Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- arvonlisävero
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
14.8.2019 11.30
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - valtio ja käräjätuomari velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 7 päivää aiheettomasti vankilassa istuneelle korvauksena kärsimyksestä 840 euroaKäräjätuomari oli käräjätuomarin virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut jutun toisen vastaajan RL 35 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta vahingonteosta, jonka rikoksen syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. HO katsoi, että käräjätuomari oli menetellyt vastoin sitä, mitä tuomarin viran asianmukaiselta hoitamiselta voidaan edellyttää. Lisäksi menettely oli ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen. Käräjätuomarin teko ei ollut sen haitallisuus ja vahingollisuus sekä muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Käräjätuomari oli siten syyllistynyt tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Oikeudenmukainen ja riittävä seuraamus käräjätuomarin syyksi luetusta rikoksesta oli varoitus. Kohtuullinen korvaus asianomistajlle oli 120 euroa vapaudenmenetysvuorokaudelta eli yhteensä 840 euroa. (Vailla lainvoimaa 14.8.2019. Huom! Ks. KKO:2020:78: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
25.7.2019 11.22
Hallinto-oikeus: Verohallinnon Harmaan talouden torjuntayksikkö oli voinut kieltää sen ylitarkastajan sivutoimen asunto-osakeyhtiöiden toiminnantarkastajanaValittaja oli tehnyt ilmoituksen sivutoimesta toimiakseen pienten taloyhtiöiden toiminnantarkastajana. Ilmoituksen mukaan toiminta ajoittuisi maalis–kesäkuulle, viikonloppuihin, ja kokonaistuntitarve olisi noin 30 tuntia, 1–2 tuntia per tarkastus. Valituksesta ilmeni, että valittaja on luonut asiakassuhteen tilitoimistoon, jonka asiakkaille valittaja tekee toiminnantarkastuksia. HAO katsoi, että Verohallinnon Harmaan talouden torjuntayksikkö oli voinut kieltää valittajaa toimimasta asunto-osakeyhtiöiden toiminnantarkastajana. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella olisi katsottava, että päätös olisi Suomen perustuslain vastainen tai että valittajaa ei olisi kohdeltu yhdenvertaisesti sivutoimilupaharkinnassa. (Ei lainvoim.25.7.2019) - Uutiset
28.6.2019 11.27
Hovioikeus ei pitänyt toimitusjohtajasopimusta tekaistuna tai pätemättömänä - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti yhtiön suorittaamaan entiselle toimitusjohtajalleen ryhmäeläkevakuutuksen säästöosuutta vastaavan määrän 42 620 euroaHO:n ratkaistavana oli ensinnäkin kysymys siitä, oliko 1.10.2011 päivätty toimitusjohtajasopimus ollut väitetyllä tavalla tekaistu. Mikäli toimitusjohtajasopimusta ei voitu pitää väitetyllä tavalla tekaistuna, ratkaistavaksi tuli, voitiinko A:n katsoa toimineen kunnianvastaisesti ja arvottomasti siten, että toimitusjohtajasopimusta tai ainakin sen 8. kohdan ehtoa olisi sen vuoksi ollut pidettävä pätemättömänä. HO katsoi asiassa, että koska toimitusjohtajasopimus ei ollut tekaistu tai pätemätön ja yhtiön takaisinosto-oikeus oli sopimuksen 8. kohdan ehtojen mukaan ollut mahdollista vain A:n kirjallisella suostumuksella, A:lla oli oikeus ryhmäeläkevakuutuksen 42.620 euron säästöosuutta vastaavaan korvaukseen korkoineen 10.3.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 28.6.2019) - Uutiset
27.6.2019 11.30
Hovioikeus: Asiakaspalvelukeskukseen siirrettyä työntekijää ei syrjittyValittajan mukaan häntä oli syrjitty hänen ikänsä ja terveydentilansa perusteella. Valittajan mukaan yhtiö oli valikoinut uuteen asiakaspalvelukeskukseen uusilla työajoilla työskentelemään siirrettävät henkilöt sillä perusteella, että he olivat ikääntyneitä ja / tai he olivat olleet paljon sairauslomilla. HO katsoi, että valittajan määrääminen työskentelemään asiakaspalvelukeskuksessa oli perustunut hänen pitkään kokemukseensa ja ammattitaitoonsa. HO katsoi siten, että esitetty näyttö ei objektiivisesti arvioiden antanut aihetta olettaa syrjintäkieltoa rikotun, kun yhtiö oli siirtänyt valittajan työskentelemään asiakaspalvelukeskukseen. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
27.6.2019 11.00
Delhin lento viivästyi tavanomaisen teknisen vian (jarrupääsylinteri) vuoksi - kuluttajariitalautakunnan ratkaisua noudattamatta jättänyt Finnair perui valituksensa hovioikeudessaKO oli katsonut, että lentokoneessa ilmennyt tekninen vika oli liittynyt Finnairin tavanomaiseen lentotoiminnan harjoittamiseen sekä ollut luonteensa ja alkuperänsä vuoksi yhtiön tosiasiallisesti hallittavissa. Finnair ei ollut osoittanut, että lennon viivästyminen olisi johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista poikkeuksellisista olosuhteista. Sen vuoksi Finnairin oli suoritettava kantajille lennon viivästymisen perusteella 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetty 600 euron korvaus. Finnair oli hävinnyt asian ja siten velvollinen korvaamaan kantajien kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (16.060,30 euroa) KO:ssa. Finnair velvoitettiin korvaamaan myös valitukseen vastanneiden kantajien oikeudenkäyntikulut HO:ssa 3.050,40 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 27.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 9.27
Hovioikeus kohtuullisti vuokrasopimuksen ehtoa, kun vuokralainen ei ollut saanut asuntoa hallintaansaVuokralainen ja vuokranantaja (ry) olivat solmineet vuokrasopimuksen, jonka mukaan huoneiston hallinta siirtyy, kun yhden kuukauden vuokra ja vuokravakuus on maksettu sekä vuokranantajalle on esitetty todistus voimassaolevasta sähkösopimuksesta. Vuokralainen oli olettanut, ettei vuokrasopimus ollut ollut voimassa, koska hän ei ollut saanut asuntoa hallintaansa. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
19.6.2019 11.50
Hovioikeuskin hylkäsi Aamulypsy-ohjelman toimittajia vastaan nostetun syytteen kunnianloukkauksesta ja 1,6 miljoonan euron korvausvaatimuksenAsiassa oli kysymys siitä, olivatko A ja B radio-ohjelmassa esittämillään kommenteilla esittäneet valittajasta valheellisia tietoja tai vihjauksia siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan valittajalle vahinkoa tai kärsimystä taikka valittajaan kohdistuvaa halveksuntaa, tai olivatko he kommenteillaan muulla tavoin halventaneet valittajaa. HO katsoi KO:n tavoin, etteivät A ja B olleet menettelyllään syyllistyneet valittajaan kohdistuneeseen kunnianloukkaukseen. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 19.6.2019) - Uutiset
18.6.2019 11.10
KKO:lta ensimmäiset ratkaisut asfalttikartellin vahingonkorvausasioissaKKO on antanut ensimmäiset ratkaisut asfalttikartellista aiheutuneen vahingon korvaamista koskevissa asioissa. KKO:ssa oli käsiteltävänä kysymys siitä, oliko Lemminkäinen Oyj:n korvausvastuu vähentynyt sen vuoksi, että muiden kartelliin osallistuneiden tahojen vastuu oli vanhentunut. - Uutiset
18.6.2019 10.30
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut tulosvastuullisten esimiesten työsopimuksissa olleita välityslausekkeitaA ja B olivat molemmat toimineet tulosvastuullisina esimiehinä. He ovat puolisoita ja työskennelleet B:n tultua tulosvastuulliseksi esimieheksi samalla lääkäriasemalla samassa tulosyksikössä. Sittemmin A ja B olivat työsopimuksiin perustuvissa kanteissaan vaatineet käräjäoikeudessa erinäisiä korvauksia PT Oy:ltä. Yhtiö oli ennen pääasiaan vastaamista esittämässään oikeudenkäyntiväitteessä esittänyt, että kanteet tuli jättää tutkimatta, koska asiat kuuluivat työsopimuksiin sisältyvien välityslausekkeiden mukaan välimiesoikeuden toimivaltaan. A ja B ovat oikeudenkäyntiväitettä käräjäoikeudessa käsiteltäessä vedonneet siihen, että kysymyksessä olevat välityslausekkeet olivat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:n ja työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla kohtuuttomia tai kohtuuttomuuteen johtavia ja välityslausekkeet tuli tällä perusteella jättää huomiotta. Hovioikeuden mukaan asiassa ei tullut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella A:ta ja B:ta voitaisiin sopimussuhteessa pitää sillä tavalla heikompana osapuolena, että heidän suojaamisensa olisi ollut esteenä välimiesmenettelylle, eikä välityslauseketta siten ole pidettävä A:n ja B:n kannalta kohtuuttomana sopimusehtona. Hovioikeus katsoi myös jääneen näyttämättä, että A:n ja B:n taloudellinen tilanne olisi ollut niin huono, etteivät he olisi voineet kustantaa välimiesmenettelyä ja lausekkeen soveltaminen siten kohtuuttomasti olisi heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan saada oikeussuojaa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2019) - Uutiset
10.6.2019 16.00
Epäasiallisesta käyttäytymisestä varoitetun työntekijän työsopimus voitiin irtisanoa - irtisanomisperuste huomioon ottaen oli selvää, ettei työntekijällä ollut oikeutta henkilökohtaiseen bonusosuuteenTyöntekijän menettelyn taustalla oli riidattomasti ollut parisuhteen päättyminen. Työntekijän olisi asemansa ja työnantajan aikaisempien toimien perusteella tullut ymmärtää varoituksen käsittäneen myös muihin kuin R:ään kohdistuneen epäasiallisen käyttäytymisen. Irtisanomisperusteen painavuuden arvioinnissa oli muun muassa otettava huomioon, ettei kyse ollut yksittäisestä vapaa-ajalla tapahtuneesta, työntekijän humalatilasta johtuneesta ylilyönnistä vaan johtavassa asemassa olevan henkilön jatkuvasta ja asteittain vakavammaksi muuttuneesta käyttäytymisestä. Menettely oli ollut vahingollista. Työnantaja oli käyttänyt ne keinot, mitä sillä oli ollut käytettävissä tilanteen ratkaisemiseksi. Työnantaja oli työntekijän käyttäytyminen huomioon ottaen perustellusti voinut päätellä, ettei työntekijä varoituksen jälkeen ollut ojentunut eikä tullut muuttamaan käyttäytymistään, minkä johdosta työnantajalle ei ollut jäänyt muuta mahdollisuutta kuin irtisanoa työntekijän työsopimus. HO hyväksyi KO:n lopputuloksen bonuspalkkion osalta. (Vailla lainvoimaa 10.6.2019) - Uutiset
7.6.2019 10.00
Äiti väitti isän manipuloineen häntä tuomioistuinsovittelun aikana - hovioikeus arvioi sovittelun edellytyksiä, sovittelumenettelyn väitettyä virheellisyyttä ja sovintosopimuksen pätemättömyyttä - vahvistettua sovintoa elatusavusta ei muutettuHO:ssa oli ratkaistavana, oliko asiassa ollut edellytyksiä tuomioistuinsovittelulle, oliko sovittelumenettelyssä tapahtunut virheitä ja oliko sopimus pätemätön erityisesti sen vuoksi, että isä olisi manipuloinut äitiä sovittelun aikana. Vahvistetun elatusavun määrä ja elatusapuasian aineellinen oikeellisuus eivät olleet HO:ssa ratkaistavana. HO katsoi mm., ettei sovittelussa ollut tapahtunut sellaista valittajan väittämää menettelyvirhettä, jonka perusteella asia olisi tullut palauttaa takaisin KO:een. Asiassa oli jäänyt näyttämättä, että isä olisi jättänyt toteuttamatta neuvotteluissa tekemiään lupauksia miltään osin. Asiassa ei voitu todeta myöskään äidin fyysisen tai psyykkisen terveydentilan olleen sillä tavoin heikentynyt sovitteluistunnossa, että sopimukseen vetoamisen olisi voitu katsoa tämän vuoksi olleen kunnianvastaista ja arvotonta. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että sopimuksessa olisi vallinnut sellainen velvoitteiden epätasapaino, että siihen vetoamista olisi voitu pitää kunnianvastaisena ja arvottomana. Asiassa ei ollut näytetty tapahtuneen myöskään sellaista erehdystä, olosuhteiden muutosta tai äidin tietoon tulleen sellaista uutta seikkaa, joka olisi ollut hyväksyttävä syy sovinnosta irtautumiseen. (Vailla lainvoimaa 7.6.2019) - Uutiset
5.6.2019 7.52
Markkinaoikeus: PRH oli voinut jättää rekisteröimättä osakeyhtiön tilikautta koskevan muutoksen kun yhtiökokouspöytäkirja ja yhtiöjärjestys olivat ristiriidassa eikä muutoksesta ollut ilmoitettu sähköisessä järjestelmässäPäätöksessä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoi, ettei Patentti- ja rekisterihallitus ollut menetellyt virheellisesti, kun se oli ensin jättänyt rekisteröimättä Jeikei Invest Oy:n tilikautta koskevan muutoksen sekä myöhemmin tehnyt päätöksen siitä, ettei yhtiön tekemän muutosilmoituksen perusteella tehdä merkintää yhtiön tilikauden muuttamisesta. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.6.2019) - Uutiset
31.5.2019 16.00
Hovioikeus: Alle kolme vuotta kestänyt rikosoikeudenkäynti kahdessa asteessa ei kestänyt kohtuuttoman kauanArvioitavana olevassa asiassa syytteet olivat koskeneet lähestymiskiellon rikkomista, laitonta uhkausta, vainoamista ja viestintärauhan rikkomista. Kun otettiin huomioon, että arvioitavana olevaan asiaan ei ollut liittynyt erityistä kiireellisyysperustetta, yhteensä alle kolmen vuoden käsittelyaikaa ei voida pitää kohtuuttoman pitkänä. Valittajan oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa ei ollut loukattu, eikä hyvityksen tuomitsemiselle siten ollut perusteita. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
31.5.2019 12.20
Hovioikeus: Elatusavun muutosta käsitelleen käräjäoikeuden olisi tullut selvittää oikeutta oikeusapuun ja päättää tarvittaessa oikeusapupäätöksen muuttamisesta tai oikeusavun lakkaamisestaKO:lle esitetyn laskun perusteella KO:n olisi tullut epäillä, oliko asiassa alunperinkään ollut edellytyksiä oikeusavun myöntämiselle, koska lasku oli laadittu käyttämättä valtioneuvoston asetuksessa hyväksyttyä tuntiveloitusta, mikä viittasi siihen, ettei asianosaisella ollut ollut oikeutta oikeusapuun ilman omavastuuosuutta. KO:n päätös kumottiin. Asia palautettiin KO:een. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
31.5.2019 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei syrjinyt pysäköinnintarkastajaa terveydentilan, määräaikaisuuden jatkamatta jättämisen, työvaatteiden, epäsiisteyden tai mielipiteen perusteella - hallintotuomioistuinten päätöksille ei ollut aihetta antaa vähäistä suurempaa todistusarvoaKaikki asiassa selostettu huomioon ottaen ja näyttöä kokonaisuudessaan arvioidessaan HO katsoi kuten KO, ettei valittajaa ollut syrjitty hänen väittäminsä (terveydentila, määräaikaisuuden jatkamatta jättäminen, työvaatteet, epäsiisteys ja mielipiteet) tavoin. Asiassa ei ollut siten tarpeen lausua valittajan hyvitys- ja korvausvaatimuksista. Valittaja velvoitettiin suorittamaan kaupungille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 15 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.5.2019) - Uutiset
29.5.2019 11.30
Hovioikeus kohtuullisti asianajajakantajalle maksettavia oikeudenkäyntikuluja 113 175,40 eurosta 20 000 euroonKO:n ensimmäinen valmisteluistunto oli pidetty 22.10.2015 kello 9.00 – 11.55 ja toinen 15.2.2016 kello 9.50 – 11.00. Kolmas valmisteluistunto oli pidetty vahingonkorvaussaatavan jo vanhennuttua 11.5.2017 kello 9.30 – 11.00 ja neljäs 20.11.2017 kello 9.00 – 10.00. Asianajajakantaja C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. HO totesi mm., että C:n ja hänen asiamiehensä olisi pitänyt havaita saatavan vanhentuminen 14.11.2016. Vanhentumisen seurauksena C:n oikeussuojan tarve oli muuttunut. C:llä ei ollut enää vanhentumisen jälkeen ollut aihetta ajaa asiaansa alkuperäisessä muodossa. HO katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Useat toimenpiteet pitivät sisällään oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön perehtymistä. Tämän osalta HO totesi, ettei asianajaja voi laskuttaa ammattitaitonsa ylläpitämistä päämiehensä vastapuolelta. Kokonaisuutena HO katsoi, että C oli tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut tarpeettoman laajan oikeudenkäynnin. C:n asiamiehen KO:ssa esittämiä laskuja oli muutoinkin pidettävä asian laatuun ja laajuuteen nähden liiallisina. (Vailla lainvoimaa 29.5.2019, Ään.) - Uutiset
28.5.2019 15.32
Hovioikeus: Velkajärjestelyvelallisen yksilöllisiä eläkevakuutuksia ei tullut määrätä realisoitaviksi - asia palautettiin käräjäoikeuteenAsiassa oli kyse siitä, tuliko velkajärjestelyvelallisen yksilölliset eläkevakuutukset (vakuutusarvoltaan yli 16.000 €) määrätä realisoitaviksi velallisen perusturvaan kuulumattomana omaisuutena ja, jos eläkevakuutus katsotiin perusturvaan kuulumattomaksi omaisuudeksi, millaisin määräyksin omaisuus voitiin maksuohjelmassa määrätä realisoitavaksi. HO totesi, että vaikka hakijan yksilölliset eläkevakuutukset eivät olleet hänen perusturvaansa kuuluvaa omaisuutta, edellytykset niiden voimaanjättämiselle velkajärjestelyssä olivat olemassa. Asia oli siten palautettava KO:een yksilöllisten eläkevakuutusten realisointia koskevien määräysten poistamiseksi maksuohjelmasta. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
28.5.2019 14.12
Hovioikeus: Sisäfileen ja kahden ruoka-annoksen myynti alennettuun hintaan ei ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että työsopimuksen välittömään purkamiseen olisi ollut erittäin painava syyTuomiossa mainittuja seikkoja punnittuaan hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei sisäfileen ja kahden ruoka-annoksen myynti alennettuun hintaan ole ollut niin vakavana pidettävä rikkomus, että A:n työsopimuksen välittömään purkamiseen olisi ollut työsopimuslain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettu erittäin painava syy tai että työsopimuksen irtisanomiseenkaan ilman aikaisempaa vastaavan kaltaisesta menettelystä annettua varoitusta olisi ollut mainitun lain 7 luvun 1 §:n mukainen asiallinen ja painava syy. (Vailla lainvoimaa 28.5.2019) - Uutiset
27.5.2019 16.00
Pahoinpitelyä koskeva syyte peruutettiin sovinnon seurauksena - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti valtion korvamaan vastaajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutValtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensä. HO myös totesi, ettei KO olisi saanut perusteluissaan ottaa kantaa vastaajan syyllisyyteen. (Vailla lainvoimaa 27.5.2019) - Uutiset
21.5.2019 13.00
Hovioikeus: Valtion oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, mistä syystä syyttäjän syyte on jäänyt sillensäKun syyte oli jäänyt sillensä, valtio oli velvollinen korvaamaan valittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 21.5.2019) - Uutiset
20.5.2019 9.00
Hovioikeuden ratkaisu takavarikon edellytyksistä verosaamista koskevassa asiassaHovioikeus katsoi, että takavarikon määräämiselle oli ollut veroturvaamislain 1 §:n mukaiset edellytykset. X Oy:n valitus oli sen vuoksi hylättävä siltä osin kuin valituksessa oli vaadittu käräjäoikeuden päätöksen kumoamista.
Verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan vero on julkinen saatava, joka lain 3 §:n 1 momentin mukaan on suoraan ulosottokelpoinen. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 6 §:n säännöstä hakijan velvollisuudesta pääasian vireillepanoon ei sen vuoksi sovelleta verosaatavaan. Käräjäoikeuden määräys hakijan velvollisuudesta saattaa pääasia vireille oli näin ollen poistettava. Velallisen oikeusturvan takaamiseksi veroturvaamislain 2 §:ssä on kuitenkin säädetty verosaatavan turvaamiseksi myönnetyn takavarikon enintään yhden vuoden voimassaoloajasta. Käräjäoikeuden päätöstä oli tältä osin täydennettävä. (Vailla lainvoimaa 20.5.2019) - Uutiset
13.5.2019 11.11
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden konkurssipesälle palautettavaksi tuomitsemaa määrää osakeyhtiölain vastaisista varojensiirroistaKäräjäoikeus oli katsonut, että tuomiossa mainitut varojensiirrot oli tehty vastoin osakeyhtiölain säännöksiä ja velvoittanut A:n palauttamaan Kustannusosakeyhtiö X Oy:n konkurssipesälle 263.194,05 euroa sekä suorittamaan sille vahingonkorvauksena 46.000 euroa, molemmat määrät korkoineen. Asiassa oli hovioikeudessa kysymys siitä, olivatko varojensiirrot tehty vastoin osakeyhtiölain säännöksiä. Arvioitavaksi tuli erityisesti se, ketkä olivat olleet Kustannusosakeyhtiö X Oy:n osakkeenomistajia varojenjakojen ajankohtina ja olivatko varojenjaoista olleet päättämässä toimivaltaiset tahot sekä se, oliko yhtiön vapaa oma pääoma ollut riittävä varojenjakojen toteuttamiseksi. Arvioitavaksi tuli myös se, olivatko osingonjaot muutoin tehty osakeyhtiölain varojenjakoja koskevien säännösten mukaisesti. Hovioikeus alensi käräjäoikeuden konkurssipesälle maksettavaksi tuomitsemaa määrää. A velvoitettiin palauttamaan Kustannusosakeyhtiö X Oy:n konkurssipesälle vastoin osakeyhtiölakia saamansa varat yhteensä 149.400 euroa käräjäoikeuden määräämine tuottokorkoineen määrälle 46.000 euroa 7.3.2011 lukien ja määrälle 103.400 euroa 27.6.2012 lukien sekä maksamaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa pääoman ja tuottokoron yhteismäärälle haasteen tiedoksiannosta 15.9.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 13.5.2019) - Uutiset
6.5.2019 16.00
Hovioikeus: Lähestymiskieltoon määrätty ei voinut kokonaisuudessaan vapautua korvaamasta kiellon hakijan oikeudenkäyntikuluja psyykkisen sairautensa perusteellaAsiassa ilmenneen perusteella oli ilmeistä, että A:n psyykkinen sairaus ja hänen siitä johtuva vaikeutensa kontrolloida käyttäytymistään oli ollut ainakin osasyy yhteydenottoihin. Ei kuitenkaan ollut osapuolten riskinjaon kannalta kohtuullista, että B joutuisi kantamaan itse A:n sairauden vuoksi oikeudenkäynnistä hänelle aiheutuneet kulut. Lähestymiskiellon pyytäminen oli ollut B:lle lain tarjoama keino suojautua näiltä yhteydenotoilta ja lähestymiskiellon pyytämisestä oli aiheutunut hänelle kuluja, joista A ei voi kokonaisuudessaan vapautua sairautensakaan perusteella. - Uutiset
6.5.2019 15.00
Toisella paikkakunnalla toimivan avustajan käyttämiselle törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassa oli perusteltu syyHO katsoi, että avustajalle kymmenen vuoden aikana syntynyt erityinen tietämys päämiehen väitettyyn liiketoimintaan liittyvien juttujen hoitamisesta muodosti perustellun syyn käyttää samaa avustajaa. (Vailla lainvoimaa 6.5.2019) - Uutiset
6.5.2019 11.20
Tappoi sopimuskumppaninsa – myös hovioikeus sovitteli sopimusta siten että kuolinpesä vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaKun A ja B olivat tehneet sopimuksen, osapuolten välillä ei väitettykään vallinneen epätasapainoa. Sopimusvelvoite oli kuitenkin siirtynyt B:n kuolinpesän vastattavaksi, kun A oli tappanut B:n. B:n kuolinpesässä on kolme osakasta, jotka ovat syntyneet vuosina 2006, 2012 ja 2014. Lasten mahdollisuudet saada vanhemmiltaan elatusta heikkenivät olennaisesti A:n tapettua heidän äitinsä, varsinkin kun tämä on isä kahdelle lapsista. Siten A oli yhtäältä rikoksellaan aiheuttanut tilanteen, jossa hänen alkuperäisen sopimuskumppaninsa tilalle oli tullut tämän kolme alaikäistä lasta. Toisaalta hän oli samalla teolla merkittävästi heikentänyt sopimusosapuoleksi tulleen kuolinpesän osakkaiden taloudellista asemaa. Näin menetellessään A oli täytettyään omat sopimusvelvoitteensa omilla toimillaan, jotka eivät liittyneet A:n ja B:n väliseen sopimukseen, aiheuttanut sopimussuhteessa selvän epätasapainon. Tappaessaan sopimuskumppaninsa ja asettaessaan alaikäiset, osin hänestä riippuvaiset lapset vastaamaan hänen entisen puolisonsa sopimusvelvoitteesta A oli luopunut siitä perustellusta olettamasta, että oikeusjärjestys suojaa hänen odotustaan saada maksusuoritus tekemästään työstä. (Vailla lainvoimaa 6.5.2019) - Uutiset
3.5.2019 10.00
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, hyvitysmaksun määräämisestä, palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta ja hankinnasta ilmoittamisesta, erityisalojen hankinnasta, epäselvästä tarjouspyynnöstä, tarjoajan soveltuvuudesta, hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä ja uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi, vertailuperusteiden ilmoittamisesta, hankintalajista, kynnysarvon alittavasta hankinnasta, tarjoajien valinnasta neuvottelumenettelyyn, tarjousten vertailusta, tehottomuusseuraamuksesta, sopimuskauden lyhtentämisestä, tarjoajan sulkemisesta pois tarjouskilpailusta ammattitoiminnassa sattuneen vakavan virheen vuoksi, valituksen tutkimatta jättämisestä myöhässä saapuneena, vertailuperusteista, hankinta-asiakirjojen muuttamisesta kesken hankintamenettelyn sekä tarjousten jättämiselle varatun määräajan pidentämisestä. - Uutiset
30.4.2019 15.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, ettei pesänselvittäjälle voitu antaa lupaa kuolinpesän omistuksessa olevan tilan myymiseksiHO katsoi, ettei pesänselvittäjä ollut näyttänyt, ettei tarvittavien rahavarojen hankkiminen pesään olisi voinut tapahtua OK 19 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetuin velkakiinnityksin pesän kiinteistöihin tai ettei tarvittavia rahavaroja olisi voitu saada esimerkiksi metsää myymällä. Kiinteistön myynti velkojen suorittamiseksi olisi ollut myyntiä vastustavan A:n kannalta kohtuutonta ottaen huomioon pesänselvittäjän ilmoittamien velkojen määrä ja kiinteistön arvo. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei edellytyksiä luvan myöntämiselle kiinteistön myymiseksi ollut. KO:n päätös kumottiin. (Vailla lainvoimaa 30.4.2019) - Uutiset
23.4.2019 10.10
Hovioikeus arvioi toimitusjohtajalle maksetun ylisuuren palkan ja hänen läheistensä yhtiön varojen käytön vaikutuksia konkurssissa – 250.784 euron palautusvelvollisuutta konkurssipesään ei soviteltu mutta OYL:n mukaista 51.691,87 euron vahingonkorvausta soviteltiinKäräjäoikeus oli velvoittanut A:n palauttamaan konkurssipesään takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5-7 §:ien nojalla ylisuureksi katsotun palkan osuus yhteensä 266.784 euroa ja suorittamaan konkurssipesälle osakeyhtiölain mukaisena vahingonkorvauksena yhteensä 72.446,18 euroa. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, tuliko A vapauttaa kaikilta osin käräjäoikeuden määräämästä suoritusvelvollisuudesta yhtiölle. Toissijaisesti oli kysymys palautus- ja korvausvelvollisuuden sovittelusta. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että A:n nostama palkka luontaisetuineen oli ollut ilmeisessä epäsuhteessa hänen tekemäänsä työhön nähden ottaen huomioon myös yhtiön heikentynyt taloudellinen tilanne 1.6.2012 alkaneesta tilikaudesta lukien. Hovioikeus katsoi, että lahjanluonteinen tai kohtuuton etuus oli palautettava kokonaisuudessaan eikä vain ilmeisen epäsuhteiselta osalta. Käräjäoikeuden tuomiota ei näin ollen ollut aihetta muuttaa siltä osin, kun A oli velvoitettu palauttamaan yhteensä 250.784 euroa 1.3.2011 ja 1.9.2014 välisenä aikana nostamaansa palkkaa ja siihen rinnastettavaa etuutta. Hovioikeus katsoi, että A:n taloudellinen tilanne suhteessa palautettavaan määrään puolsi sovittelua. Toisaalta A oli yhtiössä vastuuasemassa toimiessaan nostanut ylisuurta palkkaa useiden vuosien ajan ja vielä sen jälkeenkin, kun yhtiö oli jo tullut maksukyvyttömäksi ja ylivelkaiseksi. Kohtuuttoman suuri palkka oli tullut hänen hyödykseen. Nämä seikat puhuivat vahvasti sovittelua vastaan. Asiassa ei ollut painavaa syytä sovitella palautusvelvollisuutta. A:n taloudellinen tilanne puolsi vahingonkorvauksen sovittelua. Se, että yhtiössä vastuuasemassa oleva A oli jatkuvasti sallinut läheistensä nostaa yhtiöstä varoja ilman hyväksyttävää perustetta muodosti sen sijaan sovittelua vastaan puhuvan perusteen. Vahingonkorvauksen määrää yhteensä 51.691,87 euroa ei myöskään voitu pitää erityisen suurena. Toisaalta oli otettava huomioon, että A oli velvoitettu palauttamaan konkurssipesälle 250.784 euroa, mikä heikensi entisestään hänen mahdollisuuttaan suorittaa nyt kyseessä oleva vahingonkorvaus. A:n ei myöskään näytetty aiheuttaneen yhteensä 51.691,87 euron vahinkoa tahallisesti. Hovioikeus piti perusteltuna sovitella osakeyhtiölain mukaista vahingonkorvausta yhteen kolmasosaan vahingon määrästä eli 17.230,62 euroon. (Vailla lainvoimaa 23.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 16.00
Hovioikeus: Lapsen tapaamisoikeus on vahvistettava lähtökohtaisesti niin, että se toteutetaan muuna kuin lapsen kouluaikanaTapaamisoikeus, joka edellyttää lapsen poissaoloa koulusta, on poikkeuksellinen. Sanotun perusteella lapsen poissaoloa koulusta edellyttävän tapaamisoikeuden toteuttaminen ei ollut lapsen (s. 2009) edun mukaista nyt kysymyksessä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tapaamisia oli mahdollista toteuttaa myös kouluajan ulkopuolella ja lapsi vastusti tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvaa poissaoloa koulusta sekä sovittelijat olivat sitä mieltä, että lapsen toiveita tuli kunnioittaa. Lapsi oli ilmoittanut vastustamisesta sovittelijoiksi määrätyille sosiaalityöntekijälle ja -ohjaajalle, jotka ammattinsa puolesta ovat asiantuntijoita lapsen mielipiteen selvittämisessä. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden vuoksi lapsen mielipidettä olisi ollut syytä arvioida toisin kuin nämä olivat tehneet. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
18.4.2019 7.59
Hovioikeus vapautti eläinsuojelurikkomuksesta tuomitun teurastamotoimintaa harjoittavan yhtiön omistajan rangaistuksestaHovioikeus päätyi A:n menettelyä sekä kokonaisuutena että tuomiossa selostettujen yksittäisten tapausten valossa arvioidessaan siihen, ettei hänen voitu katsoa huolimattomuudestaan laiminlyöneen asemaansa perustuvia velvollisuuksiaan siten, että hänen voitaisiin katsoa syyllistyneen käräjäoikeuden syyksilukemaan eläinsuojelurikkomukseen. Syyte oli siten hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.4.2019) - Uutiset
17.4.2019 12.35
Hovioikeus arvioi saatavan vanhentumista ja ulosoton täytäntöönpanoaA väitti, että saatavan Suomen lain mukainen vanhentumisaika oli laskettava Kronofogdenin 30.3.2011 antamasta päätöksestä. Hovioikeus totesi, että vanhentumisaika oli laskettava siitä, kun vanhentuminen oli katkaistu viimeisen kerran ennen ulosoton vireilletuloa Suomessa. Saatavan ulosoton täytäntöönpanossa sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston riitauttamattomia vaatimuksia koskevan eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta annetun asetuksen 20 artiklan ja ulosottokaaren säännösten mukaan täytäntöönpanomaan lakia. Velan vanhentumisesta annetun lain 13 §:n 2 momentin mukainen vanhenemisaika on viisi vuotta. Näin ollen velka ei ollut vanhentunut vielä 26.1.2017, jolloin ulosottoasia oli tullut Suomessa vireille. (Vailla lainvoimaa 17.4.2019) - Uutiset
16.4.2019 14.36
Naapurilla oli oikeus asiallisesti ilmoittaa kokemastaan metelistä ja pyytää sen aiheuttavan toiminnan lopettamista - karkea kielenkäyttö ei itsessään muutamana yksittäisenä tapauksena riittänyt täyttämään vainoamisen tunnusmerkistöäTeonkuvauksen mukainen huutaminen, kiroilu ja poliisilla uhkaaminen ei kuitenkaan tarkoittanut, että se olisi ollut oikeutettua tai hyväksyttävää. Karkea kielenkäyttö ei kuitenkaan itsessään muutamana yksittäisenä tapauksena riittänyt täyttämään vainoamisen tunnusmerkistöä. HO katsoi KO:n tavoin, ettei vastaajan menettely täyttänyt vainoamisen tunnusmerkistöä ja hyväksyi asiassa mainituilla lisäyksillä ja muutoksilla KO:n perustelut ja johtopäätökset asiassa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2019) - Uutiset
11.4.2019 11.30
Prof. Pekka Nykänen: Yhteisöjen tulolähdejako uudistuu verovuonna 2020Verovuonna 2020 yhteisöillä ei ole enää pääsääntöisesti muun toiminnan eli henkilökohtaista tulolähdettä. Yhteisön harjoittamaan kaikkeen toimintaan sovelletaan elinkeinoverolain säännöksiä maataloutta lukuun ottamatta. Tulolähdejaon muutos laajentaa mahdollisuuksia tappion tasaamiseen yhteisöillä, jolla on nykyisin sekä muun toiminnan että elinkeinotoiminnan tulolähteet. Lisäksi mahdollisuus konserniavustuksen käyttämiseen laajenee. Nykyisin muun toiminnan tulolähteeseen kuuluva varallisuus luetaan jatkossa uuteen muun omaisuuden omaisuuslajiin, johon liittyy osakkeiden ja yhtiöosuuksien luovutustappioiden vähennyskelpoisuuden rajoituksia. - Uutiset
11.4.2019 6.34
Vaalikausi päättyi – 42 hallituksen esitystä raukesiEduskunta päätti vaalikauden 10. huhtikuuta. Eduskuntavaalit pidetään 14.4.2019 ja vaaleissa valittujen kansanedustajien työ käynnistyy 24.4. puhemiesten vaaleilla. Valtiopäivien avajaiset pidetään torstaina 25.4. Menneellä vaalikaudella 42 hallituksen esitystä raukesi. Lista niistä ohessa. - Uutiset
8.4.2019 15.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittuYhteenvetona HO päätyi siihen, toisin kuin KO, että todistelutarkoituksessa kuullun B:n kertomuksella ja kertomusta tukevilla olosuhteilla oli näytetty, että työsopimussuhteen päättämisestä oli sovittu ja kantajan työsuhde yhtiöön oli päättynyt 2.9.2016. Kanne oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 8.4.2019) - Uutiset
4.4.2019 10.41
Uusi ohje: Ulkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan tuloverotus SuomessaUlkomaisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotukseen vaikuttaa merkittävästi se, onko hän yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen Suomessa. Useimmissa tapauksissa vielä olennaisempi merkitys on kuitenkin sillä, pidetäänkö henkilöä verosopimuksen mukaan Suomessa asuvana. Olennainen merkitys on myös sillä, onko hänen saamansa tulo liike- ja ammattituloa vai muuta tuloa kuten palkkaa. Verohallinnon ohje on voimassa 29. maaliskuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
2.4.2019 9.30
Ohje: Kansainvälinen tietojenvaihto henkilöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään luonnollisten henkilöiden verotustietojen vaihtamista Suomen ja muiden valtioiden veroviranomaisten välillä. - Uutiset
22.3.2019 9.00
Komissio: EU-maiden välinen veroyhteistyö saa uutta pontta rahoitussopimuksestaKomissio on tyytyväinen torstaina (21.3.) tehtyyn alustavaan sopimukseen EU:n veroalan yhteistyöohjelman (Fiscalis) rahoittamisesta EU:n seuraavalla budjettikaudella 2021–2027. - Uutiset
14.3.2019 15.00
Hovioikeus: Ei näyttöä, että yhtiö olisi laiminlyönyt työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensaHO katsoi jääneen näyttämättä, että yhtiö olisi laiminlyönyt TSL 7 luvun 4 §:n mukaisen työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutensa. Valittajalla ei ollut oikeutta vaatimaansa korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. (Vailla lainvoimaa 14.3.2019) - Uutiset
11.3.2019 12.30
Hovioikeus arvioi osakehuoneiston haltuunottopäätöksen täytäntöönpanoaAsunto-osakeyhtiölain 8 luvun 2 §:n 1 momentissa lueteltuja rikkomuksia ei voitu käräjäoikeuden katsomin tavoin asettaa toisistaan poikkeavaan asemaan arvioitaessa osakkeenomistajan tai asukkaan mahdollisuuksia vedota puheena oleviin kohtuusnäkökohtiin tässä täytäntöönpanoa koskevassa oikeudenkäynnissä. Asukkaiden vetoamien kohtuusseikkojen huomioon ottamiseksi heidän olisi tullut nostaa asunto-osakeyhtiölain 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukainen moitekanne.
Käräjäoikeuden tuomiossa selostettua asuntoyhtiön yhtiökokouksen 11.4.2017 tekemää päätöstä ei ollut määräajassa moitittu, joten se saadaan panna täytäntöön. (Vailla lainvoimaa 11.3.2019) - Uutiset
27.2.2019 12.05
Hovioikeus: Vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentin sanalla ”useilta” tarkoitetaan jo kahta velkojaaAsetusta tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon se, että lähtökohtaisesti velkojalla on oikeus panna kahden eri velkojan toimeksiantoon perustuvat kanteet vireille kahdella eri haastehakemuksella, ellei menettelyn tarkoituksena ole keinotekoisesti kasvattaa perittäviä oikeudenkäyntikuluja (KKO 2016:55, erityisesti kohdat 15-16). Tällöin vastaajavelallisen yhteenlaskettu kulukorvausvelvollisuus olisi ollut selvästi suurempi kuin valituksessa on nyt vaadittu. Asetuksen tulkinta, jonka mukaan usealla velkojalla tarkoitetaan jo kahta velkojaa, johtaisi siten summaaristen asioiden vastaajavelallisten kannalta edullisempaan lopputulokseen ja olisi myös omiaan ohjaamaan perintäkäytäntöä siten, että saatavien perinnästä annetun lain 4 §:ssä säädetty tarpeettomien kulujen aiheuttamiskielto paremmin toteutuu. Hovioikeus katsoo edellä lausutuilla perusteilla, että vastapuolen maksettavaksi tuomittavista oikeudenkäyntikuluista oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 c §:ssä tarkoitetuissa asioissa annetun oikeusministeriön asetuksen 2 §:n 2 momentin sanalle ”useilta” on perusteltua antaa merkitys, jonka mukaan säännöksessä useilla velkojilla tarkoitetaan jo kahta velkojaa. OK Perintä Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on sen vuoksi hyväksyttävä korkean taksan mukaisena. (Vailla lainvoimaa 27.2.2019) - Uutiset
26.2.2019 11.15
Hovioikeus arvioi autonkuljettajan syyllisyyttä auton törmättyä polkupyörään suojatielläHovioikeudessa oli ensinnäkin kohdan 1 osalta kysymys siitä, oliko B Teollisuustietä ylittäessään taluttanut vai ajanut pyöräänsä ja kumpi osapuolista oli ollut tilanteessa väistämisvelvollinen. Toiseksi, mikäli B:llä katsottaisiin olleen tilanteessa väistämisvelvollisuus, kysymys oli siitä, oliko A:n tullut vallinneissa olosuhteissa joka tapauksessa varautua siihen, ettei toinen tienkäyttäjä noudata liikennesääntöjä. Yhteentörmäyksestä aiheutuneet B:n vammat olivat riidattomat. Mikäli A:n katsottiin syyllistyneen kohdan 1 liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, hän oli näin ollen syyllistynyt myös kohdan 2 vammantuottamukseen. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 26.2.2019) - Uutiset
25.2.2019 11.50
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten hyväksyttävyydestä, tarjousten voimassaoloajan pituudesta, valituksen tutkimatta jättämisestä, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, hankintamenettely keskeyttämisestä, tarjousten vertailusta, tarjouspyynnön epäselvyydestä, hankintailmoituksen virheellisyydestä, poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta, tarjouksen täsmentämisestä, soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyydestä sekä myöhässä saapuneesta tarjouksesta. - Uutiset
20.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusAsiassa lausuttu huomioon ottaen isän ei voitu katsoa sillä tavoin hävinneen oikeudenkäyntiä, että hän olisi ollut velvollinen korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa osaksikaan. Sillä, että tapaamiset olivat aluksi käynnistyneet äidin oikeudenkäynnin aikana esittämällä tavalla, ei ollut asiassa merkitystä, koska sovittelun tarkoituskin on, että asia voitaisiin ratkaista vanhempien kesken sovinnollisesti ja sovinnon syntymistä yleensä edesauttaa se, että vanhemmat ovat valmiita joustamaan alkuperäisistä näkemyksistään sekä tekemään ja jopa ehdottamaan kompromisseja. Isä vapautettiin velvollisuudesta korvata äidin oikeudenkäyntikuluja KO:ssa korkoineen. Koska isä oli voittanut asian HO:ssa, äiti oli velvoitettava korvaamaan isän tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2019) - Uutiset
20.2.2019 10.10
Kuluttaja-asiamies: Lippujen hankkiminen Viagogolta sisältää riskejäLippuja erilaisiin tapahtumiin välittävästä Viagogosta on tullut kuluttajaviranomaisille kahden viime vuoden aikana noin 500 yhteydenottoa. Yrityksen sivustolla on kuluttajien ilmoitusten mukaan muun muassa ollut harhaanjohtavaa tietoa tarjolla olevien lippujen määristä ja hinnoista. Kuluttaja-asiamies on selvittänyt asiaa, ja Viagogon toiminta on myös oikeuskäsittelyssä Sveitsissä. Kuluttaja-asiamies painottaa, että Viagogon kanssa asioimista kannattaa harkita tarkkaan. - Uutiset
18.2.2019 9.26
Lisätalousarviossa 10,5 miljoonalla uusia toimenpiteitäValtiovarainministeriö on julkistanut ehdotuksen vuoden 2019 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Vanhus- ja vammaispalvelujen sekä varhaiskasvatuksen valvontaan lisättäisiin miljoona euroa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia ehkäistäisiin n. 5 miljoonan euron lisäyksillä. Maahanmuuton turvallisuuden parantamiseksi kohdennettaisiin n. 5 miljoonaa euroa. Vanhus- ja vammaispalvelujen sekä varhaiskasvatuksen määrärahalisäyksellä palkattaisiin lisää henkilöstöä valvontatehtäviin aluehallintovirastoihin, Valviraan ja sosiaali- ja terveysministeriöön. Yhteensä lisäykset ovat 15–16 henkilötyövuotta. - Uutiset
18.2.2019 9.15
Käräjäoikeus pohti rekisteristä poistetun osakeyhtiön asianosaiskelpoisuutta – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaA oli esittänyt X Oy:n yhtiökokouksen päätöksen 16.4.2018 siitä, että X Oy asetetaan selvitystilaan ja A toimii yhtiön selvitysmiehenä. Kokouspöytäkirjasta ilmenee, että kaikki osakkeenomistajat olivat olleet paikalla ja päätös oli ollut yksimielinen. Näin ollen sen voitiin katsoa olleen rekisteristä poistetun osakeyhtiön osakkeenomistajien päätös. Rekisteristä poistetun yhtiön osalta selvitystilasta on erityissäännös osakeyhtiölain 20 luvun 22 §:n 4 momentissa. Sen mukaan selvitystila edellyttää tällaisessa tilanteessa rekisteriviranomaisen määräystä yhtiön asettamisesta selvitystilaan. X Oy:n osakkeenomistajien päätös selvitystilaan asettamisesta ei siten ollut riittävä selvitys selvitystilaan hakeutumisesta. X Oy ei näyttänyt, että se olisi hakenut selvitystilan määräämistä rekisteriviranomaiselta tai että siitä olisi annettu määräystä ja A olisi määrätty X Oy:n selvitysmieheksi. A:lla ei voitu katsoa olevan kelpoisuutta nostaa kannetta rekisteristä poistetun X Oy:n puolesta ja kanne oli jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 18.2.2019) - Uutiset
12.2.2019 11.30
Hovioikeus arvioi kilpailukieltoa, liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa ja houkuttelukieltoa koskevien ehtojen pätevyyttäHO vahvisti B Oy:n ja A:n välisen kilpailukieltoehdon päteväksi ja osapuolia sitovaksi 22.3.2017 saakka. HO vahvisti B Oy:n ja A:n välisen liike- ja ammattisalaisuuksien suojaa koskevan ehdon päteväksi ja osapuolia sitovaksi 22.9.2018 saakka siltä osin kuin se koski liike- ja ammattisalaisuuksien hyödyntämis- ja ilmaisukieltoa. Houkuttelukieltoa koskevilta osin ehto vahvistetiin päteväksi ja sitovaksi 22.3.2017 saakka. A velvoitettiin suorittamaan B Oy:lle kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta 35.070 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 28.10.2016 lukien. Kysymys myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta ja niiden kohtuullistamisesta. (Vailla lainvoimaa 12.2.2019) - Uutiset
11.2.2019 14.03
Yksityisteiden parantamishankkeiden valtionavustuksiin muutoksia uuden yksityistielain myötäELY-keskuksen myöntämiin valtionavustuksiin yksityisteiden parantamiseksi tuli muutoksia vuoden 2019 alusta, kun uusi yksityistielaki asetuksineen tuli voimaan. Vuonna 2019 harkinnanvaraista tukea on saatavissa koko maassa yhteensä 17 miljoonaa euroa. Uudessa laissa on kaksi olennaista muutosta valtionavustuskriteereihin: vaatimukset yksityistien varren pysyvästi asutuista talouksista ja tien vähimmäispituudesta poistuivat. Näin avustusmahdollisuuksien piirissä olevien yksityisteiden määrä kasvaa, vaikka itse avustustoiminta säilyy pitkälti nykyisenkaltaisena. - Uutiset
7.2.2019 9.10
KHO:n ratkaisu Tullin tulliselvitys- ja tariffijärjestelmien julkisesta hankinnastaKHO toteisi muun muassa, että hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä hankintalain 94 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Koska hankintamenettelystä hankintasäännösten mukaisesti poissuljettu valittajana olevien European Dynamics Luxembourg SA:n ja Affecto Finland Oy:n muodostama ryhmittymä ei ole tullut eikä ole voinutkaan tulla hyväksytyksi mukaan neuvottelumenettelyyn, ryhmittymällä ei voitu katsoa olevan hyvitysmaksun määräämisen yhtenä edellytyksenä olevaa todellista mahdollisuutta voittaa hankintamenettelyä virheettömässä menettelyssä. - Uutiset
6.2.2019 10.42
Hovioikeus ei muuttanut vuonna 2002 syntyneen lapsen yksinhuollosta tehtyä päätöstäLapsen äiti oli vaatinut KO:n päätöstä muutettavaksi niin, että hänen ja lapsen isän yhteinen lapsi (s. 2002) määrätään vanhempiensa yhteishuoltoon. HO katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia syitä, joiden vuoksi yhteishuoltoon siirtyminen toisi lapsen kannalta mitään sellaista etua, jonka perusteella huollon muuttamiselle voitaisiin katsoa olevan aihetta. Lapsen etu ei merkittävästi puoltanut aikaisemman päätöksen (v. 2012) muuttamista ja yhteishuoltoon siirtymistä senkään vuoksi, että lapsi on jo 16-vuotias ja tulee täysikäiseksi marraskuussa 2020. Isän esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2019) - Uutiset
29.1.2019 10.15
Uusi ohje: Yritystoiminta, tulonhankkimistoiminta ja harrastustoiminta henkilöverotuksessaVerohallinnon ohjeessa käsitellään luonnollisen henkilön yritystoiminnan, muun tulonhankkimistoiminnan sekä harrastustoiminnan välistä rajanvetoa tuloverotuksen näkökulmasta. Ohjeessa ei käsitellä arvonlisäverotusta. Ohje on voimassa 25. tammikuuta 2019 lukien toistaiseksi. - Uutiset
28.1.2019 9.00
Harmaa-talous-rikollisuus.fi: Suositaanko kuntien suorahankinnassa harmaan talouden toimijoita?Julkisyhteisöjen teettämät rakennusurakat sekä tavara- ja palveluostot ovat Suomessa vuositasolla olleet yli 35 miljardia euroa, eli lähes viidenneksen bruttokansantuotteesta. Lisäksi julkiset hankinnat ovat olleet koko ajan kasvusuunnassa. Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että julkiset hankinnat voivat muodostaa otollisen kasvualustan harmaalle taloudelle ja talousrikollisuudelle. - Uutiset
18.1.2019 7.00
Satovahinkovakuutukset vapautetaan väliaikaisesti vakuutusmaksuverostaSatovahinko- ja kasvintuhoojavakuutuksista ei makseta lähivuosina vakuutusmaksuveroa. Hallitus esittää, että verovapaus jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. - Uutiset
17.1.2019 14.27
Toisin kuin käräjoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoriidassa - kohtuullistamiselle ei ollut edellytyksiäHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa OK 21 luvun 8 b §:n mukaiset edellytykset kohtuullistaa lapsen äidin maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja. HO päätyi kokonaisarvioinnissaan siihen, ettei asiassa ollut OK 21 luvun 8 b §:n mukaisia edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja. Näin ollen äiti oli velvollinen korvaamaan määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut isälle. KO:n ratkaisua muutettiin. (Vailla lainvoimaa 17.1.2019) - Uutiset
16.1.2019 13.00
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut vahvistaa velkajärjestelyn maksuohjelman yksinkertaistetussa menettelyssä yhtiön vastustuksesta huolimattaHO:ssa oli ollut kysymys siitä, oliko hakijalle voitu vahvistaa maksuohjelma VJL 38 a §:n mukaisessa yksinkertaistetussa menettelyssä. P Oy:n mukaan KO ei olisi voinut vahvistaa selvittäjän maksuohjelmaehdotusta yksinkertaistetussa menettelyssä erityisesti siitä syystä, että se ei ollut lain 25 §:n mukainen, koska maksuohjelmaehdotukseen ei ollut sisällytetty vähimmäiskertymälaskelmaa eikä se ollut myöskään lain 31 §:n mukainen, koska tavalliset velat oli pyydetty ilmoittamaan korkoineen menettelyn aloittamispäivälle eikä hakemuksessa ilmoitetulle saldopäivälle. P Oy oli lisäksi katsonut, ettei maksuohjelmaehdotusta olisi voinut vahvistaa myöskään siitä syytä, että siinä ei ollut noudatettu lain 34 §:ää kuolinpesän realisoinnin osalta eikä maksuohjelman kestoa ole pidennetty siltä osin kuin menettelyajan kertymä oli käytetty selvittäjän palkkion maksuksi. Maksuohjelmaehdotuksesta ei myöskään ilmennyt, oliko velallisella tuloihin perustuva lisäsuoritusvelvollisuus. HO ei muuttanut KO:n päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2019) - Uutiset
14.1.2019 11.03
Päivitetty kannanotto: Laskutuspalveluyritysten maksamat matkakustannusten korvaukset ennakkoperinnässä ja tuloverotuksessaVerohallinnon kannanotossa kerrotaan, miten laskutuspalveluyritykset voivat erilaisissa tilanteissa käsitellä matkakustannusten korvauksia ennakkoperinnässä. Kannanotossa selvitetään myös, miten matkakustannusten korvauksia käsitellään työn suorittajan tuloverotuksessa. Kannanottoa on päivitetty, koska suoritusten ilmoittaminen on muuttunut. Vuonna 2019 maksetut suoritukset ilmoitetaan Verohallinnolle annettavan vuosi-ilmoituksen sijaan tulorekisteriin. Palkkatulojen ilmoittamista on ohjeistettu tulorekisteri.fi-sivuilla. Vuonna 2018 maksetut suoritukset ilmoitetaan aiemman kannanoton (dnro A201/200/2017) mukaisesti.
- Uutiset
11.1.2019 9.00
Päivitetty ohje: Palveluseteli verotuksessaPalveluseteli on yksi tavoista, joilla kunta tai kuntayhtymä voi järjestää lakisääteisiä julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja yksityisten palvelujen tuottajien avulla. Verohallinnon ohjeessa käsitellään palvelusetelin verokohtelua tuloverotuksessa. Ohjeessa ei oteta kantaa arvonlisäverotusta koskeviin kysymyksiin. Ohjetta on päivitetty vuoden 2019 alussa käyttöön otettavan tulorekisterin aiheuttamien muutosten vuoksi. Ohjeesta on poistettu suorituksen maksajan ilmoittamisvelvollisuutta koskevat kohdat. Ohje on voimassa 1. tammikuuta 2019 lukuen toistaiseksi. - Uutiset
8.1.2019 7.15
Hovioikeus KKO:n ennakkoratkaisuun vedoten: Kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä ei voida edellyttää tavanomaista selvästi laajempaa vuokranmaksun laiminlyöntien sietämistäKorkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2003:71 mukaan kunnalliselta vuokrataloyhtiöltä ei voida edellyttää tavanomaista selvästi laajempaa vuokranmaksun laiminlyöntien sietämistä, koska toiminnan tarkoituksena ei tavallisesti ole taloudellisen voiton tavoitteleminen ja seuraukset koituisivat viime kädessä kaikkien yhtiön vuokralaisten vahingoksi. TVT Asunnot Oy:n asemaa kaupungin omistamana vuokrataloyhtiönä ei voitu siten pitää sellaisena seikkana, jonka perusteella A:n laiminlyöntejä olisi pidettävä merkitykseltään vähäisinä. Mainituilla lisäyksillä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei A:n vuokranmaksun laiminlyönnin merkitys ollut vähäinen. TVT Asunnot Oy:llä oli siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista häätötilanteessa. (Vailla lainvoimaa 8.1.2019) - Uutiset
4.1.2019 11.40
Hovioikeus poisti kahdelle asianajajalle annetun varoituksenKäsillä olevassa asiassa valvontalautakunta oli katsonut A:n menetelleen hyvän asianajajatavan vastaisesti, koska A:n edustaman asianajotoimiston oikeudenkäyntikuluvaatimus ei valvontalautakunnan mukaan ollut ollut hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden 5.12 kohdan sekä palkkio-ohjeen 1.1 kohdan edellyttämällä tavalla oikeassa suhteessa tehtävän laatuun sekä sen vaatimaan työn määrään taikka muutoinkaan kohtuullinen [63.165,20 euroa, pois lukien arvonlisäveron määrä. Käräjäoikeus oli puolestaan katsonut kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määräksi 10.000 euroa]. Hovioikeus katsoi, että valvontalautakunnan ei olisi tullut esittämillään perusteilla katsoa A:n toimineen hyvän asianajajatavan vastaisesti ja määrätä hänelle kurinpidollista seuraamusta. Valvontalautakunnan päätös oli siten ilmeisen virheellisenä kumottava. (Vailla lainvoimaa 4.1.2019) - Uutiset
2.1.2019 14.05
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, tutkimatta jättämisestä, tarjoajan soveltuvuudesta, hankintamenettelyn keskeyttämisestä, hankinnasta ilmoittamisesta, tarjouspyynnön epäselvyydestä, hankintapäätöksen perustelemisesta ja poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta. - Uutiset
31.12.2018 8.14
Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittaminen jatkuuNiin sanotun rajoituslain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2022 loppuun asti. Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita on jatkettu vuoden 2020 loppuun. - Uutiset
28.12.2018 16.00
Työtuomioistuin: Varapääluottamusmiehen työsuhde voitiin irtisanoa työnantajan tupakointia koskevien sääntöjen toistuvan rikkomisen vuoksiTyöntekijän työsuhde oli irtisanottu työnantajan tupakointia koskevien sääntöjen toistuvan rikkomisen vuoksi. Työntekijä ei ollut korjannut menettelyään hänelle annettujen kirjallisen huomautuksen ja varoitusten myötä. Työtuomioistuin katsoi asiassa näytetyksi, että irtisanominen oli tapahtunut työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Työnantajan menettelyn ei osoitettu olleen epätasapuolista taikka muutoinkaan johtuneen epäasiallisesta perusteesta. Kanne hylättiin. - Uutiset
18.12.2018 13.34
Hovioikeus: Käräjäoikeuden olisi valittajan pyytämin tavoin tullut toimittaa yksipuolisen tuomion tiedoksianto yhtiölle kuuluttamallaHO katsoi työntekijän palkkaetuja koskevassa asiassa, että myös kuuluttamista voidaan pitää yksipuolisen tuomion todisteellisena tiedoksiantotapana. KO:n olisi valittajan pyytämin tavoin tullut toimittaa kysymyksessä olevan yksipuolisen tuomion tiedoksianto yhtiölle kuuluttamalla. Tämän vuoksi KO:n päätös oli kumottava ja asia palautettava KO:een siitä johtuvia toimenpiteitä varten. (Vailla lainvoimaa 18.12.2018) - Uutiset
14.12.2018 13.00
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista asfalttikartelliasiassaPäätöksessä selostetuilla perusteilla hovioikeus katsoi, että asfalttikartelliasiassa yhteisvastuulliseen korvausvelvollisuuteen liittyvät oikeuskysymykset olivat olleet objektiivisesti arvioiden vaikeita eikä ratkaisun lopputulos ollut säännösten tulkinnanvaraisuuden vuoksi etukäteen ennustettavissa. Iisalmen kaupungilla oli nostaessaan kanteen mahdollisen yhteisvastuullisen korvausvelan katkaisemiseksi oikeudellisesti epäselvässä tilanteessa katsottava olleen perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Näin ollen asiassa oli ollut perusteltua velvoittaa asianosaiset vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan. Aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöstä ei ollut. (Vailla lainvoimaa 14.12.2018) - Uutiset
11.12.2018 9.30
Hovioikeuskin hylkäsi kuntaan kohdistetun 386 698,26 euron sairaankuljetuspalveluita koskevan vahingonkorvausvaatimuksenKunta ei ollut sopimusperusteisssa vahingonkorvausvastuussa yhtiölle. Koska kiireettömät sairaalasiirrot eivät olleet kuuluneet kirjallisen hankintasopimuksen piiriin eikä vakiintunut käytäntö tältä osin ollut muodostanut sitovaa sopimusta osapuolten välille, ei sille seikalle, että kunta oli kunnan ja Lapin sairaanhoitopiirin (LSHP) välisessä sopimuksessa antanut sairaanhoitopiirille luvan järjestää kiireettömät sairaalasiirrot, ollut sopimusrikkomusta arvioitaessa annettava merkitystä. Sopimuksesta tai mistään muustakaan ei ollut näytetty syntyneen kunnalle velvollisuutta hankkia hoitotason sairaankuljetuspalveluita kantajayhtiöltä. (Vailla lainvoimaa 11.12.2018) - Uutiset
30.11.2018 15.15
Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisuja thaimaalaisten marjanpoimijoiden sopimukseen perustuvaa velkomusta koskevissa asioissaKainuun käräjäoikeus oli 7.7.2017 antamallaan tuomiolla hylännyt 50 thaimaalaisen marjanpoimijan kanteet. Rovaniemen hovioikeuteen olivat valittaneet kaikki 50 marjanpoimijaa. Heistä 43 oli valittanut pääasiasta ja seitsemän ainoastaan heidän maksettavakseen tuomittujen oikeudenkäyntikulujen osalta. - Uutiset
30.11.2018 13.30
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, epäselvästä tarjouspyynnöstä, hankinnan keskeyttämisestä, kynnysarvon alittumisesta ja markkinaoikeuden toimivallasta, neuvottelumenettelystä, sidossuhteesta sekä tarjoajan soveltuvuudesta. - Uutiset
30.11.2018 13.15
Hallinto-oikeuden ratkaisu jätetaksan lainmukaisuudestaTaksassa ei ole muiden asumiskiinteistötyyppien (yli 4 huoneistoa) osalta eritelty erikseen asumattomia huoneistoja, joten niistä on jo aiemmin tullut maksaa jätehuollon perusmaksua. Myöskään vapaa-ajan kiinteistön perusmaksu ei riipu käyttöasteesta. Asumattomien omakoti- ja pientalokiinteistöjen jätehuollon perusmaksu tasapuolistaa erilaisten asuinkiinteistöjen kohtelua. Taksan mukainen jätehuollon perusmaksu asumattomille omakoti- ja pientaloille on saman suuruinen kuin vapaa-ajan asuntojen perusmaksu ja selvästi pienempi kuin saman kokoisten asuinkäytössä olevien omakoti- ja pientalojen maksu, joten maksua voidaan pitää määrältään kohtuullisena. Kun vielä otettiin huomioon, että taksan mukaan perusmaksusta on mahdollista hakea vapautusta, mikäli rakennus ei ole enää asuin- tai vapaa-ajan käytössä, ei jätehuoltolautakunnan taksapäätöstä voitu asumattomien pienkiinteistöjen perusmaksun osaltakaan katsoa jätelain vastaiseksi. Jätehuoltolautakunnan päätös ei ollut lainvastainen. (Vailla lainvoimaa 30.11.2018) - Uutiset
29.11.2018 11.20
Käräjäoikeuden ratkaisu kanteenmuutoskiellosta, ja vuokrasuhteen purkamisedellytyksistä asunnon huonon hoidon perusteella - osapuolet sovintoon hovioikeudessaKO katsoi, että vuokranantaja oli saanut muuttaa kannetta valmistelun aikana. Vastaajan menettelyn osalta KO katsoi, että sen voitiin katsoa täyttävän asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain mukaisen huoneiston huonon hoitamisen. HO vahvisti asianosaisten pyynnöstä sovinnon ratkaisuksi asiassa. (Vailla lainvoimaa 29.11.2018) - Uutiset
26.11.2018 8.00
Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista jatketaan vuoden 2022 loppuun astiHallitus esittää, että niin sanotun rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2022 loppuun asti. Lailla rajoitetaan kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja. Myös sote-palvelujen yhteistoiminta-alueita koskevan Paras-puitelain velvoitteita jatkettaisiin vuoden 2020 loppuun. - Uutiset
19.11.2018 11.04
Vierashuoneessa asianajaja Heikki Vesikansa ja OTM Stefan Stellato: Uraauurtava ratkaisu kansallisen ylimmän tuomioistuimen velvollisuudesta tehdä ennakkoratkaisupyyntö EUT:lleEUT antoi 4.10.2018 mielenkiintoisen ratkaisun asiassa Komissio v. Ranska (C-416/17). Ratkaisun taustalla on EUT:n vuoden 2011 Accor-ratkaisu (C-310/09), jossa EUT totesi Ranskan lainsäädännön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (”SEUT”) 49 artiklan sijoittautumisvapauden ja SEUT 63 artiklan pääomien vapaan liikkuvuuden vastaiseksi. Kyseessä olevan lainsäädännön mukaan Ranskassa asuva yhtiö sai ottaa huomioon sen jakamasta osingosta pidätettävää veroa laskettaessa veron, joka liittyi sen ranskalaisilta – mutta ei ulkomaisilta – tytäryhtiöiltään saamiin osinkoihin. - Uutiset
5.11.2018 15.00
Vuokrasopimus oli purettavissa maksamattomien vuokrien vuoksi varoitusta antamatta - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinRiidatonta oli, että vuokralaiset olivat laiminlyöneet maksaa marraskuun 2017, joulukuun 2017 ja tammikuun 2018 vuokran. Kysymys oli laiminlyönnistä, jolla ei ollut vähäinen merkitys. Vuokranantajalla oli siten ollut oikeus purkaa vuokrasopimus. Koska vuokrasopimus oli purettu, vuokralaiset oli velvoitettava muuttamaan huoneistosta heti häädön uhalla. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.961,80 eurolla ja HO:ssa 1.339,20 eurolla korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
5.11.2018 8.25
Käräjäoikeuden ratkaisu vahingonkorvauksesta osakepääoman menettämisen vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAsiassa oli kyse siitä, että oliko kantaja ollut tietoinen X Oy:n osakepääoman menetyksestä ja oliko kantaja aktiivisesti seurannut X Oy:n tilinpäätöstietoja Suomen Asiakastieto Oy:n kautta. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, että olivatko vastaajat toimittaneet yhtiön tilinpäätöstietoja kantajalle ja voiko maksuviivästyksistä tehdä suoraan johtopäätöksiä yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja mihin saakka. Vielä asiassa oli kysymys osakepääoman menettämisen rekisteröinnin viivästymisen syy-yhteydestä kantajan vahinkoon sekä siitä, että milloin vastaajat olivat saaneet tietää osakepääoman menettämisestä. Vastaajien oli korvattava kantajalle aiheutunut vahinko, joka oli aiheutunut siitä, että vastaajat olivat laiminlyöneet tehdä osakepääoman menettämistä koskevan ilmoituksen kaupparekisteriin. (Vailla lainvoimaa 5.11.2018) - Uutiset
31.10.2018 15.40
Markkinaoikeuden ratkaisu toiminimioikeudellisessa asiassa ravintolaliiketoiminnan alallaAsiassa oli esitettyjen vaatimusten perusteella kysymys toiminimioikeudellisesta asiasta. Asiassa tuli arvioitavaksi, loukkasiko ICHIZOKU OY:n aputoiminimen ROKA SUSHI AND ROBATA käyttäminen tai ilmaisun "ROKA" tai "Roka" käyttäminen ICHIZOKU OY:n aputoiminimen yhteydessä Ravintola Roka Oy:n yksinoikeutta rekisteröityyn toiminimeen ja tuliko kyseisten aputoiminimen ja ilmaisujen käyttäminen siten kieltää sekä siitä, oliko ICHIZOKU OY:n aputoiminimi rekisteröity toiminimilain vastaisesti ja tuliko se siten kumota. Lisäksi asiassa oli kyse toiminimioikeudellisen hyvityksen ja vahingonkorvauksen määräämisen edellytysten arvioinnista. MAO katsoi muun ohella, että ICHIZOKU OY oli käyttämällä Ravintola Roka Oy:n toiminimeen sekoitettavissa olevaa aputoiminimeään ROKA SUSHI AND ROBATA loukannut Ravintola Roka Oy:n toiminimioikeutta. - Uutiset
24.10.2018 14.30
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa tarjouspyynnön epäselvyydestä, puitejärjestelystä, tarjoajan soveltuvuudesta, tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta, markkinaoikeuden toimivallasta, tarjouksen peruuttamisesta, hankintailmoituksen virheellisyydestä, poikkeuksellisen alhaisesta tarjoushinnasta ja tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailusta. - Uutiset
24.10.2018 9.56
KHO poisti oikeusavun lisäomavastuun selvästi kohtuuttomanaOikeusapua saaneelle valittajalle entisten avopuolisoiden omaisuuden erottelussa määrättyä 15.000 euron hyvitystä ei ollut perusteita pitää oikeusavusta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna varallisuutena, joka ei kerrytä lisäomavastuuta. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että oikeusaputoimiston valittajalle vahvistama 5.720,19 euron lisäomavastuu muodostui tämän taloudellisista oloistaan esittämän selvityksen perusteella selvästi kohtuuttomaksi. Lisäomavastuuosuus oli tämän vuoksi poistettava. - Uutiset
17.10.2018 16.00
Asunto paloi huolimattoman tupakoinnin seurauksena - yleisvaaran tuottamuksesta 70 päiväsakkoa - korvausvelvollisuutta soviteltiinHuoneisto oli jouduttu uusimaan käytännössä kokonaan ja saman kerroksen muihin asuntoihin ja kerroksen rappukäytävään oli jouduttu tekemään mittavia kunnostustöitä. Huomioiden asiassa lausuttu sekä tulipalon voimakkuus, KO oli katsonut, että vastaajan teko oli ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa sekä yleistä erittäin huomattavaa taloudellisen vahingon vaaraa. Vastaaja oli aiheuttanut mittavat vahingot. Teko oli ollut luonteeltaan sellainen, että se olisi potentiaalisesti voinut aiheuttaa vieläkin merkittävämmät vahingot. Kun huomioon kuitenkin otettiin, että vastaajan syyksi oli luettu huolimattomuudesta tehty teko, KO oli pitänyt sakkorangaistusta riittävänä seuraamuksena. KO oli sovitellut vahingonkorvausta siten, että vastaaja oli velvoitettu suorittamaan kaupungin Asunnot Oy:lle 8.000 euroa ja vakuutusyhtiölle 52.398,84 euroa tuomiolauselmasta ilmenevin tavoin. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 17.810.2018) - Uutiset
15.10.2018 13.00
Hovioikeuden päätös avustajan palkkiosta ja pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessaKoska kyse oli oikeudellisesta arvioinnista, OTM:n henkilökohtainen kuuleminen asian selvittämiseksi ei ollut tarpeen eivätkä myöskään asian laatu ja merkitys hänen kannaltaan edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Näin ollen pääkäsittelyn toimittaminen oli selvästi tarpeetonta. HO katsoi, että OTM:n laskuttamat toimenpiteet olivat sinänsä olleet tarpeellisia asiassa. Oikeusapulain 17 §:n ja palkkioasetuksen 4 §:n mukaan palkkion tulee kuitenkin olla kohtuullinen asian laatuun ja laajuuteen nähden. HO katsoi, että OTM:lle voitiin maksaa lisää palkkiota viideltä tunnilta vähennettynä A:n omavastuuosuudella. OTM:n palkkiovaatimus HO:sta hylättiin lakiin perustumattomana. (Vailla lainvoimaa 15.10.2018) - Uutiset
12.10.2018 11.24
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota asianosaiskulujen korvaamisesta toimitusjohtajalle - tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2 400 euron välilläYhtiön edustaja oli vaatinut asiaosaiskulujen korvausta yhteensä 89.301,08 euroa. Määrä oli koostunut noin 136,5 työtunnista ja tuntiveloitus oli vaihdellut 370 - 2.400 euron välillä. KO oli todennut, että oikeuskäytännössä oman työn kohtuullinen tuntiveloitus on ollut yleensä noin 20 euroa tunnilta. Vaaditut tuntipalkkiot olivat sen vuoksi myös täysin ylimitoitettuja. KO oli arvioinut tämän perusteella kohtuullisen tuntipalkkion määräksi 20 euroa. Kantaja oli velvollinen maksamaan asianosaiskulujen korvausta yht. 42,5 työtunnilta á 20 euroa eli 850 euroa. HO ei vastausta pyytämättä muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 12.10.2018) - Uutiset
11.10.2018 10.04
Hovioikeus: Käräjäoikeudelta ei voitu edellyttää, että se ratkaisunsa antamisen yhteydessä vielä erikseen olisi tarkistanut rikosasian vastaajan yhteystietojen ajantasaisuudenLaissa ei ole säännöstä siitä, millä tavoin asianosaisen tulee ilmoittaa osoitteen muuttumisesta tuomioistuimelle. Haastamisen ja KO:n tuomion antamisen välillä oli kulunut aikaa vain alle 2 kuukautta. Haastamisen yhteydessä KO:ssa tarkistetut tiedot A:sta olivat olleet siis melko tuoreita, minkä vuoksi niiden ajantasaisuuteen oli voitu lähtökohtaisesti luottaa. Kun vielä A oli ollut läsnä KO:n pääkäsittelyssä ja laiminlyönyt tällöin ilmoittaa muuttuneet yhteystietonsa, KO:lta ei ollut voitu edellyttää, että se ratkaisunsa antamisen yhteydessä vielä erikseen olisi tarkistanut rikosasian vastaajan yhteystietojen ajantasaisuuden sen käytössä olevista rekistereistä. Tyytymättömyyden ilmoitusta ei ollut tehty säädetyssä järjestyksessä. (Vailla lainvoimaa 11.10.2018) - Uutiset
9.10.2018 10.01
Hovioikeuden tuomio työntekijän lojaliteettivelvollisuuden rikkomisesta ja kilpailevasta toiminnasta - yhtiöllä oli työntekijän salaaman, kilpailevan toiminnan aiheuttaman vakavan luottamuspulan vuoksi erittäin painava syy työsuhteen purkamiseen eikä purkamisoikeus ollut rauennutAsiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut työsopimuslain säännösten nojalla oikeus purkaa tai irtisanoa työntekijän työsopimus, ja jos näin ei ollut, kysymys oli työntekijälle tuomittavista korvauksista. Lisäksi kysymys oli työntekijän oikeudesta lomarahaan ajalta 1.4.–28.12.2014 ja lomaviikolta lokakuussa 2014 sekä erillisiin korvauksiin eräästä projektista ja selvityksestä. Edelleen kysymys oli yhtiön oikeudesta vahingonkorvaukseen sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.10.2018) - Uutiset
5.10.2018 8.25
Käräjäoikeuden lainvoimainen tuomio: Valtio velvoitettiin korvaamaan kotietsinnässä omakotitalolle aiheutetut vahingotKäräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A:n omakotitalon villat ja eristeet olivat vahingoittuneet tuomiossa kerrotulla tavalla poliisin suorittaessa kotietsintää. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vastuu yhteisöllä on kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu. Kotietsinnässä on kysymys julkisen vallan käytöstä. A:n omakotitalon yläpohjaan kohdistuneessa kotietsinnässä ei noudatettu kotietsinnän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Näin ollen Suomen valtio oli velvollinen korvaamaan A:lle aiheuttamansa, käräjäoikeuden arvioiman 5.500 euron vahingon. (Lainvoimainen) - Uutiset
20.9.2018 14.50
Henkilökohtaisen avustajan työsuhteen katsottiin päätetyn vasta koeajan päättymisen jälkeen - työnantajan sovintoehdotuksen hyväksymättä jättäminen ei vaikuttanut oikeudenkäyntikuluihinHO katsoi KO:n tavoin, että työsopimuksen päättäminen on toimitettava niin selkeästi, että ilmoituksen vastaanottaja ymmärtää tai hänen pitäisi ymmärtää tahdonilmaisun tarkoitus. Työnantajalla on työsopimuksen purkamista koskevaan oikeustoimeen vetoavana todistustaakka purkamisen tekemisestä mukaan lukien sen ajankohta. HO:lla ei ollut asiassa toimitetun pääkäsittelyn perusteella aihetta arvioida asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin KO. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen, ettei työnantaja ollut luotettavasti näyttänyt purkaneensa työsopimusta koeajan kuluessa. Siten KO:n tuomiota ei ollut syytä muuttaa siltä osin kuin työnantaja oli tuomittu maksamaan työntekijälle korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO myös katsoi, ettei työntekijä ollut OK 21 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla aiheuttanut tarpeetonta oikeudenkäyntiä jätettyään hyväksymättä työnantajan sovintoehdotuksen. Työnantajalle maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulujen korvausta ei ollut syytä alentaa. Työnantaja velvoitettiin korvaamaan työntekijälle korvauksena oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 3.472 euroa. (Vailla lainvoimaa 20.9.2018) - Uutiset
19.9.2018 11.50
Hovioikeus: Ehtojen vastaisista pysäköinneistä voitiin määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksujaAsiassa mainituilla perusteilla ei voitu pitää uskottavana, ettei valittaja olisi tiennyt opastetauluista ilmenevistä pysäköintiehdoista. Näissä olosuhteissa valittaja pysäköimällä autonsa kysymyksessä olevin tavoin ja tietoisena pysäköintiehdoista oli tullut sopimusoikeudelliseen vastuuseen pysäköinneistään niitä koskevine mahdollisine sopimusoikeudellisine seuraamuksineen. Valittajalle oli siten ennakkopäätöksestä KKO 2010:23 ilmenevä oikeusohjekin huomioon ottaen voitu määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja ehtojen vastaisten pysäköintien perusteella. Valittaja velvoitettiin korvaamaan parkkiyhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa 6.000 eurolla. (Vailla lainvoimaa 19.9.2018) - Uutiset
19.9.2018 11.26
Lausuntoyhteenveto fiskaalisista kassajärjestelmistäFiskaalisia kassajärjestelmiä kannatti 24 lausunnonantajaa ja 7 vastusti. Kahdella lausunnonantajalla ei ollut kantaa itse fiskaalisiin kassajärjestelmiin, vaan lausunnossa tuotiin esille muita huomioitavia seikkoja. - Uutiset
17.9.2018 11.00
Hovioikeuden tuomio lasten perhepäivähoitopaikkojen irtisanomisesta ja muun työn tarjoamisvelvollisuudesta ja työn tarjoamisen mahdollisuuden selvittämisestä kun työnteon keskeytys oli johtunut perhepäivähoitajaan ja tämän puolisoon kohdistuneesta rikosepäilystäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset A:n työkyvystä ja kunnan tietoisuudesta. Koska A oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa, kunnalla oli ollut A:sta johtuva syy irtisanoa tällä perhepäivähoidossa olleiden lasten hoitopaikat, jolloin palkanmaksuvelvollisuus oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen nojalla loppunut välittömästi. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kunta ollut voinut tarjota A:lle työtä, jota tämä olisi koulutuksensa, ammattitaitonsa ja kokemuksena perusteella pystynyt tekemään. Kunnan ei ollut voitu myöskään kohtuudella edellyttää kouluttavan jo eläkeikää lähellä olevaa A:ta uusiin tehtäviin. Kunta oli täyttänyt asiassa lojaliteettivelvollisuutensa. Valittajan vaatimus kunnan velvoittamisesta suorittamaan hänelle TSL 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta, vaatimus yhdenvertaisuuslain rikkomisesta maksettavasta 10 000 euro hyvityksestä ja korvausvaatimus perhepäivähoitajan hoitopaikkojen irtisanomisajan palkkasta oli voitu hylätä. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 17.9.2018) - Uutiset
14.9.2018 14.10
Markkinaoikeuden ratkaisuja julkisista hankinnoistaMarkkinaoikeuden uusimmissa julkisia hankintoja koskevissa ratkaisuissa oli kysymys muun muassa epäselvästä tarjouspyynnöstä, vertailuperusteiden ilmoittamisesta, tarjoajan soveltuvuudesta, tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta, vertailuperusteiden hyväksyttävyydestä, tarjouspyynnön mukaisuudesta, hankintamenettelyn keskeyttämisestä sekä hankintapäätöksen perustelemisesta. - Uutiset
14.9.2018 11.30
Vierashuoneessa asianajaja Jouni Weckström: Siirtohinta oikeudenkäynnin kohteena – toteutuuko oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus?Käräjät 2018 tapahtuman (5.10.2018) vero-oikeuslinjalla tarkastellaan siirtohinnoittelua erityisesti siitä näkökulmasta, onko sillä oikeudenkäynnin kohteena sellaisia erityispiirteitä, jotka poikkeavat niin sanotun tavanomaisen veroriidan ominaispiirteistä ja vaikuttavat siten siirtohintaa koskevan prosessin kulkuun ja sen ajamiseen. Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavassa myös perus- ja ihmisoikeussääntelystä johdettavan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin valossa. - Uutiset
29.8.2018 9.02
Hovioikeuden tuomio taloyhtiön ja urakoitsijan välisessä sopimusriidassa - tuomittua vahingonkorvausta korotettiinAsiassa oli kysymys urakkaan liittyneestä palveluksesta eli urakan suunnittelun, tarjouspyyntöjen laatimisen ja valvonnan asianmukaisuudesta, urakan virheistä ja urakoitsijan niitä koskevasta korvausvastuusta sekä selvittelykustannuksista. Urakoitsija velvoitettiin suorittamaan Asunto Oy:lle sopimusrikkomukseen perustuvana vahingonkorvauksena KO:n tuomitsemien 3.000 euron asemesta 68.415 euroa, korvauksena selvittelykuluista 14.201,18 euroa ja korvauksena asianosais- ja oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 42.400 euroa. Asunto Oy vapautettiin velvollisuudesta suorittaa urakoitsijalle korvausta oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 29.333 euroa korkoineen. Asiassa ei ilmennyt perustetta kohtuullistaa urakoitsijan taloyhtiölle maksettavaksi määrättäviä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 29.8.2018) - Uutiset
29.8.2018 8.00
KHO täyttää 100 vuotta - Oikeusvaltion rakentaja -juhlakirja avaa laajasti KHO:n merkitystä suomalaisen yhteiskunnan käänteissä vuodesta 1918KHO täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tutkijat Jukka Kekkonen, Markku Jokisipilä ja Markus Kari kirjoittavat KHO:n roolista monipuolisesti ja uutta tutkimustietoa antaen. Juhlakirja käy kiinnostavasti läpi mm. KHO:n tuomarien sosiaalisen taustan sadan vuoden ajalta, naisten pääsyn ylimpiin tuomarinvirkoihin, koulutustaustan kehittymisen ja koko toiminnan monimuotoistumisen. Kirja tulee Editan kautta myyntiin 31.8.2018. Helsingin yliopiston tiedekulmassa järjestetään 4.9.2018 kello 17.00 tilaisuus, jossa alustamassa ovat KHO:n juhlakirjan kirjoittajat. Heidän alustuksistaan keskustelemassa ovat FT Kati Katajisto ja professori Jörn Donner. Tilaisuus on avoin kaikille! - Uutiset
27.8.2018 10.20
Hovioikeus: Sairauslomalla olleen työntekijän määräaikainen työsopimus voitiin purkaa koeajallaA oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 20.10.2014 ja 23.1.2015 välisenä aikana määräaikaisessa työsuhteessa. A:n ja yhtiön välillä oli sovittu 24.1.2015 päättyvästä koeajasta ja 30.4 2015 saakka kestävästä työsuhteesta. A:n työsopimus oli purettu 23.1.2015 hänen ollessaan sairauslomalla. HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko työsopimuksen purkamiselle ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen syy. HO katsoi yhtiön näyttäneen, että työsopimuksen purkamiselle oli ollut koeajan tarkoitukseen nähden asiallinen peruste. A:n kanne tuli sen vuoksi hylättäväksi. HO totesi, että se seikka, että yhtiö oli virheellisesti käyttänyt A:n työsopimusta koeaikana purkaessaan termiä irtisanominen, ei tarkoittanut, että A olisi oikeutettu irtisanomisajan palkkaa vastaavaan korvaukseen. A velvoitettiin maksamaan B Ltd:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista HO:ssa 7 186 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.7.2018) - Uutiset
24.8.2018 11.40
Varoitus lupalakimiehelle - laskutti liikaa ja peri laskua tarpeettoman aggressiivisestiA:n oli katsottu laskuttaneen kantelijalta enemmän kuin mitä osapuolet olivat sopineet. Valvontalautakunta oli myös katsonut, että tehtävän huolellinen hoitaminen olisi edellyttänyt päämiehen informoimista tuntiveloituksen nousemisesta välittömästi tuntiveloituksen muututtua sekä suostumuksen saamista veloituksen korottamiseen, koska osapuolet olivat sopineet tietyn tasoisesta palkkioveloituksesta. A oli tältäkin osin menetellyt luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n 1 momentin 6 kohdan vastaisesti. Laskun perimisen osalta valvontalautakunta oli todennut olevan sen käsityksen mukaan poikkeuksellista, että elinkeinonharjoittaja ensimmäistä kertaa asiakastaan laskuttaessaan uhkasi tätä poliisitutkinnalla, ellei laskua maksettaisi. Valvontalautakunta piti A:n viestissään käyttämää ilmaisua tarpeettoman jyrkkänä ja aggressiivisena ja katsoi A:n tämän vuoksi menetelleen luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetun lain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan vastaisesti. HO ei pitänyt valvontalautakunnan ratkaisua kohtuuttomana tai ilmeisen virheellisenä. (Vailla lainvoimaa 24.8.2018) - Uutiset
23.8.2018 14.31
Hovioikeuden ratkaisu liikehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kaupan purkautumisestaAsiassa oli selvitetty, että liikehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden myyntiä kolmannelle ei voitu pitää kauppalain tarkoittamana katemyyntinä eikä yhtiö ollut täyttänyt sellaista myyntiä koskevia velvoitteitaan. Tässä asetelmassa yhtiön oli katsottava itse vetäytyneen sopimuksesta A:n kanssa myymällä osakkeet kolmannelle. Kauppalain tarkoittamaa perustetta vahingonkorvaukselle ei näin ollen ollut. Yhtiön vahingonkorvausvaatimus oli perusteettomana hylättävä. Kun yhtiö ei voinut täyttää omaa sopimusvelvoitettaan eli luovuttaa osakkeita A:lle, yhtiöllä ei ollut oikeutta pitää hallussaan A:n suorittamaa kauppahintaa. Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kysymys oli yhtiön saamasta perusteettomasta edusta, joka yhtiön on palautettava A:lle korkoineen. (Vailla lainvoimaa 23.8.2018) - Uutiset
22.8.2018 12.00
Henkilön rikostausta lisää harmaan talouden riskiäSelvityksen mukaan yritysten vastuuhenkilöiden rikostausta vaikuttaa negatiivisesti julkisten velvoitteiden hoitamiseen. Tällaisilla yrityksillä on myös tavanomaista enemmän velkoja ja muita häiriöitä yritystoiminnassa. Rikostaustatiedoista olisi merkittävää apua yritysten valvonnassa ja harmaan talouden ennaltaehkäisyssä, mutta lainsäädäntö kuitenkin rajoittaa huomattavasti tietojen käyttöä viranomaistoiminnassa. - Uutiset
21.8.2018 10.10
Yritys on petoksessa usein rikoksentekovälineOnko sopimus liian hyvä ollakseen totta? Haluaako ostaja nopeat kaupat? Paras keino suojautua petoksilta on selvittää sopimuskumppanin taustat etukäteen. Jos vahinko on jo tapahtunut, nopea yhteydenotto poliisiin voi pelastaa monen muun yrityksen samalta vahingolta. - Uutiset
18.7.2018 9.56
Hovioikeus tuomitsi juniorijalkapallojoukkueen joukkueenjohtajan kavalluksesta ja väärennyksestä 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen ja 10 382 euron vahingonkorvauksiin jalkapalloseuralleVastaaja oli toiminut seuran (ry) alaisen Joukkue 98/99 -nimisen juniorijalkapallojoukkueen (joukkue) joukkueenjohtajana. Kysymyksessä oli seuraan kuuluva niin kutsuttu kaupunginosajoukkue, joka ei ollut rekisteröity yhdistys ja joka ei siten yhdistyslain 58 §:n 1 momentin mukaan voinut saada nimiinsä oikeuksia tai tehdä sitoumuksia eikä kantaa tai vastata. HO katsoi käsittelyratkaisussaan, että joukkueen tilillä olleet varat olivat olleet seuran varoja ja että seuraa oli siten pidettävä asianomistajana kavallusrikoksessa (syytekohta 1). Syytekohdassa 2 (väärennys) tarkoitetuilla väärennetyiksi väitetyillä asiakirjoilla oli ollut vaikutus seuran oikeudelliseen asemaan. Tähän nähden seuraa oli pidettävä asianomistajana myös syytekohdassa 2. Pääasian osalta HO katsoi vastaajan syyllistyneen kohdassa 1 kavallukseen siten, että kavallettujen varojen määrä oli ollut 10.382,37 euroa. Vastaajan syyksi luettu kavallus ei siten ollut törkeä ja syyte tältä osin oli enemmälti hylättävä. Vastaaja oli syyllistynyt myös väärennysrikokseen. Vastaajan aiempi rikollisuus muodosti esteen rangaistuksen tuomitsemiselle ehdollisena. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan seuralle aiheutetun vahingon yhteisvastuullisesti B:n kanssa. Vastaajalle, joka on parhaillaan suorittamassa vankeusrangaistuksia, ei voitu ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta määrätä valvontarangaistusta. (Vailla lainvoimaa 18.7.2018) - Uutiset
16.7.2018 15.10
Takaisinsaanti konkurssipesään ei menestynyt hovioikeudessakaanHovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että takaisinsaantilain 10 §:n ja 5 §:n mukaiset takaisinsaannin edellytykset täyttyivät. (Vailla lainvoimaa 16.7.2018) - Uutiset
12.7.2018 12.59
Unohtuiko maksaa verot ajoissa? Verohallinto kokosi eri verolajien korkojen ja veronlisäyksen laskemistavat yhteen ohjeeseenOhjeeseen on koottu eri verolajien korkojen ja veronlisäyksen laskeminen silloin, kun veroja maksetaan myöhässä. Eri veroilla on erilaiset viivästysseuraamukset.