Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- hovioikeu
- Ilman sanoja
- KKO
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.2.2020 16.00
Hovioikeus: Ulkopaikkakuntalaisen avustajan käyttämiselle oli perusteltu syyVaasan HAO:ssa vireillä ollut asia ja myöhemmin Etelä-Pohjanmaan KO:ssa käsitelty asia olivat koskeneet samaa lasta, jonka vuoksi asioiden kiinteän yhteyden oli katsottava muodostavan perustellun syyn korvata matkustamisesta syntyneet lisäkulut ja ajanhukka asianajajalle. Aikaisempien asianajajan suorittamien toimeksiantojen perusteella syntyneen luottamussuhteen yhdessä valituksessa päämiehen ulkomaalaisuudesta ja kielitaidottomuudesta esitettyjen seikkojen kanssa voitiin myös katsoa tukevan asianajajan valintaa avustajaksi. Asianajajan kokonaispalkkioita korotettiin. Asianajajalle maksettiin KO:n määräämän palkkion lisäksi korvausta matka-ajasta ja matkakuluista, mikä määrä jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 10.10
Hovioikeus kumosi ulosmittauksenKoska A:lle vahvistetun maksuohjelman täytäntöönpanon määräaika oli kulunut umpeen 7.6.2017, maksuohjelman mukaiset A:n velkojien saatavat olivat ulosottokaaren 2 luvun 27 §:n 1 momentin mukaisesti vanhentuneet ja niihin liittyvä suoritusvelvollisuus velan vanhentumisesta annetun lain 14 §:n mukaisesti lakannut ennen valituksen kohteena olevaa ulosmittausta. Hovioikeus katsoi, ettei ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n 3 momentti oikeuttanut A:n maksuohjelman mukaisia velkojia saamaan 7.6.2017 jälkeen ulosmitatuista varoista maksua aineellisesti vanhentuneille saataville. Tämän vuoksi ulosottotäytäntöönpanoa ei voitu jatkaa maksuohjelman perusteella A:lla Ataks Oy:ltä olevan vakautuslainasaatavan osalta. Valituksen kohteena oleva ulosmittaus oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 9.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisestaHakemuksessa ei edes väitetty, että kysymyksessä olevan kiinteistön jakaminen kiinteistönmuodostamistoimituksessa ei olisi mahdollista tai että jakaminen aiheuttaisi suhteettoman kalliita kustannuksia tai alentaisi huomattavasti kiinteistön arvoa. Näistä kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä ei esitetty muutenkaan mitään selvitystä eikä käräjäoikeuskaan ollut niistä lausunut. Käräjäoikeuden olisi tullut ennen asian ratkaisemista kehottaa hakijaa täydentämään hakemustaan esittämällä selvityksen kiinteistön myytäväksi määräämisen edellytyksistä. Tämän vuoksi ja asian tultua MJ:n valituksen johdosta riitaiseksi, JJ:lle oli varattava sanottu tilaisuus. (Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 15.25
Hovioikeuskin hylkäsi vaatimuksen konkurssipesien vahingonkorvaussaatavien vanhentumisen vahvistamisestaValittaja vaati HO:ssa vahvistettavaksi, ettei hänellä ole enää velkaa B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille Helsingin HO:n 23.11.2001 antaman tuomion numero 3187 perusteella. Lisäksi hän vaati, että konkurssipesät velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa 7.479,60 eurolla ja HO:ssa 12.400 eurolla, molemmat määrät korkoineen. Kanteen hylkäävää KO:n tuomiota ei muutettu. Valittaja velvoitettiin suorittamaan B Oy:n ja C Oy:n konkurssipesille niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut HO:ssa 6.200 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.55
Hovioikeus: Sairauslomaa koskeva lääkärintodistus ei vielä osoita laillista estettäA oli 29.5.2019 toimittanut käräjäoikeudelle 22.5.2019 päivätyn lääkärintodistuksen, jonka mukaan hän oli ollut työkyvytön käräjäoikeuden pääkäsittelypäivänä 22.5.2019. Lääkärintodistuksesta ei ilmene, että A:n sairaus olisi estänyt häntä saapumasta käräjäoikeuden pääkäsittelyyn tai että pääkäsittelyyn saapuminen ja siellä oleminen olisi vaarantanut hänen terveytensä. A:lla ei siten ollut laillista estettä saapua tuomioistuimeen. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.30
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ilman lainopillista apua toimineelle vastaajalleKO:sta saadun selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet KO:n palveluksessa. HO katsoi tapauksen olosuhteissa, että hakijan (tuomittu KO:ssa kirjallisessa menettelyssä liikennerikkomuksesta rikesakkoon) valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa oli johtunut tai sen voitiin otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei KO ollut toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 12.25
Hovioikeus: Puukotus oli murhan yritys - Uutiset
31.1.2020 13.00
Hovioikeus korotti entistä avopuolisoaan kuristaneelle tuomittua rangaistustaHO piti KO:n tuomitsemaa 70 päivän vankeusrangaistusta liian lievänä. Oikeudenmukaisena rangaistuksena pidettiin 6 kk:n pituista vankeusrangaistusta. (Vailla lainvoimaa 31.1.2020) - Uutiset
31.1.2020 9.00
Hovioikeus äänesti: Vakuustakavarikko ei ollut tarpeeton petosrikosasiassaTurvaamistoimi - Vakuustakavarikko - Turvaamistoimen tarpeettomuus
Vahingonkorvaus - Valtion korvausvastuu - Ankara vastuu
Oikeudenkäyntikulut - Kohtuullistaminen - Oikeuden epäselvyys (Valituslupa myönnetty) - Uutiset
30.1.2020 7.52
Hovioikeus: Saneerausohjelman vahvistamiselle ei ollut estettäHovioikeus katsoi, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voitu vielä tässä vaiheessa katsoa riittävällä varmuudella olevan perusteltua syytä epäillä, että yhtiön toiminnassa olisi syyllistytty väitettyyn törkeään velallisen petokseen tai rikokseen, jonka perusteella voitaisiin määrätä liiketoimintakielto. Rikoksesta epäilty A oli jäänyt pois yhtiön hallinnosta. Saneerauslain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ohjelma voidaan määrätä raukeamaan, jos ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka 53 §:n 2 momentin mukaan olisivat estäneet ohjelman vahvistamisen, jos ne olisivat tuolloin olleet tiedossa. Näiden seikkojen vuoksi saneerausohjelman vahvistamiselle ei ollut saneerauslain 7 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohdan mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
29.1.2020 11.25
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut hylätä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausvaatimustaKäräjäoikeus ei olisi mainitsemallaan perusteella saanut hylätä korvausvaatimusta, vaan sen olisi tullut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 8 §:n mukaisesti tutkia vahingonkorvausvaatimus tai jatkaa sen käsittelyä riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestäA:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 9.30
Hovioikeus arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäA:sta laaditun yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksen mukaan hänellä on edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelusta. Estettä yhdyskuntapalvelun tuomitsemiselle ei ollut. Näin ollen hovioikeus katsoi, että A voitiin tuomita ehdottoman vankeusrangaistukseen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
27.1.2020 10.10
Hovioikeus: Rikosasia olisi tullut käsitellä pääkäsittelyssäSyytteen tarkistaminen edellytti vastaajan menettelyn arviointia uudelleen ja mahdollisesti näytön vastaanottamista. Asia oli siten perusteltua syyttäjän vaatimuksen mukaisesti ja oikeusastejärjestyksen ja muutoksenhakumahdollisuuden turvaamiseksi palauttaa käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi pääkäsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
27.1.2020 8.10
Hovioikeus: Vastaajalle ei olisi tullut määrätä rikosuhrimaksuaKun käräjäoikeus oli katsonut aiemmin tuomitun rangaistuksen riittäväksi seuraamukseksi A:lle myös nyt syyksi luetuista rikoksista eikä ollut tuominnut A:ta rangaistukseen, rikosuhrimaksua ei olisi tullut määrätä. (Vailla lainvoimaa 27.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 12.14
Hovioikeus palautti postilakkoon vedonneelle määräajan kantelun tutkimiseksi, mutta hylkäsi kantelunKoska kantelija ei ollut postilakon vuoksi voinut toimittaa kantelukirjoitustaan määräajassa, HO palautti OK 31 luvun 17 §:n nojalla kantelijalle määräajan siten, että hänen kantelukirjelmänsä otettiin tutkittavaksi. Kuten asiassa oli todettu, kantelija oli 13.9.2019 saanut tiedon ratkaisun antamispäivästä eli hyvissä ajoin. Samalla kantelija oli tullut tietoiseksi siitä, millä tavoin ja missä määräajassa tyytymättömyyttä on tullut ilmoittaa. Kantelijalla oli siten ollut mahdollisuus ilmoittaa tyytymättömyyttä määräajassa. Näin ollen asiassa ei ollut merkitystä sillä, milloin kantelija oli postitse saanut KO:n ratkaisun. Aihetta KO:n päätöksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.1.2010) - Uutiset
24.1.2020 11.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen irtisanomisesta, yt-lain rikkomisesta ja oikeudenkäyntikuluistaKantaja voitti HO:ssa muutoksenhaun irtisanomiskorvausta koskevan vaatimuksen osalta, joskin HO tuomitsi korvausta 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän kantajan vaatiman 24 kk:n palkkaa vastaavan määrän asemesta. HO:kin hylkäsi yt-lain rikkomiseen perustuvan hyvitysvaatimuksen. HO pysytti KO:n tuomion irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta, joka hyväksyttiin yhtiön myöntämään määrään. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa niin KO:ssa kuin HO:ssa vahinkonaan. Kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 8.35
Hovioikeus arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäNyt kysymyksessä oleviin rikoksiin A oli syyllistynyt yli viiden vuoden kuluttua hänelle vuonna 2012 tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta ja yli kahden vuoden kuluttua hänelle tuomitusta yhdyskuntapalvelurangaistuksesta. Tässä tilanteessa A:lle aiemmin tuomitut ehdottomat vankeusrangaistukset ja aiempi yhdyskuntapalvelurangaistus eivät olleet esteenä A:n tuomitsemiselle yhdyskuntapalveluun nyt kysymyksessä olevista rikoksista. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 8.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut tuomita vastaajaa asetettuun uhkasakkoonKäräjäoikeus ei ollut, lykätessään asian käsittelyn 6.2.2019 pidettävään istuntoon, pitänyt A:n henkilökohtaista läsnäoloa asiassa välttämättömänä, koska se oli määrännyt A:n saapumaan istuntoon itse tai asiamiehen edustamana uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Käräjäoikeuden ei olisi näin ollen tullut tuomita A:ta asetettuun uhkasakkoon. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
23.1.2020 8.25
Hovioikeus: Oikeusavun omavastuuosuuden määrä oli alennettava nollaksi velkajärjestelyasiassaPäätöksessä selostetut olosuhteet huomioon ottaen oikeusapua myönnettäessä määrätyn omavastuuosuuden oli katsottava muodostuvan A:n taloudellisiin oloihin nähden selvästi kohtuuttomaksi ja oikeusavun omavastuuosuuden määrä oli alennettava oikeusapulain 20 §:n nojalla nollaksi. (Vailla lainvoimaa 23.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 14.40
Hovioikeus pysytti Oulun seksuaalirikosvyyhdissä annetun tuomionOulun KO oli tuominnut vuonna 1998 syntyneen miehen 13-vuotiaaseen lapseen kohdistamastaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vastaaja oli tuomittu 2 v pituiseen ehdottomaan vankeusrangaistukseen. HO ei 22.1.2020 antamassaan tuomiossa muuttanut KO:n tuomion lopputulosta. HO katsoi vastaajan syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukemaan törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja pysytti KO:n hänelle tuomitseman 2 vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen sekä hänelle tuomitun korvausvelvollisuuden. HO:n tuomio oli yksimielinen. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 14.35
Hovioikeus arvioi oikeusavun myöntämisen edellytyksiä velkajärjestelyasiassaHovioikeus totesi, että tosiasiallisen tilanteen asemasta oikeusavun myöntämisen edellytyksiä ei voitu arvioida hakijan ennakollisen näkemyksen perusteella. Velkajärjestelyn mahdollinen aloittaminen sekä maksuohjelman sisältö päätetään myöhemmin velkajärjestelyasian käsittelyssä käräjäoikeudessa eikä hovioikeudella ollut edellytyksiä taikka oikeusastejärjestys huomioon ottaen edes toimivaltaa niistä oikeusapuasian yhteydessä lausua. Myöskään oikeusapulain 20 §:n mukainen omavastuumäärän alentaminen taikka oikeusapulain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetut etuudet eivät voineet tulla asiassa arvioitavaksi, koska ennen mainittujen kysymysten harkitsemista oikeusavun myöntämisen edellytysten on täytyttävä. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 9.25
Hovioikeus arvioi tehokasta katumista toisin kuin käräjäoikeusOttaen huomioon vastaajan oma-aloitteisuus, asiassa ei ollut tehokkaan katumisen kannalta keskeistä merkitystä sillä, oliko aloite hätäkeskukseen soittamiseen tullut häneltä ja oliko hän konkreettisesti soittanut hätäkeskukseen. Näin ollen HO päätyi toisin kuin KO siihen, että vastaaja oli omasta tahdostaan estänyt rikoksen tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen, eikä häntä ollut tuomittava tapon yrityksestä rangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 8.15
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön kauppaa koskevassa riita-asiassaKäräjäoikeus oli velvoittanut vastaajat RK:n ja SP:n suorittamaan yhteisvastuullisesti kantajille MP:lle ja JP:lle oikeudenkäyntikuluina 11.192,89 euroa korkoineen. Asiassa oli valitusten johdosta kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisu oikea, vai olisiko käräjäoikeuden pitänyt oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että P:t vastaavat kokonaan tai osaksi itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudesta ja oliko RK:n ja SP:n oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennettava sen johdosta, että nämä olivat tehneet P:ille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen. Tuomiossa lausuttuun viitaten hovioikeus katsoi, että kantajat olivat voittaneet asian niin merkittäviltä osilta, että he olivat oikeutettuja korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mutta eivät kuitenkaan täysimääräisesti. Hovioikeus katsoi, että vastaajat oli velvoitettava korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla käräjäoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 15.34
Perheväkivalta: Hovioikeus huomioi Istanbulin sopimuksen rangaistuksen mittaamisessaHO katsoi, että rangaistuksen mittaamisessa oli otettava huomioon Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta eli ns. Istanbulin sopimus. Sen 46 artiklan mukaan rangaistusta määrättäessä voidaan raskauttavina seikkoina ottaa huomioon muun ohella rikoksen kohdistuminen entiseen tai nykyiseen puolisoon sekä rikoksen tai toisiinsa liittyvien rikosten tekeminen toistuvasti. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 14.30
Hovioikeuden ratkaisu vakuustakavarikostaKäräjäoikeus oli käräjäoikeudelle tuolloin esitetyn selvityksen perusteella arvioinut rikoshyödyn määräksi 120.000 euroa, eikä hovioikeudella ollut sinänsä aihetta epäillä käräjäoikeuden tuolloin sille esitetyn selvityksen perusteella tekemän arvion oikeellisuutta. Käräjäoikeus oli voinut myös kohdentaa turvaamistoimen omaisuusluettelossa yksilöityyn omaisuuteen. Rikoskomisario I oli hovioikeudessa kuitenkin ilmoittanut, että vakuustakavarikon määrä voitiin alentaa 70.000 euroon, joten hovioikeudella ei ollut perusteita määrätä vakuustakavarikkoa pidettäväksi voimassa enemmälti. Tässä tilanteessa hovioikeudella ei ollut edellytyksiä määrätä siitä, mihin esineeseen tai omaisuuteen turvaamistoimi tuli kohdistaa. Sen vuoksi vakuustakavarikko tuli pääsäännön mukaisesti määrätä rahamääräisenä kuitenkin siten, että se ei koske A:n tilillä olevia henkilökohtaiseen käyttöön jääviä 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 10.20
Hovioikeus jatkoi oikeusapua huoltoriidan käsittelemiseen hovioikeudessaOikeusavun antamista jatkettiin HO:ssa 30 tunnilla siten, että oikeusapu kattaa hakijan avustajan asianajajan toimenpiteet enintään 110 tunnilta. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
21.1.2020 7.57
Hovioikeus: Käräjäoikeuden ei olisi tullut peruuttaa turvaamistointaNyt kysymyksessä oleva turvaamistoimen peruuttamista koskeva ratkaisu oli annettu ennen kuin käräjäoikeus oli 15.5.2019 antanut vahingonkorvausta koskevassa pääasiassa L 11/26554 tuomion. Käräjäoikeus oli hylännyt Danske Bankin kanteen ja määrännyt samalla A:ta koskevan turvaamistoimen peruutettavaksi. Vahingonkorvausasia on tällä hetkellä vireillä valitusasiana hovioikeudessa ja käräjäoikeuden tuomion täytäntöönpanokielto turvaamistoimen peruuttamisen osalta on voimassa Danske Bankin vaatiman 900.000 euron osalta. Tämän vuoksi käräjäoikeuden ennen lopullista tuomiota antama päätös 9.3.2018, jolla on peruutettu Helsingin käräjäoikeuden 3.2.2012 määräämä turvaamistoimi, oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 21.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 15.55
Hovioikeus arvioi kotirauhan rikkomisen törkeyttäHuomioon ottaen tekijöiden lukumäärä, asianomistajan kotiin tunkeutumisen toteuttaminen murtautumalla sekä se, että teko täytti kaksi ankaroittamisperustetta, kotirauhan rikkominen oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 9.18
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan Facebookissa esitetystä kunnianloukkauksestaOttaen huomioon A:n esittämän väitteen vakavuus, hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt ymmärtää olevan varsin todennäköistä, ettei väitteen tueksi ollut riittäviä perusteita. A:n menettely oli siten ollut tahallista. Koska A ei ollut itse riittävällä tavalla varmistunut väitteensä todenperäisyydestä, asiassa ei voinut olla kysymys rikoslain 4 luvun 1 §:ssä säädetystä tunnusmerkistöerehdyksestä. A oli syyllistynyt asiassa syytteessä kerrottuun kunnianloukkaukseen, kun hän oli väittänyt, että kuvassa ollut L oli tunnettu rikollinen ja P tämän seuralainen. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
20.1.2020 7.56
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen varkaudestaAsiassa oli riidatonta, että vastaaja A oli saanut haltuunsa syytteessä tarkoitetut 6.000 euroa. Riidanalaista asiassa oli se, oliko A anastanut kyseiset rahat vai oliko kyseessä ollut laina. Vastaajankin kertomukset esitutkinnassa ja käräjäoikeudessa sekä hovioikeuteen toimitetussa valituksessa olivat keskenään ristiriitaiset. Toisaalta vastaajalla ei ole asiassa totuudessapysymisvelvollisuutta eikä hänen kertomustensa ristiriitaisuutta voida yksinään pitää asiassa riittävänä näyttönä. Kun asianomistajankin kertomus oli ollut ristiriitainen, ei syyttäjä ollut esittänyt asiassa sellaista syytettä tukevaa näyttöä, jonka perusteella A:lle voitaisiin asettaa selitysvelvollisuus. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että A:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily ja syyte oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 20.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 15.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksestaKun A oli 1.8.2016 maksanut autosta melko suuren käsirahan, kun hän oli maksanut myös ensimmäisen osamaksuerän ja kun hän oli toisen osamaksuerän eräännyttyä ilmoittanut rahoitusyhtiölle, ettei hänellä ollut varaa pitää autoa, hovioikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että A:n tarkoituksena 1.8.2016 osamaksusopimusta solmittaessa olisi ollut jättää osamaksuerät maksamatta ja että hän maksukykynsä salaten olisi erehdyttänyt Autokeskus Oy:n tekemään kanssaan osamaksusopimuksen. Sen vuoksi syyte törkeästä petoksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 9.00
Hovioikeus ei ottanut käräjätuomarista tehtyä esteellisyysväitettä tutkittavakseenValittajan esteellisyysväite oli perustunut tuomarin ennakkoasenteeseen, joka on harkinnanvarainen seikka. Esteellisyysväite oli esitetty vasta HO:een saapuneessa valituksessa. Valittaja oli ennen asian ratkaisemista KO:ssa ollut tietoinen siitä, että sama käräjätuomari oli aikaisemmin ratkaissut samojen asianosaisten väliset riita- ja rikosasiat. Valittajalla oli KO:ssa ollut myös avustaja. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, ettei valittaja ollut osoittanut, että hänellä olisi ollut OK 13 luvun 8 §:ssä tarkoitettu pätevä syy olla tekemättä väitettä esteellisyydestä aikaisemmin. KO:n tuomiossa ei ollut myöskään perusteluja, jotka olisivat osoittaneet tuomarin ennakkoasennetta asiassa. Koska valittaja ei ollut tehnyt väitettä tuomarin esteellisyydestä KO:ssa, HO ei ottanut esteellisyysväitettä tutkittavakseen. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
16.1.2020 12.00
Hovioikeuskin hylkäsi syytteen raiskauksestaHO:ssa ei ollut ilmennyt aihetta arvioida näyttöä ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä toisin kuin KO oli tehnyt. Perustetta KO:n tuomion muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 16.1.2020) - Uutiset
15.1.2020 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hinnanalennuksen sijasta purki kiinteistön kaupanKiinteistön korjauskustannukset ovat noin 47 prosenttia kiinteistön kauppahinnasta. Näin suuret korjauskustannukset puolsivat virheen pitämistä olennaisena, mutta olennaisuuskysymystä ei voitu ratkaista korkeimman oikeuden ratkaisussa esitetyn oikeusohjeen tavoin yksin tällä perusteella. Hovioikeus totesi, että todennäköisesti kauppa ei olisi toteutunut edes alennetulla hinnalla, mikäli ostajat olisivat tienneet kaupan kohteen virheistä kauppa tehtäessä, koska ostajat eivät olisi ostaneet rakennustekniikasta tietämättöminä ja lapsiperheellisinä taloa, johon he eivät olisi voineet sisäilmaongelmien takia heti muuttaa ja jota he olisivat joutuneet korjaamaan yli 100.000 eurolla. Tämäkin seikka puolsi virheen pitämistä olennaisena ja purkukynnyksen ylittymistä. Tuomiossa esitetyin perustein kaupan kohteessa oli olennainen virhe ja ostajilla oli siten oikeus purkaa kauppa. (Vailla lainvoimaa 15.1.2019) - Uutiset
14.1.2020 11.00
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusAA oli vaatinut, että valvontalautakunnan ratkaisu kumotaan siten, ettei AA:n katsota menetelleen miltään osin hyvän asianajajatavan vastaisesti, ja toissijaisesti, että seuraamukseksi määrätään enintään huomautus. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin määrätä 2 000 euron seuraamusmaksuHO katsoi valvontalautakunnan ratkaisusta ilmenevät seikat huomioon ottaen, ettei seuraamusmaksua voitu pitää valvontalautakunnan ratkaisukäytännöstä poikkeavana tai muutonkaan kohtuuttomana seuraamuksena. AA:lle oli varattu tilaisuus antaa vastauksensa kantelun johdosta ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet asiaa valvontalautakunnassa käsiteltäessä. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, ettei aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 14.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisestaKäräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019) - Uutiset
13.1.2020 11.24
Hovioikeus: Eläkevakuutus oli käytettävä velkojen suoritukseksiAsiassa oli ratkaistavana kysymys siitä, voidaanko velkajärjestelyn velallinen velvoittaa käyttämään vielä velkajärjestelyn maksuohjelman keston päätyttyä velkajärjestelyn piiriin kuuluvien velkojen maksuksi sellaiset maksuohjelman keston jälkeen saamansa eläkesuoritukset, jotka perustuvat eläkevakuutukseen, joka ei ole vakuutussopimuksen vakuutussopimuslain 13 §:n 3 momentin mukaisen vakuutuksen takaisinosto-oikeutta rajoittavan ehdon vuoksi ollut realisoitavissa maksuohjelman keston aikana. Velallisen vaatimus eläkevakuutuksen realisointimääräyksen poistamisesta, jolloin maksuohjelmassa realisoitavaksi määrätyn eläkevakuutuksen tilitysvelvollisuus päättyy maksuohjelman päättymispäivään, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 13.10
Hovioikeus: Vieraan valtion pyytämän takavarikon vahvistamiselle ei ollut edellytyksiäHovioikeus katsoi, että A:lla oli oikeudellisesti perusteltu tarve saada tuomioistuimen ratkaisu takavarikon vahvistamisen edellytyksiin liittyen, vaikka takavarikkoa koskevaan lopputulokseen ei voitu enää puuttua sen vuoksi, että takavarikko oli kumottu. Tämän vuoksi A:n valituksen johdosta oli annettava lausunto siitä, oliko takavarikon vahvistamiselle ollut tässä tapauksessa lailliset edellytykset. Hovioikeus katsoi, että A:lla ei ollut ratkaisussa kerrotuissa olosuhteissa riittävää mahdollisuutta puolustautua eikä valvoa oikeuttaan oikeudenkäynnissä. Näin ollen takavarikon vahvistamiselle ei ollut edellytyksiä. (Vailla lainvoimaa 10.1.2020) - Uutiset
10.1.2020 10.19
Erimielinen hovioikeus hylkäsi syytteen raiskauksesta kokonaisnäytön arvioinnin perusteellaHO katsoi näyttöä kokonaisuutena arvioituaan, ettei asianomistajan kertomus saanut riittävästi tukea asiassa esitetystä todistelusta. KO:n tuomiosta ilmenevin tavoin asianomistaja oli kertonut joutuneensa seksuaalisen väkivallan kohteeksi varsin hiljattain ennen nyt kysymyksessä olevaa tekoa. HO katsoi, ettei asiassa voitu riittävällä varmuudella sulkea pois vastaajan esittämää vaihtoehtoista tapahtumienkulkua, eikä sitäkään vastaajan puolesta esitettyä vaihtoehtoa, että asianomistaja oli unissaan säikähtänyt ja erehtynyt luulemaan vastaajan työntyneen häneen. Vastaajan syyllistymisestä raiskaukseen oli jäänyt varteenotettava epäily. Tämän vuoksi syyte raiskauksesta oli hylättävä. (KKO:2021:30: Hovioikeuden tuomio kumottiin. Syytteen tueksi oli esitetty riittävä näyttö) - Uutiset
9.1.2020 10.00
Hovioikeuskin velvoitti äidin korvamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluistaOttaen huomioon oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, äidin velvoittaminen korvaamaan puolet isän oikeudenkäyntikuluista ei ollut OK 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ollut muutoinkaan ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
9.1.2020 8.00
Hovioikeus: Taulut oli tuomittava valtiolle menetetyksiTauluihin ei ollut mahdollista tehdä sellaisia muutoksia tai muuten niiden suhteen menetellä sellaisella tavalla, joka tekee menettämisseuraamuksen tarpeettomaksi. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun siitä, että taulut oli tuomittava valtiolle menetetyksi. (Vailla lainvoimaa 9.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 11.25
Hovioikeus: Vene- ja uimapaikan osakaskunnan kokouksen päätös oli pätemätönHovioikeus arvioi, että osakaskunnan kokouksessa 1.10.2017 kohdan 11 § 1 kohdassa 1 oli päätetty asiasta, jota ei ole kokouskutsussa mainittu. Päätös ei ollut siten syntynyt yhteisaluelain 12 §:n edellyttämällä tavalla. Tämän vuoksi Vehkajärven vene- ja uimapaikan kokouksen päätöstä oli pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
8.1.2020 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei olisi saanut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimattaA oli takaisinsaantihakemuksessa ja sen täydennyksessä kiistänyt maksuvelvollisuutensa ja vedonnut kiistämisensä perusteena muun ohella siihen, ettei hän ollut tehnyt sopimusta saatavat X Suomi Oy:lle siirtäneen V Finland Oy:n kanssa ja että maksupäätteellä tehdyistä maksuista vastaavat niitä tehneet asiakkaat A:n sijaan. Kysymys oli sellaisista velkojan ja velallisen asemaan liittyvistä väitteistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, oliko A:lla X Suomi Oy:n kanteessaan väittämä maksuvelvollisuus. Vaikka takaisinsaannin perusteissa oli ollut käräjäoikeuden lausumin tavoin epäselvyyksiä, A oli maininnut takaisinsaantihakemuksessaan yksipuolisen tuomion muuttamiselle sellaisia syitä, joita ei voida pitää oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvästi asian ratkaisemiseen vaikuttamattomina. Käräjäoikeus ei olisi näin ollen saanut jättää takaisinsaantihakemusta tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 8.1.2020) - Uutiset
7.1.2020 15.00
Hovioikeus: Vastuun samastamiselle ei ollut edellytyksiäHO totesi, että nyt kysymyksessä oleva sopimusjärjestely oli ollut poikkeuksellinen. Asiassa ei kuitenkaan ollut ilmennyt, että sopimusjärjestelyssä olisi ollut kysymys sellaisesta oikeuden väärinkäytöstä, jonka perusteella samastaminen asiassa olisi voinut tulla kysymykseen. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei K, H Oy, I Oy ja R Oy ollut vastuun samastamisen perusteella vastuussa kanteissa vaadituista saatavista yhdessä E Oy:n kanssa. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020) - Uutiset
31.12.2019 15.05
Hovioikeus arvioi yhdyskuntapalvelun edellytyksiäRikosrekisterin osaotteen mukaan A oli aiemmin tuomittu kaksi kertaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja kerran ehdottomaan vankeusrangaistukseen. A on syyllistynyt nyt kysymyksessä oleviin rikoksiin ennen kuin hänet on 30.11.2017 tuomittu mainittuun ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Hovioikeus totesi, että A:n yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle ei ole rikoslain 6 luvun 11 §:n 1 momentin tarkoittamia esteitä. 1.10.2019 päivätyn seuraamusselvityksen mukaan A:lla on edellytykset suoriutua yhdyskuntapalvelurangaistuksesta ja hän on antanut siihen suostumuksensa. Asiassa ei ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella A:n soveltuvuutta yhdyskuntapalveluun olisi aihetta arvioida toisin. Näin ollen A tuomittiin hänelle tuomitun 20 päivän ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 12.10
Hovioikeuden ratkaisu velkakirjaan perustuvasta saatavasta ja todistustaakasta yhtiökaupassaHovioikeus totesi muun muassa, että yleispätevää sääntöä todistustaakan jakautumisesta riita-asiassa ei ole. Lähtökohtana olisi, että asianosaisella on todistustaakka niistä seikoista, joista hänellä on myös väittämistaakka. Riita-asioiden näyttökynnyksen voidaan nykyisin katsoa olevan alempi kuin rikosasioissa syyksilukevalta tuomiolta edellytettävä, mutta toisaalta korkeampi kuin todennäköiset syyt. B:n väitettä siitä, että lainasitoumuksella oli tosiasiassa tarkoitus rahoittaa yhtiötä, tukivat kirjallisina todisteina esitetyt sopimus 6.12.2016, osapuolten tekemät laskelmat sekä EB:n sähköposti. Hovioikeus katsoi näiden asiakirjojen viittaavan vahvasti siihen, että A:n suorittamaa määrää ei tosiasiassa voitu pitää lainana eikä B ollut siten tarkoittanut sitoutua maksamaan sitä A:lle lainsopimuksen (Loan Agreement) 29.3.2017 sanamuodosta ja todistaja M:n kertomuksesta huolimatta. A ei esittänyt uskottavaa näyttöä siitä, että B olisi vastoin kiistämistään ja sen tueksi esitettyä selvitystä sitoutunut suorittamaan vaaditun lainan. Näin ollen kanne oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
31.12.2019 10.30
Hovioikeuden erimielinen tuomio seurustelusuhteessa tehdyn törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön rangaistuksestaVastaaja oli ollut tekoaikaan iältään noin 25 v ja asianomistaja tekoajan alkaessa 15 v 3 kk ja sen päättyessä 15 v 6 kk. KO oli tuominnut vastaajan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 1 v 8 kk ehdolliseen vankeuteen. Asiassa oli syyttäjän valituksen johdosta kysymys siitä, tuliko vastaajalle tuomittua rangaistusta korottaa ja mikäli rangaistusta ei koroteta, tuliko sitä ainakin koventaa. HO:n enemmistö piti oikeudenmukaisena seuraamuksena 2 v vankeusrangaistusta. Ehdotonta ja ehdollista rangaistusta puoltavia seikkoja punnittuaan HO:n enemmistö päätyi siihen, ettei vastaajan rangaistusta voitu tuomita ehdollisena. Yksi hovioikeudenneuvoksista oli eri mieltä rangaistuksen määräämisen osalta. Eri mieltä ollut oikeusneuvos piti oikeudenmukaisena rangaistuksena KO:n tuomitsemaa 1 v 8 kk vankeusrangaistusta. Hän katsoi, että KO:n tuomiota oli muutettava siten, että vastaaja on tuomittava KO:n tuomitseman ehdollisen vankeusrangaistuksen ohessa 80 tunniksi yhdyskuntapalveluun. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 9.13
Lausuntotiivistelmä henkilötodistelun vastaanottamisesta kuva- ja äänitallenteelta hovioikeudessaLähes kaikki lausunnonantajat suhtautuvat myönteisesti käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tallennetun henkilötodistelun vastaanottamiseen hovioikeudessa kuva- ja äänitallenteelta. Enemmistö lausunnonantajista kannattaa menettelyn soveltamista kaikissa asioissa. - Uutiset
27.12.2019 12.30
Hovioikeus ei pitänyt oheishuoltajien välien haasteellisuutta esteenä oheishuollon määräämiselleOttaen huomioon vireillä olevan lapsen huostaanottoasian HO katsoi, ettei äidin ja oheishuoltajien välien haasteellisuus ollut kysymyksessä olevassa tilanteessa este oheishuollon määräämiselle. (Vailla lainvoimaa 27.12.2019) - Uutiset
27.12.2019 8.29
Hovioikeus: Konkurssipesää hoitaneelle asianajajalle voitiin antaa varoitusValvontalautakunta oli katsonut AA:n menetelleen tapaohjeiden 4.1 kohdan ja tapaohjeiden 9.2 kohdan vastaisesti. HO ei muuttanut Valvontalautakunnan päätöksiä. (Vailla lainvoimaa 27.11.2019) - Uutiset
23.12.2019 14.33
Hovioikeuskaan ei pitänyt törkeästä huumausainerikoksesta tuomitun tekoa kelvottomana yrityksenäHO totesi, ettei vastaaja ollut tapauksessa löytänyt etsimiään huumausaineita siitä satunnaisesta syystä, että poliisi oli löytänyt kätkön ja takavarikoinut kyseiset huumausaineet ennen kuin hän oli mennyt niitä etsimään. Vastaaja oli toiminnallaan aloittanut huumausainerikoksen tekemisen ja hänen näkökulmastaan rikoksen täyttyminen oli ollut mahdollista. HO hyväksyi KO:n perustelut ja syyksilukemisen. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 12.32
Hovioikeus täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osaltaHO täsmensi lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa lasten tavaroiden palauttamisen osalta, kun äidin vanhemmat eivät olleet enää halukkaita vastaanottamaan lasten tavaroita kotiosoitteeseensa. Asiassa kerrottuja seikkoja ja KO:n päätöksestä ilmeneviä olosuhteita kokonaisuutena harkittuaan HO katsoi, että lasten tapaamisoikeutta koskevaa ehtoa oli täsmennettävä siten, että lasten tavarat on palautettava lasten kotiosoitteeseen. Isän vastauksessaan esittämät seikat eivät antaneet aihetta arvioida asiaa toisin. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
20.12.2019 11.16
Rovaniemen hovioikeudelta ensimmäinen tuomio Oulun seksuaalirikosvyyhdissäSyytteenmukaiset teot oli tehty kesäkuun ja lokakuun 2018 välisenä aikana yksityisasunnossa. Oulun KO oli tuominnut vuonna 1995 syntyneen miehen 13-vuotiaaseen lapseen kohdistamastaan törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Vastaaja oli tuomittu 3 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. RHO katsoi vastaajan syyllistyneen KO:n hänen syykseen lukemiin rikoksiin. HO ei muuttanut KO:n tuomiota myöskään rangaistusseuraamuksen osalta. Näin ollen KO:n vastaajalle tuomitsema 3 vuoden vankeusrangaistus jäi pysyväksi. HO alensi asianomistajalle kivusta ja särystä maksettavaksi tuomittua 2 000 euron korvausta 1 500 euroon, mutta katsoi, ettei asianomistajalle kärsimyksestä ja psyykkisen tilan heikkenemisestä maksettavaksi tuomittuja korvauksia (yht. 17 000 euroa) ollut aihetta alentaa. KO:n tuomio jäi siten lähes kaikilta osin pysyväksi. HO:n tuomio oli yksimielinen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
20.12.2019 8.30
Hovioikeus: Asia palautettiin käräjäoikeuteen kun yksipuolinen tuomio oli epäselväKorkoa ei ollut velvoitettu maksamaan viivästyneelle määrälle vaan luoton alkuperäiselle määrälle ja osa luotosta oli jo suoritettu. Tämän vuoksi oli epäselvää päättyykö koronmaksuvelvollisuus sen jälkeen, kun jäljellä oleva pääoma on maksettu loppuun tai jonakin muuna ajankohtana. Edelleen kihlakunnanvuodin päätöksen mukaan tuomiossa asetetut velvollisuudet maksaa yhden prosentin hallinnointipalkkiota 10.000 euron ja 40.000 euron erille olivat epäselviä määrän sekä sen osalta, erääntyykö palkkio jatkuvasti ja minkälaisin määräajoin. Hovioikeus kumosi yksipuolisen tuomion kantelussa vaadituilta osilta ja palautti asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 20.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 14.50
Hovioikeus: Vastaajan aikaisempi rikollisuus tuli ottaa huomioon rangaistuksen koventamisperusteenaHovioikeus katsoi, että käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsema kolmen kuukauden ehdoton vankeusrangaistus oli oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syykseen nyt luettujen rikosten vahingollisuuden ja vaarallisuuden, tekojen vaikuttimien ja rikoksista ilmenevän tekijän syyllisyyden kanssa. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
19.12.2019 12.30
Hovioikeus lievensi 17-vuotiaana pahoinpitelyyn syyllistyneelle naiselle tuomitun vankeusrangaistuksen tuntuvaksi sakkorangaistukseksiVastaaja oli yhdessä tekoaikaan 14-vuotiaan ystävänsä kanssa tehnyt ruumiillista väkivaltaa A:lle. Vastaaja oli ensin potkaissut penkillä istunutta A:ta kasvoihin. A oli tällöin mennyt kyykkyyn, ja vastaaja oli käynyt A:n kimppuun ja lyönyt häntä kerran nyrkillä kasvoihin, jolloin A oli kaatunut maahan. Vastaaja oli teon aikana pyrkinyt estämään A:ta poistumasta tilanteesta, ja vastaajan ystävä oli potkinut A:ta jalkoihin ja keskivartaloon. Vastaaja oli vielä potkaissut A:a takapuoleen ja sukupuolielimen alueelle. Teosta oli aiheutunut A:lle ainakin huimausta, naarmua nenänvarteen sekä kipua. Vastaaja oli teon tehdessään ollut 17-vuotias. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 15.00
Hovioikeus: Ystävän tekemä pahoinpitely aiheutti uhrille traumaperäisen stressihäiriönHovioikeus katsoi selvitetyksi, että ystävän suorittama pahoinpitely ja siitä aiheutunut palan irtoaminen korvasta oli järkyttänyt voimakkaasti A:ta. Mainittu oireisto oli tullut merkittävästi esiin viiveellä. A:lle ei kuitenkaan väitetty sattuneen muuta sellaista tilannetta, joka olisi voinut aiheuttaa hänelle traumaperäisen stressihäiriön. Hänellä ei myöskään väitetty ennen pahoinpitelyä olleen mielenterveyden häiriöitä, jotka olisivat voineet altistaa traumaperäisen stressihäiriön kehittymiselle. Hovioikeus katsoi lääkärinlausunnon 5.6.2019 ja sitä tukevien potilaskertomusten perusteella selvitetyksi, että A:lle oli B:n syyksi kohdassa 1 luetun pahoinpitelyn 14.10.2016 seurauksena aiheutunut traumaperäinen stressihäiriö. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 10.23
Hovioikeus hylkäsi perhevapaalta palanneen työntekijän irtisanomista koskevan syytteen työsyrjinnästäPitkään perhevapaalla ollut naispuolinen työntekijä oli palaamassa pörssiyhtiön rahoitusosaston back office -tiimiin töihin ja tiedusteli rahoitusjohtajana toimineelta esimieheltään mahdollisuutta osittaiseen hoitovapaaseen. Työntekijä irtisanottiin perhevapaalta palattuaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla henkilökohtaisten yt-neuvotteluiden päätyttyä. HO kumosi Helsingin käräjäoikeuden tuomion työsyrjinnästä. (Vailla lainvoimaa 18.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 16.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt piittaamattomasti ja vastuuttomasti velkaantuneelle velkajärjestelyäAsiassa oli useita velkajärjestelyn myöntämistä puoltavia ja toisaalta sitä vastaanpuhuvia seikkoja. HO piti arviossaan merkityksellisenä hakijan velkaantumisesta esitettyjä seikkoja. Hakija ei ollut tulotasonsa alennuttua ja sen jälkeen työttömäksi jäätyään pyrkinyt suhteuttamaan kulutustaan tuloihinsa. Hakija oli sen sijaan velkaantunut lisää käyttäen velkarahan merkittävissä määrin muuhun kuin välttämättömiin toimeentulokustannuksiin. Tähän nähden velkaantuminen oli ollut edellä todetuin tavoin piittaamatonta ja vastuutonta. Kun otettiin lisäksi huomioon, että hakijan velkaantuminen oli alkanut jo ennen hänen jäämistään työttömäksi, hakijan olisi tullut harkita lisävelkaantumisen vaikutusta talouteensa ja velanmaksukykyynsä muuttuneissa olosuhteissa erityisellä huolellisuudella. Mainittuihin seikkoihin nähden HO katsoi, ettei edellytyksiä velkajärjestelyn myöntämiseen velkajärjestelyä puoltavista seikoista huolimatta tässä vaiheessa ollut. (Vailla lainvoimaa 17.12.2019) - Uutiset
17.12.2019 13.00
Hovioikeus korotti muualta tulleen avustajan palkkiotaAsiassa mainitut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että tässä tapauksessa muualta tulleen avustajan käyttäminen oli ollut perusteltua. AA:lla oli siten oikeus korvaukseen matkustamisesta aiheutuneista lisäkuluista ja ajanhukasta. AA:lta ei peritty HO:ssa oikeudenkäyntimaksua. (Vailla lainvoima 17.12.2019) - Uutiset
16.12.2019 13.00
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistönvälitysliikkeen vastuustaHallitilan osakkeita jo ennen A:ta ostaneiden todistajien I:n, T:n ja R:n keskenään samansisältöisillä ja siten luotettavina pidettävillä kertomuksilla oli näytetty, että myös he olivat kertoneet välitysliikkeelle hankkivansa hallitilan nimenomaisesti auton kunnossapitoon ja säilytykseen liittyvää käyttöä varten, ja että he kaikki olivat esittäneet välitysliikkeelle tähän käyttötarkoitukseen liittyviä kysymyksiä. T:lle ja R:lle toimitetut kauppakirjaluonnokset sekä T:n, P-T:n ja R:n kertomukset osoittivat, että välitysliike oli muuttanut hallitilan käyttötarkoituksen lopulliseen kauppakirjaan monitoimitilasta varastoksi ilman, että muutoksesta olisi kerrottu heille tai muulla tavoin kiinnitetty ostajien huomiota tähän keskeisen sopimuskohdan muuttamiseen tai kerrottu heille syytä muuttamiseen. Tämän saman laiminlyöntimenettelyn useita kertoja toistumisen perusteella kysymys oli ollut välitysliikkeen törkeästä huolimattomuudesta. Törkeä luottamus ja hyvän välitystavan rikkominen sekä niihin liittyvän vahingon syntymisen ilmeisyys huomioon ottaen asiassa oli vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja erityisen painavia syitä velvoittaa välitysliike korvaamaan myös A:lle aiheutuneet välilliset vahingot. (Vailla lainvoimaa 16.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 13.54
Hovioikeus poisti asianajajalle annetun huomautuksenHO katsoi samoin kuin Asianajajaliitto, ettei AA:n menettely ollut ollut moitittavaa. HO kiinnitti huomiota siihen, ettei kysymys ollut ollut AA:n vastaanottamasta tehtävästä hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden tarkoittamassa mielessä. Arvioitaessa asianajajan toimintaa omassa asiassaan oli lähtökohdaksi otettava ne vaatimukset, joita asianajajalle asetetaan muutoin kuin asianajotoiminnassa. Tapaohjeiden 3.5 kohdan mukaan asianajajan on tällöin vältettävä kaikkea, mikä saattaa alentaa asianajajakunnan arvoa tai vähentää luottamusta asianajajakuntaan. HO katsoi, ettei AA:n asiassa selostetulla menettelyllä ollut tällaisia vaikutuksia. Näin ollen AA:lle kurinpidollisena seuraamuksena annettu huomautus oli poistettava. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi lapsikaappauksesta esitetyn rangaistusvaatimuksenIsä oli vaatinut, että äiti tuomitaan rangaistukseen kahdesta lapsikaappauksesta sekä velvoitetaan korvaamaan hänelle kärsimyksestä 90 000 euroa, matkakuluista 8 000 euroa, ansionmenetyksestä 40 000 euroa ja asianajopalkkioista 30 000 euroa, kaikki määrät viivästyskorkoineen rikoksentekopäivästä lukien. Isä oli myös vaatinut, että äiti velvoitetaan korvaamaan hänelle asiakirjakuluista 4 000 euroa. Editiovaatimus ja vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta oli myös esitetty. HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty hyväksyttäviä perusteita rangaistusvaatimuksen tueksi. KO:n ratkaisua ei siten ollut aihetta muuttaa. Isän esittämät yksityisoikeudelliset korvausvaatimukset oli jätettävä vasta HO:ssa tehtyinä tutkimatta. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä hylättiin. Myös vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hylättiin. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
12.12.2019 8.30
Hovioikeus purki aittarakennuksen kaupanKirjallisena todisteena esitetyillä valokuvilla sekä todistajan kertomuksella oli selvitetty, että aittarakennuksen huopakattorakennetta oli avattu laajasti ja että huopakatteen alla olevat puurakenteet olivat olleet lahoja. Myös katon puurakenteen alla ollut eriste oli ollut märkää. Ottaen huomioon aittarakennuksen käyttötarkoitus ja aittarakennuksen kauppahinta 1.500 euroa verrattuna kattorakenteen vaurion laajuuteen sopimusrikkomuksella oli näytetty olleen A:lle olennainen merkitys, mikä myös B:n olisi pitänyt käsittää. Näin ollen A sai virheen vuoksi purkaa kaupan. (Vailla lainvoimaa 12.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 12.30
Hovioikeus: 1 v 6 kk rangaistusta ei tullut tuomita ehdollisenaPunnitessaan ehdollista rangaistusta vastaan ja puolesta puhuvia seikkoja HO katsoi, että tässä tapauksessa suurempi painoarvo oli annettava ehdollista rangaistusta vastaan puhuville seikoille, jotka ilmensivät vastaajan syyllisyyttä asiassa. Tämän vuoksi vastaajalle tuomittua rangaistusta ei voitu määrätä ehdolliseksi. Rangaistusta ei tullut myöskään alentaa. Vastaaja voitiin tuomita kahdesta pahoinpitelystä, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja kahdesta laittomasta uhkauksesta yhteiseen 1 v 6 kk ehdottomaan vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 14.00
Hovioikeus: Asiakirjojen määräämiselle salaisiksi oli edellytyksetKysymyksessä olevat asiakirjat tai niiden osat sisälsivät X Ky:n ja Y:n väliseen korjaus- ja uudisrakentamistöitä koskevan sopimuserimielisyyden johdosta käytyyn välimiesmenettelyyn ja menettelyssä annettuun ratkaisuun liittyviä tietoja. Urakkasopimuksen liitteenä olevasta urakkaohjelmasta ilmeni, että Y ja X Ky olivat sopineet siitä, etteivät urakkaohjelmaan liittyvät asiakirjat olleet julkisia. Koska asiakirjat tai niiden osat sisälsivät tietoja Y:n toimintamallista ja taloudellisista seikoista, niiden voitiin katsoa Y:n käsityksen mukaisesti katsoa kuuluvan liikesalaisuuden piiriin. Tällaisen tiedon julkiseksi tuleminen on lain esitöiden mukaan omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai haittaa. Näistä syistä hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että salassapitomääräyksen antamisen edellytykset olivat olemassa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 10.17
Hovioikeus vapautti pahoinpitelystä ja raiskauksesta vankeuteen tuomitunKO oli tuominnut vastaajan pahoinpitelystä ja raiskauksesta 2 v vankeusrangaistukseen. HO katsoi, että vastaajan syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Siten syyte raiskauksesta ja pahoinpitelystä oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 10.12.209) - Uutiset
10.12.2019 7.42
Hovioikeus palautti asunto-osakeyhtiötä koskevan turvaamistoimiasian käräjäoikeuteenKäräjäoikeuden olisi tullut kehottaa A:ta täydentämään pyyntöään. Käräjäoikeuden menettely sen hyväksyessä turvaamistoimivaatimuksen ja kieltäessä yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpanon vaadituilta osin pelkän täytäntöönpanokieltoa koskevan vaatimuksen nojalla oli siten ollut virheellinen. Käräjäoikeuden virheellisen menettelyn vuoksi asia oli palautettava käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 12.00
Hovioikeus pohti kohtuullisen ajan käsitettä kiinteistön virheestä reklamoitaessaOttaen huomioon virheen havaitsemisen ja reklamaation välinen aika hovioikeus katsoi, että reklamaatio oli tehty maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kohtuullisessa ajassa. Esitetyn selvityksen perusteella myyjälle oli varattu tilaisuus tutustua havaittuihin virheisiin. Ostajilla oli siten oikeus saada myyjältä vahingonkorvausta asiassa näytetyksi tulleiden laatuvirheiden perusteella. Koska käräjäoikeus ei ollut ottanut tuomiossaan kantaa vahingonkorvausvaatimusten määriin, hovioikeus ei voinut ottaa asiaa tältä osin tutkittavakseen ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen asia oli palautettava käräjäoikeuteen laatuvirheistä esitettyjen vahingonkorvausvaatimusten määrien ratkaisemiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 16.00
Hovioikeus arvioi pahoinpitelyn, törkeän pahoinpitelyn ja tapon yrityksen välistä rajanvetoaHovioikeus totesi muun muassa, että huomioon ottaen useiden puukon iskujen suuntaaminen kohti asianomistajan keskivartaloa, yhden iskun osuminen päähän lähelle kaulan aluetta ja yhden selkään sekä erityisesti viimemainittuun vammaan liittynyt potentiaalinen hengenvaara vastaajan oli tullut tekohetkellä ymmärtää, että hänen menettelystään varsin todennäköisesti seuraa uhrin kuolema. Teko oli syytteessä todetuin tavoin jäänyt yritykseksi, koska uhri oli saanut väistettyä osan häneen kohdistetuista puukon iskuista ja siksi, että hänet oli saatu toimitettua ajoissa sairaalahoitoon. Hovioikeus katsoi, että vastaaja oli käräjäoikeuden syyksi lukemalla menettelyllä syyllistynyt törkeän pahoinpitelyn sijasta tapon yritykseen. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 9.52
Hovioikeus: Ulosmitattu kiinteistön hinnanalennus 18.466 euroa kuului pankin panttioikeuden piiriinVelallisten 28.6.2012 antaman erityispanttaussitoumuksen liitteenä olevien panttausehtojen kohdan 1.1 mukaan panttaus kattaa panttauksen kohteena olevan omaisuuden sijaan tulleen omaisuuden lisäksi myös sen perusteella saadun omaisuuden. Hovioikeus totesi, että velalliset olivat saaneet hinnanalennuksen panttauksen kohteena olevan kiinteistön perusteella panttaussitoumuksen antamisen jälkeen. Panttaussitoumuksen ehtojen sanamuoto huomioon ottaen hinnanalennuksen oli katsottava olevan pankin panttioikeuden piiriin kuuluvaa omaisuutta. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 9.33
Hovioikeus lyhensi nautoja koskevan 5 vuoden eläintenpitokiellon 2 vuoteenKun eläintenpitokiellon puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja arvioitiin kokonaisuutena hovioikeus katsoi tuomiossa kerrotut seikat ja erityisesti A:n aikaisempi tuomio vastaavanlaisesta eläinsuojelurikoksesta huomioon ottaen, että A:n menettely osoitti hänen olevan kykenemätön ja soveltumaton huolehtimaan nautojen hyvinvoinnista ja että hänet oli käräjäoikeuden katsomin tavoin määrättävä eläintenpitokieltoon. Ottaen huomioon, että nautojen pitäminen ja omistaminen on A:n elinkeino ja että A on merkittävästi korjannut ja parantanut menettelyänsä sekä näyttänyt hoitaneensa nautoja syytteen tekoajan jälkeen moitteettomasti, hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi kahden vuoden pituisen nautojen pitämistä ja omistamista koskevan eläintenpitokiellon. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
5.12.2019 8.18
Hovioikeus hylkäsi kantelun julkisselvitykseen siirtymisestä konkurssiasiassaOikeuskirjallisuudessa (Pekka Koponen: Ylimääräinen muutoksenhaku, 2017, s. 47) on todettu, että näyttöharkinnan virheet eivät ole sen enempää kantelu- kuin purkuperusteitakaan. Hovioikeus katsoi, että kantelussa esitetyt väitteet käräjäoikeuden päätöksen virheellisyydestä eivät olleet sellaisia oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:n 1 ja 2 kohdissa tarkoitettuja menettelyvirheitä, joiden takia päätös tulisi poistaa. (Vailla lainvoimaa 5.12.2019) - Uutiset
4.12.2019 15.00
Hovioikeus: Useista "nettipetoksista" tuomitun valvontarangaistukselle oli esteVastaajan tapauksessa hänen syykseen oli luettu 6 petosta, jotka hän oli toteuttanut sopimalla internet-sivuston välityksellä olemattomien, hinnaltaan 90-646 euron suuruisten tavaroiden kaupasta. Kysymys oli HO:n käsityksen mukaan rikoksista, joiden toteuttamisessa tyypillisesti käytetään asunnossa olevia tietoteknisiä välineitä ja laitteita, vaikka teot oli sinänsä mahdollista toteuttaa myös muualta kuin kotoa käsin esimerkiksi internet liittymällä varustettua puhelinta käyttäen. Kysymyksessä oli rikoksen laadusta aiheutuva este valvontarangaistukselle. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
3.12.2019 12.17
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi isännöitsijän syytteet törkeistä kavalluksista asunto-osakeyhtiöissäHovioikeus katsoi, että esitetyn näytön perusteella ei ollut poissuljettua, etteikö J:llä olisi ollut syytteessä esitettyjen määrien suuruisia palkkiosaatavia taloyhtiöiltä. Näyttämättä oli siten jäänyt, että J:n K:n käteissuorituksista ottamat isännöintipalkkiot olisivat olleet perusteettomia. Ottaen lisäksi huomioon, että J oli isännöitsijänä vastannut taloyhtiöiden laskujen, mukaan lukien omien palkkioidensa, maksamisesta, J:n menettelyn ei ollut katsottava olleen kavalluksen tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla oikeudenvastaista. Näin ollen J:n menettely ei täyttänyt kavallusrikoksen tunnusmerkistöä ja syyte törkeistä kavalluksista kohdissa 4 ja 11 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 3.12.2019) - Uutiset
2.12.2019 9.21
Hovioikeus ei muuttanut yrityssalaisuuden rikkomisesta annettua tuomiotaRovaniemen hovioikeus ei muuttanut Kainuun käräjäoikeuden yrityssalaisuuden rikkomisesta antamaa tuomiota. Kainuun käräjäoikeus oli 6.3.2019 tuominnut vastaajan yrityssalaisuuden rikkomisesta kuuden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 2.12.2019) - Uutiset
29.11.2019 16.00
Hovioikeus äänesti törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisestaA oli ylittänyt sallitun enimmäisnopeuden 61 kilometrillä tunnissa ajamalla 141 kilometrin tuntinopeudella nopeusrajoituksen oltua 80 kilometriä tunnissa. Ajo-olosuhteet olivat olleet valaistus- ja sääolosuhteiden puolesta hyvät. A oli kiihdyttänyt nopeuttaan ohitustilanteessa, jossa hän oli ohittanut edellään kulkeneen linja-auton vastaantulevien kaistaa käyttämällä. Hovioikeuden mukaan esitetyn selvityksen mukaan A:n menettelystä ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa. A:n menettelyyn oli kuitenkin sisältynyt merkittävä vakavan vahingon mahdollisuus. Kyseisellä tiellä oli ollut muina tienkäyttäjinä ainakin A:n ohittama linja-auto. Ohitustilanteessa A oli käyttänyt vastaantulevien kaistaa huomattavalla ylinopeudella. A:n menettelystä mahdollisesti aiheutuneen törmäyksen tai muun onnettomuuden seuraukset olisivat voineet näissä olosuhteissa olla tilanteessa vakavat. A: menettely oli siten ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa muiden tienkäyttäjien hengelle tai terveydelle. Hovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla menettelyllään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. (Ään. 2 - 1, vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 13.10
Hovioikeus alensi maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 2.790 euroa nollaan euroonA oli ilmoittanut, että hän elää toimeentulotuen varassa ja että vuokrat olivat jääneet maksamatta suurelta osin sen vuoksi, että hän ei ollut saanut asumistukea. Asumistuen saaminen olisi edellyttänyt kirjallista vuokrasopimusta, mitä B ei ollut A:n pyynnöstä huolimatta suostunut tekemään. B ei ole kiistänyt tätä A:n ilmoitusta. Näin ollen on ilmeistä, että vuokrien maksamattomuuteen on vaikuttanut se, että B ei ole suostunut tekemään kirjallista vuokrasopimusta A:n kanssa ja A ei ole sen vuoksi saanut asumistukea. Oikeudenkäynnin oli siten katsottava johtuneen osaltaan B:n menettelystä. Sanottu oikeudenkäyntiin johtanut seikka, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikuluja asiassa edes osaksi. Hovioikeus alensi sen vuoksi A:n B:lle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän nollaan euroon. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
28.11.2019 13.00
Hovioikeus asetti vastaajan kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoonA:lle määrätty puolustaja oli ollut läsnä A:n ensimmäisessä kuulustelussa, mutta ei myöhemmissä kuulusteluissa eikä rekonstruktiossa. A:lle oli esitutkinnassa ilmoitettu oikeudesta avustajaan ja oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Kysymys siitä, oliko A riittävällä tavalla ymmärtänyt oikeutensa ja voinut luopua niistä pätevästi. Tapauksessa hovioikeus asetti A:n kuulustelukertomukset esitutkinnassa ja rekonstruktiosta tehdyn tallenteen hyödyntämiskieltoon, koska haavoittuvassa asemassa ollut A ei ollut ymmärtänyt oikeuksiaan ja asemaansa tavalla, jota pätevä luopuminen oikeudesta olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen tai oikeudesta käyttää avustajaa esitutkinnassa edellyttivät. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
28.11.2019 9.27
Hovioikeus äänesti muuntorangaistuksen määräämisestäRikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin esitöistä ja säännöksen soveltamista koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että muuntorangaistuksen määräämättä jättämisen edellytyksiä tulee soveltaa suhteellisen rajoitetusti. Hovioikeus katsoi, että A:n kysymyksessä olevan sakon osittain maksamatta jättäminen oli johtunut ainakin pääasiallisesti varattomuudesta, joka oli voinut osaltaan liittyä hänen lääkärinlausunnosta ilmeneviin sairauksiinsa. Mainitut seikat ja se, että A oli maksanut sakkoa myös käräjäoikeuden muuntorangaistuksen määräämistä koskevan päätöksen jälkeen tukivat jäljellä olevan sakon vankeudeksi muuntamatta jättämistä. (Ään., lainvoimainen) - Uutiset
26.11.2019 13.03
Hovioikeuden ratkaisu maahantuojan virhevastuusta aikaisempana myyntiportaana auton kaupassaMyyntiportaalla olevan elinkeinonharjoittajan virhevastuu kuluttajalle voi kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n perusteella kohdistua vain näin määritellyssä jakeluketjussa tai -organisaatiossa olevaan elinkeinonharjoittajaan. Tähän nähden sekä kuluttaja-asiamiehen ohjeet ja kuluttajariitalautakunnan vakiintunut ratkaisukäytäntö huomioon ottaen hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei säännöksen tarkoituksena ole ollut ulottaa maahantuojan tai muun elinkeinonharjoittajien ketjussa aiempana olevan elinkeinonharjoittajan vastuuta kulutustavaran virheestä tavaran ensimmäistä käyttöönottoa koskevaa kauppaa laajemmalle. Nissan Nordic Europe Oy ei siten ollut vastuussa A:n ajoneuvon mahdollisesta virheestä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 8.10
Hovioikeus: Käräjäoikeuden oikeudenkäyntivirhe vaikutti jutun lopputulokseenA oli jo esitutkinnassa vedonnut vastatosiseikkana siihen, että hänellä oli syytteessä mainittuihin lääkeaineisiin lääkemääräykset eikä A:n siten voitu katsoa myöntäneen häneen kohdistunutta rikosepäilyä. Hovioikeus totesi, ettei puheena olevan rikosasian voida katsoa olevan laadultaan sellainen, että käräjäoikeus olisi voinut tutkia ja ratkaista sen ROL 8 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla ilman A:n läsnäoloa. Käräjäoikeuden ei olisi tullut haastaa A:ta pääkäsittelyyn ratkaisun uhalla (KKO 2006:50). Käräjäoikeuden oikeudenkäyntivirhe oli siten vaikuttanut jutun lopputulokseen. Käräjäoikeuden tuomio oli sanotuilla perusteilla kumottava ja asia oli palautettava käräjäoikeudessa uudelleen käsiteltäväksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asumishyödystä avioeron jälkeenHovioikeus katsoi T:n hyväksyneen avioliiton aikana ja vielä sen jälkeenkin ainakin siihen saakka, kun asunto oli laitettu myyntiin, että P asuu asunnossa yksin vastikkeetta. T oli tältä osin luopunut oikeudestaan käyttää omaa osuuttaan asunnosta, eikä hänellä siten ollut oikeutta korvaukseen P:ltä. Asunnon laittaminen myyntiin oli osoitus osapuolten yhteisestä tarkoituksesta purkaa yhteisomistussuhde. Tämän jälkeen ei ollut perusteltua olettaa, että T olisi hyväksynyt sen, että P käyttää asuntoa yksin vastikkeetta. Näin ollen P oli tältä osin velvollinen suorittamaan T:lle käyttökorvausta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
25.11.2019 10.30
Hovioikeus: Asiamiehen vaihtuminen ei itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselleHO katsoi, ettei asiamiehen vaihtuminen itsessään ole peruste valitusajan määräajan pidentämiselle, mikäli siitä johtuen valitus kuitenkin olisi voitu laatia alunperin valitukselle asetetussa määräajassa. Tässä asiassa kuitenkin ilmoitus avustajan vaihtumisesta oli tullut niin myöhään, ettei asianajaja ollut kyennyt riittävän ajoissa havaitsemaan esteellisyyttään. Uutta avustajaa ei ollut ehditty hankkia enää valitusajan viimeisenä iltapäivänä. HO katsoi edellä sanotusta johtuen, että asiassa oli ollut hyväksyttävä syy sille, ettei valitusta ollut pystytty laatimaan valitukselle asetetussa määräajassa. Näin ollen valituksen tekemiselle tuli myöntää lisäaika. Kun asiassa ei ollut pyydetty tiettyä lisäaikaa valituksen laatimista varten, HO katsoi, että uuden valitusajan oli oltava OK 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukainen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 16.00
Hovioikeuden päätös maksuohjelman vahvistamisesta kuolinpesän omistamassa asunnossa asuvalle kuolinpesän osakkaalleVelallinen vaati HO:ssa, että maksuohjelmaksi vahvistetaan selvittäjän laatimista vaihtoehtoisista maksuohjelmaehdotuksista KO:n vahvistaman maksuohjelmaehdotuksen B:n asemesta maksuohjelmaehdotus A, jossa velallinen säilyttää hänen yhdessä muiden kuolinpesän osakkaiden kanssa omistamansa asunnon. HO ei muuttanut KO:n päätöstä, jossa velallisen maksuohjelmaksi oli vahvistettu ehdotus B, jossa velallisen osuutta kuolinpesässä pidettiin VJL 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna perusturvaan kuulumattomana omaisuutena, joka on käytettävä velkojen suoritukseksi. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
20.11.2019 8.10
Hovioikeus: Edellytyksiä asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle ei ollutAsunto-osakeyhtiössä on yhtiön osakkaita lähtökohtaisesti kohdeltava yhdenvertaisella tavalla. Nyt kyseessä olevan asunto-osakeyhtiön huoneistoissa ei näytetty olevan sellaisia olennaisia eroja, jotka selittäisivät muunnettujen neliömetripinta-alojen käyttämisen vastikkeenmaksuperusteena. Huoneistojen vastikeperusteet voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä myös erilaisiksi eikä tällaista määräystä sellaisenaan voida pitää kohtuuttomana. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa vastikkeiden määräytymistapa ei ollut seikka, joka ei olisi ollut osakkeenomistajien ennakoitavissa. Vaikka kyseisen asunto-osakeyhtiön osakkaita näytettäisiin vastikkeen määräytymisperusteen osalta kohdeltavan eri tavoin, hovioikeus tuomiossa mainituilla perusteilla katsoi, ettei kyseessä tässä tapauksessa ollut sellainen seikka, jonka olisi katsottava johtavan asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 36 §:n 6 momentin tarkoittamaan kohtuuttomuuteen siten, että se tuottaisi osakkeenomistajalle merkittävää etua toisten osakkeenomistajien kustannuksella tai aiheuttaisi tälle huomattavaa rasitusta verrattuna toisiin osakkeenomistajiin. Tämän vuoksi edellytyksiä yhtiöjärjestyksen kohtuullistamiselle ei ollut olemassa. (Vailla lainvoimaa 20.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 15.00
Hovioikeus: Tietokoneen suojausasetukset eivät muodostaneet laillista estettä hakea muutosta ulosmittauspäätökseenSuomi.fi-asiointitilin tulosteesta ilmeni, että A oli ottanut 17.9.2019 sähköisen asiointitilin käyttönsä ja että hänelle oli tämän jälkeen tullut tilille useita viestejä eri viranomaisilta. Jokaisesta asiointitilille saapuneesta viestistä tulee ilmoitus käyttäjän antamaan sähköpostiosoitteeseen. Asiassa ei väitetty, että A ei olisi saanut sähköpostiinsa ilmoituksia asiointitilillensä saapuneista viesteistä. Hovioikeus katsoi, että A:n olisi viimeistään ilmoituksen saatuaan tullut toimia aktiivisesti ja olla yhteydessä viestin lähettäneeseen, mikäli hän ei ollut ilmoituksen saatuaan saanut avattua asiointitilille saapuneita viestejään. Hovioikeus totesi, että A:n hakemuksensa perusteena esittämät tietokoneen suojausasetukset eivät olleet laissa tarkoitettua laillista estettä hakea muutosta ulosmittauspäätökseen. Hakemuksen tueksi ei muutoinkaan esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
13.11.2019 13.17
Niskoittelu poliisia vastaan: Vetoaminen tunnusmerkistöerehdykseen ja kieltoerehdykseen ei menestynyt hovioikeudessaA:n saamat poistumiskäskyt huomioon ottaen A oli ollut tietoinen menettelystään. Tämän tietoisuuden johdosta teko ei tullut arvioitavaksi A:n vetoaman rikoslain 4 luvun 1 §:n mukaisena tunnusmerkistöerehdyksenä. Sen osalta, olisiko tekoa pidettävä A:n vetoamin tavoin ainakin saman luvun 2 §:n mukaisena kieltoerehdyksenä, asiassa ei tullut esille seikkoja, joiden perusteella A:n voitaisiin katsoa myöskään erehtyneen pitämään tekoaan sallittuna ja tätä erehtymistä olisi pidettävä ilmeisen anteeksiannettavana. Poliisin antamien poistumiskäskyjen jälkeen asiassa ei tullut arvioitavaksi A:n vetoamat perustuslain mukainen liikkumisvapaus tai oikeus saada selvittää oikeuksiaan ja asiaa viranomaisen kanssa välittömästi tapahtumapaikalla. (Vailla lainvoimaa 13.11.2019) - Uutiset
13.11.2019 9.40
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut kuulla asianosaisia henkilökohtaisesti ulosottovalitusasiassaKäräjäoikeuden ratkaisu asiassa perustui ulosottoviraston esittämiin kirjallisiin todisteisiin, joiden joukossa olivat ulosottomenettelyssä laaditut sivullisselvitys ja ulosottoselvitys. Käräjäoikeus ei ennen asian ratkaisemista selvittänyt, olivatko sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmenevät seikat riitaisia vai riidattomia, vaikka käräjäoikeudella olisi vasta tämän selvitettyään ollut edellytykset ratkaista, voitiinko asia käsitellä kirjallisesti vai olisiko se tullut käsitellä suullisesti hakemusasian istunnossa. Käräjäoikeus oli ratkaisussaan arvioinut sivullisselvityksestä ja ulosottoselvityksestä ilmeneviä K:n ja A:n ulosottomenettelyssä antamia kertomuksia kuulematta heitä henkilökohtaisesti. Ulosottomenettelyssä pöytäkirjattuja lausumia ei tässä tapauksessa olisi saanut oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 24 §:n 2 momentin perusteella käyttää todisteena asiassa, vaan käräjäoikeuden olisi tullut järjestää asiassa hakemusasian istunto ja kuulla K:ta ja A:ta henkilökohtaisesti. (Vailla lainvoimaa 13.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 9.15
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi vastaajan rahanpesustaTapahtumien olosuhteet huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että A:n oli täytynyt ymmärtää, että rahat, jotka oli haluttu hänen tililleen hänelle tuntemattomien miesten toimesta tallettaa ja sieltä pian pois nostaa ja joiden nostosta oli hänelle luvattu vähäistä suurempi palkkio, olivat varsin todennäköisesti rikoksella hankittuja. A:n menettelystä asiassa oli pääteltävissä, että hän oli suhtautunut hyväksyvästi tai ilmeisen välinpitämättömästi tähän mahdollisuuteen. Edelleen A:n oli täytynyt ymmärtää, että varat vastaanottamalla hän peittää tai häivyttää niiden laittoman alkuperän. A:n menettely täytti rahanpesun tunnusmerkistön. Hänen menettelynsä oli ollut rikoksen tunnusmerkistön edellyttämin tavoin tahallista. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
8.11.2019 8.05
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi tullut jättää takaisinsaantihakemus tutkimattaKun X Oy oli myöntänyt, että Y Oy:llä oli siltä yksipuolisen tuomion perusteena ollut saatava, X Oy:llä ei ollut takaisinsaantihakemuksessa esitetyt perusteet huomioon ottaen oikeudellista intressiä jatkaa oikeudenkäyntiä. X Oy:n takaisinsaantihakemus tuli näin ollen jättää tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 8.11.2019) - Uutiset
7.11.2019 9.25
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus totesi kotietsinnän lailliseksi huumausainerikosasiassaYleisesti arvioiden samaan asuntoon kohdistuvien toistuvien kotietsintöjen suorittaminen voi olla omiaan vähentämään etsinnästä odotettavissa olevaa hyötyä ja lisäämään etsinnän oikeutusta vastaan puhuvien seikkojen painoarvoa. Ottaen kuitenkin huomioon nyt suoritetun kotietsinnän ajankohtaan liittyneet rikosepäilyä tukeneet havainnot, ei etsinnästä odotettavissa olevaa hyötyä ollut syytä pitää hyvin epätodennäköisenä tai hyvin vähäisenä. Vaikka kotietsinnällä oli puututtu A:n kotirauhaan ja sillä oli ollut myös haitallisia vaikutuksia, oli etsinnällä tavoiteltu päämäärä hovioikeuden arvion mukaan ollut järkevässä suhteessa sen A:lle aiheuttamiin haittoihin. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 13.29
Hovioikeus arvioi ulosmittauksen edellytyksiä: turha ulosotto ja pirstomiskieltoAsiassa esitetystä selvityksestä ei ollut pääteltävissä, että omakotitalokiinteistö ja A Oy:n elinkeinotoiminta muodostaisivat sellaisen kokonaisuuden, että toisaalta omakotitalokiinteistö sekä toisaalta elinkeinotoiminnan pellot ja rakennukset muodostaisivat toisistaan riippuvan oikeudellisen, toiminnallisen tai taloudellisen kokonaisuuden tai että omakotitalokiinteistön myyminen johtaisi A:n muun omaisuuden arvon olennaiseen alenemiseen. Esitetty selvitys ei osoittanut, että elinkeinotoimintaa ei olisi mahdollista harjoittaa, vaikka omakotitalokiinteistö myytäisiin. On mahdollista, että omakotitalokiinteistön myyminen voi johtaa yritystoiminnan rahoitusvaikeuksiin ja sen vuoksi muiden kuin omakotitalokiinteistön myymiseen velkojen maksamiseksi ja yritystoiminnan päättymiseen. Näitä mahdollisia seurauksia ei hovioikeuden harkinnan mukaan voitu pitää sellaisina seikkoina, joiden johdosta pirstomiskiellon edellytykset täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa kysymys oli siitä, miten A Oy kykenee sopimaan yrityksen toiminnan rahoittamisesta ja rahoittajatahojen ratkaisuista. Hovioikeus päätyi käräjäoikeuden tavoin siihen, että ulosmittaukselle ei ollut pirstomiskiellon mukaista estettä. (Vailla lainvoimaa 5.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu panttauksen pätevyydestä – käräjäoikeuden tuomio kumottiinK:n maksuvelvollisuus oli alkuperäiseen vaadittuun määrään nähden vähäinen. Panttauksella tavoiteltu päämäärä turvata T:n ja K:n yhteisvastuullisten asianajopalkkioiden maksuvelvollisuuden toteutuminen oli T:n maksuvelvollisuuden lakkaamisen ja panttauksen raukeamisen seurauksena menettänyt suurelta osin alkuperäisen merkityksensä. Näissä olosuhteissa panttauksen pitämistä voimassa K:n osalta oli pidettävä kohtuuttomana, joten panttaussitoumus oli määrättävä hänen osaltaan raukeamaan kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 13.00
Koulutaksinkuljettaja tuomittiin 8-vuotiaan lapsen pahoinpitelystä sakkoihin - hovioikeus hylkäsi tuomiovirhekantelunSyytteessä kuvattua tilannetta oli kiistatta edeltänyt jonkinlainen kiista 8-vuotiaan lapsen mahdollisesti häiritsevästäkin puhelimen käytöstä koulutaksissa, mutta se ei ollut oikeuttanut taksinkuljettajaa, joka on aikuinen, menettämään malttiaan ja puuttumaan tilanteeseen menettelemällä siten kuin syytteessä oli kuvattu, eikä se vaikuttanut asian rikosoikeudelliseen arvioitiin. HO katsoi, ettei KO ollut laiminlyönyt velvollisuuttaan perustella tuomio. KO ei ollut myöskään menetellyt virheellisesti päiväsakon rahamäärän määräämisen osalta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
1.11.2019 12.27
Hovioikeus vapautti elinkautiseen tuomitun ehdonalaiseen vapauteenKaikkia vapauttamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja kokonaisuutena punnitessaan hovioikeus katsoi, että vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen ja määräsi vapauttamispäiväksi 31.8.2020, jolloin vankilassaoloaikaa tulee kertyneeksi 10 vuotta 3 kuukautta. (Vailla lainvoimaa 1.11.2019) - Uutiset
31.10.2019 13.15
Hovioikeuden ratkaisu kylpyhuoneremontistaHovioikeus katsoi, että A:n toteuttama kylpyhuoneen lattiakaivon viemäröinti oli siihen tehdyn 90 asteen kulman vuoksi hyvän rakennustavan ja rakentamista koskevien määräysten vastainen ja näin ollen siten virheellinen, että yhtiöllä oli perusteltu syy vaatia A:ta korjaamaan se. Se seikka, että A oli teettänyt viemäröinnin ammattilaisella, ei vapauttanut häntä vastuusta yhtiötä kohtaan. (Vailla lainvoimaa 31.10.2019) - Uutiset
31.10.2019 10.52
Hovioikeuden ratkaisu kiihottamisesta kansanryhmää vastaanHovioikeus katsoi, että A:n panetteleva ja herjaava lausuma oli ollut omiaan herättämään suvaitsemattomuutta, halveksuntaa ja mahdollisesti jopa vihaa sen kohteena olevia somaleita kohtaan. Lausuma oli siten ymmärrettävissä niin sanotun vihapuheen kaltaiseksi lausumaksi, joka ei nauti sananvapauden suojaa. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen siltä osin kuin A:n syyksi oli luettu kiihottaminen kansanryhmää vastaan ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 31.10.2019)