostajalla oli näin ollen oikeus purkaa kauppa. Hovioikeus totesi, että sillä tosiseikalla, että kaupan kohteena ollut auto oli katsastettu, myyjä oli näyttänyt, ettei autossa vaaranvastuun siirtymishetkellä ollut sellaisia nyt kysymyksessä olevia vikoja, jotka oikeuttaisivat kaupan purkuun. Näin ollen käräjäoikeuden tuomio oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 25.5.2016) - Uutiset
12.5.2016 11.00
Hovioikeus: Sopimattomasti käyttäytyneen perheyhtiön hallituksen jäsenen entisen avopuolison työsopimusta ei olisi tullut purkaa eikä edes irtisanoa kun kysymys oli ollut yksityiselämään liittyvästä käytöksestäSopimattoman käyttäytymisen syyt eli taustalla olevat yksityiselämän tapahtumat huomioon ottaen, ja kun kantajana olleen naisen käyttäytyminen oli tapahtunut hänen vapaa-ajallaan ja kohdistunut lähinnä yhtiön hallituksen jäseneen (naisen entinen avopuoliso) yksityishenkilönä, HO katsoi toisin kuin kanteen hylännyt KO, ettei työnantajalla ollut erittäin painavaa syytä työsopimuksen purkamiselle eikä asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle. (Vailla lainvoimaa 12.5.2016) - Uutiset
4.5.2016 15.31
Hovioikeus: Työnantaja ei voinut muuttaa työntekopaikkaa direktio-oikeuden perusteella kun kyseessä oli olennainen työsopimuksen ehdon muutos työmatkan huomattavan pidentymisen ja siihen tarvittavan ajan vuoksiTähän lopputulokseen oli HO:n harkinnan mukaan päädyttävä riippumatta siitä, suoritettiinko olennaisuusarviointi 56 kilometrin pituisen osin sorapäällysteistä tietä ajettavan vai 83 kilometrin pituisen asfalttipäällysteistä tietä ajettavan työmatkan perusteella. Yhtiöllä ei ollut oikeutta muuttaa kahden työntekijänsä työntekopaikkaa direktio-oikeuden perusteella, vaan yhtiön olisi tuossa tilanteessa tullut vedota työsopimuksen irtisanomisperusteeseen ja noudattaa irtisanomisaikaa. (Vailla lainvoimaa 4.5.2016) - Uutiset
19.4.2016 15.30
Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus etteivät osakeyhtiön varojen luovutukset olleet hyväksyttäviä palkkasuorituksia ja yrittäjä oli syyllistynyt velallisen epärehellisyyteen - liiketoimintakieltoa ei kuitenkaan määrättyVastaaja, jonka oli noin 8 kuukauden aikana katsottu luovuttaneen rakennusliikkeestä varoja noin 32.677,70 euroa, tuomittiin 4 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. KKO:n 2005:68 ratkaisuista ilmenevät näkökohdat puhuivat KKO:n 2011:64 ratkaisua painavammin sen puolesta, että syytteessä mainittuja suorituksia ei niiden tekoaikaan ollut tarkoitettu palkan maksuksi. Toisin kuin KO, HO katsoi, että luovutuksille ei näin ollen ollut miltään osin ollut laissa tarkoitettua hyväksyttävää syytä. Ottaen kuitenkin huomioon sen mitä asiassa oli varojen luovutuksista ja niiden arvioimisesta lausuttu, vastaajan menettely sitä kokonaisuutena arvioitaessa ei vielä muodostanut riittävää perustetta hänen määräämisekseen liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 19.4.2016) - Uutiset
13.4.2016 13.00
Hovioikeus: 3 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistus seitsemästä törkeästä veropetoksesta, neljästä törkeästä kirjanpitorikoksesta, kahdesta törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta ja kolmesta rekisterimerkintärikoksesta oli oikeudenmukainen suurista veroseuraamuksista huolimattaHovioikeus katsoi, ettei vastaajalle tuomittuja henkilökohtaisia veroseuraamuksia voitu pitää niin huomattavina, että vakiintuneen käytännön mukainen rangaistus johtaisi niiden vuoksi kohtuuttomaan tai poikkeuksellisen haitalliseen seuraamukseen. (Vailla lainvoimaa 13.4.2016)
- Uutiset
8.3.2016 13.50
Lapsen tapaamisoikeuden muuttamista koskeva hakemus ja vaatimus väliaikaismääräyksen osalta jätettiin tutkimatta kun lapsen tapaamisoikeuden muutosvaatimus kohdistui ei-lainvoimaiseen tapaamisoikeuspäätöksen - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKoska lapsen tapaamisoikeudesta ei ollut olemassa lainvoimaista ratkaisua, uuden muutoshakemuksen vireillepaneminen ei ollut mahdollista. Näin ollen myöskään tapaamisoikeusvaatimukseen liittyvän väliaikaismääräyksen käsittely ei ollut mahdollista. Hakemuksessa esitetty huollon muuttamista koskeva vaatimus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 8.3.2016) - Uutiset
3.3.2016 15.40
Lähti aamuyöllä kadulla tapaamansa tuntemattoman miehen asunnolle - hovioikeus arvioi sukupuoliyhteyteen pakottamisen näyttöä samoin kuin käräjäoikeus mutta alensi tuomittua ehdollista vankeusrangaistusta 4 kuukaudellaHO piti KO:n tuomitsemaa 1 vuoden 2 kuukauden vankeusrangaistusta tapauksessa sukupuoliyhteyteen pakottamisesta liiallisena ja tuomitsi vastaajan 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien naiselle tuomittua korvausta kärsimyksestä (1 500 €). Tilapäisestä haitasta määrätyn korvauksen (2 500 €) osalta HO totesi, että korvauksen lähtökohdaksi voi KO:n katsomin tavoin ottaa Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset koskien traumaperäisestä stressihäiriöistä määrättävää korvausta. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut kivusta ja särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitun korvauksen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen vahingonkorvausten osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 3.3.2016) - Uutiset
26.2.2016 10.10
Hovioikeus: Työntekijää ei voitu enää irtisanoa samalla perusteella jolla hänelle oli annettu varoitus – työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 36.366,82 euroa korkoineenKoska yhtiö oli antanut työntekijälle varoituksen se ei voinut irtisanoa häntä samalla perusteella eikä vedota enää siihen, että työsopimus olisi voitu purkaa samalla perusteella. Eräin lisäyksin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siitä, ettei yhtiöllä ollut oikeutta työsopimuksen päättämiseen. (Vailla lainvoimaa 25.2.2016) - Uutiset
24.2.2016 8.22
Toisin kun käräjäoikeus hovioikeus katsoi vastaajan syyllistyneen pahoinpitelyn lisäksi myös törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön – 30 päiväsakkoa koveni vuoden ja 8 kuukauden ehdottomaksi vankeudeksiHovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön muun muassa suutelemalla lapsen paljasta sukupuolielintä useana eri kertana ja ottamalla ainakin kerran lapsen sukupuolielimen suuhunsa. Hyväksikäytön kohteena ollut lapsi oli tekoaikaan ollut 5-6-vuotias. Vastaajan myöntämän sukupuolielimen suutelemisen osalta asiassa oli kyse muuhun kuin suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvien hellyydenosoitusten sallittavuudesta Suomen rikoslain kannalta. (Vailla lainvoimaa 24.2.2016) - Uutiset
16.2.2016 17.09
Hovioikeus: Törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun henkilön Facebook-kuvan uutisen yhteyteen liittänyt vastaaja syyllistyi yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen - asianomistajalla oli oikeus korvaukseen kärsimyksestäJoukkotiedotusvälineet olivat julkaisseet tuomiosta uutisoidessaan A:n nimen. Linkittäessään uutisen Pedofilian uhrien puolesta -Facebook-ryhmään, vastaaja oli lisännyt uutisen yhteyteen A:sta kuvan, josta tämä on selkeästi tunnistettavissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla vastaaja oli tuomittu yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä 40 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle 1 000 euroa kärsimyksestä. Vastaajan menettely oli ylittänyt selvästi sen, mitä voitiin pitää hyväksyttävänä. Menettely oli ollut tahallista. Kyseessä ei ollut RL 4 luvun 2 §:ssä tarkoitettu kieltoerehdys. Asianomistajan vastaajan tekoa edeltävä käyttäytyminen ei myöskään merkinnyt RL 6 luvun 12 §:n 3 kohdassa tarkoitettua perustetta jättää vastaaja rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan asianomistajalle maksettavaksi tuomitun korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Ks. KKO:2018:51, HO:n tuomiolauselmaa ei muutettu.) - Uutiset
8.2.2016 8.00
Liiketoimintakaupalle ja siten yhtiön varojen vähentämiselle oli liiketaloudelliset perusteet – hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja vapautti hallituksen jäsenen yli 2 miljoonan euron vahingonkorvauksista konkurssipesälleYhtiöiden taloudellisia tilanteita koskeva tieto oli ollut riittävä liiketoimintakaupan tekemiseksi. Kanteen perusteena olleet päätökset ja toimet oli tehty jo vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alkupuolella. Vuoden 2008 taloudellinen taantuma ja rahoitusmarkkinoiden kiristyminen oli ollut Suomessa ennakoitua pahempi. Näissä olosuhteissa A:n ei voitu katsoa toimineen huolimattomasti, koska tilanteessa oli toimittu SV Oy:n ainoan osakkeenomistajan SG Oy:n tahdon mukaisesti. Vaikka kauppahinnan saamatta jäämisestä oli ollut olemassa riski, tässä tilanteessa, jossa oli ollut riski myös siitä, että SV Oy:n N:n liiketoiminta muutoin menetetään, otettu riski ei ollut kuitenkaan ollut liiallinen. Näin ollen ja asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että SV Oy:n N:n liiketoiminnan myynnille E Oy:lle oli ollut liiketaloudellinen peruste eikä A:lla SV Oy:n hallituksen jäsenenä ollut aihetta toimia SG Oy:n eli yhtiön ainoan osakkeenomistajan tahdon vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 8.2.2016) - Uutiset
4.2.2016 13.16
Koirahoitolaa ja -kylpylätoimintaa varten teollisuushallin vuokrannut yhtiö ja omissa nimissään toiminut henkilö olivat yhteisvastuussa maksamattomista vuokrista sopimuksen purkamisen johdosta - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKO oli velvoittanut A:n ja O Oy:n, jonka tarkoitus oli ollut aloittaa hallissa koirahoitola ja -kylpylätoiminta, yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajalle 1.9.2011 - 23.5.2012 välisen ajan (8 kk ja 23 päivää) vuokraa vastaavan määrän 33.313,30 euroa ja Vantaan rakennusviraston rakennuslupa-asioiden kustannukset 440 euroa ja arkkitehtisuunnittelun kustannukset 839,47 euroa. Näyttämättä oli jäänyt, että A olisi vastoin vuokranantajan kiistämistä toiminut ainoastaan O Oy:n valtuuttamana. Vuokralaisen vaatimukset vuokranantajan velvoittamisesta palauttamaan vuokravakuus 9.348,00 euroa ja maksetut vuokrat 8.364,00 euroa oli hylätty. Osapuolet sopivat asian HO:ssa siten, että A ja O Oy suorittavat yhteisvastuullisesti vuokranantajalle 28.000 euroa. Sopimuksen vahvistanut HO katsoi, että asian lopputulokseen nähden asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa ja HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 4.2.2016) - Uutiset
29.1.2016 16.30
Hovioikeus määräsi lapset yhteishuoltoon mutta asumaan isänsä luona kun äiti ei todennäköisesti tullut vastaisuudessa myötävaikuttamaan määrättyjen tapaamisten toteutumiseen mikäli lapset asuivat hänen luonaanHO katsoi toisin kuin KO, että 4- ja 6-vuotiaiden lasten myönteisten ja läheisten ihmissuhteiden säilyminen sekä isään että äitiin turvattiin parhaiten siten, että lapset määrättiin asumaan isänsä luona, ja äidille annettiin mahdollisimman laaja tapaamisoikeus. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO uskoi KO:n tavoin, että osapuolet pystyivät vielä keskustelemaan lasten asioista siten, että ensisijaisena pidettävä lasten yhteinen huolto oli mahdollinen. Lähihuoltaja sai yksin päättää lasten päiväkoti- ja kouluvalintoihin sekä terveydenhoitoon liittyvistä asioista ja etävanhemmalla oli oikeus saada lapsia koskevia tietoja eri viranomaisilta myös niissä asioissa, joista lähihuoltaja sai yksin päättää. (Vailla lainvoimaa 29.1.2016) - Uutiset
27.1.2016 15.11
Käräjäoikeus ei kuullut pesänjakajan määrätessään kaikkia asianosaisia vaikka hakijan osakkuus kuolinpesässä oli epäselvä – hovioikeus poisti päätöksen oikeudenkäyntivirheen vuoksi mutta ei palauttanut asiaa käräjäoikeuteenKoska käräjäoikeus oli ratkaissut A:n pesänjakajan määräämistä koskevan hakemuksen varaamatta B:lle ja muille C:n jälkeen laaditussa perukirjassa yksilöidyille henkilöille tilaisuutta tulla kuulluiksi hakemuksen johdosta, asiassa oli tapahtunut oikeudenkäyntivirhe. Käräjäoikeuden päätös oli siten poistettava. Koska asianosaisilla on oikeus panna asia vireille uudella hakemuksella, hovioikeus ei tässä tapauksessa katsonut olevan tarvetta palauttaa asiaa käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 27.1.2016) - Uutiset
21.1.2016 14.02
Koulutusavustusvaatimusta tytön lukio-opintoihin vuosille 2018 ja 2019 ja pojan ammattiin valmistavaan työhön vuosille 2017 ja 2018 ei hyväksytty - hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKO oli hylännyt vaatimukset katsoen, ettei asiassa voitu elatuslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuulliseksi asettaa isälle velvollisuutta vastata vuosina 1999 ja 2000 syntyneiden lastensa koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista näiden täytettyä kahdeksantoista vuotta, eli pojan (erityislapsi) kohdalla vuosina 2017 ja 2018 sekä tytön kohdalla vuosina 2018 ja 2019. (Vailla lainvoimaa 21.1.2016) - Uutiset
15.1.2016 9.23
Hovioikeus: Päihdeongelmaansa hoitoa saaneella isällä oli oikeus tavata lastaan ilman valvontaa - tapaamiset oli aluksi kuitenkin syytä järjestää käräjäoikeuden määräämällä tavalla kunnallisena sosiaalipalvelunaIsä oli jo pidemmän aikaa saanut hoitoa päihdeongelmaansa eikä asiassa ollut edes väitetty, että hän olisi missään vaiheessa ollut aggressiivinen tai väkivaltainen lasta kohtaan. Ottaen lisäksi huomioon lapsen ikä (s. 2006), ei valvottuja tapaamisia, joissa valvoja on koko tapaamisen ajan näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja tapaavaan vanhempaan, ollut pidettävä tarpeellisina. Lapsen edun turvaamiseksi riittävänä järjestelynä oli pidettävä tavanomaisia tapaamisia edeltäviä tuettuja tapaamisia. (Vailla lainvoimaa 15.1.2016) - Uutiset
23.12.2015 7.46
Hovioikeus: Työkyvyttömyyden korvaamisesta 26.10.2012 annettu puolison tappoa koskevan rikosasian ratkaisun oikeusvoima ei ollut esteenä vaimon työansion menetyksestä 1.9.2012 jälkeiseltä ajalta koskevan vaatimuksen tutkimiselleRikosasian vastaaja oli 28.11.2010 tappanut A:n puolison ja KO oli 26.10.2012 rikosasiassa velvoittanut vastaajan suorittamaan A:lle korvausta työansion menetyksestä loka-joulukuulta 2011 sekä maalis- ja elokuulta 2012. Ratkaisun oikeusvoima ei estänyt A:ta esittämästä vaatimusta työansion menetyksestä sillä perustelle, että vaatimus perustui samaan tapahtumainkulkuun. Pääasian osalta KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 23.12.2015) - Uutiset
18.12.2015 6.06
Hovioikeus piti Virosta Suomeen töihin hakeutuneiden rakennusmiesten työehtosopimuksessa tarkoitettuna kotina Järvenpään asuntoa ja näin ollen työntekijöillä oli oikeus työehtosopimuksen mukaisiin päivärahoihin vaatimustensa mukaisestiHuomioon ottaen työtuomioistuimen lausunto 2012:121 nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijät oli rinnastettava Suomessa asuvaan työntekijään ja heihin tuli soveltaa matkatyömääräyksiä niissä tapauksissa, kun heidät oli lähetetty työhön komennuspaikkakunnalle, josta he eivät voineet käydä päivittäin kotona. (Vailla lainvoimaa 18.12.2015) - Uutiset
4.12.2015 12.20
Tytöt väittivät miehen "öhkineen" ja heittäneen heidän päälleen jotain ainetta kylpylän höyrysaunassa - hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota ja hylkäsi syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstäHuomioon ottaen havainto-olosuhteet höyrysaunassa kysymyksessä olevan miehen tunnistamiseen liittyi epävarmuustekijöitä, jotka heikensivät tunnistamisen luotettavuutta. Asiassa esitettyä todistelua kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei syytteen tueksi esitetty näyttö riittävällä varmuudella osoittanut, että vastaaja olisi syytteessä väitetyin tavoin masturboinut höyrysaunassa lasten läsnä ollessa siemensyöksyyn asti ja ravistellut kädessään olleen siemennesteen heitä kohti. Asia oli jäänyt siinä määrin epäselväksi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 4.12.2015) - Uutiset
10.11.2015 12.01
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus ei pitänyt uskottavana että lyhyillä kankaisilla koiran kaulassa kiinni olevilla talutushihnoilla olisi voitu aiheuttaa syytteessä kuvattuja lommoja ajoneuvoonHovioikeus ei pitänyt uskottavana, että lyhyillä kankaisilla koiran kaulassa kiinni olevilla talutushihnoilla olisi voitu aiheuttaa syytteessä kuvattuja lommoja ajoneuvoon, joten käräjäoikeuden hyväksymä syyte oli hylättävä. Eri mieltä ollut jäsen ei olisi muuttanut käräjäoikeuden 20 päiväsakon tuomiota vahingonteosta, sekä tuomittuja noin 2.000 euron korvauksia. (Vailla lainvoimaa 10.11.2015) - Uutiset
29.10.2015 10.32
Hovioikeus myönsi työttömälle 62-vuotialle ja eläkkeelle jäävälle velkajärjestelyn esteestä huolimatta punnittuaan velkajärjestelyn myöntämisen puolesta että sitä vastaan puhuvia seikkoja - käräjäoikeuden päätös kumottiinVelkajärjestelyn myöntämisen puolesta puhuivat erityisen vahvasti velallisen olosuhteet ja osaltaan myös velallisen toimet velkojen hoitamiseksi. Kokonaisarvioinnissa vastaan puhuva seikka oli ainoastaan se, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli ollut kaksi erillistä esteperustetta (VJL 10 §:n 4 kohta ja 7 kohta), joista kumpikaan ei kuitenkaan yksinään arvioiden osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. HO totesi, että VJL 10 a §:n edellyttämä kokonaisarvostelu tarkoittaa sitä, ettei kaikkien pykälässä mainittujen seikkojen tarvitse puoltaa velkajärjestelyn myöntämistä. Velkajärjestely määrättiin aloitettavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.10.2015) - Uutiset
23.9.2015 9.21
Rikosperusteiset velat estivät velkajärjestelyn myöntämisen eikä 10 a §:n mukaisia painavia syitä ollut - henkilötodistelun esittämiselle vasta hovioikeudessa ei ollut esitetty pätevää syytäHakijan, jonka rikosperusteisten velkojen kokonaismäärä oli ollut noin 23 % hakijan kaikista veloista, velkajärjestelylle katsottiin olleen este VJL 10 § 1 kohdan perusteella rikosperusteisen velan suhteellisen määrän ja useiden eri rikosten vuoksi. Asiassa oli ollut myös VJL 10 §:n 7 kohdan mukainen este. HO hyläten hakijan vaatimuksen pääkäsittelyn pitämisestä ei muuttanut KO:n päätöstä. (Vailla lainvoimaa 23.9.2015) - Uutiset
8.7.2015 9.13
Hovioikeuskaan ei myöntänyt oikeusapua käräjäoikeuden osalta oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän 13.000 euroa ylittäviin kustannuksiin työsuhdeasiassa – hovioikeudessa kustannuksia korvataan enintään 30 tunnin osalta 40 prosentin omavastuullaA:n oikeudenkäyntikulujen määrä käräjäoikeudessa oli ollut epäsuhteessa asian laatuun ja laajuuteen. A:n kohtuullisten ja tarpeellisten oikeudenkäyntikulujen määränä käräjäoikeuden osalta voitiin pitää noin 13.000 euroa. Näin ollen oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän olisi pitänyt riittää kattamaan käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet kustannukset. Perusteita oikeusavun myöntämiselle oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittävään osaan käräjäoikeuden osalta ei sen vuoksi ollut. Ottaen huomioon, ettei A todennäköisesti kykene yksin suoriutumaan hovioikeuskäsittelystä ja että hän ei muutoksenhaun osalta ole vastapuolensa kanssa tasavertaisessa asemassa, hovioikeus katsoi, että asiassa oli erityisiä syitä myöntää A:lle oikeusapua oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kustannuksiin hovioikeuskäsittelyn osalta. (Vailla lainvoimaa 8.7.2015) - Uutiset
24.3.2015 15.09
Hovioikeus: Ammattiliittoon yhteyttä ottaneen kirvesmiehen irtisanomiselle ei ollut perustetta – yhtiön työpaikkailmoitus tuki vahvasti sitä, ettei yhtiössä tarjolla ollut työ ollut irtisanomishetkellä vähentynyt pysyvästiKirvesmieheksi palkatun työntekijän, jonka työsuhde oli irtisanottu työntekijän otettua yhteyttä ammattiliittoon, työsuhteen irtisanomiselle ei ollut näytetty olleen perustetta. Yhtiön työnhakuilmoitus tuki myös vahvasti sitä, ettei yhtiössä tarjolla ollut työ ollut irtisanomishetkellä vähentynyt pysyvästi. Myöskään tuotannon uudelleenjärjestelystä johtuvilla syillä töiden ei ollut näytetty vähentyneen. Perustetta irtisanomiselle ei ollut. Työntekijällä oli oikeus 6 kuukauden palkkaa vastaavaan määrään työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 24.3.2015) - Uutiset
5.3.2015 8.40
Hovioikeus: Aiempi tuomio ei ollut esteenä kannabiksen kasvatusta koskevan syytteen tutkimiselle - kyse ei ollut ne bis in idem -kiellon kannalta samasta teostaKoska kyseessä olivat eri kasvatusajanjaksot ja näin ollen myöskin eri huumausaine-erät, Helsingin KO:n tuomiossa ratkaistun asian ja nyt käsillä olevassa syytteessä tarkoitetun asian välillä ei vallinnut sellaista suhdetta, että kysymys olisi ollut EIT:n tai EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön taikka kansallisen rikosprosessioikeuden tarkoittamin tavoin samasta asiasta. Helsingin KO:n tuomio ei siten ollut muodostanut Tuusulan KO:ssa estettä tutkia käsillä oleva syyte. (Vailla lainvoimaa 5.3.2015) - Uutiset
16.12.2014 16.53
Pitkäteräisestä puukosta kylkeen - hovioikeus alensi nuorena henkilönä tapon yrityksestä tuomitun 2 vuoden 4 kuukauden ehdottoman rangaistuksen kahteen vuoteen ehdollista + yhdyskuntapalvelua 90 tuntiaAsiassa oli selvitetty, että vastaaja oli syytteessä kerrotussa tilanteessa iskenyt vastapuolta veitsellä, jonka terän pituus oli noin 20 senttimetriä, kerran vasempaan kylkeen syytteen teonkuvauksessa ilmenevin seurauksin. HO hyväksyi KO:n arvion todennäköisyystahallisuuden täyttymisestä ja näin ollen teon katsomisen tapon yritykseksi. KO:n tuomitsemaa 2 vuoden 4 kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta tuli kuitenkin lieventää (alle 18-v), minkä lisäksi rangaistuksen mittaamisessa voitiin ottaa huomioon jossain määrin poikkeukselliset olosuhteet, kun ennen vastaajan veitsellä lyöntiä vastapuoli ja kaksi muuta henkilöä olivat lähestyneet vastaajaa aikein käydä häneen käsiksi ja ainakin yhden henkilön käytyä hänen kimppuunsa pahoinpitelytarkoituksessa. (Vailla lainvoimaa 16.12.2014) - Uutiset
4.3.2024 8.00
Edunvalvonta ja valittajan toimintakelpoisuuden rajoittaminen eivät olleet estäneet häntä saattamasta tuomioistuimissa vireille uusia hakemuksia ja kanteita - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi edunvalvonnan lakkaamaanValittajan edunvalvonta ja hänen toimintakelpoisuutensa rajoittaminen eivät olleet estäneet häntä saattamasta tuomioistuimissa vireille uusia hakemuksia ja kanteita. Tämä antoi aiheen katsoa, että mainitut valittajan itsemääräämisoikeuden rajoitukset eivät olleet tehokkaita keinoja saavuttaa se tarkoitus, jonka vuoksi ne oli määrätty. Edunvalvojan mukaan valittajalla ei ollut ollut oikeudenkäynteihin liittyvää ulosottovelkaa, eikä toimintakelpoisuuden rajoittamisella ollut ollut vaikutusta valittajan velkaantumiseen. Nämä seikat antoivat puolestaan aiheen katsoa, että kysymyksessä olevat rajoitukset eivät olleet osoittautuneet välttämättömiksi keinoiksi suojata valittajan taloudellisia oikeuksia. KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin lääkärinlausunnossa oli todettu edunvalvonnan aiheuttavan valittajalle enemmän haittaa ja kärsimystä kuin hyötyä. Lääkärinlausuntoon kirjattu huomioon ottaen HO:lla ei ollut aihetta epäillä tämän arvion oikeellisuutta. Tämä antoi osaltaan aiheen katsoa, että edunvalvonnan ja toimintakelpoisuuden rajoituksen voimassa pitäminen loukkaisivat kokonaisuutena arvioiden suhteettomasti valittajan perusoikeuksia. Edellä todettuja seikkoja sekä asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena punnittuaan HO katsoi, ettei valittajan edunvalvonnan ja toimintakelpoisuuden rajoituksen jatkamiselle ollut enää edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 4.3.2024) - Uutiset
13.11.2023 10.30
30 vuotta vanhan talomallisen matkailuvaunun 9 300 euron kauppahinnasta hinnanalennusta 2 500 euroa, kaupan purkuvaatimus hylättiin - hovioikeus arvioi ostajan oikeudenkäyntikuluvastuuta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, että arvioitaessa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta asiassa oli otettava huomioon myyjien asiassa esittämä sovintotarjous, joka oli ylittänyt heidän maksettavakseen tuomitun korvausvelvollisuuden määrän. HO myös totesi, että noin kaksi kolmasosaa myyjien oikeudenkäyntikuluista KO:ssa oli syntynyt ajallisesti heidän esittämänsä sovintotarjouksen tekemisen jälkeen. Kaikkia asiassa todettuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei ostajaa tullut KO:n katsomin tavoin velvoittaa korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikuluja KO:ssa täysimääräisesti. HO katsoi, että asiassa oli syytä velvoittaa ostaja korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikulut osaksi, siten että hänet velvoitetaan korvaamaan myyjien oikeudenkäyntikulut KO:ssa 8 541,11 eurolla, mikä vastasi kahta kolmasosaa KO:n hänen maksettavakseen tuomitsemasta määrästä. Oikeudenkäynnin lopputulos huomioon ottaen HO katsoi, että asianosaiset saivat OK 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:sa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 13.11.2023) - Uutiset
18.10.2023 15.00
Hovioikeus: Vahinkovakuutusyhtiön oikeusturvavakuutuksen perusteella maksamat 30.000 euroa eivät kuuluneet B Oy:n konkurssipesään, vaan asianajotoimistolle sillä olevan paremman oikeuden perusteella - käräjäoikeuden tuomio kumottiin- Oliko asianajotoimistolla parempi oikeus vakuutuskorvaussaatavaan?
- Mikä oli velkakirjalain 31 §:n merkitys tässä asiassa?
- Perusteettoman edun palautus
- Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta
- Oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta
(KKO:ssa; VL:2024-22) - Uutiset
17.10.2023 14.10
Hovioikeus: Yhdyskuntapalvelun tuomitsemista vastaan puhuvat seikat olivat painavampia kuin sitä puoltavat seikat - vastaaja ei ollut myöskään näyttänyt hänellä olleen laillinen este osallistua pääkäsittelyynVastaaja oli KO:ssa tuomittu kolmesta petoksesta, luvattomasta käytöstä ja seitsemästä näpistyksestä. Vastaaja oli näistä teoista sekä täytäntöönpantavaksi määrätystä ehdollisesta rangaistuksesta tuomittu yhteiseen 7 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Lisäksi vastaaja oli tuomittu poissaolosta oikeudesta kahteen 600 euron suuruiseen uhkasakkoon. Asiassa oli vastaajan valituksen johdosta kysymys siitä, oliko vastaajan tuomitsemiselle yhdyskuntapalveluun estettä sekä siitä, oliko vastaajalla ollut laillinen este saapua KO:n pääkäsittelyihin. (Vailla lainvoimaa 17.10.2023) - Uutiset
13.10.2023 11.18
Hovioikeus: Aiemmin oikeudessa monta kertaa kuullun 10-vuotiaan lapsen kuuleminen ei ollut välttämätöntä huolto- ja tapaamisriidan ratkaisemiseksi - kummankin asianosaisen sallittiin esittää nimeämänsä uusi todisteluLapsen kuuleminen oli omiaan aiheuttamaan lapselle merkittävää haittaa, koska lapsen kuuleminen vanhempien välisessä riidassa aiheuttaa iästä huolimatta paineita lapselle. Uuden todistelun osalta HO totesi, että KO:n ratkaisun antamisen jälkeisillä tapahtumilla voi olla ilmoitetut todistusteemat huomioon ottaen merkitystä asiassa arvioitaessa sitä mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu. Tämän vuoksi ja asian laatu huomioon ottaen HO salli kummankin asianosaisen esittää nimeämänsä uusi todistelu. - Uutiset
5.10.2023 14.00
Hovioikeus: Hyvin hoidettujen asiakkaiden siirtäminen myyjältä toiselle työnantajan yksipuolisella päätöksellä - yhtiö velvoitettiin suorittamaan myyjälle TSL 12 luvun 1 §:n mukaisena vahingonkorvauksena 208.665,96 euroaHO:ssa oli ratkaistavana, olivatko yhtiö ja kantaja sopineet suullisesti tai hiljaisesti, ettei yhtiö siirrä hyvin hoidettuja asiakkuuksia kantajalta toiselle myyjälle ilman hänen suostumustaan, tai oliko osapuolten välille syntynyt vakiintunut käytäntö, joka oli muodostunut työsuhteen sitovaksi ehdoksi. Kysymys oli myös siitä, oliko kysymys työsuhteen olennaisesta ehdosta, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa ja oliko työnantajan menettelystä aiheutunut kantajalle vahinkoa sekä vahingon määrästä. HO hylkäsi yhtiön valituksen. KO:n tuomiota ei muutettu. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle oikeudenkäyntikulut HO:ssa 22.015,29 eurolla (sis. alv) viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.10.2023) - Uutiset
13.9.2023 11.30
Hovioikeus: VR ei ollut voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukoa palkallisesta palkattomaksi - osapuolten välille oli hiljaisesti muodostunut sitova sopimusehto palkallisesta ruokatauosta (ään.)Asiassa oli kysymys siitä, oliko ruokatauon palkallisuudesta sovittu osapuolten välillä nimenomaisesti tai konkludenttisesti ja siitä oliko veturinkuljettajien palkallinen 35 minuutin ruokatauko muuttunut työnantajaa sitovaksi sopimuksen veroiseksi käytännöksi, jota työnantaja ei olisi saanut yksipuolisesti muuttaa vai oliko VR voinut työnjohto-oikeutensa nojalla muuttaa ruokatauon palkallisesta palkattomaksi. Tähän liittyen oli arvioitava myös muun muassa ehdon olennaisuutta ja työntekijöiden tasapuolisen kohtelun vaatimuksen merkitystä. Mikäli katsottiin, että kysymyksessä oli työsopimuksen ehto, jota työnantaja ei olkut voinut yksipuolisesti muuttaa, oli lisäksi arvioitava edellytykset määrätä VR maksamaan valittajille perusteettoman edun palautusta ja perusteettoman edun määrä. Tällöin oli myös arvioitava edellytykset valittajien vaatiman kieltomääräyksen antamiselle ja sen noudattamista koskevan uhkasakon asettamiselle. Lisäksi oli arvioitava, oliko VR rikkonut yhteistoimintalakia siten, että valittajilla oli oikeus saada yhteistoimintalain 62 §:n mukaista hyvitystä sekä tämän hyvityksen määrä. (Vailla lainvoimaa 13.9.2023) - Uutiset
1.9.2023 12.31
Hovioikeus käsitteli asiat vahvennetussa kokoonpanossa ja äänesti: Suomen Asianajajaliiton hallituksen päätöksiä erottaa kaksi asianajajaa Suomen Asianajajaliitosta ei muutettu – molemmissa tapauksissa syynä piittaamattomuus hoitaa maksuvelvoitteetTapauksessa 1 oli kysymys siitä, oliko Suomen Asianajajaliiton hallitus harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa B:n sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa sillä perusteella, että B oli toistuvasti ja tarkoituksellisesti maksanut veroja ja eläkemaksuja vasta ulosoton kautta.
Tapauksessa 2 oli kysymys siitä, oliko Suomen Asianajajaliiton hallitus harkintavaltansa puitteissa voinut katsoa C:n sopimattomaksi harjoittamaan asianajajan tointa sillä perusteella, että C oli toistuvasti ja tarkoituksellisesti maksanut saatavia vasta ulosoton kautta.
(Vailla lainvoimaa 1.9.2023) - Uutiset
1.8.2023 14.00
Hovioikeus: Törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 3 v:n 8 kk:n vankeusrangaistukseen tuomitun vangitsemista ei ollut pidettävä kohtuuttomana eikä suhteellisuusperiaatetta loukkaavanaHO totesi, että on selvää, että vangitseminen aiheuttaa tyypillisesti vangitun ja hänen läheistensä normaaliin elämänkulkuun haittaa. Vastaajan kantelussa esitetyistä henkilökohtaisista ja muista olosuhteista huolimatta vangitsemista ei ollut pidettävä rikosten vakavuuteen, laatuun ja tuomittuun rangaistukseen nähden kohtuuttomana eikä suhteellisuusperiaatetta loukkaavana. HO katsoi, ettei vangitsemista voitu pitää myöskään vähimmän haitan periaatteen vastaisena. Lievempiä pakkokeinoja ei voitu rikosten vakavuus huomioon ottaen pitää riittävinä. (Vailla lainvoimaa 1.8.2023) - Uutiset
11.4.2023 13.29
Hovioikeus: Luottoehdot eivät olleet vastoin kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n 2 ja 3 momenttien pakottavaa lainsäädäntöä – velallisen ei kuitenkaan tarvinnut maksaa perintäyhtiön oikeudenkäyntikuluja - Uutiset
6.3.2023 9.17
Vääriä tietoja antaneen turvapaikanhakijan menettelystä aiheutui valtiolle 84.516 euron korvattavat kulut - hovioikeuskin katsoi, ettei turvapaikanhakija ollut syyllistynyt väärän henkilötiedon antamisen lisäksi törkeään petokseenSyyttäjä lausui HO:ssa perusteinaan, että turvapaikanhakijan asema oli saavutettu vääriä tietoja antamalla ja oikeita henkilötietoja antamatta. Vastaajan menettelystä johtuen Maahanmuuttovirasto ei ollut saanut varmuutta vastaajan henkilöllisyydestä ja kansalaisuudesta. Maahanmuuttovirasto oli tämän vuoksi joutunut tarjoamaan vastaajalle vastaanottopalveluja pitkitetyn turvapaikkaprosessin aikana. Vastaajan menettelystä johtuen turvapaikkaprosessin kesto oli pidentynyt, ja väärien tietojen antaminen oli osaltaan myös estänyt kielteisten turvapaikkapäätösten tulemisen lainvoimaisiksi ja täytäntöönpantaviksi. Maahanmuuttovirastolle oli aiheutunut suuremmat kustannukset verrattuna tilanteeseen, jossa vastaaja olisi ilmoittanut oikean henkilöllisyytensä heti turvapaikkaa ensimmäistä kertaa hakiessaan. Syyttäjän mukaan vastaajan saama taloudellinen hyöty oli ollut oikeudetonta. HO hyväksyi KO:n tuomion sivuille 6 ja 7 kirjatut perustelut ja johtopäätökset kohdan 2 syytteen hylkäämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 6.3.2023) - Uutiset
13.2.2023 8.48
Ex-vaimo yritti tappaa ex-miehensä kahden tuttavansa kanssa: Hovioikeus muutti kaikkien kolmen vastaajan tuomiot tapon yrityksestä murhan yritykseksi, yhtenäisti rangaistukset samansuuruisiksi ja korotti vankeusrangaistuksia vuosillaTuomiossa todetulla tavalla teko oli tehty vakaasta harkinnasta. V oli lisäksi houkuteltu asuntoon tarkoituksena hänen ja T:n yhteisten lasten asioista sopiminen ja V oli ollut siinä käsityksessä, että hänen lisäkseen vain T olisi siellä paikalla, joten teko oli ollut V:lle täysin yllätyksellinen. Lisäksi tekoon oli osallistunut kolme henkilöä, joista yksi oli kiinni pitämällä pyrkinyt estämään V:n pakenemisen. Nämä seikat huomioon ottaen tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Oikeudenmukaisena seuraamuksena jokaiselle vastaajalle voitiin pitää kahdeksaa vuotta vankeutta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
18.1.2023 16.00
Hovioikeus: Uudemman lain (723/2022) raiskausta koskevien säännösten soveltaminen ei johtanut lievempään lopputulokseen - vastaaja oli syyllistynyt raiskaukseen - 2 vuotta ehdotonta vankeutta ja korvausvelvollisuusHO katsoi, että asiassa oli sovellettava tekohetkellä 3.6.2021 voimassa olleen lain 509/2014 raiskausta koskevia RL 20 luvun 1 §:ää sekä 10 §:n 1 momenttia. Vastaajan syyllisyydestä kohdan 1 teonkuvauksen mukaiseen raiskaukseen oli esitetty syyksilukemiseen riittävä näyttö. Vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku ei ollut sillä tavoin uskottava, että hänen syyllisyyttään raiskaukseen kohdassa 1 olisi ollut varteenotettava aihe epäillä. Kaiken asian perusteluissa todetun johdosta HO totesi, että vastaanotetun näytön perusteella tai asiassa muutoinkaan ei ollut tullut esiin seikkoja, joiden johdosta syyksilukemista olisi ollut aihetta arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei mainituilta osin ollut. (Vailla lainvoimaa 18.1.2023) - Uutiset
12.1.2023 11.30
Oliko nainen ollut unessa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti miehen 1 vuoden 9 kuukauden ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudestaHO totesi johtopäätöksenään, että asianomistajan kertomuksen tueksi esitetty välillinen näyttö oli melko vähäistä johtuen osaksi siitä, että asiaa oli alettu tutkia vasta yli vuoden kuluttua tapahtumista. Välillinen näyttö oli asiassa käsiteltyjen seikkojen perusteella jäänyt epävarmaksi erityisesti sen kysymyksen osalta, oliko asianomistaja kertominsa tavoin ollut yhdynnän tapahtuessa unessa. Asiassa oli toisaalta tullut ilmi myös joitain asianomistajan unitilaa vastaan puhuvia seikkoja. HO katsoi, että asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että asianomistaja olisi ainakaan vastaajan (s. 1998) havaittavalla tavalla ollut unessa. Vastaajan syyllisyydestä syytteessä kuvattuun tekoon jäi näin ollen järkevä epäily. (Vailla lainvoimaa 12.1.2023) - Uutiset
28.10.2022 11.18
Työdiagnoosi myyräkuumeesta oli ollut mahdollinen, vaikka se ei ollut jälkikäteen arvioituna ollut oikea - hovioikeus hylkäsi keskussairaalassa työskennellyttä lääkäriä vastaan nostetun syytteen törkeästä vammantuottamuksestaItä-Suomen hovioikeus on antanut ratkaisun asiassa, jossa Savonlinnan keskussairaalassa työskennellyttä lääkäriä syytettiin 30.12.2017–31.12.2017 tehdystä törkeästä vammantuottamuksesta. Kudosvaurion seurauksena asianomistajalta oli amputoitu kaikki raajat. KO oli tuominnut etupäivystäjänä työskennelleen lääkärin törkeästä vammantuottamuksesta 50 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 28.10.2022) - Uutiset
28.9.2022 11.04
Ravisteliko seurustelukumppaninsa noin 8 kuukauden ikäistä lasta - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi äänestäen syytteen törkeästä pahoinpitelystä, kun vaihtoehtoinen tapahtumainkulku toisesta tekijästä oli mahdollinenHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siltä osin kuin se oli katsonut A:lla todettujen aivoverenvuodon ja vasemman silmän silmänpohjaverenvuodon aiheutuneen ravistelun seurauksena. Asiassa oli sen jälkeen kysymys vammojen syntyajankohdasta sekä siitä, kuka sanotut vammat oli A:lle aiheuttanut. KO oli tuominnut vastaajan törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 2 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO puolestaan katsoi, että vastaajan esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku toisesta tekijästä oli siinä määrin mahdollinen, että hänen syyllisyydestään törkeään pahoinpitelyyn jäi varteenotettava epäily. Näin ollen syyte oli hylättävä. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 28.9.2022) - Uutiset
28.9.2022 10.00
Koronaviruspandemia: Hovioikeus katsoi, että Serbiasta käsin kuultavalla asianomistajalla oli ollut laillinen este olla pois 16.3.2022 toimitetusta pääkäsittelystä, ja tämän vuoksi pääkäsittely olisi tullut peruuttaaHO totesi, että koronaviruspandemia oli johtanut lievempään suhtautumiseen laillisen esteen kriteerien täyttymisen osalta. HO piti asianomistajan arviota Serbian heikosta koronarokotekattavuudesta uskottavana ja totesi olleen varsin todennäköistä, ettei asianomistajaa olisi päästetty paikalliseen Belgradin tuomioistuimeen kuumeisena olosuhteissa, joissa hänen kanssaan samassa taloudessa asuvalla henkilöllä oli todettu koronatartunta. KO:n tuomio kumottiin kokonaisuudessaan. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoiomaa 28.9.2022)