Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.4.2019 8.51
Hovioikeus pohti miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvätHovioikeudessa oli kysymys siitä, miten lasten elatuksen tarve ja vanhempien elatuskyky määräytyvät. Isän OR:n elatuskykyä laskettaessa riitaista oli se, otetaanko lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon hänen elatuskykyään määrättäessä. Äidin MS:n elatuskyvyn määräytymisen osalta riitaista oli se, onko MS:llä ollut hyväksyttävä peruste alhaisemmalle tulotasolle osittaisen hoitovapaan aikana. Lasten elatuksen määräytymisen osalta riitaista oli se, onko NR:n terveydenhoitokulut otettava huomioon. Lisäksi riitaista oli se, onko OR:llä oikeus tehdä luonapitoöiden perusteella vähennys elatusavusta. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019) - Uutiset
3.4.2019 15.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän laajennetun lähestymiskiellonAsiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A olisi häirinnyt B:tä niin, että selvityksen perusteella voitaisiin olettaa, että A tulisi tekemään B:tä kohtaan lähestymiskieltolain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tai että hän tulisi muulla tavoin vakavasti häiritsemään B:tä lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla. Käräjäoikeuden määräämä lähestymiskielto oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
3.4.2019 12.26
Hovioikeus arvioi rahanpesun ja kätkemisrikoksen rajanvetoaA oli vastaanottanut anastettua omaisuutta ne anastaneelta henkilöltä säilyttääkseen niitä asunnossaan. Molemmat olivat yksityishenkilöitä. Syyttäjä ei esittänyt selvitystä siitä, että omaisuuden siirto A:lle olisi jollain tavalla vaikuttanut heikentävästi mahdollisuuksiin tunnistaa sen alkuperä ja epäillä sitä anastetuksi. Kysymys ei ollut sen vuoksi rahanpesusta. Ottaen huomioon omaisuuden saannosta sekä A:n haltuunsa saaman omaisuuden määrästä ja laadusta saatu selvitys hovioikeus katsoi, ettei ollut syytä päätyä tahallisuuden arvioinnissa eri johtopäätökseen kuin käräjäoikeus. A oli menettelyllään syyllistynyt kätkemisrikokseen. (Vailla lainvoimaa 3.4.2019) - Uutiset
2.4.2019 15.00
Hovioikeus: Myyjä syrji niqab-asuun pukeutunutta naista uskonnon perusteellaVastaaja oli elinkeinotoiminnassa ilman hyväksyttävää syytä jättänyt palvelematta A:ta yleisesti noudatettavilla ehdoilla sekä asettanut tämän ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan uskonnon perusteella. Vastaaja oli syyllistynyt siihen rikokseen, mistä syyttäjä oli hänelle vaatinut rangaistusta muutoin, mutta hän ei ollut pyytänyt A:ta poistumaan liikkeestä. Vastaaja tuomittiin syrjinnästä 35 päiväsakon rangaistukseen. KO:n tuomiota ei muutettu lainkohtia lukuun ottamatta. (Vailla lainvoimaa 2.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 12.52
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa huomautus tekijänoikeuskirjeasiassaValvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen tapaohjeiden kohtien 3.5 ja 4.1 vastaisesti, kun hän oli käyttänyt yhden päämiehensä puolesta tekijänoikeuslain 60 a §:n perusteella markkinaoikeuteen tekemällään hakemuksella saamansa teleliittymän haltijatietoja hyväkseen myös toisten päämiestensä asian ajamisessa. Valvontalautakunnan mukaan tekijänoikeuslain 60 a §:n mukainen lupa oli yksittäistapauksellinen ja yhteystietojen luovutus oli sidottu tekijänoikeuden haltijana olevan hakijan oikeuksien loukkaamiseen. A:n oli katsottu menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti käyttäessään yhteystietoja tekijänoikeuslaissa ja markkinaoikeuden ratkaisussa määrätyn vastaisesti. A:n ei katsottu rikkoneen asianajajan salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta tai henkilötietolakia. Hovioikeus totesi kuitenkin, että A:n menettelyn johdosta markkinaoikeus ei voinut arvioida, olisiko yhteystietoja määrätty luovutettavaksi merkittävyyskynnyksen ylittymisen vuoksi A:n niiden päämiesten osalta, jotka eivät olleet olleet asiassa hakijoina. Valvontalautakunta oli voinut sille kuuluvan harkintavallan puitteissa päätyä tulkintaan, jonka mukaan asianajajan lojaalisuusvelvoite päämiestään kohtaan tai velvollisuus välttää tarpeettomien kustannusten aiheuttamista myös vastapuolelle eivät anna aihetta arvioida asiaa toisin, ja että A oli valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevillä perusteilla menetellyt hyvän asianajajatavan vastaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
1.4.2019 10.10
Hovioikeus: Saneerausmenettelyä voitiin jatkaa esteperusteista huolimattaArvioitaessa sitä, onko yhtiön saneerausmenettelyn jatkamiselle esteestä huolimatta olemassa erityisiä vastasyitä, tulee ottaa huomioon saneerauslain tarkoitus. Lain tarkoituksena on sen 1 §:n mukaan saneerausmenettelyn avulla tervehdyttää taloudellisissa vaikeuksissa olevan velallisen jatkamiskelpoinen yritystoiminta. Tässä tapauksessa yhtiö oli esitetyn selvityksen mukaan tervehdytettävissä saneerausohjelmalla ja siten jatkamiskelpoinen. Arvioidessaan kokonaisuudessaan saneerausmenettelyn jatkamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja, hovioikeus päätyi erityisten vastasyiden osalta samaan johtopäätökseen kuin käräjäoikeus. Yhtiön saneerausmenettelylle oli saneerauslain 7 §:n 2 momentin 1 kohdan esteperusteesta huolimatta erityiset vastasyyt, joiden perusteella saneerausmenettelyä voidaan jatkaa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2019) - Uutiset
28.3.2019 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion kiinteistöriidassa – hinnanalennusta 10.000 euroaKaupan kohteena oli ollut vuokraoikeus tonttiin ja sillä sijaitsevat asuinpintaalaltaan runsaan 100 neliömetrin omakotitalo ja alaltaan 10,5 neliömetrin kylmä varasto. Kauppahinta oli ollut 185.000 euroa. Kaupantekohetkellä kysymys oli ollut 37 vuotta vanhasta kiinteistöstä. Tähän nähden varaston osalta vaaditut korjauskustannukset olivat olleet varsin huomattavat suhteessa siihen, mikä varaston osuus oli voinut olla kokonaiskauppahinnasta. Tämän vuoksi hinnanalennuksen määrää arvioitaessa perusteeksi ei voitu tässä tapauksessa ottaa korjauskustannuksia. Määräämällä hinnanalennuksen maakaaren 2 luvun 31 §:n 1 momentin mukaisesti vähentämällä sovitusta kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.3.2019) - Uutiset
28.3.2019 12.10
Hovioikeuden tuomio Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:hin liittyvässä arvopaperimarkkinarikosasiassaHelsingin hovioikeus antoi 28. maaliskuuta tuomion Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n (nyk. Ahtium Oyj:n konkurssipesä) johtotehtävissä toimineita henkilöitä koskevassa rikosasiassa, jossa oli kysymys arvopaperimarkkinoita koskevista tiedottamisrikoksista sekä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä. (KKO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa 15.10.2019) - Uutiset
27.3.2019 9.11
Hovioikeus: Starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen aseHovioikeus katsoi, että A:n hallussaan pitämä starttipistooli oli ampuma-aselain mukaan luvanvarainen ase, jonka luvaton hallussapito on rangaistavaa. Menettelyn lainvastaisuus ilmenee riittävän täsmällisesti laista. (Vailla lainvoimaa 27.3.2019) - Uutiset
26.3.2019 14.59
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden tuomionKäräjäoikeus oli A:n poissaollessa käsitellyt ja ratkaissut tätä vastaan nostetun syytteen siitä huolimatta, että käräjäoikeus oli A:n haastaessaan pitänyt tämän henkilökohtaista läsnäoloa tarpeellisena. Asiassa oli siten tapahtunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu oikeudenkäyntivirhe. Sen vuoksi käräjäoikeuden tuomio oli poistettava ja asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 26.3.2019) - Uutiset
26.3.2019 9.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus piti avopuolisoaan pahoinpidelleen miehen tekoa törkeänäKoska syyksilukemista oli ankaroitettu, KO:n vastaajalle tuomitsemaa yhteistä vankeusrangaistusta oli vastaavasti korotettava. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajalle oli KO:n tuomiosta ilmenevät kohtuullistavat tuomiot sekä koventamisperusteen soveltaminen huomioon ottaen yhteinen 1 v ja 6 kk ehdoton vankeusrangaistus. Oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus henkisestä kärsimyksestä oli 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.3.2019) - Uutiset
25.3.2019 10.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei määrännyt liiketoimintakieltoa kirjanpitorikoksessaKokonaisarvioinnissa vahingollisena pitämistä vastaan puhui se, että A ei ollut aikaisemmin syyllistynyt liiketoiminnassa rikolliseen menettelyyn eikä asiassa esitetty selvitystä, jonka perusteella hänen voitaisiin arvioida jatkavan rikollista menettelyään. Teoilla ei myöskään ollut suunnitelmallisesti tavoiteltu taloudellista etua. Näillä perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että A:n toimintaa ei ollut kokonaisuutena arvioiden pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka terveen ja toimivan kilpailun kannalta vahingollisena. Tämän vuoksi A:ta ei määrätty liiketoimintakieltoon. (Vailla lainvoimaa 25.3.2019) - Uutiset
22.3.2019 16.00
Hovioikeus arvioi tahallisuutta ja murhan tunnusmerkistöä sekä mittasi rangaistustaTeko oli jäänyt yritykseksi siitä A:sta riippumattomasta sattumanvaraisesta seikasta, että TS oli ollut hereillä ja lähtenyt makuuhuoneestaan juuri ennen palon sytyttämistä. Hovioikeus katsoi asiassa tulleen näytetyksi, että A on tahallaan yrittänyt aiheuttaa TS:n kuoleman. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin A:n syyllistyneen kohdassa 8 syytteen teonkuvauksen mukaisesti murhan yritykseen. A:n oli täytynyt ymmärtää tai pitää varsin todennäköisenä, että myös ES oli ollut tapahtuma-aikaan kotona. ES:n huone oli sijainnut ulko-oven läheisyydessä vastakkaisella puolella palon sytyttämispaikkaa ja tämä seikka oli ollut A:n tiedossa. Näissä olosuhteissa A oli voinut pitää todennäköisempänä sitä, että ES nukkuessaankin herää ovikellon soittoon ja palohälyttimen ääneen ja pääsee poistumaan talosta, kuin sitä, että ES ei jostain syystä heräisi ja kuolisi mahdolliseen häkämyrkytykseen. Hovioikeus katsoi, että ES:n osalta tahallisuus henkirikokseen ei tullut näytetyksi. A:n oli kuitenkin tullut ymmärtää, että tulipalon sytyttäminen voi vahingoittaa ES:n terveyttä kuten todellisuudessa oli käynytkin tämän hengitettyä savua. A oli siten menettelyllään vahingoittanut ES:n terveyttä aiheuttaen S:lle kipua ja hengitysvaikeuksia ja syyllistynyt kohdan 7 toissijaisen syytteen teonkuvauksen mukaisesti pahoinpitelyyn. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
22.3.2019 13.30
Hovioikeus arvioi sijaistiedoksiannon ja konkurssiin asettamisen edellytyksiäHovioikeus katsoi tiedoksiantotodistuksen liitteenä olevan haastemiehen selvityksen perusteella, että oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:n mukaiset edellytykset sijaistiedoksiannon käyttämiselle olivat täyttyneet. Yhtiön edustajia oli tavoiteltu sekä yhtiön osoitteesta että selvitysmiehen osoitteista. Jäljennös hakemuksesta ja lausumapyynnöstä oli toimitettu poliisille ja lisäksi postitse tiedoksi ainoalle kaupparekisteristä ilmenevälle yhtiön edustajalle. Sijaistiedoksiannon osalta oli siten menetelty lain edellyttämällä tavalla.
Koska velallinen ei vastustanut konkurssihakemusta ja sitä oli pidettävä konkurssilain 2 luvun 3 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella maksukyvyttömänä, yhtiö oli voitu asettaa konkurssiin. (Vailla lainvoimaa 22.3.2019) - Uutiset
21.3.2019 12.25
Hovioikeuden ratkaisu koiran takavarikoinnistaKoiran takavarikointi ei ollut enää voimassa. Takavarikko oli päättynyt, kun poliisi oli eläinsuojelulain nojalla luovuttanut koiran edelleen. Hovioikeus katsoi, ettei takavarikko nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa merkinnyt sellaista puuttumista henkilön perusoikeuksiin, että A:lla olisi oikeus saada takavarikkoa koskevan ratkaisun laillisuus tutkittavaksi siitä huolimatta, ettei ratkaisun lopputuloksen muuttaminen sellaisenaan johda koiran palauttamiseen A:n ilmoittamalle koiran omistajalle eli isälleen. Koska takavarikko ei ollut voimassa asiaa käräjäoikeudessa käsiteltäessä, ei myöskään käräjäoikeuden olisi tullut lausua takavarikon voimassaolosta, vaan vaatimus olisi tullut jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 21.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 11.44
Hovioikeus arvioi tuomarin esteellisyyttä – tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttäHallituksen esityksen mukaan (HE 78/2000 vp s. 42 ja 47) aktiivinen tai tiukkakaan prosessinjohto ei sinänsä aiheuta esteellisyyttä. Päinvastoin oikeudenkäymiskaaren säännökset edellyttävät tuomarilta juuri tällaista menettelyä perusteellisen oikeudenkäynnin aikaansaamiseksi. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä. Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa. Korkein oikeus on tämän osalta ratkaisussaan (KKO 2010:78, kohta 16) todennut, että erityistä huomiota on kiinnitettävä periaatteeseen, jonka mukaan ulkopuoliselle henkilölle ei saa objektiivisesti arvioiden syntyä perusteltua epäilyä tuomarin puolueettomuudesta. Asiassa ei ilmennyt perusteita muuttaa käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta. Käräjätuomaria ei ollut siten pidettävä esteellisenä eikä perusteita asian palauttamiselle käräjäoikeuteen ollut. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
20.3.2019 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta - Norjan maksamat lapsilisätSuomalaisen tuomioistuimen toimivallan osalta HO katsoi, ettei estettä antaa haaste vastaajalle tiedoksi ollut ja että KO oli voinut ottaa syytteen tutkittavaksi. Perustetta sille, että esitutkinta-aineisto olisi ollut määrättävä hyödyntämiskieltoon, ei myöskään ollut. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja RL 36 luvun 1 §:n 1 momentissa rangaistavaksi säädetyn petoksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla tahallaan hankkiakseen itselleen tai toiselle perusteetonta etua erehdyttänyt tai erehdystä hyväksi käyttäen saanut Norjan työ- ja hyvinvointihallinto NAV:n maksamaan hänelle lapsilisiä ja menettelyllään aiheuttanut NAV:lle taloudellista vahinkoa. Mikäli tähän vastataan myönteisesti, kysymys oli teon törkeysarvostelusta ja rikoshyödyn menettämisestä valtiolle. HO hylkäsi syytteen ja siihen perustuvat muut syyttäjän vaatimukset. (Vailla lainvoimaa 20.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 16.00
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja ulosmittauksenHovioikeus katsoi, että yhtiön esittämän selvityksen ja ulosottomiehen lausuman perusteella asiassa oli saatettu todennäköiseksi, että yhtiö ei ollut tarkoittanut maksaa kyseistä rahasuoritusta velallisen tilille eikä yhtiön tekemälle maksulle ollut perustetta. Ulosottomiehen lausumasta ilmenee, ettei velallisen tilillä ole ollut ulosmittauksen aikana pankin tililtä perimiä omia maksuja lukuun ottamatta muuta rahaliikennettä. Yhtiön tilille maksamat rahavarat eivät siten olleet sekoittuneet velallisen muihin varoihin ja olivat siten myös erotettavissa. Yhtiön voitiin katsoa esittäneen riittävästi näyttöä ulosmitattujen rahavarojen kuulumisesta sille. Ulosmittaus tuli näin ollen kumota. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
19.3.2019 8.30
Hovioikeus arvioi asunto-osakeyhtiön osakkaan vastuulla olevan parvekkeen rakentamiskustannusten määrääAsiassa oli kysymys siitä, mitä parvekkeen rakentamisen tilanneen osakkaan tuli suorittaa asunto-osakeyhtiölle, joka oli vastannut töiden toteutuksesta ja parvekkeiden rakentamiskustannuksista. Lopullisesta kustannustenjakotaulukosta ilmenee, että yksittäiset parvekekohtaiset kustannuserät olivat yleisesti ottaen määräytyneet erityisesti parveketyypin mukaan. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta epäillä, että parvekekohtaista kustannustenjakoa ei olisi tehty asianmukaisesti kohtuudella vaadittavalla tavalla. A oli sitoutunut yhtiöön nähden huoneistokohtaisten parvekekustannusten korvaamiseen. A oli siten velvollinen maksamaan yhtiölle parvekkeiden rakentamisesta maksamatta olevan velan jäljellä olevan pääoman osuuden yhtiön vaatimuksen mukaisesti 15.436,54 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 19.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 15.30
Hovioikeuskaan ei myöntänyt kevytmielisesti velkaantuneelle 57-vuotiaalle eläkeläiselle uutta velkajärjestelyäAsiassa oli riidatonta, että velkajärjestelyn myöntämiselle oli olemassa VJL 10 §:n 7 ja 10 kohtien mukaiset esteet. Hakijalla oli ollut velkajärjestely ajalla 1.1.2000-28.2.2005. VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää velkajärjestely esteestä huolimatta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
15.3.2019 13.30
Hovioikeus: Pärnu Maakohus -tuomioistuimen tuomio voitiin julistaa täytäntöönpanokelpoiseksi SuomessaAsiassa ei ilmennyt sellaisia Bryssel I -asetuksessa tarkoitettuja seikkoja, joiden perusteella täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskeva käräjäoikeuden päätös olisi ollut kumottava. (Vailla lainvoimaa 15.3.2019) - Uutiset
14.3.2019 16.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi hometalon ostaneelle velkajärjestelynVelkajärjestelyn myöntämiselle oli VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä esteestä huolimatta. - Uutiset
13.3.2019 11.00
Hovioikeus: Määräajan palauttamiselle ei ollut erittäin painavia syitä velkajärjestelyasiassaHovioikeus katsoi, että velkajärjestelyhakemuksessa olevan merkinnän mukaisesti avustaja K:n ohella myös A:lle itselleen olisi oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan pitänyt ilmoittaa päätöksen antamispäivä kirjallisesti hyvissä ajoin ennen sen antamista, kun hakemus oli hylätty. Toisaalta A:lle itselleen päätöksen antopäivänä 14.12.2018 lähetetyissä päätöksessä ja muutoksenhakuohjeissa oli ollut selvät ohjeet siitä, että muutoksenhaku edellyttää tyytymättömyyden ilmoitusta seitsemän päivän eli viikon kuluessa ratkaisun antamisesta. Hovioikeus katsoi, että A:n olisi tullut ymmärtää saamansa selkeät ohjeet tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Asiassa ei siten ollut erittäin painavia syitä määräajan palauttamiselle tyytymättömyyden ilmoittamista varten. Hakemus oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 16.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja puolison perintöoikeuttaHovioikeus katsoi, ettei A:n ja K:n välisessä keskinäisessä testamentissa annettu määräyksiä sen tilanteen varalta, että A K:n kuoleman jälkeen solmisi avioliiton. Tällaisia määräyksiä siihen ei voitu sisällyttää testamentin tulkinnallakaan eikä edes keskinäistä testamenttia täydentämällä. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, ettei keskinäisen testamentin perusteella voitu sivuuttaa puolison perintöoikeutta. Näin ollen A:n jäämistö oli jaettava perintökaaren 3 luvun säännösten mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 14.00
Hovioikeuden päätös rakentamisvaiheen asuntokaupan vakuuden vapautumisen estämistä koskevan hakemusasian oikeudenkäyntikuluistaHO:n mainitsemilla perusteilla kysymys oli asiasta, jossa sovinto on sallittu. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, että oikeudenkäyntikulujen korvaamisessa noudatetaan OK 21:1:n pääsääntöä, jonka mukaan hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 13.00
Hovioikeus: Määräajan palauttamiselle oli lailliset perusteetAsiassa jäi epäselväksi, oliko käräjäoikeus antanut A:lle uhkasakkoa koskevasta ratkaisusta muutoksenhakuohjeet, joiden mukaan hän olisi voinut ilmoittaa tyytymättömyyttä ja tehdä valituksen uhkasakkoa koskevasta päätöksestä erikseen. Sen, että A ei ollut määräajassa ilmoittanut tyytymättömyyttä päätökseen 16.5.2018, voitiin siten otaksua johtuneen siitä, ettei käräjäoikeus ollut toimittanut hänelle muutoksenhakuohjausta. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 12.30
Hovioikeus arvioi osakehuoneiston haltuunottopäätöksen täytäntöönpanoaAsunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa lueteltuja rikkomuksia ei voitu käräjäoikeuden katsomin tavoin asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan arvioitaessa osakkeenomistajan tai asukkaan mahdollisuuksia vedota puheena oleviin kohtuusnäkökohtiin tässä täytäntöönpanoa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asukkaiden vetoamien kohtuusseikkojen huomioon ottamiseksi heidän olisi tullut nostaa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukainen moitekanne.
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettua asuntoyhtiön yhtiökokouksen 11.4.2017 tekemää päätöstä ei ollut määräajassa moitittu, joten se saadaan panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 10.00
Hovioikeus: Kiväärillä selkään ampunut syyllistyi tappoonValittaja vaati, että hänen katsotaan tapon asemesta syyllistyneen törkeään kuolemantuottamukseen ja että hänet vapautetaan menettämisseuraamuksesta aseen tähtäimen ja äänenvaimentimen osalta tai että rangaistusta joka tapauksessa alennetaan. Syyttäjän vaati ensisijaisesti, että valitus hylätään, ja toissijaisesti KO:ssa esittämänsä vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti, että valittaja tuomitaan rangaistukseen törkeästä kuolemantuottamuksesta. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio Myyrmäen Urheilupuisto Oy:n entistä toimitusjohtajaa koskevassa rikosasiassaMyyrmäen Urheilupuisto Oy:n entiselle toimitusjohtajalle oli KO:ssa vaadittu rangaistusta luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Lisäksi Myyrmäen Urheilupuisto Oy oli esittänyt noin 500.000 euron vahingonkorvausvaatimukset. Vantaan KO oli hylännyt syytteet ja vahingonkorvausvaatimukset. HO hylkäsi KO:n tavoin syytteen luottamusaseman väärinkäytöstä. HO tuomitsi entisen toimitusjohtajan törkeästä kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi yhtiön entinen toimitusjohtaja velvoitettiin suorittamaan Myyrmäen Urheilupuisto Oy:lle 75.000 euroa vahingonkorvauksia. (Vailla lainvoimaa 8.3.2019) - Uutiset
8.3.2019 9.51
Hovioikeus hyväksyi elinkautisvangin ehdonalaista vapauttamista koskevan hakemuksenHakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna 2007 tehdystä murhasta. Hakija oli surmannut entuudestaan tuntemansa naisen lyömällä tätä ensin perunanuijalla päähän ja tämän jälkeen pistämällä keittiöveitsellä yhteensä ainakin 27 kertaa. Hakija on ollut vapautensa menettäneenä 11 vuotta 3 kuukautta. - Uutiset
6.3.2019 11.27
Hovioikeuden tuomio Vantaan entistä kaupunginjohtajaa koskevassa asiassaHelsingin HO antoi keskiviikkona (6.3.) tuomion muun muassa Vantaan entistä kaupunginjohtaja Jukka Peltomäkeä koskevassa rikosasiassa. Ään. (KKO ei myöntänyt valituslupia 10.9.2019) - Uutiset
5.3.2019 16.00
Hovioikeuden tuomareista tehty esteellisyysväite hylättiin selvästi perusteettomanaHO katsoi, että käsiteltävän kaltaisen aikaisemman tuomion niin sanottua oikeusvoimavaikutusta koskevan kysymyksen ratkaiseminen ei lähtökohtaisesti muodosta sanotussa säännöksessä tarkoitettua ennakkoasenteeseen perustuvaa esteellisyyttä. Valituksessa ei ollut tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella HO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluvilla tuomareilla, jotka eivät olleet aikaisemmin olleet ratkaisemassa valituksessa tarkoitettua asiaa, olisi voitu katsoa olevan ennakkoasenne asiassa. Se, että jotkut HO:n tuomarit ovat aikaisemmin käsitelleet samaa asiaa, ei tee koko hovioikeutta esteelliseksi käsittelemään samaa asiaa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2019) - Uutiset
4.3.2019 16.00
Hovioikeuden erimielinen tuomio työpaikan ulkopuolella törkeään kavallukseen syyllistyneen työntekijän irtisanomisestaTyöntekijä oli tuomittu epärehellisyyttä osoittavasta vakavasta rikoksesta. Teko oli ollut tahallinen ja pitkäkestoinen, ja työntekijä oli käyttänyt siinä hyväkseen vastuunalaista asemaansa ammattiyhdistystoiminnassa. Vaikka työntekijän syyksi luettu rikos oli tapahtunut työajan ja työpaikan ulkopuolella eikä se ollut kohdistunut työnantajaan, työsuhteen jatkamisen edellytyksenä oleva luottamus työntekijään oli perustellusti menetetty, eikä kaupungilta ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista. Työntekijän kanne työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli näin ollen hylättävä. Kaupunki vapautettiin velvollisuudesta korvata työntekijälle työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä 11.631,64 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 1.078 euroa viivästyskorkoineen. HO:n esittelijä ja hovioikeudenlaamanni eivät muuttaneet KO:n tuomiolauselmaa. (Ks. KKO:2020:74: HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
4.3.2019 14.20
Hovioikeus hylkäsi syytteen 17-vuotiaana tehdystä raiskauksestaHovioikeus muutti KO:n tuomiota ja hylkäsi syytteen ja vapautti vastaajan (tekohetkellä 17 v.) kaikesta korvausvelvollisuudesta. HO katsoi, että asianomistajan kertomuksessa olleet muiden asiassa kuultujen henkilöiden kertomuksista poikkeavat seikat ja asianomistajan kertomuksen osittainen epäuskottavuus heikensivät hänen kertomuksensa luotettavuutta. Vastaajan johdonmukaista kertomusta vaihtoehtoisesta tapahtumainkuluista ei voitu riittävällä varmuudella sulkea pois, jolloin vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019) - Uutiset
4.3.2019 12.42
Hovioikeus piti tunnustuslausuman peruuttamista epäuskottavanaValittaja ei ollut KO:ssa halunnut tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Valituksessaan hän ei ollut esittänyt tunnustamisensa peruuttamiselle muuta selitystä kuin, että hän oli halunnut päästä kuulustelutilanteesta mahdollisimman nopeasti pois, mitä selitystä ei ollut pidettävä riittävänä huomioon ottaen selityksen ylimalkaisuus ja ettei hän ollut vedonnut siihen edes KO:ssa. Koska valittaja ei ollut käyttänyt jo kahdesti saamaansa tilaisuutta selittää kantansa muuttamisen syitä, hän kantoi riskin siitä, että selitystaakan laiminlyöminen luetaan hänen vahingokseen. (Vailla lainvoimaa 4.3.2019) - Uutiset
28.2.2019 9.20
Hovioikeus poisti oikeudenkäyntimaksun asian tulkinnanvaraisuuden vuoksi kohtuuttomanaA selitti oikaisuvaatimuksessaan, ettei hänen tarkoituksensa ollut hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon. Koska asia oli tulkinnanvarainen, maksun periminen oli ilmeisen kohtuutonta ja se poistettiin. (Lainvoimainen) - Uutiset
28.2.2019 8.00
Hovioikeus arvioi käräjätuomarin esteellisyyttäHovioikeus katsoo kuten käräjäoikeus, ettei O ollut tullut esteelliseksi jatkamaan rikosasian R 17/156 käsittelyä esteellisyysväitteessä tarkoitettujen asian valmisteluvaiheessa tekemiensä prosessinjohtoon ja asian käsittelyyn liittyneiden ratkaisujen johdosta. Lisäksi hovioikeus totesi, ettei O:n voida katsoa olevan T:n vastapuoli viranomaismenettelyssä eikä esteellinen käsittelemään kysymyksessä olevaa rikosasiaa T:n sanotusta O:n menettelystä tekemän tutkintapyynnön johdosta, jonka ei ole osoitettu johtaneen esitutkinnan aloittamiseen. (Vailla lainvoimaa 28.2.2019) - Uutiset
27.2.2019 13.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä kavalluksesta ulosottoasiassaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että syytteen teonkuvauksen mukaisesta A:n menettelystä jäi järkevä epäilys. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että A olisi anastanut hallussaan olleet, ulosottoon tilitettäväksi tarkoitetut P:n varat. Näin ollen syyte törkeästä kavalluksesta oli hylättävä. A oli kuitenkin jättänyt noudattamatta ulosoton maksukieltoa ja menettelyllään syyllistynyt omaisuutta koskevan viranomaiskiellon rikkomiseen. Asiassa oli kysymys myös oikeusaputoimistoa erehdyttämällä tehdystä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
26.2.2019 11.15
Hovioikeus arvioi autonkuljettajan syyllisyyttä auton törmättyä polkupyörään suojatielläHovioikeudessa oli ensinnäkin kohdan 1 osalta kysymys siitä, oliko B Teollisuustietä ylittäessään taluttanut vai ajanut pyöräänsä ja kumpi osapuolista oli ollut tilanteessa väistämisvelvollinen. Toiseksi, mikäli B:llä katsottaisiin olleen tilanteessa väistämisvelvollisuus, kysymys oli siitä, oliko A:n tullut vallinneissa olosuhteissa joka tapauksessa varautua siihen, ettei toinen tienkäyttäjä noudata liikennesääntöjä. Yhteentörmäyksestä aiheutuneet B:n vammat olivat riidattomat. Mikäli A:n katsottiin syyllistyneen kohdan 1 liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, hän oli näin ollen syyllistynyt myös kohdan 2 vammantuottamukseen. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2019) - Uutiset
21.2.2019 8.15
Hovioikeus palautti lähestymiskieltoasian käräjäoikeuteen - Uutiset
20.2.2019 16.00
Käräjäoikeuden tuomio yhteistoimintalakiin perustuvassa riidassa - hovioikeus vahvisti osapuolten sovinnonKO oli velvoittanut yhtiön suorittamaan yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä A:lle 12.000 euroa ja B:lle 13.000 euroa, molemmille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 30.3.2017 lukien. Yhtiö oli velvoitettu korvaamaan A:n ja B:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Muilta osin asianosaisten vaatimukset oli hylätty. HO vahvisti OK 20 luvun 3 §:n nojalla yhtiön, A:n ja B:n välisen 15.2.2019 allekirjoitetun sovintosopimuksen sovinnoksi asiassa. Sovinto korvasi KO:n 18.4.2018 antaman tuomion. - Uutiset
19.2.2019 15.06
Hovioikeus: Juttujen erottaminen ei voinut johtaa kaksinkertaisen rikosuhrimaksun määräämiseenRikosuhrimaksu on rikosoikeudellinen seuraamus. Ei voida pitää asianmukaisena, että rikosasian vastaajalle tuleva rikosoikeudellinen seuraamus muodostuisi tuomioistuimen prosessinjohtotoimen, tässä tapauksessa ROL 5 luvun 18 §:n 2 momentin mukaisen syytteiden erottamisen johdosta ankarammaksi. Se, että syytteen erottaminen ja ratkaiseminen erikseen ROL 11 luvun 5 §:n 1 momentin mukaisella osatuomiolla, ei saa heikentää vastaajan asemaa, on johdettavista myös mainittua lainkohtaa koskevista esitöistä (HE 82/1995 vp, s. 129), jossa korostetaan sitä, että kokonaisrangaistuksen tulee myös osatuomiotilanteessa vastata RL 7 luvun mukaista yhteistä vankeusrangaistusta. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että rikosuhrimaksua koskeva vaatimus oli tässä tapauksessa hylättävä. (Vailla lainvoimaa 19.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 14.31
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiöasiassaYhtiö ei ollut huolehtinut siitä, että huoneiston hallinta palautui A:lle hallintaanoton enimmäisajan päätyttyä. Yhtiö ei ollut osoittanut toimineensa tilanteessa huolellisesti ja oli näin ollen myötävaikuttanut asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n mukaisen hallintaanoton enimmäisajan rikkomiseen huolimattomuudesta. Yhtiön menettelyn vuoksi A ei ollut voinut käyttää eikä vuokrata huoneistoa. Yhtiön menettelystä oli siten aiheutunut A:lle vahinkoa, jonka yhtiö oli lähtökohtaisesti velvollinen korvaamaan hänelle. Vahingon riidaton määrä oli 8.729,89 euroa, mikä määrä muodostui vähentämällä saamatta jääneistä vuokratuloista vastikkeet ajalta 1.4.2012 - 31.10.2016 ja asunnon jääkaapin hankintakustannukset. (Vailla lainvoimaa 19.2.2019) - Uutiset
19.2.2019 12.06
Hovioikeuden ratkaisu lakiosan täydennyksestä - Uutiset
18.2.2019 13.37
Hovioikeus: Rikosperusteisesti velkaantuneelle voitiin myöntää velkajärjestelyToisin kuin käräjäoikeus hovioikeus aloitti velkajärjestelyn esteestä huolimatta. - Uutiset
18.2.2019 10.00
Hovioikeuden tuomio päihtyneen alaikäisen raiskauksestaVastaajan (s. 1981) oli täytynyt käsittää, että nukkumassa ollut asianomistaja oli päihtymyksestä ja nukkumisesta johtuneen tiedottomuutensa takia ollut tilanteessa kykenemätön puolustamaan itseään ja muodostamaan ja ilmaisemaan tahtoaan. Rikos oli kohdistettu vain muutamaa päivää aikaisemmin 16 vuotta täyttäneeseen asianomistajaan. Vastaaja oli itse tarjonnut alaikäiseksi tietämälleen asianomistajalle alkoholia ja havainnut sen jopa lamaannuttavan vaikutuksen tähän. Asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia poikkeuksellisia seikkoja, joiden perusteella tekoa olisi voitu kokonaisuutena arvostellen pitää nyt voimassa olevan RL 20 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla vähemmän vakavana taikka että teko olisi voitu katsoa tehdyksi tekohetkellä (v. 2013) voimassa olleen RL 20 luvun 3 §:n (563/1998) tarkoittamalla tavalla lieventävien asianhaarojen vallitessa. Vastaaja oli tuomittu teosta 1 vuoden 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja sen ohessa 80 tunnin yhdyskuntapalveluun. Rangaistus ei ollut liian ankara. Tuomittuja korvauksia (tilapäisestä haitasta 500 €, kärsimyksestä 4.000 € ja mielenterveyden häiriöistä 6.000 €) ei ollut myöskään aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
18.2.2019 9.15
Käräjäoikeus pohti rekisteristä poistetun osakeyhtiön asianosaiskelpoisuutta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA oli esittänyt X Oy:n yhtiökokouksen päätöksen 16.4.2018 siitä, että X Oy asetetaan selvitystilaan ja A toimii yhtiön selvitysmiehenä. Kokouspöytäkirjasta ilmenee, että kaikki osakkeenomistajat olivat olleet paikalla ja päätös oli ollut yksimielinen. Näin ollen sen voitiin katsoa olleen rekisteristä poistetun osakeyhtiön osakkeenomistajien päätös. Rekisteristä poistetun yhtiön osalta selvitystilasta on erityissäännös osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentissa. Sen mukaan selvitystila edellyttää tällaisessa tilanteessa rekisteriviranomaisen määräystä yhtiön asettamisesta selvitystilaan. X Oy:n osakkeenomistajien päätös selvitystilaan asettamisesta ei siten ollut riittävä selvitys selvitystilaan hakeutumisesta. X Oy ei näyttänyt, että se olisi hakenut selvitystilan määräämistä rekisteriviranomaiselta tai että siitä olisi annettu määräystä ja A olisi määrätty X Oy:n selvitysmieheksi. A:lla ei voitu katsoa olevan kelpoisuutta nostaa kannetta rekisteristä poistetun X Oy:n puolesta ja kanne oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
15.2.2019 8.12
Hovioikeus arvioi takaisinsaannin edellytyksiäKuten käräjäoikeus oli ratkaisussaan todennut, ulosottokaaren sääntely on muuttunut siitä, mikä se oli ollut korkeimman oikeuden ratkaisua KKO 1995:89 annettaessa. Oikeuskirjallisuudessa on esitetty yhdenmukaisena käsityksenä, että mainitun ratkaisun oikeusohje, jonka mukaan maksusuunnitelman mukaisesti ulosottomiehelle maksettua verovelkaa ei pidetä velkojan ulosmittauksella saamana maksuna, joka peräytyy takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 12 §:n nojalla, ei olisi sovellettavissa ulosottokaaren 4 luvun 59 ja 60 §:ssä tarkoitettuun maksusuunnitelmaan tai -sopimukseen (ks. Tuula Linna - Tatu Leppänen: Ulosotto-oikeus II Ulosmittaus ja myynti, 2015 s. 31, Jarmo Tuomisto: Takaisinsaanti, 2012 s. 347).
Edellisessä kappaleessa todettu sekä X Oy:n tekemistä maksusuorituksista Länsi-Uudenmaan ulosottovirastolle lausuttu huomioon ottaen yhtiö oli tehnyt ulosottoviraston kanssa ulosottokaaren 4 luvun 59 §:ssä tarkoitetun maksusuunnitelman. Varat, jotka yhtiö oli suorittanut maksusuunnitelman perusteella, oli suoraan lain nojalla katsottava ulosmitatuiksi hetkellä, jolloin maksu ulosottomiehelle on tehty.
Näillä ja käräjäoikeuden lausumilla perusteilla X Oy:n maksusuoritukset rinnastuivat ulosmittauksella saatuun maksuun ja olivat takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 12 § :n nojalla peräytettävissä. (VL:2019-36, KKO:2019:91: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
14.2.2019 9.12
Käräjäoikeuden tuomio lentoyhtiön vahingonkorvausvastuusta lennon viivästyttyä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaLentoyhtiön apulaisena toimineen maahuolintayhtiön virkailijan näytettiin rajoittaneen kantajan ja hänen perheensä liikkumista ilman laista ilmenevää toimivaltaperustetta. Palvelussa oli sen vuoksi ollut virhe. Asiassa tuli selvitetyksi, ettei avustuspalvelua ollut pyydetty lentoa varatessa eikä viimeistään 48 tuntia ennen lähtöaikaa eikä pyörätuoliavusteisuuden tarvetta ollut mahdollista lähtöselvityksessä havaita. Palvelupyyntö oli näytetty esitetyn vasta lähtöselvityksessä, mistä avustusta oli joutunut odottamaan. Palvelussa ei tältä osin näytetty olleen virhettä. Turvatarkastuksen järjestämisessä oli kysymys julkisen hallintotehtävän hoitamisesta. Vaikka turvatarkastus oli lennolle pääsyn edellytys, se ei ollut osa lentoyhtiön sopimussuoritusta. Oli selvää, että lentoyhtiö ei ollut vastuussa turvatarkastuksessa tapahtuneesta viiveestä. (Vailla lainvoimaa 14.2.2019) - Uutiset
13.2.2019 11.15
Käräjäoikeus arvioi liiketoimintakiellon edellytyksiä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus totesi, että lainvalmisteluasiakirjojen mukaan liiketoimintakielto voidaan jättää määräämättä, jos vaaraa sopimattoman liiketoiminnan jatkamisesta ei selvästi ole, esimerkiksi asianomaisen korkean iän tai sairauden vuoksi. A oli tuomiota annettaessa 52-vuotias. A oli saanut lainvastaisella menettelyllään huomattavan henkilökohtaisen edun, 130.000 euroa. Myös menettelystä aiheutuneet vahingot olivat huomattavat ja menettely, törkeä velallisen epärehellisyys, oli kaikkiaan kestänyt noin kaksi vuotta. A:n syyksi luettua rikosta ei ollut pidettävä liiketoimintakiellosta annetun lain kannalta arvioituna vähäisenä. A:n menettelyä oli kokonaisuutena pidettävä velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden ja erityisesti terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta vahingollisena. Liiketoimintakieltolain 5 §:n mukaan liiketoimintakielto on määrättävä vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi. Käräjäoikeus katsoi asiaa kokonaisuutena arvioituaan, että A:lle syyksi luetun rikoksen perusteella määrättävän liiketoimintakiellon kohtuullinen pituus oli kolme vuotta. (Vailla lainvoimaa 13.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 8.59
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi huumausainerikoksiin syyllistyneen vastaajan heti vangittavaksiKoska A oli tuomittu kahden vuoden kahden kuukauden vankeusrangaistukseen, vangittuna pitämiselle olisi ollut edellytykset. Vankeusrangaistus ei ollut myöskään niin lyhyt, että vangittuna pitäminen mitätöisi A:n oikeuden hakea muutosta käräjäoikeuden tuomioon. A on 36-vuotias. Asian laadun vuoksi vangittuna pitäminen ei olisi ollut kohtuutonta. Myöskään työ- ja asuntoasioiden järjestämisen vuoksi vangittuna pitäminen ei ole kohtuutonta. Muita henkilökohtaisia olosuhteita asiassa ei esitetty. Hovioikeus määräsi pakkokeinolain 2 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan, 13 §:n ja 3 luvun 19 §:n 1 momentin nojalla A:n heti vangittavaksi. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 8.00
Hovioikeus pidensi törkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyneen ajokieltoa 9,5 kuukaudellaA oli määrättävä 5.9.2017 tehdyn törkeän rattijuopumuksen perusteella ajokieltoon, jonka kesto on vähintään vuosi. A:ta ei ollut 5.9.2017 tehdyn teon perusteella määrätty väliaikaiseen ajokieltoon, joten hänelle tästä teosta määrätty ajokielto oli alkanut käräjäoikeuden tuomiosta 18.10.2018. Hovioikeus otti tämän huomioon ajokiellon kestossa. A oli 5.9.2017 kuljettanut henkilöautoa yleisillä teillä nautittuaan alkoholia niin, että hänellä oli ajon jälkeen ollut vähintään 0,86 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. Olosuhteet olivat olleet sellaiset, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Näissä olosuhteissa A:lle määrättävän ajokiellon oli oltava jonkin verran vuoden vähimmäisaikaa pidempi. (Vailla lainvoimaa 11.2.2019) - Uutiset
8.2.2019 14.26
Hovioikeus hylkäsi syytteen pakottamisesta seksuaaliseen tekoonHO:ssa esitetty todistelu muutti käsityksen vastaajan syyllisyydestä. Tapahtumiin oli vaikuttanut molempien osapuolten runsas päihteiden käyttö tapahtumahetkellä ja asianomistajan rikosilmoituksen motiivina saattoi olla epäasialliset seikat. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajan syyllisyydestä jäi vähintään varteenotettava epäily, minkä vuoksi syyte tuli hylätä. Vastaaja vapautettiin velvollisuudesta maksaa A:lle korvaukseksi kärsimyksestä 1 500 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 8.2.2019) - Uutiset
7.2.2019 11.02
Hovioikeuden tuomio työruokailua koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko oikeus ruokailla työaikana myös päivävuorossa ollut vakiintunut käytäntö ja sitä kautta tullut kantajien työsopimusten ehdoksi. Jos näin oli, kysymys oli edelleen siitä, oliko työnantaja voinut direktio-oikeutensa puitteissa muuttaa työaikaa vai oliko kysymys ollut työsuhteen olennaisesta ehdosta, jonka muuttamisesta olisi tullut neuvotella yhteistoimintalain 8 luvun säännösten mukaisesti. Jos neuvottelut olisi tullut käydä yhteistoimintalain 8 luvun mukaisesti, kyse oli vielä siitä, oliko työntekijöillä oikeus hyvitykseen sen johdosta, että neuvottelut oli käyty ainoastaan kyseisen lain 6 luvun säännösten mukaisesti. HO katsoi, että asiassa esitetty todistelu puhui vahvasti sen puolesta, että kyseistä järjestelyä oli pidettävä kahvipaahtimon päivävuorossa noudatettuna vakiintuneena käytäntönä eikä asiassa ollut esitetty riittävää näyttöä, että kysymys olisi ollut paikallisesta sopimuksesta. HO myös katsoi, että ruokailu työajalla oli ollut työsuhteen olennainen ehto ja ruokailutauon pitämistä koskevaa muutosta oli pidettävä olennaisen ehdon muutoksena. Yhtiö oli menetellyt yhteistoimintalain vastaisesti jättäessään noudattamatta yhteistoimintalain 8 luvun säännöksiä. Koska työntekijöitä ei tässä tapauksessa ollut irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu, yhtiö ei laiminlyönnistään huolimatta ollut velvollinen maksamaan hyvitystä työntekijöille. Yhtiö vapautettiin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa kantajille. Osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. Asiassa oli OK 21 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla syytä velvoittaa yhtiö korvaamaan osaksi kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa. HO harkitsi kohtuulliseksi osuudeksi noin puolet kantajien oikeudenkäyntikuluista HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019. KKO:2021:17: HO:n tuomion lopputulosta muutettiin) - Uutiset
7.2.2019 10.22
Hovioikeuden tuomio elatussopimusten muuttamisesta takautuvasti, maksettujen elatusapujen palauttamisesta ja kuluvastuustaKanne oli tullut vireille KO:ssa 26.4.2018. Asia oli aikavälin 1.1.2018-25.4.2018 osalta jätettävä 8.2.2017 tehtyjen elatussopimusten varaan, ja lasten isä oli siten vapautettava velvollisuudesta suorittaa mainitulta ajalta elatusapua lapsilleen enemmän kuin mihin hän oli sopimuksissa velvoittautunut. Taannehtivasti korotettujen elatusapujen palauttamisvelvollisuutta voitiin pitää lapsen edun vastaisena. Perustetta poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan lapsi ei asian hävitessään yleensä joudu kuluvastuuseen (KKO 2003:104 ja 105) ei ollut esitetty. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
7.2.2019 8.03
Hovioikeus palautti kirjanpitoaineiston luovuttamista koskevan konkurssiasian käräjäoikeuteenV Oy:n konkurssipesä oli ilmoittanut, että se ei jatka oikeudenkäyntiä, mutta V Oy konkurssivelallisena oli ilmoittanut jatkavansa oikeudenkäyntiä. Käräjäoikeudelta oli tämä ilmoitus jäänyt huomioimatta. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli menetellyt virheellisesti jättäessään asian sillensä V Oy:n ilmoituksesta huolimatta. Tätä arviota ei muuta muuksi se, että konkurssilain 9 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan muun kuin velallisen hallussa oleva velallisen kirjanpitoaineisto on luovutettava konkurssipesälle. Koska käräjäoikeus oli jättänyt asian sillensä, se ei ole lausunut siitä, onko T OY:llä ollut velvollisuus luovuttaa kanteessa tarkoitettu kirjanpitoaineisto V Oy:lle ennen sen asettamista konkurssiin. Vaikka kirjanpitoaineiston luovuttamista koskeva vaatimus oli hovioikeudessa peruutettu, mainitulla kysymyksellä on edelleen merkitystä, kun arvioidaan asianosaisten vastuuta asiassa aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Asianosaiset olivat myös edelleen eri mieltä kanteessa väitetyn velvollisuuden olemassaolosta. Tämän vuoksi ja oikeusastejärjestyksestä johtuen hovioikeus katsoi, että asiassa esitettyjen oikeudenkäyntikuluvaatimusten tutkiminen tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa ja että asia oli siten palautettava käräjäoikeuteen. (Vailla lainvoimaa 7.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 14.00
Syyttäjän valitus siviilipalveluksesta kieltäytyneen rankaisemiseksi ei menestynyt hovioikeudessaA oli käräjäoikeuden tuomiossa selostetuin tavoin kertonut, että hän ei rauhanomaisena henkilönä ja lääkärin valan vannoneena kykenisi tappamaan ketään. Hovioikeudella ei ollut aihetta epäillä A:n vakaumuksen vakavuutta. Aihetta käräjäoikeuden syytteen hylkäävän ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstäLapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
6.2.2019 8.10
Hovioikeus: Eläintenpitokieltoa ei voitu rajoittaa koskemaan vain maitokarjaaRikoslain 17 luvun 23 §:n 2 momentin mukaan eläintenpitokielto voidaan määrätä koskemaan määrättyjä eläinlajeja tai eläimiä yleensä. A:lle on määrätty eläintenpitokielto koskien nautoja. Sekä A:n tarkoittama lihakarja, että lypsykarja ovat nautoja (Bos taurus). Häntä ei voida, edellä mainittu lainkohta huomioon ottaen määrätä eläintenpitokieltoon koskien ainoastaan maitokarjaa, joten käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle ei ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
5.2.2019 14.23
Hovioikeus poisti hakemuksen mukaisen päätöksen lapsen yhteishuollostaÄiti oli allekirjoittanut ja palauttanut todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Hakemuksesta ei ollut lähetetty tietoa äidin avustajaksi hakemuksessa ilmoitetulle julkiselle oikeusavustajalle. HO katsoi, että KO:n ei olisi tullut ratkaista asiaa kirjallisessa menettelyssä pelkästään hakemuksessa esitettyjen seikkojen perusteella selvittämättä tarkemmin lapsen etua siitä huolimatta, ettei lapsen äiti ollut määräajassa antanut KO:n häneltä pyytämää lausumaa ja ottaen huomioon, ettei hakemusta ollut annettu tiedoksi äidin avustajalle. (Vailla lainvoimaa 5.2.2019) - Uutiset
4.2.2019 13.22
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ampuma-aserikoksen törkeäksiA oli ampuma-aselain vastaisesti pitänyt hallussaan Suomi-konepistoolia. Hän oli hankkinut konepistoolin huhtikuussa 2016 vain muutama päivä ennen ampuma-aseiden deaktivointisäännösten muuttumista ja muuntanut sen pian hankkimisen jälkeen toimintakuntoiseksi. A oli lisäksi pitänyt ampuma-aselain vastaisesti hallussaan konepistooliin sopivia patruunoita. Patruunoiden 1.000 kappaleen yhteismäärää oli pidettävä suurena. A oli säilyttänyt sarjatuliasetta ampuma-aselain vastaisesti autotallissa tai pannuhuoneessa eikä lukitussa kaapissa. Kyseisenlainen säilytystapa sisälsi merkittävän riskin siitä, että ase anastetaan ja sitä käytetään toisten ihmisten vahingoittamiseen. Kuten käräjäoikeuskin oli rangaistusseuraamusharkinnassaan todennut, tällaisessa käytössä sarjatuliaseen vahingollisuus on erityisen suuri. A oli käyttänyt konepistoolia kaksi kertaa ampumaradalla, johon oli vapaa pääsy, joten aseen käyttämisestä olisi saattanut aiheutua vaaraa myös muille. A oli pitänyt konepistoolia hallussaan siihen saakka, kunnes poliisi oli löytänyt aseen tämän hallusta ampumaradan läheisyydestä. Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että ampuma-aserikosta oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 4.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 14.34
Hovioikeus: Työnantajalla on näyttötaakka työn vähentymisestä tai sen uudelleenorganisoimisestaVaikka särmäystyö oli vähentynyt jonkin verran loppuvuodesta 2014, asiassa ei kuitenkaan ollut kertomusten ristiriitaisuus huomion ottaen näytetty, että tilanne olisi ollut sama vielä alkuvuodesta 2015. Myöskään se seikka, että laserleikkauksesta oli irtisanottu yksi työntekijä ei osoittanut särmäystyön vähentyneen vastaavasti. Lisäksi HO katsoi, ottaen huomioon, että yhtiö oli tammikuun alusta 2015 palkannut yhtiön palvelukseen pääosin laserleikkaustyöhön kaksi aiemmin vuokratyöntekijöinä työskennellyttä henkilöä, ettei yhtiö ollut näyttänyt laserleikkaustyön vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Yhtiö ei myöskään ollut näyttänyt, että työntekijä olisi laserleikkaajan tehtävästä suoriutuakseen tarvinnut sellaista koulutusta, jota ei olisi voitu pitää työnantajan ja työntekijän kannalta tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. HO katsoi KO:n tavoin, ettei särmääjän työtä tehneen työntekijän irtisanomiselle ollut TSL 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaista perustetta. (Vailla lainvoimaa1.2.2019) - Uutiset
1.2.2019 11.30
Hovioikeus kumosi neljän lapsen oheishuoltajuudesta tehdyn päätöksenHO:ssa oli isän valituksen johdosta kysymys ensinnäkin siitä, oliko vanhempien yhteishuollon tai huoltajien tehtävienjaon kannalta merkityksellisissä olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, että vanhempien yhteishuoltajuutta koskevaa päätöstä olisi aihetta muuttaa isän vaatimin tavoin. Lisäksi kysymys oli KO:n päätöksen oikeellisuudesta oheishuoltajuutta koskevan määräyksen osalta. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. Oheishuoltajuutta puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioiden HO katsoi, että näissä olosuhteissa riittäviä perusteita oheishuoltajan määräämiselle ei ollut. KO:n päätös oli näin ollen tältä osin kumottava. Muilta osin KO:n päätöstä ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.2.2019) - Uutiset
31.1.2019 14.00
Hovioikeuden ratkaisut Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen rikosasioissa - Uutiset
30.1.2019 11.24
Apulaisoikeuskansleri arvostelee hovioikeuksia tuomioiden jakelun laiminlyönneistäApulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moittii hovioikeuksia rikostuomioiden jakelun laiminlyönneistä, jotka ovat viivästyttäneet ja vaarantaneet tuomioiden täytäntöönpanoa. Pisimmillään täytäntöönpano on viivästynyt usealla vuodella. Apulaisoikeuskanslerin mukaan kyse on ollut varsin laajasta ja pitkäaikaisesta ongelmasta. Ongelmat ovat koskeneet kaikkia hovioikeuksia yhtä lukuun ottamatta. - Uutiset
30.1.2019 10.10
Hovioikeus ei julistanut yhtiökokouksen päätöstä mitättömäksi koollekutsumisvirheestä huolimattaHovioikeus totesi, että tapa, jolla ylimääräinen yhtiökokous oli kutsuttu koolle, rikkoi osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla olennaisesti kokouskutsua koskevia säännöksiä. Asiassa oli tämän jälkeen kysymys siitä, oliko virhe voinut vaikuttaa saman luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla osakkeenomistajan oikeuteen ja olivatko päätöksen sen vuoksi mitättömiä. Osakeyhtiölain esitöiden mukaan (HE 109/2005 vp. s. 191) virhe voi vaikuttaa osakkeenomistajan oikeuteen esimerkiksi silloin, jos osakkeenomistaja kokouskutsua koskevan virheen vuoksi menettää mahdollisuutensa vaatia sulautumisessa osakkeidensa lunastamista. Ottaen huomioon, että ylimääräisessä yhtiökokouksessa ei tehty muita päätöksiä kuin päätetty hallituksesta, hovioikeus katsoi, ettei muotovirhe ollut lainkohdassa tarkoitetuin tavoin muutoin vaikuttanut R:n oikeuksiin yhtiön osakkeenomistajana. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätösten mitättömäksi julistamiselle ei siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 30.1.2019) - Uutiset
29.1.2019 16.00
Hovioikeus kumosi edunvalvojan määräämisestä tehdyn päätöksenKontradiktorinen periaate edellyttää, että päämiehelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi myös ennen prosessiedunvalvojan määräämistä. Valittaja oli saanut tiedon KO:n maanantaina 17.9.2018 toimitettavasta pääkäsittelystä vasta perjantaina 14.9.2018. Valittajalle ei siten ollut jäänyt kohtuullista aikaa oikeudenkäyntiin valmistautumiseen. Kun vielä asian käsittelyssä KO:ssa oli loukattu valittajan oikeutta tulla kuulluksi sekä saada tieto vastapuolen vaatimuksista, väitteistä ja todisteista sekä oikeus lausua mielipiteensä niistä, asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 29.1.2019) - Uutiset
29.1.2019 8.49
Hovioikeus hylkäsi vainoamissyytteen asianomaisen avopuolison sukulaisten osaltaA oli lähettänyt B:lle ja B:n sukulaisille viestejä. B:n sukulaiset olivat toimittaneet viestit edelleen B:lle. Kysymys siitä, miltä osin A:n menettely oli täyttänyt vainoamisen tunnusmerkistön. Yhteenvetonaan hovioikeus totesi, että syyte hylätään B:n sukulaisille lähetettyjen viestien osalta. (Vailla lainvoimaa 29.1.2019) - Uutiset
28.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio valejuristille tuomittavasta rangaistuksesta ja vahingonkorvauksestaHO:lla ei ollut toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei siten ollut. KO oli lukenut vastaajan syyksi yhdeksän törkeää petosta ja asianajajista annetun lain säännösten rikkomisen sekä katsonut, että oikeudenmukainen rangaistus niistä on 1 vuosi 5 kuukautta vankeutta, joka oli määrätty ehdolliseksi. Vaikka vastaajan menettelyn kesto ja hänen syyllisyytensä aste puhuivat sinänsä ehdottoman vankeusrangaistuksen puolesta, katsoi HO asiaa kokonaisuutena harkiten ja asiassa mainitut seikat huomioon ottaen, että rangaistus (1 v 8 kk) voitiin määrätä ehdollisena. HO katsoi KO:n tavoin, että A:n ihmisarvoa ei ollut loukattu VahL 6 §:n 1 momentin säännöksen tarkoittamalla tavalla. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältä osin ollut. (VL:2019-42, KKO:2020:27 ja KKO:2020:59 ) - Uutiset
28.1.2019 9.21
Hovioikeuden ratkaisu grynderivastuustaArvio siitä, onko kysymys asuntokauppalain 4 luvussa tarkoitetusta uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta vai ei, on kussakin tapauksessa tehtävä kokonaisharkinnan perusteella (KKO 2016:22). Näin ollen aikaisemmista oikeustapauksista ei voitu tässä tapauksessa tehdä samoja johtopäätöksiä, kun kokonaisharkinnan perustana olevat tosiseikastot eri tapauksissa eroavat toisistaan. Myyntiesitteen, kauppakirjan sekä T:n, W:n, J:n, S:n ja H:n yhdensuuntaisten kertomusten perusteella hovioikeus piti selvitettynä, että asuntojen ostajat eivät olleet mieltäneet ostavansa uusia huoneistoja. Kysymys ei siten ollut asuntokauppalain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta uudisrakentamiseen verrattavasta korjausrakentamisesta. (Vailla lainvoimaa 29.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 13.00
Hovioikeus arvioi pesänhoitajan palkkiota ja oikeudenkäyntikulujaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden määräämä 8.000 euron palkkio Y Oy:n konkurssipesän ensimmäisen vaiheen pesänhoidosta oli konkurssilain 8 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla työn vaativuuteen, tehtyyn työhön, pesän laajuuteen ja muihin seikkoihin nähden kohtuullinen eikä ylittänyt hyväksyttävänä pidettävää määrää. Käräjäoikeuden päätöstä ei näin ollen ollut aihetta tältä osin muuttaa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
25.1.2019 10.40
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden osituksen sovittelua koskevaa ratkaisuaHovioikeus katsoi muun muassa, että muun kuin Kyykerinkadun kiinteistön osalta ositusta ei ollut perusteita kohtuullisuusarvioinnissa lähteä tarkastelemaan uudelleen. Osituksen sovittelun tarkoituksena ei ole toimittaa uutta ositusta osapuolten välillä. Hovioikeus katsoi näytetyksi, että Kyykerinkadun kiinteistön arvo oli ositushetkellä ollut osapuolten sopiman arvon 160.000 euron sijaan todellisuudessa MN:n kanteessaan vaatimat 40.000 euroa. Näin ollen ositussopimuksessa kiinteistön arvo oli arvioitu liian korkeaksi ja MN:n maksettavaksi sovittu vastiketta koskeva ehto oli kiinteistössä myöhemmin ilmenneiden virheiden vuoksi kohtuuton. Tämän vuoksi ositussopimusta oli tältä osin soviteltava siten, että kiinteistön arvona pidetään 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 25.1.2019) - Uutiset
23.1.2019 15.00
Hovioikeuden ratkaisu liikennelupa-asiassa – 27.000 euron menettämisseuraamus pidettiin voimassaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla, että A:n oli täytynyt tietää, että hänellä itsellään oli tullut olla liikennelupa ja että hän ei ollut voinut käyttää T Oy:n liikennelupaa. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
23.1.2019 12.38
Hovioikeus: Oikeusvoimavaikutus esti velkomuskanteen tutkimisenHovioikeus totesi, että tuomion oikeusvoimavaikutuksen tarkoituksena on, että tuomiolla jo kertaalleen ratkaistut oikeudelliset olosuhteet pysyvät vakaina. Prosessijärjestys ei hyväksy toistuvia oikeudenkäyntejä ja tuomioita samassa asiassa. Erityisesti jutun asianosaisten on voitava luottaa tuomiolla vahvistetun oikeustilan pysyvyyteen. Työsuhderiitaa koskeva Rovaniemen hovioikeuden tuomio (RHO 5.9.2018 numero 295) oli B:n avustajan käräjäoikeusvaiheen palkkiota lukuun ottamatta lainvoimainen. Puukauppasaatavan perusteen olemassaolo oli asiallisesti ratkaistu ja ratkaisuun oli voinut hakea muutosta valittamalla. Hovioikeus katsoi, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden vastasaatavan olemassaolosta antaman ratkaisun oikeusvoimavaikutus esti tutkimasta A:n nyt nostamaa velkomuskannetta. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.24
Hovioikeus arvioi hallinnan laajuutta sekä kunnossapito- ja muutostöitä asunto-osakeyhtiössäAsiassa oli hovioikeudessa kysymys ensiksi KFT:n hallintaoikeuden laajuudesta funkistalossa ja toiseksi KFT:n oikeudesta tehdä kunnossapito- ja muutostöitä funkistalossa. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
22.1.2019 12.32
Hovioikeus: Törkeään rattijuopumukseen syyllistyneen ajokielloksi tuli määrätä vähintään vuosiHovioikeuden mukaan käräjäoikeuden A:lle määräämä ajokielto oli A:n korkea uloshengitysilman alkoholipitoisuus ja yleinen oikeuskäytäntö huomioon ottaen liian lyhyt. - Uutiset
21.1.2019 12.52
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei uskonut Speedometer GPS -sovelluksen nopeustietoihinHovioikeus katsoi, että asiassa tuli näytetyksi, että A oli kuljettanut moottoripyörää perjantaina 30.6.2017 kello 19:58 126 kilometrin tuntinopeudella 60 kilometrin tuntinopeusrajoitusalueella. Vaikka kysymys oli esitetyn selvityksen perusteella ollut vain lyhytaikaisesta huomattavasta enimmäisnopeuden ylityksestä, ottaen huomioon käytetty ajonopeus, tekoajankohta perjantai-iltana kello 20 sekä se, että tapahtumapaikka oli ollut taajama-alueella, hovioikeus katsoi, että A oli tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta huomattavasti ylittänyt sallitun enimmäisnopeuden siten, että rikos oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. A oli näin ollen syyllistynyt syytteessä kuvattuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, josta on rikoslain 23 luvun 2 §:n mukaan tuomittava vähintään 30 päiväsakkoa ja enintään 2 vuotta vankeutta. Ottaen huomioon sallitun enimmäisnopeuden ylityksen määrä ja muut teko-olosuhteet, vakiintuneen oikeuskäytännön mukainen rangaistus oli 60 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 21.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 14.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi huumausainerikoksen törkeäksiA ja B olivat tavoitelleet 42 kannabiskasvin kasvattamisella yhteensä 1 050 grammaa kannabista. A ja B olivat myös kasvattaneet aikaisemmin 4 kannabiskasvia, joista he olivat saaneet noin 30 grammaa kannabista. Todetun kasvattamisen lisäksi A ja B olivat pitäneet hallussaan 131 grammaa kannabista. A oli edelleen hankkinut ja pitänyt hallussaan 100 - 130 grammaa kannabista, josta hän oli myynyt osan eteenpäin siten, että hänen haltuunsa oli jäänyt 48,5 grammaa kannabiksen kukintoa. A oli vielä pitänyt hallussaan 6,7 grammaa amfetamiinia ja 20 kappaletta MDMA:ta sisältänyttä tablettia. Sekä A:n että B:n osalta rikoksen kohteena oli ollut suurena määränä huumausainetta pidettävä määrä kannabista. A:n osalta rikoksen kohteena olivat lisäksi olleet erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi luokiteltavat amfetamiini ja MDMA. Hovioikeus totesi, että A ja B olivat toimineet varsin suunnitelmallisesti käyttämällä kasvatuksessa apunaan useita välineitä. A:n ja B:n kannabiskasvien viljelyyn oli sen suhteellisen laajamittaisuuden vuoksi liittynyt myös riski siitä, että ainetta ajan kuluessa voisi levitä muillekin henkilöille. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että huumausainerikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. A ja B olivat siten syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 13.30
Hovioikeus laski jäännösrangaistuksen pituutta ja täytäntöönpanoa toisin kuin käräjäoikeusTapauksessa jäännösrangaistuksen pituus oli 2 vuotta 3 kuukautta 1 päivä. Täytäntöön pantavan jäännösrangaistuksen osan pituus oli suhteutettava sen tosiasialliseen vaikutukseen yhteiseen vankeusrangaistukseen, joka oli tuomiossa todetulla tavalla kaksi kuukautta. Tämän vuoksi ja vastaajan etu huomioon ottaen jäännösrangaistuksesta määrättiin täytäntöönpantavaksi 8 kuukautta. - Uutiset
18.1.2019 11.00
Hovioikeus muutti tapon yrityksestä epäillylle tutkintavangille määrättyjä yhteydenpitorajoituksiaKO:n määräämää yhteydenpidon rajoitusta muutettiin siten, ettei kantelija saa olla yhteydessä asianomistaja A:han, tämän puolisoon B:hen eikä omaan avopuolisoonsa C:hen. Muilta osin yhteydenpidon rajoitukset kumottiin.(Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
18.1.2019 8.15
Hovioikeus kumosi laajennetun lähestymiskiellonA:n menettelylle ei ollut asiallista syytä. Menettely oli ollut toistuvaa ja jatkunut useita kuukausia. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi ilman lähestymiskieltoa tekemään B:n rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään tätä, minkä vuoksi lähestymiskiellon määrääminen häntä kohtaan oli perusteltua. Asiassa ei sen sijaan ilmennyt, että A olisi kohdistanut menettelyään B:n lapsiin eikä asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi jatkossakaan tekemään heidän rauhaansa kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään heitä. Edellytyksiä A:n määräämiselle lähestymiskieltoon C:tä ja D:tä kohtaan ei siten ollut. Ottaen huomioon tuomiossa selostetut oikeusohjeet ja A:n menettelyn laadun hovioikeus katsoi, että perusmuotoinen lähestymiskielto oli tässä tapauksessa riittävä vakavan häirinnän ja rauhaan kohdistuvan rikoksen torjumiseksi. Lähestymiskieltoa ei ollut perusteltua määrätä laajennettuna. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 13.31
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän liiketoimintakiellonArvioinnissa liiketoimintakieltoon määräämistä puolsi se, että A oli aiheuttanut laiminlyönneillään Verohallinnolle huomattavan taloudellisen vahingon. A oli saanut merkittävän kilpailuedun vältettyään maksamasta liiketoiminnasta tavanomaisesti suoritettavia veroja. A:n rikollinen toiminta oli jatkunut yli neljä vuotta. A:n menettely oli siten ollut Verohallinnon ja terveen taloudellisen kilpailun kannalta vahingollista. Liiketoimintakiellon määräämistä vastaan puhuvina seikkoina oli otettava huomioon se, ettei A ollut aikaisemmin syyllistynyt rangaistavaan menettelyyn. Törkeää kirjanpitorikosta koskevan syytteen mukaan hän oli myös yrittänyt verotarkastuksen jälkeen saattaa toiminimen kirjanpidon kuntoon. A oli osittain korvannut Verohallinnolle aiheuttamansa vahingon ja hän ei siten ollut saanut pysyvää kilpailuetua verojen välttämisestä. Arvioidessaan kokonaisuutena liiketoimintakiellon määräämisen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja, hovioikeus katsoi, ettei asiassa ollut ilmeistä vaaraa sille, että A jatkaisi sopimatonta liiketoimintaa. Liiketoimintakiellon määrääminen ei siten ollut tarpeen sopimattoman ja vahingollisen liiketoiminnan estämiseksi. Asiassa ei näin ollen ollut tarvetta suojata liiketoimintakiellosta annetussa laissa tarkoitettuja osapuolia. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
17.1.2019 12.12
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksiKäräjäoikeus oli päätöksessään katsonut, että TL:n asuinpaikka hänen kuollessaan oli ollut Italiassa, mutta että Helsingin käräjäoikeudella oli TL:n kotipaikan alioikeutena toimivalta pesänselvittäjän määräämistä koskevassa asiassa. Käräjäoikeus oli viitannut tältä osin perintökaaren 26 luvun 1 §:n säännöksiin. AL:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko suomalainen tuomioistuin ollut toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Punnittuaan kaikkia asiassa ilmi tulleita seikkoja TL:n elinolosuhteista hänen kuolemaansa edeltävinä vuosina ja hänen kuolinhetkellään hovioikeus katsoi, että TL:llä oli katsottava olleen läheisempi liittymä Italiaan kuin Suomeen. TL:n asuinpaikka oli sen vuoksi ollut Italiassa hänen kuolinhetkellään. Näin ollen Helsingin käräjäoikeus ei ollut EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti toimivaltainen käsittelemään TL:n pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa. Sen olisi pitänyt jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 15.11
Hovioikeus: Kummiussuhde ei muodostanut esteellisyyttä käsitellä seksuaalirikosta koskevaa asiaaSyyttäjä oli katsonut, että määräaikainen hovioikeudenneuvos A on esteellinen käsittelemään asiaa, koska asian käräjäoikeudessa ratkaisseen ma. käräjätuomarin avopuoliso on A:n lapsen kummi. HO hylkäsi esteellisyysväitteen. - Uutiset
16.1.2019 12.15
Hovioikeuden ratkaisu hyödyntämiskiellostaSyyttäjä ja A olivat nimenneet hovioikeudessa uudeksi todistajaksi vanhemman konstaapelin C:n teemanaan muun muassa B:n puhuttelussa ilmi tulleet seikat. Hovioikeus asetti hyödyntämiskiellon, koska B ei ollut ennen puhuttelua pätevästi luopunut oikeudestaan olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen eikä oikeudestaan avustajaan. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 13.11
Hovioikeus hylkäsi käräjäoikeuden tavoin syytteen törkeästä kavalluksestaHovioikeus totesi, että kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää anastustarkoitusta ja kavallus on rangaistava vain tahallisena. A:lla oli sinänsä ollut velvollisuus yhtiön edustajana säilyttää menoja koskevat tositteet ja liittää ne kirjanpitoon. Tositteiden puuttuminen ei kuitenkaan sellaisenaan osoittanut sitä, että A olisi anastanut syytteessä kysymyksessä olevat pankkitililtä nostamansa ja siirtämänsä varat. Anastuksen täyttymistä ja anastustarkoitusta arvioitaessa ratkaisevaa oli se, että oli pidettävä uskottavana, että A oli käyttänyt kysymyksessä olevat varat yhtiön liiketoimintaan. Näin ollen kavallusrikoksen edellyttämä tahallisuus ja siten A:n syyllisyys tuli vähintään hyvin epävarmaksi. Vaikka A:lla ei olisikaan kaikilta osin ollut esimerkiksi yhtiö- tai vero-oikeudellisten säännösten mukaan perustetta kysymyksessä olevien varojen käyttämiseen syytteessä mainittuihin menoihin, näyttämättä jäi, että A olisi tahallaan anastanut varoja. Näiden syiden vuoksi syytä käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 11.00
Hovioikeuden päätös kanteenmuutoksesta perintöriidassa - käräjäoikeuden päätös kumottiinEstettä kannevaatimusten käsittelemiselle ei ollut, joten asia oli palautettava KO:n ratkaistavaksi myös kyseisen kannekohdan osalta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 10.35
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota karhukoirayhdistyksen erillisvarallisuudestaTuomiossa mainitut seikat huomioon ottaen käräjäoikeus totesi, että korkeimman oikeuden ratkaisu KKO 2015:34 ei asetelmaltaan vastannut nyt ratkaistavana ollutta tilannetta. Vaikka Karhujaosto olikin toiminut yhdistykseen nähden verraten itsenäisesti, ei se kuitenkaan ollut urheilujoukkueiden tavoin muodostanut varsinaista toimintayksikköä, vaan oli ollut yhdistyksen hallituksen alaisuudessa oleva toimielin. Tämän huomioon ottaen ja tuomiossa selostettuja eri suuntiin puhuvia näkökohtia punnittuaan käräjäoikeus päätyi katsomaan, että uudella yhdistyksellä ei ollut yhdistykseen nähden parempaa oikeutta kanteissa tarkoitettuihin varoihin. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 10.00
Helsingin hovioikeus myönsi graduntekijälle tutkimusluvan törkeän raiskauksen tuomioihinHO myönsi hakijalle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkimusluvan Helsingin hovioikeuden antamaan 40 tuoreimpaan salassa pidettäväksi määrättyyn tuomioon niihin liittyvine käräjäoikeuden ratkaisuineen, jotka koskevat törkeää raiskausta ja jotka on annettu tai julistettu HO:ssa ennen tämän päätöksen antamista. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
15.1.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomisestaEläintunnistusjärjestelmästä annetun lain tavoitteisiin nähden, joita ovat erityisesti eläintautien leviämisen estäminen, nyt kysymyksessä oleva A:n ja B:n laiminlyönti ei hovioikeuden arvion mukaan ole ollut tahallista eikä törkeän huolimatonta etenkin, kun otettiin huomioon myös rekisterinpitäjän antama ohje, jonka mukaan ilmoitusta ei olisi ollut tarpeen vielä nyt kysymyksessä olevana tekoaikana tehdä. Näin ollen A:n ja B:n tahallisuutta ja myös tuottamusta vähensi olennaisesti se, että olivat voineet luottaa mainittuun ohjeeseen. A ja B eivät olleet tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta jättäneet ilmoittamatta syytteessä kuvattuja tietoja eläinrekisteriin ja siten he eivät olleet syyllistyneet eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkomiseen. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.30
Hovioikeuden tuomio luottokiskonnasta autokaupassa - lainamäärä 2.001 €, vuosikorko vähintään 293 %Kyse oli ollut vakuudellisista luotoista, joissa hakijoiden säännöllinen työssäolo oli käytännössä ollut lainan saamisen ehtona. Todellinen vuosikorko oli ollut lainoissa vähintään 293 %. Huomattavan monessa vastaajan yrityksen 1.6.2013 jälkeen annetussa luotossa lainamäärä oli ollut 2.001 euroa. Tästä oli tullut KO:n käsityksen mukaan kuva siitä, että luottosopimuksen ehtojen muotoilulla oli ollut nimenomaan tarkoitus kiertää kuluttajansuojalain määräystä. Vaikka kuluttajansuojalain säännös ei siis näihin luottoihin soveltunut, voitiin KO:n mukaan ajatella, että mitä lähempänä laissa säädettyä korkokattosäännöksen tarkoittamaa tapausta ollaan, sitä todennäköisemmin kohtuullisena pidettävänä koron pitäisi olla jollain järkevällä etäisyydellä säädetystä korkokatosta. Tässä tapauksessa ei ollut edes kyse vakuudettomista pikavipeistä, joiden luottoriskin voidaan arvioida olevan suurempi kuin vakuudellisten luottojen. KO oli pitänyt vastaajan toimintaa kaikilta osin tahallisena ja tuominnut vastaajan kiskonnasta kaikissa syytekohdissa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. (Vailla lainvoimaa 14.1.2019, Esittelijän mietintö) - Uutiset
11.1.2019 10.10
Hovioikeuden tuomiot kahdessa viikkolevon hyvittämistä koskevassa riita-asiassaToisin kuin käräjäoikeus, HO tulkitsi työaikalain 32 §:ää säännöksen sanamuoto ja lain esityöt huomioon ottaen siten, että työantajalla ei ollut velvollisuutta korvata menetettyä viikoittaista lepoa rahallisesti, jos menetetty lepo oli jo korvattu työaikaa lyhentämällä. Lain mukaan korvaus voidaan antaa rahallisesti työntekijän suostumuksella, jolloin työaikaa ei puolestaan lyhennetä. HO katsoi, että menetetyn levon korvaaminen kahdella eri tavalla asettaisi myös mainitun suostumuksen antaneen työntekijän huonompaan asemaan. Näillä perusteilla HO alensi työnantajan korvausvelvollisuutta menetetyistä palkkasaatavista. (Vailla lainvoimaa 11.1.2019) - Uutiset
10.1.2019 12.30
Hovioikeuden ratkaisu takausvastuusta yrityssaneerauksessaHovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, ettei A:n takausvastuu ollut lakannut sen vuoksi, ettei hänen maksuvelvollisuudestaan pankille ollut määrätty yhtiön saneerausohjelmassa. Sen vuoksi A:n valitus oli hylättävä. Hovioikeus totesi, että A voi halutessaan hakea erikseen kysymyksessä olevan takausvastuun ja muiden mahdollisten velkojensa järjestelyä siten kuin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa säädetään. (Vailla lainvoimaa 10.1.2018) - Uutiset
10.1.2019 10.00
Hovioikeus: Useammasta aiemmasta ampuma-aserikoksesta tuomitun rangaistus voitiin määrätä vielä ehdollisenaToisin kuin käräjäoikeus HO päätyi siihen, että vastaajalle nyt tuomittu rangaistus voi vielä olla ehdollinen. Vastaaja tuomittiin 40 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 10.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 15.13
Hovioikeus arvioi pankin avainlukulistan huolellista säilyttämistäA:lla oli ollut tapauksen olosuhteissa puolison jo saatua tietoonsa A:n käyttäjätunnuksen velvollisuus huolehtia, ettei avainlukulista erityisesti joudu puolison haltuun oikeudettomasti. A oli kuitenkin säilyttänyt tunnuslukulistaa puolison tietämässä ja helposti löydettävissä olevassa paikassa. Näin ollen hovioikeus käräjäoikeuden tavoin katsoi, että tunnistusvälineen joutuminen oikeudettomasti A:n puolison haltuun ja sen oikeudeton käyttö oli johtunut A:n huolimattomuudesta, joka ei ollut lievää. A oli siten tunnistuslain 27 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla vastuussa puolison oikeudettomasti A:n tunnistusvälinettä käyttäen ottamista luotoista liitännäisvaatimuksineen. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
8.1.2019 13.00
Hovioikeus kumosi esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käräjäoikeuden käsittelyratkaisunHO julisti pääkäsittelyssä todistajan esitutkintakertomuksen hyödyntämistä koskevan käsittelyratkaisun, jolla KO:n asettama hyödyntämiskielto oli kumottu. Pääkäsittelypöytäkirjasta tarkemmin ilmenevillä perusteilla HO oli katsonut toisin kuin KO, että esitetyn selvityksen perusteella T:n esitutkinnassa antamaa kertomusta ei ollut hankittu lainvastaisesti siten, että kertomuksen hyödyntämiselle todisteena olisi OK 17 luvun 25 §:n 3 momentissa säädetty este. HO oli kuitenkin todennut, että vaikka T:n kertomusta saatiin OK 17 luvun 47 §:n 2 momentin edellytysten täyttyessä käyttää todisteena, kysymykseen siitä, oliko T tosiasiassa ollut esitutkinnassa kuultu henkilö sekä kertomuksen merkitykseen näyttönä otettiin kantaa pääasian yhteydessä osana muutakin näytön arviointia. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 11.40
Hovioikeus poisti kahdelle asianajajalle annetun varoituksenKäsillä olevassa asiassa valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A:n edustaman asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus ei valvontalautakunnan mukaan ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.12 kohdan sekä palkkio-ohjeen 1.1 kohdan edellyttämällä tavalla oikeassa suhteessa tehtävän laatuun sekä sen vaatimaan työn määrään taikka muutoinkaan kohtuullinen [63.165,20 euroa, pois lukien arvonlisäveron määrä. Käräjäoikeus oli puolestaan katsonut kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 10.000 euroa]. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan ei olisi tullut esittämillään perusteilla katsoa A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Valvontalautakunnan päätös oli siten ilmeisen virheellisenä kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 9.27
Hovioikeus ei vapauttanut Ruandassa joukkotuhontaan syyllistynyttä ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että edellytykset elinkautisesta vankeudesta ehdonalaiseen vapauteen päästämiselle eivät vielä tässä vaiheessa täyty edes siten, että hakija voitaisiin vapauttaa lähitulevaisuudessa. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 9.07
Hovioikeus arvioi rikoskumppanuutta vahingonteossa ja väitettyä menettelyvirhettä käräjäoikeuden käsittelyssäTodisteena esitetystä valvontakameratallenteesta ilmenee, että kaikkien kolmen tekoon osallistuneen henkilön tarkoituksena oli ollut vahingon aiheuttaminen teon kohteena olevalle rakennukselle. A ja B olivat molemmat osallistuneet rikoksen täytäntöönpanotoimeen. Kuten käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenee, se, kenen heittämä kivi oli lopulta rikkonut päiväkodin kellon, oli ollut riippuvainen sattumanvaraisesta seikasta. Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla A ja B olivat syyllistyneet käräjäoikeuden heidän syykseen lukemaan vahingontekoon. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
31.12.2018 12.10
Hovioikeus selvitti kotietsinnän laillisuuttaHovioikeus totesi muun muassa, että asiassa kuullun valittajan RL:n itse kertomin tavoin TP oli oleskellut hänen asunnollaan ennen poliisien tuloa, minkä RL oli myös poliiseille ilmoittanut. Poliiseilla oli asiassa esitetyn selvityksen perusteella ollut aihe olettaa TP:n liikkuvan moottoripyörällä, minkä vuoksi hovioikeus katsoi, ettei asian ratkaisun kannalta ollut olennaista merkitystä sillä seikalla, kuka kyseisen moottoripyörän rekisteriin merkitty omistaja oli. Mainittuja seikkoja oli siten yhdessä voitu pitää päätöksentekohetkellä erittäin pätevinä perusteina olettaa kotietsinnän olevan tuloksellinen, mikä puolestaan muodostaa lain edellyttämän perusteen kotietsinnälle. Hovioikeus totesi lisäksi, että TP:tä oli epäilty vakavista rikoksista, minkä vuoksi etsintää ei voitu pitää myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisena. (Vailla lainvoimaa 31.12.2018)