Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
28.12.2018 15.15
Hovioikeus vapautti murhasta elinkautiseen tuomitun ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen ja määräsi vapauttamispäiväksi 1.7.2019, jolloin vankilassaoloaikaa tulee kertyneeksi noin 14 vuotta 5 kuukautta. - Uutiset
27.12.2018 11.30
Hovioikeus arvioi työsuhteen tunnusmerkkejä - palkkasaatavaa koskeva kanne hylättiinHarkittaessa työsuhteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että A:n ja B Oy:n välillä olisi vallinnut työsuhde. Työsuhteen perusteella vaadittu palkkasaatavaa koskeva kanne oli sen vuoksi hylättävä. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
27.12.2018 9.00
Hovioikeus tulkitsi uusintarikoksen käsitettä ja pidensi ajokieltoaA oli 3.9.2018 tuomittu 29.3.2018 ja 12.4.2018 tapahtuneista rattijuopumuksista. Vaikka A:ta ei ollut ennen 12.4.2018 tapahtunutta tekoa tuomittu rattijuopumuksesta, oli teossa kysymys ajokorttilain 66 §:n 1 momentin tarkoittamasta uusintarikoksesta. Tämän vuoksi hovioikeus piti oikeudenmukaisena, että A:n jo kärsimän ja nyt määrättävän ajokiellon kestoksi tuli yhteensä 10 kuukautta. (Vailla lainvoimaa 27.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 12.51
Hovioikeuden tuomio törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassaRovaniemen hovioikeus antoi 21. joulukuuta 2018 ratkaisun Oulun käräjäoikeuden 6.7.2018 antamasta tuomiosta tehtyihin valituksiin törkeää ihmiskauppaa koskevassa asiassa. Rangaistus korotettiin kahdeksi vuodeksi neljäksi kuukaudeksi vankeutta. Asianomistajalle maksettavaksi tuomittu kärsimyskorvaus korotettiin 6 000 eurosta 8 000 euroksi. Muilta osin tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
21.12.2018 8.25
Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä petoksesta ja törkeästä kavalluksesta asunto-osuuskunnassaTodistajan kertomuksen ja verotarkastuskertomuksen perusteella hovioikeus katsoi, että A oli antanut asunto-osuuskunnan jäsenille totuudenvastaisen kuvan asunto-osuuskunnan heikosta taloudellisesta tilanteesta vääristelemällä asunto-osuuskunnan kirjanpitoa. Asunto-osuuskunnan jäsenillä oli sen vuoksi ollut virheellinen käsitys asunto-osuuskunnan taloudellisesta tilasta heidän irtisanoessaan osuutensa asunto-osuuskunnassa ja muuttuessaan asunto-osuuskunnan jäsenistä vuokralaisiksi. Vaikka asunto-osuuskunnan tai asunto-osakeyhtiön kirjanpito ei vastannut asian todellista tilaa, tästä ei voinut yksin tehdä sellaista johtopäätöstä, että A olisi syyllistynyt törkeään petokseen asunto-osuuskunnan jäseniä kohtaan. Asunto-osuuskunnan muuttamista asunto-osakeyhtiöksi ja jäsenten omistusosuuksien irtisanomista oli käsitelty osuuskuntakokouksessa ja hallituksen kokouksessa ja asunto-osuuskunnan jäsenet olivat halunneet, että talo muutetaan normaaliksi vuokrataloksi. Pelkästään se, että A oli maksamalla osuusmaksut jäänyt yksin asunto-osuuskunnan jäseneksi, ei riittänyt osoittamaan, että hän olisi syyllistynyt törkeään petokseen asunto-osuuskunnan jäseniä kohtaan. Koska asiassa jäi epäselväksi kiinteistön todellinen arvo kaupantekohetkellä ja siten taloudellisen vahingonvaaran aiheutuminen asunto-osuuskunnan jäsenille, hovioikeus syytettä vastaan puhuvia ja syytettä tukevia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan katsoi, että A:n menettely ei sanotuilla perusteilla täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä eikä myöskään vaihtoehtoisena syytteenä esitetyn törkeän kavalluksen tunnusmerkistöä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 13.05
Hovioikeus arvioi tehokasta katumista tapon yrityksessäA vetosi asiassa tehokkaaseen katumiseen. Rikoslain 5 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Säännöksen soveltaminen edellyttää, että tekijä on toiminut vapaaehtoisesti ilman ulkopuolista painostusta. Kysymyksessä olevassa tapauksessa oli riidatonta, että A oli soittanut hätäkeskukseen. F oli ollut tapahtuma-aikaan asunnossa ja saapunut paikalle pian veitseniskun jälkeen sekä ollut läsnä hätäkeskuspuhelun aikana. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että F:n läsnäolo oli vaikuttanut A:n toimintaan eikä A:n menettelyä ollut siten arvioitava tehokkaana katumisena. (Vailla lainvoimaa 20.12.2018) - Uutiset
20.12.2018 9.44
Hovioikeuden ratkaisu Hangon Syndalenin ampumaonnettomuutta koskevassa asiassaHangon Syndalenissa 16.12.2015 pidetyssä ampumaharjoituksessa menehtyi harjoitukseen osallistunut upseerioppilas. Helsingin hovioikeus tuomitsi torstaina (20.12.) antamallaan ratkaisulla taisteluammunnan johtajana toimineen yliluutnantin ja tulitoiminnan valvojana toimineen pursimiehen kummankin palvelusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta. Koko harjoituksen johtajana toimineen kapteeniluutnantin syyte hylättiin. (KKO ei myöntänyt valituslupaa 28.5.2019) - Uutiset
20.12.2018 7.31
Hovioikeuden ratkaisu Saksassa tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanostaKysymys siitä, voitiinko Saksassa tuomittu rangaistus määrätä pantavaksi täytäntöön sekä määrätä siitä ja uudesta rikoksesta yhteinen vankeusrangaistus. - Uutiset
19.12.2018 12.40
Apulaisoikeusasiamies otti kantaa hovioikeuden menettelyyn rikosasian käsittelyssäKantelijat arvostelivat kantelussaan Itä-Suomen hovioikeuden menettelyä ja 6.2.2018 antamaa tuomiota. Kantelussa katsottiin, että hovioikeus oli esitetyn näytön ja syyttömyysolettaman vastaisesti sekä syyttäjän vaatimukset ylittäen katsonut kantelijoiden syyllistyneen rikoksiin ja tuominnut kantelijat ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Kantelijat katsoivat hovioikeuden loukanneen heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lisäksi tuomiossa oli kantelijoiden mukaan asiavirheitä.
Ottamatta kantaa todistustaakan asianmukaiseen jakautumiseen tai hovioikeuden tuomion aineelliseen sisältöön, apulaisoikeusasiamies totesi asian käsittelyyn sisältyneen ratkaisussa todetuin tavoin piirteitä, jotka olivat vaikeuttaneet kantelijoiden puolustautumista hovioikeudessa ja jotka olivat myös hämärtäneet yhtäältä syyttäjän ja asianomistajan sekä toisaalta tuomioistuimen rooleja akkusatorisessa rikosprosessissa. Apulaisoikeusasiamies ei pidä poissuljettuna, että ratkaisussa mainitut seikat antaisivat kantelijoille perustellun aiheen ylimääräiseen muutoksenhakuun korkeimmasta oikeudesta. Tältä osin asia jää kuitenkin kantelijoiden omaan harkintaan. - Uutiset
19.12.2018 10.10
Hovioikeus: Arvo-osuustilillä olleet rahasto-osuudet eivät kuuluneet velallisen erottamisetuun ulosotossaErottamisetu merkitsee velallisen suojaksi poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan periaatteessa kaikki velallisen omaisuus kuuluu ulosoton piiriin. Tämän vuoksi erottamisetua koskevia säännöksiä on oikeuskäytännössä tulkittu ahtaasti (KKO 2004:136 kohta 4). Ottaen lisäksi huomioon, että arvo-osuustilin sisältämiä rahasto-osuuksia ei ollut hankittu perustoimeentulon turvaamiseksi, vaan omaisuuden kartuttamiseksi, hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, etteivät rahasto-osuudet ole rinnastettavissa ulosottokaaren 4 luvun 21 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun muuhun rahavaroja vastaavaan omaisuuteen. Koska A:lta ulosmitatut rahasto-osuudet eivät kuulu erottamisedun piiriin, ei ollut aihetta muuttaa ulosottoviraston ja käräjäoikeuden päätöstä. (Vailla lainvoimaa 19.12.2018) - Uutiset
18.12.2018 9.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua kuolemantuottamusta ja työturvallisuusrikoksia koskevassa asiassaValtatie 4:n tietyömaalla betonielementtiseinä oli kaatunut ja sen alle jäänyt työntekijä oli saanut surmansa. Lisäksi toinen työntekijä oli loukkaantunut. KO oli tuominnut kolme henkilöä työturvallisuusrikoksesta ja kuolemantuottamuksesta sakkorangaistuksiin sekä korvaamaan surmansa saaneen oikeudenomistajille tämän hautaamisesta aiheutuneet kulut. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
17.12.2018 14.29
Hovioikeus arvioi autoveroa koskevan petosrikoksen tekijäpiiriä, törkeyttä ja rangaistuksen määräämistäToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen törkeän petoksen asemasta petokseen. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi HO:ssa luetusta petoksesta oli 3 kk vankeutta. Rangaistus oli KO:n määräämin tavoin ehdollinen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2018) - Uutiset
17.12.2018 11.12
Hovioikeus arvioi liikesalaisuuden suojaa - ulosottoviraston päätöksestä tehtyä salassapitoratkaisua muutettiinAsiassa oli kysymys siitä, sisälsivätkö asiakirjat JulkL 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja liikesalaisuudeksi katsottavia tietoja taikka JulkL 24 §:n 1 momentin 23 kohdassa tarkoitettuja henkilön taloudelliseen asemaan liittyviä tietoja tai tietoja luonnollisesta henkilöstä ulosottovelallisena. Mikäli asiakirjojen katsottiin sisältävän edellä mainittuja tietoja, oli asiassa lisäksi kysymys siitä, aiheuttaisiko tietojen julkiseksi tuleminen YTJulkL 10 §:n mukaisesti todennäköisesti merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaksi salassapidosta on säädetty. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko KO:n salassapitoa koskeva ratkaisu ennenaikainen. (Vailla lainvoimaa 17.12.2018) - Uutiset
14.12.2018 16.00
Hovioikeus arvioi hyödyntämiskieltoa ja itsekriminointisuojaa syyntakeettoman tuhotyössäEsitetyn selvityksen mukaan ylikonstaapeli S oli palopaikalla alustavasti puhutellut sinne tullutta B:tä. S:n kertomuksesta ilmenee, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa puhuttaminen oli ollut osa rutiininomaista tulipalopaikalla tapahtunutta palon syttymissyyn selvittämistä. S:n ja A:n kertomuksista ilmenee ja on pääteltävissä, että B oli antanut lausumansa vapaaehtoisesti. Hänen ei ole selvitetty olleen tuossa vaiheessa epäillyn asemassa. Myös muita paikalla olleita henkilöitä oli puhuteltu palon syttymissyyn selvittämiseksi. B:n puhuttaminen oli lopetettu heti sen jälkeen, kun hän oli ilmoittanut, ettei hän halunnut puhua asiasta enempää ilman avustajaa. Hyödyntämiskieltoon vaadittuja asiakirjoja ja todistaja S:n kertomusta voitiin käyttää todisteena hyödyntämiskiellon estämättä. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
14.12.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista asfalttikartelliasiassaPäätöksessä selostetuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asfalttikartelliasiassa yhteisvastuulliseen korvausvelvollisuuteen liittyvät oikeuskysymykset olivat olleet objektiivisesti arvioiden vaikeita eikä ratkaisun lopputulos ollut säännösten tulkinnanvaraisuuden vuoksi etukäteen ennustettavissa. Iisalmen kaupungilla oli nostaessaan kanteen mahdollisen yhteisvastuullisen korvausvelan katkaisemiseksi oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa katsottava olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Näin ollen asiassa oli ollut perusteltua velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. Aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöstä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
13.12.2018 13.15
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön päätöksen laillisuutta peruskorjausvastikkeen määräytymisperusteestaHovioikeus katsoi muun muassa, että kysymyksessä olevan yhtiöjärjestyksen 6 § ei sen sanamuoto huomioon ottaen sisällä määräystä pääomavastikkeen käyttöalasta. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että pääomavastikkeella katettavat menot määräytyvät Asunto Oy R:n yhtiöjärjestyksen sijaan asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 3 §:n 2 momentin olettamasäännöksen nojalla. Asiassa oli myös arvioitava, olivatko päätetyt korjaukset edellä mainitun säännöksen tarkoittamia pääomavastikkeella rahoitettavia pitkävaikutteisia menoja. (Vailla lainvoimaa 13.12.2018) - Uutiset
12.12.2018 10.10
Hovioikeus hylkäsi turvapaikanhakijan väärennysrikossyytteen pakolaissopimuksen nojallaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, estikö pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohta tuomitsemasta A:ta rangaistukseen väärennyksestä. Koska kaikki pakolaissopimuksen 31 artiklan 1 kohdan soveltamisedellytykset A:n kohdalla täyttyivät, syyte väärennyksestä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 12.12.2018) - Uutiset
11.12.2018 9.30
Hovioikeuskin hylkäsi kuntaan kohdistetun 386 698,26 euron sairaankuljetuspalveluita koskevan vahingonkorvausvaatimuksenKunta ei ollut sopimusperusteisssa vahingonkorvausvastuussa yhtiölle. Koska kiireettömät sairaalasiirrot eivät olleet kuuluneet kirjallisen hankintasopimuksen piiriin eikä vakiintunut käytäntö tältä osin ollut muodostanut sitovaa sopimusta osapuolten välille, ei sille seikalle, että kunta oli kunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) välisessä sopimuksessa antanut sairaanhoitopiirille luvan järjestää kiireettömät sairaalasiirrot, ollut sopimusrikkomusta arvioitaessa annettava merkitystä. Sopimuksesta tai mistään muustakaan ei ollut näytetty syntyneen kunnalle velvollisuutta hankkia hoitotason sairaankuljetuspalveluita kantajayhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2018) - Uutiset
10.12.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu osituksen sovittelustaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osituksen sovittelulle avioliittolain 103 b §:n mukaisia perusteita, ja mikäli näin katsottiin olevan, asiassa tuli ratkaistavaksi kysymys siitä, mihin A:n avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen ja miltä osin B:llä katsottiin olevan avio-oikeus. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
10.12.2018 15.30
Hovioikeus arvioi oliko pahoinpitelyssä käytetty teräaseeseen rinnastettavaa hengenvaarallista välinettäOikeuskäytännössä ruuvimeisselin on katsottu joissakin tapauksissa olevan teräaseeseen rinnastettava hengenvaarallinen väline, etenkin jos sitä esimerkiksi pituutensa ja terävyytensä puolesta on voitu käyttää kuten teräasetta ja sillä on myös voitu aiheuttaa vastaavia vammoja kuin varsinaisella teräaseella. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa oli jäänyt epäselväksi millainen tekoväline tarkalleen ottaen oli ollut kysymyksessä. Lisäksi erityisesti todistajan kertomus huomioon ottaen epäselväksi oli jäänyt se, oliko vamma ulottunut rintalastaan asti ja oliko se ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen. HO katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että kyse olisi ollut teräaseeseen rinnastettavasta hengenvaarallisesta välineestä, jota RL 21 luvn 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetaan. Asiassa lausutuin perustein HO katsoi vastaajan syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukeman törkeän pahoinpitelyn asemesta pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
10.12.2018 14.25
Hovioikeus arvioi törkeän veropetoksen rangaistustaAsiassa mainituilla perusteilla aihetta ehdollisen vankeusrangaistuksen alentamiselle ei ollut. KO:n toteamin tavoin ehdollinen rangaistus oli kuitenkin vastaajan tekojen vahingollisuus ja vaarallisuus huomioon ottaen yksinään riittämätön. Syyttäjä oli lausumassaan ilmoittanut pitävänsä riittävänä, että vastaaja tuomitaan ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa sakkoon. HO harkitsi oikeaksi tuomita vastaajalle ehdollisen vankeusrangaistuksen (1 v 11 kk) ohessa 100 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2018) - Uutiset
5.12.2018 16.00
Hovioikeus julisti asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen liikehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan pätemättömäksiHO katsoi mainitsemillaan perusteilla, ettei asunto-osakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous 15.12.2016 ollut voinut tehdä päätöstä liikehuoneiston (baari) ottamisesta yhtiön hallintaan. Näin ollen päätös oli julistettava pätemättömäksi. Koska asunto-osakeyhtiö oli hävinnyt asian, oli se velvollinen korvaamaan A:n ja B Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä KO:ssa että HO:ssa. Kysymys myös uusiin seikkoihin vetoamisesta HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 11.18
Hovioikeuden tuomio toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuustaHO katsoi, että toimitusjohtaja oli aiheuttanut opistolle vahinkoa menettelemällä luottamusaseman väärinkäytön ja lahjuksen ottamisen elinkeinotoiminnassa tunnusmerkistöt täyttävällä tavalla. Toimitusjohtaja velvoitettiin korvaamaan yhteisvastuullisesti Kanta-Hämeen KO:n 2.11.2015 antamalla lainvoimaisella tuomiolla nro 146615 tuomitun B:n kanssa Opisto Oy:lle aiheuttamansa vahinko 203.254,69 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.3.2014 lukien. Toimitusjohtajalla oli oikeus käyttää palkkasaatavansa 10.133,57 euroa korkoineen 25.2.2014 lukien Opisto Oy:n saatavien kuittaukseen. Opisto Oy vapautettiin toimitusjohtajalle ja valtiolle KO:ssa tuomitusta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 4.12.2018) - Uutiset
4.12.2018 9.15
Hovioikeus poisti ilmeisen kohtuuttoman oikeudenkäyntimaksunOikeusaputoimisto oli tähän asiaan liittyvässä ratkaisussaan todennut, että ilmoittamiensa käyttövaratietojen mukaan A olisi oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuta. Oikeusaputoimisto oli kuitenkin hylännyt hakemuksen, koska hakemus oli tehty vasta hovioikeuden päätöksen jälkeen, jolloin oikeusapulain 13 §:n nojalla oikeusapua ei enää voida myöntää. Näissä olosuhteissa maksun periminen A:lta olisi ilmeisen kohtuutonta ja se poistettiin. - Uutiset
4.12.2018 8.00
Hovioikeus purki käräjäoikeuden tavoin kiinteistönkaupanHovioikeus totesi muun muassa, että ostajilla oli ollut oikeus luottaa myyjän hankkiman ammattilaisen laatimaan kuntotarkastusraporttiin. Ostajilla ei ollut erityistä syytä ryhtyä tarkistamaan kiinteistöstä annettujen tietojen paikkansapitävyyttä tai selvittämään rakennuksen kuntoa teknisin tai muuten tavanomaisesta poikkeavin toimenpitein esimerkiksi rakenteita purkamalla. Heillä ei ollut ollut myöskään sellaista tietoa, jonka perusteella heidän olisi pitänyt varautua merkittäviin korjauskustannuksiin. Asiassa ei ilmennyt, että ostajilla olisi ollut kiinteistön kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen syytä olettaa, että kiinteistön rakenteissa olisi ollut kosteus- tai mikrobivaurioista aiheutuva mittava korjaustarve. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
3.12.2018 15.00
Hovioikeus ei sallinut vedota kadonneiksi väitettyihin todisteisiinSe seikka, ettei yhtiö olllut löytänyt hallussaan olevia todisteita tai että yhtiön hallussa olevat todisteet olivat joutuneet kateisiin, oli ollut yhtiön omalla vastuulla. Asiassa esitettyyn nähden yhtiö ei ollut saattanut todennäköiseksi, ettei se ollut voinut vedota todisteisiin jo KO:ssa. Käsillä ei ollut myöskään pätevää aihetta sille, että todisteisiin oli jätetty vetoamatta KO:ssa. - Uutiset
3.12.2018 10.39
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden hylkäävää raiskaustuomiotaArvioituaan esitettyä näyttöä kokonaisuutena HO katsoi KO:n tavoin jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi pakottanut asianomistajan sukupuoliyhteyteen väkivaltaa käyttämällä. Vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 3.12.2018) - Uutiset
30.11.2018 11.00
Hovioikeuden ratkaisu riitautetun testamentin saajan oikeudesta hakea pesänselvittäjän määräämistäKäräjäoikeus oli menetellyt oikein katsoessaan, että se ei voinut pesänselvittäjän määräämistä koskevan hakemusasian yhteydessä tutkia testamentin väitettyä pätemättömyyttä tai tehottomuutta. Tilanteessa, jossa A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitainen testamenttausvallan väitetyn ylityksen perusteella, ei ollut syytä arvioida toisin kuin tilannetta erityisesti tapauksessa KKO 2007:99. A:lla oli erityisjälkisäädöksen saajana oikeus hakea pesänselvittäjän määräystä riippumatta siitä, millä perusteella A:n asema erityisjälkisäädöksen saajana oli riitautettu. Hakemusta ei ollut jätettävä tutkimatta puhevallan väitetyn puuttumisen vuoksi. A:lla oli myös riittävä oikeussuojan tarve saada pesä pesänselvittäjän hallintoon eikä perintökaaren 22 luvun 3 §:n määräys tietyn omaisuuden määräämisestä erityiseen hoitoon riittänyt turvaamaan hänen oikeuttaan. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
28.11.2018 14.17
Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden määräämän matkustuskiellon törkeää kotirauhan rikkomista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden toteamin tavoin, että rikoksen törkeys, sen selvittämisen tärkeys sekä pakkokeinon käytöstä rikoksesta epäillylle tai muille aiheutuva oikeuksien loukkaaminen ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen matkustuskieltoa voitiin pitää puolustettavana. A:han kohdistuvaa matkustuskieltoa ei ollut myöskään käräjäoikeuden päätöksessä todetuin perustein pidettävä kohtuuttomana tutkittavana olevan asian laadun, A:n iän tai hänen muiden henkilökohtaisten olojensa vuoksi. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
28.11.2018 9.15
Hovioikeus kumosi lähestymiskiellonHovioikeus totesi, että lähestymiskiellon perusteena oli ollut ennen muuta yksittäinen tilanne, jossa tapahtumahetkellä 14-vuotias A oli esittänyt uhkauksia. A:n mukaan hän oli saanut apua omaan käyttäytymiseensä ja rauhoittunut tapahtuman jälkeen, mikä vastasi myös H:n kertomusta. Myös A:n tilanteen tunteva lastensuojelun työntekijä oli kertonut A:n tilanteesta samansisältöisesti ja katsonut, ettei tämä ole uhkaksi B:lle. Vielä asiassa kävi ilmi, että A oli muuttanut Vaasaan, eli varsin kauas B:n kotipaikkakunnalta, eikä edes väitetty, että hän olisi yrittänyt olla yhteydessä B:hen 15.12.2017 tapahtumien jälkeen. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään B:n henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Perusteita lähestymiskiellon määräämiselle ei siten ollut ja käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 15.15
Hovioikeuden ratkaisu asianajajalle määrätyn seuraamusmaksun kohtuullisuudesta ja virheettömyydestäHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta oli määrännyt kokonaisharkinnan perusteella A:lle seuraamuksena yhteisen 2.500 euron suuruisen seuraamusmaksun kolmesta eri tapauksesta, joissa se oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Hovioikeus hyväksyi valvontalautakunnan perustelut seuraamusmaksun määräämisen osalta sekä seuraamusmaksua korottavien ja sitä lieventävien perustelujen osalta. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. Hovioikeus katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 9.09
Hovioikeus arvioi tuottamuksellisuutta rahanpesussaHovioikeus katsoi, että A:n menettely osoitti vähintäänkin piittaamattomuutta mönkijän alkuperästä ja että A oli myös jättäytynyt tarkoituksellisen tietämättömäksi siitä, millä varoilla tai missä olosuhteissa B oli hankkinut mönkijän. A:n menettelyä oli näissä olosuhteissa pidettävä törkeän huolimattomana. Mönkijän kauppahinta oli 13.11.2015 päivätyn kauppakirjan mukaan 14.500 euroa. Teon kohteena olleen omaisuuden arvo sinänsä puolsi vankeusrangaistuksen määräämistä. Ottaen kuitenkin huomioon, että kysymys oli ollut isän ja pojan välillä tapahtuneesta toimesta ja että B:n vanhemmat olivat muutoinkin hoitaneet suuressa määrin poikansa asioita, voitiin A:n syyllisyyttä pitää näiden vaikuttimien vuoksi keskimääräistä lievempänä. Olosuhteista kävi myös ilmi, että A:n elämäntilanne oli tekoaikaan ollut haastava hänen huolehtiessaan omaisistaan, mikä oli voinut vaikuttaa hänen harkintakykyynsä. Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että 60 päiväsakon sakkorangaistus oli riittävä seuraamus A:lle syyksi luetusta rikoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
27.11.2018 7.56
Hovioikeuden ratkaisu rikesakosta valittamisestaKoska A:lle määrätyn rikesakon menettelyssä oli ollut kysymys sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 2 luvun mukaisesta jatkokäsittelystä, toimivaltaisena muutoksenhakuasteena on rikkomuksen tekopaikan käräjäoikeus, mikä tässä tapauksessa oli Pirkanmaan käräjäoikeus. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut ottaa valitus tutkittavakseen eikä jättää sitä mainitsemallaan perusteella tutkimatta. Tarkoituksenmukaisuus- ja prosessiekonomisista syistä hovioikeus otti arvioitavakseen, olisiko A:lla ollut oikeus hakea esittämillään perusteilla muutosta saamaansa rikesakkomääräykseen. A oli tunnustanut syyllisyytensä tekoon. Hän ei muutoshakemuksessaan esittänyt seikkoja sen tueksi, että hänen antamaansa suostumusta rasittaisi virhe, että määräys perustuisi väärään lain soveltamiseen tai että menettelyssä olisi tapahtunut tuomiovirhe, joka oikeuttaisi tuomiovirhekanteluun. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta hakea muutosta hänelle annettuun rikesakkomääräykseen. (Vailla lainvoimaa 27.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 14.02
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikulujen korvaamisestaKO oli katsonut, että vastaaja (säätiö) oli hävinnyt asian ja oli OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaaja oli myöntänyt kantajan oikeudenkäyntikulujen määrän oikeaksi. Vastaaja katsoi HO:ssa, että kysymys oli ollut OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetusta osavoittotilanteesta, jossa kummankin osapuolen tuli pitää kulunsa vahinkonaan. Ainakin kulujen määrä tuli alentaa samassa suhteessa, jossa kanne oli hylätty. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 26.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 10.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio avopuolisoiden omaisuuden erottelua koskevassa asiassaPesänjakaja oli laatinut 26.2.2016 päivätyn omaisuuden erottelukirjan. Pesänjakaja oli hylännyt A:n esittämän hyvitysvaatimuksen ja siihen liittyvät viivästyskorkovaatimukset. Moitekanne oli nostettu 24.8.2016. KO oli hylännyt A:n moitekanteen. Pesänjakajan ratkaisua ei ollut muutettu. A:n toissijaiset kannevaatimukset oli jätetty tutkimatta. A vaati HO:ssa, että B velvoitetaan suorittamaan hänelle 35.137,50 euroa ensisijaisesti avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuna hyvityksenä, toissijaisesti velkasuhteen perusteella tai viimesijaisesti vahingonkorvauksena sekä 200 euroa vahingonkorvauksena autovahingon vakuutuksen omavastuuosuudesta, molemmat summat viivästyskorkoineen 26.6.2015 lukien. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos oli käsittelyratkaisusta ja A:n hyvitysvaatimusta koskevasta ratkaisusta sekä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta samaa mieltä kuin HO:n enemmistö. Hän lausui erikseen kannevaatimusten tutkimisesta, vanhentumisesta, velkomuksesta ja viimesijaisesti vahingonkorvausta koskevasta vaatimuksesta sekä vahingonkorvausvaatimuksesta autovahingon omavastuuosuudesta. (KKO:2020:18: Toissijaisissa vaatimuksissa ei ollut kysymys kanteen muuttamisesta joten vaatimukset olisi tullut tutkia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen) - Uutiset
23.11.2018 15.30
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei menetellyt virheellisesti kiinteistön myyntilupaa koskevan hakemuksen käsittelyssäKO ei ollut menetellyt virheellisesti jättäessään istuntokäsittelyn toimittamatta. KO ei ollut menetellyt virheellisesti myöskään jättäessään pyytämättä kirjallisen lisälausuman valittajalta. Kiinteistön myyntilupaa koskeva pesänjakajan hakemus ei ole OK 8 luvun 1 momentissa tarkoitettu asia, jolloin asian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä on harkinnanvaraista. KO ei ollut menetellyt virheellisesti, kun se ei ollut näin tehnyt. KO:n ratkaisun lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa myöskään pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 23.11.2018) - Uutiset
21.11.2018 14.24
Hovioikeus: Käräjänotaari ei voinut ratkaista virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevaa rikosasiaaVirkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on rangaistukseksi säädetty vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta. Käräjänotaari ei siten ollut voinut toimia kysymyksessä olevassa asiassa käräjäoikeuden puheenjohtajana. Käräjänotaari oli lisäksi selvityksessään ilmoittanut, ettei laamanni ollut myöskään antanut hänelle määräystä toimia asiassa puheenjohtajana. Koska käräjäoikeus ei ollut ollut asiaa käsiteltäessä päätösvaltainen, asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 21.1.1.2018) - Uutiset
21.11.2018 9.15
Hovioikeuden ratkaisu puolustajan palkkiostaHovioikeudessa asiassa oli kysymys siitä, oliko L:n puolustajalta A:lta voitu hylätä palkkio- ja kulukorvausvaatimus peruutetun istunnon osalta siitä syystä, että hän ei ollut etukäteen ilmoittanut, että päämies aikoo kiistää teon ja siitä, oliko A:n lasku hänen valmisteluun käyttämiensä tuntien osalta hyväksyttävä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2018) - Uutiset
19.11.2018 9.00
Hovioikeus: Vetoaminen ylimuistoiseen nautintaan ei estänyt kiinteistön myyntiä perinnönjaon toteuttamiseksiHovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että HR ei näyttänyt omaavansa sellaista käyttöoikeutta kiinteistöön, joka estäisi sen myynnin perinnönjaon toteuttamiseksi. (Vailla lainvoimaa 19.11.2018) - Uutiset
16.11.2018 16.03
Hovioikeuden tuomio lakiasiaintoimistoon liittyvästä rahanpesustaTurun hovioikeus antoi 16. marraskuuta 2018 tuomionsa törkeää rahanpesua ym. koskevassa asiassa, jossa Pirkanmaan käräjäoikeus oli antanut ratkaisunsa 13.4.2017. Asiassa oli hovioikeudessa käsiteltyjen syytteiden mukaan kysymys kahdesta tekokokonaisuudesta, joissa kahta henkilöä oli törkeillä petoksilla erehdytetty luovuttamaan yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa muun muassa hevos-, auto- ja kiinteistönkauppojen perusteella. Pääosa rahoista oli siirtynyt vastaajille tamperelaisen lakiasiaintoimiston asiakasvaratilin kautta. KKO:ssa, ks. VL:2019-32. - Uutiset
16.11.2018 15.01
Hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta ja vapautti vastaajan kaikesta korvausvelvollisuudestaNäytön kokonaisarvioinnissa HO päätyi siihen, että asianomistajan kertomuksen uskottavuutta tukeva välillinen näyttö ei ollut kovinkaan vakuuttavaa. Hänen oma kertomuksensa ei sulkenut pois sitä mahdollisuutta, että hän oli herännyt vastaajan hyväilyihin ja sen jälkeen yhdyntään oli päädytty vastaajan kertomin tavoin yhteisymmärryksessä. Asianomistaja ei vain humalatilansa ja unitokkuraisuutensa johdosta muistanut tapahtumia. Hän oli sitten havahtunut kunnolla hereille ja kokenut yhdynnän tapahtuneen vastoin tahtoaan. Vähintäänkin asianomistaja oli voinut omalla käytöksellään antaa vastaajalle perustellusti sen kuvan, että oli hereillä eikä vastustanut yhdyntää. HO katsoi, ettei näyttö riittävällä varmuudella osoittanut vastaajan syyllistyneen syytteessä kuvattuun raiskaukseen. Syyte oli näin ollen hylättävä ja vastaaja oli vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018) - Uutiset
16.11.2018 14.00
Oikeudenkäyntimaksun oikaisuvaatimus ei menestynyt hovioikeudessaAsiassa oli kysymys oikeudenkäyntimaksua koskevasta oikaisuvaatimuksesta. Koska oikaisuvaatimusta käsittelevällä hovioikeudella ei ole toimivaltaa määrätä maksun ulosottoa keskeytettäväksi, A:n pyyntö oli jätettävä tältä osin tutkimatta. A:n oli käyttäessään hänelle kuuluvaa oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun tullut ottaa huomioon laissa säädetty oikeudenkäyntimaksuja koskeva maksuvelvollisuus. A:lle ei ollut myönnetty asiassa oikeusapua, eikä hän esittänyt tarkempaa selvitystä varattomuudestaan. Maksun perimistä ei ollut A:n mainitsemilla perusteilla pidettävä kohtuuttomana. A:n oikeudenkäyntimaksuja koskeva oikaisuvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018) - Uutiset
16.11.2018 12.10
Hovioikeus tuomitsi uhkasakon lievempänä kuin se oli asetettuKäräjäoikeuden pöytäkirjasta ja tuomiosta käy ilmi, että myös sakon uhalla haastettu vastaaja oli jäänyt pois pääkäsittelystä. Pääkäsittelyn peruuttamisen ensisijainen syy oli siten ollut vastaajan menettely. Näin ollen ottaen huomioon A:n valituksessaan esittämät seikat ja se, että oikeudenkäynnin peruuttaminen ei johtunut yksin todistajaksi haastetun A:n menettelystä, hovioikeus katsoi, että asiassa oli erityinen syy tuomita uhkasakko lievempänä kuin se oli asetettu. (Vailla lainvoimaa 16.11.2018) - Uutiset
15.11.2018 9.16
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista sovintotapauksessaKun pääasiaa koskeva riitakysymys oli ratkaistu sovinnolla, asiassa ei ollut olemassa tuomioistuimen ratkaisua eikä siten asian voittanutta ja hävinnyttä osapuolta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ssä tarkoitetussa mielessä. B:n ja yhtiön välisessä suhteessa B:n oli sovinnon lopputulos, kannevaatimukset ja käräjäoikeuden tuomio huomioon ottaen katsottava voittaneen jutun kokonaan. Yhtiö oli näin ollen velvollinen korvaamaan B:n tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. A:n ja yhtiön välisessä suhteessa sovinnon lopputuloksen oli katsottava vastaavan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:ssä tarkoitettua osavoittotilannetta. Sovintosopimuksen sisältö huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A oli velvollinen korvaamaan osaksi yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 15.11.2018) - Uutiset
9.11.2018 14.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi perusmuotoisen lähestymiskiellonAsiassa ei ollut ratkaistavana kysymystä siitä, oliko B syyllistynyt rikokseen A:ta kohtaan. Merkitystä ei ollut niillä B:n sosiaalisen median kautta mahdollisesti lähettämillä viesteillä, jotka oli tarkoitettu muiden kuin A:n luettaviksi. A oli kuitenkin näyttänyt, että B oli lähestynyt häntä puhelimen välityksellä usein ja lyhyin väliajoin sekä oleskellut osapuolten entisessä yhteisessä kodissa ja sen läheisyydessä sekä A:n työpaikan läheisyydessä käyttäytyen tuolloin häiritsevästi ja uhkaavasti. B:n menettelystä aiheutuva uhka oli ollut A:n läheisten havaittavissa. Sen kesto ja vakavuus sekä toistuvuus huomioon ottaen toiminnan jatkuminen oli todennäköistä. Hovioikeus katsoi tämän perusteella olevan perusteltu aihe olettaa, että B tulisi tekemään A:n henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Lähestymiskiellon määräämisen edellytykset olivat siten olemassa. (Vailla lainvoimaa 9.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 11.24
Hovioikeus korotti kiihottamisesta kansanryhmää vastaan annettua sakkorangaistustaA oli käräjäoikeuden hänen syykseen lukemalla tavalla asettanut yleisön saataville lukuisia rasistisia, solvaavia ja panettelevia viestejä, joista osa oli ollut uhkaavia. A:n syyksi luetun rikoksen tekoaika oli ollut pitkä ja hän oli jatkanut rikollista toimintaansa vielä sen jälkeen, kun poliisi oli kuulustellut häntä asiassa ja hän oli saanut syytteen tiedoksi. Hovioikeus katsoi, että A:n pitkäaikainen menettely oli yksittäiseen tai muutamaan kirjoitukseen verrattuna selvästi vahingollisempaa ja vaarallisempaa. A:n korostunutta syyllisyyttä osoitti joidenkin viestien uhkaava sävy ja se, että hän oli jatkanut toimintaansa vielä senkin jälkeen, kun poliisi oli kuulustellut häntä asiasta ja hän oli saanut tiedon, että hän joutuu syytteeseen menettelystään. Oikeudenmukainen rangaistus A:lle oli hänen syykseen luetusta rikoksesta 70 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
8.11.2018 10.10
Hovioikeuden tuomio törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen rajanvedostaB oli uskottavana pidettävän kertomuksensa mukaan ollut pitkällään vuoteessa, kun A oli riuhtaissut peiton hänen yltään ja lyönyt häntä veitsellä. B:n oli katsottava olleen puolustuskyvyttömässä tilassa eikä hänellä ollut mahdollisuutta väistää lyöntiä. Hovioikeus katsoi, että A:n oli veitsen laadun sekä lyönnin ja sen osuma-alueen perusteella tullut mieltää, että B:n kuolema oli veitsellä lyömisen todennäköinen seuraus. Näin ollen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että A oli syyllistynyt tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 8.11.2018) - Uutiset
7.11.2018 10.41
Hovioikeuskaan ei myöntänyt velkajärjestelyä vuosina 2011–2012 välinpitämättömästi velkaantuneelle hakijalleAsiaa kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että velkajärjestelyn myöntämistä vastaan esitettyjä seikkoja oli ainakin tässä vaiheessa pidettävä vielä painavampina kuin velkajärjestelyä puoltavia seikkoja. Velkajärjestelyn myöntämiselle ei siten ollut VJL 10 a §:n mukaisia painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 7.11.2018) - Uutiset
6.11.2018 9.01
Syyte tapon yrityksestä törkeän pahoinpitelyn sijasta ei menestynyt hovioikeudessakaanAsiassa oli selvitetty, että A oli lyönyt B:tä kerran lähietäisyydeltä keittiöveitsellä vatsaan. Hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi teollaan nimenomaisesti tavoitellut B:n kuolemaa. Arvioitaessa yhtäältä A:n teon lähtökohtaisesta vaarallisuudesta ja toisaalta teko-olosuhteista esitettyä selvitystä hovioikeus katsoi, että B:n kuolema ei ollut A:n menettelyn todennäköinen seuraus, eikä B:n kuolemaa vältetty vain satunnaisista syistä. A:n menettely ei täyttänyt tapon yrityksen tunnusmerkistöä, vaan hänen syykseen jäi käräjäoikeuden syyksilukema törkeä pahoinpitely. Hovioikeus määräsi A:n jäännösrangaistuksen osaksi täytäntöön pantavaksi siten, että täytäntöön pantavan jäännösrangaistuksen osan pituus on 1 vuosi. Täytäntöön pantavaksi määrättävä jäännösrangaistuksen osa korotti A:lle tuomittavaa yhteistä vankeusrangaistusta neljällä kuukaudella. Kun otettiin huomioon täytäntöön pantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen vaikutus mittaamiseen, hovioikeus katsoi, että A:lle tuomittavan yhteisen vankeusrangaistuksen tuli olla pituudeltaan 2 vuotta 2 kuukautta. A:lle tuomitusta yli kahden vuoden vankeusrangaistuksesta huolimatta hovioikeus ei pitänyt aiheellisena määrätä A:ta vangittavaksi. Teon B:lle aiheuttamaa kärsimystä oli ollut omiaan lisäämään se seikka, että tekijä oli ollut hänen sisarensa kumppani ja sisaren kahden lapsen isä. Näihin seikkoihin nähden hovioikeus harkitsi kohtuulliseksi korottaa A:n B:lle kärsimyksestä maksettavaksi tuomittu 1.000 euron korvaus 2.000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 13.10
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa huomautus kouluttautumisvelvollisuuden laiminlyönnistäHovioikeus totesi, että ohjeiden mukainen kouluttautumisvelvollisuus on 18 tuntia vuodessa. Valvontalautakunnan mukaan koulutuksen määrän laskemisessa ei oteta huomion koulutuspäivään kuuluvia taukoja. Valvontalautakunnan tulkinta koulutusmäärän laskemisesta on sinänsä mahdollinen ja sitä voidaan pitää myös perusteltuna. Hovioikeuden käytettävissä ei käsillä olevassa asiassa ollut sellaista selvitystä, että tätä tulkintalinjausta voitaisiin asianajajan näkökulmasta katsottuna pitää kohtuuttomana. Tulkintaa ei voida myöskään pitää ilmeisen virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 12.15
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuun sovittelusta – käräjäoikeuden tuomiota muutettiinSovittelu on oikeustoimilain 36 §:ä koskevien esitöiden mukaisesti mahdollista muun muassa silloin, kun kohtuuton ehto on tullut sopimukseen sellaisissa olosuhteissa, joita on pidettävä kunnianvastaisina ja arvottomina. Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden tavoin, että G:n totuudenvastainen ilmoitus takaussitoumuksia uudistettaessa siitä, että uudistamisella ei ole vaikutusta A:n ja B:n takausvastuuseen, on oikeustoimen kohtuullistamista vahvasti puoltava seikka. Kohtuuttomuutta arvioitaessa on kuitenkin pidettävä lähtökohtana sopimusta itsessään. Asiassa ei selvitetty, että sopimuksen ehto omavelkaisesta takauksesta muun rahoituksen osalta olisi itsessään poikkeuksellinen tai kohtuuton. Näissä olosuhteissa hovioikeus asiaa kokonaisuutena harkittuaan katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että sopimuksen sovittelulle ei ollut edellytyksiä. A ja B olivat siten 19.1.2015 ja 20.1.2015 antamiensa takaussitoumusten perusteella velvollisia maksamaan G:lle myös muusta rahoituksesta johtuvan velan. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 8.25
Käräjäoikeuden ratkaisu vahingonkorvauksesta osakepääoman menettämisen vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli kyse siitä, että oliko kantaja ollut tietoinen X Oy:n osakepääoman menetyksestä ja oliko kantaja aktiivisesti seurannut X Oy:n tilinpäätöstietoja Suomen Asiakastieto Oy:n kautta. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, että olivatko vastaajat toimittaneet yhtiön tilinpäätöstietoja kantajalle ja voiko maksuviivästyksistä tehdä suoraan johtopäätöksiä yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja mihin saakka. Vielä asiassa oli kysymys osakepääoman menettämisen rekisteröinnin viivästymisen syy-yhteydestä kantajan vahinkoon sekä siitä, että milloin vastaajat olivat saaneet tietää osakepääoman menettämisestä. Vastaajien oli korvattava kantajalle aiheutunut vahinko, joka oli aiheutunut siitä, että vastaajat olivat laiminlyöneet tehdä osakepääoman menettämistä koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 7.48
Hovioikeus: 12 puun luvaton kaataminen oli ympäristön turmelemisen sijasta ympäristörikkomusHovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko A ja B kaadattaneet oikeudettomasti puita Kirkkonummen kunnan alueelta, montako puuta he olivat kaadattaneet syytteessä mainittuna tekoaikana ja oliko puiden kaataminen ollut omiaan aiheuttamaan vakavuudeltaan ympäristön pilaantumiseen rinnastettavaa muuttumista. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, olivatko A ja B saaneet puiden kaatamisesta rikoshyötyä ja oliko puiden kaatamisesta aiheutunut Kirkkonummen kunnalle vahinkoa. Alueen luonne, kaavamääräykset sekä aiemmat tapahtumat huomioon ottaen oli selvää, että A ja B olivat olleet tietoisia luvantarpeesta sekä siitä, että heidän menettelynsä oli ollut omiaan aiheuttamaan ympäristöolosuhteiden kiellettyä muuttumista. B:n ja A:n menettely oli siten ollut tahallista ja täytti ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Rikoslain 48 luvun 3 §:n mukaan rikoksentekijä on tuomittava ympäristörikkomuksesta, jos ympäristön turmeleminen, huomioon ottaen ympäristölle tai terveydelle aiheutetun vaaran tai vahingon vähäisyys taikka muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. A:n ja B:n kaatamat puut olivat kasvaneet kapealla kaistaleella tontin edessä, joten menettelyn vaikutukset koskevat suppeaa aluetta. Syyksiluettujen kaadettujen puiden määrä oli vain kaksitoista. Siten ympäristön huonontuminen oli ollut vähäistä ja tekoa voitiin pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. A ja B olivat sen vuoksi syyllistyneet ympäristön turmelemisen sijasta ympäristörikkomukseen. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 14.04
Hovioikeuden ratkaisu myyntisaatavan olemassaolosta, laskun oikeellisuudesta sekä perintä- ja oikeudenkäyntikuluistaKäräjäoikeus totesi kantajan vaatiman 3.027,20 euron myyntisaatavan perustelluksi. Kantajan tuolloin käytössä olleella päätoiminimellä varustettu lasku ei ollut vastaajan väittämällä tavalla virheellinen. Asiassa ei ollut syytä tuomita 40 euron vakiokorvausta suurempaa korvausta kantajan perintäkuluista. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. Hovioikeus ei tuomiollaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 2.11.2018) - Uutiset
2.11.2018 10.10
Hovioikeuden ratkaisu tutkintavangin yhteydenpidon rajoittamisestaKäräjäoikeus oli määrännyt kantelija A:n vangittavaksi ja hänen yhteydenpitoaan rajoitettavaksi siten, että A ei saanut esitutkinnan aikana pitää yhteyttä muihin kuin nimettyyn avustajaansa ja valvotusti äitiinsä. Käräjäoikeus oli sittemmin poistanut yhteydenpidon rajoituksen A:n äitiin ja muilta osin pysyttänyt aiemmin asettamansa yhteydenpidon rajoitukset voimassa, ottaen kuitenkin huomioon, että poliisi oli jo purkanut A:n ja tämän puolison yhteydenpitorajoituksia. Kysymys siitä, voitiinko tutkintavangin yhteydenpitoa muihin tutkintavankeihin rajoittaa yleisessä muodossa siten, että yhteydenpitorajoitus koski kaikkia muita samassa yksikössä säilytettävänä olevia tutkintavankeja. (Vailla lainvoimaa 2.11.2018) - Uutiset
1.11.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu luoton korosta, perintäkuluista ja tuomioistuimen tutkimisvelvollisuudestaAsiassa oli kysymys sopimusehtodirektiivin soveltamisalaan kuuluvista elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisistä vakiosopimusehdoista. Tuomioistuimen oli sen vuoksi arvioitava ehtojen kohtuuttomuutta viran puolesta. Luoton todellinen vuosikorko oli 394,88 prosenttia. Hovioikeus totesi, että kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevat vakiosopimusehdot kuuluvat sopimusehtodirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksen olennaisiin ehtoihin eikä niitä näin ollen voida tutkia viran puolesta, jos luottosopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästi. Tällaisia kulutusluotosta aiheutuvia luottokustannuksia koskevia sopimusehtoja ovat luottokorkoa koskevien ehtojen ohella myös nostopalkkiota koskevat sopimusehdot. Hovioikeus katsoi, että kuluttaja oli voinut sopimusehtojen perusteella ennen sopimuksen tekemistä riittävällä tavalla ymmärtää sitoumuksensa merkityksen ja siihen liittyvät velvollisuutensa. Yhtiön kulutusluottoehdot oli laadittu riittävän selkeästi ja ymmärrettävästi. Käräjäoikeudella ei siten ollut unionin oikeudesta johdettavaa oikeutta ja velvollisuutta viran puolesta tutkia luottokustannuksia koskevien ehtojen kohtuullisuutta. Koska asiassa ei ollut kysymys alle 2.000 euron suuruisesta luotosta, kuluttajansuojalaissa ei ole sellaisia luottokustannuksia koskevia pakottavia säännöksiä, joiden nojalla yhtiön esittämiä nostopalkkio- ja korkovaatimuksia olisi voitu pitää sillä tavoin selvästi perusteettomina, että ne olisi voitu hylätä tilanteessa, jossa vastaaja oli passiivinen. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut hyväksyä yhtiön pääomaa koskeva vaatimus kokonaan korkoineen yksipuolisella tuomiolla. Yhtiöllä oli oikeus vain 5 euron korvauksiin maksuvaatimuksista. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
31.10.2018 10.00
Hovioikeuden päätös lasten palauttamisesta RuotsiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko lasten äiti antanut suostumuksensa sille, että hänen ja lasten isän yhteiset yhteishuollossa olevat lapset A ja B muuttavat pysyvästi Ruotsista Suomeen isänsä luo asumaan, vai oliko isä luvattomasti vienyt lapset pois Ruotsista tai jättänyt palauttamatta lapset Ruotsiin. HO katsoi, että isä oli 19.6.2018 jälkeen jättänyt lapset palauttamatta Ruotsiin ilman äidin suostumusta. Lapset oli näin ollen määrättävä heti palautettavaksi Ruotsiin. Äidin avustajan palkkiota ei voitu korottaa oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n nojalla sillä perusteella, että osa työstä oli tehty ruotsiksi, kun Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Näin ollen AA:n vaatimus palkkion korottamisesta 20 prosentilla hylättiin. (Vailla lainvoimaa 31.10.2018) - Uutiset
30.10.2018 14.30
Hovioikeuden ratkaisu pääomalle maksettavasta viivästyskorosta ilman kantajan vaatimustaAsiassa oli kysymys kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kauppaa koskevan esisopimuksen perusteella maksetun ennakkomaksun palauttamista koskevasta riidasta. Asiassa oli ratkaistava, oliko käräjäoikeus tuominnut palautettavalle pääomalle maksettavan koron toisin kuin kantaja oli vaatinut. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, voitiinko viivästyskoron palauttamista koskeva vaatimus tutkia tässä oikeudenkäynnissä. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
30.10.2018 9.22
Hovioikeuden päätös velkojien yhdenvertaisesta kohtelusta maksuohjelmaa vahvistettaessaAsiassa oli B Oy:n valituksen johdosta kysymys siitä, loukkasiko KO:n vahvistama maksuohjelma B Oy:n yhdenvertaisuutta suhteessa samassa asemassa oleviin A:n muihin velkojiin ja oliko asiassa siten ollut edellytyksiä vahvistaa selvittäjän KO:lle esittämä 29.9.2017 päivätty maksuohjelmaehdotus, kun velkojen suhteelliset osuudet velallisen maksuvarasta oli ehdotuksessa laskettu siten, että B Oy:n saatavaan oli sisältynyt korko laskettuna velkajärjestelyn aloittamista edeltäneessä velkaselvittelyssä pyydettyyn saldopäivään 30.5.2017 saakka, kun taas joidenkin muiden velkojien saataviin oli sisältynyt myös saldopäivän ja maksuohjelman aloittamispäivän 10.7.2017 välillä kertyneitä korkoja. Asiassa oli lisäksi kysymys siitä, oliko KO:n vahvistamaa maksuohjelmaa pidettävä lainvastaisena myös sen vuoksi, että VJL 31 §:n 3 momentin mukaisia veloille viimesijaisesti maksettavia korkoja ei ollut merkitty maksuohjelmaan. HO katsoi, että KO:n päätös maksuohjelman vahvistamisesta A:n velkajärjestelyssä oli asiassa todetuilta osin virheellinen. Päätös oli näiltä osin kumottava ja asia palautettava KO:een maksuohjelmaan HO:n päätöksen edellyttämien tarkistusten tekemistä varten. (Vailla lainvoimaa 30.1.2018) - Uutiset
30.10.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu hotellitoimintaan vuokratun liikehuoneiston huonosta hoidosta ja sovintosopimuksen noudattamisestaY:n ja X Oy:n välillä oli ollut määräaikainen liikehuoneiston vuokrasopimus, joka oli päättynyt 31.12.2014. X Oy oli harjoittanut liikehuoneistossa hotellitoimintaa. Y ja X Oy olivat 29.9.2010 tehneet toisen oikeudenkäynnin yhteydessä sovintosopimuksen, jossa oli sovittu siitä, että X Oy tekee kustannuksellaan hotellikiinteistön 4. kerrokseen kokous- ja edustustilan. Asiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko X Oy vuokralaisena hoitanut vuokrakohdetta vuokrasopimuksen aikana huonosti tai sopimuksen vastaisesti tai muutoin tahallisesti tai huolimattomasti siten, että Y:lle oli vuokranantajana aiheutunut vahinkoa. Sovintosopimuksen osalta asiassa oli kyse siitä, oliko X Oy toiminut sopimuksen edellyttämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
30.10.2018 8.00
Hovioikeus korotti määräaikaisen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavaksi tuomittua korvaustaArvioidessaan asiassa mainittuja korvauksen korottamista vastaan ja sen puolesta puhuvia seikkoja kokonaisuudessaan, HO katsoi, että KO:n tuomitsemaa korvausta oli korotettava 2 kuukaudella siten, että A:lla oli oikeus 5 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, josta 3 kuukautta vastaava määrä oli korvausta hänelle aiheutuneesta aineettomasta vahingosta. (Vailla lainvoimaa 30.10.2018) - Uutiset
29.10.2018 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi kääpiövillakoiraa koskevan turvaamistoimihakemuksenHO katsoi, ettei valittajan (hakija KO:ssa) vetoamien seikkojen vuoksi A:n oikeus nyt puheena olevan koiran hallintaan ollut tullut sillä tavalla epävarmaksi, että valittaja olisi saattanut OK 7 luvun 2 §:ssä tai 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla todennäköiseksi, että hänellä olisi sanotuissa pykälissä tarkoitettu parempi tai jokin muu oikeus A:n hallinnassa ja osaomistuksessa olevaan koiraan. Edellytyksiä turvaamistoimen myöntämiselle ei näin ollen ollut. Koska vaade-edellytys ei täyttynyt, asiassa ei ollut tarvetta lausua muiden turvaamistoimen edellytysten täyttymisestä tai turvaamistoimen sisällöstä. Mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n ratkaisun lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
29.10.2018 11.15
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistön laatuvirheestä reklamoinnin määräajastaSovintoneuvotteluiden päättymisen ja kirjallisen reklamaation lähettämisen välillä aikaa oli kulunut puoli vuotta, joka oli hovioikeuden mukaan verrattain pitkä aika. Kysymyksessä oli asuinrakennus, jonka kaivosta ei tullut vettä. Virhe haittasi olennaisesti rakennuksen käyttämistä asumistarkoitukseen. Myyjät olivat olleet tietoisia siitä, ettei kiinteistölle tule riittävästi vettä ja ettei se niiltä osin ole sopimuksenmukainen, mutta he olivat jättäneet kertomatta sanotut tiedot ostajille kaupantekovaiheessa. Myyjille oli myös varattu mahdollisuus korjata kiinteistöä rasittava virhe. Tämän jälkeen ostajat olivat joutuneet selvittämään virheen korjaamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kääntymään oikeudellisen asiantuntijan puoleen. Reklamaatio oli tehty sanottu huomioon ottaen ajoissa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2018) - Uutiset
26.10.2018 13.33
Hovioikeus: Konkurssipesä ei ollut massavelkana vastuussa liikehuoneiston hoitovastikkeiden suorittamisestaKonkurssin jälkeen konkurssipesä ei ollut harjoittanut liikehuoneistossa liiketoimintaa, mutta aikaisemmin harjoitettuun liiketoimintaa liittyvää omaisuutta oli säilytetty huoneistossa. Kyse ei kuitenkaan ollut vuokrahuoneistosta eikä konkurssipesä näin ollen käyttänyt toisen omistamaa huoneistoa konkurssipesään kuuluvan omaisuuden varastona. Tässä suhteessa nyt kyseessä oleva tapaus eroaa siitä tilanteesta, josta oli ollut kysymys ratkaisussa KKO 1993:136. Tämän vuoksi tuossa ratkaisussa omaksuttuja periaatteita ei voitu soveltaa nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Käräjäoikeuden toteamin tavoin ratkaisun perustaksi oli otettava ratkaisussa KKO 2015:103 vahvistetut periaatteet. Kun konkurssipesä ei nyt ollut ryhtynyt mihinkään sellaisiin toimenpiteisiin osakkeisiin liittyvien oikeuksien hyödyntämiseksi, jotka eivät olisi kuuluneet konkurssipesän hoitoon, ei konkurssipesä myöskään tosiasiallisten toimenpiteidensä seurauksena ollut joutunut vastuuseen kanteessa tarkoitettujen hoitovastikkeiden suorittamisesta. Muussakaan lainsäädännössä ei ole säännöstä, jonka perusteella konkurssipesä olisi massavelkana vastuussa nyt kyseessä olevien hoitovastikkeiden suorittamisesta. (Vailla lainvoimaa 26.10.2018) - Uutiset
26.10.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta kilpailevan toiminnan ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomisen perusteellaA:n työsuhde oli purettu vetoamalla kilpailevan toiminnan harjoittamiseen ja lojaliteettivelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys sen arvioinnista, oliko A:n harjoittama toiminta laissa tarkoitettua kiellettyä kilpailevaa toimintaa ja oliko A:n menettely työsuhteessa ollut lojaliteettivelvoitteen vastaista. Kysymys myös siitä, oliko työsuhteen purkamiselle erittäin painavia syitä ja oliko purkaminen tapahtunut laissa säädetyssä määräajassa. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ollut kilpailevaa toimintaa hänen työnantajaansa B:hen nähden. HO katsoi, että A:n C Oy:ssä harjoittama toiminta oli ilmeisesti vahingoittanut B:tä. A:n työsuhteen päättämistä seurannut B:n kehitystyön viivästyminen ei ollut kuitenkaan aiheutunut kilpailevasta toiminnasta vaan A:n työsuhteen purkamisesta. HO totesi, että A ei ollut toiminnassaan välttänyt kaikkea, mikä olisi ollut ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. HO katsoi, että varoitusten antaminen B:ssä vuonna 2009 ei ollut muodostunut sellaiseksi käytännöksi, jonka perusteella myös A:lle olisi tullut antaa varoitus ennen työsuhteen purkamista. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perustelut ja johtopäätöksen purkamisoikeuden raukeamisen osalta. Työsuhteen purkaminen oli tapahtunut TSL 8 luvun 2 §:ssä säädetyssä määräajassa. (Vailla lainvoimaa 26.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 13.44
Hovioikeus palautti saneerausmenettelyasian käräjäoikeuteen siellä tapahtuneen menettelyvirheen vuoksiKäräjäoikeuden päätöksestä ilmenevät seikat viittasivat sinänsä vahvasti siihen, että saneerausmenettelyn aloittamiselle yhtiössä oli yrityssaneerauslain 7 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohdan mukaiset esteet. Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että kysymyksessä olevien velallisen moitittavaa käyttäytymistä koskevien esteperusteiden olemassaoloa harkittaessa velkojien suhtautumisella hakemukseen oli korostetun suuri merkitys. Hovioikeus katsoi, ettei sanottujen esteperusteiden olemassaoloa eikä velkojien suhtautumista hakemukseen voitu tässä tapauksessa pitää niin selvänä, että käräjäoikeus olisi voinut hylätä hakemuksen omasta aloitteestaan ilman, että joku velkojista olisi tehnyt estettä koskevan väitteen. Lisäksi hovioikeus totesi, ettei käräjäoikeuden olisi tullut hylätä hakemusta varaamatta yhtiölle tilaisuutta lausua käsitystään mahdollisten esteperusteiden olemassaolosta. Edellä esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että asian käsittelyssä käräjäoikeudessa on tapahtunut menettelyvirhe, minkä vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 13.05
Syyte ihmiskaupasta ei menestynyt hovioikeudessakaanHovioikeus katsoi, ettei O ollut A:sta riippuvaisessa asemassa tai turvattomassa tilassa. Koska pakkotyö tunnusmerkistötekijänä ei täyttynyt, tunnusmerkistö ei täyttynyt siltä osin, että A olisi syytteessä väitetyin tavoin värvännyt O:n pakkotyöhön. O oli voinut työsopimuksen purkautumisesta huolimatta jäädä Suomeen. O:lla oli työsopimuksensa purun jälkeen ollut myös mahdollisuus palata Egyptiin, sillä hänellä oli ollut käteisvaroja eikä O:kaan kertonut, että paluulle olisi ollut muutakaan estettä. Siten A ei myöskään ollut käyttänyt hyväkseen O:n A:sta riippuvaista asemaa ja turvatonta tilaa. Syyte ihmiskaupasta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 12.12
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi lähestymiskieltohakemuksenKäräjäoikeus oli määrännyt äiti A:n laajennettuun lähestymiskieltoon isä HB:n sekä yhteisten lasten VB:n ja CB:n suojaksi. Hovioikeus katsoi kuitenkin jääneen näyttämättä, että A olisi uhannut HB:tä tai heidän lapsiaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla rikoksella. HB ja lastensuojelun työntekijä L olivat voineet kokea A:n käytöksen aggressiivisena ja uhkaavana heidän riitaisuuksiensa vuoksi, mutta tämä ei vielä riittänyt objektiivisesti arvioiden osoittamaan sitä, että A tulisi tekemään HB:n tai heidän lastensa henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen. Asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioidessaan hovioikeus katsoi, että kysymys ei ollut A:n HB:hen tai lapsiin kohdistamasta rikoksella uhkailusta tai vakavasta häirinnästä. Lasten koulunkäyntiin puuttuminen marraskuussa 2017 puolsi lähestymiskiellon määräämistä, mutta yksittäisenä tapauksena se ei yksin eikä myöskään yhdessä asiassa esille tulleen A:n muun menettelyn kanssa riittänyt osoittamaan, että edellytykset lähestymiskieltoon määräämiselle olisivat olemassa. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi tekemään H, V tai CB:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään heitä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla, mikäli lähestymiskieltoa ei määrätä. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
25.10.2018 11.30
Hovioikeus: Yhtiö oli voinut järjestää lähihoitajan työn kokonaisuudessaan jaksotyöksiPääkäsittelyn toimittamista koskevan pyyntö hylättiin. Pääasian osalta HO totesi mm. että valittajan tekemä työ siltä osin kuin siinä oli ollut kyse asiakkaiden hygieniasta ja ravitsemuksesta huolehtimisesta vastasi sisällöltään kunnallisten kodinhoitajien ja kotiavustajien työtä ja vastasi sisällöltään asiassa kerrottua lain esitöissä olevaa kotitaloustyön määritelmää. Kyseiset valittajan työtehtävät lukeutuivat siten työaikalain 7 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittamaan kotitaloustyöhön. Edelleen KO:n tuomioon kirjatun valittajan itsensä samoin kuin myös muiden todistajien yhdensuuntaisten kertomusten mukaisesti valittajan tekemä työ oli selvästi sisältänyt enemmän TSL 7 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittamaa kotitaloustyötä kuin muuta kyseisen lainkohdan soveltamisalan ulkopuolella olevaa työtä. Siten pääasiallisen työn periaatteen mukaisesti yhtiö oli työnantajana voinut järjestää valittajan työn kokonaisuudessaan jaksotyöksi. KO:n tuomiota ei pääasian osalta muutettu. Valittaja vapautettiin velvollisuudesta korvata yhtiön KO:n korvattavaksi tuomitsemiin oikeudenkäyntikuluihin sisältynyt arvonlisävero. Valittaja oli asian hävinneenä osapuolena velvollinen OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n nojalla korvaamaan yhtiön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 25.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 13.33
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakkeenomistajan ilman yhtiön lupaa asentamasta terassilasituksestaHovioikeus katsoi muun muassa, että kuistin lasittaminen palvelee lähinnä A:n henkilökohtaisten asumistarpeiden toteutumista, sillä osakkaat vastaavat itse kuistin puhdistamisesta. Asiassa oli lisäksi riidatonta, ettei asunto-osakeyhtiön hallitus ollut antanut lupaa kuistin lasitukseen myöskään muille osakkaille. Yksistään se seikka, että sääolosuhteet saattavat ilmansuunnasta riippuen vaikuttaa eri tavoin lumen kasaantumiseen, ei tee osakkeenomistajien kohtelusta erilaista. Asunto-osakeyhtiö ei voi vaikuttaa sääolosuhteisiin, ja huoneistojen suunta oli määritetty jo rakentamisvaiheen yhteydessä ennen kuin asuntojen hallinta oli luovutettu eteenpäin. Siten mainitut seikat ja erityisesti yhdenvertaisuusperiaatteen lähtökohta ja tarkoitus huomioon ottaen yhtiökokouksen tai hallituksen päätös olla sallimatta terassilasituksia ei loukannut A:n ja muiden osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
24.10.2018 12.11
Hovioikeuskin jätti tutkimatta kanteen perintöomaisuuden palauttamisesta ennenaikaisenaKäräjäoikeus katsoi, että palautusvelvollisuuden oikeellisuus liittyy kysymykseen kuolinpesän osakasasemasta. Koska kuolinpesän osakasasemaa ei tässä vaiheessa ollut lainvoimaisesti selvitetty ja oli mahdollista, että jako oli oikean osakaspiirin suorittama, niin vaatimus jaetun perintöomaisuuden palauttamisesta oli ennenaikainen. Tästä syystä kanne oli tässä vaiheessa jätettävä tutkimatta. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 24.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 14.00
Hovioikeus katsoi asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi esteellisyyden vuoksiHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun ja perustelut siitä, että A ei ollut esteellinen päättämään yhtiökokouksessa hallituksen esteellisyydestä rakennusluvan hakemista koskevassa asiassa ja että B:t olivat puolestaan olleet esteellisiä päättämään edustajaksi valtuuttamisesta, sekä siitä että A ei ollut esteellinen päättämään edustajaksi valtuuttamisesta. Hovioikeus totesi, että mikäli B:t olisivat pidättyneet äänestämästä päätöksistä kohdassa 3, olisivat päätökset saaneet toisen sisällön, koska ainoa esteetön äänestäjä A oli yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan esittänyt yhtiökokoukselle hallituksen rakennuslupaa koskevan päätöksen kumoamista hallituksen esteellisyyden perusteella ja itsensä edustajaksi valtuuttamista. Esteellisyyttä koskeva menettelyvirhe oli siten vaikuttanut asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla päätösten sisältöön. Yhtiökokouksen päätöksiä kohdassa 3 oli näin ollen pidettävä pätemättöminä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 10.59
Hovioikeus ei tutkinut tuomiovirhekantelua asian lepäämään jättämistä koskevassa asiassaKantelijan mukaan käräjäoikeuden päätös loukkasi kantelijan perustuslain 21 §:n mukaista oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oli siten lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavissa oleva päätös, josta oli mahdollista kannella. Kyseessä oli oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen oikeudenkäyntivirhe, koska käräjäoikeuden päätös oli virheellinen. Oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 4 §:n mukaiset edellytykset asian lepäämään jättämiselle eivät olleet täyttyneet. Hovioikeus totesi muun muassa, että asian lepäämään jättämistä koskevassa ratkaisussa on kysymys asioiden tarkoituksenmukaisesta käsittelyjärjestyksestä ja siten sellaisesta tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon kuuluvasta menettelyllisestä ratkaisusta, joka ei päätöksessä todetun oikeuskäytännön valossa saavuta lain- ja oikeusvoimaa. Tutkittavana oleva kannevaatimus oli laadultaan sellainen, että asian jättämisestä lepäämään ei aiheudu lopullista oikeushyvien loukkausta, jonka vaaran vuoksi kantelu olisi tutkittava. Kantelija on kantajana molemmissa käräjäoikeudessa vireillä olevissa asioissa, jolloin kantelijalla on asioiden käsittelyn suhteen käytössään oikeussuojakeinoja, kuten esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 19 luvussa säädelty asian kiireelliseksi määrääminen. Ratkaisu asian lepäämään jättämisestä ei myöskään sido käräjäoikeutta siten, ettei asiaa olisi mahdollista arvioida uudelleen esimerkiksi olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Hovioikeus katsoi, että kantelun kohteena olevassa ratkaisussa ei ollut kysymys sellaisesta lainvoimaiseen tuomioon rinnastettavasta lopullisesta ratkaisusta, joka voitaisiin kantelusta oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n nojalla poistaa. Kantelu oli siten jätettävä tutkimatta. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 8.57
Hovioikeus hylkäsi syytteen salakatselusta - tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestäAsianomistajan kertomus ei yksin riittänyt näytöksi siitä, että vastaaja olisi menetellyt salakatselua koskevassa syytekohdassa kuvatulla tavalla. Näin ollen syyte salakatselusta ja sitä koskeva korvausvaatimus oli hylättävä. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. Vastaaja tuomittiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä 30 päiväsakon rangaistukseen ja korvaamaan asianomistajalle vahingonkorvauksena kärsimyksestä 2.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
23.10.2018 8.10
Hovioikeus puntaroi kumpi yhtä pätevistä asianajajista tuli määrätä pesänjakajaksiMolempia asianajajia oli pidettävä tehtävään yhtä pätevinä. Kokonaisarvostelussa tässä asiassa voitiin siten ottaa huomioon aikaprioriteettiperiaate ja myös syntyvien jakokustannusten määrä. Aikaprioriteettiperiaate puolsi asianajaja C:n määräämistä tehtävään. D:n tuntihinta oli edullisempi. Siten syntyvien jakokustannusten määrä puolsi D:n määräämistä tehtävään. Jakokustannusten määrää oli tässä asiassa pidettävä painavampana ratkaisuperusteena kuin aikaprioriteettiperiaatetta. Tällä perusteella D oli määrättävä pesänjakajan tehtävään. (Vailla lainvoimaa 23.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 15.00
Hovioikeuden ratkaisu palkkaeroistaYhtiön vasta HO:ssa esittämää seikkaa siitä, että palkkaeroja oli kavennettu myös yleiskorotusten yhteydessä, oli pidettävä yhtiön jo KO:ssa esittämän seikan eli työehtosopimuksesta riippumattomien palkkojen korottamisen tarkempana perusteluna. Kyse oli siten todistustosiseikasta, jota OK:n säännös 25:17 ei koskenut. Yhtiön yleiskorotuksista HO:ssa esittämä otettiin siten asiassa huomioon. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko asiassa syntynyt syrjintäolettama, kun yhtiö ei ollut antanut syyskuussa 2013 noin 10 prosentin palkankorotusta myös kantajille. Mikäli syrjintäolettama oli syntynyt, kysymys oli siitä, olivatko vanhojen työntekijöiden palkankorotukset muodostaneet pysyvän rakenteellisen palkkaeron, oliko yhtiö tasoittanut palkkaeroja ja oliko edelleen olemassa oleville palkkaeroille perusteltu syy. Asiassa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
22.10.2018 13.05
Hovioikeus arvioi lakiasiaintoimiston laskutustaHovioikeus totesi muun muassa, että yhtiö ei ollut antanut A:lle toimeksiannosta sovittaessa olennaisia tietoja jättäessään ilmoittamatta etukäteen toimeksiannon toteuttamistavan ja arvion kokonaishinnasta. A oli näin ollen antanut toimeksiannon riittämättömin tiedoin. (Vailla lainvoimaa 22.10.2018) - Uutiset
19.10.2018 15.32
Hovioikeuden päätös tuomioistuimen toimivallasta lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassaKeski-Suomen käräjäoikeudella oli ollut sekä Bryssel II a -asetuksen että Suomen lain mukaan toimivalta tutkia hakemus. Uusien todisteiden osalta HO totesi, että oikeuskäytännössä on katsottu, että indispositiivisissa riita-asioissa uusiin todisteisiin vetoamiseen tulee suhtautua sallivammin kuin dispositiivisissa asioissa. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
19.10.2018 15.00
Hovioikeuskin piti testamenttia pätemättömänäKysymys oli siitä, oliko I:n ja S:n keskinäinen testamentti julistettava pätemättömäksi, koska sitä ei ollut tehty laissa säädetyssä muodossa. Ottaen huomioon, ettei kumpikaan asiassa kuulluista testamentin todistajista ollut muistanut testamentin allekirjoittamista, ei I:n kertomusta tapahtumista voitu hänen testamentinsaajan asemansa vuoksi pitää riittävänä näyttönä siitä, että todistajat olisivat olleet PK 10 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla yhtaikaa läsnä testamenttia allekirjoitettaessa. Asiassa mainituilla ja muutoin KO:n tuomiossa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta muuttaa KO:n tuomiota ollut. (Vailla lainvoimaa 19.10.2018) - Uutiset
19.10.2018 8.46
Hovioikeus arvioi toimittajaan kohdistettujen pakkokeinojen edellytyksiä ja takavarikoidun aineiston hyödyntämistäHelsingin hovioikeus on tänään (19.10.) antamillaan ratkaisuilla pysyttänyt voimassa Helsingin KO:n päätökset, jotka koskivat Helsingin Sanomien toimittajaan kohdistettujen pakkokeinojen edellytyksiä sekä oikeutta tutkia ja hyödyntää erästä takavarikoidusta muistitikusta löytynyttä tiedostoa. KO oli katsonut lausumillaan perusteilla, että pakkokeinot olivat olleet laillisia ja että muistitikusta löytynyttä tiedostoa oli voitu hyödyntää. (KKO:ssa 28.1.2019, VL:2019-8. Ks. KKO:2019:67 ja KKO:2019:112) - Uutiset
17.10.2018 11.00
Hovioikeus: Liitosta eronneeksi katsotulle asianajajalle voitiin antaa ehdollinen varoitusValvontalautakunta oli katsonut esitetyn selvityksen perusteella, että AA oli lähettänyt kantelijalle sähköpostin, jolla hän oli velkonut ilmeisen perusteetonta saatavaa ja joka oli ollut sisällöltään epäasiallinen ja uhkaileva. Valvontalautakunta oli todennut, että AA oli menetellyt vastoin hyvää asianajajatapaa. AA olisi ansainnut saada menettelystään varoituksen, mikäli hän olisi ollut edelleen Suomen Asianajajaliiton jäsen. (Vailla lainvoimaa 17.10.2018) - Uutiset
16.10.2018 15.30
Tietojärjestelmien häirinnöistä ehdollisia vankeusrangaistuksia - syyttäjä perui valituksensa hovioikeudessaHelsingin KO antoi 5. joulukuuta 2017 tuomion koskien kahteen mediayhtiöön (Alma Media Oy ja MTV Oy) ja Viestintävirastoon vuonna 2013 sekä eräisiin suomalaisiin (Aktia Pankki Oyj, Danske Bank Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj sekä OP Palvelut Oy) pankkeihin ja Viestintävirastoon vuodenvaihteessa 2014–2015 kohdistettuja palvelunestohyökkäyksiä ja niihin liittyneitä kiristyksen yrityksiä. KO tuomitsi tekoaikaan alle 18-vuotiaan A:n 1 vuoden ja 4 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A:lle määrättiin ehdollisen vankeusrangaistuksen lisäksi 50 tuntia yhdyskuntapalvelua. KO tuomitsi lisäksi tekoaikaan alle 18-vuotiaan B:n 3 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syyttäjä perui valituksensa HO:ssa. - Uutiset
16.10.2018 15.05
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, että siitä huolimatta, että lapsen isän olosuhteissa oli tapahtunut kahden lapsen elatusvelvollisuuden kasvamisen myötä olennainen muutos hänen aikaisempaan vuoden 2012 marraskuun tilanteeseen verrattuna, asiassa oli kuitenkin jäänyt näyttämättä, että tällä muutoksella olisi ollut olennaista vaikutusta isän elatuskykyyn hänen tämän hetkiset tulonsa huomioon ottaen. Isän olosuhteissa tapahtuneilla muutoksilla ei ollut näytetty olevan vaikutusta hänen lapselle aikaisemmin maksettavaksi määrätyn elatusavun suuruuteen. Elatusapu oli kohtuullinen isän elatuskykyyn ja lapsen elatuksen tarpeeseen nähden. Näin ollen KO:n valituksenalainen tuomio tuli kumota ja isän vaatimus elatusavun muuttamisesta oli hylättävä. HO alensi OK 21 luvun 8 b §:n nojalla isän oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden KO:n osalta siten, ettei korvausvelvollisuutta määrätty. Kulujen korvausvelvollisuutta ei ollut HO:ssa aihetta viran puolesta alentaa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2018) - Uutiset
16.10.2018 11.12
Hovioikeus hylkäsi välitystuomion kumoamisesta tehdyn valituksenAsiassa oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko F Cooperation Ltd:n ja V1 Ltd:n välisen 6.6.2009 allekirjoitetun lainasopimuksen välityslauseke korvattu osapuolten 26.8.2009 ja 29.3.2012 laatimissa vakuussopimuksissa (Deed of Hypothecation) ja 29.3.2012 laatimassa Security Trustee Agreement -sopimuksessa olleilla oikeuspaikkalausekkeilla, joiden mukaan sopimuksia koskevat erimielisyydet ratkaistaan Chennain tuomioistuimissa Intiassa, ja oliko välimies ylittänyt toimivaltansa käsitellessään asian. Toiseksi kysymys oli siitä, oliko V2 Ltd:n tullut antamansa takaussitoumuksen perusteella 6.6.2009 tehdyssä lainasopimuksessa olleen välityslausekkeen sitomaksi. HO katsoi, ettei asiassa ollut perusteita kumota välitystuomiota. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut aihetta muuttaa. (KKO: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
16.10.2018 8.00
Hovioikeus arvioi VJL 10 §:n 7-kohdan esteperustetta toisin kuin käräjäoikeusA:n velkaantumista oli pidettävä hänen tuloihinsa nähden ylimitoitettuna. A:n työttömyys oli kestänyt kaksi kuukautta vuonna 2011. Kyseisen lyhytaikaisen työttömyyden ja siitä seuranneen tulojen alenemisen ei kuitenkaan voitu katsoa aiheuttaneen tarvetta velkaantua asiassa mainituin tavoin vuosina 2012-2015. Ottaen lisäksi huomioon, että velat oli A:n mukaan käytetty isoon autolainaan sekä kalliin vuokra-asunnon rahoittamiseen kyse ei enää ollut voinut olla peruselintarpeiden tyydyttämisestä. A:n oli täytynyt uutta velkaa ottaessaan käsittää, ettei hänellä ole mahdollisuuksia maksaa velkaa takaisin ja ettei hänen maksukyvyssään ole odotettavissa muutosta parempaan. Velkaantumiseen johtaneita toimia voitiin näin ollen kokonaisuutena arvioiden pitää piittaamattomina ja vastuuttomina ja velkajärjestelylle oli edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu este. KO:n päätös maksuohjelman vahvistamisesta kumottiin. (Vailla lainvoimaa 16.10.2018) - Uutiset
15.10.2018 16.00
Hovioikeus hylkäsi elatusapuriidan tuomarista tehdyn esteellisyysväitteenLapsen isä oli katsonut esteellisyyden muodostuneen osaksi siitä, että, tuomari oli asian pääkäsittelyssä esittänyt hänelle kysymyksiä ja näkemyksiä, joiden luonteesta ja esittämistavasta oli voinut päätellä, että tuomarille oli syntynyt ennakkokäsitys tai -asenne asiassa ja että tuomari tulee hylkäämään kanteen. HO hylkäsi väitteen. - Uutiset
15.10.2018 13.56
Asianmukainen käännös rikostuomiosta puuttui - hovioikeus palautti menetetyn määräajanRikosasian vastaajan kirjoituksen perusteella voitiin pitää ilmeisenä, ettei hänellä ollut todellisuudessa ollut oikeuksiensa valvomiseksi riittävää tietoa muutoksenhaun tekemiseksi tarpeellisista määräajoista ja että tämä oli johtunut siitä, ettei hänellä ollut ollut asianmukaista käännöstä tuomiosta ja muutoksenhakuohjeista äidinkielellään. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
15.10.2018 13.00
Hovioikeuden päätös avustajan palkkiosta ja pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessaKoska kyse oli oikeudellisesta arvioinnista, OTM:n henkilökohtainen kuuleminen asian selvittämiseksi ei ollut tarpeen eivätkä myöskään asian laatu ja merkitys hänen kannaltaan edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Näin ollen pääkäsittelyn toimittaminen oli selvästi tarpeetonta. HO katsoi, että OTM:n laskuttamat toimenpiteet olivat sinänsä olleet tarpeellisia asiassa. Oikeusapulain 17 §:n ja palkkioasetuksen 4 §:n mukaan palkkion tulee kuitenkin olla kohtuullinen asian laatuun ja laajuuteen nähden. HO katsoi, että OTM:lle voitiin maksaa lisää palkkiota viideltä tunnilta vähennettynä A:n omavastuuosuudella. OTM:n palkkiovaatimus HO:sta hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
15.10.2018 11.00
Hovioikeus: Edellytyksiä rangaistusmääräyksen antamiseen ei ollut vastaajan suostumuksen pätemättömyyden vuoksiHO katsoi asiassa selvitetyksi, että vastaajalla oli ollut käytössään skitsofrenian hoitoon tarkoitettu lääke, jota hän ei ollut saanut otettua normaaliin tapaan poliisin otettua hänet yöksi kiinni. HO piti uskottavana vastaajan kertomusta siitä, että valvotun yön ja lääkkeiden ottamatta jäämisen johdosta hän ei ollut ollut aamulla sellaisessa tilassa, että hänen suostumuksensa voitiin katsoa olevan pätevä. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 14.27
Hovioikeus piti muuntorangaistuksen määräämistä elinsiirtojonossa olevalle kohtuuttomanaKun otettiin huomioon valittajan taloudellisesta ja terveydellisestä tilanteesta lausuma ilmeistä oli, että sakkojen maksamatta jääminen oli johtunut ennemminkin hänen maksukyvyttömyydestään kuin maksuhaluttomuudestaan. Tämä ja erityisesti valittajan terveydellinen tilanne huomioon ottaen muuntorangaistusta oli pidettävä kohtuuttomana. KO:n päätös kumottiin. Muuntorangaistusvaatimus hylättiin. Vaatimuksessa mainittua yhteensä 1 527,44 euron päiväsakon sijasta ei määrätty muuntorangaistusta. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
11.10.2018 11.14
Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa henkilöön liittyvällä perusteella irtisanotulle työntekijälleKO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko irtisanomiseen ollut henkilöön liittyvä asiallinen ja painava syy ja oliko irtisanominen toimitettu kohtuullisessa ajassa siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon irtisanomisen perusteesta. Työntekijän kanne oli hylätty ja työntekijä velvoitettu suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 25 000 euroa. (Huom! Ks. KKO:2019:77, 16.9.2019: HO:n olisi tullut myöntää työntekijälle jatkokäsittelylupa muutos- ja ennakkopäätösperusteella. Asia palautettiin Helsingin HO:een.) - Uutiset
10.10.2018 12.11
Hovioikeus arvioi konkurssiin asettamisen edellytyksiä samoin kuin käräjäoikeusSaatavan selvä ja riidaton määrä oli sekä velkojan että velallisen mukaan noin 11.500 euroa, joten kyseessä ei ollut lain tarkoittama vähäinen saatava. Määrä ei ollut vähäinen sinäkään tapauksessa, että yhtiön ilmoittama ”veronpalautussaatavan” määrä noin 3.700 euroa pitäisi paikkaansa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2018) - Uutiset
10.10.2018 10.15
Hovioikeuskaan ei määrännyt elatusapua suoritettavaksi taannehtivastiAsiassa ei ollut sellaisia erityisen painavia syitä, joiden perusteella elatusapua olisi tullut määrätä suoritettavaksi taannehtivasti ajalta ennen kanteen vireille panoa. Asianajajalla oli oikeus saada A:n avustamisesta palkkio vaatimustensa mukaisesti lukuun ottamatta toimenpiteitä, jotka hän oli käyttänyt oman valtuutuksensa selvittämiseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2018) - Uutiset
10.10.2018 8.54
Hovioikeus myönsi käräjäoikeuden tavoin luvan kiinteistön myyntiin perinnönjaossaHovioikeus totesi, että ilman lain tukea pesänjakaja ei voi velvoittaa toista osakasta suostumaan mainitun kaltaiseen lunastamiseen vastoin tämän tahtoa. Pesänjakaja oli esittänyt selvityksen siitä, ettei jakoa tässä tapauksessa saada toimitetuksi muutoin kuin myymällä pesänjakajan hakemuksessa tarkoitettu omaisuus. B:n pesänjakajan myyntilupahakemuksen puoltamista ei voitu pitää A:n tarkoittamana luopumisena oikeudesta olla suostumatta valituksessa tarkoitettuun lunastusmenettelyyn. Osakas voi ostaa jäämistöön kuuluvan kiinteistön tarjoamalla siitä muita ostajaehdokkaita korkeamman hinnan. Pesänjakajan toimeenpanemassa myynnissä ostotarjouksen tekijänä voi siis olla myös A. Käypä hinta selviää tällöin sitovien ostotarjousten perusteella eikä väistämättä epävarmojen arviolausuntojen tai pesänjakajan vahvistaman arvon perusteella. Tilanne, jossa A ostaa kyseisen tilan, johtaa samaan tilanteeseen kuin jos hän lunastaisi B:n osuuden vaatimallaan tavalla poislukien se epävarma tilanne, että lunastuksessa hinta olisi pesänjakajan määräämä ja arvioihin perustuva. (Vailla lainvoimaa 10.10.2018) - Uutiset
9.10.2018 13.14
Hovioikeus arvioi syytteenmuutosta huumausainerikoksessaAsiassa jäi arvioitavaksi, oliko syytteen teonkuvaus sisältänyt A:n myöntämän menettelyn huumausaineiden hallussapitämisestä ja levittämisestä, ja voitiinko A tuomita tältä osin rangaistukseen huumausainerikoksesta kyseisen 1 kohdan tarkennetun teonkuvauksen, tai toissijaisesti kokonaan uuden rangaistusvaatimuksen perusteella. A oli voinut puolustuksessaan vastata jo alkuperäisestä syytteestä ilmenevään tekotapaan eli levittämiseen ja hallussapitoon sekä huumausaineen laatuun ja määrään. Tältä osin tarkennettu teonkuvaus ei ollut vaarantanut A:n puolustautumismahdollisuuksia. A:n menettelyä arvioitaessa tablettien alkuperällä ei ollut sellaista merkitystä, jonka perusteella teon olisi katsottava muuttuneen toiseksi kuin mitä rangaistusvaatimuksessa tarkoitettiin. Syytettä oli siten mahdollista tarkentaa syyttäjän vaatimalla tavalla. A oli syyllistynyt syytteen tarkennetusta teonkuvauksesta ilmenevään huumausainerikokseen, minkä menettelyn hän oli myöntänyt oikeaksi. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
9.10.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu väärennyksestä ja petoksesta kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden kaupassaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin katsomaan, ettei kauppakirjassa oleva B:n allekirjoitus ole B:n itsensä merkitsemä. Esitetty selvitys ei myöskään osoittanut, että B olisi antanut kenellekään lupaa allekirjoittaa kauppakirjaa puolestaan. Näin ollen kauppakirja oli ollut väärennysrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla väärä. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A oli, esittäessään väärän kauppakirjan kiinteistöyhtiölle syyttäjän hovioikeudessa täsmentämin tavoin, syyllistynyt 1 kohdan osalta väärennykseen ja 2 kohdan osalta petokseen. Ottaen huomioon tavoitellun hyödyn ja kiinteistöosakeyhtiölle aiheutuneen vahingon määrä sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus A:n syyksi luetuista rikoksista. Hovioikeus tuomitsi A:n yhteiseen 65 päivän ehdolliseen vankeuteen. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 16.00
Hovioikeuden ratkaisu huumausainerikoksen valmistelusta – glysidihapon tilaamisesta 30 päivää ehdollista vankeuttaTulli oli takavarikoinut A:lle osoitetun lähetyksen, joka oli sisältänyt 1.028 grammaa BMK glysidihappoa. Hovioikeus katsoi A:n syyllistyneen huumausainerikoksen valmisteluun, kun asiassa tuli näytetyksi, että hän oli tilannut aineen tarkoituksenaan valmistaa siitä amfetamiinia tai metamfetamiinia. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi asianajajan esteellisyydestä tehdyn väitteenKysymys oli siitä, oliko AA tullut esteelliseksi toimimaan K-rakennushanketta koskevassa, KO:sa vireillä olevassa riita-asiassa K:n vastapuolena olevan kantaja D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä sillä perusteella, että AA:n kanssa samassa asianajotoimistossa työskennellyt asianajaja I ja K olivat helmikuussa 2009 neuvotelleet keskenään. K:n mukaan neuvottelu oli koskenut K-rakennushankkeen loppuun rakentamiseen liittyvää oikeudellista neuvontaa. AA:n mukaan K ei ollut ollut tuolloin tai muutoinkaan saman asianajotoimiston asiakkaana. K oli puolestaan katsonut olleensa asianajotoimiston asiakkaana AA:n esteellisyyteen johtavalla tavalla. HO totesi, ettei asiassa esitetty selvitys osoittanut, että K:n ja I:n välillä oli missään vaiheessa ollut asianajotoimeksiantoa koskevaa sopimusta. K:n ei ollut näytetty olleen muutoinkaan AA:n edustaman asianajotoimiston asiakkaana. B ei ollut asianosaisena KO:ssa vireillä olevassa riita-asiassa. Tämän vuoksi ja ottaen huomioon myös asiassa kerrottu muu selvitys, HO katsoi, ettei AA:ta ollut pidettävä esteellisenä hoitamaan nyt kysymyksessä olevaa riita-asiaa D A/S, Suomen sivuliikkeen asiamiehenä. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 9.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan väliaikaista turvaamistointa koskevassa asiassaHakemuksen kohteena oleva ratkaisu oli annettu KO:n kansliassa 2.5.2018. Yhtiö oli hakemuksessaan todennut, ettei se ollut saanut tietoa päätöksestä tai sen antamisesta ennen kuin 24.5.2018. Asiakirjoista ja käräjätuomarin lausunnosta ilmenevät seikat huomioon ottaen tätä yhtiön ilmoitusta ei ollut aihetta epäillä. KO ei ollut ilmoittanut yhtiölle päätöksen antamisesta. Yhtiöllä ei siten ollut ollut mahdollisuutta ilmoittaa ratkaisuun tyytymättömyyttä määräajassa. HO katsoi, että yhtiö oli esittänyt erittäin painavia syitä määräajan palauttamiselle tyytymättömyyden ilmoittamista varten. (Vailla lainvoimaa 5.10.2018)