Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- avioero
- Uutiset
17.5.2016 10.10
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitteesta ja tasingosta – käräjäoikeuden tuomio ja pesänjakajan toimittama ositus kumottiinHovioikeus päätyi siihen johtopäätökseen, että BS ei voinut vedota avioliittolain 103 §:n 2 momentissa tarkoitettuun oikeuteen olla luovuttamatta omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen AS:n perillisille. (Vailla lainvoimaa 17.5.2016) - Uutiset
2.2.2016 13.51
Käräjäoikeus ja hovioikeus: Avioliittolain yhteiselämän lopettamista koskevaa säännöstä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi pitkälle eron jälkeiseen aikaanA oli pyytänyt, että käräjäoikeus muun muassa päättää, että A saa jäädä asumaan osapuolten yhteiseen asuntoon ja kotiin. Kokonaisuutena arvioiden käräjäoikeus katsoi, ettei A:n ja B:n yhteisesti omistaman kiinteistön
käyttämisessä ollut enää kysymys avioliittolain tarkoittamasta yhteiselämästä eikä näin ollen kyseinen yhteiselämän lopettamista koskeva säännös voinut tulla sovellettavaksi omaisuuden käyttämisen suhteen. Näin ollen hakemus tuli hylätä. Hovioikeudella ei ollut aihetta arvioida riidanalaisia kysymyksiä tai jutun lopputulosta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt. (Vailla lainvoimaa 2.2.2016) - Uutiset
7.2.2012 9.19
KKO:n ratkaisu velallisen rikoksesta ja itsekriminointisuojastaA:ta syytettiin neljästä törkeästä velallisen petoksesta sillä perusteella, että hän oli ulosotto- ja konkurssimenettelyissä jättänyt ilmoittamatta omaisuuttaan. B:tä syytettiin avunannosta näihin rikoksiin. Syyte A:ta vastaan hylättiin osaksi itsekriminointisuojan perusteella. Itsekriminointisuojan vaikutus ei ulottunut avunantajaan B:hen. - Uutiset
1.7.2009 9.29
Hovioikeuden ratkaisu ositusta, pesänselvittäjää sekä pesänjakajan esteellisyyttä koskevassa asiassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko ositusta varten tarpeellista määrätä pesänselvittäjä ja oliko pesänjakajaksi esitetty henkilö esteellinen sen vuoksi että hakijan asiamiehenä ja avustajana asiassa toimi samassa toimistossa työskentelevä henkilö. - Uutiset
6.11.2008 6.26
EIT: Perhe-elämän suojaa ei rikottu lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassaTapauksessa on kysymys ulkomaalaisen isän perhe-elämän suojan loukkauksesta, kun isälle ei uskottu lapsen huoltoa eikä äitinsä luona asunutta lasta tuomioistuinten päätösten mukaan saanut viedä isän kotimaahan vaan isä sai tavata lasta vain äidin alkuperämaassa Italiassa. - Uutiset
30.12.2005 7.56
VakO:n ratkaisu perhe-eläkettä koskevassa asiassaVakuutusoikeus piti puolisoiden välistä sopimusta toistuvaisavustuksesta elatusapua koskevana sopimuksena ja entisellä puolisolla katsottiin olevan oikeus leskeneläkkeenä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen. Puolisoiden välisessä sopimuksessa oli perinteisestä elatusapusopimuksesta poiketen yksilöity ne menot, joita sopimus kattoi, kuten asunto- ja autolainan lyhennykset. - Uutiset
16.6.2004 11.42
KHO:n kaksi päätöstä puolisoiden välisiä elatussopimuksia koskevissa asioissaKHO:2004:63Puolisoiden välinen elatussopimus - Sosiaalihuolto - Sopimuksen kohtuullisuusKHO:2004:62Puolisoiden välinen elatussopimus - Sopimuksen vahvistaminen - Puolison kuolema - Uutiset
7.2.2024 8.25
Hovioikeus: Läheinen suhde ja rikoksentekijän suojeleminenVastaaja B oli tuomittu syytekohdassa 1 tapon yrityksestä. Vastaaja A oli syytekohdassa 2 tuomittu pelastustoimen laiminlyönnistä, koska hän ei saatuaan tietää syytekohdan 1 rikoksesta ollut hankkinut asianomistajalle apua. A:tä vastaan oli kohdassa 3 nostettu syyte myös rikoksentekijän suojelemisesta. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko vastaajat A ja B olleet avopuolisoita tai muutoin parisuhteeseen rinnastuvassa läheisessä suhteessa siten, että syyte rikoksentekijän suojelemisesta on tällaisen suhteen vuoksi hylättävä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, jossa oli katsottu A:n syyllistyneen menettelyllään rikoksentekijän suojelemiseen. (Vailla lainvoimaa 7.2.2024) - Uutiset
6.10.2023 11.30
Hallinto-oikeus: Laamanni oli voinut irtisanoa kirjallisen varoituksen saaneen käräjäsihteerin virkasuhteenValittaja vaati HAO:ssa valituksenalaisenn päätöksen kumoamista. Valittajan mukaan irtisanomiselle ei ollut ollut valtion virkamieslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua erityisen painavaa syytä, vaan sen taustalla olivat muut sellaiset syyt, jotka eivät olleet lainmukaisia irtisanomiseen oikeuttavia perusteita. HAO hylkäsi valituksen. Työnantajalta ei ollut enää kohtuudella voitu edellyttää valittajan virkasuhteen jatkamista. KO:lla oli ollut myös kokonaisuutena arvostellen virkamieslaissa tarkoitettu erityisen painava syy irtisanoa valittaja. (Ei lainvoim. 6.10.2023) - Uutiset
29.3.2023 15.00
Pesänjakajan lasku oli maksettava - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyKO:ssa oli ollut riitaista:
- Vastaajan mukaan myös osituksen toimittamiseen liittyvät seikat mukaan lukien KO:n pesänjakajan määräystä koskeva 7.10.2013 päätös oli riitainen, koska vastaaja ei ollut saanut henkilökohtaisesti kyseistä päätöstä
- Kantajan oikeus laskuttaa vastaajaa
- Oliko kantaja toimittanut laskun ja toimenpide-erittelyn vastaajalle
- Oliko saatava vanhentunut (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
21.12.2022 11.40
Epävarmat velat ositusta toimittaessa ja takaisinsaantilain mukaisessa ylivelkaisuus- ja maksukyvyttömyysarvioinnissa: Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomiolauselman ja määräsi osituksen peräytymäänHovioikeus totesi, että osituksen peräyttäminen ei edellytä, että kysymys olisi valeoikeustoimesta. PH oli osituksessa luovuttanut omaisuuttaan 78.545,09 euroa liikaa eli huomattavasti enemmän kuin hän olisi ollut velvollinen luovuttamaan. Asiassa oli riidatonta, ettei osituskirjaa ollut annettu Digi- ja väestötietovirastoon (ent. Maistraatti) rekisteröitäväksi. Tuomiossa mainituilla perusteilla ositus oli peräytettävä takaisinsaantilain 9 §:n ja avioliittolain 104 §:n mukaisesti. SH:n korvausvastuun enimmäismääränä oli pidettävä määrää, jonka PH oli osituksessa luovuttanut ilman sitä koskevaa velvollisuutta. Näin ollen kannevaatimukset 1) ja 2) oli hylättävä 78.545,09 euroa ylittävältä osalta ja kannevaatimus 3) edellisten vaatimusten kanssa samassa suhteessa eli 10.635,50 euroa ylittävältä osin. Muilta osin kannevaatimukset hyväksyttiin. (KKO:ssa; VL:2023-108) - Uutiset
14.12.2022 11.04
Lakimies 7–8/2022 on julkaistu EdilexissäLehden aiheisiin lukeutuvat muun muassa lainoppi, perustuslakivaliokunnan ratkaisutoiminta, Euroopan unionin tuomioistuimen laintulkinnan muutokset, tutkijan ja tuomarin tiedonintressit, itsekriminointisuoja vero-oikeudessa sekä eläkkeet avioero-osituksessa. Lehti koostuu lukuisista referee-artikkeleista, lyhyemmistä kirjoituksista, oikeustapauskommenteista sekä kirja-arvosteluista. - Uutiset
30.7.2021 14.00
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa ajalta 1.6.- 30.7.2021 oli kyse muun muassa sopimusrikkomukseen liittyvästä maksuvelvollisuudesta, perinnön lakiosasuojasta, virheellisestä tuotteesta kuluttajakaupassa, murhan rangaistuksen mittaamisesta, avustajan oikeudesta tavata asiakastaan, todisteluun liittyvistä oikeudenkäyntikuluista, edunvalvojan kelpoisuudesta, tuottamuksellisesta raiskauksesta sekä uutisointitarkoitukseen liittyneestä sananvapausrikoksesta. - Uutiset
29.4.2021 10.30
Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitusHO katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla voinut tutkia kysymyksessä olevan asian ja harkintavaltansa puitteissa katsoa AA:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti. Kysymys ei ollut ollut niin vähäisestä tapaohjeiden vastaisesta toiminnasta, että valvontalautakunnan olisi tullut jättää seuraamus määräämättä tai määrätä seuraamukseksi ainoastaan huomautus. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. HO katsoi, että ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 29.4.2021) - Uutiset
30.9.2019 11.30
KKO tulkitsi VJL 10 §:n 11 kohdan esteperustetta (yksityishenkilöiden välisen velan järjesteleminen) toisin kuin hovioikeusB:llä oli velkajärjestelyyn hakeutuneelta entiseltä puolisoltaan A:lta lähes 40 000 euron suuruinen regressisaatava, joka oli syntynyt, kun B:n omistama kiinteistö oli myyty ja kauppahinnalla oli lyhennetty puolisoiden yhteistä velkaa, jonka vakuutena kiinteistö oli ollut. KKO:ssa oli kysymys siitä, oliko A:n velkajärjestelylle VJL 10 §:n 7, 8 tai 11 kohdasta ilmeneviä esteitä ja mikäli velkajärjestelylle katsottaisiin olevan este, oliko asiassa VJL 10 a §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velkajärjestelyn myöntämiseksi esteestä huolimatta. KKO:n päätöksestä tarkemmin ilmenevin tavoin katsottiin, ettei kyseinen velka ollut VJL 10 §:n 11 kohdassa tarkoitettu vahingonkorvaukseen ja kauppahinnan palauttamiseen rinnastuva "muu vastaava velka". Korkein oikeus katsoi, ettei A:n velkajärjestelylle ollut estettä. HO:n päätös kumottiin. KO:n päätös jäi pysyväksi ja sen vahvistama maksuohjelma noudatettavaksi. - Uutiset
6.6.2019 15.27
Hovioikeuden päätös huoltoriidan oikeuspaikasta, siirtämisestä, tutkimisesta ja asianosaisten kuulemisestaHO katsoi, että kun Vantaan käräjäoikeus ei ollut voinut siirtää asiaa takaisin Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen, sen ei kuitenkaan olisi tullut jättää asiaa tutkimatta, vaan tutkia se. HO totesi, että nyt käsiteltävänä oleva asia oli tullut vireille 6.7.2017 ja sen vireilläolo jatkuu edelleen. Vantaan (nykyisin Itä-Uusimaa) käräjäoikeuden päätös 10.9.2018 kumottiin. Asia palautettiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia käsiteltäväkseen ja jatkettava sen käsittelyä hovioikeuden päätöksen saatua lainvoiman. (Vailla lainvoimaa 6.6.2019) - Uutiset
20.10.2016 11.48
KKO:n ratkaisu eläkevakuutusten merkityksestä osituksen sovittelussaEläkevakuutusten huomioon ottamisen seurauksena B olisi joutunut maksamaan A:lle tasinkona määrän, joka vastasi lähes puolta eläkevakuutusten nettoarvosta. Kun eläkevakuutukset muodostivat olennaisen osan B:n muutoin selvästi A:n lakimääräistä eläkettä alhaisemmasta eläketurvasta, eläkevakuutuksista johtuva tasingonmaksuvelvollisuus olisi johtanut B:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja siihen, että A olisi saanut perusteettomasti taloudellista etua. Siksi ositusta soviteltiin määräämällä, että B:n ei ollut maksettava tasinkoa A:lle. - Uutiset
4.9.2015 17.15
Hovioikeus: Vaimoaan uskottomuudesta epäilleen miehen isyyden kumoamista koskeva kanne voitiin hylätäHO ei muuttanut KO:n tuomiota, jolla miehen vaatimus hänen isyytensä kumoamisesta hänen kolmen lapsensa osalta oli hylätty. Isyyden selvittäminen oikeuden määräämällä oikeusgeneettisellä tutkimuksella ei ollut tarkoitettu avioeron aiheuttaman uskottomuusepäilyn selvittämiseen. Asiassa katsottiin, että lapsen edun mukaista oli tässä tilanteessa säilyttää vakiintuneet olosuhteet. Mies ei ollut pystynyt näyttämään, että hänellä oli ollut erittäin painava syy olla nostamatta isyyden kumoamista koskevaa kannetta isyyslain mukaisessa määräajassa, joten hän oli menettänyt kanneoikeutensa asiassa. Myös vaatimus siitä, että asianosaiset tulisi määrätä oikeusgeneettisiin tutkimuksiin isyyden selvittämiseksi hylättiin.(Vailla lainvoimaa 4.9.2015) - Uutiset
16.4.2014 10.17
Euroopan komissio tarkastelee kansainvälisten perheiden ongelmia ja pyytää ehdotuksia lisätoimenpiteistäEuroopan komission julkaisemassa kertomuksessa käsitellään niitä oikeudellisia ongelmia, joihin kansainväliset pariskunnat eli pariskunnat, joiden puolisot ovat eri maiden kansalaisia, edelleen törmäävät yrittäessään ratkaista avioliittoaan tai lastensa huoltoa koskevia ongelmia rajatylittävissä tilanteissa. - Uutiset
14.1.2014 9.00
Liisa Nieminen perustuslakiblogissa: Tapaus Hamalainen v. Suomi ihmisoikeustuomioistuimen suureen jaostoon – samaa sukupuolta olevien oikeus solmia avioliitto keskenään?Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuri jaosto käsittelee parhaillaan suomalaisen transsukupuolisen henkilön valitusta. Valittaja ei ole voinut Suomen lain mukaan saada uutta sukupuoltaan vastaavaa henkilötunnusta, koska hänen aviopuolisonsa ei ole antanut siihen suostumustaan. Suomen laki ei salli samaa sukupuolta olevien avioliittoa. Puolisot haluavat kuitenkin jatkaa avioliittoaan. Rekisteröity parisuhde ei heidän mielestään anna heille itselleen ja heidän lapselleen samanlaista turvaa kuin avioliitto. Avioero olisi puolestaan vastoin heidän uskonnollista vakaumustaan. Ihmisoikeustuomioistuin tuskin velvoittaa Suomea kuitenkaan säätämään sukupuolineutraalista avioliitosta, arvioi valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen perustuslakiblogissa. Mutta onko kyse esimerkiksi perhe-elämän suojan loukkauksesta, jos henkilöiden tulee ottaa avioero, jotta toinen osapuoli voi ottaa uutta sukupuoltaan vastaavan henkilötunnuksen?