Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- häiri työ
- Uutiset
26.3.2019 11.04
Selvitys häirintätapausten ennaltaehkäisystä sekä niiden käsittelystä ja seurannasta ulkoasiainhallinnossa on valmistunutKonsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan ulkoasiainhallinnossa on häirintätapausten ennaltaehkäisyn ja käsittelyn kannalta puutteita johtajuudessa sekä tiedonkulussa. Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ilmoittamisessa, häirintätapausten selvittämisessä sekä työyhteisön tilanteen seuraamisessa tapauksen käsittelyn jälkeen olisi selvityksen mukaan yhdenmukaistamisen tarvetta. Selvitys antaa 30 suositusta. - Uutiset
13.4.2023 9.05
Kaupan liitto: Yrityslähestymiskiellolle ei nähdä perustuslaillisia esteitäVäkivalta- ja uhkatilanteet ovat kaupassa jokapäiväinen riesa ja todellinen uhka työturvallisuudelle ja työhyvinvoinnille. Kaupan liiton tilaaman oikeudellisen asiantuntijaselvityksen mukaan Ruotsissa voimassa olevan lain kaltainen yrityslähestymiskielto voisi soveltua myös Suomeen, eikä sille nähdä perustuslaillisia esteitä. Tavoitteen edistämiseksi Kaupan liitto tilasi Helsingin yliopiston rikosoikeuden professoreilta Sakari Melanderilta ja Kimmo Nuotiolta oikeudellisen asiantuntijaselvityksen Liikelähestymiskielto. Selvityksessä arvioidaan, olisiko Suomeen mahdollista säätää Ruotsin lainsäädäntöä vastaavasti sellaisesta turvaavasta toimenpiteestä, jolla pyritään estämään toistuvaa kauppaliikkeisiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuvaa vakavaa häiriökäyttäytymistä. - Uutiset
15.7.2021 12.30
Apulaisoikeusasiamies: Työsuojelutarkastuksen toteuttaminen ja muistutuksen käsittelyApulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen perusteella työsuojelutarkastuksessa oli toimittu valvontalain ja valvontaohjeiden mukaisesti, mistä johtuen apulaisoikeusasiamies katsoi, ettei työsuojelutarkastuksen toteuttamisessa ollut ilmennyt oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista tai virheellistä menettelyä taikka velvollisuuden laiminlyöntiä. - Uutiset
28.6.2019 9.00
Työssä kuormittumiseen ei osata puuttua työpaikoilla lain edellyttämällä tavallaTyöpaikoilla ei aina osata toimia työturvallisuuslain mukaan, kun työntekijä kuormittuu työssään. Tämä näkyy työsuojeluviranomaisen valvontahavainnoissa, joista kerrotaan tuoreessa raportissa Häirinnän ja työssä kuormittumisen asiakasaloitteinen valvonta työsuojeluviranomaisessa vuonna 2018. Raportissa on myös tapauskuvauksia valvonnasta. - Uutiset
27.7.2015 11.48
Prof. Seppo Koskinen: Työtehtävien määrittelemättömyys huonona henkilöstöhallintona – KKO 2014:44Pelkästään huono henkilöstöhallinto ei työoikeuden professori Seppo Koskisen mielestä ole aikaisemmin ollut lähtökohtaisesti häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. KKO:n tuomion 2014:44 jälkeen oikeustila näyttää selkeästi muuttuneen. Huono henkilöstöhallinto on yksi TTL 28 §:n tarkoittaman epäasiallisen käyttäytymisen muoto. - Uutiset
3.7.2015 13.47
Käräjäoikeus tuomitsi toimitusjohtajalle sakot häirinnästä ja yhtiölle 30.000 euron yhteisösakonHelsingin käräjäoikeus tuomitsi 2. heinäkuuta Helsingissä toimivan muotiliikkeen toimitusjohtajan 40 päiväsakon eli yhteensä 10 280 euron sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta, sekä yhtiön 30 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle 3 500 euroa vahingonkorvauksena loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Tapauksessa oli kyse häirinnästä ja haitallisesta kuormittumisesta. - Uutiset
12.11.2010 9.27
Professori Seppo Koskinen: Osapuolten velvollisuuksista osallistua työyhteisösovitteluunTällä hetkellä sovittelua ei juurikaan käytetä työyhteisöissä Suomessa. Myös Euroopassa työyhteisösovittelu on vasta alkuvaiheessa. Eniten sovittelua on käytössä Yhdysvalloissa, jossa se on alunperin kehitetty, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen kirjoittaa Edilexissä. - Uutiset
8.3.2024 11.50
Vierashuoneessa Seppo Koskinen, Teuri Brunila, Minna Mattila-Aalto ja Timo Pehrman: Miten työriitojen sovittelumenetelmiä voitaisiin soveltaa Ukrainan konfliktin ratkaisuun?Ihmisten välisten konfliktien ratkaisuun on kehitetty erilaisia sovittelun malleja. Rajat sovittelun eri lajien välillä ovat monesti epätarkkoja eikä ole itsestään selvää millaista sovittelua voidaan käyttää erilaisten konfliktien ratkaisussa. Rauhansovittelu on itsessään laaja käsite ja sen puitteissa voi löytyä hyvinkin erilaisia sovittelun malleja riippuen osapuolten intresseistä. Sovittelijalle tärkeintä on saada osalliset tavalla tai toisella yhteisen pöydän ääreen. - Uutiset
17.6.2022 11.50
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi kaupungin päättäneen lähes 30 vuotta kestäneen työsuhteen lainvastaisesti - yli 5 vuotta kestäneestä oikeudenkäynnistä 3 000 euron hyvitysHO katsoi, että asianmukainen työsopimuksen irtisanominen olisi tässä tapauksessa edellyttänyt sitä, että kaupunki olisi antanut kantajalle yksilöidyn irtisanomisuhkaisen varoituksen niistä menettelyistä, joihin työsopimuksen päättäminen oli irtisanomisilmoituksen mukaan perustunut. Koska kaupunki ei ollut näin menetellyt, työsopimus oli päätetty vastoin TSL 7 luvun 1 ja 2 §:ssä (55/2001) säädettyä. Koska työsopimuksen irtisanominen oli ollut lain vastainen, asiassa ei ollut tarpeen arvioida, olisiko kaupungin tullut selvittää sitä, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla kantaja muuhun työhön. HO harkitsi oikeaksi korvauksen määräksi 10 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työsuhteen päättämistä voitiin pitää osittain kantajaa henkilönä loukkaavana. Tästä syystä määrättävästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaavaa osuutta oli pidettävä korvauksena aineettomasta vahingosta. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
17.3.2022 11.00
Pohjoismaiden neuvostolta käsikirja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisestä tuomioistuinlaitoksessaKäsikirja esittelee toimintamalleja seksuaaliseen häirintään puuttumiseen oikeushallinnossa. Käsikirjan painopiste on laadullisessa muutostyössä ja henkilöstöpolitiikassa. Käsikirja perehdyttää lukijan seksuaaliseen häirintään pohjoismaisessa oikeuslaitoksessa, esittelee käytännön lähestymistapoja seksuaalisen häirinnän parissa työskentelyyn ja tarjoaa konkreettisia vinkkejä seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseen sekä yksilö- että rakenteellisella tasolla. Käsikirja on suunnattu kaikille oikeuslaitosten työntekijöille, mutta sitä voidaan käyttää inspiraationa myös muilla toimialoilla ja virastoissa. - Uutiset
2.3.2022 11.30
Hovioikeus: Työnantaja ei ollut kohdellut työsopimuksensa purkanutta työntekijää epäasiallisestiKO oli katsonut, ettei kantajalla ollut ollut perustetta purkaa työsuhdettaan eikä hänellä ollut oikeutta korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä tai yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Asiassa mainitsemillaan perusteilla HO hyväksyi KO:n perustelut työnantajan menettelystä palkkariita-asian hoitamisen osalta ja johtopäätöksenään katsoi, ettei kyse ollut ollut nyt arvioitavana olevien säännösten kannalta moitittavasta menettelystä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja johtopäätökset häirintäilmoitusten käsittelyä koskevilta osin. Muilta osin HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset. Koska perustetta kantajan vaatimille korvauksille ei ollut, asiassa ei olut tarpeen arvioida niiden määriä tai sitä, oliko kantajan menettänyt oikeutensa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä sen vuoksi, ettei hän ollut vedonnut työnantajan menettelyn oikea-aikaisesti. Näin ollen aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. Kantaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 10.690,49 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 2.3.2022) - Uutiset
1.4.2021 11.33
Hovioikeus purki kuluttajansuojalain nojalla 219.042,13 euron hintaisen Audin autokaupan teknisten vikojen vuoksiKoska Autotalo ei ollut korjannut virheitä kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja koska virheitä ei ollut pidettävä saman luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisinä, ostajalla oli oikeus purkaa kauppa. Sille seikalle, että auton arvo oli alentunut, ei ollut annettava merkitystä kaupan purkamisen edellytyksiä arvioitaessa. Ostaja oli ilmoittanut, että autolla oli ajettu noin 47.000 kilometriä. Tämän perusteella hovioikeus arvioi, että hän oli saanut autosta 14.000 euron käyttöhyödyn, mikä oli otettava vähennyksenä huomioon palautettavassa kauppahinnan määrässä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
12.4.2018 9.48
KHO:n ratkaisu Sanginjoen ulkometsän suojelua ja Oulun kaupunginvaltuuston kokouksen laillisuutta koskevassa asiassaKaupungin velvollisuudesta edistää luontoarvojen suojelua alueensa maankäytössä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tässä tapauksessa kyse oli kaupungin maanomistajana harkitsemasta esityksestä luonnonsuojelulain mukaan yksityismaalle perustettavasta suojelualueesta. Luonnonsuojelulaki ei velvoita maanomistajaa hakemaan luonnonsuojelualueen perustamista, joten kaupungilla on asiassa laaja harkintavalta. Myöskään niistä kansainvälisistä velvoitteista, joihin valittajat vetosivat, ei seuraa kaupungille velvollisuutta tehdä määrätyn sisältöistä esitystä suojelualueen perustamiseksi. Kuten hallinto-oikeus totesi, sille ei kunnallisvalitukseen perustuvassa muutoksenhaussa kuulunut tällaisen suojelutoimenpiteeseen ryhtymisen tai ryhtymättä jättämisen tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Kaupunginvaltuusto ei ylittänyt asiassa harkintavaltaansa. - Uutiset
18.12.2015 13.36
Vähätellen työpaikan sisäilmaongelmiin suhtautunut ja naispuolisia työntekijöitään puristellut ja seksuaalisävytteisiä kommentteja useiden vuosien ajan esittänyt kauppias syyllistyi työturvallisuusrikoksen lisäksi työsyrjintäänVähätellen työpaikan sisäilmaongelmasta tehtyihin korjauspyyntöihin suhtautunut kauppias ei ollut puhutellut työntekijöitä heidän omilla nimillään vaan oli käyttänyt heistä osin jopa halventavia nimityksiä. Kauppias oli arvostellut työntekijöiden ulkonäköä ja painoa, käyttäytynyt toistuvasti uhmakkaasti, toistuvasti uhannut töiden loppumisella, läpsinyt ja puristellut työntekijöitä takapuolista ja rinnoista sekä kommentoinut seksuaalisävytteisesti heidän takapuoliaan, rintojaan, pukeutumistaan, ulkomuotoaan ja heidän tapaansa kävellä. Kauppias oli myös kosketellut osaa työntekijöistä reisistä ja jalkovälistä sekä lantion alueelta. Kauppias oli lisäksi puhunut työntekijöille seksuaalissävytteisesti. HO tuomitsi kauppiaan 100 päiväsakon rangaistukseen. Työsyrjintärikos ei tyhjentynyt työturvallisuusrikokseen. (Vailla lainvoimaa 18.12.2015) - Uutiset
16.10.2014 11.35
KKO hylkäsi yhtiön tuotantopäällikköä ja työnjohtaja vastaan nostetut syytteet CE-merkinnällä varustetulla höyläkoneella sattuneessa työtapaturmassaKKO hylkäsi yhtiön tuotantopäällikköä ja työnjohtaja vastaan nostetut työturvallisuusrikosta ja vammantuottamusta koskevat syytteet tapauksessa, jossa yhtiön työntekijä oli CE-merkinnällä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella varustelulla höyläkoneella työskennellessään ryhtynyt käsin poistamaan koneeseen kuljettimilla syötetyistä laudoista syntynyttä tukkeumaa, jolloin hänen kätensä oli jäänyt koneen pyörivän puhdistusharjan ja sen suojakotelon väliin ja vammautunut. (Ään.) - Uutiset
18.3.2013 10.50
Toimitusjohtajalle kuusi kuukautta ehdollista vankeutta seksuaaliseen tekoon pakottamisen yrityksestä ja työturvallisuusrikoksesta työmatkallaHovioikeus alensi käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta 3 kuukaudella katsoen, ettei asiassa saatu uusi kirjallinen todistelu huomioon ottaen ollut riidattomasti selvitetty, että toimitusjohtaja olisi Tukholman matkaan liittyviä järjestelyitä tehdessään tahallisesti ja suunnitelmallisesti varannut itselleen ja asianomistajalle sellaisen hytin ja hotellihuoneen, joissa olisi nimenomaan parisänky. - Uutiset
1.11.2010 15.31
Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälleEurooppalaisia työpaikkoja kehotetaan soveltamaan nollatoleranssia epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Työturvallisuuskeskus TTK ja työmarkkinajärjestöt viestivät suomalaisille työpaikoille laajalla kiertueellaan 2010–2011, että hyvä käytös on sallittu. - Uutiset
5.7.2005 9.20
Mielenterveysongelmat ovat yhä useamman työkyvyttömyyseläkkeen syyNykyisin yhä useampi työkyvyttömyyseläke myönnetään mielenterveysongelmien perusteella. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin uusien työkyvyttömyyseläkkeiden syy LEL- ja TaEL-eläkelain mukaan eläkkeensä saavilla. TEL:ssä mielenterveyssyyt (30 %) ovat toiseksi yleisin syy, niukasti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien jälkeen. - Uutiset
22.6.2022 8.15
Tasa-arvovaltuutettu: Olympiakomitean ja Suomen Urheiluliiton olisi pitänyt puuttua tietoonsa tulleeseen häirintäänTasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon koskien häirintäepäilyä Tokion kesäolympialaisten viimeistelyleirillä. Tasa-arvovaltuutettua pyydettiin selvittämään, onko epäilyssä ollut kysymys tasa-arvolaissa kielletystä seksuaalisesta häirinnästä. - Uutiset
13.7.2018 13.12
KHO:n ratkaisuja kiviaineshankkeiden ympäristöluvista KirkkonummellaKHO muutti lupamääräyksiä muun muassa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien tarkkailusta ja meluhaitasta. - Uutiset
7.6.2018 15.15
Lakimiesliiton ohjeistus seksuaalisen häirinnän torjumiseksi on julkistettu”Vastuu hyvästä käyttäytymisestä työpaikalla kuuluu kaikille.” Näin linjataan Lakimiesliiton asiantuntijoiden laatimassa ohjeistuksessa, jolla pyritään tarjoamaan työpaikoille ja opiskelijajärjestöille työkaluja omien toimenpiteiden pohjaksi. Myös Häirinnästä vapaa -seminaarin järjestäjiin kuulunut Asianajajaliitto julkistaa oman ohjeistuksensa kesäkuussa 2018. - Uutiset
11.1.2024 10.30
Tasa-arvovaltuutettu: Transsukupuolisen henkilön syrjintäepäily työhönotossaTyönhakija pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko häntä syrjitty työhönotossa tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla. Henkilö epäili, ettei saanut hakemaansa työtä transsukupuolisuutensa perusteella. Asiassa saadun selvityksen perusteella tasa-arvovaltuutettu katsoi työnantajan menettelyn täyttäneen sukupuoleen perustuvan häirinnän määritelmän ja siten tasa-arvolain vastaiseksi. - Uutiset
2.5.2022 11.55
Hovioikeuden tuomio Länsimetron rakennusurakkariidassa: Urakkasopimus oli voitu purkaa – oikeudenkäyntikuluista äänestettiinAsiassa oli ensinnäkin ratkaistavana kysymys, miltä osin Larmix oli reklamoinut Strabagille tämän sopimusrikkomuksista ja säilyttänyt siten oikeutensa esittää vahingonkorvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä. Larmix katsoi, että käräjäoikeus oli arvioinut työmaa-alueiden luovutusajankohtia virheellisesti. Tämän vuoksi Larmix oli vaatinut suurempaa viivästyssakkoa. Asiassa oli siten arvioitavana myös kysymys siitä, oliko Strabag rikkonut sopimustaan alueita luovuttaessa siten, että Larmixilla olisi oikeus käräjäoikeuden tuomitsemaa suurempaan viivästyssakkoon. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään. oikeudenkäyntikuluista. KKO:ssa; VL:2022-105) - Uutiset
20.4.2022 14.30
AVI: Kemikaalitehtaalla työskennelleille ei kerrottu pumppuhäiriön aiheuttamasta vaarasta - käräjäoikeus tuomitsi päivämestarin työturvallisuusrikoksestaLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on velvollisuus tiedottaa työpaikan vaara- ja haittatekijöistä ja varmistaa, että ulkopuolinen työnantaja ja tämän työntekijät ovat saaneet niistä tarpeelliset tiedot. Työsuojelun vastuualue korostaa myös, että kemikaaliteollisuuden laitoksissa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta nesteiden kanssa, eikä nesteille tule koskaan altistua olettaen nestettä vedeksi. - Uutiset
19.1.2022 8.00
Hovioikeus salli syyttäjän yhteisösakkovaatimuksen tarkennuksen kuolemaan johtaneessa työtapaturmassa - yhteisösakon tuomitsemisen edellytykset täyttyivätTyöntekijä oli jäänyt osuuskunnan vaneritehtaalla puristuksiin sylinterin ja kuljettimen seinämän väliin ja menehtynyt. Toisin kuin käräjäoikeus HO tuomitsi osuuskunnalle 50 000 euron yhteisösakon. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
26.8.2021 9.05
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomitseman törkeän pahoinpitelyn tapon yritykseksi ja korotti rangaistusta ja vahingonkorvauksiaTappamistarkoitukseen B:n menettelyssä viittasivat lähinnä se, että hän oli jatkanut kuristamista niin pitkään, että A oli menettänyt tajuntansa. Hän oli myös poistunut asunnosta hälyttämättä A:lle apua ja pitänyt huolen vain siitä, että oli poistanut A:n puhelimesta WhatsApp-viestiketjun. Tappamistarkoitusta vastaan puhui kuitenkin se, että B oli kuristamisen lopetettuaan tarkistanut oliko A elossa eikä hän ollut jatkanut tekoaan, vaikka oli havainnut tämän hengittävän. Tappamistarkoitusta vastaan puhui myös se, että väkivallan oli laukaissut sitä edeltänyt pitkä riita seurustelusuhteen jatkamisesta/lopettamisesta. Kyse oli näin ollen ollut pikaistuksissa tehdystä teosta eikä B:n tarkoituksena voitu katsoa olleen tappaa A. B:n oli kuitenkin täytynyt pitää pitkäaikaisesti ja voimakkaasti kuristamansa A:n kuolemaa tekonsa varsin todennäköisenä seurauksena ja hän oli itsekin kertonut pelänneensä A:n kuolleen. Hovioikeus päätyi näillä perusteilla siihen, että B oli syyllistynyt teollaan tapon yritykseen. Hovioikeus päätyi siihen, että A:lle oli aiheutunut kuristamisen seurauksena myös aivovaurio. Hovioikeus korotti tällä perusteella käräjäoikeuden A:lle kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta tuomitseman korvauksen A:n vaatimaan määrään. A:n kärsimyksestä ja traumaperäisestä stressihäiriöstä esittämiä korvausvaatimuksia oli pidettävä oikeudenmukaisina, joten B:n korvausvelvollisuus korotettiin myös niiden osalta vaadittuihin määriin. (Vailla lainvoimaa 26.8.2021) - Uutiset
27.1.2021 11.50
Työoikeuden emeritusprofessori OTT, VTK Seppo Koskinen: Törkeää kunnianloukkausta mutta ei vainoamista - KKO:2020:30Työpaikoilla riidellään, loukataan toisten kunniaa mutta harvoin sentään syyllistytään toisen työntekijän vainoamiseen. Vainoamisen tunnusmerkistö edellyttää, että joku toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Käytännössä työpaikallakin tapahtuvaan vainoamiseen liittyy helposti työkaverin kunnian loukkaamista. Tavallisin vainoamistilanne liittyy yksityiselämään. Vainoamista voi kuitenkin tapahtua myös aseman ja ammatin perusteella. Vainoamista voi olla myös toisen työntekijän jatkuva asiaton pelkoa herättävä seuraaminen ja sen perusteella tapahtuva puuttuminen tämän työhön. Tapauksessa A oli esittänyt asianomistajasta osin perättömiä ja osin muuten halventavia väitteitä. A:n menettelyn motiivina oli ollut tyytymättömyys työorganisaation ja asianomistajan toimintaan tämän työssä, ja menettely oli pääosin ollut toistuvaa asianomistajan väitettyjen tekemisten ja sanomisten dokumentointia sekä viranomaiskanteluja, jotka olivat tulleet asianomistajan tietoon. Erityisesti vainoamisen mutta myös kunnian loukkaamisen arviointi on tuomioistuimissa vaikeaa. Esillä olevassa korkeimman oikeuden tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja hovioikeus tuomitsi törkeästä kunnian loukkaamisesta ja vainoamisesta. Korkeimmassa oikeudessa oli kyse enää vainoamisen arvioinnista. Korkein oikeus hylkäsi syytteen vainoamisesta. - Uutiset
16.12.2019 10.10
Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltoasiassaSe seikka, että jätteen keräys uudessa jätehuoltomääräyksessä sallittuina kellonaikoina voi yksittäisten asuntojen kohdalla mahdollisesti aiheuttaa melua, joka voidaan kokea häiritseväksi, ei tee valituksenalaista jätehuoltomääräystä lainvastaiseksi. Jätteen keräyksestä vastaava on jätehuoltomääräyksistä riippumatta velvollinen järjestämään jätteen keräyksen siten, ettei jätehuollosta aiheudu jätelain 13 §:ssä ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:ssä tarkoitettua meluhaittaa. Viime kädessä jätelain säännösten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Jätteenkuormauksen sallittua aikaa koskeva määräys koskee kaikkia alueen jätteenkuljetuksia, joten se ei aseta muita alueen jätealan toimijoita eriarvoiseen asemaan HSY:n urakoitsijoiden kanssa. HSY:n hallituksen valituksenalaisella päätöksellä hyväksymä jätehuoltomääräys 31 § ei ollut valituksissa esitetyillä perusteilla lainvastainen. - Uutiset
18.1.2019 8.15
Hovioikeus kumosi laajennetun lähestymiskiellonA:n menettelylle ei ollut asiallista syytä. Menettely oli ollut toistuvaa ja jatkunut useita kuukausia. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että asiassa oli perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi ilman lähestymiskieltoa tekemään B:n rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään tätä, minkä vuoksi lähestymiskiellon määrääminen häntä kohtaan oli perusteltua. Asiassa ei sen sijaan ilmennyt, että A olisi kohdistanut menettelyään B:n lapsiin eikä asiassa ollut perusteltua aihetta olettaa, että A tulisi jatkossakaan tekemään heidän rauhaansa kohdistuvan rikoksen tai muutoin vakavasti häiritsemään heitä. Edellytyksiä A:n määräämiselle lähestymiskieltoon C:tä ja D:tä kohtaan ei siten ollut. Ottaen huomioon tuomiossa selostetut oikeusohjeet ja A:n menettelyn laadun hovioikeus katsoi, että perusmuotoinen lähestymiskielto oli tässä tapauksessa riittävä vakavan häirinnän ja rauhaan kohdistuvan rikoksen torjumiseksi. Lähestymiskieltoa ei ollut perusteltua määrätä laajennettuna. (Vailla lainvoimaa 18.1.2019) - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksiaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
10.2.2015 8.00
Toimitusjohtajalle sakkoja seksuaalisesta häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelustaKO tuomitsi toimitusjohtajan, jonka katsottiin kohdelleen seitsemää naispuolista työntekijäänsä epäasiallisesti, työturvallisuusrikoksesta ja työsyrjinnästä 100 päiväsakkoon. Toimitusjohtaja oli mm. läpsinyt ja puristellut työntekijöitä takapuolista ja rinnoista ja kommentoinut heidän pukeutumistaan, ulkomuotoaan ja kävelytyyliään seksuaalissävytteisesti. (Vailla lainvoimaa 10.2.2015) - Uutiset
13.2.2014 6.40
Esimiehelle tuomio seksuaalisesta häirinnästäToimistopäällikön sijaisena toiminut mies oli muun muassa ehdottanut alaisenaan olleelle alaikäiselle pojalle työpäivän aikana seksiä, käynyt häneen työpaikalla kiinni ja uhkaillut häntä. Esimies tuomittiin tahallisesta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä, lievästä pahoinpitelystä ja kunnianloukkauksesta 70 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen, Itä-Suomen aluehallintovirasto kertoo. - Uutiset
30.12.2011 10.25
Prof. Seppo Koskinen: Työnantajan on puututtava työpaikkakiusaamiseenTyönantaja tai tämän edustaja, joka kiusaamalla työntekijää aiheuttaa tälle terveyden menettämisen vaaran, on rikoslain perusteella tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Lisäksi työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa ja tämän edustajaa puuttumaan havaitsemaansa työpaikkakiusaamiseen. Myös tämän velvollisuuden rikkomisesta voi aiheutua rikoslain mukainen seuraamus. - Uutiset
4.2.2011 12.26
TEM:ssä nollatoleranssi häirintäänAamulehti uutisoi perjantaina 4. helmikuuta, että sen tietojen mukaan TEM:ssä on paljastunut lukuisia tapauksia, joissa ministeriön työntekijöitä on häiritty seksuaalisesti työpaikallaan. Ministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen vakuuttaa, että ministeriössä on ehdoton nollatoleranssi häirintää kohtaan. - Uutiset
10.12.2020 11.30
Oliko vesivahinko aiheutunut henkilövaa’an sijoittamisesta liikehuoneiston wc-istuimen vesisäiliön ja seinän väliin, oliko sijoittamisella ja vesivahingolla syy-yhteys, mikä oli ollut korvattavan vahingon määrä - käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuHO katsoi, että liikehuoneiston vuokralainen oli menettelyllään aiheuttanut vahingon yhtiölle. HO katsoi kuten KO, että yhtiölle aiheutuneen vahingon määrä oli ollut alkuperäisessä kanteessa vaadittu 28.123,74 euroa. HO hyväksyi KO:n perustelut koskien vastaajan vaatimusta korjauskustannusten jakamisesta yhtiön osakkaiden kesken. Vaatimus oli näin ollen lakiin perustumattomana hylättävä. HO hyväksyi myös KO:n perustelut ja ratkaisun koskien vastaajan vaatimusta alentaa korvausvelvollisuutta alivakuutuksen perusteella. KO:n tuomiota ei ollut tältäkään osin syytä muuttaa. KO oli sovitellut vahingonkorvauksen määrää 18.749,16 euroon eli kahteen kolmasosaan aiheutuneesta vahingosta, mihin ratkaisuun yhtiö oli tyytynyt. HO katsoi, ettei asiassa ollut perustetta sovitella korvausvelvollisuutta enempää. KO:n tuomion lopputulosta ei siten ollut tältä osin syytä muuttaa. Asian näin päättyessä aihetta määrätä KO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta toisin ei ollut. HO harkitsi kohtuulliseksi, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluja myöntämänsä määrän 40 tuntia 190 euron tuntiveloituksella eli 7.600 euroa lisättynä arvonlisäveron määrällä 1.824 euroa sekä aiheutuneet todistelukustannukset 800 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.12.2020) - Uutiset
4.11.2020 9.00
Hovioikeus muutti laajennetun lähestymiskiellon perusmuotoiseksiVastoin käräjäoikeuden toteamaa asiassa ei ollut edellytyksiä määrätä lähestymiskieltoa laajennettuna. Perusmuotoiseen lähestymiskieltoon määrättykään ei saa tavata suojattavaa henkilöä tai seurata taikka tarkkailla tätä. Laajennettu lähestymiskielto voidaan määrätä, mikäli perusmuotoista lähestymiskieltoa ei pidetä riittävänä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi. Se, että A tietää B:n asuin- ja työpaikan, ei yksin ollut riittävä peruste laajennetun lähestymiskiellon määräämiselle. A oli lähestynyt B:tä viestien, sovellusten ja puheluiden kautta sekä yrittänyt saada yhteyttä B:hen tämän läheisten kautta. Yhteydenottoja oli ollut useampia ja ne olivat olleet sisällöltään epäasiallisia, mutta niitä ei kuitenkaan ollut huomattavaa määrää. A oli soittanut ainoastaan kerran B:n työpaikalle. Asiassa ei edes väitetty, että A olisi käynyt B:n kotona tai työpaikalla tai muulla tavalla yrittänyt tavata tätä. Perusmuotoinen lähestymiskielto oli asiassa esitetty näyttö huomioon ottaen riittävä rikoksen uhan ja muun häirinnän torjumiseksi. (Vailla lainvoimaa 4.11.2020) - Uutiset
15.2.2011 19.43
TEM:n tasa-arvosuunnitelma valmistui - sukupuoliseen häirintään puututaanTEM:n vuosille 2011–2012 laaditussa tasa-arvosuunnitelmassa on puututtu muun muassa ministeriössä esiintyneeseen sukupuoliseen häirintään. Ohjelman mukaan sukupuolista häirintää ei hyväksytä ja sitä ennaltaehkäistään. - Uutiset
30.5.2008 6.28
Eduskunnan tasa-arvosuunnitelma vahvistettuEduskunnan kansliatoimikunta on vahvistanut eduskunnan tasa-arvosuunnitelman vuosille 2008–2011. Tasa-arvoa edistetään eduskunnassa vuonna 2008 neljällä toimenpidekokonaisuudella, jotka liittyvät palkkaukseen, naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen asioiden valmistelussa ja tehtäviin sijoittumisessa sekä seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän poistamiseen ja ehkäisyyn. - Uutiset
14.2.2006 9.38
Mielenterveysongelmista johtuvat eläkkeet lisääntyvätMielenterveyden häiriöiden aiheuttama työkyvyttömyyden selvä kasvu johtuu terveydenhuollossa, työelämässä ja ihmisten käyttäytymisessä sekä asenteissa samansuuntaisesti vaikuttaneista muutoksista, arvioivat tutkimusprofessori Raimo Raitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi Kelasta. - Uutiset
1.2.2006 13.36
Kriminaalipotilaat tahdosta riippumattomaan hoitoon nykyistä lievemmin perusteinTyöryhmä ehdottaa, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että kriminaalipotilas voitaisiin määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon tiettyjen muidenkin vakavien mielenterveyden häiriöiden kuin mielisairauden perusteella. Kysymykseen tulisivat vaikeat, lähellä mielisairautta olevat persoonallisuushäiriöt, esimerkiksi epäluuloinen, eristäytyvä ja psykoosipiirteinen persoonallisuus. - Uutiset
2.4.2024 11.30
Hallinto-oikeus: Käräjänotaarille voitiin antaa varoitusAsiassa mainituilla perusteilla valittajan oli katsottava toimineen virkamieslain 14 §:n mukaisten virkavelvollisuuksien vastaisesti. Valittajalle oli siten voitu antaa kirjallinen varoitus päätöksestä ilmenevistä muista syistä kuin työtovereille esitettyjen asiattomien kysymysten, omien keskustelujen nauhoittamisen ja tuomarinkoulutuslautakunnalle annetussa selvityksessä esitettyjen väitteiden osalta, ja varoitus oli oikeassa suhteessa tekojen moitittavuuteen. Valittajan virkavelvollisuuksien vastaiseksi katsotuissa teoissa ja käyttäytymissä oli kyse pitkään jatkuneesta kokonaisuudesta, eikä asiassa ollut osoitettu, että työnantaja olisi hyväksynyt muiden virkamiesten toimia vastaavalla tavalla. Varoitus ei ollut näin ollen virkamiesten yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Varoitusta ei ollut myöskään katsottava annetun epäasiallisilla perusteilla pelkästään sen vuoksi, että aluehallintovirasto oli tarkastuskertomuksessaan katsonut käräjäoikeuden laiminlyöneen valittajan työhäirintää koskevan ilmoituksen käsittelyn työsuojelulain mukaisesti. Hallinto-oikeus hylkäsi siten valituksen. (Ei lainvoim. 2.4.2024) - Uutiset
30.1.2024 14.54
Hovioikeus: Vastaaja oli syyllistynyt tietoliikenteen häirintään jättämällä jakamatta osan posteista – vastapuolen vahingonkorvausvaatimus kuitenkin hylättiinA oli jättänyt jakamatta postilähetyksiä ja kirjeitä, jotka olivat jääneet kateisiin eli niitä ei ollut palautettu yhtiölle. A oli sekä oman että todistajan kertomuksen perusteella ollut kokenut jakaja, ja hänen oli tähänkin nähden tullut ymmärtää menettelynsä oikeudettomuus. A oli näin ollen menetellyt tahallisesti. Esitöissä lausuttuun nähden hovioikeus katsoi, että A:n menettely oli tunnusmerkistössä tarkoitettua postiliikenteen estämistä tai häiritsemistä ja täytti tietoliikenteen häirinnän tunnusmerkistön. (Vailla lainvoimaa 30.1.2024) - Uutiset
17.11.2022 10.30
Auton moottorin vaurioituminen oli johtunut autokorjaamon virheellisestä menettelystä ja työsuorituksesta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin sijaisautomaksua lukuun ottamattaVahingonkorvauksen määrä oli tässä tapauksessa arvioitava yhtiön esittämin tavoin vaihtomoottorin asentamisesta aiheutuvien kustannusten perusteella. Arviossa oli otettava huomioon, että A:n autoa oli käytetty työautona osin vaativissa olosuhteissa tietyömailla, mistä johtuen auton moottorin, jolla oli ajettu yli 100.000 kilometriä, oli katsottava olleen melko kulunut. Tätä johtopäätöstä tuki K:n tekstiviestistä ilmenevä ilmoitus TJ:lle, että auton huoltovälit olivat venähtäneet, ja se, että auton öljypohjassa oli ollut vuoto ja öljypohjaa oli oikaistu elokuussa 2019 Autoliikkeessä ja lisää vielä joulukuussa 2019 X Oy:llä. Vahingonkorvausta ei siten voitu perustaa täysin kunnostetun vaihtomoottorin asentamista koskevaan hinta-arvioon, koska tällainen korjaustyö olisi saattanuti A:n parempaan asemaan verrattuna tilanteeseen ennen vahinkotapahtumaa. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan Tmi A:lle vahingonkorvauksena 2.000 euroa viivästyskorkoineen 16.12.2020 lukien. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan Tmi A:n oikeudenkäyntikulut KO:sta 6.576,40 eurolla ja HO:sta 5.392,20 eurolla sekä A:n asianosaiskulut HO:sta 324,44 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.11.2022) - Uutiset
27.9.2022 11.15
Hovioikeuskin tuomitsi eduskunnan turvallisuusvalvojana työskennelleen virkamiehen virkavelvollisuuden rikkomisesta ja seksuaalisesta ahdistelusta sakkoihin ja korvauksiinVastaaja tuomittiin 80 ps rangaistukseen ja korvamaan asianomistajalle loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä 1.000 euroa ja tilapäisestä haitasta 4.000 euroa molemmat määrät korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.2.2019 lukien. (Vailla lainvoimaa 27.9.2022) - Uutiset
14.6.2022 8.30
Oikeusasiamies: HUSin yhteispäivystysten ruuhkautuminen kesällä 2021Helsingin Sanomissa 13.7.2021 haastatellun HUS Akuutin toimialajohtajan mukaan potilaat olivat joutuneet odottamaan päivystyksessä jopa vuorokausia. OA totesi, että HUSin yhteispäivystyksen toimipisteiden tiedotusvälineissä uutisoituja odotusaikoja oli pidettävä kohtuuttomina ja lainvastaisina. Jopa useiden vuorokausien pituiset odotusajat olivat vastoin sitä, mitä potilaslain 3 §:ssä säädetään laadultaan hyvästä terveyden- ja sairaanhoidosta ja hallintolain 7 §:ssä säädetään palveluperiaatteesta. OA saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsityksen menettelyn lainvastaisuudesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietoon. - Uutiset
2.11.2021 13.35
Hovioikeus: Työturvallisuusrikoksessa ei ollut perusteita jättää vastaajaa rangaistukseen tuomitsematta – 10 päiväsakkoaAsianomistajan käyttämä työskentelytapa oli selkeästi ollut pitkään jatkunut, toistuva ja käytännössä ainoa toimintatapa valokennojen puhdistamiseksi. Sen olisi täytynyt olla A:n tiedossa, mutta siitä huolimatta kyseiseen työmenetelmään liittyvää työturvallisuusriskiä ei ollut poistettu. A oli asemassaan työnantajan edustajana ollut vastuussa siitä, että kuljettimen hoitoon liittyvät vaarat tunnistetaan ja työntekijät opastetaan toimimaan turvallisesti kuljettimen häiriötilanteissa. Käräjäoikeus oli rangaistusta mitatessaan ottanut jo lieventävänä seikkana huomioon A:n laajan vastuuaseman, eikä hänelle tuomitun rangaistuksen enempään lieventämiseen ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 2.11.2021) - Uutiset
13.10.2021 15.30
Hovioikeus määräsi lapsen heti palautettavaksi UnkariinKoska lapsi (s. 2011) oli tuotu lapsen huoltolain 32 §:n tarkoittamalla tavalla luvattomasti Unkarista Suomeen eikä palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymiselle ollut saman lain 34 §:ssä tarkoitettua perustetta, lapsi oli sanotun lain 30 §:n nojalla määrättävä heti palautettavaksi Unkariin. (Vailla lainvoimaa 13.10.2021) - Uutiset
29.9.2021 10.23
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Testamentin tekijältä puuttui kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseenTuomiossa lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että TA:lta oli puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 9.10.2017 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettu sieluntoiminnan häiriö. Keskinäisen testamentin lisäys oli sen vuoksi pätemätön siltä osin kuin se koskee TA:n omistuksessa olevien X Oy:n osakkeiden osuuden testamenttaamista MA:lle. Hovioikeuden johtopäätös huomioon ottaen asiassa ei ollut tarvetta lausua taivuttelua koskevasta kanneperusteesta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2021) - Uutiset
31.8.2021 15.00
Suuren tavaramäärän säilyttäminen asunnossa ei ollut huoneiston asianmukaista hoitoa - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus purki vuokrasopimuksenAsiassa oli kysymys siitä, oliko kaupungin asunnot Oy:llä ollut edellytykset purkaa tai irtisanoa sen ja vuokralaisen välinen asuinhuoneistoa koskeva vuokrasopimus. Irtisanomisen edellytysten osalta oli lisäksi kysymys siitä, oliko vuokralaisen katsottava tehneen AHVL 56 §:n mukaisen irtisanomisen tehottomuutta koskevan vaatimuksen ja mikä merkitys tällä seikalla oli, jos katsottiin, ettei mainittua vaatimusta ollut tehty. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
14.7.2021 13.00
Viestintärauhan rikkomisesta, laittomasta uhkauksesta ja kunnianloukkauksesta 70 päiväsakkoa - syyte vainoamisesta hylättiinAsianomistaja A:n kertoman mukaan hän oli vastannut vastaajan internetissä julkaisemaan työpaikkailmoitukseen. A:n työtehtäväksi oli tullut ajanvarausten tekeminen vastaajan yrityksille. Nyt käsillä oleva tapahtumasarja oli saanut alkunsa pari viikkoa tämän jälkeen siitä, että vastaaja oli elokuun lopussa 2019 soittanut A:lle illalla haluten jutella ihan muista kuin työasioista. A oli ilmoittanut, ettei halua vapaa-ajallaan puhua vastaajan kanssa. Vastaajan nyt käsillä oleva viestittely ja soittelu oli alkanut tämän jälkeen. - Uutiset
31.5.2021 15.16
Hovioikeus jätti virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneen rippikoulupapin rangaistukseen tuomitsematta - syytteet seksuaalisesta ahdistelusta oli hylätty käräjäoikeudessaVastaajan oli todetuin tavoin selvitetty virkatehtävää hoitaessaan vastoin hänelle annettuja määräyksiä kosketelleen ilman lupaa kahta rippikoululeirille osallistunutta nuorta tarttumalla päästä, puremalla olkapäästä ja suutelemalla poskelle. Ottaen huomioon vastaajan syyksi luetun menettelyn laatu ja hänelle asiasta aiheutuneet ja aiheutuvat palkan menetykseen liittyvät muut seuraamukset HO katsoi, että tässä tapauksessa rangaistuksen tuomitseminen olisi ollut kohtuutonta. Tämän vuoksi vastaaja oli jätettävä asiassa rangaistukseen tuomitsematta. Syyttäjä ei ollut hakenut muutosta KO:n tuomioon seksuaalista ahdistelua koskevien syytekohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
31.3.2020 9.00
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Koronaviruksen vaikutuksista asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiinKoronaviruspandemian vaikutukset ovat merkittävät koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti liikehuoneistojen vuokrasopimusten kannalta vaikutukset voivat olla huomattavia. Helsingin Sanomien mukaan tätä kirjoittaessa noin 260 000 työntekijää on lomautusuhan alla. On selvää, että merkittävällä tulotason tippumisella tulee olemaan vaikutuksia myös tavallisten ihmisten toimeentuloon ja vuokranmaksukykyyn. Vaikutukset ovat sitä suuremmat mitä pidempään pandemia ja sen hillitsemiseksi toteutetut toimet kestävät. Miten tilanteeseen tulisi suhtautua asuinhuoneistojen vuokrasopimuksiin liittyen? - Uutiset
4.10.2019 11.00
Epämiellyttävä haju ei poistunut tukiasuntokäyttöön vuokratusta asunnosta edes otsonoinnilla - hovioikeus alensi kaupungin yksityiselle vuokranantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 25 579,81 eurosta 10 469,72 euroksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kaupungin jälleenvuokraamalle asunnolle aiheutunut jälleenvuokralaisen menettelystä sellaista vahinkoa, josta kaupunki oli myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin vastuussa vai oliko kysymys asunnon tavanomaisesta kulumisesta, josta kaupunki vuokralaisena ei ollut korvausvastuussa. Mikäli kaupungin katsottiin olevan korvausvastuussa asunnolle aiheutetuista vahingoista myös myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin, HO:ssa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. Kaupunki velvoitettiin maksamaan KO:n tuomitsemien määrien sijasta vuokranantajalle vahingonkorvaukseksi menetetyistä vuokrasaatavista 1 834,12 euroa, menetetyistä vesimaksuista 54 euroa, siivouskustannuksista 400 euroa, asbestitutkimuksesta 669,60 euroa, asiantuntijalausunnosta 212 euroa, vuokranantajan omasta työstä 300 euroa sekä asunnon korjauskustannuksista 7 000 euroa, yhteensä 10 469,72 euroa viivästyskorkoineen 3.8.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
12.9.2018 10.59
Selvitys: Työlakien velvoitteiden tunnistamisessa ja toimeenpanossa puutteita elokuva- ja teatterialoillaSelvitys häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta elokuva- ja teatterialoilla luovutettiin kulttuuriministeri Sampo Terholle 12. syyskuuta. Selvityksen mukaan eri työlakien velvoitteiden tunnistamisessa on jonkin verran puutteita, samoin on epäselvyyttä vastuu- ja valtasuhteista. Ennaltaehkäiseviin toimiin ei aina ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Selvityksen mukaan myös lainsäädännössä on jonkin verran tarkistamisen ja täsmentämisen varaa. Selvityksessä tuodaan lisäksi esiin alojen toimintakulttuuriin ja -rakenteeseen liittyviä epäkohtia. - Uutiset
15.5.2018 9.39
Työtuomioistuimen tuomio vartijoille maksettavasta palkastaTuomiossa katsottiin, että vartijoina työskennelleille henkilöille oli tullut vartiointialan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan määräyksen perusteella maksaa korkeamman palkkaryhmän mukaista palkkaa heidän työskennellessään sosiaali- ja terveysasemilla sijainneissa asiakaskohteissa. - Uutiset
6.4.2018 15.00
Hallinto-oikeuden päätös opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta järjestyssääntörikkomuksen takiaHAO totesi, että edellytykset määräaikaiselle erottamiselle olivat täyttyneet. Tunneilla häiritsemisen lisäksi B:n oli ainakin kahteen otteeseen osoitettu käyttäytyneen opettajia kohtaan tavalla, jota voitiin pitää törkeänä ja uhkaavana. Tekojen laatu huomioon ottaen laissa erottamisen kestoksi säädetty maksimiaika (1 v.) oli kuitenkin kohtuuton seuraus, mistä syystä HAO lyhensi erottamisen keston kohtuullisena pitämäänsä kuuteen kuukauteen. (Ei lainvoim. 6.4.2018) - Uutiset
7.3.2018 11.28
#metoo: Hallinto-oikeuden päätös kirjallisen varoituksen antamisesta suurlähettiläälleUM oli antanut ulkoasiainneuvokselle kirjallisen varoituksen, koska ulkoasiainneuvos ei ollut käyttäytynyt suurlähettilään arvon, ulkoasiainneuvoksen ja edustuston päällikön virka-aseman ja tehtävien edellyttämällä tavalla, vaan hän oli toiminut vastoin virkavelvollisuuksiaan toimiessaan Suomen Tukholman suurlähetystön päällikkönä vuosina 2014–2016. HAO hylkäsi UM:n vaatimuksen määrätä asiakirjoja salassapidettäviksi. Myös suullisen käsittelyn toimittamista koskeva UM:n pyyntö hylättiin. Ulkoasiainneuvoksen valitus hylättiin. UM:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Ei lainvoim. 7.3.2018) - Uutiset
8.2.2017 11.13
Toimitusjohtajalle 14 520 euron sakot ja tuhansien eurojen vahingonkorvausvelvollisuus työntekijän epäasiallisesta kohtelustaEpäasiallinen kohtelu ilmeni ainakin huutamisena, nimittelynä, syrjimisenä, perusteettomana moittimisena ja nyrkin puimisena. Vuosia jatkuneen epäasiallinen menettelyn seurauksena työntekijä oli sairastunut vaikeaan masennukseen. Toimitusjohtaja tuomittiin 60 päiväsakkoon. Yhtiö tuomittiin 25 000 euron yhteisösakkoon. Lisäksi toimitusjohtaja ja yhtiö velvoitettiin maksamaan työntekijälle mm. 5 000 euroa tilapäisestä haitasta, 25 178,41 euroa ansionmenetyksestä, ja oikeudenkäyntikuluja 7 161 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.2.2107) - Uutiset
12.9.2014 15.50
Työtapaturma kuivauskoneen käyttäjälle ei johtanut tuomioonLänsi-Uudenmaan KO hylkäsi rakennustuotteita valmistavaa teollisuusyritystä ja sen tuotantopäällikköä ja tuotantojohtajaa vastaan nostetut syytteet työturvallisuusrikoksesta. Myös vaatimus yhteisösakosta hylättiin.Tapauksessa trukkilava oli jäänyt kuivauskoneen liukuhihnalle jumiin, ja kuivauslinjan työntekijä oli menneyt selvittämään häiriötilannetta. Työntekijä oli jäänyt kuljettimen ja lavan väliin puristuksiin ja loukkaantunut. - Uutiset
28.3.2013 10.00
Työstressi ja kuormitus haltuun - Keskeistä lainsäädäntöä ja lisätietoa työpaikkojen tueksiTyöturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki ovat työperäisen stressin ja haitallisen työkuormituksen kannalta työpaikan toimintaa määrittelevät keskeiset säädökset. Ne ohjaavat työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön toimintaa. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistyötä työsuojelutoiminnassa ohjaa laki työsuojelun valvonnasta ja työsuojeluyhteistoiminnasta. - Uutiset
17.4.2012 11.18
Etelä-Suomen työsuojeluviranomaisille tuli yli 500 yhteydenottoa työhyvinvointia haittaavista epäkohdistaVuonna 2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle tuli yli 500 yhteydenottoa työhyvinvointia haittaavista epäkohdista, kuten häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, työsyrjinnästä tai muusta haitallisesta psykososiaalisesta kuormituksesta. - Uutiset
13.8.2010 11.39
Tutkimus: Organisaatiomuutokset haastavat työhyvinvointia rikosseuraamusalallaMuutokset työn organisoinnissa ovat tyypillinen huolenaihe rikosseuraamusalalla työskenteleville. Työn henkinen rasittavuus on lisääntynyt erityisesti vankiloissa, mutta myös yhdyskuntaseuraamustyössä ja rikosseuraamusalan keskushallinnossa. - Uutiset
23.2.2007 17.30
Työhyvinvoinnin ongelmat johtavat yhteydenottoihin Uudenmaan työsuojelupiirissäVuonna 2006 Uudenmaan työsuojelupiiriin tuli 508 asiakasaloitetta, jotka koskivat joko häirintää
tai epäasiallista kohtelua, työsyrjintää, haitallista psykososiaalista kuormittumista tai väkivallan uhkaa. Työsuojeluun otetaan yhteyttä nyt enemmän henkisistä vaikeuksista johtuvista ongelmista fyysisten sijaan. - Uutiset
15.12.2006 13.05
Tutkimus: Parisuhdeväkivalta vähentynyt, työpaikkaväkivalta lisääntynytVuosina 1997 ja 2005 tehdyt väestökyselyt osoittavat, että naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Väkivallan rakenteessa on tapahtunut pieni muutos niin, että uhkailu ja väkivalta nykyisessä parisuhteessa on hieman vähäisempää kuin 1990-luvun lopulla kun taas väkivalta muiden miesten kuin nykyisen puolison taholta on hieman lisääntynyt. - Uutiset
1.12.2023 8.30
Evätäänkö elinsiirtoja sosiaalisten syiden, kuten esimerkiksi asunnottomuuden perusteella - apulaisoikeusasiamies otti kantaaAOA saattoi asiassa (kohdassa 3.2) esittämänsä käsityksen siitä, millä tavoin sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä olisi mahdollista parantaa, HUS-yhtymän, Helsingin kaupungin, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, Pirkanmaan hyvinvointialueen sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tietoon. Kuntien järjestämisvastuulla ollut sosiaali- ja terveydenhuolto on siirtynyt vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueiden vastuulle. - Uutiset
12.12.2022 14.00
AOA: Kaupunki menetteli lainvastaisesti kehitysvammaisen lapsen hoidon järjestämisessäKantelija arvosteli A:n sairaanhoitopiirin menettelyä lapsensa hoidon järjestämisessä. Kantelija oli hakenut lapselleen useaan kertaan apua lastenneurologiselta poliklinikalta, päivystyksestä ja nuorisopsykiatrialta, saamatta kuitenkaan apua. Kantelijan lapsella on vaikea kehitysvamma, vaikeahoitoinen epilepsia ja autismi. - Uutiset
12.12.2022 10.04
Perheen palvelujen järjestäminen kriisiytyneessä tilanteessa - AOA:lta hyvitysesitysAOA antoi A:n kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluille (sosiaalitoimi sekä vammaispalvelut) huomautuksen vastaisuuden varalle erityisesti asiassa (kohdassa 3.5) selostetusta lainvastaisesta laiminlyönnistä perheen vammaisille lapsille myönnettyjen palvelupäätösten toimeenpanossa ja palvelun toteutumisen valvonnassa. Lisäksi AOA kiinnitti A:n kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen huomiota asiassa (kohdassa 3.6) lastensuojelun asiakassuunnitelman laatimisesta ja lapsen tapaamisesta sanottuun ja kohdassa 3.7 monialaisesta yhteistyöstä ja palvelujen suunnittelusta sanottuun. AOA piti kohdassa 3.5 kuvattuja laiminlyöntejä vakavina ja perheen oikeuksiin ja oikeusturvan toteutumiseen syvästi kajoavina. AOA päätyi esittämään asiassa hyvityksen maksamista perheelle. - Uutiset
16.11.2022 15.29
Lähestymiskielto yritykseen toimii Ruotsissa − Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät: Tämä tarvitaan myös SuomeenSuomessa yritysten tulisi voida hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriötä aiheuttaville ihmisille, esittävät Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät. Ruotsissa kaupan yrityslähestymiskielto on ollut voimassa runsaan vuoden, ja jo alkukokemukset siitä ovat myönteisiä. Häiriökäyttäytyminen on ongelma erityisesti palvelualoilla. Asiakkaat, työntekijät ja yritykset tarvitsevat turvallisen asiointi- ja työympäristön, järjestöt vetoavat. - Uutiset
19.7.2022 14.00
Oikeusasiamies: Virkamiehen kirjoituksen poistamisella OM-intranetin keskustelupalstalta ei loukattu sananvapauttaKantelija pyysi tutkimaan Rikosseuraamuslaitoksen Keskushallintoyksikön menettelyä asiassa, jossa oli kyse kantelijan kirjoituksen (kohta 2.1) poistamisesta OM-intranetin keskustelupalstalta palstan sääntöjen perusteella. Kantelijan mielestä Rikosseuraamuslaitos ja sen moderointiryhmä käyttävät asemaansa väärin ja rajoittavat työntekijöidensä sananvapautta sensuroimalla etenkin Rikosseuraamuslaitoksen johtoa arvostelevia tekstejä. OA piti kantelijan kirjoituksen poistamista välttämättömyyden ja oikeasuhtaisuuden näkökulmasta jossain määrin kritiikille alttiina toimenpiteenä. OA ei kuitenkaan katsonut moderointiryhmän menettelyllään loukanneen kantelijan sananvapautta. OA otti asian arvioinnissa huomioon sen, ettei kantelijalle ollut aiheutunut asiasta muunlaista seuraamusta. OA saattoi asiassa (kohdassa 3.4) esittämänsä käsitykset Rikosseuraamuslaitoksen moderointiryhmän tietoon. - Uutiset
16.6.2022 12.15
Työolobarometri 2021 loppuraportti: hyvinvointia tukeva toiminta yleistä työpaikoilla, havainnot työpaikkakiusaamisesta pysyneet tasaisinaMaaliskuussa 2022 julkaistiin Työolobarometrin ennakkotiedot palkansaajien työelämän laadusta syksyllä 2021. Täydentävä loppuraportti tarjoaa tietoa muun muassa työsuorituksen arvioinnista ja palkkauksen kannattavuudesta, kiusaamisesta, häirinnästä ja syrjinnästä työpaikoilla, työhyvinvoinnin tukemisesta sekä ammatillisesta järjestäytymisestä. - Uutiset
19.1.2022 10.00
Sitomotyöntekijän sormi jouduttiin osittain amputoimaan käden juututtua kiinni vuonna 1958 käyttöön otetun laminaattikoneen nieluun - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus tuomitsi työnjohtajan ja toimitusjohtajan työturvallisuusrikoksesta 25 ps rangaistuksiinAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olisiko laminointikoneessa pitänyt olla vaara-alueelle pääsyn estävä suojalaite tai muu tekninen ratkaisu, sekä siitä, olisiko vastaajien tullut havaita mahdolliset puutteet ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Yhteenvedonomaisesti HO katsoi, että pääsy koneen vaara-alueelle olisi ollut mahdollista estää ilman kohtuutonta haittaa koneen toiminnalle. Kysymys ei ollut myöskään vain pienen vahinkoriskin ehkäisystä. Siten laminointikone olisi tullut varustaa suojuksella tai muulla vastaavalla teknisellä ratkaisulla, joka olisi estänyt pääsyn koneen vaara-alueelle. Näin ollen laminointikone oli ollut suojaukseltaan työsuojelumääräysten vastainen. HO katsoi, että konekohtainen riskien arviointityö ei ollut ollut riittävän kattavaa ja järjestelmällistä. Työnjohtajan ja toimitusjohtajan ei voitu asiassa esitetyn selvityksen perusteella katsoa laiminlyöneen työkoneen asianmukaista suojausta sekä vaarojen selvittämistä ja arviointia tahallaan. Kysymys oli siten huolimattomuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.1.2022) - Uutiset
12.11.2021 10.30
Hovioikeus hylkäsi vuokranantajan korvausvaatimuksen koirien virtsaamisesta aiheutuneista vahingoista, kun vuokranantaja virtsaamisvahingoista huolimatta olisi huoneiston remontin yhteydessä vaihdattanut huoneiston parketinHO oli katsonut voitavan pitää varsin todennäköisenä, että vuokranantaja virtsaamisvahingoista huolimatta olisi huoneiston remontin yhteydessä vaihdattanut huoneiston parketin. Tällä perusteella vuokralaisten vastuun voitiin katsoa käsittävän ainoastaan otsonoinnista, mikrobipesusta ja pohjan hierrosta aiheutuneet työt eli yhteensä 1.876,76 euroa. Vuokranantajan myöntämisen perusteella vuokralaisten vastuuta pienentävänä voitiin ottaa heidän vapaaehtoisesti suorittamansa 2.244,84 euroa. Näin ollen vuokralaiset olivat jo suorittaneet vuokranantajalle sen määrän, josta heidän voitiin katsoa olevan vastuussa. KO:n tuomio kumottiin. Vuokranantajan kanne (vaatimus 10.090,45 euroa) hylättiin. Vuokralaiset vapautettiin suorittamasta KO:n tuomitsemaa 7.042,44 euron vahingonkorvausta ja 14.097,98 euron oikeudenkäyntikuluja. Vuokranantaja velvoitettiin suorittamaan vuokralaisille oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 5.232,17 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.11.2021) - Uutiset
12.7.2021 11.30
Hallinto-oikeus: Työnantajalla oli asiallinen ja painava syy irtisanoa peruskoulun teknisen käsityön opettajan virkasuhde kuuden kuukauden irtisanomisajoin23.12.2019 irtisanottu valittaja oli saanut kolme kirjallista varoitusta: 12.2.2019 virkatehtävien laiminlyöntien ja rikkomusten sekä epäasiallisen käyttäytymisen vuoksi; 13.5.2019 esimiehen antamien työnjohdollisten ohjeiden noudattamatta jättämisestä ja siitä, ettei hän ollut käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla; ja 19.6.2019 siitä, ettei hän ollut käyttäytynyt asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla. (Ei lainvoim. 12.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 10.00
Hovioikeus tuomitsi usean naisen kimppuun ulkona käyneen ulkomaalaistaustaisen miehen kuudesta seksuaalirikoksesta 3 vuoden vankeusrangaistukseenAsiassa oli otettava RL 7 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetuksi yhteisen rangaistuksen mittaamisen lähtökohdaksi vastaajan (s. 31.12.1999) syyksi kohdassa 1 luettu raiskaus, josta vastaajalle olisi yksittäisenä tekona tuomittava noin 1 v 10 kk vankeusrangaistus. Kyseinen teko osoitti vakavaa piittaamattomuutta toisen seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, kun otettiin huomioon, että vastaaja oli käynyt ulkona aamuyöllä hänelle entuudestaan tuntemattoman asianomistajan kimppuun, kaatanut tämän maahan ja ollut asianomistajan kanssa väkivalloin sukupuoliyhteydessä työntämällä sormensa tämän emättimeen. Vastaajan syyksi oli kohdissa 3–6 luettu neljä raiskauksen yritystä. Teoille oli yhteistä se, että vastaaja oli väkivaltaa käyttäen käynyt asianomistajien kimppuun, estänyt heidän liikkumisensa, pyrkinyt työntämään kätensä heidän vaatteidensa alle ja kosketellut heitä sukuelinten alueelta. Vastaajan syyksi kohdassa 7 luetulla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidolla ei ollut juurikaan merkitystä yhteistä rangaistusta määrättäessä. (Vailla lainvoimaa 9.7.2021) - Uutiset
9.12.2020 11.40
Apulaisoikeusasiamies: Työtehtävien hoitaminen omalla puhelimellaApulaisoikeusasiamies totesi, että työntekijän ei lähtökohtaisesti tarvitse käyttää omia työvälineitä, vaan työnantajan tulee antaa työntekijälle työn suorittamiseen tarkoituksenmukaiset ja riittävät välineet. Ratkaisussa viitattiin Edilexin 28.7.2020 julkaisemaan uutiseen, jossa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kirjoittaa aiheesta otsikolla ”Työtehtävien hoitaminen puhelimella ja erityisesti WhatsApp”. - Uutiset
26.3.2020 8.30
Ulkomailta: Ruotsi - Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden vuoden 2020 ensimmäisissä ratkaisuissa oli kysymys muun muassa metsästys- ja kalastusoikeuksista, yritysvakuutussopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tuomionpurusta, asianomistajan oikeudesta avustajaan ylemmässä oikeusasteessa, ennakkoratkaisun sitovuudesta, teon tahallisuudesta, syy-yhteyden uudelleenarvioimisesta, eduvalvonnassa olevan oikeudesta valtuuttaa edustaja valittamaan edunvalvontapäätöksestä, menetetyn määräajan palauttamisesta, valitusoikeudesta rakennuslupaa koskevassa asiassa, vainoamisrikoksen rangaistuksen mittaamisesta ja rangaistuslajista, palkkaturvasta yrityssaneerauksen yhteydessä, yksityiselämää loukaavasta tiedon levittämisestä, lahjusrikoksista, oikeudenkäyntikuluista, korvauksesta tekijänoikeuden alaisten kuvien ja videoleikkeiden käytöstä ajankohtaisohjelmissa, siirtymäsäännöksistä sekä velkojan oikeudesta kohdistaa vaatimus kolmanteen, jolle saatava oli virheellisesti maksettu. - Uutiset
2.3.2020 11.30
Seppo Koskinen: Työilmapiirin selvittäminen ja työsuhdeturvaTyöyhteisöongelmat ovat jokapäiväisiä työpaikoilla. Työpaikoille on myös kehitetty ja syntynyt erilaisia tapoja selvittää työilmapiiriä ennen kuin työnantaja ryhtyy asiassa toimenpiteisiin. Usein työnantajat ymmärtävät, että asian selvittäminen ennen toimenpiteitä on tärkeää ja näin turvataan työntekijän oikeusturvaa. Myös liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdyistä selvityksistä on työntekijän työsuhdeturvaa loukaten oikeuskäytännöstä ilmenevin tavoin ilmaantunut. Työnantajat harvoin ajattelevat, mitä juridisia ongelmia ja haasteita erilaisiin selvittämistapoihin sisältyy. Laajastikin käytössä oleva selvitystapa voi olla työoikeudellisesti arvioiden merkityksetön. - Uutiset
7.1.2020 11.45
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Airbnb oikeudellisena ilmiönäAirbnb on globaalisti suosittu ja kasvava ilmiö. Palvelussa on yli 7 miljoonaa kohdetta yli 100 000 eri kaupungissa. Useissa Euroopan suurkaupungeissa Airbnb:tä kohtaan on asetettu erilaisia rajoituksia, sääntöjä tai kieltoja. Suomessakin palvelun yleistyessä julkisuudessa on keskusteltu verrattain runsaasti palvelun tuomista haasteista ja esitetty toiminnan merkittävää rajoittamista. Nähdäkseni tarve olisi kuitenkin ennen kaikkea yhteisille pelisäännöille – ei ylimääräiselle sääntelylle tai kielloille, jotka eivät todennäköisesti edes toimisi. - Uutiset
29.11.2019 10.49
KKO: Kun vastaajan katsottiin rikkoneen sotilaallista järjestystä koskevia määräyksiä, hänet tuomittiin seksuaalisen ahdistelun ohella palvelusrikoksesta yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseenPuolustusvoimien laitoksen osastopäällikkö ja kommodori A:ta syytettiin puolustusvoimien tiloissa tapahtuneesta siviilihenkilöön kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta ja palvelusrikoksesta. Syytteen mukaan A oli suutelemalla ja eri tavoin koskettelemalla tehnyt asianomistajalle seksuaalisen teon, joka oli ollut omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Palvelusrikossyytteen mukaan A oli näin toimiessaan rikkonut palvelukseen kuuluvan velvollisuutensa ja sotilaallista järjestystä koskevia yleisellä palvelusohjesäännöllä annettuja määräyksiä.
Korkein oikeus katsoi, että hovioikeudella oli toimivalta käsitellä ensimmäisenä oikeusasteena seksuaalista ahdistelua koskeva syyte yhdessä palvelusrikosta koskevan sotilasoikeudenkäyntiasian kanssa. (Ään.)
Lisäksi Korkein oikeus katsoi, että A:n menettelyllä, jolla hän oli syyllistynyt seksuaaliseen ahdisteluun, oli riittävä yhteys hänen palvelukseensa. Kun A:n katsottiin rikkoneen sotilaallista järjestystä koskevia määräyksiä, A tuomittiin seksuaalisen ahdistelun ohella palvelusrikoksesta yhteiseen 80 päiväsakon sakkorangaistukseen. (Ään.) - Uutiset
28.6.2019 10.00
Ensimmäinen väkivallan ja häirinnän torjumisesta tehty yleissopimus hyväksyttyYleissopimus ja suositus hyväksyttiin YK:n alaisen kansainvälisen työjärjestö ILOn työkonferenssissa 21. kesäkuuta 2019. - Uutiset
1.2.2019 8.26
EK:n Mika Susi: Yritysuhritutkimuksen tuloksista selkeä johtopäätös − yrityslähestymiskiellolle on tarvettaToinen kansallinen yritysuhritutkimus on julkistettu. Tutkimuksen kohteena olivat vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravintola-alat. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. - Uutiset
4.7.2018 12.30
Hovioikeuden tuomio työntekijän epäasiallisesta kohtelusta: Varoituksen antaminen ja työsuhteen purkaminen olivat olleet osa toimitusjohtajan syyksi luettua työturvallisuusrikosta eikä syyteoikeus ollut vanhentunutHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen, että varoituksen antaminen ja työsuhteen purkaminen olivat olleet osa vastaajan syyksi luettua työturvallisuusrikosta eikä syyteoikeus ollut vanhentunut. Vastaaja oli syyllistynyt siihen työturvallisuusrikokseen, jonka KO oli lukenut hänen syykseen. Kun HO ei muuttanut KO:n ratkaisua työturvallisuusrikoksen syyksi lukemisen osalta, ei vastaajaa tullut tuomita työturvallisuusrikoksen lisäksi työsyrjinnästä, vaan syyte työsyrjinnästä oli hylättävä. HO harkitsi oikeudenmukaiseksi seuraamukseksi vastaajan viaksi jäävästä työturvallisuusrikoksesta 50 päiväsakkoa. Ottaen huomioon vastaajan menettelyn pitkäaikaisuus HO päätyi KO:n tavoin siihen, että työntekijän henkilökohtaisen henkisen koskemattomuuden loukkausta oli pidettävä siinä määrin vakavana, että peruste kärsimyksestä maksettavalle korvaukselle täyttyi. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle tilapäisestä haitasta 3.000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 3.500 euroa viivästyskoroineen rikoksen tekopäivästä 24.1.2014 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.7.2018) - Uutiset
12.3.2018 10.45
Haaste-lehden 1/2018 teemana työ kriminaalipolitiikan näkökulmastaVerkkoversioon poimituissa jutuissa käsitellään mm. työttömyyden ja rikollisuuden yhteyttä, rikostaustaisten työllistymistä, työturvallisuusrikosten rangaistuksia sekä arvioidaan lainsäädännön mahdollisuuksia puuttua seksuaaliseen häirintään. Rikoksentorjunta-palstan aiheena on petosrikokset ja Kriminologia-palstalla esitellään uusi suomalainen kriminologian oppikirja. - Uutiset
30.10.2017 15.00
KHO: Henkikirjoittajalle voitiin antaa varoitus ja pidättää virantoimituksesta - väitettiin läimäyttäneen toimistosihteeriä takapuolelle asiakaspalvelutilassa, häirinneen toista toimistosihteeriä tekstiviestein sekä selvittäneen entisen puolisonsa ja tämän kanssa asuneen henkilön henkilötietojaMaistraatti oli voinut 16.10.2014 antaa henkikirjoittajalle varoituksen, koska saadun selvityksen mukaan valittaja oli läimäyttänyt toimistosihteeri A:ta maistraatin asiakaspalvelutilassa asiakkaan läsnä ollessa. Valittaja oli myös tekstiviestein toimistosihteeri B:n kiellosta huolimatta häirinnyt B:tä siten, että B oli kokenut tilanteen ahdistavaksi ja kieltäytynyt palaamasta hoitamaan varsinaista virkaansa maistraatin todistajapalveluyksikköön. Valittajan toimintaa oli pidettävä virkamiehelle sopimattomana toisen virkamiehen epäasiallisena ja häiritsevänä kohteluna, mistä oli aiheutunut haittaa myös maistraatin toiminnalle. Itä-Suomen AVI:n maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö oli 15.5.2014 tehnyt myös tutkintapyynnön Helsingin poliisilaitokselle sen selvittämiseksi, oliko V syyllistynyt rikokseen selvittäessään entisen puolisonsa ja tämän kanssa asuneen henkilön henkilötietoja. Asiakirjoista ilmeni, että asiassa oli toimitettu esitutkinta ja asia oli ollut siirtymässä syyteharkintaan. Maistraatti oli voinut myös 16.10.2014 päättää pidättää henkikirjoittajan virantoimituksesta 20.10.2014 lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen asti, kunnes tutkintapyynnön johdosta tehtävä tutkinta ja mahdolliset oikeudelliset toimet oli lainvoimaisesti ratkaistu. HAO:n päätöksiä ei muutettu. - Uutiset
1.6.2016 15.42
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut oikeutta irtisanoa toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä ja työtehtävästä kieltäytymisestä varoitettua työntekijääKoska työntekijän ei näytetty ainakaan enää varoituksen jälkeen käyttäytyneen epäasiallisesti, väitettyyn epäasialliseen käytökseen ei voitu vedota irtisanomisperusteena. Työntekijän ei myöskään näytetty kieltäytyneen työtehtävästä siten, että työnantajalla olisi ollut asiallinen peruste antaa siitä varoitus. Koska asiassa ei esitetty muutakaan sellaista, jonka perusteella työnantajalla olisi ollut oikeus irtisanomiseen, työnantaja velvoitettiin suorittamaan irtisanotulle työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. - Uutiset
15.4.2015 16.03
Hovioikeus hylkäsi vuokralaisten vaatimukset remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, muuttokustannuksista, uuden asunnon hankinnasta aiheutuneista kuluista ja kolmen kuukauden hyvitysvuokrastaHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla alun perin työsuhdeasunnossa ja sittemmin vuokralaisina asuneiden kantajien 18 470 euron vaatimus remontin tuottamasta asunnon arvonnoususta, yli 600 euron vaatimus muuttokustannuksista ja 4 590 euron hyvitysvaatimus huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta, oli hylätty. Kysymys ei olisi ollut myöskään perusteettomasta edusta. (Vailla lainvoimaa 15.4.2015) - Uutiset
12.3.2015 11.40
Prof. Seppo Koskinen: Sukupuoleen perustuva syrjintäkielto laajeni vuoden alussaSukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellot laajennettiin tämän vuoden alusta voimaan tulleella tasa-arvolain uudistuksella koskemaan myös sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. Lakia täydennettiin myös velvoitteella ennaltaehkäistä sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. - Uutiset
28.11.2013 11.56
Prof. Seppo Koskinen: Esimiestäkin voidaan kiusataAlaisten suhtautuminen ja kokeminen voi purkaantua esimieheen kohdistuvana häirintä ja muuna epäasiallisena käytöksenä. Esimiehelle ei esimerkiksi kerrota asioita tai vastustetaan kaikkea mitä esimies ehdottaa, kiusattu johtaja voidaan jättää kutsumatta sosiaalisiin tapahtumiin, pyydetyt työ tehdään vitkutellen eikä normaaleja esimiehen ohjeita ja toiminnan periaatteita hyväksytä vaan toimitaan omavaltaisesti. Yleisiä tilanteita esimiestyössä? Työoikeuden professori Seppo Koskinen on arvioinut Edilexissä erilaisia kiusaamistilanteita hovioikeuskäytännön valossa. - Uutiset
9.8.2013 10.35
MTV3: Helsingin hovioikeudessa epäasiallista kielenkäyttöä ja seksuaalista häirintääHelsingin hovioikeudessa touko-kesäkuussa tehty selvitys paljastaa epäasiallista kielenkäyttöä ja seksuaalista häirintää tuomioistuimessa. Selvityksen teksti on erittäin yllättävää, jopa hätkähdyttävää kaikessa karuudessaan, MTV3 kertoi. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tuomitsee käytetyt halventavat nimitykset. Tuomariliiton puheenjohtaja Aki Rasilaisen mielestä tapaus syö luottamusta oikeuslaitokseen. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet seuraa tilannetta. Oikeusasiamies on saanut kantelun asiaan liittyen. - Uutiset
10.9.2012 8.15
Melu nakertaa edelleen avotoimistotyöläisen tyytyväisyyttäTuoreen tutkimuksen mukaan melu ja työrauhan puute ovat voimakkaimmin yhteydessä siihen, miten tyytyväisiä avotoimiston työntekijät ovat työympäristöönsä. Tyytyväisyys työympäristöön vaikuttaa työhyvinvointiin ja sitä kautta yrityksen tulokseen. - Uutiset
11.6.2012 16.33
Työrauha halutaan palauttaa kouluihinOppilaiden ja opettajien turvallisuus ja koulurauha ovat heikentyneet niin paljon, että opettajien on saatava uusia keinoja puuttua oppilaiden käyttäytymiseen. - Uutiset
5.10.2009 11.42
Esimiehen velvollisuuksista ja oikeuksista työyhteisön ongelmatilanteissa hovioikeuskäytännön valossaTyönantajan ja esimiehen on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työpaikalla. Tässä tarkoituksessa on muun muassa suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet sekä jatkuvasti ja järjestelmällisesti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa, työtapojen turvallisuutta sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Tarkkailuvelvoite ulottuu työntekijän fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen ja terveyteen sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen, kirjoittaa työoikeuden professori Seppo Koskinen. - Uutiset
5.9.2005 13.27
KHO:n päätös kunnanvaltuutetun häiritsevän käytöksen seuraamuksistaKHO:2005:58Kunnallisasia - Valtuuston työjärjestys - Puheoikeuden rajoittaminen - Luottamustoimesta pidättäminen - Uutiset
4.4.2024 13.43
Selvitys: useita keinoja parantaa ilotuliteturvallisuutta ja vähentää ilotulitteista aiheutuvia haittoja – kuluttajilta ei kuitenkaan kiellettäisi tavallisimpien ilotulitteiden käyttöä Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt keinoja, joilla parannettaisiin ilotuliteturvallisuutta ja vähennettäisiin ilotulitteista aiheutuvia tulipaloja, melua ja häiriöitä. Selvityksessä ei esitetä kuluttajille luovutettavien ilotulitteiden rajoituksia. Selvitys tehtiin eduskunnalle, joka edellytti sitä lausumassaan hylätessään vuonna 2022 kansalaisaloitteen ”Rajat räiskeelle”. - Uutiset
20.6.2022 16.00
Selvitys antaa suosituksia vihapuheen ja häirinnän torjumiseksiJotta vähemmistöryhmien kokemaan häirintää ja vihapuhetta voidaan torjua ja ehkäistä tehokkaammin, tarvitaan lisää viestintää, tietoutta ja tukipalveluita. Tämä käy ilmi tuoreesta oikeusministeriön teettämästä selvityksestä. Se on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle selvitykselle. - Uutiset
22.6.2021 10.45
Apulaisoikeusasiamies: Business Finlandin selvitys valtiontuen myöntämisen edellytyksistä oli lainvastainenSOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry (jäljempänä SOSTE) pyysi valtioneuvoston oikeuskansleria selvittämään, onko Business Finland menetellyt oikein sulkiessaan kategorisesti kaikki yhdistykset ja säätiöt, mukaan lukien taloudellista toimintaa harjoittavat, ”koronatukien” ulkopuolelle. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti siirsi asian oikeusasiamiehen käsiteltäväksi 29.5.2020. Asiassa oli kysymys Innovaatiorahoituskeskus Business Finland Oy:n myöntämien häiriörahoitustukien myöntämiselle asetettujen tuen saajatahoja koskeneen edellytyksen lainmukaisuudesta hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden ja valtiontukia koskevan sääntelyn kannalta. - Uutiset
9.2.2021 10.21
Isänsä vuokraamassa asunnossa asunut poika tuomittiin vahingonteosta sakkoihin ja vahingonkorvauksiin - syyte varkaudesta hylättiinTeon rikosoikeudellista moitittavuutta lisäsi se, että tekoaika oli ollut pitkä sekä se, että vahingonteko oli ollut laajaa ja kohdistunut asunnossa eri kohteisiin. Vastaaja tuomittiin vahingonteosta 75 ps rangaistukseen. Siitä, että juuri vastaaja olisi syyllistynyt tavaroiden anastamiseen, jäi varteenotettava epäilys. Syyte varkaudesta hylättiin. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan vakuutusyhtiölle korvauksena sen maksamista vakuutuskorvauksista yhteensä 2.000 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi vastaaja velvoitettiin korvaamaan vuokranantajalle vahingonkorvauksena kolmen kuukauden vuokran 1.320 euroa ja asunto-osakeyhtiölle vahingonkorvauksena 3.795 euroa. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 9.2.2021) - Uutiset
15.10.2020 11.25
Hovioikeus velvoitti vuokralaisen suorittamaan maksamattomien vuokrien lisäksi yli 5 600 euroa korvausta huoneiston vahingoistaHO korotti vuokralaisen vuokranantajalle vuokrista ja vuokraa vastaavasta vahingonkorvauksesta maksettavaksi tuomitun määrän 6.000 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Vuokralaisen vuokranantajalle asuinhuoneiston vahingoittumisesta maksettavaksi tuomittu vahingonkorvaus alennettiin 5.627,40 euroksi tuomittuine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 15.10.2020) - Uutiset
8.10.2020 11.39
Asuntoa lopputarkastuksessa kuvannut vuokranantaja syyllistyi salakatseluun, mutta jätettiin rangaistukseen tuomitsematta - videon perusteella asunnon muuten tyhjien huoneiden lattiat olivat olleet roskien kuten sanomalehtisilpun, pahnojen ja ulosteen peitossaOttaen huomioon asiassa salakatselun osalta lausuttu ja erityisesti se, että vuokranantajan uskottavana pidettävänä, pääasiallisena tarkoituksena oli ollut vain asunnon vahinkojen kuvaaminen, KO oli katsonut, että vuokranantajan rikosta oli sen haitallisuuteen tai siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä ja rikos oli tekoon tai tekijään liittyvistä erityisistä syistä anteeksiannettavaan tekoon rinnastettava. Näiden seikkojen vuoksi vuokranantaja oli RL 6 luvun 12 §:n nojalla jätettävä rangaistukseen tuomitsematta (ks. KKO 1985-II-128). Syytteet kotirauhan rikkomisesta ja omankädenoikeudesta hylättiin. (Vailla lainvoimaa 8.10.2020) - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurollaHuoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020)