Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
16.7.2019 8.15
Hovioikeus hylkäsi väitteen tuomarin esteellisyydestäHovioikeus katsoi, että asiassa ei tullut ilmi sellaista seikkaa, joka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarien puolueettomuutta nyt käsiteltävässä asiassa. Hovioikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluvien jäsenten subjektiivinen tai objektiivinen puolueettomuus ei ollut vaarantunut, eivätkä hovioikeudenneuvos V ja asessori K olleet esteellisiä toimimaan asiassa tuomareina. - Uutiset
15.7.2019 15.00
Hovioikeus myönsi velkajärjestelynKun otettiin huomioon, että asiassa ei ollut vedottu velkajärjestelylain 10 §:n mukaisiin esteisiin eikä esille muutenkaan tullut perusteita mahdollisten esteiden tutkimiselle, velkajärjestely tuli määrätä aloitettavaksi. - Uutiset
15.7.2019 9.10
Hovioikeuden ratkaisu ympäristön turmelemisestaKiinteistön alueelle oli saatettu suuri määrä rakennusjätettä myönnetyn ympäristöluvan vastaisesti. Rakennusjätettä oli tuotu alueelle usean vuoden kuluessa useista rakennuspurkukohteista. Teko oli tehty yritystoiminnan piirissä ja sillä oli saavutettu taloudellista etua. Näihin seikkoihin nähden tekoa ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisenä, vaikkakin alue oli sittemmin ennallistettu. Vastaajat olivat syyllistyneet ympäristön turmelemiseen. (Vailla lainvoimaa 15.7.2019) - Uutiset
11.7.2019 11.20
Hovioikeus arvioi valvontarangaistuksen edellytyksiäEhdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista puolsivat ne seikat, että A oli lyhyen ajan kuluessa syyllistynyt useaan rikokseen ja hänen rikosrekisteristään ilmenevä kokonaisrikollisuus oli vakavaa. Turun hovioikeus oli tuominnut 7.3.2019 A:n kuuden kuukauden valvontarangaistukseen. Aiemmin tuomittu valvontarangaistus ei kuitenkaan ole este uuden valvontarangaistuksen tuomitsemiselle. Valvontarangaistusselvityksen 30.8.2018 mukaan A:n elämäntilanne on valvontarangaistuksen suorittamisen näkökulmasta riittävän vakaa ja hänellä on asunto ja oma yritys, josta hän saa toimeentulonsa. A:n kanssa asuva isä on antanut suostumuksensa rangaistuksen suorittamiseen heidän yhteisessä kodissaan. Kokonaisarvion perusteella hovioikeus katsoi, että rikoslain 6 luvun 11 a §:n mukaiset edellytykset A:n tuomitsemiselle ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaista valvontarangaistukseen tässä tapauksessa täyttyivät. (Vailla lainvoimaa 11.7.2019) - Uutiset
10.7.2019 15.41
Käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus katsoi näytetyn asianomistaja B:n kertomuksella sekä sitä tukevilla todistajan kertomuksella ja kirjallisilla todisteilla, että A oli purkanut B:n työsuhteen sattuneen työtapaturman vuoksi ottaen huomioon vamman syntymisen ja työsuhteen päättymisen välitön ajallinen yhteys. Näin ollen A oli työsopimuslain 1 luvun 4 §:n 4 momentin vastaisesti purkanut työsopimuksen koeajalla syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla ja tällä menettelyllään A oli työnantajana palvelussuhteen aikana asettanut työntekijä B:n ilman painavaa, hyväksyttävää syytä epäedulliseen asemaan terveydentilan perusteella purkamalla B:n työsuhteen koeajalla B:n terveydentilasta johtuvasta syystä. A oli siten syyllistynyt työsyrjintään. Asiassa täytyi ottaa myös huomioon työsopimuslaissa mahdollistetun koeajan tarkoitus, joka kiistatta tässä asiassa ei ollut toteutunut, koska B oli ollut työssä vain kaksi päivää ennen työsuhteen päättämistä. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
10.7.2019 12.15
Hovioikeus arvioi rahanpesun syy-yhteyttä vahinkoonA:n syyksi luettu menettely oli vaikuttanut asianomistajille aiheutuneeseen vahinkoon, kun hän on ylläpitänyt asianomistajille vahinkoa aiheuttanutta toimintaa. Luovuttamalla tililleen tulleita varoja eteenpäin A oli tosiasiallisesti määrännyt varallisuudesta, joka oli saatu asianomistajia erehdyttämällä. A:n menettely oli siten syy-yhteydessä vahingon aiheuttamiseen ja hän oli täten vahingonkorvausvastuussa. (Vailla lainvoimaa 10.7.2019) - Uutiset
10.7.2019 9.00
Hovioikeuden tuomio velan vanhentumisen katkaisemisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko X Oy vuosina 2014-2016 muistuttanut A:ta 27.12.2012 päivätystä laskusaatavasta ja mikäli oli, oliko sovellettavaksi tuleva kolmen vuoden vanhentumisaika tullut X Oy:n toimilla katkaistuksi. Hovioikeus katsoi, että todistaja V:n yksityiskohtainen kertomus useiden muistutuskirjeiden lähettämisestä riitti näytöksi siitä, että muistutuslaskut olivat tulleet A:n saataville ja että yhtiö oli siten katkaissut velan vanhentumisen vuosittain ajalla 2013-2016. (Vailla lainvoimaa 9.7.2019) - Uutiset
9.7.2019 9.54
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus myönsi velkajärjestelyn yleisestä esteestä huolimattaA:n katsottiin velkaantuneen piittaamattomasti ja vastuuttomasti. Hovioikeus katsoi, ettei hänen menettelynsä kuitenkaan ollut olosuhteet ja velkojen pääasiallinen käyttötarkoitus huomioon ottaen erityisen moitittavaa. A:n velkojat ovat luottolaitoksia. Velkajärjestelyllä on A:lle suurempi merkitys kuin hänen velkojilleen. Velkajärjestelyn kautta velkojilla on joka tapauksessa mahdollisuus saada velka osittain maksetuksi. Asiaa kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että asiassa oli velkajärjestelylain 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä myöntää A:lle velkajärjestely. - Uutiset
5.7.2019 14.47
Hovioikeus arvioi kantelun tutkimisen edellytyksiä edunvalvonta-asiassaEdunvalvojan määrääminen ja toimintakelpoisuuden rajoittaminen ovat henkilön itsemääräämisoikeutta voimakkaasti rajoittavia toimenpiteitä. Näitä koskeva väliaikaismääräys voidaan ja oli tässä tapauksessa annettu edunvalvontaan vaadittua kuulematta. Määräys on välittömästi täytäntöönpantavissa eikä siihen saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin. Näin ollen se rinnastuu tosiasiallisilta vaikutuksiltaan lainvoimaiseen tuomioon ja muutoksenhakumahdollisuuden puuttuminen saattaa loukata perustuslain 10 §:n yksityiselämän suojaa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 1 kohdan yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen suojaa. Sen vuoksi A:n oikeusturva edellytti kantelun tutkimista. Kantelu hylättiin. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019) - Uutiset
5.7.2019 12.11
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen seksuaalisesta ahdistelustaSyyttäjä oli katsonut, että A:n koskettelu yhdistettynä seksuaalisiin ehdotuksiin oli tehnyt A:n teosta seksuaalisen. Lain sanamuoto on kuitenkin yksiselitteinen; vain koskettelemalla tehty seksuaalinen teko täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön. Lakivaliokunta on selkeästi todennut, että rangaistava seksuaalinen häirintä tulee rajata vain koskettelua sisältäviin tilanteisiin. Hovioikeus totesi, ettei se, että A oli yhden kerran tehnyt seksuaaliseksi tulkittavan huomautuksen, tehnyt A:n koskettelusta seksuaalista. (KKO:2020:38: Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
4.7.2019 14.11
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää tutkimatta yksityishenkilön rangaistusvaatimustaAsiassa ei ollut riidatonta, että A:n rangaistusvaatimuksessa kuvattu käsivarren puristaminen, vääntäminen tai repiminen olisi tapahtunut samassa yhteydessä kuin syyttäjän 19.8.2016 antamassa rangaistusmääräyksessä tarkoitettu kasvoihin lyöminen Helsingin rautatieasemalla. Se seikka, perustuivatko rangaistusvaatimus ja rangaistusmääräys olennaisesti samoihin tosiseikkoihin, ei ollut pääteltävissä pelkästään rangaistusvaatimuksen ja rangaistusmääräyksen tosiseikastoja vertaamalla. Käräjäoikeus ei ollut voinut jättää rangaistusvaatimusta tutkimatta sillä perusteella, että A:n esittämän teonkuvauksen mukainen käteen kohdistunut väkivalta oli tapahtunut rangaistusmääräyksessä tarkoitetun tapahtuman yhteydessä ja että lainvoimaisen rangaistusmääräyksen oikeusvoimavaikutus oli siten esteenä samaa tekoa koskevan uuden rangaistusvaatimuksen tutkimiselle. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
4.7.2019 13.10
Hovioikeus: Vireilletulokynnys ylittyi ja lupalakimiehelle voitiin antaa varoitusTiedoksiantoa ei ollut otsikoitu kanteluksi, mutta hovioikeus katsoi oikeuskirjallisuudessa kantelijan asemasta, valvonta-asian vireilletulokynnyksestä ja menettelystä valvonta-asiassa esitetty huomioon ottaen, että tiedoksiannolla kantelu oli saatettu asianmukaisesti vireille. Lupalakimieslain 8 §:n 1 momentin mukaan luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan tehtävät. Hovioikeus katsoi, että näihin velvollisuuksiin kuuluu myös vangittua päämiestä koskevien tutkintaviranomaisten määräysten, kuten yhteydenpitorajoitusten noudattaminen. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
3.7.2019 10.56
Hovioikeus arvioi asumisoikeushuoneiston käyttövastikkeen enimmäistasoaAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lta perityn asumisoikeushuoneiston käyttövastike ylittänyt asumisoikeuslain 16 §:n 4 momentin mukaisen enimmäistason. (Vailla lainvoimaa 3.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 15.00
Hovioikeuden ratkaisu yhtiökokouksessa noudatettavasta äänestysmenettelystäHelsingin hovioikeus antoi 2. heinäkuuta tuomion riita-asiassa, joka koskee yhtiökokouksessa noudatettavaa äänestysmenettelyä. - Uutiset
2.7.2019 13.15
Hovioikeuden ratkaisu rahdinkuljettajan vastuustaHovioikeudessa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko Pusulan Kuljetuskeskusta pidettävä tiekuljetussopimuslaissa tarkoitettuna rahdinkuljettajana vai mahdollisesti rahdinkuljettajan apulaisena, oliko yhtiö joka tapauksessa kyennyt näyttämään vahingon johtuneen sellaisesta tiekuljetussopimuslain 28 tai 29 §:ssä tarkoitetusta erityisestä seikasta, josta se ei ollut vastuussa, sekä oliko Beweshipin vaatimia korvauksia tullimaksusta ja arvonlisäveroa koskevan ennakkoratkaisun hakemiskuluista pidettävä tiekuljetussopimuslain 32 §:n 4 momentin nojalla korvattavina kuluina ja mikä oli hakemiskuluista suoritettavan korvauksen määrä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 10.26
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokra-asiassaAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, omistaako Mökkiläiset vuokrasopimuksen liitteessä yksilöidyistä rakennuksista saarella sijaitsevat käymälän (rakennus nro 55), majan (nro 56), ruokailukatoksen (nro 57), saunan (nro 58) ja puuvaja/käymälän (nro 59), ja oliko Meriklubi velvollinen palauttamaan vuokra-alueen ja rakennusten hallinnan Mökkiläisille. Tätä ennen oli kuitenkin otettava kantaa siihen, onko Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oikea oikeuspaikka tässä asiassa, ja voitiinko asianosaisten vasta hovioikeudessa esittämät uudet kirjalliset todisteet ottaa asiassa huomioon. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 8.30
Hovioikeuden ratkaisu ylivoimaisesta esteestä julkisissa hankinnoissaMyyntilupaa koskevasta hallintopäätöksestä tehty valitus ei ollut Avansorin kannalta sillä tavoin yllättävä tapahtuma, ettei sitä olisi ollut syytä ottaa huomioon yhtiön tehdessä tarjousta tilanteessa, jossa myyntilupaa ei ollut vielä myönnetty. Tätä arviota ei muuttanut se todistelun perusteella ilmi käynyt seikka, että valituksen tekeminen myyntilupapäätöksestä oli ollut erittäin harvinaista. Kyse ei siten ole ollut sellaisesta ylivoimaisesta esteestä, joka hankintasopimukseen sovellettavien JYSE 2014 TAVARAT -ehtojen 13 kohdan mukaan vapauttaisi yhtiön hankintasopimuksen mukaisesta toimitusvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019) - Uutiset
27.6.2019 11.30
Hovioikeus: Asiakaspalvelukeskukseen siirrettyä työntekijää ei syrjittyValittajan mukaan häntä oli syrjitty hänen ikänsä ja terveydentilansa perusteella. Valittajan mukaan yhtiö oli valikoinut uuteen asiakaspalvelukeskukseen uusilla työajoilla työskentelemään siirrettävät henkilöt sillä perusteella, että he olivat ikääntyneitä ja / tai he olivat olleet paljon sairauslomilla. HO katsoi, että valittajan määrääminen työskentelemään asiakaspalvelukeskuksessa oli perustunut hänen pitkään kokemukseensa ja ammattitaitoonsa. HO katsoi siten, että esitetty näyttö ei objektiivisesti arvioiden antanut aihetta olettaa syrjintäkieltoa rikotun, kun yhtiö oli siirtänyt valittajan työskentelemään asiakaspalvelukeskukseen. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
27.6.2019 9.42
Hovioikeus pysytti ns. tynnyrijutun tuomion pääosin Jari Aarnion osaltaHO pysytti torstaina (27.6.) antamassaan tuomiossa pääosin KO:n tuomion Jari Aarnion osalta. HO katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen sekä törkeään todistusaineiston vääristelemiseen, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja lukuisiin virkarikoksiin. Eräiltä osin syyte hylättiin. HO katsoi, että Aarnio oli käyttänyt hyväksi virkansa suomia mahdollisuuksia huumausainerikosten tekemiseksi ja niiden peittämiseksi piittaamatta seurauksista, joita muille hänen toiminnastaan aiheutuu. Rikokset olivat olleet erittäin vakavia ja vahingollisia ja osoittaneet poliisin päällikkövirassa toimivalta henkilöltä poikkeuksellista häikäilemättömyyttä. HO ei alentanut KO:n Aarniolle tuomitsemaa 10 vuoden vankeusrangaistusta. Tapahtuma-aikana United Brotherhoodin neuvostoon kuulunut Keijo Vilhuselle tuomittua 10 vuoden vankeusrangaistusta ei alennettu. KO:n tuomiota muutettiin Aarnion rikoskumppaneiden Seija Kortekallio-Lammen ja Mari Romanon osalta. HO määräsi Aarnion, Vilhusen ja Romanon heti vangittaviksi. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019, VKSV 23.8.2019: Syyttäjä hakee eräiltä osin valituslupaa, KKO 4.12.2019: KKO myönsi rajoitettuja valituslupia törkeää huumausainerikosta koskevassa ns. tynnyrijutussa) - Uutiset
26.6.2019 16.00
Hovioikeus arvioi vesiliikennejuopumuksen rangaistavuuden rajaa - syyte hylättiinVastaajalla oli teon jälkeen ollut 0,47 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa rangaistavuuden rajan ollessa 0,44 milligrammaa. Vaikka näyttöä konkreettisesta vaarantamisesta ei edellytetä, olosuhteet eivät tässä tapauksessa kokonaisuutena arvioiden olleet olleet sellaiset, että tunnusmerkistössä edellytetty vaarantamiskriteeri olisi täyttynyt. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen vesiliikennejuopumusta koskevan syytteen hylkäämisestä. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 15.00
Hovioikeus arvioi varoitetun työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuuttaKantajien (A:n ja B:n) työnä oli työsopimusten mukaan ollut puhelimitse tehtävä myynti ja asiakaspalvelu, johon oli kuulunut X:n liittymätuotteiden, päätelaitteiden ja lisäpalveluiden myynti sekä puhelimitse tehtävä asiakaspalvelu. Myyntineuvottelijan pääasiallinen tehtävä oli myydä X:n tuotteita ja palveluita puhelimitse sekä hoitaa asiakaspalvelutehtäviä. Asiassa lausutuilla perusteluilla KO:n perusteluja täydentäen HO päätyi siihen, ettei A:n ja B:n ollut näytetty menetelleen toistuvasti selvästi työnantajan ohjeiden ja määräysten vastaisesti puhelurungon osalta. Koska väitetty A:n ja B:n työnantajan ohjeiden vastainen menettely myyntipuhelujen soittamisessa oli HO:ssa jäänyt suurimmaksi osaksi näyttämättä, asiassa ei ollut ratkaisevaa merkitystä sillä, olivatko työnantajan ohjeet olleet alan käytännesääntöjen vastaisia. Muutkaan A:n ja B:n toiminnasta selvitetyt seikat eivät antaneet aihetta katsoa, että yhtiöllä olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:ssä ja 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste A:n ja B:n työsopimusten irtisanomiseen. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
24.6.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio testamentin tulkinnasta - ennakkoperinnön huomioiminenAsiassa oli HO:ssa ratkaistavana kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada vanhempiensa X:n ja Y:n jälkeen koko perintöosansa tai lakiosansa ilman, että vanhempien keskinäisen testamentin liitteen selvityksessä mainittua omaisuutta otettiin huomioon hänen ennakkoperintönään. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
24.6.2019 14.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vuokralaiset maksamaan vuokaranantajan velkomat vuokratHO totesi, että todistustaakka vuokranmaksusta on vuokralaisilla. Käteisvarojen nostaminen ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olivat käyttäneet käteisvarat maksamalla vuokranantajalle kesä-heinäkuun vuokrat 1.300 euroa. HO päätyi näytön arvioinnissa siihen, että yksin vuokralaisen kertomus ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olisivat maksaneet vuokranantajalle tämän velkomat vuokrat touko-heinäkuulta 2016. Näyttämättä oli myös jäänyt, että vuokran määrää olisi minkään kuukauden osalta alennettu 50 eurolla. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
24.6.2019 11.55
Hovioikeus: Päävuokralainen vastasi ensihoitoyksikön lääkärin käskystä murretun ulko-oven korjauskustannuksistaAsiassa oli riidatonta, että asunnon ovi oli vaurioitunut, kun poliisi oli murtanut oven paikalle hälytetyn ensihoitoyksikön lääkärin käskystä. HO:sssa oli kysymys siitä, oliko vuokralaisen (A Oy:n) tai tämän vuokralaisen menettely ollut huolimatonta ja mikäli oli ollut, oliko vuokranantajalle aiheutunut sen seurauksena vahinkoa. HO katsoi, että A Oy oli vastuussa oven rikkoutumisesta aiheutuneesta vahingosta ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle aiheutuneet korjauskustannukset. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
18.6.2019 16.00
Liikennemerkki lumen peitossa - hovioikeus hylkäsi syytteetRovaniemen hovioikeus hylkäsi syytteet liikennerikkomuksesta kahdessa eri tapauksessa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
18.6.2019 10.30
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut tulosvastuullisten esimiesten työsopimuksissa olleita välityslausekkeitaA ja B olivat molemmat toimineet tulosvastuullisina esimiehinä. He ovat puolisoita ja työskennelleet B:n tultua tulosvastuulliseksi esimieheksi samalla lääkäriasemalla samassa tulosyksikössä. Sittemmin A ja B olivat työsopimuksiin perustuvissa kanteissaan vaatineet käräjäoikeudessa erinäisiä korvauksia PT Oy:ltä. Yhtiö oli ennen pääasiaan vastaamista esittämässään oikeudenkäyntiväitteessä esittänyt, että kanteet tuli jättää tutkimatta, koska asiat kuuluivat työsopimuksiin sisältyvien välityslausekkeiden mukaan välimiesoikeuden toimivaltaan. A ja B ovat oikeudenkäyntiväitettä käräjäoikeudessa käsiteltäessä vedonneet siihen, että kysymyksessä olevat välityslausekkeet olivat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n ja työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla kohtuuttomia tai kohtuuttomuuteen johtavia ja välityslausekkeet tuli tällä perusteella jättää huomiotta. Hovioikeuden mukaan asiassa ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella A:ta ja B:ta voitaisiin sopimussuhteessa pitää sillä tavalla heikompana osapuolena, että heidän suojaamisensa olisi ollut esteenä välimiesmenettelylle, eikä välityslauseketta siten ole pidettävä A:n ja B:n kannalta kohtuuttomana sopimusehtona. Hovioikeus katsoi myös jääneen näyttämättä, että A:n ja B:n taloudellinen tilanne olisi ollut niin huono, etteivät he olisi voineet kustantaa välimiesmenettelyä ja lausekkeen soveltaminen siten kohtuuttomasti olisi heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan saada oikeussuojaa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
17.6.2019 14.30
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän osin virka-aikanaan kehittämän tietokoneohjelmiston tekijänoikeus- ja käyttökorvauksistaA oli osin virkavapaalla, osin virka-aikanaan ja osin vapaa-ajallaan luonut tietokoneohjelman. Koska tietokoneohjelman tekijänoikeudet ja sen käyttöön liityvät olivat olleet epäselvät, olivat osapuolet ryhtyneet neuvottelemaan ohjelman tekijänoikeuksista ja sen mahdollisesta käytöstä maksettavista korvauksista. A oli käyttänyt ohjelmaa työnsä apuna, mutta puolustusvoimat ei ollut hyväksynyt sitä virallisesti käyttöön. Hovioikeus katsoi, että koska puolustusvoimien virallinen hyväksyntä sopimuksen selväsanaisten kirjausten mukaan oli korvauksen edellytyksenä, ei A:n oma käyttö oikeuttanut tätä korvaukseen. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hylkäsi myös valituksen sopimuksen kohtuullistamista koskevin osin todeten, ettei A:n alisteinen työntekijäasema sinänsä merkinnyt sopimuksen kohtuuttomuutta, kun asiassa ei käynyt ilmi, että Puolustusvoimat olisi tätä asemaa käyttänyt hyödyksi. Myöskään näyttöä Puolustusvoimien saamasta perusteettomasta edusta ei hovioikeuden mukaan ollut. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
17.6.2019 11.55
Hovioikeus: Estettä elatusaputuomion täydentämiselle ei ollutHO ei ollut tuomiossaan 26.4.2019 nimenomaisesti lausunut siitä, oliko A:lla velvollisuutta palauttaa B:n KO:n tuomion nojalla mahdollisesti suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät HO:n tuomiossa mainitut kuukausittaiset määrät Ratkaistavana oli, voidaanko HO:n tuomiota tältä osin täydentää joko A:n edustajan C:n HO:lle 8.5.2019 toimittaman pyynnön perusteella tai viran puolesta. Jos täydentäminen oli mahdollista, ratkaistavana oli, oliko A velvollinen palauttamaan elatusapumaksuja. HO katsoi, ettei estettä tuomion täydentämiselle ollut. Tuomiolauselmaan lisättiin, ettei A:lla ollut velvollisuutta palauttaa B:n ajalta 1.12.2017- 30.4.2019 mahdollisesti KO:n päätöksen nojalla suorittamia elatusapumaksuja, vaikka ne ylittäisivät edellä mainitun kuukausittaisen määrän 510 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.6.2019) - Uutiset
13.6.2019 14.15
Hovioikeus arvioi kaksoisrangaistavuutta vainoamisessa ja viestintärauhan rikkomisessaVaikka nyt käsiteltävässä asiassa ja asian R 18/268 syytekohdassa 2 oli osittain kysymys samojen viestien lähettämisestä, hovioikeus katsoi, ettei kysymys ollut miltään osin samoista teoista, koska syytteen mukainen A:n menettely oli kohdistunut eri asianomistajiin. Näin ollen syytettä ei ollut jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
13.6.2019 13.51
Hovioikeus muutti hyvityksen määrää avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessaAsiassa oli kysymys hyvityksen määrästä tilanteessa, jossa avoliiton aikana hankittu kesämökkikiinteistö, jonka kauppahinnan A oli maksanut, oli alunperinkin merkitty B:n nimiin ja avoliiton päätyttyä eroon myös jäänyt tälle. Riidatonta oli, että A:n vuonna 2012 maksama kauppahinta kesämökkikiinteistöstä oli ollut 23.000 euroa. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:n maksettua 23.000 euron suuruisen kauppahinnan B:n nimiin merkitystä kesämökkikiinteistöstä B oli, kiinteistön jäätyä avoliiton päätyttyä hänelle, saanut arvoltaan 23.000 euron suuruisen kesämökkikiinteistön hyväkseen ja siten avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua perusteetonta etua mainitun määrän arvosta. Näin ollen B:n A:lle maksettavan hyvityksen määränä oli pidettävä A:n vaatimaa 23.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
13.6.2019 10.30
Hovioikeuskin velvoitti isännöitsijän maksamaan vahingonkorvausta asunnon ostajalle virheellisen isännöitsijäntodistuksen vuoksiB Oy oli ostanut D:lta Asunto Oy S:n huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijänä toiminut A Oy oli antanut B Oy:lle isännöitsijäntodistuksen, jossa huoneiston lainaosuuden kohdalta puuttui tieto yhtiössä toteutetun parveke-, ikkuna- ja parvekeoviremontin huoneistokohtaisesta lainaosuudesta. Lainaosuuksien todellinen suuruus oli ollut isännöitsijän tiedossa. Isännöitsijäntodistuksen virheellinen merkintä oli vaikuttanut kauppahintaan, joten B Oy:lle oli sen johdosta aiheutunut vaaditun suuruinen vahinko. Asunto-osakkeet B:lle myyneen D:n mahdollinen asuntokauppalain mukainen vastuu virheellisestä lainaosuustiedosta ei poistanut A:n vastuuta virheellisestä isännöitsijäntodistuksesta eikä sulkenut pois B:n oikeutta ostajana vaatia asunto-osakeyhtiölain nojalla vahingonkorvausta virheellisen isännöitsijäntodistuksen johdosta aiheutuneesta vahingosta suoraan isännöitsijältä. B oli myös perustellusti voinut saada isännöitsijäntodistuksesta sellaisen käsityksen, että remontti oli valmis ja huoneistokohtaiset lainaosuudet selvillä, joten tällä ei ollut erityistä syytä selvittää lainaosuuksia tarkemmin. B ei ollut siis myötävaikuttanut vahinkoon, joten perusteita korvausvastuun rajoittamiselle tai sen sovittelulle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 13.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 16.00
Hovioikeus lievensi nyrkkeilyohjaajalle seksuaalisesta ahdistelusta tuomitun rangaistuksen sakoksi60 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennettiin 60 päiväsakoksi. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 14.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista asiassa, jossa oli tehty sovinto ennen pääkäsittelyäA Oy oli nostanut B:tä vastaan irtaimen kauppaan perustuvan velkomuskanteen käräjäoikeudessa. B oli puolestaan vastakanteessaan vaatinut käräjäoikeutta ensinnäkin vahvistamaan irtaimen kauppaa koskevan työsuorituksen puretuksi ja toiseksi A Oy:n maksamaan tälle vahingonkorvausta. Käräjäoikeus oli hylännyt A Oy:n kanteen kokonaan ja hyväksynyt pääosin B:n vastakanteen perusteeltaan ja tämän vahingonkorvauskanteenkin määrästä noin 75 prosenttia. A Oy valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen, mutta ennen pääkäsittelyä hovioikeudessa A Oy ja B olivat tehneet asiassa sovinnon, jossa A Oy:n korvausvelvollisuutta alennettiin. Ottaen huomioon sovintosopimuksen sisältö sekä ilman toimitettua pääkäsittelyä lopputulokseen liittyvät epävarmuustekijät, hovioikeus piti kohtuullisena alentaa jonkin verran A Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta käräjäoikeudessa ja harkitsi oikeudenkäyntikulujen määräksi 8 000 euroa. Oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa osapuolet saivat pitää vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 11.10
Hovioikeuden ratkaisu liikennevakuutuksesta maksettavasta ansionmenetyksestäAsiassa oli kysymys siitä, oliko A:lla oikeus saada 21.2.2004 tapahtuneen liikenneonnettomuuden johdosta korvausta ansionmenetyksestä teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan vai teologian maisterin tutkinnon suorittaneen yliopiston tutkijan/lehtorin palkan mukaan. Ansionmenetyskorvaus oli tässä tapauksessa perusteltua määrätä A:n vaatimalla tavalla teologian maisterin tutkinnon suorittaneiden keskimääräisten ansiotulojen mukaan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että A ei ollut nostanut kannetta heti vakuutusyhtiön korvauspäätösten jälkeen. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
12.6.2019 9.23
Hovioikeuden neljä vahingonkorvausvelan vanhentumista koskevaa tuomiota (autovero, elv)HO kumosi Suomen valtion / Tullin vaatimuksesta KO:n tuomiot ja hylkäsi kanteet. Valtio vapautettiin kaikilta osin KO:n tuomitsemista maksuvelvollisuuksista kantajille. Osapuolet vastasivat itse oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 12.6.2019) - Uutiset
11.6.2019 15.00
Hovioikeuden ratkaisu omavelkaisesta takauksesta ja ulosotostaTakaussitoumuksen sanamuoto, pankin tosiasiallinen toiminta ja päätöksessä selostetut säännökset huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että pankin omavelkainen takaus oli annettu velkojan saatavan maksamisesta ja oli suhteessa velkojaan voimassa riippumatta sen käyttötarkoituksesta takavarikon estävänä torjuntavakuutena. Ulosottomies oli siten käräjäoikeuden katsomin tavoin ulosottokaaren 3 luvun 46 §:n säännöksiä noudattaen voinut kehottaa takaajan täyttämään maksuvelvollisuutensa, vaikka velallisyhtiö oli mennyt konkurssiin. Kysymys ei ollut velallisyhtiön omaisuuteen kohdistuvasta ulosottotoimesta, joka konkurssin alkamisen jälkeen ei olisi mahdollinen. (Valituslupa myönnetty; VL:2020-9) - Uutiset
11.6.2019 9.30
Hovioikeuden ratkaisu jätevesiviemäriin liittymisestä ja vahingonkorvauksesta lainsäädännön muututtuaHovioikeus totesi, että tilusvaihtosopimuksessa Lapuan kaupunki ei ollut sitoutunut huolehtimaan Marttilan tilan talousjätevesien puhdistamisesta, vaan se oli ainoastaan vastannut viemäriputken rakentamisesta Alavainion tilalta jokeen sekä sitoutunut sallimaan sen, että Marttilan tilan omistajat johtavat jätevetensä siihen. Nykyiset ympäristönsuojelua koskevat säännökset puolestaan kieltävät jätevesien laskemisen vesistöihin ilman asianmukaista puhdistamista ja käsittelyä. Olosuhteet olivat muuttuneet lainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sillä tavoin olennaisesti, että Marttilan tilan omistajat ja kaupunki eivät enää olleet oikeutettuja johtamaan puhdistamattomia jätevesiä suoraan jokeen. Marttilan tilan omistajat olivat myös olleet velvollisia liittymään alueen vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Hovioikeus katsoi, ettei tilusvaihtosopimus velvoittanut Lapuan kaupunkia vastaamaan ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön kiinteistön omistajalle asettamista uusista velvoitteista. Koska tilusvaihtosopimuksen mukainen ehto ei ollut enää sitonut kaupunkia olosuhteissa tapahtuneiden muutosten takia, A:lla ei ollut oikeutta tilusvaihtosopimuksen perusteella saada korvausta siitä, että kaupunki oli velvoittanut hänet vesihuoltolain 10 §:n nojalla liittymään vesihuoltolaitoksen yleiseen jätevesiviemäriin. Näin ollen A:n kanne Lapuan kaupunkia vastaan oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 11.6.2019) - Uutiset
10.6.2019 15.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden määräämän lähestymiskiellonTerveyskeskuksessa tapahtuneen lähestymisen osalta hovioikeus totesi, että B oli voinut kokea sen häiritsevänä ja epämiellyttävänä. Tältä osin kysymys oli kuitenkin ollut yksittäisestä ja satunnaisesta tapaamisesta eikä asiassa selvitetty, että A olisi tuossa yhteydessä käyttäytynyt B:tä kohtaan uhkaavasti tai loukkaavasti. Näin ollen hovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella A:n olisi katsottava lähestymiskieltolaissa tarkoitetulla tavalla vakavasti häirinneen B:tä eikä esitetyn selvityksen perusteella ollut myöskään aihetta olettaa, että A tulisi vastaisuudessa näin menettelemään. Lähestymiskiellon määräämiselle ei siten ollut lähestymiskiellosta annetun lain 2 §:n 1 momentin mukaisia perusteita. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 15.27
Hovioikeuden päätös huoltoriidan oikeuspaikasta, siirtämisestä, tutkimisesta ja asianosaisten kuulemisestaHO katsoi, että kun Vantaan käräjäoikeus ei ollut voinut siirtää asiaa takaisin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, sen ei kuitenkaan olisi tullut jättää asiaa tutkimatta, vaan tutkia se. HO totesi, että nyt käsiteltävänä oleva asia oli tullut vireille 6.7.2017 ja sen vireilläolo jatkuu edelleen. Vantaan (nykyisin Itä-Uusimaa) käräjäoikeuden päätös 10.9.2018 kumottiin. Asia palautettiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia käsiteltäväkseen ja jatkettava sen käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 12.11
Hovioikeus: Täysi oikeudenkäyntimaksu ei ollut kohtuuton vaikka jatkokäsittelylupaa ei myönnettyHovioikeus oli käsitellyt yhtiön valitusasian jatkokäsittelylupamenettelyssä ja tutkinut oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 11 §:ssä säädetyt edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Hovioikeuden jatkokäsittelylupaa edellyttävissä asioissa peritään täysi maksu 510 euroa vaikka jatkokäsittelylupaa ei myönnettäisi. Yhtiö ei esittänyt oikeudenkäyntimaksun poistamista koskevan vaatimuksen tueksi sellaista selvitystä, jonka perusteella maksu voitaisiin poistaa. Yhtiö oli siten velvollinen suorittamaan asian käsittelystä hovioikeudessa sille tuomioistuinmaksulain 2 §:n perusteella määrätyn oikeudenkäyntimaksun. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.35
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden törkeää velallisen epärehellisyyttä koskevaa tuomiotaHovioikeus katsoi todistajan kertomuksen perusteella tulleen näytetyksi vastaajan tienneen, että kysymyksessä olevia varojen nostoja olisi pitänyt käsitellä yhtiön kirjanpidossa palkanmaksuina, jotta ne olisi voitu sellaisiksi katsoa. Vastaajalle oli kirjattu maksetuksi palkkaa tekoaikaan sisältyvältä tilikaudelta 2008 - 2009. Kirjanpitäjän nimenomaisesta huomautuksesta huolimatta hän ei ollut hyväksynyt nostojen kirjaamista enemmälti palkaksi. Tekoajan viimeiseltä jaksolta kirjanpitoa ei ollut pidetty eikä palkkakirjausta ollut tehty. Kun huomioon otettiin vastaajan palkkakirjauksia vastustanut kanta, hovioikeus katsoi vastaajan tietoisesti laiminlyöneen velvoitteensa ja tahallaan ilman hyväksyttävää syytä nostaneen kysymyksessä olevat varat, yhteensä 64.685 euroa, ja siten aiheuttaneen yhtiön maksukyvyttömäksi tulemisen tai ainakin sen oleellisen pahenemisen. Menettelyllä oli tavoiteltu pitkän ajan kuluessa huomattavaa hyötyä ja tekoa oli pidettävä myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
6.6.2019 8.00
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta ja yhteiselämän lopettamista koskevassa asiassaHO kumosi yhteiselämän lopettamista koskevat KO:n tuomiolauselman määräykset ja hylkäsi miehen vaatimukset tältä osin. HO vahvisti kuitenkin, että nainen oli ollut osituksen lopputuloksen perusteella velvollinen välittömästi muuttamaan pois omakotitalosta. KO:n tuomion lopputulosta ei muilta osin muutettu. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
5.6.2019 14.15
Hovioikeus ei voinut tutkia ulosottovalitustaKäräjäoikeuden päätöksessä oli todettu, että käräjäoikeuden aikaisemmin antama päätös ulosmitattujen varojen tilittämisen kieltämisestä raukesi. X Oy oli hakenut muutosta käräjäoikeuden ulosottovalituksen hylkäämistä koskevaan ratkaisuun, mutta valituksessa ei ollut pyydetty täytäntöönpanon keskeyttämistä. Asia oli saapunut hovioikeuteen 13.2.2019, jolloin lopullinen tilitys oli jo tapahtunut. X Oy ei voi lopullisen tilityksen tapahduttua valittaa muusta kuin tilityksessä olevasta virheestä. Yhtiö ei ollut esittänyt tällaista väitettä. Hovioikeus katsoi, että yhtiöllä oli ollut ulosottokaaressa säädetystä valituksen tutkimisen rajoituksesta huolimatta ollut tosiasiallinen mahdollisuus saattaa ulosmittausvalituksensa hovioikeuden tutkittavaksi. Ulosottoviranomaisen virheellisiksi väitetyistä virkatoimista tai väitetyistä laiminlyönneistä on mahdollista kannella Valtakunnanvoudin virastolle ulosottokaaren 11 luvun 18 §:ssä säädetyin tavoin. X Oy:n valitusta ei voitu tutkia. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
5.6.2019 10.30
Hovioikeuden kolme työsuhteen irtisanomista koskevaa tuomiotaTapaukset koskevat AMK:n suorittamia irtisanomisia ja lomautuksia. Kyse mm. työn tarjoamisvelvollisuudesta, avoimeksi tulleiden työtehtävien täyttämisessä käytetystä kohdentamismenettelystä ja irtisanomissuojasopimuksen tulkinnasta. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
3.6.2019 16.00
Hovioikeus ei myöntänyt oikeusapua oikeusturvavakuutuksen ylittäviin oikeudenkäyntikuluihinHO katsoi KO:n tavoin, että asian käräjäoikeuskäsittelystä aiheutuneet kulut olivat hyväksyttäviä oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärään eli 15.000 euroon saakka. Asiassa ei näin ollen ollut perusteita määrätä oikeusapua valittajan omiin oikeudenkäyntikuluihin oikeusturvavakuutuksen ylimenevään osaan 30 tunnin osalta. Asian lopputulos huomioon ottaen vaatimus oikeusavun myöntämisestä siltä osin kuin oikeusturvavakuutus ei riittänyt kattamaan A:n omia oikeudenkäyntikuluja hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.6.2019) - Uutiset
3.6.2019 13.59
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus purki kiinteistön kaupanVirheiden johdosta rakennus oli poikennut laadultaan tavanomaisesta keskimääräisestä rakentamisen tasosta siinä määrin, että virheitä oli pidettävä olennaisina. Näin ollen hovioikeus katsoi, että kiinteistön laatuvirheen laajuus ja arvioidut korjauskustannukset, virheen vaikutus kiinteistön arvoon ja virheestä aiheutunut terveyshaitta tekivät laatuvirheestä kokonaismerkitykseltään niin olennaisen, että ostajilla on maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla oikeus purkaa kauppa. (Vailla lainvoimaa 3.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 14.06
Hovioikeus: Vastaajaa ei tullut tuomita erikseen laittomasta uhkauksestaHO kiinnitti huomiota KKO:n ratkaisuun 2019:31, jossa on katsottu, että mikäli vastaajan teko täyttää sekä laittoman uhkauksen että virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen tunnusmerkistöt, tulee vastaajan menettely rikosoikeudellisesti riittävästi arvioiduksi soveltamalla pelkästään virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevaa säännöstä. Tässä tapauksessa, koska valittajan menettely täytti sekä virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen että laittoman uhkauksen tunnusmerkistön, ei häntä tullut tuomita erikseen laittomasta uhkauksesta (kohdassa 14). (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.00
Hovioikeus: Valtio ei ollut vastuussa väitetyistä viitosrokotteen aiheuttamista vahingoistaDTaP-IPV-Hib -rokote annetaan suojaamaan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja ns. Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä, vastaan. Toukokuussa 2009 syntynyt kantaja oli 3 kk:n ikäisenä 14.8.2009 saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvan DTaP-IPV-Hib (Infanrix-Polio+Hib, erä A20CA448G) rokotteen terveyskeskuksen neuvolassa sekä 26.10.2009 ja 23.8.2010 tehosterokotteet. KO oli hylännyt kantajan korvausvaatimukset. Kantajaa ei ollut OK 21 luvun 8b §:n nojalla velvoitettu korvaamaan osaakaan valtion oikeudenkäyntikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Kantaja velvoitettiin suorittamaan Suomen valtiolle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 3.100 euroa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 15.05
Hovioikeus: Pesänselvittäjäksi- ja jakajaksi määrätylle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut, että pesänselvityksen ja jaon loppuunsaattaminen oli viivästynyt AA:sta johtuvasta syystä. AA:n toiminta ei ollut myöskään ollut riittävän huolellista ja täsmällistä. AA ei ollut myöskään toimittanut osakkaille jokaisen noston yhteydessä laskua tai muuta kirjallista selvitystä noston perusteista. AA ei ollut hoitanut toimeksiantoa asiakasvarojen hoitoa koskevan ohjeen edellyttämällä tavalla. AA:n menettely oli ollut hyvän asianajajatavan vastaista. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio tapon ja murhan rajanvedostaHovioikeus on 28.5.2019 antamassaan tuomiossa katsonut Keravalla 6.12.2017 nuoreen 16-vuotiaaseen naiseen kohdistuneen henkirikoksen olleen murha ja tuomitsi tekoon syyllistyneen miehen murhasta ja muista samalla kertaa tuomituista teoista elinkaudeksi vankeuteen. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota, jonka mukaan kysymys oli murhan sijasta taposta. - Uutiset
27.5.2019 14.00
Hovioikeuden päätös jälkitoimista maksettavasta palkkiostaHO katsoi toisin kuin KO, että asianajajalla oli oikeus saada vaatimansa yhden tunnin työmäärää vastaava palkkio jälkitoimista. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
24.5.2019 13.51
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden velkajärjestelyä koskevan päätöksen ja velkajärjestely aloitettiinAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, täyttyivätkö elinkeinotoimintaa toiminimellä harjoittavan A:n osalta velkajärjestelylaissa yksityishenkilön velkajärjestelyn saamiselle asetetut edellytykset vai eivät. (Vailla lainvoimaa 24.5.2019) - Uutiset
23.5.2019 13.10
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi että välitystuomio oli kumottavaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi kuten käräjäoikeus, että välitystuomion ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa, mutta välitystuomio oli välimiesmenettelystä annetun lain 41 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan nojalla kumottava. X Ab ei ollut vedonnut niihin seikkoihin, joihin välimiesoikeus oli perustanut ratkaisunsa perusteettoman edun palautusta koskevan Y Oy:n ensisijaisen kannevaatimuksen hylätessään. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että välimies oli mennyt toimivaltaansa ulommaksi ja jättänyt varaamatta Y Oy:lle tarpeellisen tilaisuuden asiansa ajamiseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
23.5.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu tavaran virheestä Espanjan lomaosakekaupassaYhtiökokouspöytäkirjat osoittavat A:n tienneen, että virheellisen rekisterimerkinnän olivat voineet korjata ainoastaan T Oy ja R, ei C-S Oy. A oli ollut T Oy:n hallituksen jäsen 20.10.2011 lukien ja hallituksen puheenjohtaja 3.10.2014 lukien 11.3.2016 asti, joten hänellä oli itsellään ollut mahdollisuus toimia virheen korjaamiseksi T Oy:n puolelta. Viikkoa ennen kaupan purkuvaatimuksen esittämistä pidetyssä T Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa A oli hallituksen puheenjohtajana sitoutunut yhdessä R:n kanssa ohjaamaan virheen korjaamisprojektia ja ilmoittanut siihen liittyen menevänsä Fuengirolaan maaliskuussa 2016. A:n käyttäytyminen osoitti, että hän oli hyväksynyt yhtiökokouksessa sovitun virheen korjaustavan. Mainituilla perusteilla A oli menettänyt oikeutensa vedota virheeseen. (Vailla lainvoimaa 23.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 14.00
Hovioikeus arvioi pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapausta toisin kuin käräjäoikeusVastaaja oli tehnyt ruumiillista väkivaltaa siskolleen tämän asunnossa. HO katsoi, että kysymys oli pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapauksesta ja että teko sinänsä oli ollut raaka ja julma. Asiassa todettuja seikkoja vastakkain punnittuaan HO kuitenkin katsoi, ettei teko ollut säännöksen tarkoittamalla tavalla erityisen raaka tai julma. Vastaaja oli näin ollen syyllistynyt menettelyllään pahoinpitelyyn. HO katsoi, että ehdollista vankeusrangaistusta (10 kk) yksinään oli tässä tapauksessa pidettävä riittävänä seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta teosta. (Vailla lainvoimaa 20.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 9.00
Hovioikeuden ratkaisu takavarikon edellytyksistä verosaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi, että takavarikon määräämiselle oli ollut veroturvaamislain 1 §:n mukaiset edellytykset. X Oy:n valitus oli sen vuoksi hylättävä siltä osin kuin valituksessa oli vaadittu käräjäoikeuden päätöksen kumoamista.
Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan vero on julkinen saatava, joka lain 3 §:n 1 momentin mukaan on suoraan ulosottokelpoinen. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n säännöstä hakijan velvollisuudesta pääasian vireillepanoon ei sen vuoksi sovelleta verosaatavaan. Käräjäoikeuden määräys hakijan velvollisuudesta saattaa pääasia vireille oli näin ollen poistettava. Velallisen oikeusturvan takaamiseksi veroturvaamislain 2 §:ssä on kuitenkin säädetty verosaatavan turvaamiseksi myönnetyn takavarikon enintään yhden vuoden voimassaoloajasta. Käräjäoikeuden päätöstä oli tältä osin täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 20.5.2019) - Uutiset
17.5.2019 13.36
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteet väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksestaA oli rikosilmoitusta tehdessään voinut olla perustellusti siinä käsityksessä, että sukupuoliyhteys asianomistajan kanssa oli tapahtunut vastoin hänen tahtoaan, sillä rikosilmoituksessa tarkoitetuista tapahtumista esitettyjen keskenään osittain ristiriitaisten kertomusten, gynekologisen tutkimustuloksen ja A:n tapahtuma-aikaisen humalatilan asteen perusteella ei ollut poissuljettua, etteikö näin olisi voinut tapahtua. Näissä olosuhteissa A:lla oli katsottava olleen riittävä syy luottaa tutkintapyynnön tekemishetkellä omaan käsitykseensä asiassa ja ottaa yhteyttä poliisiin.
Asiassa ei näytetty, että A olisi tiennyt viranomaiselle antamansa tiedon vääräksi tai että hänellä olisi ollut perusteltua syytä näin epäillä. Koska asiassa ei näytetty, että A olisi menetellyt tahallisesti tehdessään tutkintapyyntöä, hänen ei voitu menettelyllään katsoa syyllistyneen väärään ilmiantoon ja kunnianloukkaukseen. Syytteet väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.5.2019) - Uutiset
17.5.2019 12.32
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tulkitsi teon vakavuudesta huolimatta ryöstön perusmuotoiseksiPuolesta ja vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena arvioituaan hovioikeus päätyi siihen, että tekoa ei sen vakavuudesta huolimatta ollut pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Vastaajat olivat siten menettelyllään syyllistyneet perusmuotoiseen ryöstöön (ks. I-SHO 17/119590 ja I-SHO 18/128386). (Vailla lainvoimaa 17.5.2019) - Uutiset
16.5.2019 13.12
Hovioikeus arvioi asemavaltuutusta ja vakuutusmeklaripalvelusopimuksen syntymistäAsiassa jäi näyttämättä, että M olisi ollut X:n työntekijänä sellaisessa asemassa, johon olisi liittynyt kelpoisuus solmia X:ää velvoittavaa vakuutusmeklaripalvelusopimusta. Esitetty selvitys ei osoittanut, että X olisi muutoin erikseen valtuuttanut M:n tekemään puolestaan tällaisen sopimuksen. M ei ollut tehnyt X:ää sitovaa toimeksiantosopimusta sähköpostiviestillä 22.3.2017. Y:n käsitys siitä, että M:llä olisi olosuhteista päätellen tällainen valtuutus ollut, ei vaikuttanut X:n sitoutumisen arvioinnissa. Ottaen kuitenkin huomioon käräjäoikeuden tuomiossa mainittu X:n tietoisuus meklarin toiminnasta X:n vakuutusasioissa M:n sähköposti-ilmoituksen 22.3.2017 jälkeen sekä sähköpostiviesteistä 26.4.2017 ja 21.11.2017 ilmenevä, että osapuolten välillä oli olemassa toimeksiantosuhde, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen sen osalta, että X oli hyväksynyt toimeksiantosopimuksen itseään sitovaksi. Tuomiossa mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen sen osalta, että toimeksiantosopimus sitoi X:ää ja se oli velvollinen suorittamaan maksamattomat Y:n laskusaatavat. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
16.5.2019 12.10
Hovioikeuden ratkaisu vastaajan oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta syytteen jäätyä sillensäKun syyte oli jätetty sillensä, käräjäoikeuden olisi tullut lausua A:n esittämästä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta. Asian laatu huomioon ottaen ja enemmän viivästymisen välttämiseksi hovioikeus otti asian välittömästi ratkaistavakseen. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
16.5.2019 10.07
Hovioikeus ei muuttanut 3-vuotiaan lapsen murhaa koskevaa tuomiotaHelsingin hovioikeus ei muuttanut Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiota, joka koski lapsen murhaa Porvoossa marraskuussa 2017. (Vailla lainvoimaa 16.5.2019) - Uutiset
15.5.2019 10.10
Hovioikeus pidensi rattijuopumuksen vuoksi tuomittua ajokieltoa kuudella kuukaudellaA oli syyllistynyt 28.4.2014 törkeään rattijuopumukseen, joten nyt kysymyksessä olevasta A:n syyksi luetusta törkeästä rattijuopumuksesta ajokiellon kestoksi oli määrättävä vähintään yksi vuosi. Ottaen lisäksi huomioon A:n korkea veren alkoholipitoisuus 2,83 promillea sekä vakiintunut oikeuskäytäntö A oli määrättävä ajokieltoon noin yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. (Vailla lainvoimaa 15.5.2019) - Uutiset
14.5.2019 9.23
Hovioikeus: Ampuma-aselain nojalla annettu varoitus ei estänyt tuomitsemasta ampuma-aserikoksestaAsiassa oli riidatonta, että A oli pyytänyt ampuma-aseen ostajaa toimittamaan asealan elinkeinoluvan ja ettei hän ollut sitä koskaan saanut. A oli toiminut vastoin ampuma-aselain säännöksiä toimittaessaan luvanvaraisen ampuma-aseen postitse ostajalle saamatta tältä pyytämäänsä myynnin edellyttämää asealan elinkeinolupaa. A:n käräjäoikeudessa kertomasta ilmeni, että hän oli riidattomasti poikennut elinkeinonharjoittajien välillä noudatettavasta käytännöstä tässä tapauksessa. A tuomittiin ampuma-aserikoksesta sakkorangaistukseen. Aiempi hallinnollisessa menettelyssä poliisin A:lle antama varoitus ei ollut rikosoikeudellisena rangaistuksena pidettävä seuraamus, eikä se siten estänyt syytteen tutkimista A:n väittämällä tavalla. (Vailla lainvoimaa 14.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 11.11
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden konkurssipesälle palautettavaksi tuomitsemaa määrää osakeyhtiölain vastaisista varojensiirroistaKäräjäoikeus oli katsonut, että tuomiossa mainitut varojensiirrot oli tehty vastoin osakeyhtiölain säännöksiä ja velvoittanut A:n palauttamaan Kustannusosakeyhtiö X Oy:n konkurssipesälle 263.194,05 euroa sekä suorittamaan sille vahingonkorvauksena 46.000 euroa, molemmat määrät korkoineen. Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, olivatko varojensiirrot tehty vastoin osakeyhtiölain säännöksiä. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, ketkä olivat olleet Kustannusosakeyhtiö X Oy:n osakkeenomistajia varojenjakojen ajankohtina ja olivatko varojenjaoista olleet päättämässä toimivaltaiset tahot sekä se, oliko yhtiön vapaa oma pääoma ollut riittävä varojenjakojen toteuttamiseksi. Arvioitavaksi tuli myös se, olivatko osingonjaot muutoin tehty osakeyhtiölain varojenjakoja koskevien säännösten mukaisesti. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden konkurssipesälle maksettavaksi tuomitsemaa määrää. A velvoitettiin palauttamaan Kustannusosakeyhtiö X Oy:n konkurssipesälle vastoin osakeyhtiölakia saamansa varat yhteensä 149.400 euroa käräjäoikeuden määräämine tuottokorkoineen määrälle 46.000 euroa 7.3.2011 lukien ja määrälle 103.400 euroa 27.6.2012 lukien sekä maksamaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa pääoman ja tuottokoron yhteismäärälle haasteen tiedoksiannosta 15.9.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 10.34
Hovioikeus moninkertaisti kartonkitehtaalle tuomitun yhteisösakonKO:n tuomitsema 10 000 euron suuruinen yhteisösakko korotettiin 50 000 euroon. Tehtaanjohtajan ja tuotantopäällikön saamat tuomiot työturvallisuusrikoksista pysyivät ennallaan. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 9.05
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi näytön olleen riittävä rattijuopumuksesta tuomitsemiseenSyyttäjän valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko A:n näytetty syyllistyneen rattijuopumukseen kohdassa 2, ja mikäli näin oli, kysymys oli myös rangaistuksesta ja ajokiellosta sekä päihdetutkimuskustannuksista ja todistelukustannuksista. Hovioikeus totesi, ettei mikään yksittäinen seikka sellaisenaan osoittanut A:n käyttäneen amfetamiinia jo ennen ajoa tai ajon aikana. A:n oma kertomus tapahtumainkulusta ei ollut myöskään mahdoton, mutta näyttöä kokonaisuutena arvioiden sitä voitiin kuitenkin pitää niin epätodennäköisenä, ettei A:n syyllistymisestä kohdassa 2 kuvattuun tekoon jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Hovioikeus katsoi, että A:n oli siten näytetty syyllistyneen rattijuopumukseen. Käräjäoikeuden tuomiota oli siten muutettava. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 8.33
Hovioikeus: Passiivisena auton kyydissä oleminen ei ollut avunantoa murhan yritykseenB oli tietoisena A:n ja C:n aikeista lähtenyt heidän mukaansa matkustajaksi autoon, josta ampuminen oli suoritettu. B:tä vastaan ajetun syytteen teonkuvauksessa ei ollut tarkemmin yksilöity, millä tavoin B olisi autossa matkustajana olleessaan aktiivisesti tukenut A:n ja C:n pyrkimystä rikoksen suorittamiseen. B:n ei näytetty läsnäolollaan tai muutoinkaan autossa ollessaan vahvistaneen A:n tai C:n rikoksentekomotivaatiota ennen tekoa tai sen aikana. Tämän vuoksi ja kun pelkästään passiivisena auton kyydissä olemisen ei voitu katsoa edistäneen rikosta, B:tä vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
10.5.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asunnon korjaustöiden kustannusten jakautumista koskevassa riidassaHO:ssa oli osakkaan valituksen johdosta kysymys siitä, oliko asunto-osakeyhtiö velvollinen AsOyL 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla korvaamaan osakkaan teettämien korjaustöiden kustannukset kokonaisuudessaan ja oliko osakkaalla kuittauskelpoinen saatava asunto-osakeyhtiöltä. Tarkemmin ottaen asiassa oli kysymys siitä, oliko kyseessä olleessa, olohuoneen keittiönpuoleisen seinän rakenteessa vesivahingon johdosta ollut yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva korjaustarve, ja oliko osakkaalla ollut oikeus teettää korjaustyö yhtiön kustannuksella. Mikäli yhtiön korvausvastuun edellytykset täyttyivät, asiassa oli vielä ratkaistava, olivatko kaikki suoritetut korjaustoimenpiteet olleet tarpeellisia ja olivatko niistä aiheutuneet kustannukset olleet kohtuullisia. HO katsoi, ettei osakkaalla ollut ollut oikeutta korjauttaa olohuoneen keittiönpuoleista seinää asunto-osakeyhtiön kustannuksella ilmoittamatta siitä yhtiölle. HO katsoi, ettei osakkaalla ollut myöskään ollut teettämisoikeutta olohuoneen keittiön puoleisen seinän osalta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella HO katsoi, että asunto-osakeyhtiön maksama 3.000 euroa oli joka tapauksessa ollut riittävä korvaus niistä korjaustoimista, jotka selvästi olivat kuuluneet asunto-osakeyhtiön vastuulle. Mainitsemillaan ja muutoin KO:n tuomiossa lausutuilla perusteilla syytä KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2019) - Uutiset
10.5.2019 9.00
Hovioikeus arvioi tarpeellisia ja tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja yhtiöiden välisessä velkomusriidassaHovioikeus katsoi, että yksittäisinä toimenpiteinä yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon peruuttamista koskeneet uudet vaatimukset ja sähköpostiviestien toimittaminen käräjäoikeudelle ennen käräjäoikeuden valmisteluistuntoa ja pääkäsittelyä olivat sinänsä olleet tarpeellisia. Myöskään toimenpiteisiin käytetyn ajan ilmoittaminen vain 15 minuutin tarkkuudella ei ollut sellaisenaan riittävä peruste alentaa oikeudenkäyntikulujen määrää. Kuitenkin kokonaisarvioinnin perusteella asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuullisena vastapuolen korvattavana työtuntien määränä oli käräjäoikeuden katsomin tavoin pidettävä 20 tuntia. Aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen tältä osin ei ollut. (Vailla lainvoimaa 10.5.2019) - Uutiset
9.5.2019 16.00
Asunto-osakkeiden lunastusoikeus oli vanhentunut - hovioikeuden esittelijä oli toista mieltäHO katsoi, että lunastusvaatimus oli esitetty yhtiöjärjestyksessä määrätyn lunastusajan jälkeen ja siis liian myöhään. HO:n esittelijä puolestaan katsoi, että valittajalla oli oikeus lunastaa kysymyksessä olevat osakkeet. (Ks. KKO:2021:12: Hovioikeuden tuomio kumottiin) - Uutiset
9.5.2019 12.00
Myös hovioikeus hylkäsi kanteen kiinteistön virheestäMaakaaren 2 luvun 17 §:n 1 kohdan mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos kiinteistö ei ole ominaisuuksiltaan sellainen, kuin on sovittu. Ottaen huomioon väitetyistä virheistä tuomiossa lausuttu ja se, että myyjien äiti oli asunut kiinteistöllä ennen kaupantekoa ja että ostajat olivat itse asuneet kiinteistöllä kaupanteon jälkeen useita vuosia ennen virheväittämiä, asiassa ei selvitetty, että kiinteistö olisi ennen kaupantekoa ollut asuinkelvoton tai ettei se olisi ominaisuuksiltaan vastannut sitä, mitä oli sovittu. (Vailla lainvoimaa 9.5.2019) - Uutiset
8.5.2019 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osakkeiden lunastusta koskevassa asiassaKysymys osakkeenomistajan vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvan lunastusvelvollisuuden tapauskohtaisista edellytyksistä osakeyhtiössä. Kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi, että B:n ja C:n menettely yhtiön hallituksen jäseninä ja yhtiökokouksissa päätöksiä osakkeenomistajina tehdessään ei ollut osakeyhtiölain 23 luvun 1 §:ssä tarkoitettua vaikutusvallan väärinkäyttämistä eikä perusteita velvoittaa heitä lunastamaan A:n omistamia yhtiön osakkeita ollut. (KKO:ssa 8.5.2019) - Uutiset
8.5.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ulosmittaukselle olleen lailliset perusteetRiidatonta oli, ettei C:llä ollut saatavastaan ulosottoperustetta yhtiötä kohtaan. Hovioikeus katsoi muun muassa, että yhtiön maksuvelvollisuus oli kuitenkin ollut selvä ja että saatavaa ei voitu yhtiön esittämien väitteiden perusteella pitää aidosti riitaisena. Yhtiö ei ollut vedonnut kiistämisensä tueksi sellaisiin perusteisiin, joilla olisi voitu katsoa olevan merkitystä asian ratkaisemisessa. Saatava oli siten ollut sellainen, jonka oikeellisuutta maksukiellon saaja ei ollut perustellusti kiistänyt. Ulosottovirasto oli voinut periä saatavan yhtiöltä ja ulosmitata yhtiön omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 8.5.2019) - Uutiset
7.5.2019 8.45
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut toimittaa suullinen käsittely yrityssaneerausasiassaKäräjäoikeus oli pyynnöstä huolimatta suullista käsittelyä pitämättä hylännyt saneeraushakemuksen. Verohallinto oli käräjäoikeudessa lausunut, ettei saneerausmenettely ollut tässä tapauksessa tarkoituksenmukainen menettely yhtiön omaisuuden myymiseksi ja velkojen maksamiseksi. Asiassa oli siten ollut kysymys riitaisesta saneerausmenettelyhakemuksesta, jonka osalta asianosaisella oli oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 3 §:n 3 momentin mukaisesti niin halutessaan ollut oikeus saada asia käsitellyksi suullisessa istunnossa. X Oy oli pyytänyt suullisen istunnon toimittamista. Käräjäoikeus ei ollut päätöksessään pitänyt yhtiön hakemusta selvästi perusteettomana, joten kysymys ei siten ollut asian ratkaisemisesta oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:n ja 5 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla. Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä X Oy:n pyyntöä suullisen istunnon toimittamisesta. Asia oli siten palautettava käräjäoikeuteen suullisen istunnon toimittamista varten. (Vailla lainvoimaa 7.5.2019) - Uutiset
3.5.2019 14.00
Hovioikeus mittasi rangaistusta huumausainerikoksissaHovioikeus katsoi muun muassa, että ottaen huomioon nyt syyksi luettujen kahden huumausainerikoksen laatu ja se, että kertaalleen oli jo katsottu 13.10.2017 tuomittu vankeusrangaistus riittäväksi seuraamukseksi muista rikoksista, tässä tapauksessa ei ollut perusteita katsoa aikaisempia vankeusrangaistuksia riittäväksi seuraamukseksi. Ottaen kuitenkin huomioon samaan rikossarjaan kuuluvien rikosten lukumäärä ja niiden läheinen ajallinen yhteys, sakkorangaistusta oli syytä kohtuullistaa merkittävästi, jotta kokonaisrangaistusta voitaisiin pitää kohtuullisena. Tähän nähden hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi alentaa A:n rangaistusta niin, että hänet tuomittiin 100 päiväsakon asemasta 50 päiväsakkoon. (Vailla lainvoimaa 3.5.2019) - Uutiset
2.5.2019 14.27
Apulaisoikeuskansleri: Hovioikeus toimi virheellisesti päätöksen lähettämisessäApulaisoikeuskansleri saattoi hovioikeuden tietoon käsityksensä sen virheellisestä menettelystä päätöksen lähettämisessä hovioikeudessa puhevaltaa käyttäneelle. - Uutiset
2.5.2019 13.26
Hovioikeus kumosi perinnönjaonHovioikeus katsoi, että perittävä oli asunto-osakkeiden lahjoituksella 20.11.1995 ilmeisesti tarkoittanut suosia JS:ää toisen lakiosaan oikeutetun perillisen eli JR:n kustannuksella, siitäkin huolimatta, että asunto-osakkeiden lahjoittamisen ja perittävän kuoleman välinen aika oli ollut varsin pitkä. Oikeudenkäyntikulut oli jätettävä asianosaisten vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 2.5.2019) - Uutiset
25.4.2019 8.12
Hovioikeuden ratkaisu hyvityksestä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta avoerossaA vapautettiin velvollisuudesta maksaa B:lle käräjäoikeuden pesänjakajan ratkaisun pysyttämä rahana maksettava 43.405,11 euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen määräksi vahvistettiin pesänjakajan määräämän 51.000 euron asemesta 7.594,89 euroa. Hyvitys tuli tältä osin katetuksi yhteisen omaisuuden säästöstä. (KKO muutti HO:n ratkaisua: KKO:2020:65) - Uutiset
23.4.2019 8.00
Hovioikeuden päätös oikeudenkäyntiasiakirjan antamisesta asianosaiselle yrityssalaisuuden rikkomista koskevassa asiassaAsiassa oli kyse vastaajan ja asianomistajan oikeuksien yhteensovittamisesta siten, että kummankin oikeudet voitiin turvata meneillään olevassa rikosprosessissa. Kyse oli siitä, voidaanko asianosaisjulkisuutta ja vastaajan puolustautumismahdollisuuksia toteuttaa pitämällä aineistoa vastaajan saatavilla esitutkintaviranomaisen tiloissa sen sijaan, että jäljennökset salassa pidettävistä asiakirjoista luovutettaisiin vastaajalle. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa oli määrätty, että ko. rikosasian oikeudenkäyntiasiakirjoihin kuuluvat esitutkintapöytäkirjan kaksi liitteettä annetaan vastaajalle sähköisessä muodossa tallennekopiolla. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 15.30
Hovioikeuskin hylkäsi WinCapita-sijoitusklubiin liittyvät korvausvaatimuksetKantajan kanne oli perustunut ensinnäkin siihen, ettei vastaaja ollut sijoittanut kantajan hänen tililleen siirtämiä 4.000 euroa sovitun mukaisesti WinCapita-sijoitusklubiin vaan oli pitänyt varat itsellään. Toiseksi kanne oli perustunut siihen, että vastaaja oli vastuussa varojen palauttamisesta rikosperusteella. KO oli hylännyt kantajan vastaajaan kohdistamat vaatimukset. Kantaja vaati HO:ssa että KO:n tuomio kumotaan ja vastaaja velvoitetaan KO:sa esitetyn kanteen mukaisesti suorittamaan hänelle yhteisvastuullisesti Vantaan KO:ssa 19.12.2013 sopimuksen tehneen Hannu Kailajärven kanssa WinCapita-sijoitusklubiin sijoitettavaksi sovittua pääomaa 4.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viiväsyskorkoineen 14.1.2008 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 14.00
Hovioikeus hylkäsi kaivostoimintaa estäneen vaatimuksen matkustuskiellon kumoamisestaPääteltävissä oli, että valittajan väitetty menettely oli KKO:n selostetuissa ratkaisuissa KKO 1983-II-159 ja KKO 2003:128 kyseessä olleisiin menettelyihin verrattavin tavoin tosiasiallisesti estänyt mahdollisuuden jatkaa laillista kaivostoimintaa. HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin, kuin KO oli katsonut matkustuskiellon yleisten ja erityisten edellytysten olleen olemassa. HO hyväksyi KO:n perustelut myös siltä osin, kuin KO oli katsonut, ettei matkustuskielto ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen. Matkustuskielto ajallisine ja alueellisine rajauksineen oli myös vähimmän haitan periaatteen mukainen. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.35
Hovioikeus arvioi saatavan vanhentumista ja ulosoton täytäntöönpanoaA väitti, että saatavan Suomen lain mukainen vanhentumisaika oli laskettava Kronofogdenin 30.3.2011 antamasta päätöksestä. Hovioikeus totesi, että vanhentumisaika oli laskettava siitä, kun vanhentuminen oli katkaistu viimeisen kerran ennen ulosoton vireilletuloa Suomessa. Saatavan ulosoton täytäntöönpanossa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetun asetuksen 20 artiklan ja ulosottokaaren säännösten mukaan täytäntöönpanomaan lakia. Velan vanhentumisesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukainen vanhenemisaika on viisi vuotta. Näin ollen velka ei ollut vanhentunut vielä 26.1.2017, jolloin ulosottoasia oli tullut Suomessa vireille. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 11.30
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan erittäin painavan syyn vuoksiA:n avustajalle oli 9.10.2018 lähetetty tuomio, jossa oli merkitty virheellisesti tuomion antamispäiväksi 10.10.2018. Mainitussa tuomiossa ei mainittu valitusajan päättymispäivää. Vaikka tuomion virheellinen päivämäärä oli korjattu ja oikea päivämäärä ja valitusaika olivat olleet havaittavissa vielä myöhemmin toimitetusta tuomiosta valitusosoituksella, oli uskottavaa, että ensimmäinen toimitettu tuomio, jossa oli ollut virheellinen päivämäärä, oli voinut johtaa virheellisiin merkintöihin tuomion antamisajankohdasta, ja että tämän alkuperäisen virheen korjaamistarve oli ymmärrettävästä syystä saattanut jäädä huomaamatta. Valitus oli jätetty alkuperäisen virheellisen päivämäärän perusteella määräytyvänä viimeisenä päivänä 9.11.2018. Koska tuomioistuimen virhe oli varsin todennäköisesti myötävaikuttanut ratkaisevasti valituksen myöhästymiseen, valitusta koskevan määräajan palauttamiselle oli olemassa erittäin painava syy. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 15.30
Hovioikeuden tuomio asunto-osakeyhtiön vastuusta sen pihaalueella osakkaalle tapahtuneesta liukastumisvahingostaAsunto-osakeyhtiön hallitukselle oli kiinteistön ja rakennuksen pidosta ja sen myötä myös kiinteistön hoidosta vastaavana tahona kuulunut huolehtia hiekoittamisen asianmukaisesta järjestämisestä ja myös valvoa sen toteutumista sekä tarpeen mukaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin liukastumisten estämiseksi. HO katsoi, ettei asiassa ollut näytetty, että vastuu liukkaudentorjunnasta olisi valittajien väittämällä tavalla siirtynyt hallitukselta osakkaille. Yhtiön hallitus oli KO:n toteamin tavoin laiminlyönyt valvonta- ja toimimisvelvollisuutensa. Laiminlyönnin vuoksi A:lle oli yhtiön piha-alueella tapahtuneesta liukastumisesta aiheutunut nilkkavamma. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan A:lle korvausta nilkkavamman aiheuttamasta tilapäisestä haitasta. KO:n tuomitsema korvaus tilapäisestä haitasta oli kohtuullinen eikä sitä ollut aihetta alentaa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 14.00
Hovioikeuskin hylkäsi päivävuokraa koskevan vaatimuksen ennenaikaisenaKaupunki oli vaatinut (kanteen kohdassa 9), että vastaaja velvoitetaan suorittamaan päivävuokraa 19,70 euroa tuomion antamista seuraavan kuukauden alusta lukien siihen saakka kunnes huoneisto on luovutettu kaupungin hallintaan. Kun otettiin huomioon, että saatavan erääntyneisyyttä on pidettävä pääsääntönä suorituskanteen tutkimiselle ja hyväksymiselle ja tästä pääsäännöstä ei ole asuinhuoneiston vuokraamisesta annetussa laissa poikettu ja saatavan syntyminen on edellytys suoritustuomiolle, HO katsoi, että kanteen kohdan 9 vaatimus oli aiheeton ja ennenaikainen, ja se oli sen vuoksi selvästi perusteettomana hylättävä. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siis ollut. (Huom! KKO muutti HO:n tuomion lopputulosta siten, että hylkäämisen sijasta kaupungin kannevaatimus, jolla kaupunki oli vaatinut A:n velvoittamista maksamaan tuomion antamishetkellä erääntymättömiä vuokria, jätettiin tutkimatta.) - Uutiset
15.4.2019 11.48
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen: Käräjäoikeus ei voinut oikaista virhettä kirjoitusvirheenäKäsiteltävänä olevassa tapauksessa käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmeni, että käräjäoikeuden tarkoituksena oli ollut velvoittaa kantaja korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva lausuma oli kuitenkin jäänyt kokonaan puuttumaan tuomion johtopäätösosasta eli tuomiolauselmasta. Oikeudenkäyntikuluja koskeva oikeusseuraamus oli näin ollen jäänyt tuomiossa vahvistamatta ja vaille tuomiolle tyypillisiä oikeusvaikutuksia, kuten täytäntöönpanokelpoisuutta. Kysymys ei siten ollut kirjoitusvirheeseen rinnastuvasta teknisestä virheestä, eikä käräjäoikeus ollut sen vuoksi voinut oikaista virhettä oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 10 §:n nojalla. (Vailla lainvoimaa 15.4.2019) - Uutiset
15.4.2019 11.11
Hovioikeuden äänestystuomio törkeää veropetosta ym. koskevassa asiassaHelsingin hovioikeus tuomitsi maanantaina (15.4.) antamallaan tuomiolla kaikkiaan seitsemän henkilöä eri mittaisiin vankeusrangaistuksiin alihankintaliiketoiminnassa tapahtuneesta törkeästä veropetoksesta ja muista talousrikoksista. Alihankintayhtiöiltä töitä tilanneen yhtiön edustajat tuomittiin puolestaan rangaistuksiin avunannoista törkeään veropetokseen. Hovioikeuden ratkaisusta äänestettiin. Vähemmistöön jäänyt hovioikeuden jäsen olisi pääosin pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019, valituslupa myönnetty, ks. KKO:2020:52, korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua) - Uutiset
15.4.2019 8.00
Tuomiovirhekantelu ei menestynyt hovioikeudessaHovioikeus totesi, että asiassa ei tullut esille mitään sellaista, minkä perusteella käräjäoikeuden pöytäkirjaan tehtyä kirjausta oikeusavusta ja avustajasta käydystä keskustelusta olisi aihetta epäillä. Käräjäoikeuden tuolloin hankkiman selvityksen perusteella oikeusavun sähköisessä asiointipalvelussa Romeossa ei ollut vireillä oikeusapuhakemusta ja A itsekin oli kertonut, ettei hänen hakemustaan ollut hyväksytty kirjattavaksi oikeusaputoimistossa. Tällaisessa tilanteessa käräjäoikeudella ei ollut velvollisuutta jäädä odottamaan todistajan palkkiovaatimukseenkin osaltaan vaikuttavaa mahdollista oikeusaputoimiston ratkaisua oikeusavun myöntämisestä ennen asian ratkaisemista. Oikeusapulain 18 §:n 3 momentissa on joka tapauksessa säädetty siltä varalta, että ennen asian ratkaisemista tehty hakemus oikeusavusta ratkaistaan oikeusaputoimistossa vasta sen jälkeen, kun asia on tuomioistuimessa ratkaistu. Selvää oli, ettei käräjäoikeudella ollut toimivaltaa päättää oikeusavun myöntämisestä. Asiassa ei tältä osin ilmennyt oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa tuomiovirhettä. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
12.4.2019 12.30
Hovioikeus kohtuullisti lupalakimiehen oikeudenkäyntikululaskua autokauppa-asiassaB:n nostama autokaupan purkamista koskeva kanne oli ollut vireillä Oulun käräjäoikeudessa yli neljä vuotta. Kysymyksessä oli tavanomainen irtaimen kaupan purkamista koskeva asia. Riidan kohteena olevan auton kauppahinta oli 29.7.2013 ollut 6.500 euroa. Asiassa ei ollut toimitettu pääasiaa koskevaa pääkäsittelyä. B:n asiamiesten palkkiolaskut olivat jo moninkertaiset asian intressiin nähden. A:n oikeudenkäyntikululaskua 14.799,40 euroa oli pidettävä määrältään kohtuuttoman suurena. Oikeudenkäyntikululaskun kohtuullisena määränä oli pidettävä käräjäoikeuden katsomalla tavalla 8.070,32 euroa, mistä oli vähennettävä välilaskulla maksettu 7.440 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 14.41
Hovioikeuden päätös syyteoikeudesta luottamusaseman väärinkäyttöä koskevassa asiassaHO hyväksyi KO:n syyttäjän syyteoikeutta ja erittäin tärkeän yleisen edun täyttymistä koskevan KO:n päätöksen johtopäätöksen ja perustelut ja totesi, että syyttäjällä oli asiassa syyteoikeus. Pyyntö esitutkinnan täydentämisestä rikostarkastajan kuulemiseksi sekä tämän kuulemisesta todistajana syyttäjän syyteoikeutta koskien hylättiin. Syyttäjän syyteoikeutta koskevaa KO:n päätöstä ei muutettu. Asiassa järjestetään pääkäsittely. - Uutiset
10.4.2019 14.00
Hovioikeus: Kiinteistöjen lahjoitus oli pätemätön oikeustoimilain perusteellaAsiassa oli kysymys kantajan väittämästä kiinteistön lahjan pätemättömyydestä oikeustoimilain 31 §:n ja 33 §:n perusteella. Keskeisin riitakysymys koski sitä, mikä B:n oikeudellinen toimintakyky lahjan antohetkellä oli ollut ja mikä oli ollut hänen sairautensa aste. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus katsoivat, että lahjoitus oli pätemätön molempien mainittujen lainkohtien nojalla. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
10.4.2019 9.00
Hovioikeus vapautti valittajan korvaamasta pesänselvittäjän ja -jakajan oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessaKO oli hylännyt valittajan vaatimuksen B:n erottamisesta pesänselvittäjän ja -jakajan tehtävistä. Asian käsittely siltä osin kuin se oli koskenut valittajan vahingonkorvausvaatimusta oli jäänyt sillensä. Valittaja oli velvoitettu maksamaan B:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen yhteensä 8.816,40 euroa korkoinen. HO totesi, että asia oli valittajan laittaessa asian KO:sa vireille ollut oikeudellisesti epäselvä. Tässä tilanteessa asiaan oli liittynyt sellaisia erityisiä syitä, jotka puolsivat korvausvelvollisuudesta määräämistä OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen HO harkitsi kokonaisuutena arvostellen kohtuulliseksi, että asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 10.4.2019) - Uutiset
9.4.2019 14.22
Hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupia 77 Uber-kuljettajalleHelsingin hovioikeus epäsi 9. huhtikuuta antamillaan ratkaisuilla 77 valittajana olleen Uber-kuljettajan jatkokäsittelyluvan. Käräjäoikeuden tuomiot jäivät siis pysyviksi. Korkein oikeus on aikaisemmin ratkaisussaan KKO:2017:56 katsonut Uber-kuljettajan harjoittaneen ammattimaista henkilöliikennettä henkilöautolla ilman taksiliikennelaissa edellytettyä taksilupaa ja tuominnut tämän luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta sakkorangaistukseen sekä menettämään valtiolle rikoksella saamansa hyödyn. - Uutiset
9.4.2019 8.44
Hovioikeuden päätös venäläisen huoltopäätöksen tunnustamisestaA:n valituksen johdosta HO:ssa oli kysymys siitä, oliko KO:n menettely asiassa ollut asianmukainen ja oliko KO:n ratkaisua venäläisen tuomioistuimen päätöksen tunnustamisesta aihetta muuttaa A:n vetoamien seikkojen johdosta. HO totesi, ettei KO olisi lausumillaan perusteilla saanut ratkaista asiaa varaamatta A:lle tilaisuutta tulla kuulluksi. Tuomioistuin voisi huoltolain 38 §:n mukaan menetellä näin vain silloin, jos kuultavan olinpaikka ei olisi vaikeuksitta selvitettävissä. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:n asuinpaikka oli Suomessa ja hänellä oli vakituinen osoite. Edellä lausutusta huolimatta HO ratkaisi viivästyksen välttämiseksi asian palauttamatta sitä KO:een. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei syytä KO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 9.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittuYhteenvetona HO päätyi siihen, toisin kuin KO, että todistelutarkoituksessa kuullun B:n kertomuksella ja kertomusta tukevilla olosuhteilla oli näytetty, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittu ja kantajan työsuhde yhtiöön oli päättynyt 2.9.2016. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
8.4.2019 10.00
Hovioikeus hylkäsi valtakunnanvoudinviraston vaatimuksen valtion vapauttamisesta oikeudenkäyntikulujen korvausvastuusta ulosottomenettelyssäPerusteinaan valtakunnanvoudinvirasto oli lausunut, että A oli itse vapaaehtoisesti osallistunut ulosottomenettelyyn ostamalla ulosmitattua omaisuutta. Valtakunnanvoudinvirasto mukaan ostajan suojan tarvetta voitiin tästä syystä pitää huomattavasti heikommin perusteltuna kuin sellaisen varsinaisen sivullisen, joka ei ole voinut valita osallistuuko ulosottomenettelyyn, vai ei. HO totesi, ettei asiassa ollut kysymys sellaisesta lain esitöissä lausutusta ulosottomiehen ratkaisupakosta olosuhteissa, joissa usein joudutaan tekemään ratkaisu nopeasti suuntaan tai toiseen ja hakijan oikeussuoja edellyttää tehokasta täytäntöönpanoa ja jolloin tapaus on voinut olla oikeudellisesti tai näytön osalta objektiivisesti katsoen tulkinnallinen tai epäselvä. Nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa valtion korvausvastuuta arvioitaessa oli kiinnitettävä huomiota KO:n ratkaisussa todettuihin olosuhteisiin. Asian näin päättyessä valtio oli velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. A:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta oli pidettävä sekä käräjä- että hovioikeuden osalta määrältään kohtuullisena. (Vailla lainvoimaa 7.4.2019) - Uutiset
5.4.2019 14.43
Toisin kuin käräjäoikeus erimielinen hovioikeus hylkäsi raiskaussyytteen ja korvausvaatimuksetKO oli tuomiossaan asiassa esitetyn näytön perusteella katsonut, että vastaaja oli tarjonnut asianomistajalle yhden oluen, minkä jälkeen asianomistaja oli menettänyt tajuntansa. Tuomion mukaan vastaaja oli raahannut tajuttoman asianomistajan sängylle ja raiskannut tämän. Vastaaja haki muutosta KO:n tuomioon ja vaati syytteen ja korvausvaatimusten hylkäämistä. Syyttäjä ja asianomistaja vaativat, että vastaajan valitus hylätään. Arvioituaan kokonaisuutena syytteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tapahtumat vastaajan asunnossa olivat edenneet muulla kuin syytteessä kuvatulla tavalla, eikä asiassa voitu sulkea pois vaihtoehtoa, että asianomistajan selvitetyksi tulleet vammat olivat aiheutuneet sellaisen vastaajan menettelyn seurauksena, josta syytteessä ei ollut kysymys. Epäselvässä tilanteessa asia oli ratkaistava rikoksesta epäillyn hyväksi, minkä vuoksi HO hylkäsi syytteen ja korvausvaatimukset. (Vailla lainvoimaa 5.4.2019)