Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- avioero
- Uutiset
17.5.2023 13.14
Hovioikeus: Käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ei ollut kumottavissa enää hovioikeudessaNyt käsillä olevassa asiassa B oli vastustanut A:n valitusta. Valituksen hyväksyminen loukkaisi siten B:n intressiä pitää voimassa asiassa annettu käräjäoikeuden päätös. Mainituissa olosuhteissa hovioikeus katsoi, ettei käräjäoikeuden avioeroa koskeva päätös ollut kumottavissa enää hovioikeudessa. Näin ollen A:n valitus oli hylättävä. Käräjäoikeuden päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.5.2023) - Uutiset
13.2.2023 14.19
Hovioikeus kumosi avioeropäätöksenValittajat olivat valituksessaan lausuneet, että päätös hakea lopullista avioeroa ei ollut loppuun asti ajateltu eivätkä he olleet ajatelleet, että KO:n päätös avioerosta tulisi niin nopeasti. KO:n päätös poistettiin. Avioerohakemus jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 13.2.2023) - Uutiset
14.11.2022 10.30
Hovioikeus poisti avioeropäätöksenA ja B olivat vaatineet, että KO:n päätös kumotaan ja että heille tuomittu avioero perutaan. (Vailla lainvimaa 14.11.2022) - Uutiset
30.5.2022 11.50
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioero ja tuomioistuimen toimivalta Bryssel II -asetuksen nojallaKokemukseni on, että kansainväliseen parisuhdeoikeuteen (ja myös kansainväliseen perhe- ja perintöoikeuteen) suhtaudutaan asianajajien keskuudessa hieman liian suurpiirteisesti, eikä tuomioistuimissakaan aina ole otettu vakavasti väestön ja parisuhteiden kansainvälistymisestä aiheutuvia oikeusvaikutuksia, kertoo kansainvälisen yksityisoikeuden ja perheoikeuden professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa, ja kirjoittaa aiheesta myös Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
26.11.2020 9.23
Hovioikeus: Avioerohakemus on mahdollista peruuttaa vielä muutoksenhakuvaiheessaHO kumosi KO:n päätöksen puolisoiden tuomitsemisesta avioeroon. Asia jätettiin sillensä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2020) - Uutiset
17.7.2020 11.34
Käräjäoikeus poisti oheishuoltajuuden avioeron jälkeenKO oli katsonut asiassa mainittu ja kokonaisuus huomioon ottaen, että asiassa oli lapsen huoltolain 12 §:n tarkoittamalla tavalla muutoin aihetta muuttaa KO:n 31.8.2015 antamaa päätöstä. KO oli katsonut, ettei asiassa olisi myöskään ollut edellytyksiä pitää oheishuoltoa tehtävänjakomääräyksin ottaen huomioon lapsen huollon tarkoitus ja se, millaisia tehtävänjakomääräyksiä oli pyydetty. HO ei myöntänyt KO:n päätöksen kumoamista vaatineelle valittajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.7.2020) - Uutiset
2.6.2020 14.13
Hovioikeus: Avioerohakemus tuli puolisoiden yhteisestä vaatimuksesta hylätäPuolisot olivat olivat olleet siinä käsityksessä, että avioerohakemus oli peruttu. (Vailla lainvoimaa 2.6.2020) - Uutiset
25.11.2019 14.00
Hovioikeuden tuomio asumishyödystä avioeron jälkeenHovioikeus katsoi T:n hyväksyneen avioliiton aikana ja vielä sen jälkeenkin ainakin siihen saakka, kun asunto oli laitettu myyntiin, että P asuu asunnossa yksin vastikkeetta. T oli tältä osin luopunut oikeudestaan käyttää omaa osuuttaan asunnosta, eikä hänellä siten ollut oikeutta korvaukseen P:ltä. Asunnon laittaminen myyntiin oli osoitus osapuolten yhteisestä tarkoituksesta purkaa yhteisomistussuhde. Tämän jälkeen ei ollut perusteltua olettaa, että T olisi hyväksynyt sen, että P käyttää asuntoa yksin vastikkeetta. Näin ollen P oli tältä osin velvollinen suorittamaan T:lle käyttökorvausta. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
23.1.2019 9.00
Avioerohakemuksen sillensäjättämispäätös poistettiin tuomiovirheen perusteellaAsian ratkaisseen käräjäsihteerin käräjäoikeuden henkilökohtaiseen sähköpostiin oli määräajassa tullut toisen vaiheen avioerohakemus. (Vailla lainvoimaa 23.1.2019) - Uutiset
28.2.2018 14.29
Avioeropäätös kumottiinKun A ei ollut tosiasiassa itse allekirjoittanut avioerohakemusta, eikä B:llä ollut ollut A:n suostumusta allekirjoittaa hakemus tämän puolesta, B:n oli katsottava yksin tehneen avioerohakemuksen 5.10.2017. Avioerohakemus oli tullut KO:ssa vireille puolisoiden yhteisenä hakemuksena. KO ei tämän johdosta ollut AL 6 luvun 28 §:n mukaisesti varannut A:lle erikseen tilaisuutta tulla kuulluksi, eikä A ollut saanut avioerohakemusta tiedoksi ennen KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon. B ja A olivat yhdenmukaisesti ilmoittaneet HO:lle, että he olivat päättäneet jatkaa avioliittoaan, eivätkä halunneet, että heidät tuomitaan avioeroon. B:n voitiin tässä tilanteessa katsoa peruuttaneen aiemman avioerohakemuksensa. Asiassa ilmi tulleet seikat huomioiden HO katsoi, että KO:n päätös oli kumottava. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
21.12.2017 11.43
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu uskonnollisen tuomioistuimen kolmannessa valtiossa myöntämän avioeron tunnustamisestaTiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla 20.12.2010 annetun neuvoston asetuksen 1259/2010 1 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen avioero, joka perustuu toisen aviopuolison uskonnollisessa tuomioistuimessa antamaan yksipuoliseen ilmoitukseen, ei kuulu kyseisen asetuksen asialliseen soveltamisalaan. - Uutiset
24.5.2017 11.00
KKO:n ratkaisu avioliiton purkautumisesta kuoleman johdosta ja avioerohakemuksen tutkimisestaKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot A:n ja B:n ensin mainitun hakemuksesta avioeroon. B valitti hovioikeuteen ja vaati päätöksen kumoamista. A kuoli asian ollessa vireillä hovioikeudessa ja B vaati asian jättämistä sillensä. Hovioikeus tutki valituksen ja pysytti käräjäoikeuden päätöksen. Korkein oikeus katsoi, että avioliitto oli purkautunut A:n kuoleman johdosta, joten avioerohakemus oli rauennut ja asia tuli jättää sillensä. - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
28.4.2017 10.38
Inhimillisen erheen takia tehty käräjäoikeuden avioeropäätös poistettiinHovioikeus poisti käräjäoikeuden 29.3.2017 tekemän päätöksen, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon AL 25 §:n 1 momentin nojalla, vaikka hakemus avioerosta oli tullut vireille vasta 20.2.2017 ja riidatonta oli, että puolisot eivät olleet asuneet erillään keskeytyksettä viimeistä kahta vuotta. (Vailla lainvoimaa 28.4.2017) - Uutiset
22.4.2016 12.45
Avioliiton tai avioeron merkitys Suomen verotuksessa on vähäinenAvioliiton tai avioeron merkitys verotuksessa on vähäinen, sillä Suomessa puolisoita ei veroteta yhteisesti. Perhesuhteilla on kuitenkin vaikutusta joihinkin verovähennyksiin. - Uutiset
8.4.2016 14.42
Avioerohakemuksen voi peruuttaa vielä hovioikeudessakinOikeuskäytännössä on katsottu avioerohakemuksen peruuttamisen olevan mahdollista vielä muutoksenhakuvaiheessa. - Uutiset
12.2.2016 15.30
Avioero voitiin "väärinkäsityksen" jälkeen perua vielä hovioikeudessakinKäräjäoikeus oli tuominnut puolisot avioeroon yhteisen hakemuksen nojalla. Hakijat olivat molemmat ilmoittaneet tyytymättömyyttä ratkaisuun ja valittaneet siitä, joten avioero ei ollut vielä lainvoimainen. Puolisot olisivat käräjäoikeuskäsittelyn aikana voineet peruuttaa hakemuksensa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että peruutus on mahdollinen vielä hovioikeudessakin. Hovioikeus katsoi, että valituskirjelmä oli verrattavissa tällaiseen peruutukseen. (Vailla lainvoimaa 12.2.2016) - Uutiset
26.1.2016 12.02
Hovioikeuden ratkaisu asumishyödystä avioerotilanteessaTässä tapauksessa A:n osituksen moitetta koskevassa kanteessaan esittämä vaatimus pesänjakajan ratkaisun muuttamisesta oli kohdistunut myös avioeroa edeltävään aikaan, jolloin puolisoiden avioliitto ja siihen kuuluva elatusvelvollisuus olivat edelleen voimassa. A:n vaatimus koski siten tältä osin avioliittolain puolison elatusta koskevien säännösten mukaan arvioitavaa kysymystä, jota pesänjakaja ei korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ole voinut ottaa toimitusosituksessa käsiteltäväkseen. Sen vuoksi myöskään käräjäoikeuden ei olisi tullut ottaa A:n avioeroa edeltävältään aikaan kohdistunutta asumiskorvausvaatimusta tutkittavakseen. Siltä osin kuin A vaati asumiskorvauksen korottamista 350 eurosta 500 euroksi aihetta pesänjakajan ja käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 26.1.2016) - Uutiset
7.10.2015 14.15
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuomioistuimen toimivallasta avioeroasiassaEU-tuomioistuin katsoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa ennakkoratkaisuasiassa, että siltä osin kuin kyse on samojen asianosaisten välillä avioeroa ja asumuseroa koskevista menettelyistä kahden jäsenvaltion tuomioistuimissa, asetuksen (EY) N:o 2201/2003 19 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa menettely tuomioistuimessa, jossa asia on ensin pantu vireille ensimmäisessä jäsenvaltiossa, on rauennut sen jälkeen, kun asia on pantu vireille toisessa tuomioistuimessa toisessa jäsenvaltiossa, vireilläolovaikutuksen kriteerit eivät enää täyty, ja näin ollen on katsottava, että tuomioistuimen, jossa asia on ensin pantu vireille, toimivaltaisuutta ei ole pidettävä ratkaistuna. - Uutiset
12.9.2014 11.35
KHO: Tasinkosaatavasta luopumista avioero-osituksessa ei pidetty veronalaisena lahjanaSitä, että A luopuu vaatimasta tasinkoa avioeron jälkeen toimitettavassa osituksessa, ei asiassa lausuttuun ja myös siihen nähden, ettei asiassa ollut osoitettu A:n nimenomaisena tarkoituksena olevan antaa varallisuutta lahjana B:lle, voitu pitää A:n B:lle antamana PVL 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronalaisena lahjana. Asiaa ratkaistaessa ei ollut merkitystä sillä, täyttyvätkö tapauksessa avioliittolain osituksen sovittelua koskevat edellytykset. - Uutiset
18.6.2013 10.06
Hallinto-oikeus: Luopuminen avio-oikeuteen perustuvan tasingon vaatimisesta avioero-osituksessa ei perustanut lahjaverovelvollisuuttaOulun hallinto-oikeus hylkäsi veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen katsoen, ettei sitä, että B luopui vaatimasta tasinkoa avioeron jälkeen toimitettavassa osituksessa voitu pitää B:n A:lle antamana PVL 18 §:n 1 momentissa tarkoitettuna veronalaisena lahjana. - Uutiset
23.10.2012 12.33
Ulkomailta - Iso-Britannia: Avioerot myös rahastobisnestäJulkisten lakipalvelujen leikkaaminen ja perinteisten sijoituskohteiden epävarmuus ovat saaneet sijoittajat ja rahastot etsimään uusia tuottomahdollisuuksia avioeroista. Muun muassa brittiläinen Novitas Loans on perustanut rahaston tarjoamaan vaihtoehtoisen rahoituslähteen yksityisille henkilöille, jotka tarvitsevat apua kasvaneiden oikeudenkäyntikulujen aiheuttamaan taloudelliseen ahdinkoon. Asiasta kirjoittaa LakimiesUutiset. - Uutiset
20.9.2012 15.54
Väitös: Avioeron työstäminen on miehille yksityisasiaEron työstäminen on miehille yksityisasia. Puolisoiden vanhempien, suvun tai ystävien mielipiteet eivät ole keskeisiä. Ulkopuoliseen apuun he turvautuvat harvoin. Eron käynnistäessään naisilla on selviytymisstrategia, mutta miehiltä se puuttuu. - Uutiset
25.7.2011 15.11
Ulkomailta - Malta: Parlamentti äänesti avioeron puolestaMaltan parlamentti on hyväksynyt avioerolain. Parlamentin äänestyksessä 52 äänesti lain puolesta, 11 vastaan ja viisi pidättäytyi äänestämästä. Malta on ollut Euroopan unionin ainoa maa, jossa avioerot on kielletty. - Uutiset
30.5.2011 16.05
Ulkomailta – Malta: Maltalaiset haluavat sallia avioeronToukokuun 28. päivänä järjestetyssä kansanäänestyksessä 53 prosenttia maltalaisista äänesti avioeron laillistamisen puolesta. Lakialoitetta vastaan kampanjoinut pääministeri Lawrence Gonzi lupasi, että parlamentti kunnioittaisi kansan mielipidettä, vaikka neuvoa-antavan äänestyksen tulos ei ollutkaan hänelle mieleinen. - Uutiset
14.2.2011 8.14
Avioerohakemus voitiin perua vielä hovioikeudessaAvioero ei ollut vielä lainvoimainen. Hovioikeus katsoi, että kun B on allekirjoittamalla A:n valituskirjelmän antanut suostumuksensa siihen, että hakemus peruutetaan ja kun menettely ei näin ollen loukkaa B:n tai kenenkään muun intressejä, A on voinut peruuttaa avioerohakemuksensa vielä hovioikeudessa. - Uutiset
10.11.2010 14.54
Ulkomailta – Ranska: Avioeroissa etsitään yhä syyllisiäRanskassa muutettiin siviililain avioeroa koskevia pykäliä vuonna 2005. Lainsäädäntöä yksinkertaistamalla haluttiin eroon syyllisten etsinnästä, ja uudistuksella pyrittiin helpottamaan avioeroprosessia kokonaisuudessaan. Käytännössä vanhoista tavoista pidetään kuitenkin tiukasti kiinni. - Uutiset
6.8.2010 5.37
Osa EU-maista aloittaa tiiviimmän yhteistyön avioeroasioissaBelgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Latvia, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia ja Unkari ovat aloittamassa tiiviimmän yhteistyö avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. Suomi ei ole yhteistyössä mukana. - Uutiset
7.6.2010 12.33
Eurooppalaisen lähestymiskiellon valmistelu eteni, avioeroasioissa erimielisyyttäEU:n oikeusministerit ovat saavuttaneet yleisnäkemyksen lähestymiskieltoja eli ns. eurooppalaista suojelumääräystä koskevasta direktiivistä. Sen perusteella yhdessä maassa lähestymiskiellolla suojattu henkilö voisi saada suojaa myös siirtyessään toiseen jäsenvaltioon. Kokouksessa saavutettiin myös poliittinen yhteisymmärrys siitä, että osalle EU:n jäsenvaltioista annetaan lupa käynnistää keskenään tiiviimpi yhteistyö avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla, mutta Suomi ei lähde tähän yhteistyöhön mukaan. - Uutiset
14.5.2010 16.31
Unionin laajuisen konsensuksen puutteessa osa jäsenvaltioista tiivistää yhteistyötään avioeroasioissaEnsimmäistä kertaa EU:ssa toteutetaan syvennettyä yhteistyötä rajatun jäsenmaajoukon kesken. Vaaditun yhdeksän osallistujan joukon muodostavat Bulgaria, Espanja, Ranska, Italia, Luxemburg, Unkari, Itävalta, Romania ja Slovenia. Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle EU:n komission ehdotuksen, jossa kyseiset maat valtuutettaisiin aloittamaan keskenään muita jäsenmaita tiiviimpi yhteistyö avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla. - Uutiset
25.3.2010 14.13
Oikeusvarmuutta EU-alueen kansainvälisissä avioeroissa pyritään parantamaanEuroopan komissio ehdottaa säädöstä, jonka nojalla puolisot voivat itse valita, minkä maan lakia heidän avioeroonsa sovelletaan. Säädösehdotuksen antamista pyysi kymmenen jäsenmaata (Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Ranska, Romania, Slovenia ja Unkari), ja se on ensimmäinen EU-aloite, joka perustuu niin sanotun tiiviimmän yhteistyön järjestelyyn. - Uutiset
16.12.2009 17.29
Korkeimman oikeuden ratkaisu pesänjakajan määräämisestä omaisuuden erottelemiseksi avioerossaKorkein oikeus katsoi, että se seikka, että puolisot olivat jo sopineet eräiden yhteisten irtainten esineiden jakamisesta, ei ollut merkinnyt lopullisen omaisuuden erottelun toimittamista. Kysymys asuinrakennuksen omistusoikeudesta oli riitainen ja kuului pesänjakajan ratkaistavaksi. - Uutiset
16.3.2009 6.20
Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tuomioistuimen toimivallasta avioeroasiassaRanskan Cour de cassationin esittämien kysymysten tarkoituksena on selvittää, onko unkarilainen vai ranskalainen tuomioistuin toimivaltainen avioeroa koskevassa asiassa, kun aviopuolisoiden asuinpaikka on Ranskassa ja aviopuolisoilla on sekä Unkarin että Ranskan kansalaisuus. Kysymys ns. Bryssel II a -asetuksen tulkinnasta. Suomi on esittänyt asiassa huomautuksen. - Uutiset
22.10.2008 12.22
Kansainväliset avioerosäännöt europarlamentin käsittelyssäEuroopan parlamentti on hyväksynyt lausunnon neuvoston asetukseen, joka käsittelee toimivaltaisen tuomioistuimen ja sovellettavan lain määrittämistä avioeroa tai asumuseroa haettaessa. Jatkossa eroava pariskunta voisi yhteisestä sopimuksesta tietyin ehdoin valita jäsenmaan, jonka lakia erotilanteessa sovelletaan. Parlamentti haluaa eroaville kansainvälisille pariskunnille enemmän vaihtoehtoja ja tietoa valinnoista. - Uutiset
19.3.2008 6.40
Hallinto-oikeuden ratkaisu varainsiirtoverosta, kun avio-oikeus palautetaan avioerotilanteessaTurun hallinto-oikeus katsoi, että avioehtosopimuksen muuttamisella tapahtuvalla avio-oikeuden palauttamisella osaan puolisoiden omaisuutta ei tapahdu varainsiirtoverolaissa tarkoitettua omaisuuden luovutusta. - Uutiset
9.10.2007 16.22
Väitös avioeroista SuomessaVTM Marika Jalovaara väittelee 12.10.2007 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The effects of marriage partners' socio-economic positions on the risk of divorce in Finland" (Aviopuolisoiden sosioekonominen asema ja avioero Suomessa). - Uutiset
21.9.2007 8.48
Europarlamentissa pohditaan kansainvälisiä avioerojaEU-kansalaiset solmivat yhä enemmän rajatylittäviä avioliittoja. Mahdollisessa avioeroprosessissa joudutaan ratkaisemaan muun muassa omaisuuden jako, elatusavut sekä lasten huoltajuus. Mikäli puolisoilla on eri kansalaisuus tai he asuvat maassa, jonka kansalaisia kumpikaan ei ole, herää kysymys siitä, mitä lakia sovelletaan. Euroopan parlamentin jäsenet perehtyvät parhaillaan kansainvälisen avioliiton pulmiin. - Uutiset
29.9.2006 9.22
Lainvalintaa avioerotilanteissa aiotaan yhdenmukaistaa EU:ssaEU:ssa pyritään yhdenmukaistamaan kansainvälisissä avioerotilanteissa sovellettavia lainvalinta- ja oikeuspaikkasääntöjä muun muassa antamalla puolisoille mahdollisuus sopia asiasta. Ehdotuksen käsittely on alkamassa EU:n neuvoston työryhmässä. Toteutuessaan asetusehdotus muuttaisi avioeroasiassa sovellettavaa lakia koskevia periaatteita huomattavasti. - Uutiset
18.7.2006 10.19
Oikeusturvan saatavuutta avioeroasioissa jäsenmaiden välillä parannetaanKomissio valmistelee kahta uutta aloitetta jäsenmaiden välisten avioerojen oikeusturvan parantamiseksi. Muutoksia on luvassa muun muassa lainvalintakysymysten selkeyttämiseksi. - Uutiset
19.10.2004 16.11
KKO:n ratkaisu puolison elatusavusta avioerossaKKO:2004:104Kysymys puolison elatusavusta avioeron harkinta-aikana ja avioeroon tuomitsemisen jälkeen. - Uutiset
25.5.2023 11.54
Vierashuoneessa professori Tuulikki Mikkola: Kansainvälinen avioliitto ja sopimus avioeroon sovellettavasta laistaAvioliittolain avioerosääntely rakentuu meillä irtisanomiselle. Avioerohakemuksen syitä ei tutkita, eikä puolisoiden tarvitse viettää harkinta-aikaa eri osoitteissa. Avioerosääntelyssä on kuitenkin suuria valtiokohtaisia eroavuuksia myös Euroopan sisällä ja silloin, kun avioliitolla on liittymiä yhtä useampaan oikeusjärjestelmään, kannattaa nämä eroavuudet tiedostaa. Jos avioeroasia tulee näet vireille vieraassa valtiossa, avioeroon sovellettava laki voi edellyttää esimerkiksi useamman vuoden asumuseroa. Tämä voi tulla puolisolle järkytyksenä, jos hän ei ole osannut asiaan varautua ja asia tulee täytenä yllätyksenä. Asiasta kirjoittaa professori Tuulikki Mikkola Edilexin Vierashuoneessa ja Lakikirjaston artikkelissa. - Uutiset
7.1.2014 11.41
Pekka Nykänen: Asuntolainojen korkojen vähentäminen avioeron jälkeen - KHO 2013:201KHO selvensi ratkaisulla KHO 2013:201 sitä, mitä perheellä tarkoitetaan asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuutta tulkittaessa. Verovelvollisen perheeseen katsottiin kuuluvan hänen alaikäiset lapsensa, jotka asuivat avioeron jälkeen yhdessä verovelvollisen entisen puolison kanssa. - Uutiset
8.12.2022 13.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan avioeroasiassa, kun ilmoitusta ratkaisun antamisesta ei ollut tehtyKO ei ole ilmoittanut A:lle ratkaisun antamisesta asiassa. Hän ei siten ollut saanut asianmukaista muutoksenhakuohjausta asiassa eikä hänellä ollut ollut mahdollisuutta ilmoittaa tyytymättömyyttä ja hakea ajoissa muutosta kyseessä olevaan päätökseen. A oli tullut tietoiseksi päätöksestä vasta sen tultua lainvoimaiseksi. (Vailla lainvoimaa 8.12.20222) - Uutiset
25.11.2021 12.32
Toimivalta käsitellä avioerohakemus - EUT tarkensi puolison asuinpaikan käsitteen sisältöä ja ulottuvuuttaKäsite merkitsee sitä, että vaikka toinen puolisoista elääkin kahdessa eri jäsenvaltiossa, hänellä voi olla vain yksi asuinpaikka. - Uutiset
15.6.2021 11.00
Hovioikeus palautti avioeroasian yhteydessä kirjallisessa menettelyssä äidin vaatimusten mukaisesti ratkaistun huoltoasian käräjäoikeuteenJutun palauttamisen edellytyksistä ei ole laissa säännöksiä. KKO:n ratkaisun KKO 2012:80 mukaan jutun tarkoituksenmukaista käsittelyä koskevalla harkinnalla voi olla merkitystä arvioitaessa palauttamista. Ratkaisun KKO 2020:40 mukaan asian palauttamista vastaan puhuvat yleensä siitä aiheutuva oikeudenkäynnin pitkittyminen sekä asianosaisille aiheutuvat kulut ja muut haitat. Jos asianosaisen muutoksenhakuoikeus vaarantuu, asia on kuitenkin pääsääntöisesti perusteltua palauttaa alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi. Lasten isä oli HO:ssa riitauttanut äidin esittämät perusteet yksinhuollolle. Vanhemmat olivat kumpikin nimenneet itsensä asiassa todistelutarkoituksessa kuultaviksi. Asianosaisten muutoksenhakuoikeus olisi vaarantunut, jos HO olisi tutkinut asian ja ottanut todistelun vastaan ensimmäisenä oikeusasteena. Näin ollen huoltoasian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.6.2021) - Uutiset
9.12.2016 15.00
Hovioikeus arvioi Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksissaAsiassa esitettiin selvitystä Yhdistyneiden arabiemiirikuntien perheoikeuden sisällöstä, jonka mukaan myös Emiraattien tuomioistuimessa voidaan osapuolen pyynnöstä soveltaa ulkomaalaisten perheasioita koskevassa oikeudenkäynnissä osapuolen kotimaan lakia. A:n olisi siten voinut olla mahdollista saada asia myös Dubaissa ratkaistuksi Suomen lain mukaisesti. Näin ollen Emiraateissa asiaan sovellettavan aineellisenkaan lainsäädännön ei voitu katsoa olevan ristiriidassa Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden kanssa. Hovioikeus katsoi, ettei Suomi ollut asiassa toimivaltainen ordre public -periaatteen nojalla. (Vailla lainvoimaa 9.12.2016) - Uutiset
2.3.2018 11.00
Hallinto-oikeus: Maistraatti ei ollut voinut jättää tekemättä hakijan vaatimaa merkintää avioerostaan Suomen väestötietojärjestelmäänHAO totesi, että maistraatti oli virolaisen avioerotuomion merkitsemistä väestötietojärjestelmään koskevan hakemuksen johdosta esikysymyksenä ratkaissut sanotun tuomion tunnustamista koskevan asian. Maistraatti oli katsonut, ettei tuomiota voida tunnustaa, koska hakijan ja tämän puolison koti- tai asuinpaikasta johtuen virolainen tuomioistuin ei ole ollut toimivaltainen päätöstä tekemään. Koska avioliittolain mukaan Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko vieraassa valtiossa annettu päätös Suomessa, ei tiedon tallentaminen tai tallentamatta jättäminen väestötietojärjestelmään siten ole oikeudellisesti sitova ratkaisu vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta Suomessa. Näin ollen ja kun otettiin huomioon Bryssel II a -asetuksen ensisijaisuus ja sen 21 artiklan 2 kohta siitä, ettei mitään erityistä menettelyä vaadita siviilisäätyä koskevien jäsenvaltioiden rekistereiden päivittämiseksi toisessa jäsenvaltiossa annetun avioeroa koskevan tuomion perusteella, HAO katsoi, ettei maistraatti ollut voinut jättää merkintää tekemättä. Asianosaisilla itsellään on sanotun asetuksen 3 kohdan mukaan mahdollisuus hakea käräjäoikeuden vahvistusta tuomiolle. Valittaja ja Y oli tuomittu avioeroon Harjun alioikeuden tuomiolla 16.6.2016, mikä Uudenmaan maistraatin oli siten tullut merkitä väestötietojärjestelmään. (Ei lainvoim. 2.3.2018) - Uutiset
15.4.2016 14.09
Hovioikeus kumosi avioeron jälkeen lastaan isän luona tapaamassa käyneelle äidille määrätyn laajennetun lähestymiskiellonAsiassa ei ollut perusteltua aihetta olettaa, että lapsen äiti tulisi ilman lähestymiskiellon määräämistä häiritsemään lapsen isää. Lähestymiskiellon määräämiselle ei ollut edellytyksiä. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 15.4.2016) - Uutiset
24.3.2016 8.36
Hovioikeus pohti käräjäoikeuden kansainvälistä toimivaltaa avioeroa ja siihen liittyvää pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassaAvioeroasia oli tullut vireille Kaliforniassa myöhemmin kuin asianosaisten välinen Helsingin käräjäoikeudessa vireillepantu avioeroasia, eikä se siten muodostanut estettä käsitellä asiaa Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden toimivalta avioeroasiassa perustuu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa annetun neuvoston asetuksen ja oikeudenkäymiskaaren säännöksiin. Tuomioistuimen on omasta aloitteestaan tutkittava, onko se toimivaltainen tutkimaan puolisoiden avioeroa koskevan asian. Helsinki oli ollut B:n koti- ja asuinpaikka avioerohakemuksen tullessa vireille Helsingin käräjäoikeudessa sekä useiden vuosien ajan välittömästi tätä ennen. Käräjäoikeus oli näin ollen ollut toimivaltainen tutkimaan B:n käräjäoikeudessa vireille paneman avioerohakemuksen. Toimivaltakysymystä ratkaistaessa vaikutusta ei ollut aviopuolisoiden mahdollisilla liitynnöillä muihin maihin tai mahdollisilla oikeuspaikan sopivuuteen liittyvillä seikoilla. (Vailla lainvoimaa 24.3.2016) - Uutiset
18.11.2011 14.01
KKO: Sveitsiin asumaan jääneellä puolisolla oli avioeron jälkeen oikeus elatusapuun Sveitsin lain nojallaSveitsissä asuneet puolisot tuomittiin avioeroon 22 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen. Avioeron liitännäisvaatimuksena Sveitsiin asumaan jäänyt puoliso vaati Suomeen muuttaneelta puolisolta elatusapua. Kysymys puolison oikeudesta elatusapuun Sveitsin lain nojalla. Korkein oikeus katsoi, että puolisolla oli oikeus elatusapuun ja arvioi sen määräksi 1 100 euroa kuukaudessa. (Ään.) - Uutiset
25.1.2023 11.45
Avioeroa hakeneen puolisoa ei kuultu - hovioikeus jätti käräjänotaarin kantelun lainvoimaisen päätöksen poistamisesta tutkimattaHO katsoi, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ollut ilmennyt sellaista voimakasta julkista intressiä, jota tuomarin kanteluoikeus edellyttää. Kantelu jätettiin tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.1.2023) - Uutiset
30.11.2022 11.20
Hovioikeus: Oliko muistisairas kyennyt ymmärtämään avioeroasian merkityksen ja ollut siten oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa koskevassa asiassaSillä, että nainen oli mahdollisesti pidemmän aikaa kokenut avioliittonsa epämielekkääksi, ei ollut merkitystä hänen toiminta- ja ymmärryskykynsä arvioimisen kannalta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi asiassa näytetyn, ettei nainen ollut enää 18.2.2020 ollut oikeudenkäyntikelpoinen avioeroa ja pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa. Hakemus oli näin ollen jätettävä tutkimatta. (Vaila lainvoimaa 30.11.2022) - Uutiset
23.9.2022 14.30
Tiina Väisäsen väitös: Eläkkeet avioero-osituksessa – Tutkimus lakisääteisten työeläkeoikeuksien merkityksestä avioeron jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessaAvioerotilanteessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan. Työeläkeoikeudet muodostavat kuitenkin merkittävän poikkeuksen tähän pääsääntöön – osituksessa niitä ei huomioida, vaikka ne ovatkin taloudellisesti merkittävä varallisuuserä. OTL Tiina Väisäsen väitöstutkimuksessa ”Eläkkeet avioero-osituksessa" tarkastellaan yhtä puolisoiden tärkeintä varallisuuserää: lakisääteisiä työeläkeoikeuksia ja niiden merkitystä avioeron jälkeen toteutettavassa omaisuuden jaossa eli osituksessa. - Uutiset
31.5.2016 10.38
Hovioikeus: Avioeroasiaa ei ollut jätettävä hovioikeudessa sillensä valittajan puolison kuoltua käräjäoikeuden ratkaisun antamisen jälkeenHO päätyi siihen johtopäätökseen, että miehen HO:n käsiteltäväksi saattama avioeroasia ei naisen kuoleman johdosta rauennut eikä asiaa ollut jätettävä sillensä. Naisen rintaperilliset eivät olleet tässä asiassa asianosaisia eikä heillä ollut miehen valituksen osalta puhevaltaa. KO:n päätöstä, jolla puolisot oli tuomittu avioeroon, ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 3.8.2016. KKO poisti (24.5.2017) KO:n ja HO:n päätökset. Avioeroa koskeva hakemus oli rauennut ja asia jätettiin sillensä, ks. KKO:2017:32). - Uutiset
5.12.2022 9.04
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan, kun avioeropäätös oli lähetetty vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeenKun KO:n asianosaisile vasta tyytymättömyyden ilmoittamiselle säädetyn määräajan umpeutumisen jälkeen lähettämässä avioeropäätöksessä oli ilmoitettu, että ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla ja kun ilman lainoppinutta avustajaa asiaa hoitavien asianosaisten ei voitu edellyttää olevan ilman tuomioistuimen antamaa ohjeistusta tietoisia ratkaisun antamista sekä muutoksenhakua koskevista säännöksistä ja käytännöistä, HO katsoi, että asiassa selostetut olosuhteet muodostivat OK 31 luvun 17 §:ssä tarkoitetun erittäin painavan syyn palauttaa määräaika tyytymättömyyden ilmoittamiselle ja valituksen tekemiselle. KO on lausunnon mukaan ryhtynyt muuttamaan ohjeistustaan lausuntopyynnön johdosta siten, että myös avioeropäätökset lähetetään asianosaisille ratkaisupäivänä. (Vailla lainvoimaa 5.1.2022) - Uutiset
25.5.2022 8.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen avioeroasiassa, kun puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkelläKO oli katsonut, että naisella oleva Viron kansalaisuus oli estänyt Suomen kansallisten toimivaltasäännösten soveltamisen asiassa. Toimivaltakysymys ei siten ollut tullu arvioitavaksi Suomen kansallisten toimivaltasäännösten pohjalta. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen KO:n toimivallasta. HO totesi, että puolisoiden asuinpaikan muodostumista Yhdysvaltoihin tuki perheen pitkäaikainen asuminen Yhdysvalloissa sekä puolisoiden ammatilliset ja lasten koulutukseen liittyvät intressit. Perheen asuminen osan vuodesta Suomessa, ihmis- ja perhesuhteet ja miehen tarkoitus muuttaa Suomeen osoittivat sinänsä siteitä Suomeen, mutta eivät riittäneet osoittamaan, että miehen asuinpaikka olisi pysynyt Suomessa tai siirtynyt jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Näin ollen asiassa esitettyjen seikkojen perusteella oli katsottava, että puolisoiden asuinpaikka oli ollut Yhdysvalloissa avioerohakemuksen vireilletulon hetkellä. Asiassa ei ollut myöskään näytetty tai väitetty, että KO:n päätöksessä selostetut, asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä tai kuudennessa luetelmakohdassa säädetyt edellytykset olisivat täyttyneet. Lisäksi HO totesi, että avioeroasia oli ollut vireillä yhdysvaltalaisessa tuomioistuimessa, jonka antama päätös yleisesti ottaen tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta (ks. HE 231/2014 vp, s. 25). Mainitsemillaan ja KO:n lausumilla perusteluilla HO katsoi, että avioerohakemus oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 25.5.2022) - Uutiset
14.10.2020 11.45
Hovioikeus: Avioeron harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus on lainvoimaiseen tuomioon rinnastettava oikeudellinen ratkaisu - ilmoitus poistettiinA oli avioerohakemuksen riitauttaessaan saattanut KO:n ratkaistavaksi kysymyksen siitä, onko B kyennyt terveydentilastaan huolimatta saattamaan avioeroasian lainmukaisesti tuomioistuimessa vireille. KO oli asiassa lausutusta huolimatta menetellyt asian käsittelyssä kuten tavanomaisessa avioeroasiassa ja lähettänyt asianosaisille ilmoituksen harkinta-ajan alkamisesta. Toisin kuin B oli vastauksessaan väittänyt, KO ei ollut ratkaisussaan ottanut kantaa siihen, oliko hakemus laitettu asianmukaisesti vireille. Käräjänotaarin asianosaisille lähettämä epävirallinen sähköpostiviesti ei korvannut perusteltua ja muutoksenhakukelpoista ratkaisua. Koska KO ei ollut ottanut kantaa sen ratkaistavaksi saatettuun ehdotonta prosessinedellytystä koskevaan kysymykseen, KO:n menettelyä rasitti oikeudenkäyntivirhe, joka oli vaikuttanut jutun lopputulokseen. Näin ollen KO:n harkinta-ajan alkamista koskeva ilmoitus oli poistettava ja asia palautettava KO:een. (Vailla lainvoimaa 14.10.2020) - Uutiset
10.10.2019 12.11
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänjakajan määräämisestä avioeroasiassa – häviäjää ei velvoitettu maksamaan muutoksenhaun voittaneen oikeudenkäyntikuluja hovioikeudessaAviovarallisuuteen kuului myös kiinteistö- ja yritysomaisuutta. K:n määräämistä pesänjakajaksi puolsi se, että hänen osaamisalueeseensa kuului perhe- ja varallisuusoikeudellisten asioiden lisäksi yhtiö- ja kiinteistöoikeudellinen osaaminen, kun taas I:n erikoistumisen oli ilmoitettu olevan nimenomaan aviovarallisuusoikeudellisten asioiden ratkaisemisessa. Pesänjakajaksi määrättävän henkilön on toimittava tehtävässään puolueettomasti ja tasapuolisesti. Pelkkä väite, että A tai hänen perheyrityksensä ovat tunnettuja ja että K on mukana Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa ja yritysmaailmassa, ei tehnyt K:ta esteelliseksi toimimaan pesänjakajana. Kun kokonaisarvostelussa otettiin huomioon edellä mainittujen seikkojen lisäksi aviovarallisuuden sijaintipaikka, Hämeenlinnassa asianajoa harjoittavaa K:ta oli pidettävä I:tä soveliaampana pesänjakajaksi. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
16.10.2015 16.01
Koiraa ei erikseen mainittu avioeron ositussopimuksessa - oikeus velvoitti naisen palauttamaan koiran sen haltijalle (miehelle)Riidan kohteena oleva sekarotuinen koira oli syntynyt 5.1.2008 kantajan (mies) ja vastaajan (nainen) avioliiton aikana ja se oli jäänyt puolisoiden yhteiseen asuntoon kantajan luokse vastaajan muutettua sieltä pois. Koska irtaimista esineistä ei ollut otettu erillistä mainintaa ositussopimukseen, mutta sopimuksella oli kuitenkin jaettu heidän koko omaisuutensa, KO katsoi, että esineen hallinta ositussopimuksen laatimishetkellä ja sen jälkeen osoitti esineen omistajan osituksen jälkeen. Näyttöä osapuolten toisenlaisesta tarkoituksesta ei ollut esitetty. Koska koira oli ollut kantajan hallinnassa ositushetkellä ja myös jäänyt kantajan hallintaan osituksen jälkeen, KO katsoi hänen olevan koiran omistaja. Vastaaja velvoitettiin palauttamaan koira ja korvaamaan kantajan lähes 3 000 euron oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 16.10.2015) - Uutiset
17.6.2022 14.35
Hovioikeus: Avioliittolain 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voitiin palauttaaHO katsoi johtopäätöksenään, että OK 31 luvun 17 §:ää on asiassa mainitut oikeusohjeet huomioon ottaen perusteltua tulkita valittajan perusoikeuksia parhaiten toteuttavalla tavalla. Näin ollen HO katsoi, että AL 26 §:n 2 momentissa tarkoitettu aika, jonka kuluessa uusi avioerovaatimus on esitettävä, voidaan OK31 luvun 17 §:n nojalla palauttaa. Koska valittaja ei ollut voinut toimia laissa säädetyssä määräajassa KO:n tekemästä virheestä johtuen, oli määräajan palauttamiselle olemassa erittäin painavat syyt. (Vailla lainvoimaa 17.6.2022) - Uutiset
27.8.2021 10.00
Hovioikeus palautti menetetyn määräajan tyytymättömyyden ilmoittamiseksi, kun miehelle ei ollut ennen avioeropäätöksen antamista ilmoitettu ratkaisun antamispäivääKO:ssa oli päätöksen tiedoksiannossa tapahtunut virhe. Koska mies oli asiaan osallisena vastustanut hakemusta, olisi hänelle tullut ennen asian ratkaisemista toimittaa ilmoitus ratkaisun antamisesta. Miehelle ei kuitenkaan ollut ennen päätöksen antamista ilmoitettu ratkaisun antamispäivää. KO:ssa oli näin ollen tapahtunut virhe, minkä vuoksi mies ei ollut määräajassa voinut ilmoittaa tyytymättömyyttään. (Vailla lainvoimaa 27.8.2021) - Uutiset
15.8.2018 15.01
Vaimo väärensi miehensä allekirjoituksen avioeron peruutusta koskevaan hakemukseen - hovioikeus kumosi päätöksen ja palautti asian käräjäoikeuteenKoska KO:n päätös oli asiassa kuvatulla tavalla perusteeltaan virheellinen, päätös oli kumottava ja avioeroasia oli palautettava KO:een asianosaisten pyynnön mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 15.8.2018) - Uutiset
30.6.2015 10.37
Mies ei ollut kiinnostunut avioeroasian etenemisestä - harkinta-ajan päättymisen jälkeen tehty avioerohakemus voitiin antaa tiedoksi sijaistiedoksiannollaHuomioon ottaen miehen ilmoitus siitä, ettei tämä tule millään tavalla myötävaikuttamaan avioeroasian etenemiseen ja se, ettei hän ollut puhelinkeskustelun lisäksi millään tavalla reagoinut haastemiehen yhteydenottopyyntöihin, haastemiehelle oli voinut syntyä perustellusti käsitys, että mies välttelee tiedoksiantoa. Näin siitä huolimatta, ettei miehellä ollut velvollisuutta vastata haastemiehen yhteydenottopyyntöihin. Hakemus oli voitu antaa tiedoksi sijaistiedoksiannolla. (Vailla lainvoimaa 30.6.2015) - Uutiset
14.2.2018 11.02
Ex-puolisonsa perheyrityksestä irtisanotun miehen vaatimukset hylättiin hovioikeudessakin - ei ollut uskottavaa että irtisanominen olisi johtunut yksin avioerostaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus 4.7.2014. Lisäksi kysymys oli siitä, olivatko kantajan saamat varoitukset olleet aiheellisia, oliko hänellä varoitukset saatuaan ollut mahdollisuus korjata menettelynsä ja oliko hänen sijoittamistaan muuhun työhön selvitetty. Vielä kysymys oli kantajan esittämistä muista työsuhteeseen liittyvistä vaatimuksista. HO hylkäsi kantajan keskeisimmän kanneperusteen eli työsuhteen perusteettomasta päättämisestä esittämän korvausvaatimuksen. Yhtiön vetoamat irtisanomisperusteet hylättiin lukuun ottamatta kantajan epäasiallista käytöstä yhtiön toimistolla. Koska kantajan käyttäytymiseen ei ollut tullut muutosta varoituksen jälkeenkään, tilanne työyhteisössä oli ollut mahdoton. Kun otettiin huomioon yrityksen pieni koko ja kantajan työtehtävät eli hänen esimiesasemansa työnjohtajana, työnantajalla ei ollut velvollisuutta selvittää kantajan sijoittamista muihin tehtäviin. Kantajan muista työsuhteesta aiheutuvista vaatimuksista hyväksyttiin kuitenkin suurin osa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2018) - Uutiset
17.10.2017 12.04
Hovioikeus ei palauttanut menetettyä määräaikaa avioeroa koskevassa asiassa jossa valittaja peruutti aiemmin toimittamansa hakemuksen ja valituksen peruutuksenA ja B olivat iäkkäitä ja he olivat hakemuksessaan ilmaisseet halunsa avioeron sijasta jatkaa yhteistä elämää. Ottaen kuitenkin huomioon A:n hovioikeudelle myöhemmin toimittamien kirjelmien sisältö ja niistä ilmenevä A:n epävarmuus jatkaa avioliittoa hovioikeus katsoi, ettei ollut olemassa erittäin painavia syitä tyytymättömyyden ilmoittamiselle asetetun määräajan palauttamiseen. Koska määräajan palauttamista koskeva hakemus hylättiin, A:n ja B:n ei ollut katsottava tehneen tyytymättömyyden ilmoitusta käräjäoikeuden päätökseen säädetyssä järjestyksessä. Näin ollen valitus käräjäoikeuden päätöksestä oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 17.10.2017) - Uutiset
21.11.2016 10.30
Irtisanomiselle ei näytetty olleen tuotannollista ja taloudellista perustetta - todellisena syynä pidettiin riitaista avioeroa työnantajan edustajan kanssaKO oli päätynyt siihen lopputulokseen, että irtisanomisen oikea syy oli ollut kantajan ja hänen miehensä (omisti yhtiön osaksi) ilmeisen riitainen avioero ja siitä johtuneet hyvin tulehtuneet välit. Kantajan allekirjoittamalla irtisanomisasiakirjalla ei ollut merkitystä, koska hänet oli tosiasiassa irtisanottu eikä sitä koskevan asiakirjan allekirjoituksella tai allekirjoittamatta jättämisellä ollut enää vaikutusta asiaan. TSL 7 luvun 3 §:n mukaista tuotannollista perustetta irtisanomiselle ei ollut selvitetty olleen olemassa. Yhtiö määrättiin maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 18.11.2016) - Uutiset
11.5.2021 9.20
Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan artikkeleissa julkaistua – OTL, VT, perheoikeuden väitöskirjatutkija Tiina Väisänen: Eläke- ja henkivakuutukset avioero-osituksessa – nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiäVapaaehtoiset eläkevakuutukset ja erilaiset säästöominaisuuden sisältävät henkivakuutukset ovat mielenkiintoinen yhdistelmä yhtäältä yksityisin varoin rahoitettua sosiaaliturvaa ja toisaalta sijoitusomaisuutta. Niiden tarkoituksena on turvata vakuutetun tai tämän nimeämän edunsaajan toimeentulo vakuutustapahtuman jälkeen, mutta samalla ne ovat myös tapa sijoittaa varallisuutta. - Uutiset
2.11.2017 10.27
Avioeron jälkeen kevytmielisesti velkaantunelle myönnettiin velkajärjestely esteestä huolimatta - sallittiin vedota hovioikeudessa uusiin todisteisiin - käräjäoikeuden päätös kumottiinUusiina todisteina hyväksyttiin lääkärinlausunto 22.7.2015, verotustodistus 2015 ja tuloste velallisen ulosottoasioista 22.7.2017. Velkajärjestelyn puolesta asiassa puhuivat mm. hakijan toimet velkojen maksamiseksi. Hakija oli myös omasta aloitteestaan hakeutunut edunvalvontaan havaittuaan, ettei hän itse kykene huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Velkajärjestelyn puolesta puhui myös hakijan henkilökohtaiset olosuhteet. Hakija oli edellä todetuin tavoin edunvalvonnassa ja hänen sairautensa oli osaltaan myötävaikuttanut hänen velkaantumiseensa. Velkajärjestelyn puolesta puhui vielä se, että velkajärjestelyllä oli hakijalle suuri merkitys toisin kuin hakijan velkojille, jotka olivat pääosin yrityksiä. Tältä osin arvioinnissa oli kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, että hakijan ainoa yksityisvelkoja eli hänen entinen aviopuolisonsa ei ollut vastustanut velkajärjestelyä. - Uutiset
17.11.2021 16.00
Avioeron seurauksena velkaantuneelle 60-vuotiaalle miehelle voitiin myöntää velkajärjestely VJL 10 §:n 7 kohdan esteestä huolimatta - käräjäoikeuden päätös kumottiinHO totesi, että hakijalla olisi lähtökohtaisesti ikänsä puolesta tullut olla kyky harkita velkaantumistaan suhteessa takaisinmaksukykyynsä. Hakijan velkaantumisen taustalla oli kuitenkin hänen kertomansa mukaan ollut avioero, jonka yhteydessä hakija jäi asumaan hänen ja hänen puolisonsa entiseen kotiin yhdessä kolmen lapsensa kanssa, joista yksi oli tuolloin alaikäinen. Hakijan taloudellinen toimintakyky oli ymmärrettävästi tuossa tilanteessa heikentynyt, mikä oli osaltaan voinut altistaa kulutusluottojen ottamiseen ilman riittävää harkintaa. Velkaantumisolosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakijan velkaantuminen ei osoittanut erityisen suurta moitittavuutta. Velkajärjestelyn aloittamista esteestä huolimatta puolsivat hakijan toimet velkojensa maksamiseksi, velkajärjestelyn merkitys hakijalle, sen vähäinen merkitys velkojille ja velkaantumisen taustalla olevat tekijät. Myöskään yleisen yhteiskunta- ja maksumoraalin ylläpitäminen tai velkajärjestelyn esteen laatu eivät hakijan velkaantumisen moitittavuuden aste huomioon ottaen ollut esteenä velkajärjestelyn aloittamiselle. Näihin seikkoihin nähden sekä velkajärjestelyn puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena harkittuaan HO päätyi siihen, että hakijan velkajärjestelyn puolesta puhuvat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja painavampia. - Uutiset
29.7.2020 11.43
Hovioikeus: Avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavakseenAsiassa oli kysymys siitä, määräytyikö Suomen tuomioistuinten toimivalta aviovarallisuusasetuksen vai kansallisten säännösten perusteella ottaen huomioon asianosaisten avioehtosopimukseen sisältyvä lainvalintaa ja oikeuspaikkaa koskeva sopimus ja sen laatimisajankohta, ja oliko KO toimivaltainen tutkimaan asian. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ja B:n välinen avioehtosopimus oli laadittu ja rekisteröity ennen edellä mainittua aviovarallisuusasetuksen soveltamisen alkamisajankohtaa. HO katsoi, että tästä ei kuitenkaan seurannut aviovarallisuusasetuksen tuomioistuinten toimivaltaa koskevien säännösten syrjäytyminen. HO katsoi KO:n tavoin, että avioeroa koskevan asian ollessa vireillä saksalaisessa tuomioistuimessa Suomen tuomioistuimilla ei ollut toimivaltaa ottaa asiaa tutkittavakseen. Myöskään B:n HO:ssa esittämää valtioon kohdistettua vaatimusta oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 29.7.2020) - Uutiset
11.2.2022 10.00
EUT: Oleskeluaika, joka vaaditaan, jotta jäsenvaltion tuomioistuimet voivat käyttää toimivaltaansa käsitellä ja ratkaista avioerohakemus, voi oikeutetusti vaihdella hakijan kansalaisuuden mukaanSEUT 18 artiklassa vahvistettua kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että jäsenvaltion, jonka alueella hakija asuu, tuomioistuimen toimivaltaisuudelle on asetettu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2 kumoamisesta 27.11.2003 annetun neuvoston asetuksen N:o 2201/2003 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa edellytykseksi, että hakija on asunut välittömästi ennen hakemuksensa tekemistä tässä jäsenvaltiossa vähintään ajan, joka on kuusi kuukautta lyhyempi kuin aika, jota edellytetään asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan viidennessä luetelmakohdassa, sillä perusteella, että asianomainen henkilö on kyseisen jäsenvaltion kansalainen. - Uutiset
21.9.2020 15.28
Hovioikeus: Sillä seikalla, että puolisot olivat mahdollisesti asuneet erillään jo ennen avioliiton solmimista, ei ollut merkitystä arvioitaessa avioeron myöntämisen edellytyksiäAvioerohakemus olisi tullut hylätä KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 21.9.2020) - Uutiset
12.9.2018 6.00
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu syrjinnästä uskonnon perusteella - johtavassa asemassa olevan katolisen työntekijän irtisanominen tämän avioeron jälkeen solmiman uuden avioliiton perusteellaKirkko tai muu julkinen tai yksityinen organisaatio, jonka eetos perustuu uskontoon tai vakaumukseen ja joka hallinnoi yksityisoikeudellisen pääomayhtiön muodossa toimivaa sairaalaa, ei voi päättää, että sen johtavassa asemassa toimivilta työntekijöiltä edellytetään erilaista vilpittömyyttä ja uskollisuutta sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, ilman, että tähän päätökseen voidaan tarvittaessa kohdistaa tehokas tuomioistuinvalvonta sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin 4 artiklan 2 kohdassa vahvistetut kriteerit täyttyvät. Toisaalta johtavassa asemassa toimivien työntekijöiden erilainen kohtelu sellaisten vaatimusten osalta, jotka koskevat vilpittömyyttä ja uskollisuutta mainitun eetoksen suhteen, sen mukaan, kuuluvatko he uskontokuntaan vai eivät, on mainitun direktiivin mukainen vain, mikäli kyseessä olevan ammatillisen toiminnan luonteen tai työn suorittamiseen liittyvien yhteyksien vuoksi uskonto tai vakaumus on työtä koskeva, kyseisen kirkon tai organisaation eetokseen perustuva todellinen, perusteltu ja oikeutettu vaatimus, joka on suhteellisuusperiaatteen mukainen, mikä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava. Kansallisella tuomioistuimella on velvollisuus varmistaa toimivaltansa rajoissa yksityisille unionin oikeuden yleisistä periaatteista, kuten erityisesti uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteesta, joka on nykyisin vahvistettu EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklassa, johtuva oikeussuoja ja taata näistä periaatteista seuraavien oikeuksien täysi vaikutus jättämällä tarpeen vaatiessa soveltamatta kaikkia niiden kanssa ristiriidassa olevia kansallisia säännöksiä. - Uutiset
21.7.2015 14.33
EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu kolmannen maan kansalaisen oleskeluoikeuden säilymisestä puolison jäsenvaltiosta poistumisen ja tätä seuranneen avioeron jälkeen ja henkilön riittävien varojen määrittelemisestäEU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella koskevan direktiivin 2004/38 13 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että kolmannen maan kansalaisen, joka on eronnut unionin kansalaisesta ja jonka avioliitto oli kestänyt ennen avioeromenettelyn vireillepanoa vähintään kolme vuotta, joista vähintään yksi vuosi vastaanottavassa jäsenvaltiossa, oleskeluoikeus ei voi säilyä tässä jäsenvaltiossa tämän säännöksen perusteella, kun avioeromenettelyn vireillepanoa edelsi puolison, joka on unionin kansalainen, poistuminen mainitusta jäsenvaltiosta. - Uutiset
15.10.2021 11.00
Hovioikeus: Suomalaisella tuomioistuimella ei ollut avioeroasiassa toimivaltaa eikä käräjäoikeuden olisi tullut ottaa pesänjakajan määräämistä koskevaa asiaa tutkittavaksi - päätös poistettin tuomiovirheen vuoksiKO oli asiassa mainituilla perusteilla ottanut tutkittavakseen asian, vaikka oli ollut olemassa seikka, jonka vuoksi sen olisi omasta aloitteestaan tullut jättää asia tutkittavaksi ottamatta. Asiassa oli siten tapahtunut OK 31 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukainen tuomiovirhe, jonka vuoksi KO:n päätös oli saman luvun 6 §:n nojalla poistettava. (Vailla lainvoimaa 15.10.201) - Uutiset
8.4.2022 10.11
Avioeroasiaa ei ollut tarpeen palauttaa käräjäoikeuteen, kun hakemuksen tiedoksiannossa tapahtunut virhe oli ollut vähäinen ja uuden määräajan asettamista lausuman antamiselle oli pidettävä tarpeettomanaAsiassa ei sen laadun ja miehen käräjäoikeuteen toimittamien lausumien perusteella jäänyt epäilystä siitä, etteikö mies olisi tosiasiallisesti tullut tietoiseksi naisen hakemuksesta. Mies oli ymmärtänyt hakemuksen sisällön, ja hänellä oli myös ollut riittävästi aikaa lausua siitä. Mies ei ollut vastustanut hakemusta muilla perusteilla kuin sillä, että tiedoksianto oli toimitettu virheellisesti. Puhelintiedoksiannon OK 11 luvun 3 b §:n 2 momentissa mainitut edellytykset olisivat täyttyneet, mikäli puhelintiedoksianto olisi ollut sallittu. (Vailla lainvoimaa 8.4.2022) - Uutiset
15.10.2019 13.00
Hovioikeus: Turvapaikanhakijan avioeroa ja lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevat asiat voitiin tutkia suomalaisessa tuomioistuimessa tilanteessa, jossa hänen ja hänen perheenjäsentensä maassaolo-oikeutta ei ollut vielä lainvoimaisesti ratkaistuA ja B ovat irakilaisia turvapaikanhakijoita, jotka ovat oleskelleet Suomessa syyskuusta 2015 alkaen. A:n ja B:n sekä heidän neljän alaikäisen lapsensa turvapaikkahakemukset on hylätty Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus on 24.11.2017 palauttanut asian Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Turvapaikka-asian käsittely on edelleen kesken. A oli tehnyt avioeroa sekä lasten huoltoa ja asumista koskevan liitännäisvaatimuksen lokakuussa 2017. Käräjäoikeus oli hylännyt hakemuksen katsoen, ettei sillä ollut kansainvälistä toimivaltaa asiassa. Hovioikeus katsoi, että yli kolmen ja puolen vuoden oleskelu suomessa perusti hakijalle ja asiaan osallisille sellaisen läheisen yhteyden Suomeen, että avioeroasia voitiin käsitellä Suomessa. Hovioikeus otti ratkaisussaan huomioon myös avioeroasian hoitamisen Irakissa hakijalle aiheuttamat kohtuuttomat vaikeudet. Lasten huoltoa, asumista ja tapaamista koskevassa ratkaisussaan hovioikeus katsoi, että Suomessa keskeytyksettä yli kolme ja puoli vuotta oleskelleilla ja Suomessa koulua käyvillä lapsilla oli asuinpaikka Suomessa ja näin ollen asia voitiin ratkaista Suomessa. - Uutiset
2.9.2021 13.30
EUT:n ennakkoratkaisu perheväkivallan kohteeksi joutuneeen kolmannen maan kansalaisen oleskeluoikeuden lakkauttamista koskevassa asiassaUnionin tuomioistuimen mukaan kolmannen maan kansalainen, joka on joutunut puolisonsa, joka on unionin kansalainen, harjoittaman perheväkivallan kohteeksi, ei ole tilanteessa, joka on rinnastettavissa sellaisen kolmannen maan kansalaisen tilanteeseen, joka on joutunut puolisonsa, joka on kolmannen maan kansalainen, harjoittaman perheväkivallan kohteeksi. Tästä seuraa, ettei näistä kahdesta tilanteesta johtuva mahdollinen erilainen kohtelu loukkaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettua yhdenvertaisuutta lain edessä. - Uutiset
2.12.2020 15.00
Hovioikeus arvioi oliko käräjäoikeus menetellyt virheellisesti jättäessään tutkimatta isän vaatimukset kirjallisessa menettelyssä ilman yhteenvedon laatimista ja oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvien väliaikaismääräystä koskevien vaatimusten tutkimisenHO:ssa oli A:n valituksen johdosta ensiksi kysymys siitä, oliko KO:ssa tapahtunut menettelyvirhe, kun KO oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja ilman yhteenvedon laatimista. Toiseksi oli kysymys siitä, olisiko KO:n tullut tutkia tapaamisoikeutta ja tapaamisoikeuteen liittyvää väliaikaismääräystä koskevat vaatimukset vai oliko Venäjällä vireillä olevan asian lis pendens -vaikutus estänyt tämän. HO katsoi asiassa mainituin perustein, ettei KO:ssa ollut tapahtunut A:n väittämää menettelyvirhettä. Pääasian osalta HO hylkäsi B:n vaatimuksen väliaikaismääräyksen antamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.12.2020) - Uutiset
10.11.2020 11.40
Hovioikeus tulkitsi aviolittolain yhteisen kodin käsitettä toisin kuin käräjäoikeus: Ex-puolisolla oli oikeus jäädä asumaan ns. ”kakkoskotiin” - vaatimus häädöstä hylättiinAsunto oli rinnastettava niin sanottuun ”kakkoskotiin” ja sitä oli pidettävä AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna puolisoiden yhteisenä kotina. KO:n päätös 11.3.2020 kumottiin. HO määräsi, että A:lla oli AL 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla oikeus jäädä asumaan huoneistoon. Päätös on voimassa toistaiseksi, kuitenkin enintään siihen saakka, kunnes puolisoiden välillä toimitettu omaisuuden ositus on saanut lainvoiman. Päätös raukeaa kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun HO päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta ei olisikaan toimitettu. KO:n tuomio 11.3.2020 kumottiin ja vaatimus häädöstä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 10.11.2020) - Uutiset
17.7.2020 8.30
Unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun asetuksen tulkinnastaTiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta avio- ja asumuseroon sovellettavan lain alalla annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1259/2010 10 artiklaa on tulkittava siten, että ilmaisulla ”jos 5 tai 8 artiklan nojalla sovellettavassa laissa ei ole säädetty avioerosta” tarkoitetaan yksinomaan tilanteita, joissa sovellettavassa ulkomaisessa laissa ei säädetä avioerosta missään muodossa. - Uutiset
9.6.2020 9.00
Hovioikeus piti eronneen aviopuolison häätämistä yhteisestä kodista oikeasuhtaisena toimenpiteenäAsiassa oli ollut KO:ssa selvitettävä ensin, oliko asiassa perusteita oikeuttaa B avioliittolain 24 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla jäämään asumaan puolisoiden entiseen yhteiseen kotiin. Mikäli todettiin, että B:llä ei tällaista oikeutta ollut, oli selvitettävä, oliko asiassa perusteita velvoittaa B muuttamaan pois asunnosta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. B:n häätämistä oli tässä tapauksessa pidettävä oikeasuhtaisena toimenpiteenä A:n oikeuksien turvaamiseksi. (Vailla lainvoimaa 9.6.2020) - Uutiset
11.5.2020 12.15
Hovioikeus: Puoliso oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositustaHovioikeus katsoi, että B oli passiivisuutensa ja ajan kulumisen perusteella luopunut oikeudestaan vaatia omaisuuden ositusta. Näin ollen myöskään hänen perillisellään A:lla ei ollut oikeutta vaatia ositusta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 11.5.2020) - Uutiset
5.12.2018 13.51
Hovioikeuden ratkaisu osituksen moitetta koskevassa asiassaHarkitessaan kaikkia sovittelun puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja hovioikeus päätyi asiaa kokonaisuutena arvioidessaan siihen, että sovittelua puoltavat seikat olivat sitä vastaan puhuvia seikkoja hieman painavampia. Sovittelua vastaan puhuvien seikkojen vaikutus voitiin kuitenkin ottaa huomioon arvioitaessa sitä, kuinka paljon A:n avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta oli katsottava avio-oikeuden alaiseksi. (Vailla lainvoimaa 5.12.2018) - Uutiset
27.11.2018 11.55
KKO:n ratkaisu kuolinpesän osakkuudesta ja oikeudesta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistäAviopuolisot C ja D olivat määränneet keskinäisessä testamentissaan, että toisen heistä kuoltua eloonjäänyt puoliso saa kaiken vainajan omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Testamentin toissijaismääräyksen mukaan molempien kuoltua C:n omaisuus meni D:n lapselle K:lle. Puolisot tuomittiin avioeroon, jolloin sovellettavaksi tuli perintökaaren 11 luvun 8 §:n testamenttimääräyksen tehottomuutta koskeva säännös. C:n kuoltua K vaati pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen katsoen, että testamentin tulkinnan perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää toissijaismääräystä voimassa avioeron jälkeen ja ettei K siten ollut testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas.
Ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla Korkein oikeus katsoi, että K testamentin toissijaissaajana tuli oikeutensa riidanalaisuudesta huolimatta katsoa C:n kuolinpesän osakkaaksi. Hänellä oli siten oikeus hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä C:n kuolinpesään. - Uutiset
26.7.2018 15.45
HS: Jopa korkein oikeus tyrmäsi vaimon erohaaveet – brittinaisen on pakko pysyä avioliitossa miehensä kanssaNainen hävisi oikeusjuttunsa jälleen kerran – ja vastentahtoinen avioliitto jatkuu. Korkeimman oikeuden tuomarien mukaan avioerolle ei ole lain mukaan riittäviä perusteita. Vain parlamentti voi muuttaa lakia. Britanniassa avioeron saaminen voi siten olla yllättävän hankalaa. - Uutiset
12.12.2017 9.26
KKO:n ratkaisu osituksesta kuolemantapauksessaPuolisot A ja B oli tuomittu avioeroon, ja pesänjakaja oli määrätty toimittamaan ositus heidän välillään. Ositustoimituksen kestäessä A kuoli. Korkein oikeus katsoi, että B:llä oli oikeus kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona A:n perillisille. B:n kuoltua osituksen moitetta koskevan oikeudenkäynnin aikana tämä oikeus oli voimassa myös hänen kuolinpesänsä hyväksi. - Uutiset
30.12.2014 14.53
Ulkomailta – Ruotsi: Korkeimman oikeuden ratkaisujaRuotsin korkeimmain oikeuden ratkaisut ajalta 16.10.–12.11.2014 koskevat muun muassa vauvan fyysisten vammojen aiheutumista, edunvalvojan määrämistä koskevan asian selvitysvelvollisuuden osoittamista, ajo- ja lepoaikaa koskevan asetuksen tulkintaa ajoaikaan liittyen, avioeron harkinta-ajan alkamisajankohdan laskemista sekä parkkikiekon asettamista autoon ja liikenneasetuksen tulkintaa. - Uutiset
18.9.2014 11.30
OTT Matti Urpilainen: Vapaaehtoinen luopuminen tasingosta ei muodosta veronalaista lahjaa - KHO 2014:135Lahjaverotuksen systematiikka tai tavoitteet eivät puolla tasingosta luopumisen johdosta syntyvän taloudellisen edun verottamista lahjana. - Uutiset
26.4.2023 10.50
Hovioikeus: Avioliiton aikainen ja jälkeinen elatusapu- A:n B:lle maksettavaksi tuomittu avioliiton aikainen elatusapu ajalla 1.6.–31.8.2020 alennettiin 650 euroon kuukaudessa KO:n tuomitsemine korkoineen
- A vapautettiin velvollisuudesta suorittaa B:lle avioliiton jälkeistä elatusapua ajalla 1.9.2020–30.9.2022
- A:n jo suorittamaa elatusapua ei ollut palautettava
- A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin
(Vailla lainvoimaa 26.4.2023) - Uutiset
7.5.2021 9.36
KKO:n ratkaisu avioehtosopimuksen pätemättömyydestäKun avioliittolain 66 §:ssä säädettyä todistamisvaatimusta ei ollut noudatettu, avioehtosopimus katsottiin pätemättömäksi, vaikka puolison tiedettiin omakätisesti ja vapaaehtoisesti allekirjoittaneen avioehtosopimuksen.
Asiassa ei ollut osoitettu sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi aihetta katsoa, että puolison vetoaminen muotovirheeseen merkitsisi oikeuden väärinkäyttöä tai että sitä olisi pidettävä kunnian vastaisena ja arvottomana. Siten hän ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota muotovirheeseen. (Ään.) - Uutiset
30.3.2017 14.06
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjän ja -jakajan määräämisen edellytyksiä – käräjäoikeuden päätös kumottiinTestamentti oli sen selvän sanamuotonsa mukaisesti aviopuolisoiden C:n ja E:n keskinäinen omistusoikeustestamentti, jossa A oli testamentinsaajana vasta molempien puolisoiden kuoltua. Testamentin sanamuodosta oli myös pääteltävissä, että A oli toissijaisena edunsaajana sen vuoksi, että hän oli E:n poika. C:llä ei ollut rintaperillisiä. Testamentin kokonaisajatuksesta ilmeni, että puolisoiden omaisuus oli tarkoitettu siirtyvän jälkeen jäävän puolison kautta E:n rintaperillisille. Puolisoiden toistensa hyväksi tekemät testamenttimääräykset olivat sittemmin avioeroon päättyneen avioliiton vuoksi rauenneet. Testamentin sanamuodon perusteella voitiin pitää varsin selvänä, että C ei ollut tarkoittanut pitää avioeron jälkeen erillisenä voimassa vasta molempien puolisoiden kuoleman jälkeen sovellettavaksi tulevaa, entisen aviopuolisonsa pojan A:n hyväksi tekemäänsä testamenttimääräystä. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että A ei ollut C:n ja E:n testamentin perusteella C:n kuolinpesän osakas. Asiassa ei A:n hakemuksen perusteella ollut edellytyksiä määrätä pesänselvittäjää ja pesänjakajaa C:n, B:n eikä D:n kuolinpesiin. (Vailla lainvoimaa 30.3.2017) - Uutiset
21.2.2023 11.30
Hovioikeus hylkäsi hakemuksen lasten palauttamiseksi Ukrainaan - ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta ei ollut tarpeen pyytää eikä lasten kuulemista ollut pidettävä tarkoituksenmukaisenaOttaen huomioon, että isä oli huoltolain 32 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla nimenomaisesti antanut lasten (s. 2009 ja 2010) tilapäiseen oleskeluun Suomessa suostumuksensa, ja ettei sanottua suostumusta ollut sotatoimien jatkuessa mahdollista hakemuksessa ilmoitetuin perustein tehokkaasti peruuttaa, HO katsoi, ettei lasten palauttamatta jättämistä Ukrainaan voitu pitää huoltolain 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla luvattomana. Ottaen huomioon, että HO katsoi, ettei lasten palauttamatta jättämistä Ukrainaan ollut pidettävä luvattomana, lasten mielipiteillä ei olisi lopputuloksen kannalta merkitystä. Näissä olosuhteissa lasten kuulemista ei ollut pidettävä tarkoituksenmukaisena. (Vailla lainvoimaa 21.2.2023) - Uutiset
18.2.2021 15.15
Hovioikeuden tuomio osituksen moitetta koskevassa asiassaAsiassa oli hovioikeudessa ratkaistavana valituksen johdosta käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuus avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta ja sen arvostamisesta, tasingon määrästä sekä osituksen sovittelusta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2021) - Uutiset
27.1.2014 17.01
Kreikka alkaa soveltaa EU:n sääntöjä, joilla helpotetaan kansainvälisten pariskuntien tilannettaEuroopan komissio hyväksyi tänään Kreikan päätöksen ryhtyä soveltamaan 15 EU-maassa jo käytössä olevia EU:n sääntöjä, joiden mukaan kansainväliset avioparit voivat valita, minkä maan lakia sovelletaan, jos liitto päättyy avio- tai asumuseroon. Nämä uudet säännöt tulivat voimaan kesäkuussa 2012, ja niiden yhteydessä käytettiin ensimmäistä kertaa nk. EU-maiden tiiviimmän yhteistyön menettelyä. - Uutiset
17.12.2010 12.12
KKO:n ratkaisu omaisuuden osituksen ja erottelun edellytyksistäA ja B olivat avioeron tultua vireille allekirjoittaneet 15.5.1991 ositussopimuksen. Tämän jälkeen avioliitto oli jatkunut, kunnes puolisot oli tuomittu avioeroon 6.8.2008. A haki pesänjakajan määräämistä toimittamaan omaisuuden ositus tai erottelu. Pesänjakaja määrättiin toimittamaan puolisoiden omaisuuden erottelu. - Uutiset
18.12.2007 7.44
Käräjätuomarille huomautus virkavelvollisuuden rikkomisestaEduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen arvostelee ankarasti Kotkan käräjäoikeuden tuomaria siitä, että tämä hyväksyi tyytymättömyyden ilmoituksen, vaikka päätös oli jo lainvoimainen. Lisäksi tuomari poistatti väestötietojärjestelmästä sinne tehdyn merkinnän lainvoimaisesta avioerosta. Apulaisoikeusasiamies on antanut käräjätuomarille huomautuksen virkavelvollisuuden rikkomisesta. - Uutiset
10.10.2023 15.51
Hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota: Omaisuuden erottelu ei johtanut kohtuuttomaan lopputulokseenErottelukirjasta ilmenevin tavoin V:llä oli noin 168.000 euron varallisuus, ja S:n varallisuus oli hyvin vähäinen. Hovioikeus katsoi, että V oli saanut perusteetonta etua asunto-osakkeiden kauppahinnan jaon osalta. Tähän nähden ja ottaen huomioon, että avioehtosopimuksen sovittelu edellyttää vahvoja perusteita, hovioikeus katsoi asiaa kokonaisuutena harkittuaan, ettei omaisuuden erottelu johtanut V:n osalta kohtuuttomaan lopputulokseen. (Vailla lainvoimaa 10.10.2023) - Uutiset
20.1.2023 11.49
Hovioikeus: Ositus, tasinko ja oikeudenkäyntikulutJK:n valituksen johdosta hovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko PK:n 10.000 euron ja 20.000 euron suoritukset (tilisiirrot) JK:lle lahjoja vai osituksessa huomioon otettavia tasinkosuorituksia. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, miten JK:n Filippiinien asunto sekä siitä oleva velka oli otettava huomioon osituksessa. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 20.1.2023) - Uutiset
2.7.2020 10.30
Korkein oikeus: osituksessa ilmoittamatta jätetyt osinkotulot katsottiin petokseksi – törkeän petoksen edellytykset eivät täyttyneet tavoitellun hyödyn osaltaSyytteen mukaan A oli A:n ja B:n välisessä omaisuuden osituksessa erehdyttänyt sen toimittanutta pesänjakajaa jättämällä ilmoittamatta avioeron vireille tulon jälkeen saamansa osinkotulot osittain omistamastaan osakeyhtiöstä, jossa hän työskenteli. Kysymys siitä, olivatko maksetut osingot avio-oikeuden alaista omaisuutta ja oliko A syyllistynyt hovioikeuden hänen syykseen lukemaan törkeään petokseen. Ks. KKO:1994:6