Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
21.6.2021 16.00
Hovioikeus arvioi oliko isännöitsijällä ollut oikeus siirtää asunto-osakeyhtiöiden varoja isännöintitoimiston tilille ja täyttikö menettely kavalluksen ja luottamusaseman väärinkäytön tunnusmerkistöt - syytteet hylättiinAsiassa oli ollut riidatonta, että Isännöinti Oy oli toiminut Asunto Oy A:n ja Asunto-Oy B:n isännöintiyrityksenä, vastaaja (V1) oli toiminut isännöitsijänä ja hänellä oli ollut asunto-osakeyhtiöiden tilien käyttöoikeudet. V1 oli Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen. V1 oli siirtänyt yhtiöiden varoja Isännöinti Oy:n tilille rangaistusvaatimuksissa esitetyt määrät (ainakin 18.870,70 euroa). KO:ssa oli jäänyt näyttämättä, että vastaaja olisi syyllistynyt rikoksiin, joista hänelle oli vaadittu rangaistusta. Perusteita Isännöinti Oy:n tuomitsemiselle yhteisösakkoon ei ollut. Lausunnon antaminen oli rauennut toisen vastaajan (V2) osalta syyttäjän luovuttua rangaistusvaatimuksesta hänen osaltaan. Syyttäjä ja Asunto Oy hävisivät pääasiaa koskevat valituksensa HO:ssa. Syyttäjä voitti asian oikeudenkäyntikuluja KO:ssa koskevan vaatimuksensa osalta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
21.6.2021 11.30
Hovioikeuskin velvoitti koulurakennuksen pääurakoitsijan korvamaan kunnalle katon vuotamisesta aiheutuneen 99.711 euron vahingonKunta oli vaatinut rakennusyhtiöltä korvausta 215 648,26 euroa (alv 0 %). KO oli velvoittanut rakennusyhtiön korvaamaan kunnalle uuden katon rakentamis-, valvonta- sekä rakennuttamiskustannuksista aiheutuneena kohtuullisena vahingonkorvauksena 99.711 euroa (alv 0 %) viivästyskorkoineen 1.8.2019 lukien. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. HO katsoi, että katon vuotamisen oli aiheuttanut virheellisesti asennettu peltikate ja tiivistysaineen poisjättäminen saumakohdista. Aluskatteen poisjättämisellä tai yläpohjan ilmanvaihdolla ei ollut merkitystä asiassa. Siten asiassa ei ollut tarpeen arvioida YSE 33 §:n mukaisten ehtojen toteutumista. Ottaen huomioon asiassa lausuttu yhtiön urakkasuoritteen virheellisyydestä sekä KO:n asiassa tuomitsema vahingonkorvauksen määrä, asiassa ei ollut perusteita alentaa KO:n tuomitsemaa vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
21.6.2021 11.00
Kummitytön vaatimus muistisairaan testamentin pätemättömäksi julistamisesta ei menestynyt hovioikeudessakaanSairaus pätemättömyysperusteena - Testamentin pätemättömyys taivuttelun perusteella - Testamentin tekijän erehtyminen - Perintökaaren mukainen perinnöttömäksi tekeminen - Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys (Vailla lainvoimaa 21.6.2021) - Uutiset
18.6.2021 11.47
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikuluista kiinteistöriita-asiassaKiinteistön ostaja oli kaupan purkamisen sijasta saanut kaupasta hinnanalennusta vähemmän kuin hän oli vaatinut. Tuomiossa lausuttuun nähden hovioikeus harkitsi oikeaksi velvoittaa kiinteistön myyjät oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla korvaamaan kaksi kolmasosaa ostajan oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. (Vailla lainvoimaa 18.6.2021) - Uutiset
17.6.2021 15.00
Hovioikeus alensi käräjäoikeuden vastaajalle tuomitsemien oikeudenkäyntikulujen määrää siltä osin kun Valtiokonttori oli maksanut korvaukset kantajalleEsitetyn selvityksen perusteella KO:ssa ei ollut tullut ilmi, että Valtiokonttori oli 11.6.2015 antamansa päätöksen mukaisesti maksanut korvausta myös kantajan oikeudenkäyntikuluista 2.710,95 euroa. Valittajalla (vastaaja KO:ssa) oli OK 25 luvun 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu hyväksyttävä syy vedota kyseiseen seikkaan ja HO:ssa nimettyyn uuteen todisteeseen vasta HO:ssa. HO totesi, että valtiokonttorin päätöksen mukaisesti kantajalle oli jo maksettu oikeudenkäyntikulujen korvauksena 2.710,95 euroa. Oikeus korvaukseen oli näiltä osin siirtynyt valtiolle ja mainittu summa oli vähennettävä vastaajan kantajalle maksettavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.6.2021) - Uutiset
16.6.2021 11.54
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin että kiinteistön kauppa oli purettava laatuvirheiden vuoksiKaupan kohteessa oli ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin tarkoittama laatuvirhe sen perustamistavassa, salaojajärjestelmässä, ulkoseinien rakenteissa, katon vedenpitävyydessä ja katon kantavissa rakenteissa. Asuinrakennus oli perustamistapansa vuoksi painunut, ja siinä oli ollut vakavia mikrobivaurioita. Kaupan kohteessa oli ollut laatuvirhe myös asuinrakennuksen painumisen ja mikrobivaurioiden vuoksi. Virheiden korjauskustannukset ovat lähellä kauppahintaa tai jopa ylittävät sen ja joka tapauksessa ylittävät samankokoisen uudisrakennuksen rakentamisen kustannukset. Kiinteistö asuinrakennuksineen oli myyty kokoaikaiseen asumiskäyttöön. Edellä mainittujen seikkojen perusteella oli ilmeistä, että kaupan kohteessa olevat virheet olivat maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin olennaisia. Mainittujen olennaisten virheiden perusteella edellytykset kaupan purkamiselle olivat olemassa. Näin ollen käräjäoikeuden tuomion lopputulosta kaupan purkamisesta ja myyjien velvoittamisesta palauttamaan kauppahinta 175.000 euroa tuottokorkoineen ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 16.6.2021) - Uutiset
10.6.2021 11.14
Miten pitkälle korvausvelvollisuuden perustava syy-yhteys liikennevahingossa ulottuu - käräjäoikeus hylkäsi selkänsä peräänajo-onnettomuudessa loukanneen korvausvaatimuksetKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että kanteessa selostetut oireet ja sairaus 7.10.2019 jälkeen olisivat johtuneet kantajan liikenneonnettomuudessa 14.9.2019 saamasta vammasta. Näin ollen KO oli katsonut näyttämättä jääneen myös sen, että kantajalla olisi ollut oikeus korvaukseen ansionmenetyksestä 4.10.2019 jälkeen. Kantajalle oli liikennevahingosta aiheutunut vamma (selän venähdys) ei ollut vaatinut elvytys- tai tehohoitoa eikä leikkaushoitoa. Kantaja oli ollut vamman vuoksi sairaalahoidossa alle vuorokauden ja toiminnallinen toipuminen oli tapahtunut alle kolmessa viikossa. Vammasta ei ollut näytetty jääneen pysyväisseurauksia. Näin ollen KO oli katsonut, että vakuutusyhtiön kantajalle maksama korvaus kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta oli ollut oikean määräinen. Kantaja vaati HO:ssa, että KO:n tuomio kumotaan toistaen tuomiossa selostetun kanteensa. Lisäksi kantaja vaati, että vakuutusyhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa korkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 10.6.2021) - Uutiset
8.6.2021 11.00
Hovioikeus: Kunnan kaupunkia vastaan nostamat kanteet oli tutkittava käräjäoikeudessaVaikka kannevaatimusten ratkaiseminen edellytti myös hallintosopimusten ja mahdollisesti niiden taustalla olevan lainsäädännön sisällön tulkintaa ennakkokysymyksenä, korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2019:1 ilmenevän oikeusohjeen mukaisesti tällä seikalla ei olllut ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa toimivaltaista tuomioistuinta. Kun vaatimukset olivat luonteeltaan sellaisia, että ne tulivat ratkaistaviksi yleisten yksityisoikeudellisten sopimus-ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden nojalla, ne olivat mainitun oikeusohjeen mukaisesti yleisen tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvia (KKO 2019:1 kohdat 16 ja 17 sekä myös KKO 2008:36 kohta 14). Käräjäoikeuden ratkaisu oli siten kumottava ja asia palautettava käräjäoikeuteen käsittelyä varten. (Vailla lainvoimaa 8.6.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
3.6.2021 10.00
Työtuomioistuin: Työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajaltaSairausajan palkkaa koskevan puusepänteollisuuden työehtosopimusmääräyksen soveltamisohjeen mukaan työntekijän kyvyttömyys työntekoon todetaan ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin lääkärintodistuksella. Muun lääkärin antama todistus hyväksytään palkanmaksun perusteeksi vain soveltamisohjeessa mainituissa poikkeustapauksissa. Asiassa oli kysymys siitä, oliko työntekijä ollut työkyvytön ja kuinka työkyvyttömyys tuli todentaa. Tuomiossa esitetyillä perusteilla katsottiin, että työntekijällä oli oikeus vaatimaansa sairausajan palkkaan ulkopuolisen lääkärin kirjoittamaan lääkärintodistukseen perustuvalta työkyvyttömyysajalta tilanteessa, jossa työterveyslääkäri oli työntekijän sairausloman kestäessä todennut työntekijän samasta syystä työkyvyttömäksi ja siten varmentanut sairauden sekä sen aiheuttaman työkyvyttömyyden. (ks. TT 2003:23 ja TT 2009:19) - Uutiset
1.6.2021 10.30
Hovioikeus: Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta tuomitun naisen velvoittamista korvaamaan järjestyksenvalvojan työnantajan oikeudenkäyntikulut ei ollut kohtuutontaSekä OK 21:8 a §:ään että OK 21:8 b §:ään perustuvat vaatimukset oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 1.6.2021) - Uutiset
31.5.2021 10.42
Hovioikeus: Varusmiespalvelukseen lähteneen taksinkuljettajan korvausvaatimus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä voitiin hylätäAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantajalla oikeus maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 6 §:n 1 momentin ja TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Kantajan mukaan hänen aloittamansa varusmiespalvelus oli ollut keskeinen osatekijä siinä tapahtumaketjussa, joka oli johtanut hänen työsuhteensa päättämiseen. Kantaja oli vedonnut asiassa maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain 3 §:n 2 momentissa säädettyyn työnantajan näyttötakkaan, jonka mukaan irtisanomisen katsotaan johtuneen työntekijän palvelukseen määräämisestä, jollei työnantaja osoita sen johtuneen muusta syystä. Asiassa oli KO:n lausumin tavoin riidatonta, että kumpikaan osapuoli ei ollut antanut irtisanomisilmoitusta työsuhteen päättämiseksi. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi, että kantajan valitus oli hylättävä, eikä KO:n tuomiota ollut syytä muuttaa. Perustetta kantajan oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamiselle HO:ssa aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen osalta ei ollut. Kantaja velvoitettiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa kokonaisuudessaan. (Vailla lainvoimaa 31.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 16.00
Perui palkkaetuja koskevan kanteensa erehdyttyään työnantajastaan - asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaanKantajan mukaan hän oli ymmärrettävästä syystä erehtynyt työnantajastaan, sillä työnantajayhtiöllä ja vastaajayhtiöllä on samantapaiset nimet, sama osoite ja sama toimitusjohtaja. Kantajan mukaan hänen asiamiehellään oli ollut oikeus luottaa päämiehensä antamien tietojen oikeellisuuteen, sillä tieto työnantajasta ei ollut ilmeisen virheellinen, eikä asiamiehellä ollut aihetta sitä epäillä ja tarkistaa. KO oli jättänyt asian sillensä. KO oli todennut, että kohtuullinen oikeudenkäyntikulujen määrä oli nolla euroa eli asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asiassa mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen koskien oikeudenkäyntikuluja. Aihetta KO:n ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 28.5.2021) - Uutiset
28.5.2021 10.29
KHO:n muu päätös: Valitus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi julkista hankintaa koskevassa asiassa – markkinaoikeuden päätös kumottiin ja 200.000 euron uhkasakko tuomittiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän maksettavaksiAsiassa oli kysymys siitä, onko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 asetettu 200.000 euron uhkasakko. Hankintayksikkö ei ollut noudattanut markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettua päävelvoitetta. Päävelvoitteen noudattamatta jättämiselle ei ollut pätevää syytä. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ollut todettavissa, että uhkasakon tuomitsemiselle asetettua pienempänä olisi uhkasakkolaissa säädettyä perustetta, hankintayksikkö oli tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettu 200 000 euron uhkasakko. Markkinaoikeuden valituksenalainen päätös, jolla In Net Oy:n hakemus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi oli hylätty, oli vastaavasti kumottava. - Uutiset
27.5.2021 10.00
Hovioikeus vapautti täytäntöönpanoriidan vireille laittaneen isän oikeudenkäyntikulujen korvausvastuustaIsän valituksen johdosta asiassa oli kysymys KO:n ratkaisun oikeellisuudesta oikeudenkäyntikulujen osalta. KO:n päätös kumottiin siltä osin kuin isä oli velvoitettu korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Muilta osin asia ei ollut HO:n tutkittavana. (Vailla lainvoimaa 27.5.2021) - Uutiset
25.5.2021 16.00
Hovioikeus: Riidan koeaikapurusta hävinneen työntekijän oli korvattava täysimääräisesti yhtiön käräjäoikeuskulut ja puolet hovioikeuskuluistaKO:n mukaan kantajan työsuhde oli purettu tämän tyosuoritukseen liittyvien puutteellisuuksien perusteella. KO oli katsonut yhtiöllä olleen asiallinen ja hyväksyttävä peruste purkaa kantajan työsopimus koeaikana. Koeaikapurun ei ollut näytetty johtuneen miltään osin kantajan sairaudesta tai tämän sairauslomasta. HO totesi, että kysymys oli ollut varsin tavanomaisesta työsopimuksen päättämistä koskevasta riita-asiasta. Oikeudenkäynnissä oli selvitetty kysymystä siitä, oliko työsopimuksen päättäminen ollut laiton vai ei. Tapaukseen ei ollut liittynyt mitään sellaisia erityispiirteitä, että pääsäännön mukainen hävinneen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuuton. Kantajan oli siten korvattava yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta. KO oli epähuomiossa velvoittanut kantajan maksamaan myös yhtiön oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveron ja sen lisäksi yhtiön nimeämien todistajien palkkiot kahteen kertaan. Vaikka kantajan valitus oli menestynyt, kumpaakaan osapuolta ei ollut kohtuullista velvoittaa korvaamaan tältä osin toisen oikeudenkäyntikuluja. Asiassa lausutuilla perusteluilla kantaja oli velvollinen korvaamaan yhtiön hovioikeuskäsittelystä aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista puolet. (Vailla lainvoimaa 25.5.2021) - Uutiset
20.5.2021 10.00
Asianajajien valvontalautakunnan neljä ratkaisua1. Asianajaja menetteli harhaanjohtavasti kiinteistön myynnissä (huomautus)
2. Oikeudenkäyntikulut sai periä suoraan vastapuolelta (ei seuraamusta)
3. Julkihomo-twiitistä ei seuraamusta
4. Entinen asianajaja olisi ansainnut 2.000 euron seuraamusmaksun, mikäli hän olisi vielä ollut asianajaja. - Uutiset
19.5.2021 16.00
Hovioikeus: Sovintosopimusta ei näytetty syntyneen eivätkä vakuutusyhtiöt olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua työsuhteen irtisanomista koskevan kanteensa - 77.611,10 euron oikeudenkäyntikuluja ei kohtuullistettuHO hyväksyi KO:n johtopäätöksen ja perustelut siitä, etteivät vastaajat olleet luopuneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksistaan kantajan peruutettua kanteensa. Kantajan väittämää sovintosopimusta 1.6.2020 ei ollut näytetty syntyneen. HO katsoi siten, ettei ollut perusteita poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan kanteen peruuttanut kantaja on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa. Mitä tuli vastaajien yhteisten oikeudenkäyntikulujen määrään, HO totesi, että pääasiassa todistustaakka oli ollut työnantajalla eli vastaajilla. Ennen kanteen peruuttamista osapuolet olivat valmistautuneet varsin laajaan pääkäsittelyyn, mihin valmistautuminen oli vaatinut merkittävää työmäärää sekä kirjalliseen että henkilötodisteluun valmistauduttaessa. HO katsoi, että kantajan asema irtisanottuna työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. KO:n tavoin HO kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut perusteita korvausvelvollisuuden kohtuullistamiseen huomioon ottaen asian vaiheet sekä oikeudenkäyntiin johtaneet seikat. Asiassa mainituilla ja KO:n mainitsemilla perustella HO katsoi, että vastaajien oikeudenkäyntikulut (77.611,10 €) olivat johtuneet tarpeellisista toimenpiteistä ja niitä voitiin pitää tässä tapauksessa kohtuullisina. Kantajan asianosais- ja oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 19.5.2021) - Uutiset
11.5.2021 11.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus purki 19.850 euron hintaisen vuosimallia 2012 Audi A6 2.0 TDI -auton kaupanReklamaatio oli tehty kohtuullisessa ajassa - autossa oli virhe - kuluttajalla oli oikeus purkaa kauppa - kohtuulliseksi käyttöhyödyksi katsottiin 3.000 euroa - vaatimus osamaksukaupasta aiheutuneista korkokuluista ja muista kuluista hylättiin - vaatimus vianetsinnästä aiheutuneista kuluista 1.000 euroa ylittäviltä osin hylättiin - asianosaiskuluista ei ollut esitetty lainkaan selvitystä, vaatimus hylättiin - yhtiö oli velvollinen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut asiassa kokonaisuudessaan (Vailla lainvoimaa 11.5.2021) - Uutiset
6.5.2021 16.16
Muistio riita-asioiden oikeudenkäyntikuluista lausunnoilla 30. kesäkuuta 2021 saakkaOikeusministeriö pyytää lausuntoja arviomuistiosta, jossa selvitetään riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen määräytymisen perusteita ja esitetään keinoja, joilla niitä voisi alentaa. Työ liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteeseen varmistaa oikeusturvan saatavuus riippumatta siitä, mikä on asianosaisen taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema. - Uutiset
5.5.2021 11.00
Hovioikeus: Lentoyhtiö ei ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta - lentäjien palkkavaatimukset hylättiinHO katsoi, ettei R10- ja R18-lentäjien pysyvää palkkaluokkaeroa voitu pitää tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisena. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei asiassa ollut enää HO:ssa ollut kysymys yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021) - Uutiset
28.4.2021 11.00
Häädön vastustamista koskeva vaatimus ei menestynyt hovioikeudessa - vuokralaisten kaupungin asunnot Oy:lle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennettiin 7.745,04 eurosta 6.000 euroonVuokralaisilla ei ollut vuokrasopimuksen puuttuessa oikeutta asua asunnossa. (Vailla lainvoimaa 28.4.2021) - Uutiset
27.4.2021 9.12
Markkinaoikeus: Alma Media Suomi Oy:llä ei ollut oikeutta saattaa yleisön saataviin yksityishenkilön valokuvasta valmistamaansa kuvankaappausta Iltalehden verkkoversiossaMarkkinaoikeus vahvisti, että Alma Media Suomi Oy:llä ei ole ollut oikeutta saattaa yleisön saataviin A:n asiakirjatodisteen 2 mukaisesta valokuvasta valmistamaansa kuvankaappausta Iltalehden verkkoversiossa verkkosivulla www.iltalehti.fi 17.4.2020 julkaistussa artikkelissa, jonka otsikko oli: ”A:lta velmuileva kuva – ’kuuma minttu’”.
Markkinaoikeus kielsi Alma Media Suomi Oy:tä saattamasta yleisön saataviin A:n asiakirjatodisteesta 2 ottamaansa valokuvan kappaletta Iltalehden verkkoversiossa verkkosivulla www.iltalehti.fi 17.4.2020 julkaistussa artikkelissa, jonka otsikko oli: ”A:lta velmuileva kuva – ’kuuma minttu’”.
Markkinaoikeus velvoitti Alma Media Suomi Oy:n suorittamaan A:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaisena hyvityksenä 5.000 euroa viivästyskorkoineen. (KKO myönsi valitusluvan 7.10.2021) - Uutiset
26.4.2021 16.00
Oliko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan 10 prosentin arvonlisäverokantaa - KHO poisti KVL:n ennakkopäätöksen puutteelliseen selvitykseen perustuvanaYhtiö oli pyytänyt ennakkoratkaisua seuraavaan kysymykseen: Onko yhtiön vuodeosastopaikan luovuttamisessa potilaalle kyse AVL 29 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun majoituspalvelun suorittamisesta, johon sovelletaan lain 85 a §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisesti 10 prosentin arvonlisäverokantaa? KHO totesi, ettei yhtiön keskusverolautakunnalle tekemä ennakkoratkaisuhakemus ollut sisältänyt verohallinnosta annetun lain 15 §:n edellyttämällä tavalla asian ratkaisemiseksi tarvittavaa selvitystä. Tämän vuoksi keskusverolautakunnan päätös oli kumottava ja ennakkoratkaisu puutteelliseen selvitykseen perustuvana poistettava. (Julkaisematon) - Uutiset
26.4.2021 15.30
Hovioikeus: Yhtiöllä ei ollut oikeutta irtisanoa isännöitsijän työsopimustaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset kantajan palkan osalta. HO totesi, että kantaja oli sinänsä menetellyt sopimattomasti puhuessaan kahvitauolla negatiiviseen sävyyn yhtiön menettelystä hänen palkkansa alentamisessa. Toisaalta HO katsoi, että turhautumisen osoittaminen tällaisessa tilanteessa oli jossain määrin ymmärrettävää. Asiassa mainituin perustein HO katsoi jääneen näyttämättä, että kantaja olisi puhunut yhtiöstä negatiivisen sävyyn asiakkaille ja työntekijöille sillä tavoin, että yhtiöllä olisi ollut peruste antaa hänelle varoitus. Yhtiö oli antanut kantajalle varoituksen 20.3.2019 ja irtisanonut hänet 26.4.2019. Varoituksen ja irtisanomisen välillä oli siis kulunut aikaa vain hieman yli kuukausi, mitä voitiin pitää lyhyenä aikana. Ottaen huomioon asiassa mainitut seikat HO katsoi, ettei yhtiö ollut varannut kantajalle tosiasiallista mahdollisuutta korjata menettelyään. Yhtiöllä ei siten ollut ollut perustetta irtisanoa kantajaa sen takia, ettei hän ollut korjannut menettelyään varoituksesta huolimatta. Asiassa mainituin perustein HO katsoi, ettei yhtiöllä ollut perustetta joka tapauksessa irtisanoa kantajaa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
26.4.2021 11.00
Hovioikeuskin katsoi, ettei kantajalle ollut syntynyt implanttitoimenpiteiden seurauksena vaikeaa aivovammaa, kaularankavammaa tai keskushermostovammaa - Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu oikeudenkäyntikulujen määrä korotettiin 89.361,23 euroksiHO:ssa oli kantajan valituksen johdosta ratkaistavana kysymys siitä, voitiiko kanteessa vahvistettavaksi vaadittujen vammojen olemassaolosta sekä niiden ja implanttileikkauksen välisestä syy-yhteydestä esitettyä näyttöä pitää riittävänä. Potilasvakuutuskeskuksen vastavalituksen johdosta kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. HO korotti Potilasvakuutuskeskukselle käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän 89.361,23 euroksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 43.198,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua HO:n tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
26.4.2021 8.58
Hovioikeus: 135.000 euron kiinteistön kaupasta 24.000 euron hinnanalennus salaisen virheen vuoksiTuomiossa todettuun nähden ja ottaen lisäksi huomioon vaurioiden syntymekanismi sekä yläpohjan rakenne, hovioikeus katsoi, että omakotitalossa oli ollut virhe jo kaupantekohetkellä vuonna 2015. Sillä seikalla, että vauriot olivat ilmenneet vasta myöhemmin, ei ollut merkitystä arvioitaessa salaisen virheen olemassaoloa. (Vailla lainvoimaa 26.4.2021) - Uutiset
22.4.2021 11.00
KHO ei tutkinut luovutusvoiton veroseuraamusten ja määrätyn veronkorotuksen poistamisesta tehtyä valitusta - ex-puolison oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiinVerohallinto oli 21.9.2017 oikaissut A:n verovuoden 2015 verotusta verovelvollisen vahingoksi ja lisännyt veronalaiseen pääomatuloon osakkeiden luovutuksesta syntyneen luovutusvoiton. Lisäksi oli määrätty veronkorotusta. Verotuksen oikaisulautakunta oli päätöksellään 12.12.2017 A:n sanotun luovutusvoiton veroseuraamusten ja määrätyn veronkorotuksen poistamista koskevan oikaisuvaatimuksen enemmälti hyläten alentanut veronalaisen luovutusvoiton määrää ja määrättyä veronkorotusta. A oli valituksessaan HAO:een uudistanut oikaisuvaatimuksellaan esittämänsä vaatimuksen sekä muun ohella vaatinut veronalaiseksi tulokseen katsotun tulon verottamista entisen puolisonsa B:n tulona. HAO oli valituksenalaisella päätöksellään hylännyt suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ja A:n valituksen enemmälti hyläten alentanut määrättyä veronkorotusta. HAO oli hylännyt A:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. HAO oli velvoittanut A:n korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut 1 000 eurolla. KHO hylkäsi A:n valituslupahakemuksen muilta osin kuin A:n maksettavaksi määrättyjen B:n oikeudenkäyntikulujen osalta. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen näiltä osin. KHO myönsi valitusluvan ja tutki asian A:n maksettavaksi määrättyjen B:n oikeudenkäyntikulujen osalta. Valitus hyväksyttiin ja HAO:n päätös kumottiin tältä osin. B:n vaatimus koskien A:n määräämistä korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa KHO:ssa hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
21.4.2021 13.00
KHO:n päätös yhdistyksen tuloverotusta koskevassa asiassaHAO oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut yhdistykselle verovuosille 2010-2012 määrättyjä veronkorotuksia, mutta hylännyt valituksen muilta osin. Yhdistys oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että HAO:n päätös kumotaan ja yhdistyksen elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen tulolähteen verotettavaan tuloon tehdyt lisäykset poistetaan. Yhdistys oli vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen. KHO hylkäsi valituslupahakemuksen muilta paitsi kohdassa 2 yksilöidyiltä osin. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen muilta osin. KHO myönsi valitusluvan ja tutki valituksen yhdistyksen verovuoden 2010 verotettavaan tuloon lisätyn määrän osalta. Ottamatta välittömästi ratkaistavakseen, miten yhdistyksen verotus oli tältä osin toimitettava, KHO kumosi HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan sekä Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksen tältä osin ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
20.4.2021 15.28
Hovioikeus: Korvausvastuuta vakuustakavarikon aiheuttamasta vahingosta oli arvioitava VahL 3 luvun 2 §:n mukaisen tuottamusvastuun perusteella - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaVäliaikainen vakuustakavarikko ja vakuustakavarikko oli ollut tarpeeton. Valtio ei kuitenkaan ollut korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta, koska valittaja ei ollut näyttänyt, että valtion viranomainen olisi menetellyt asiassa tuottamuksellisesti korvausvastuun perustavalla tavalla. Kanne oli hylättävä ja valtio vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. Asian näin päättyessä asiassa ei ollut tarpeen lausua korvausvaatimuksen määrästä. KO:n tuomio kumottiin. (KKO:2022:75: Hovioikeuden tuomio kumottiin, ään.) - Uutiset
20.4.2021 9.13
KKO jätti vastavalituksen osittain tutkimatta: Vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjäänA oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta. Syyttäjän valitettua hovioikeuteen A teki vastavalituksen, jossa hän vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.
Vastavalituksessa esitetty vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjään. Vastavalitus jätettiin tämän vaatimuksen osalta tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
19.4.2021 16.00
Hovioikeus arvioi välituomion antamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa ollut edellytyksiä antaa OK 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiä ja reklamaatiovelvollisuudesta vapautumista koskevista kysymyksistä kantajayhtiön vastustuksesta huolimatta. Mikäli välituomion antamisen edellytykset olivat olleet olemassa, asiassa oli erikseen ratkaistava kysymys siitä, oliko kantajayhtiöllä ollut ylipäätään reklamaatiovelvollisuutta vastaajayhtiön lähettämistä laskuista ja oliko kantajayhtiö laiminlyönyt tämän reklamaatiovelvollisuutensa. Koska välituomiolla ratkaistava kysymys ei ollut merkittävästi rajoitetumpi eikä myöskään asian ratkaisemisen edellyttämä todistelu muodostanut vain rajoitettua osaa kaikesta asiassa nimettävästä todistelusta, ei välituomion antaminen ollut tässä asiassa sillä tavoin prosessiekonomisesti perusteltua, että välituomio olisi voitu antaa vastoin kantajan tahtoa. Asiassa mainituin perustein KO:n antama päätös ja välituomio oli kumottava ja asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021) - Uutiset
19.4.2021 10.30
Hovioikeus hyväksyi oikeudenkäyntikulujen korvausvastuun osalta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen ja sitä koskevat perustelut laskusaatavan velkomista koskevassa asiassaKannevaatimukset oli KO:ssa olennaisilta osin hyväksytty. Todistelu oli pääosin koskenut valittajayhtiöiden (vastaajien) kiistämien ja kantajan hyväksi ratkaistujen seikkojen selvittämistä. Valtaosa asianosaisten oikeudenkäyntikuluista oli kohdistunut kanteen hyväksyttyyn osaan. Kantajan velkoma laskusaatava oli suurelta osin tuomittu maksettavaksi. Kantaja Oy:n häviämällä kanteen osalla oli ollut asiassa vain vähäinen merkitys. Valittajayhtiöiden KO:ssa tekemä sovintotarjous ei muuttanut niiden täysimääräistä kuluvastuuta. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021) - Uutiset
19.4.2021 8.27
Verohallinto: Muista ilmoittaa vuokratulot veroilmoitukselleVerohallinto muistuttaa, että vuokratulot ja niihin kohdistuvat kulut on aina ilmoitettava verotuksessa. Vuokratulojen saajien lukumäärä on kasvanut viidessä vuodessa. Myös vuokraamisesta saatujen tulojen euromäärä on ollut kasvussa. - Uutiset
16.4.2021 9.52
Hovioikeus: Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa - korvausta soviteltiin kahteen kolmasosaanAsiassa oli riidatonta, ettei tupakointia ollut vuokrasopimuksessa kielletty. Asunnolle aiheutuneista vaurioista päätelleen tupakointi oli kuitenkin selkeästi poikennut tavanomaisesta tupakoinnista. Vuokralaisten oli täytynyt mieltää jatkuvasta ja runsaasta tupakoinnista aiheutuvan huoneistolle tavanomaisesta kulumisesta poikkeavaa vahinkoa. Tupakoinnista aiheutuneen hajun ja värjääntymisen poistamisesta aiheutuneet kustannukset olivat vuokralaisten vastuulla, eikä aiheutunut haitta ollut vuokrasuhteen kestoonkaan nähden enää kohtuullinen. Asiassa esitetyistä kertomuksista oli myös käynyt ilmi, että huoneisto oli ollut muutoinkin epäsiisti eikä sitä ollut hoidettu huolellisesti. Näin ollen vuokralaiset olivat korvausvastuussa asunnolle aiheuttamistaan vahingoista. Ottaen huomioon se, ettei tupakointia ollut kielletty vuokrasopimuksessa ja vuokralaisten heikko taloudellinen tilanne suhteessa vuokranantajayhtiön varallisuusoloihin, HO katsoi, että vahingonkorvausta oli perusteltua sovitella kahteen kolmasosaan. Näin ollen vuokralaiset olivat velvollisia suorittamaan yhtiölle vahingonkorvauksena 12.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 16.4.2021) - Uutiset
14.4.2021 16.00
Hovioikeus: Vuokranantaja ei voinut vapautua vuokravakuuden palautusvastuustaan sen johdosta, että vuokranajantan suoritusapulainen olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseenSen seikan, että suoritusapulainen tahallaan rikkoo velvollisuuksiaan tai syyllistyy rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn, ei ole katsottu vaikuttavan päämiehen vastuuseen suoritusapulaisen laiminlyönnistä (ks. esim. Lars Erik Taxell: Avtal och rättsskydd. 1972 s. 106 – 113, s. 112). Tällaista tulkintaa puoltaa yleisemminkin se näkökohta, että riski suoritusapulaisen valinnasta kuuluu velalliselle (ks. Taxell s. 332). Vastaajat eivät siten voineet vapautua vastuustaan sen johdosta, että heidän suoritusapulaisensa olisi väitetysti syyllistynyt kavallukseen, eikä suoritusapulaisen menettely ollut myöskään sellainen ylivoimainen este, joka vapauttaisi vastaajat vastuusta. Kantajalla oli vastaajien velkojana ollut mahdollisuus vaatia kanneteitse näitä palauttamaan vuokravakuus, minkä hän oli tehnyt. Asian arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko kantajalla ollut väitetyn kavallusrikoksen osalta asianomistajan asema vai ei. (Vailla lainvoimaa 14.4.2021) - Uutiset
13.4.2021 11.53
Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kiinteistön kauppa oli purettavaHovioikeus katsoi, että ulkoseinien ja kantavien väliseinien vauriot sekä rakennuksen vierustäytön vaihtaminen humuksesta sepeliin ovat laadultaan sellaisia, että kiinteistön käyttö asumistarkoitukseen ja rakennuksen vaurioitumisen jatkumisen estäminen edellyttävät virheiden korjaamista ilman aiheetonta viivytystä. L:n kertoman perusteella korjaustyöt voivat kestää jopa noin kolme kuukautta. Korjauskustannukset ovat määrältään merkittävät ja olennaisesti suuremmat verrattuna siihen, mitä P ja K ovat voineet kauppaa tehtäessä otaksua joutuvansa rakennuksen kohtuullisina korjauskuluina maksamaan. Korjauskustannusten kokonaismäärään liittyy myös epävarmuutta siitä, että se voi nousta esitettyä suuremmaksi, mutta jo tuomiossa selvitetyksi katsottu määrä 80.000 euroa on suuri suhteessa kiinteistöstä maksettuun kauppahintaan 190.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.4.2021) - Uutiset
6.4.2021 15.00
Vuokralaisella ei ollut oikeutta peruuttaa kanteen osittaista myöntämistä hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessäHO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko vuokralaisella oikeus peruuttaa kanteen osittainen myöntäminen hovioikeuteen tehdyn valituksen yhteydessä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiassa esitetyn perusteella HO päätyi siihen, ettei myöntämisen peruuttamiselle ollut tässä tapauksessa olemassa hyväksyttävää syytä. Näin ollen kanteen osittainen myöntäminen ei ollut peruutettavissa HO:ssa eikä KO:n tuomion lopputulosta siten ollut aihetta muuttaa vuokrasopimuksen purkamista ja häätöä koskevien vaatimusten osalta. Asiassa oli painavia syitä velvoittaa vuokralainen korvaamaan vuokrananatajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti myös HO:ssa. Vuokranantajan HO:ssa esittämä oikeudenkäyntikulujen korvausvaatimus oli määrältään kohtuullinen. (Vailla lainvoimaa 6.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.49
Hovioikeus: Ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut heidän työsuhteittensa osaksiYlemmille toimihenkilöille oli katkeamatta vuodesta 1997 kertynyt seitsemän työajan lyhennysvapaapäivää ilman, että työnantaja olisi saattanut näiden tietoon, että vapaapäivien määrä on sidottu toimihenkilöiden kulloiseenkin työehtosopimukseen. Näin ollen ylemmät toimihenkilöt olivat voineet perustellusti luottaa siihen, että työajanlyhennysvapaajärjestelmä oli vakiintunut tällaisena heidän työsuhteittensa osaksi, jonka muuttaminen olisi edellyttänyt osapuolten sopimusta eikä työnantajalla ollut ollut oikeutta lyhennysvapaiden määrän yksipuoliseen vähentämiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.33
Hovioikeus purki kuluttajansuojalain nojalla 219.042,13 euron hintaisen Audin autokaupan teknisten vikojen vuoksiKoska Autotalo ei ollut korjannut virheitä kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja koska virheitä ei ollut pidettävä saman luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisinä, ostajalla oli oikeus purkaa kauppa. Sille seikalle, että auton arvo oli alentunut, ei ollut annettava merkitystä kaupan purkamisen edellytyksiä arvioitaessa. Ostaja oli ilmoittanut, että autolla oli ajettu noin 47.000 kilometriä. Tämän perusteella hovioikeus arvioi, että hän oli saanut autosta 14.000 euron käyttöhyödyn, mikä oli otettava vähennyksenä huomioon palautettavassa kauppahinnan määrässä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.00
Hovioikeus: Sananvapauslain 11 §:ää on tulkittava siten, että vastine- ja oikaisuvaatimuksen esittäjän on toimitettava myös julkaistavaksi tarkoitettu vastine- ja oikaisuteksti vastapuolelle 14 päivän kuluessaHO totesi, että 13.5.2019 julkaistua artikkelia koskevan vastine- ja oikaisuvaatimuksen esittämiselle säädetty 14 päivän määräaika oli päättynyt 27.5.2019, joten tuona päivänä lähetetty vaatimus oli toimitettu Yleisradioon määräajassa. Vastine- ja oikaisuvaatimus oli toimitettu Yleisradion vastaavalle toimittajalle sähköisessä muodossa siten, että vaatimuksen sisältöä ei ollut voitu yksipuolisesti muuttaa. Vastine- ja oikaisuvaatimus oli siten täyttänyt sananvapauslain 11 §:n 1 momentissa säädetyt muodolliset edellytykset. Lain sanamuoto on jossain määrin tulkinnanvarainen sen suhteen, onko myös julkaistavaksi tarkoitettu vastine- ja oikaisuteksti toimitettava sanotun 14 päivän määräajan kuluessa vastaanottajalle. Asiassa selostettujen lain esitöiden mukaan 14 päivän määräajan on katsottu antavan vastine- tai oikaisuoikeuden subjektille riittävästi aikaa yhtäältä harkita oikeutensa käyttämistä ja toisaalta laatia vastine tai oikaisu. Tähän nähden ja kun huomioon otettiin, että vaatimus oli esitettävä siinä muodossa, ettei sen sisältöä voida yksipuolisesti muuttaa ja se, että vastapuolen on kyettävä ilmoittamaan vaatimuksen hylkäämisestä ja sen perusteista vaatimuksen esittäjälle seitsemän päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottamisesta, lain 11 §:ää oli tulkittava niin, että vaatimuksen esittäjän on toimitettava myös julkaistavaksi tarkoitettu vastine- ja oikaisuteksti vastapuolelle säädetyn 14 päivän kuluessa. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
31.3.2021 13.00
Hovioikeus alensi kiinteistön virheestä maksettavan hyvityksen määrän 55.480,93 eurosta 32.000 euroonHuomioon ottaen tuomiossa mainitut korjauskustannukset, joissa korjauksista seuraava tason parannus oli jo huomioitu, hovioikeus katsoi, että ostajilla oli oikeus 32.000 euron määräiseen hinnanalennukseen. Käräjäoikeuden tuomitseman hyvityksen määrää oli siten alennettava. (Vailla lainvoimaa 31.3.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
30.3.2021 15.30
Häirintä ja epäasiallinen kohtelu sekä kuormitustekijöiden selvittämisen ja vähentämisen laiminlyönti - erimielinen hovioikeus arvioi työturvallisuusrikoksista tuomitun työnantajan edustajan vastuuta - Uutiset
30.3.2021 14.37
Hovioikeuskin hylkäsi potilasvahinkolain mukaisen vahingonkorvauskanteen koskien väitettyjä työfysioterapeutin vastaanotolla tapahtuneita henkilövahinkojaHO katsoi lääketieteellisen selvityksen perusteella asiassa jääneen näyttämättä, että kipuoireyhtymä oli todennäköisesti aiheutunut fysioterapian seurauksena. Tätä johtopäätöstä tuki se, että esitettyjen asiantuntijalausuntojen perusteella kuvattu fysioterapiahoito ei itsessään ole omiaan aiheuttamaan pysyvää vauriota. Ottaen huomioon, että fysiatrian dosentti Olavi Airaksisen mukaan kantajan oireiden alkaminen pian fysioterapian jälkeen viittasi jo kehittymässä olleeseen 5 CRPS-oireyhtymään, ei se, että oireet olivat olleet ajallisessa yhteydessä fysioterapiaan, ja että kantaja oli kokenut kipua hoidon aikana, riittänyt osoittamaan todennäköistä syy-yhteyttä. Asiassa mainituin lisäyksin HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja lopputuloksen. Kantaja velvoitettiin korvaamaan Potilasvakuutuskeskuksen oikeudenkäyntikulut HO:ssa 2.245 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.3.2021) - Uutiset
29.3.2021 11.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi kanteen: Vesihuoltolaitoksen korvausvastuu tulvimisvahingosta kiinteistön omistajalleA:n ja B:n kanne oli tuomiossa selostetuilla perusteilla hylättävä niin sopimusperusteista vahingonkorvausvastuuta koskevien kuin vesihuoltolakiin sisältyvien oikeusohjeiden nojalla. Asian näin päättyessä vesihuoltolaitos oli vapautettava käräjäoikeuden tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa A:lle ja B:lle vahingonkorvausta, eikä hovioikeus myöskään antanut lausuntoa korvausten määriä koskevista kysymyksistä (ks. KKO 2015:77, kohta 10). (Vailla lainvoimaa 29.3.2021) - Uutiset
26.3.2021 14.30
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti Rudus Oy:n ja Karkkilan kaupungin välisen sopimusrikkomus- ja vahingonkorvausasian käräjäoikeuteenPäätöksessä mainituilla perusteilla Rudus Oy:n oli katsottava täyttäneen reklamaatiovelvollisuutensa ja siten säilyttäneen oikeutensa esittää sopimusrikkomuksen perusteella vaatimuksia. (Vailla lainvoimaa 26.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 11.00
Hovioikeus: 1950-luvun talossa ei näytetty olleen mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet vuokralaisille terveyshaittaa - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja vuokralaisten kanne hylättiin kokonaisuudessaan - avustaja ei ollut velvollinen korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikulujaAsiassa oli kysymys siitä, oliko vuokrakohteena ollut omakotitalo ollut vuokraushetkellä kantajien väittämällä tavalla puutteellisessa kunnossa ja oliko taloa voinut käyttää asumiseen. Perusteena vuokralaiset olivat esittäneet, että talossa oli ollut mikrobi- ja sädesienivaurioita, jotka olivat aiheuttaneet terveyshaittaa. Näyttötaakka näistä seikoista oli vuokralaisilla. HO totesi, että todettu mikrobitoimintaan viittaava kellarikerroksen haju saattoi olla sellainen, että se tarttui tekstiileihin. Talon kellarikerros ei kuitenkaan ollut varsinainen asuinkerros, vaan siellä sijaitsivat sauna pesutiloineen ja varastohuone. Koska haju oli vuokralaisten omankin kertoman perusteella ollut huoneilmassa tuntuva, oli asukkaidenkin toisaalta täytynyt ymmärtää, etteivät kellarikerroksen tilat soveltuneet tekstiilien säilytykseen. Hajun vuoksi ja muutoinkin heidän oli täytynyt käsittää, että 1950-luvun talon kellarikerroksessa todennäköisesti on kosteutta. Kun otettiin huomioon se, ettei asunnossa ollut näytetty olleen muunlaista vikaa kuin kellarikerroksessa ollut haju ja kosteus, sekä asunnon ikä, yleinen nähtävissä ollut kunto sekä vuokrataso, oli asiassa jäänyt näyttämättä, että asunnon kunto ei olisi vastannut sitä, mitä vuokralaiset olivat voineet kohtuudella vaatia. Näin ollen vuokralaisten kanne oli kokonaisuudessaan hylättävä. Perustetta velvoittaa vuokralaisten avustajaa (OTM) korvaamaan vuokranantajan oikeudenkäyntikuluja ei ollut. (Vailla lainvoimaa 24.3.2021) - Uutiset
24.3.2021 10.00
Vuokranantaja - muista ainakin nämä vähennykset veroilmoituksessaVuokranantajalla on oikeus vähentää vuokratuloistaan niiden hankkimisesta johtuneet menot. Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah kokosi vinkit verovähennysten tekemiseen vuokranantajille. - Uutiset
19.3.2021 16.00
Hovioikeus arvioi valtuutusta ja oikeustoimen syntymistä - kanne liikehuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassa voitiin hylätäHO hyväksyi KO:n johtopäätökset siitä, ettei todistajana asiassa kuultu T3 ollut toiminut asemavaltuutuksen, sallimisperusteisen valtuutuksen tai tilannevaltuutuksen nojalla, kun hän oli 21.8.2016 allekirjoittanut kantajan puolesta lausuman vuokrasopimuksen toteamisesta purkautuneeksi. KO oli katsonut T3:n toimineen toimeksiantovaltuutuksen perusteella. HO katsoi asiassa jääneen selvittämättä, että kantaja olisi valtuuttanut T3:n purkamaan kysymyksessä olevan liikehuoneiston vuokrasopimuksen. Yhtiö oli siten purkanut liikehuoneiston vuokrasopimuksen yksipuolisesti. Yhtiö ei ollut halunnut HO:ssa vedota siihen, että sillä olisi ollut yksipuolisestikin oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen hävisi muutoksenhakunsa ja oli siten OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan vastaajayhtiön määrältään oikeaksi myöntämänsä oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.3.2021) - Uutiset
18.3.2021 10.05
Hallinto-oikeus: Poliisilaitos ei ollut voinut muuttaa virkanimikettäItä-Uudenmaan poliisilaitos oli toiminnallisen tarpeen mukaan siirtänyt 1.9.2018 lähtien erikoissuunnittelijana toimineen valittajan toimistosihteerin työtehtäviin. Virkanimike oli muutettu 1.9.2018 lähtien toimistosihteeriksi. HAO katsoi, että poliisilaitoksen päätös valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään oli valituskelpoinen. Näin ollen HAO tutki valituksen. Pääasian osalta HAO katsoi, että valittajan virkaa oli Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätöksellä valittajan siirtämisestä toimistosihteerin tehtävään asiassa esitetyin tavoin muutettu niin olennaisesti, että virka oli muuttunut kokonaan toiseksi viraksi. Valituksenalaisella päätöksellä päätetty virkajärjestely vastasi tosiasialliselta luonteeltaan uuden viran perustamista. Valtion virkamiesasetuksen 3 §:n mukainen toimivalta poliisilaitoksen viran perustamiseen on Poliisihallituksella. Näin ollen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ei ollut ollut toimivaltaa päättää valittajaa koskevasta virkajärjestelystä valituksenalaisesta päätöksestä ilmenevällä tavalla. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätös oli tämän vuoksi lainvastaisena kumottava. (Ei lainvoim. 18.3.2021) - Uutiset
15.3.2021 13.15
Hallinto-oikeus: STM oli voinut leikata Kuurojen Liiton valtionavustustaAvustuspäätös oli perustunut valittajan hakemusasiakirjoissaan esittämiin tietoihin, joiden perusteella asia oli ollut ratkaistavissa. Hallinto-oikeus katsoi, että ministeriö ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA olivat huolehtineet asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä. Muutoin asiassa oli kyse siitä, oliko valituksenalainen päätös valituksessa esitetyillä perusteilla hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n (891/2015) 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Kun otettiin huomioon valituksessa esitetyt perusteet ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus katsoi, että ministeriö oli voinut harkintavaltansa perusteella myöntää valittajan toimintaan avustusta avustuspäätöksestä ilmenevän suuruisena. Ministeriön ei myöskään ollut katsottava valittajan mainitsemilla perusteilla loukanneen hallintolain 6 §:ssä säädettyjä hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. STM:n päätös ei ollut valituksessa esitetyillä perusteilla lainvastainen. Ministeriö oli siten voinut valituksenalaisella päätöksellään hylätä valittajan oikaisuvaatimuksen. Valitus oli näin ollen hylättävä. (Vailla lainvoimaa 15.3.2021)