Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.11.2019 13.29
Hovioikeus arvioi ulosmittauksen edellytyksiä: turha ulosotto ja pirstomiskieltoAsiassa esitetystä selvityksestä ei ollut pääteltävissä, että omakotitalokiinteistö ja A Oy:n elinkeinotoiminta muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, että toisaalta omakotitalokiinteistö sekä toisaalta elinkeinotoiminnan pellot ja rakennukset muodostaisivat toisistaan riippuvan oikeudellisen, toiminnallisen tai taloudellisen kokonaisuuden tai että omakotitalokiinteistön myyminen johtaisi A:n muun omaisuuden arvon olennaiseen alenemiseen. Esitetty selvitys ei osoittanut, että elinkeinotoimintaa ei olisi mahdollista harjoittaa, vaikka omakotitalokiinteistö myytäisiin. On mahdollista, että omakotitalokiinteistön myyminen voi johtaa yritystoiminnan rahoitusvaikeuksiin ja sen vuoksi muiden kuin omakotitalokiinteistön myymiseen velkojen maksamiseksi ja yritystoiminnan päättymiseen. Näitä mahdollisia seurauksia ei hovioikeuden harkinnan mukaan voitu pitää sellaisina seikkoina, joiden johdosta pirstomiskiellon edellytykset täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa kysymys oli siitä, miten A Oy kykenee sopimaan yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja rahoittajatahojen ratkaisuista. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, että ulosmittaukselle ei ollut pirstomiskiellon mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu panttauksen pätevyydestä – käräjäoikeuden tuomio kumottiinK:n maksuvelvollisuus oli alkuperäiseen vaadittuun määrään nähden vähäinen. Panttauksella tavoiteltu päämäärä turvata T:n ja K:n yhteisvastuullisten asianajopalkkioiden maksuvelvollisuuden toteutuminen oli T:n maksuvelvollisuuden lakkaamisen ja panttauksen raukeamisen seurauksena menettänyt suurelta osin alkuperäisen merkityksensä. Näissä olosuhteissa panttauksen pitämistä voimassa K:n osalta oli pidettävä kohtuuttomana, joten panttaussitoumus oli määrättävä hänen osaltaan raukeamaan kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 13.00
Koulutaksinkuljettaja tuomittiin 8-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä sakkoihin - hovioikeus hylkäsi tuomiovirhekantelunSyytteessä kuvattua tilannetta oli kiistatta edeltänyt jonkinlainen kiista 8-vuotiaan lapsen mahdollisesti häiritsevästäkin puhelimen käytöstä koulutaksissa, mutta se ei ollut oikeuttanut taksinkuljettajaa, joka on aikuinen, menettämään malttiaan ja puuttumaan tilanteeseen menettelemällä siten kuin syytteessä oli kuvattu, eikä se vaikuttanut asian rikosoikeudelliseen arvioitiin. HO katsoi, ettei KO ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan perustella tuomio. KO ei ollut myöskään menetellyt virheellisesti päiväsakon rahamäärän määräämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
1.11.2019 12.27
Hovioikeus vapautti elinkautiseen tuomitun ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen ja määräsi vapauttamispäiväksi 31.8.2020, jolloin vankilassaoloaikaa tulee kertyneeksi 10 vuotta 3 kuukautta. (Vailla lainvoimaa 1.11.2019) - Uutiset
31.10.2019 13.15
Hovioikeuden ratkaisu kylpyhuoneremontistaHovioikeus katsoi, että A:n toteuttama kylpyhuoneen lattiakaivon viemäröinti oli siihen tehdyn 90 asteen kulman vuoksi hyvän rakennustavan ja rakentamista koskevien määräysten vastainen ja näin ollen siten virheellinen, että yhtiöllä oli perusteltu syy vaatia A:ta korjaamaan se. Se seikka, että A oli teettänyt viemäröinnin ammattilaisella, ei vapauttanut häntä vastuusta yhtiötä kohtaan. (Vailla lainvoimaa 31.10.2019) - Uutiset
31.10.2019 10.52
Hovioikeuden ratkaisu kiihottamisesta kansanryhmää vastaanHovioikeus katsoi, että A:n panetteleva ja herjaava lausuma oli ollut omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa sen kohteena olevia somaleita kohtaan. Lausuma oli siten ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi lausumaksi, joka ei nauti sananvapauden suojaa. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin A:n syyksi oli luettu kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 31.10.2019) - Uutiset
29.10.2019 13.00
Hovioikeuden ratkaisu yhdistyksestä erottamisen perusteistaHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhdistyksellä ollut perusteet A:n erottamiseksi sen jäsenyydestä sillä perusteella, että A oli toiminut Espoon Erotuomarikerho ry:n sääntöjen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla jalkapalloilua halventavasti ja että hän oli yhdistyslain 14 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla huomattavasti vahingoittanut yhdistystä menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko erottamispäätös tehty yhdistyksen sääntöjen 7 §:n vastaisesti varoitusta antamatta ja oliko se loukannut yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaista jäsenten yhdenvertaisuutta.Todistaja kertoi, että tarvetta muiden lakimiehen palkkaukseen osallistuneiden johtokunnanjäsenten erottamiseksi yhdistyksestä ei ollut ollut, sillä nämä henkilöt eivät enää olleet yhdistyksen jäseniä, kun A oli erotettu. Koska muiden jäsenten erottamiselle yhdistyksestä ei ollut tarvetta, hovioikeus katsoi, ettei sen seikan, että ainoastaan A oli erotettu hänen menettelynsä johdosta, voitu katsoa loukanneen yhdistyslain 33 §:n 2 momentin mukaista jäsenten yhdenvertaisuutta. Se, että päätös olisi ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen myös siksi, että muille yhdistyksen jäsenille olisi yhdistyksen käytännössä annettu varoitus ennen heidän erottamistaan, oli jäänyt ainoastaan A:n väitteen varaan. Erottamisen ei siten voitu katsoa loukanneen yhdenvertaisuusperiaatetta myöskään tällä perusteella. Yhdistysautonomian periaate huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n menettely oli ollut kokonaisuutena arvioiden yhdistyslain 14 §:n tarkoittamalla tavalla yhdistystä huomattavasti vahingoittavaa. (Vailla lainvoimaa 29.10.2019) - Uutiset
29.10.2019 12.12
Hovioikeuden ratkaisu vanhentumisajasta 2.903.333,90 euron ulosottoasiassaHovioikeus katsoi muun muassa, että saatavien vanhentuminen oli ollut vanhentumislain 11 §:n 2 momentin nojalla keskeytyneenä takaisinperintäasian käsittelyn ollessa kesken ministeriön päätöksestä 9.2.2011 aina korkeimman hallinto-oikeuden 21.11.2014 antamaan päätökseen saakka, millä päätöksellä yhdistyksen suoritusvelvollisuus oli tullut lainvoimaiseksi. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että viimeksi mainitusta ajankohdasta oli vanhentumislain 13 §:n 2 momentin mukaisesti alkanut kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Siten velka ei ollut yhdistyksen väittämin tavoin vanhentunut 9.2.2016 eikä sovellettavaksi myöskään tullut vanhentumislain 4 §:n mukainen yleinen kolmen vuoden vanhentumisaika. (Vailla lainvoimaa 29.10.2019) - Uutiset
29.10.2019 8.15
Hovioikeuden tuomio avunannosta petokseen ja sen rangaistuksestaSe seikka, että vastaajilla oli ollut tilausten hakemiseen tarvittavat tiedot ja he olivat noutaneet tilaukset, ei riittänyt osoittamaan sitä, että he itse olisivat tehneet nuo tilaukset. Asiassa ei näytetty, että kirjallisina todisteina olevista tilausten noutamista koskevista asiakirjoista ilmenevät tiedot tilauksen noutajasta olisi määritelty jo tilauksia tehtäessä. Näin ollen näyttämättä jäi syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella, että juuri vastaajat olisivat olleet ne henkilöt, jotka olivat tehneet syytteessä tarkoitetut tilaukset. Syyte petoksista oli hylättävä kaikkien vastaajien osalta. A oli kohdissa 1-5, 7 ja 13-15, C kohdissa 9 ja 17 sekä B kohdissa 6 ja 8-10 syyllistynyt vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti avunantoon petokseen. C oli kohdassa 4 toiminut yksin kuten myös C ja B kohdassa 9. Ottaen huomioon tekotavasta lausuttu rikokset eivät olleet rikoslain 36 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisiä eikä kysymys siten ollut avunannosta lievään petokseen riippumatta siitä, mikä oli ollut kussakin kohdassa tuotteiden arvo. (Vailla lainvoimaa 29.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 8.45
Hovioikeus arvioi törkeää huolimattomuutta ympäristön pilaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi B:n, A:n ja C:n yhdenmukaisilla kertomuksilla selvitetyksi, että C oli kertonut B:lle ja A:lle, että kiinteistöille on lupa tuoda maa-aineksia. Selvittämättä jäi, onko C nimenomaisesti kertonut viranomaisluvan olevan kunnossa. Nämä seikat puolsivat sitä, että B ja A olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että heidän menettelylleen oli ollut asianmukainen lupa. Asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että B:llä ja A:lla olisi ollut syytä epäillä heidän toimestaan kuljetetun maa-aineksen olleen pilaantunutta. Asiassa esitetyn näytön perusteella vastaajat olivat voineet perustellusti olla siinä käsityksessä, että B:n kuljettamat maa-ainekset eivät aiheuta ainakaan merkittävänä pidettävää haittaa ympäristölle tai vaaraa terveydelle ja että toimintaan on ollut tarvittava viranomaislupa. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvostellen hovioikeus katsoo, ettei B:n ja A:n menettely ole ollut törkeän huolimatonta. Mainituilla perusteilla syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
28.10.2019 8.15
Hovioikeus palautti velkomusasian käräjäoikeuteen menettelyvirheen vuoksiAsian käsittelyssä käräjäoikeudessa oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 28.10.2019) - Uutiset
25.10.2019 11.00
Hovioikeus tulkitsi YSE 1998 -sopimusehtojaAsiassa oli kysymys sopimukseen perustuvasta vahingonkorvauksesta ja siitä, miltä osin AsOy voi suorittaa R Oy:n laskusaatavaa kuittaamalla ja oliko kuittauksen jälkeen R Oy suoritusvelvollinen AsOy:tä tai AsOy R Oy:tä kohtaan. R Oy:n kannevaatimuksen peruste ja määrä 128.448,20 euroa olivat riidattomia. Näin ollen asiassa oli ratkaistava kunkin virheväitteen osalta erikseen, oliko R Oy:n sopimussuorituksessa ollut virhe. Toisekseen, mikäli virheväite todettiin oikeaksi, oli ratkaistava, oliko virheeseen vedottu vastaanottotarkastuksessa ja / tai taloudellisessa loppuselvityksessä. Mikäli virheeseen ei ollut vedottu vastaanottotarkastuksessa ja / tai taloudellisessa loppuselvityksessä, kolmanneksi oli ratkaistava, mikä tämän vetoamatta jättämisen merkitys oli. Lisäksi mahdollisesti oli ratkaistava, oliko virhe ollut AsOy:n havaittavissa vastaanottotarkastushetkellä ja / tai urakan aikana vai oliko käsillä ollut piilevä virhe. Mahdollisesti samassa yhteydessä oli ratkaistava, mikä AsOy:n valvonnan merkitys asiassa oli ollut. Mikäli korvausvastuun perustetta ei ollut aiemmin suljettu pois, neljänneksi oli käsiteltävä, oliko R Oy tarjoutunut korjaamaan virheen ja oliko AsOy kieltäytynyt tarjotusta virheen korjaamisesta. Mikäli AsOy oli kieltäytynyt R Oy:n tarjoamasta virheen korjaamisesta, oli ratkaistava, oliko AsOy voinut tehdä tämän kieltäytymisen perustellusti ja teettää korjauksen R Oy:n kustannuksella sekä edellä mainittujen seikkojen merkitys korvausvastuun määrän kannalta. Mikäli vaatimus katsottiin perusteeltaan oikeaksi, viimeiseksi oli ratkaistava AsOy:n vaatimusmäärän oikeellisuus. (Vailla lainvoimaa 25.10.2019) - Uutiset
24.10.2019 15.25
Syytteet kirjanpitorikoksesta ja veropetoksesta eivät menestyneet hovioikeudessakaanHuomioon oli otettava, että vastaaja A oli palkannut ulkopuolisen tilitoimiston hoitamaan toiminimensä kirjanpidon ja riidattomasti toimittanut kirjanpitäjälle toiminimensä tilin tiliotteet sekä kassaraportit. Näin menetellessään A oli voinut lähtökohtaisesti luottaa siihen, että kirjanpito oli tullut laadituksi oikein. Kun lisäksi otettiin huomioon A:n hovioikeudessa kertomat hänen henkilökohtaisessa elämässään syytteen tekoaikana olleet ongelmat, hovioikeus katsoi, että A:n ei kyseisessä haasteellisessa elämäntilanteessaan voitu olettaa havainneen, että hänen yrityksensä kirjanpidosta ja verotettavasta tulosta oli puuttunut osa hänen toiminimensä tilille tulleista myyntituloista. Hovioikeus katsoi, ettei A:n toiminnan tältä osin näytetty olleen tahallista. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
24.10.2019 10.10
Hovioikeus arvioi tapon ja törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöjäSyyttäjän mukaan A oli tahallaan yrittänyt tappaa isänsä B:n lyömällä tätä noin 10 cm terällä varustetulla veitsellä yhteensä kolme kertaa keskivartalon alueelle osuen vatsan alueelle. Lisäksi A oli lyönyt B:tä kerran veitsellä vasemman jalan yläreiteen. A:n menettelystä oli aiheutunut B:lle 5 cm syvä ihonalainen haava navan yläpuolelle, lihaskalvoon saakka ulottuva haavakanava vatsan oikealle puolelle ja vatsaonteloon saakka ulottuva haava vatsan vasemmalle puolelle sekä 5 cm syvä lihakseen saakka ulottuva haava reiteen. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n ei ollut täytynyt ymmärtää lyöntien todennäköisenä seurauksena olleen B:n kuolema. A oli teollaan syyllistynyt käräjäoikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään pahoinpitelyyn, ei tapon yritykseen. Rangaistusseuraamuksen osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja lopputuloksen sillä lisäyksellä, että Rikosseuraamuslaitoksen Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimiston 11.10.2019 päivätyssä selvityksessä esitetyn näkemyksen mukaisesti A:n 1 vuoden 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen liitettiin valvonta. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 16.00
Hovioikeus myönsi lisäaikaa valituksen tekemiselle muun muassa avustajan vaihdoksen vuoksiHovioikeus totesi, ettei asiamiehen vaihtuminen itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle, jos siitä johtuen valitus olisi kuitenkin voitu laatia alkuperäisessä valitukselle asetetussa määräajassa. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että tässä tapauksessa avustajan vaihtumisen myöhäisestä ajankohdasta, asianajaja P sairastumisesta sekä päämiehen tulkin tarpeesta johtuen asiassa oli ollut hyväksyttävä syy sille, ettei valitusta ollut kyetty laatimaan valitukselle säädetyssä määräajassa. Lisäksi kysymys oli ollut laajahkosta riita-asiasta. Näin ollen pyydetty lisäaika valituksen tekemiselle tuli myöntää. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 15.31
Helsingin hovioikeuden kannanotto käräjätuomarin käyttäytymisestä esitettyyn arvosteluunHelsingin hovioikeuden presidentti antoi 22. lokakuuta vastauksensa Suomen Asianajajaliiton hovioikeudelle 4.5.2018 tekemään selvityspyyntöön. Hovioikeutta oli pyydetty selvittämään muun ohella, vastasiko nykyisen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin käyttäytyminen virkamieheltä edellytettävän hyvän ja asianmukaisen menettelyn vaatimuksia. Selvityspyynnön mukaan Suomen Asianajajaliiton jäsenistö oli kohdistanut arvostelua käräjätuomarin epäasialliseksi koettuun käyttäytymiseen oikeudenkäyntien aikana. - Uutiset
22.10.2019 15.00
Hovioikeus sovitteli rikosvahingonkorvaukset yhteen viidesosaan rahanpesuasiassaOttaen huomioon A:n heikko taloudellinen tilanne, mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä A:lle seuraavat haitalliset vaikutukset, korvauksen muodostuminen valtaosaltaan takavarikoidulle pääomalle vaaditusta viivästyskorosta ja tahallisuuden aste sekä tekoon liittyvät olosuhteet hovioikeus katsoi, että korvausvelvollisuus oli vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja että asiassa oli erityiset syyt alentaa A:n maksettavaksi tuomittua korvausta. Harkinnassaan hovioikeus otti huomioon myös sen, ettei täyden korvauksen saamatta jääminen ollut yhtiön kannalta kohtuutonta siihen nähden, että pääomasta oli kateisiin jäänyt vain noin 800 euroa. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n yhtiölle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset 797,48 euroa ja 3.114,57 euroa oli perusteltua sovitella yhteen viidesosaan niiden täysistä määristä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.23
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua puoliosuuksin omistetun kiinteistön ulosmittauksen laillisuudestaUlosmitattu omaisuus oli kiinteistö, jonka omistivat puoliosuuksin MA ja BA. Ulosmittaus koski myös sähköliittymää, joka oli yksin MA:n nimissä. Koko kiinteistön arvoksi oli päätöksessä arvioitu 8.000 euroa ja sähköliittymän arvoksi 2.500 euroa. Ulosmittaus oli toimitettu velallisen MA:n ulosottovelkojen suorittamiseksi. Velkojen saldo oli 318.467,19 euroa. Asiassa oli kysymys siitä, täyttyivätkö ulosottokaaren 4 luvun 73 §:ssä säädetyt edellytykset koko kiinteistön ulosmittaamiselle, vaikka yhteisomistajan osuus ei vastannut ulosottovelkojien saatavista. Käräjäoikeus katsoi muun muassa, että ulosmittauksen merkitys ei ollut selvässä epäsuhteessa aiheutuvaan haittaan nähden. Kyseessä oli rakentamaton kiinteistö. Velallisen osuus oli puolet kiinteistöstä eli omistusosuus oli suuri, joskaan koko kiinteistökään ei ollut erityisen arvokas. Ulosmittausta ei voitu pitää ulosottokaaren 4 luvun 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla turhana. Mikäli ulosmittaus havaitaan turhaksi omaisuutta myytäessä, ulosottomiehen tulee lain mukaan peruuttaa ulosmittaus itseoikaisuna, jos se on mahdollista. Laissa säädetyt ulosmittauksen edellytykset täyttyivät ja ulosmittaus oli toimitettu lain mukaisesti, minkä vuoksi BA:n ulosottovalitusta ei hyväksytty. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 10.00
Hovioikeus arvioi lapsen kertomusta ja hylkäsi syytteen 3-vuotiaan lapsen pahoinpitelystäLapsen (s. 2010) kertomus oli annettu noin kaksi vuotta nyt puheena olevien tapahtumien jälkeen ja hänen kertomukseensa oli hyvin todennäköisesti vaikuttanut hänen nuori ikänsä ja hänen asiassa todettu kehitystasonsa. Asiassa mainittuihin seikkoihin nähden HO piti epätodennäköisenä, että lapsi olisi kahden vuoden viiveellä kyennyt kertomaan todistajalle syytteessä väitetyistä teoista. HO piti myös mahdollisena, että lapsen kertomus kokemastaan väkivallasta voi selittyä myös sillä, että hän oli joutunut näkemään aikuisten henkilöiden välisiä väkivaltaisia riitatilanteita. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.00
Hovioikeuskaan ei julistanut testamenttia pätemättömäksiNäyttämättä oli jäänyt, että testamentintekijä olisi taivutettu tekemään testamentti tai että testamentti olisi tehty motiivierehdyksessä. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
16.10.2019 13.30
Hovioikeus arvioi valtion korvausvastuuta rikosasian oikeudenkäyntikuluista toisin kuin käräjäoikeusValittajaa oli esitutkinnassa epäilty kahdesta eri liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyttäjän muutettua kirjallisesti teonkuvauksen valittajan tunnustamisen mukaiseksi valittaja oli pääkäsittelyssä myöntänyt kohdan 2. Kokonaan kiistetty kohta 1 oli KO:ssa hylätty. HO totesi, että valittaja oli asiassa kerrotulla tavalla tunnustanut sen menettelyn, jonka KO oli kohdassa 2 lukenut hänen syykseen. Valittajan korvattavaksi vaatimat oikeudenkäyntikulut olivat kokonaisuudessaan kohdistuneet syytteen hylättyyn kohtaan 1. Kohdalla 2 oli siten ollut asiassa vain vähäinen merkitys. Ottaen lisäksi huomioon, että kohdan 2 käsitteleminen samassa oikeudenkäynnissä kohdan 1 kanssa oli johtunut sattumanvaraisista seikoista, HO katsoi, että asiassa oli perusteltua soveltaa ROL 9 luvun 1 a §:n 1 momentin lainkohdassa tarkoitettua valtion korvausvastuun periaatetta ja velvoittaa valtio korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. (Vailla lainvoimaa 16.10.2019) - Uutiset
14.10.2019 16.00
Hovioikeus: Velkajärjestelyn maksuohjelmaa voitiin jatkaa kahdella vuodella yksityisvelkojan hyväksiYksityisvelkojan saatavien määrä velalliselta oli yhteensä noin 41.000 euroa. Asiassa mainittuja seikkoja punnittuaan ja ottaen lisäksi huomioon, että asiassa todetulla velkajärjestelylain säännöksen muutoksella oli nimenomaisesti ollut tarkoitus liventää jatkamisen edellytyksiä ja edistää yksityisvelkojan asemaa, HO katsoi mainitsemillaan ja KO:n mainitsemilla perusteilla, että maksuohjelman jatkamista yksityisvelkojan hyväksi oli pidettävä kohtuullisena. Maksuohjelmaa oli siten voitu jatkaa kahdella vuodella yksityisvelkojan hyväksi. (Vailla lainvoimaa 14.10.2019) - Uutiset
11.10.2019 13.09
Hovioikeus kumosi puutteellisesti perustellun rikostuomion ja palautti asian käräjäoikeuteenPerusteluvelvollisuuden yhtenä tehtävänä on varmistaa se, että varsinainen ratkaisuharkinta on tullut huolellisesti suoritetuksi. Tätä kautta perusteluvelvollisuuden laiminlyönti saa merkitystä myös OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohdan oikeudenkäyntivirheen kannalta. Lisäksi tuomion perusteluilla on merkitystä asian asianosaiselle tämän hakiessa muutosta KO:n tuomioon. Puutteellisesti perusteltu tuomio ei anna valittajille mahdollisuutta kyseenalaistaa tuomioistuimen tekemiä päätelmiä eikä arvioida sitä, mihin seikkoihin heidän tulisi kiinnittää huomiota valituskirjelmissään. Asianmukaisten perustelujen puuttumisen johdosta myöskään HO ei voi arvioida KO:n ratkaisun oikeellisuutta, mikä on välttämätöntä valituksen käsittelyn valmistelemiseksi. Asiassa mainitut näkökohdat huomioon ottaen HO piti tässä tapauksessa tuomion perusteluja niin puutteellisina, ettei niiden korjaaminen HO:n toimesta ollut soveliasta. KO:n tuomio kumottiin. Asia palautettiin KO:een uudelleen käsiteltäväksi. (Lainvoimainen) - Uutiset
11.10.2019 11.13
Liukastumistapaturma - hovioikeus jätti potilasasiakirjoja koskevasta editioratkaisusta tehdyn kantelun tutkimattaHO totesi, että nyt käsiteltävässä asiassa kantelijalle on mahdollisuus hakea muutosta asiakirjan esittämisvelvollisuutta koskevaan päätökseen pääasian muutoksenhaun yhteydessä. Kantelija ei ollut esittänyt seikkoja, joiden nojalla muutoksenhaku vasta pääasian yhteydessä olisi ollut hyödytöntä. Asiassa ei ollut muutoinkaan esitetty sellaisia perusteita, joiden vuoksi tuomiovirhekantelu olisi tullut tässä tapauksessa hyväksyä. (Vailla lainvoimaa 11.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 13.52
Hovioikeus mittasi huumausainerikosten ja salakuljetusrikosten rangaistusta Wikipediaankin vedotenPentedronin tavanomainen käyttöannos on Wikipedian mukaan 10-15 mg, jolloin 24,8 grammasta olisi saatavissa yli 1650 käyttöannosta. Vaikka Wikipediaa ei voida pitää asiantuntijalausuntoon verrattavana näyttönä, hovioikeus katsoi, että A:n syyksi luetun pentedronin vaikutus rangaistukseen ei ollut aivan vähäinen. Käräjäoikeus oli tuominnut A:n kahdesta huumausainerikoksesta ja kuudesta salakuljetuksesta yhteiseen 8 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ei voitu pitää liian ankarana. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 8.23
Hovioikeus arvioi petoksen ja rahanpesun rajanvetoa sekä rangaistavuuttaHovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että P olisi toiminut ensisijaisessa rangaistusvaatimuksessa väitetyin tavoin eli tekijänä erehdyttänyt L:ää maksamaan pankkitililleen 1.000 euroa. Syyte petoksesta oli näin ollen hylättävä. Nostamalla tililleen L:ltä tulleet tuntemattomiksi jääneiden henkilöiden ensisijaisessa rangaistusvaatimuksessa mainitulla petoksella saamat rahat ja antamalla ne tuntemattomiksi jääneille henkilöille P oli törkeästä huolimattomuudesta ottanut vastaan, luovuttanut ja välittänyt rikoksella hankittua omaisuutta tai rikoksen tuottamaa hyötyä hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijöitä välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset. Menettelyllään P oli syyllistynyt tuottamukselliseen rahanpesuun. 30 päiväsakkoa. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 14.00
Hovioikeus arvioi pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapausta toisin kuin käräjäoikeusHO katsoi, että kysymys oli pahoinpitelyn ja törkeän pahoinpitelyn rajatapauksesta ja että teko sinänsä oli ollut raaka ja julma. Asiassa todettuja seikkoja vastakkain punnittuaan HO kuitenkin katsoi toisin kuin KO, ettei teko ollut ollut säännöksen tarkoittamalla tavalla erityisen raaka tai julma. Vastaajana ollut nainen (s. 1961) oli näin ollen syyllistynyt menettelyllään pahoinpitelyyn. HO katsoi, että vastaajalle tuomittava oikeudenmukainen rangaistus oli 10 kuukauden vankeusrangaistus, joka voitiin tuomita ehdollisena. Ehdollista vankeusrangaistusta yksinään voitiin pitää riittävänä seuraamuksena vastaajan syyksi luetusta teosta. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
8.10.2019 11.10
Hovioikeuden päätös asianajajalle annetusta varoituksestaValvontalautakunnan päätös kumottiin siltä osin kuin AA:n oli katsottu toimittaneen viestinsä hyvän asianajajatavan vastaisesti kysymyksessä olevaan kiinteistönvälitysliikkeen sähköpostiosoitteeseen. Valvontalautakunnan päätöstä seuraamuksen osalta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 15.08
Hovioikeus: 14- ja 15-vuotiaiden lasten asuminen voitiin siirtää isältä äidilleA on tällä hetkellä 15-vuotias ja B on 14-vuotias. A:n toiveena oli ollut saada asua äidin luona ja B oli ilmaissut haluavansa asua samassa paikassa A:n kanssa. Lasten olosuhteet sekä äidin että isän luona olivat hyvät ja lapset olisivat voineet olosuhteiden puolesta asua kumman tahansa vanhemman luona. Ottaen huomioon, että lapset asuivat jo äitinsä luona eikä lasten asumisessa ollut ilmennyt huolenaiheita, HO katsoi lasten etu huomioon ottaen, että lasten asumista koskevaa KO:n päätöstä ei ollut syytä muuttaa. HO totesi, että kummankin vanhemman tulisi huonoista keskinäisistä väleistään huolimatta myötävaikuttaa siihen, että lasten tapaamiset etävanhempaan toteutuisivat, tarvittaessa jonkun luotettavan ulkopuolisen tahon avustuksella. Asiassa ei ollut ilmennyt OK 21 luvun 2 §:n tarkoittamaa erityistä syytä velvoittaa isää korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja HO:ssa. Näin ollen äidin oikeudenkäyntikuluvaatimus oli hylättävä ja asianosaisten tuli itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 8.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 12.07
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaAsiassa oli riidatonta, että yksipuolista tuomiota ei ollut annettu Lowell Oy:n toimesta A:lle tiedoksi. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuna todisteellisena tiedon saamisena ei ollut pidettävä sitä, että vastaaja itse ottaa tiedon yksipuolisesta tuomiosta hankkimalla siitä jäljennöksen tai sitä, että vastaaja muutoin omatoimisesti saa tosiasiallisesti tiedon yksipuolisen tuomion sisällöstä. Asiassa ei joka tapauksessa edes näytetty, että A olisi tosiasiassa ollut tietoinen yksipuolisen tuomion sisällöstä laittaessaan vireille 3.12.2018 päivätyn takaisinsaantihakemuksen, joka oli 21.1.2019 jätetty tutkimatta. Näin ollen hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei A:n 3.12.2018 vireille laittamalla takaisinsaantihakemuksella ollut merkitystä arvioitaessa takaisinsaannille asetetun määräajan alkamisajankohtaa. Tähän nähden A:n 4.2.2019 vireille laittaman takaisinsaantihakemuksen tutkimiselle ei ollut määräajan umpeutumisesta johtuvaa estettä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.40
Hovioikeus arvioi vangitsemisen edellytyksiäSyyttäjän mukaan asiassa oli todennäköiset syyt epäillä A:n syyllistyneen ryöstöön ja laittomaan uhkaukseen. Hovioikeus totesi, että A oli esitutkinnassa ilmoittanut asuvansa Ruotsissa ja kertonut, ettei hänellä ollut asuinpaikkaa Suomessa. Hän oli ilmoittanut, että hänen osoitteensa on 12.9.2019 lukien Kemissä, mutta hänen tulisi asioida henkilökohtaisesti Lapin maistraatissa, jotta maistraatti voisi vahvistaa osoitteen muutoksen Suomeen. A:n tutkintavankeuden aikana ilmoittama osoitteenmuutos Suomeen ei antanut näissä olosuhteissa aihetta arvioida karttamisvaaraa vangitsemisen erityisenä edellytyksenä toisin. Matkustuskielto tai tehostettu matkustuskielto ei ollut tässä tilanteessa riittävä pakkokeino. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
3.10.2019 14.09
Hovioikeuden ratkaisu eläintenpitokiellosta ja menettämisseuraamuksestaVastaajan syyksi luettu menettely ja sen seuraukset hevosten osalta olivat olleet vakavat. Tekoaika oli ollut noin puoli vuotta. Vastaajan syyksi luettujen laiminlyöntien laatu ja laajuus huomioon ottaen oikeudenmukaisena eläintenpitokiellon kestona oli pidettävä noin viittä vuotta. Rikoslain 17 luvun 23 a §:n 1 momentin mukaan eläintenpitokiellossa tarkoitetut eläimet, joita päätöstä annettaessa pitää tai jotka omistaa eläintenpitokieltoon määrättävä, on tuomittava valtiolle menetetyiksi. Koska vastaaja oli määrätty kaikkia eläimiä koskevaan eläintenpitokieltoon, hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun vastaajan pitämien tai omistamien eläinten tuomitsemisesta valtiolle menetetyiksi. (Vailla lainvoimaa 3.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 14.00
Hovioikeus arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäVaikka vastaaja olikin syyllistynyt kohdan 2 petosrikokseen senkin jälkeen kun hänet oli tuomittu ehdottomiin vankeusrangaistuksiin, hovioikeus katsoi etteivät aikaisemmin tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset olleet esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 8.07
Apulaisoikeuskansleri: Käräjätuomarille syyte ja hovioikeuden jäsenille huomautusApulaisoikeuskansleri päätti syytteen nostamisesta tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta käräjätuomaria vastaan. Käräjätuomarin epäillään laiminlyöneen antaa haaste viipymättä siten, ettei käräjäoikeuteen käsiteltäväksi toimitettu rikos vanhene käräjätuomarista riippuvasta syystä. Käräjätuomarin epäillään tämän jälkeen käsitelleen kyseistä syyteoikeudeltaan vanhentunutta asiaa pääkäsittelyssä sekä tuominneen vastaajan vanhentuneesta rikoksesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen, vaikka syyte olisi tullut vanhentuneena hylätä. - Uutiset
1.10.2019 12.00
Kirveellä päähän - hovioikeus arvioi syyntakeettoman vahingonkorvausvastuuta toisin kuin käräjäoikeusAsianomistajalle oli käytetyn väkivallan seurauksena tullut kipua ja särkyä sekä lääkärinlausunnosta tarkemmin ilmenevä 10 cm:n mittainen ompelua vaatinut haava takaraivoon sekä kallonmurtuma. KO oli vastaajasta laadittuun mielentilalausuntoon viitaten todennut, että vastaajan motiivi tekoon oli ollut selkeästi psykoottinen. Harha-ajatuksissaan vastaaja oli kokenut maan olevan sodassa tai ainakin sota oli tulossa ja hän itse oli lähdössä sotimaan kapitalismia vastaan. KO oli jättänyt vastaajan rangaistukseen tuomitsematta. Vastaajan mielenterveyden tilasta esitettyyn selvitykseen nähden HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa hänet korvaamaan A:lle puolet vahinkojen määristä eli kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 1.000 euroa, pysyvästä kosmeettisesta haitasta 400 euroa ja kärsimyksestä 2.000 euroa. KO:n vastaajalle tuomitsemaa maksuvelvollisuutta oli muutettava tämän mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
30.9.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu rikosten yhtymisestäKäräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi, että vastaaja oli syyllistynyt menettelyllään varkauden ohella toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapitoon. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
30.9.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio tapostaAsiassa ei ilmennyt, että vastaaja A olisi tarkoittanut lopettaa L:n pahoinpitelemisen, ellei L:n vointi olisi oleellisesti heikentynyt. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely kokonaisuudessaan osoitti ilmeistä piittaamattomuutta ja välinpitämättömyyttä siitä, mitä seurauksia pahoinpitely L:lle aiheuttaa. Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioitaessa hovioikeus katsoi, että asiassa tuli riittävällä varmuudella näytetyksi, että A:n oli pahoinpitelyn aikana väkivaltaa käyttäessään täytynyt pitää rikoslain 3 luvun 6 §:n edellyttämällä tavalla L:n kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena. Hovioikeus katsoi, kuten käräjäoikeus, ettei asiassa jäänyt varteen otettavaa epäilyä siitä, että A oli menetellyt syytteen teonkuvauksessa kerrotuin tavoin. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei syyksilukemisen osalta siten ollut. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
30.9.2019 11.00
Väite hovioikeuden esteellisyydestä oli selvästi perusteetonSe seikka, että HO oli toisessa kokoonpanossa käsitellyt mainitun ulosottovalitusasian, ei tehnyt muista saman tuomioistuimen tuomareista esteellisiä käsittelemään nyt kysymyksessä olevaa asiaa. Tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymättä jättämisen osalta HO katsoi, ettei kantelijalla ollut nyt käsiteltävänä olevassa asiassa oikeussuojan tarvetta, ja hänen kantelunsa oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 30.9.2019) - Uutiset
27.9.2019 14.55
Hovioikeus: Syyteoikeuden vanhentumisen jatkaminen on tarkoitettu poikkeukselliseksi menettelyksiKantelija epäili, että hänen veljensä oli heidän äitinsä jälkeen toimitetussa perinnönjaossa 4.2.2000-26.6.2003 erehdyttänyt pesänjakajaa antamalla hänelle vääriä tietoja jaettavana omaisuutena olleen kiinteistön arvosta. HO hylkäsi vastauksia pyytämättä kantelijan vaatimuksen KO:n päätöksen kumoamisesta ja syyteoikeuden vanhentumisen jatkamisesta. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
27.9.2019 13.25
Hovioikeus: Turvaamistoimelta vaadittava vaade-edellytys puuttui korotetun näyttövaatimuksen vuoksiAsian summaarinen luonne ja vaade-edellytyksen täyttymiselle korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä asetettu korotettu näyttövaatimus huomioon ottaen A ei tässä tilanteessa saattanut oikeuttaan riittävän todennäköiseksi, minkä vuoksi hakemus oli kaikilta osin hylättävä. Koska hakemus tuli hylättäväksi jo vaade-edellytyksen puuttumisen johdosta, hovioikeus ei lausunut vaaraedellytyksen täyttymisestä tai moitittujen päätösten luonnetta koskevista väitteistä. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
27.9.2019 10.30
Hovioikeus: Väliaikainen ajokielto muodosti esteen alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määräämiselleTässä asiassa A oli tuomittu kahdesta törkeästä rattijuopumuksesta. Haastehakemuksesta ja Traficomin ajo-oikeustiedoista käy ilmi, että A oli määrätty ensimmäisestä törkeästä rattijuopumuksesta väliaikaiseen ajokieltoon 25.2.2019 klo 17.50. Syyllistyessään toiseen törkeään rattijuopumukseen samana päivänä klo 18.25 A oli siten ollut väliaikaisessa ajokiellossa, mikä muodosti esteen alkolukolla valvottuun ajo-oikeuteen määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.9.2019) - Uutiset
26.9.2019 8.45
Hovioikeuden ratkaisu sananvapauden ja kunnianloukkauksen välisestä rajanvedostaKäräjäoikeus oli tuominnut A:n kunnianloukkauksesta 50 päiväsakkoon ja kärsimyskorvausta asianomistaja B:lle 1.000 euroa. A esitti hovioikeuden ratkaisussa todettuja väitteitä ja vihjauksia B:stä sekä lastensuojeluviranomaisille että lääkärille, jonka luona hän oli käynyt oman terveydentilansa selvittämiseksi osana vireillä olevaa lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Hovioikeus katsoi selvitetyksi, että A:n esittämille väitteille tai vihjauksille ei ollut mitään tosiasiallista lasten hyvinvointiin liittyvää perustetta, vaan väitteissä ja vihjauksissa oli ollut kysymys B:n halventamisesta. Näissä olosuhteissa A:n ei voitu katsoa toimineen hyvässä uskossa ja uskoneensa toimivan lasten edun mukaisesti. Näin ollen A:n esittämille väitteille tai vihjauksille ja hänen oikeudelleen sananvapauteen ei ollut perusteltua antaa tapauksista Juppala v. Suomi ja M.P. v. Suomi ilmenevää suojaa. Hovioikeus katsoi, että aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiselle syyksi lukemisen, A:lle tuomitun rangaistuksen tai korvausvelvollisuuden osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 15.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi lapset asumaan isänsä luonaAsiassa mainittuja seikkoja ja muuta asiassa esitettyä näyttöä kokonaisuutena harkiten HO katsoi, että isä oli vanhempien eron jälkeen osoittanut pystyvänsä paremmin ottamaan huomioon lasten edun päätöksissään kuin äiti. Hän oli myös vaikuttanut yhteistyökykyisemmältä, minkä vuoksi hän oli soveltuvampi lähivanhemmaksi. Mainitsemillaan perusteilla HO määräsi lapset asumaan isänsä luona. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 14.14
Hovioikeus hylkäsi tyytymättömyyden ilmoittamista koskevan kantelunHovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli 28.12.2018 antamassaan päätöksessä virheellisesti antanut muutoksenhakuohjeen, jonka mukaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla. A:n kirjelmä käsiteltiin sen vuoksi kanteluna. Kantelu tyytymättömyyden ilmoituksen hylkäämisestä on tehtävä 30 päivän kuluessa käräjäoikeuden pääasiaratkaisun julistamisesta tai antamisesta eli tässä tapauksessa editiota koskevan päätöksen antamisesta. Ottaen kuitenkin huomioon käräjäoikeuden 28.12.2018 antaman päätöksen virheellinen valitusosoitus, A:n vasta 28.1.2019 käräjäoikeudelle toimittamaa kantelua ei jätetty tutkimatta myöhään saapuneena. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus oli toiminut laissa säädetyllä tavalla jättäessään A:n tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymättä. Kantelu oli sen vuoksi hylättävä. Hovioikeus totesi lisäksi, että A:lla on mahdollisuus valittaa 18.12.2018 annetusta, editiota koskevasta päätöksestä pääasian yhteydessä. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 12.40
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle ollut estettäVastaaja oli aikaisemmin tuomittu vuonna 2008 tehdyistä rikoksista ehdollisiin vankeusrangaistuksiin. Ensimmäisen kerran vastaajalle oli tuomittu yhdyskuntapalvelua vuonna 2011 tehdystä petoksesta ja sen jälkeen vuonna 2015 tehdystä ryöstöstä 8 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta edelleen yhdyskuntapalveluun. Nyt kysymyksessä oleva rikos olisi voitu tekoaikansa perusteella käsitellä samassa oikeudenkäynnissä edellä mainitun, 10.1.2015 tehdyn ryöstön kanssa, jolloin todennäköisesti rangaistus olisi ollut yli 8 kuukautta vankeutta eikä yhdyskuntapalveluun tuomitseminen enää olisi ollut mahdollista. Vastaajalle tuomittiin 20 päivän vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 20 tuntia. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 9.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa EspanjaanHovioikeus totesi ratkaisussa lausutun merkitsevän sitä, että huoltolain 30 §:stä ja 32 §:stä ilmenevät palauttamisen edellytykset täyttyivät ja että asiassa oli olemassa lain mukaiset perusteet lapsen palauttamiseksi Espanjaan. (Vailla lainvoimaa 25.9.2019) - Uutiset
24.9.2019 15.00
Hovioikeus mittasi rangaistusta ja arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäA ei käytettävissä olevien tietojen mukaan ollut syyllistynyt rikoksiin vuosina 2011–2015 eikä marraskuun 2017 jälkeen, eivätkä A:lle aikaisemmin tuomitut rangaistukset olleet erityisen ankaria. Aikaisempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tuomitsemisesta oli kulunut jo niin pitkä aika, ettei niille voitu antaa juurikaan painoarvoa rangaistuslajia koskevassa harkinnassa. A:n syyksi luetut rikokset olivat olleet laadultaan pääosin liikenne-, omaisuus- ja huumausainerikoksia, joiden voitiin olettaa liittyneen A:n päihteiden käyttöön. A ilmoitti elämäntilanteensa olevan vakaa ja päihdeongelmansa olevan hoidossa. Hänen ilmoituksensa sai tukea seuraamusselvityksestä ja siitä, että hän oli rikosrekisterin osaotteen mukaan 4.2.2019 suorittanut hänelle 19.9.2018 tuomitun yhdyskuntapalvelurangaistuksen. Edellä mainittuja seikkoja kokonaisuutena harkittuaan hovioikeus katsoi, ettei yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle ollut A:lle aikaisemmin tuomituista rangaistuksista johtuvaa tai muutakaan rikoslain 6 luvun 11 §:ssä tarkoitettua estettä. Sen vuoksi A oli tuomittava ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
24.9.2019 8.26
Hovioikeus: Käräjäoikeudessa tapahtui menettelyvirhe huumausainerikosasiassaHovioikeus totesi, että A ei ollut esitutkinnassa myöntänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla eli pitäneensä hallussaan syytteessä väitettyä määrää 40,4 grammaa amfetamiinia. Asiassa oli A:n esitutkinnassa lausuman johdosta ollut riitaa hallussapidetyn amfetamiinin määrästä, vaikka A olikin sinänsä myöntänyt syyllistyneensä asiassa huumausainerikokseen myös amfetamiinin osalta. Tämän vuoksi ja kun A oli syytteessä tarkoitetun teon tehdessään ollut 20-vuotias nuori rikoksentekijä, jota ei ollut aikaisemmin rikoksista rekisteröity, ja syyttäjä oli vaatinut hänen tuomitsemistaan vankeusrangaistukseen, A:n läsnäolo olisi ollut asian selvittämiseksi tarpeen. Näin ollen oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä tutkia ja ratkaista asia A:n poissaolosta huolimatta ei ollut eikä käräjäoikeus olisi saanut kutsua A:ta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn sellaisella uhalla. (Vailla lainvoimaa 24.9.2019) - Uutiset
24.9.2019 7.10
Hovioikeus perui elinkautisvangin päästämisen ehdonalaiseen vapauteenHelsingin hovioikeus harkittuaan asian uudelleen on tänään antamallaan päätöksellä hylännyt vuonna 1968 syntyneen elinkautisvangin hakemuksen ehdonalaiseen vapauteen pääsemisestä. - Uutiset
23.9.2019 15.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen jättää täytäntöönpanosovittelu järjestämättä lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoriidassaHO totesi, että KO:n perustepäätös oli koskenut lapsen tapaamisoikeutta. Ottaen huomioon, että kolmen kuukauden määräaika koskee ainoastaan huoltoa koskevaa päätöstä ja että vastaavaa mahdollisuutta jättää sovittelu toimittamatta tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tuoreuden vuoksi ei ole, KO:n olisi tullut antaa sovittelijalle tehtäväksi järjestää sovittelu nyt kysymyksessä olevan tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevan vaatimuksen johdosta. Koska KO:ssa ei ollut näin menetellyt ja koska asiassa ei ollut ilmennyt muitakaan syitä jättää sovittelu toimittamatta, asiaa KO:ssa käsiteltäessä oli tapahtunut menettelyvirhe, jolla oli voinut olla vaikutusta asian ratkaisuun. Sen vuoksi asia oli palautettava KO:een uudelleen käsiteltäväksi täytäntöönpanosovittelun järjestämiseksi. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019) - Uutiset
23.9.2019 14.52
Hovioikeus vapautti polttomurhaajan ehdonalaiseen vapauteenHakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen hänen tapettuaan entuudestaan tuntemansa mieshenkilön sytyttämällä tämän tuleen ja jättämällä tämän palamaan suljettuun hissiin. - Uutiset
23.9.2019 9.15
Hovioikeus alensi törkeästä ihmiskaupasta tuomittun 5 vuoden vankeusrangaistuksen 4 vuoteenRangaistuksen mittaamisen osalta hovioikeus katsoi korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö huomioon ottaen, että vastaajan syyksi luetusta törkeästä ihmiskaupasta tuomittava oikeudenmukainen rangaistus oli 4 vuoden vankeusrangaistus. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019, valituslupa myönnetty) - Uutiset
23.9.2019 8.15
Hovioikeuden ratkaisu muutostöiden korvausvastuusta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain nojallaAsiassa oli riitaa siitä, mitä osapuolet olivat sopineet muutostöiden korvausvastuusta. Lisäksi riitaa oli siitä, voiko Hotelli saada suorittamistaan muutostöistä korvausta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin perusteella. Edelleen riitaa oli siitä, olivatko muutostyöt nostaneet huoneiston arvoa. Mikäli Seurojentalon katsottiin olevan korvausvastuussa, riitaa oli myös korvauksen laskentaperusteesta ja määrästä sekä korvaukselle tuomittavan viivästyskoron määräytymispäivästä. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi muun muassa, että lain 45 §:n 1 momentissa säädetty vuokranantajan korvausvastuu on tarkoitettu rajata koskemaan ainoastaan vuokralaisen lain 18 §:n 2 momentin ja 19 §:n 1 momentin nojalla suorittamia korjauksia. Vuokranantajalla ei ole 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvausvastuuta pelkästään sillä perusteella, että vuokralaisella on ollut lupa muun kuin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitetun muutostyön suorittamiseen tai että tällaisen työn suorittamisesta on sovittu. Tällaiset vuokralaisen suorittamat työt tulevat siten vuokranantajan korvattavaksi vain, mikäli niiden korvaamisesta vuokralaiselle on nimenomaisesti sovittu vuokralaisen ja vuokranantajan kesken. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019) - Uutiset
20.9.2019 12.31
Käräjäoikeuden menettelyssä oli puutteita – hovioikeus palautti kaksi verkkoviestiasiaa käräjäoikeuteenHuomioon ottaen käräjäoikeuden menettelyssä todetut puutteet sekä oikeusastejärjestys, oli asia palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 15.00
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi ViroonKoska äiti oli toukokuussa 2019 luvattomasti vienyt osapuolten yhteisen alaikäisen lapsen (s. 2013) Virosta Suomeen ilman isän suostumusta ja lapsen poisvieminen oli loukannut isän olleita lapsen huoltoa koskevia oikeuksia, lapsi oli määrättävä heti palautettavaksi asuinpaikkavaltioonsa Viroon. Äiti velvoitettiin suorittamaan isälle korvauksena lapsen palauttamisesta aiheutuvista kuluista 300 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
17.9.2019 13.30
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäynnin pitkän keston vaikutuksesta rangaistuksen kohtuullistamiseenKäräjäoikeus oli kohtuullistanut A:n rangaistusta aikaisempien tuomioiden perusteella huomattavasti. Hovioikeus totesi, että A:n rangaistusta ei ollut kohtuullistettava enempää kuin käräjäoikeus oli jo kohtuullistanut. Näin ollen oikeudenkäynnin viipymisen kohtuullistava vaikutus huomioon ottaen hovioikeus totesi, että A oli tuomittava törkeästä pahoinpitelystä, ryöstöstä ja näpistyksestä yhden vuoden seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 17.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 15.00
Hovioikeus hylkäsi asianajotoimiston vaatimuksen päätöksen täydentämiseksi perusteettomanaAsianajotoimisto oli HO:een 5.9.2019 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että HO täydentää asiassa antamaansa päätöstä siten, että se sisältää UK 2 luvun 14 §:n mukaisen määräyksen siitä, että jo suoritettu täytäntöönpano pysyy voimassa tai toissijaisesti määrää UK 2 luvun 14 §:n mukaisesti, että jo suoritettu täytäntöönpano pysyy voimassa. Hakemus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 13.27
Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus totesi erikoisjoukoin suoritetun kotietsinnän osittain virheelliseksiPäätöksessä lausutuin perustein hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että aloittaessaan kotietsinnän varaamatta A:lle tilaisuutta olla kotietsinnässä saapuvilla koko kotietsinnän ajan, poliisi oli menetellyt pakkokeinolain 8 luvun 5 §:n 2 momentin vastaisella tavalla. (Vailla lainvoimaa 16.9.2019) - Uutiset
16.9.2019 13.00
Hovioikeus arvioi uskottavaa näyttöä sopimusrikkomukseen liittyvässä vahingonkorvausasiassaKäräjäoikeus oli katsonut, ettei Y Oy:n näytetty sopimusrikkomuksellaan aiheuttaneen dysenteria-tartuntaa X Oy:n tilan porsaisiin ja ettei Y Oy:n tuotantoketjussa vuonna 2012-2013 todetulla dysenteria-epidemialla ollut yhteyttä X Oy:n tilaan. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen. Koska valittajat eivät olleet kyenneet esittämään uskottavaa näyttöä ja siten saattamaan todennäköiseksi, että kanteessa väitetyt vahingot olisivat johtuneet Y Oy:n sopimusrikkomuksesta, ei asiassa ollut tarpeen lausua muista hovioikeuden ratkaistavina olleista kysymyksistä. (Vailla lainvoimaa 16.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 9.25
Apulaisoikeuskansleri: Virheellinen menettely hovioikeuspiirin käräjäoikeuspäivystyksessäHovioikeuspiirin käräjäoikeuspäivystyksessä ilmeni virhe puhelujen siirtämisessä käräjäoikeudessa päivystyspuhelimesta toiseen. Kyseinen käräjäoikeus oli sittemmin yhdistynyt toisen käräjäoikeuden kanssa uudeksi käräjäoikeudeksi. Apulaisoikeuskansleri saattoi päätöksessään esittämänsä näkemykset koskien tapahtuma-aikaista käräjäoikeuspäivystystä uuden käräjäoikeuden tietoon. Asia käsiteltiin oikeuskanslerinvirastossa hovioikeuden presidentin tekemän ilmoituksen perusteella. - Uutiset
12.9.2019 14.16
Hovioikeuden ratkaisu yhteisomistussuhteen purkamisestaRiidatonta oli, että osakkeet eivät olleet yhteisomistuslain 9 §:n 1 momentin mukaisesti jaettavissa, minkä vuoksi edellytykset yhteisomistussuhteen purkamiseksi asunto-osakkeet myymällä sinällään täyttyivät. Ottaen edelleen huomioon, että tuomioistuimessa ei ollut vireillä omistusoikeusriitaa koskevaa kannetta, käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen myyntimääräyksen osalta ei ollut aihetta. Sen varalta, että kanne nostetaan joko ennen osakkeiden myyntiä tai ennen rahavarojen tilitystä, hovioikeus katsoi tarpeelliseksi määrätä, että myynnistä ja rahavarojen tilityksestä tulee pidättäytyä siihen saakka, kunnes omistusoikeutta koskeva riita on ratkaistu lainvoimaisesti tai tuomioistuin toisin määrää. Yhteisomistajilla on tästä määräyksestä poiketen mahdollisuus sopia asia yhteisesti haluamallaan tavalla. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019) - Uutiset
12.9.2019 9.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden huumausainerikoksesta tuomitsema rangaistus oli liian ankaraSyyttäjän oli vaatinut vastaaja A:lle vähintään neljä kuukautta vankeutta. Käräjäoikeus totesi, että amfetamiinin osalta on oikeuskäytännössä yleensä sovellettu kertahallussapidosta vankeutta jos määrä on ollut vähintään 10 grammaa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa määrä oli ollut 24,3 grammaa. Kysymys oli lisäksi syytteessä mainituista muista huumausaineista. Näin ollen oikeudenmukainen rangaistus oli, myös A:n aikaisemmat tuomiot huomioon ottaen, vankeusrangaistus. Pituudesta määrättäessä otettiin huomioon vallitseva oikeuskäytäntö. Käräjäoikeus piti oikeudenmukaisena seuraamuksena vankeusrangaistusta 3 kuukautta 15 päivää. Hovioikeus totesi, että kyseisen amfetamiinierän pitoisuus oli ollut ainoastaan kuusi painoprosenttia, joten se oli ollut pitoisuudeltaan huomattavasti laimeampaa kuin katukaupassa yleisesti oleva amfetamiini, mikä olisi vaikuttanut myös siitä saatavien käyttöannosten määrään. Tähän nähden käräjäoikeuden A:lle tuomitsema rangaistus oli liian ankara. Ottaen kuitenkin huomioon sen, että tilauskertoja oli ollut kaksi ja A oli tilannut useampia huumausaineita, sakkorangaistus ei ollut riittävä seuraamus teosta. Oikeudenmukainen rangaistus oli 30 päivää vankeutta. (Vailla lainvoimaa 12.9.2019) - Uutiset
11.9.2019 12.12
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaX Oy ei ollut vastannut määräajassa käräjäoikeuden sille prosessiosoitteeseen lähettämään lausumapyyntöön. Lausuma oli pyydetty toimittamaan uhalla, että käräjäoikeus voi jättää asian käsittelyn sillensä tai vastapuolen vaatimuksesta ratkaista asian yksipuolisella tuomiolla tai tuomiolla. Käräjäoikeus oli jättänyt X:n laiminlyönnin johdosta X:n takaisinsaantihakemuksen tutkimatta. Käräjäoikeuden päätöksestä ilmenee, että käräjäoikeus oli soveltanut ratkaisuun oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:n 1 momenttia. Hovioikeus totesi, että käräjäoikeus ei ollut voinut X Oy:n laiminlyönnin johdosta jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. Asia oli näin ollen palautettava käräjäoikeuteen, jotta se voi menetellä oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 10 §:n mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 11.9.2019) - Uutiset
10.9.2019 13.00
Hovioikeuden päätös avustajan määräämisestä rikosasioiden yhdistymistilanteessaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asioiden yhdistymistilanteessa tarkoituksenmukaista määrätä vastaajalle avustaja myös siihen osaan asiaa, johon itsenäisenä ei olisi sen yksinkertaisuuden ja odotettavissa olevan sakkorangaistuksen vuoksi syytä määrätä avustajaa. Avustajan määräämisen puolesta kyseessä olevassa asiassa puhui se, että alun perin erillisistä yhdessä käsiteltävistä rikoksista oli määrätty valittajalle yhteinen rangaistusseuraamus. Tässä tilanteessa ei ollut enää kokonaisuutena kyse oikeusapulain 6 §:n 2 momentin tarkoittamasta yksinkertaisesta rikosasiasta. Näin ollen avustajan määräys tuli ulottaa kaikkiin yhdessä käsiteltäviin rikoksiin. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
10.9.2019 8.35
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut jättää tutkimatta moitehakemus velkojainkokouksen päätösten kumoamisestaKäräjäoikeus oli hylännyt A:n moitehakemuksen velkojainkokouksen päätösten kumoamisesta. A oli ollut velkojainkokouksessa läsnä. Kokouksessa oli annettu pöytäkirjasta ilmenevä ohjeistus päätösten moittimisesta ja tyytymättömyyden välittömästä ilmoittamisesta ja ohjeistus oli koskenut sekä läsnä olevia velkojia että velallista. A oli kokouksessa tyytymättömyyden ilmoittamisesta annetusta ohjeistuksesta huolimatta laiminlyönyt ilmoittaa välittömästi tyytymättömyyttä kokouksessa tehtyihin päätöksiin. Tämän vuoksi A oli menettänyt puhevaltansa asiassa ja käräjäoikeuden olisi pitänyt jättää hänen hakemuksensa tutkimatta. Tätä arviointia ei muuttanut se, että A oli merkitty pöytäkirjaan virheellisesti vain velallisen edustajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.9.2019) - Uutiset
9.9.2019 13.00
Perui esitutkinnassa antamansa tunnustamisen käräjäoikeudessa - hovioikeus hylkäsi syytteen petoksestaOttaen huomioon korkeimman oikeuden ratkaisuista (KKO 2013:25 ja KKO 2000:35) ilmenevä oikeusohje peruutetun tunnustuksen pääasiallisesta näyttöarvosta syyte petoksesta oli vastaajan osalta hylättävä näyttämättömänä. (Vailla lainvoimaa 9.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 16.00
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokrasopimus voitiin purkaa, kun hallirakennus ei soveltunut maalaamokäyttöönAsiassa oli näytetty, että vuokranantajan (Oy) tj oli laiminlyönyt hänelle sovitun selonottovelvollisuuden viranomaismääräyksistä koskien hallirakennuksen soveltumista vuokralaisen harjoittamaan maalaamokäyttöön. Vuokralaisella (Oy) oli oikeus luottaa siihen, että vuokranantajan tj selvittäisi viranomaisvaatimukset ja ilmoittaisi niiden sisällöstä vuokralaiselle. Koska tj ei ollut ilmoittanut tällaisista vaatimuksista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, vuokralainen oli voinut luottaa siihen, ettei mitään vaatimuksia vuokratilalle ollut asetettu. Näin ollen sillä seikalla, että vuokralainen ei ollut itse selvittänyt tilalle mahdollisesti asetettavia viranomaisvaatimuksia, ei ollut merkitystä asiaa arvioitaessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon vuokran määrä ja vuokrasopimuksen kesto verrattuna määräysten mukaisesta rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, vuokralainen oli ollut oikeutettu purkamaan vuokrasopimuksen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
5.9.2019 8.03
Hovioikeuden ratkaisu viivästyskoron maksamisvelvollisuudestaHovioikeus totesi muun muassa, että kuten korkolain 11 §:ssä ja myös sen esitöissä on todettu, kaikki oikeushenkilöiden velat samoin kuin ne luonnollisten henkilöiden velat, jotka perustuvat elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, jäävät sovittelun ulkopuolelle. Koska käsillä oleva velka oli saatu elinkeinotoimintaa varten ja koska myös A:n takausvelka perustui elinkeinotoiminnan harjoittamiseen, viivästyskoron sovittelu korkolain 11 §:n nojalla ei ollut mahdollista ja kanne oli tältä osin hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.9.2019) - Uutiset
4.9.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio lahjuksen antamista ym. koskevassa asiassaSyytteessä selostettu tapahtumainkulku oli HO:ssa kunkin vastaajan osalta ollut pääosin riidaton ja kysymys oli ollut siitä, miten väitettyjä etuja oli arvioitava oikeudellisesti. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
4.9.2019 10.10
Hovioikeus arvioi välimiestuomion lainmukaisuuttaHovioikeus katsoi muun muassa, että B:n kuuleminen suomen kielellä ei ollut objektiivisesti arvioiden voinut tulla valittajille sillä tavoin yllätyksenä tai muutoinkaan vaikuttaa heidän mahdollisuuteensa ajaa asiaansa siten, että peruste välitystuomion kumoamiseen olisi sen johdosta olemassa. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
4.9.2019 8.15
Hovioikeus pohti ajokieltoasiaaKoska vastaaja oli käräjäoikeuden toteamin tavoin syyllistynyt viiden vuoden aikana kahdesti rattijuopumukseen, hänet oli ajokorttilain 66 §:n 1 momentin nojalla määrättävä vähintään kuuden kuukauden ajokieltoon. Oikeudenmukainen ajokiellon kesto oli hovioikeuden mukaan noin kuusi kuukautta. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 9.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräkuormaajan kuljettajan syyllistyneen vammantuottamukseenVastaaja oli kuljettanut Avant-merkkistä pyöräkuormaajaa huolimattomasti siten, että A ja eräs toinen henkilö olivat joutuneet em. kuormaajan trukkipiikkien väliin, jolloin trukkipiikit olivat kaventuneet ja A:n alaraajat olivat jääneet voimakkaaseen puristukseen. Vastaaja oli menettelyllään aiheuttanut A:lle reisiin vammoja ja niistä johtuvia alaraajojen toiminnan pitkäkestoista vajavuutta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa vaaditulla 7 859,47 eurolla viivästyskorkoineen ja HO:ssa 1 785,60 eurolla viivästyskorkoineen. A:n vaatimus asianosaiskulujen korvaamisesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 3.9.2019) - Uutiset
30.8.2019 15.40
Hovioikeuden ratkaisu avopuolisoiden yhteistalouden purkamisessa maksettavasta hyvityksestäTehdyn työn määrästä ei ollut kohtuudella saatavissa täsmällistä selvitystä, joten asiassa oli oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla perusteltua arvioida tehtyyn työhön perustuvan saatavan määrä. A:n tekemän työn määrästä esitetty selvitys huomioon ottaen hovioikeus piti uskottavana, että A oli tehnyt B:n yrityksen hyväksi työtä useita satoja tunteja. Todistajana kuullun K:n kertomuksen perusteella A:n työtunnin arvoksi voitiin asettaa ainakin yli kymmenen euroa. Nämä lähtökohdat huomioon ottaen hovioikeus päätyi arvioimaan, että A:n B:n yrityksen hyväksi tekemän työn arvo oli ollut yhteensä noin 6.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
30.8.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio kiinteistön virheestäKäräjäoikeus oli velvoittanut myyjän suorittamaan kiinteistön laatuvirheiden vuoksi ostajille 67.000 euroa hinnanalennusta viivästyskorkoineen. Vahingonkorvauksen osalta kanne oli hylätty. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota näiltä osin. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
30.8.2019 11.17
Liikennemerkki lumen peitossa - hovioikeus hylkäsi syytteen liikennerikkomuksestaKaikki asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, ettei valittaja ollut voinut tapauksen olosuhteissa taajaman ulkopuolella pelkästään lähestyvästä risteysalueesta eritoten, kun otettiin huomioon, ettei kyse ollut isosta risteyksestä, josta tien yllä olisi opastetaulut, liikennemerkin pyöreästä muodosta tai tien vierellä olevasta pyörätiestä päätellä merkin osoittaman määräyksen sisältöä. Valittajan menettely ei siten ollut ollut syyttäjän väittämällä tavalla huolimatonta. Näin ollen syyte liikennerikkomuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
29.8.2019 8.00
Hovioikeus arvioi elatusavun muuttamisen edellytyksiäHO katsoi, ettei isän olosuhteissa ollut tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista olisi ollut sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Asiassa mainituilla perusteilla isän lapselle maksettavaksi sovittua elatusapua ei ollut alennettava. (Vailla lainvoimaa 29.8.2019) - Uutiset
28.8.2019 9.11
Hovioikeus hylkäsi vangin kantelun vangittuna pitämisestäTuomitessaan A:n kahden vuoden vankeusrangaistukseen käräjäoikeus oli voinut määrätä A:n pidettäväksi edelleen vangittuna. A:n syyksilukemisen ja rangaistuksen oikeellisuutta voidaan tarkemmin arvioida vasta sen jälkeen, kun valitus- ja vastavalitusaika ovat kuluneet, ja A:n valitus ja mahdolliset muut valitukset tutkitaan hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 28.9.2019) - Uutiset
28.8.2019 8.04
Hovioikeus: Turvaamistoimelle oli perusteetOttaen huomioon turvaamistoimihakemuksessa ja hovioikeudelle toimitetussa vastauksessa esiin tuodut seikat PHP saattoi todennäköiseksi, että sen vaatiman Avirenin osakekannan pääosan omistusta koskevan oikeuden arvo ja merkitys voisivat olennaisesti heikentyä, mikäli Avirenin nykyinen omistaja pääsisi hallinnoimaan kysymyksessä olevia Findan osinkoina jakamia varoja. Turvaamistoimi ei ollut epäsuhteessa siihen intressiin, mistä pääasiassa oli kysymys, eikä turvaamistoimea ollut sen vuoksi tai muullakaan perusteella pidettävä kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 28.8.2019) - Uutiset
22.8.2019 12.49
Hovioikeus: Pelkkä sairaalassaolo ei riittänyt määräajan palauttamiselleA ilmoitti, että hän oli ollut sairaalassa, kun tyytymättömyyden ilmoitus oli pitänyt tehdä. A ei kuitenkaan esittänyt terveydentilastaan sellaista selvitystä, että hänen voitaisiin katsoa olleen tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädettynä määräaikana terveydentilansa vuoksi estynyt ilmoittamasta tyytymättömyyttä. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019) - Uutiset
22.8.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikkeen luovutuksen edellytyksiä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevassa riidassaHO katsoi, että asiassa oli tapahtunut liikkeen luovutus. Tuomiossa arvioitiin myös sitä, oliko kantajalla solmimastaan määräaikaisesta työsopimuksesta huolimatta ollut oikeus esittää vaatimuksia yhtiön vastattavaksi siirtyneen, perusteetta päätetyn toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella. HO katsoi, että ehdoiltaan heikompi työsopimus ei estänyt kantajaa vaatimasta toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella korvauksia. Tuomittujen korvausten osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko mitattaessa H:lle ja S:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia otettava huomioon, että H oli ollut ennen liikkeen luovutusta työsuojeluvaltuutettu ja S pääluottamusmies. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei korvauksen määrän muuttamiseen ollut aihetta H:n ja S:n osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut perustetta M:n, N:n ja V:n osalta. K:n korvauksen osalta HO katsoi, että K:lle maksettavaksi tuomittava korvaus oli 8 kuukauden palkkaa vastaava palkka, josta 2 kuukautta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Myös työllisyysrahastolle (ent. työttömyysvakuutusrahasto) maksettavia korvauksia muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019) - Uutiset
21.8.2019 12.13
Käräjäoikeus hylkäsi väliintulohakemuksen – hovioikeus tutki asian muttei muuttanut käräjäoikeuden päätöstäKäräjäoikeus katsoi ettei hakija esittänyt todennäköisiä syitä väitteensä tueksi siten, että asia koskisi hänen oikeutta. Lisäksi poikkeussäännöstä väliintulosta on tulkittava suppeasti. Näin ollen hakemus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.8.2019) - Uutiset
21.8.2019 11.47
Vierashuoneessa hovioikeudenneuvos Timo Ojala: Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset – rangaistussäännökset pysyvässä muutoksessaSeksuaalirikossääntelyyn on tulossa merkittäviä muutoksia. Valmistelun aikana joudutaan tekemään vaikeita linjauksia sen suhteen, miten sääntely rakennetaan ja säilytetäänkö nykyinen malli lapsiin kohdistuvissa rikoksissa, että yleiset seksuaalirikossäännökset tulevat tarpeen mukaan sovellettaviksi vai säädetäänkö lapsiin kohdistuvien tekojen osalta kokonaan oma sääntelykokonaisuus, jossa esimerkiksi sukupuoliyhteys lapsen kanssa arvioidaan jonkinlaisena lapsen raiskauksena yhden tunnusmerkistön perusteella. Rangaistusminimien korottaminen johtaa myös sen pohtimiseen, tuleeko esimerkiksi kaikista lievimpiä tekoja varten säätää oma tunnusmerkistö tai rangaistusasteikko. Seuraavat vuodet tulevat siis jälleen olemaan mielenkiintoisia seksuaalirikosten rintamalla. Asiasta kirjoittaa hovioikeudenneuvos Timo Ojala Edilexin Vierashuoneessa. - Uutiset
20.8.2019 14.05
Hovioikeus: Kannevaatimuksiin nähden ennakollisen kysymyksen ratkaiseminen kuului välimiesoikeuden yksinomaiseen toimivaltaanA:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden tutkimatta jättämistä koskeva ratkaisu ollut oikea. Hovioikeus totesi, että välimiesmenettelyssä 12.2.2019 annetussa välitystuomiossa oli otettu kantaa työsopimuslain soveltumiseen vain siltä osin kuin siinä oli ollut ratkaistavana kysymys A:n osakkeiden lunastuksesta. Sen sijaan välitystuomiossa ei otettu kantaa siihen, voiko A:lla olla oikeus työsopimuslain nojalla korvauksiin työsopimuksen päättymisestä. A:n kanteen ratkaiseminen tuomioistuimessa hänen vetoamallaan perusteella edellyttää ensin sen ratkaisemista, sovelletaanko A:n toimitusjohtajasopimukseen työsopimuslakia. Tämän A:n kannevaatimuksiin nähden ennakollisen kysymyksen ratkaiseminen kuuluu välimiesoikeuden yksinomaiseen toimivaltaan. Näin ollen hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun, että kanne oli jätetty käräjäoikeudessa tutkimatta. Aihetta käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 11.15
Hovioikeus: Sairauslomalla ollut avustaja voitiin vaihtaaAsiaa oli käsitelty KO:n valmisteluistunnossa viimeksi 20.11.2017. Tämän jälkeen 26.3.2018 ja 6.11.2018 toimitettavaksi määrätyt pääkäsittelyt oli peruutettu valittajan avustajan (OTK) sairauslomasta johtuen. Asian käsittely oli lykätty 13.6.2019 pidettävään jatkettuun valmisteluistuntoon ja pääkäsittelyyn. Ottaen huomioon 8.3.2019 päivätyn lääkärinlausunnon sisältö HO totesi, ettei avustajaa ollut pidettävä kykenevänä avustamaan asiassa hänen sairauslomansa aikana eikä asiassa voitu myöskään pitää poissuljettuna sitä vaihtoehtoa, että avustajan sairausloma jatkuisi 30.9.2019 jälkeen yhä edelleen. Asian ratkaisu ei joka tapauksessa sietänyt enää enempää viivytystä. (Vailla lainvoimaa 20.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokravakuuden palauttamista koskevassa vahingonkorvausriidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko liikehuoneiston vuokralainen (ravintola) velvollinen suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta vai oikeutettu saamaan vuokravakuutensa täysimääräisesti takaisin. Asiassa oli ensiksikin kysymys siitä, oliko vuokranantajalle ylipäätään aiheutunut vahinkoa, ja mikäli vahinkoa oli aiheutunut, oliko se peräisin vuokralaisen tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä tai laiminlyönnistä taikka muutoin vuokralaisen vastuulla. Vuokranantajan vastakanne hylättiin ja vuokralainen vapautettiin kiinteistöosakeyhtiölle maksettavaksi tuomitusta vahingonkorvauksesta 4.034,54 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksesta 4.130,75 euroa. Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan vuokralaiselle vuokravakuuden määrä 7.105,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.8.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 8.15
Hovioikeus arvioi liikenneturvallisuuden vaarantamisen törkeyttäHovioikeus päätyi siihen, että teon objektiivinen huolimattomuus oli ollut korkealla tasolla kun taas A:n subjektiivinen huolimattomuus tietoisen riskinoton puuttuessa oli ollut vähäisempää. Kysymys oli kuitenkin ollut niin merkittävästä ajoneuvon kuljettajan huolellisuusvelvollisuuden ja keskeisen liikennesäännön vakavasta rikkomisesta, että A:n menettely oli ollut törkeän huolimatonta ja omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Sillä seikalla, että asialla on A:lle suuri taloudellinen merkitys, ei ollut vaikutusta syyksilukemiseen. Lisäksi käräjäoikeus oli jo kohtuullistanut A:n maksettavaksi määrättyjä korvauksia neljäsosaan. A oli syyllistynyt menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
12.8.2019 11.30
Hovioikeus: Elämänmuutos ei ollut peruste lieventää vankeusrangaistustaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion rangaistuksen määräämistä koskevat perustelut. Asiaa ei ollut arvioitava toisin myöskään A:n hovioikeudessa kertoman elämänmuutoksen johdosta. Hovioikeus totesi, että yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus eivät tulleet kysymykseen ottaen huomioon A:lle tuomitun rangaistuksen pituus 1 vuosi 10 kuukautta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 12.8.2019) - Uutiset
9.8.2019 13.30
Hovioikeus lievensi matkustuskieltopäätöstäNyt kysymyksessä olevassa asiassa ei esitetty mitään konkreettisia seikkoja, joiden perusteella kantelun kohteena olevien matkustuskieltopäätöksen määräysten voitaisiin tosiasiallisesti katsoa olevan tarpeen asian selvittämisen vaikeuttamisen estämiseksi. Hovioikeus katsoi, että A:lle matkustuskieltopäätöksessä asetettu määräys alueesta, jolta hän ei saa poistua, määräys tavattavissa olemisesta hänen kotiosoitteessaan kello 22 - 07 ja määräys ilmoittautumisesta poliisilaitoksella ylittävät sen, mikä on välttämätöntä kysymyksessä olevan pakkokeinon käytön tarkoituksen saavuttamiseksi, ottaen huomioon muut matkustuskieltopäätöksen määräykset. Sen vuoksi A:lle määrätyn matkustuskiellon sisältöä oli muutettava hänen vaatimallaan tavalla. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
9.8.2019 12.15
Käräjäoikeuden ratkaisu puolisoiden velkasuhteesta eron jälkeen – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaEnsinnäkin käräjäoikeus sai näytöstä sen käsityksen, että kumpikaan osapuoli ei ollut nähnyt tarpeellisena tai järkevänä ositusvaateen tekemistä mitä ilmeisimmin vähäisen selvitettävän aviovarallisuuden vuoksi suhteessa pesänjakajan toimittaman toimitusosituksen kustannuksiin. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että kantajalla oli asiassa oikeussuojan tarve ottaen vielä huomioon, että varsinkin kun pesänjakajahakemusta ei ollut vielä edes vireillä, saattaisi osapuolia sitovan toimitusratkaisun syntymiseen kulua niin pitkä aika, että sen odottaminen olisi kantajan kannalta kohtuutonta. Näin ollen käräjäoikeus otti asian tutkittavakseen. Näyttöä arvioituaan kokonaisuutena käräjäoikeus piti uskottavana B:n kertomaa siitä, että hänen tarkoituksenaan oli ollut perustaa velkasuhde heidän välilleen ja että A on sen käsittänyt ja hyväksynyt. Johtopäätöksenä käräjäoikeus totesi asiassa näytetyn, että A:n ja B:n välille oli syntynyt velkasuhde ja näin ollen A tuli velvoittaa maksamaan maksamatta oleva velkansa B:lle. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
7.8.2019 14.00
Hovioikeus arvioi vangittuna pitämisen edellytyksiä – vangin kantelu hylättiinKäsiteltävänä olevassa asiassa A:ta epäillään todennäköisin syin törkeästä veropetoksesta, josta säädetty rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Epäilty vältetyn veron määrä on huomattavan suuri. A:lla ei ole vakinaista asuntoa Suomessa, ja hänen tavoittamisensa esitutkintaa varten on ollut hankalaa. Kun otettiiin huomioon mainitut seikat sekä epäillyn rikoksen laatu, oli syytä epäillä hänen lähtevän pakoon taikka muuten karttavan esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa. Asiassa ei tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella A:n pitäminen edelleen vangittuna olisi asian laadun tai hänen henkilökohtaisten olosuhteidensa vuoksi kohtuutonta. Mainituilla perusteilla edellytykset A:n vangittuna pitämiselle olivat olemassa. (Vailla lainvoimaa 7.8.2019) - Uutiset
24.7.2019 10.33
Hovioikeus arvioi, estikö sovinnon oikeusvoima vastakanteen tutkimisenAsiassa mainituin perustein HO katsoi, että asiassa vahvistetun sovinnon oikeusvoima ei estänyt valittajan vastakanteen tutkimista siltä osin, kun kannevaatimukset kohdistuivat 1.10.2016 jälkeiseen aikaan. Muilta osin valittajan vastakanne sen sijaan tuli jättää tutkimatta. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen asian käsittelyä tulee jatkaa KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.7.2019) - Uutiset
23.7.2019 15.00
Hovioikeuskin hylkäsi lakiasiaintoimiston laskusaatavaa koskevan vaatimuksenOsapuolet olivat olleet erimielisiä siitä, oliko yhtiö ilmoittanut B:lle, että testamentin moitekannetta koskevaa asiaa ei voitu hoitaa B:n oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvausmäärän puitteissa. HO katsoi, että vastoin B:n kertomaa yhtiön väitteitä ja oikeudenkäyntiavustaja OTK:n kertomusta asian suullisesta ilmoittamisesta B:lle ei voitu pitää riittävänä selvityksenä siitä, että oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuden ylittävästä laskutuksesta olisi sovittu tai että yhtiö olisi ilmoittanut oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittymisestä. Reklamaation osalta HO totesi, että yhtiö oli laskuttanut B:tä toimeksiannosta oikeusturvavakuutuksen enimmäismäärän ylittävän summan, vaikka siitä ei ollut näytetty sovitun. Yhtiö oli siten pyrkinyt laskulla yksipuolisesti muuttamaan B:n kanssa tekemäänsä sopimusta. Koska sopimus on muutettavissa vain molempien osapuolten yhteisin tahdonilmaisuin, reklamaatio ei ollut ollut tarpeen asiassa, eikä B ollut menettänyt oikeuttaan vedota siihen, että lasku poikkesi siitä, mitä oli katsottava sovitun. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
23.7.2019 12.50
Hovioikeus pysytti Atria Tekniikka Oy:n yhteisösakon käsinhionnasta sorvillaKäsiteltävänä oleva asia liittyi heinäkuussa 2015 Seinäjoella sattuneeseen työtapaturmaan, jossa työntekijä oli hiomassa akselia käsin hiomanauhalla kärkisorvissa. Hiomanauha tarttui pyörivään akseliin ja veti työntekijän käsineen sekä käden mukanaan. Kädestä katkesi luita. (Vailla lainvoimaa 23.7.2019) - Uutiset
22.7.2019 10.03
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion osittain oikeudenkäyntivirheen vuoksiAsiassa ei vastoin A:n kiistämistä näytetty, että B:n vahingonkorvausvaatimukset olisi annettu A:lle tiedoksi ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä 19.12.2018. Koska A ei ollut läsnä pääkäsittelyssä, käräjäoikeus ei voinut ratkaista B:n 10.12.2018 kirjallisesti esittämiä rikokseen perustuvia vahingonkorvausvaatimuksia kuulematta A:ta. (Vailla lainvoimaa 22.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 11.00
Hovioikeus hylkäsi syytteen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestäHovioikeus katsoi muun muassa, että kuvissa ei näy intiimejä ruumiinosia, eikä kuvia ole tarkennettu sukupuolielimiin tai otettu asianomistajan seksuaalisuutta kuvaavista kuvakulmista. Hovioikeus katsoi, ettei puheena olevissa kuvissa ole esitetty lasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti rikoslain 17 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
19.7.2019 10.00
Hovioikeuden ratkaisu työsuhteen irtisanomisestaAsiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukaiset perusteet A:n työsuhteen päättämiselle ja oliko yhtiö täyttänyt lain 7 luvun 4 §:ssä tai 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuutensa. Mikäli työsuhde oli päätetty perusteettomasti ja työntarjoamis- tai takaisinottovelvollisuutta oli laiminlyöty, asiassa oli lisäksi kyse lain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta korvauksesta työsopimuksen perusteettoman päättämisen johdosta tai saman luvun 1 §:ssä tarkoitetusta takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta aiheutuneesta korvauksesta. (Vailla lainvoimaa 19.7.2019) - Uutiset
18.7.2019 15.15
Hovioikeus äänesti: Käräjäoikeus ei ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon lainmuutoksesta huolimattaHovioikeus totesi, että prosessiekonomian kannaltakin on tarkoituksenmukaista, että käräjäoikeus käsittelee siellä ennen lainmuutosta vireille tulleet ajokieltovaatimukset. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että prosessitaloudellisesta näkökulmasta katsottuna prosessilakien tarkoitusta vastaa parhaiten tulkinta, joka antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden langettaa aineellista oikeustilaa vastaava tuomio lyhintä ja yksinkertaisinta tietä (Jokela, Antti: Oikeudenkäynti I 2016, s. 187 – 188). Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeus ei ollut ylittänyt toimivaltaansa määrätessään ajokiellon. (Ään.; Vailla lainvoimaa 18.7.2019) - Uutiset
16.7.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista