Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
5.3.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkamisesta päihtyneenä työskentelyä ja lääkevarkauksia koskevan epäilyn perusteella sekä työntekijän oikeudesta yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseenHO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen siitä, ettei yhtiöllä ollut riittäviä perusteita työntekijän työsopimuksen päättämiselle. Aihetta KO:n tuomitseman korvauksen (16 kk) alentamiseen ei ollut. HO kuitenkin vapautti yhtiön KO:n tuomitsemasta velvollisuudesta suorittaa työntekijälle yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä 5 000 euroa. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityksen käsittelyllä ei ollut ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Näin ollen yhtiö oli velvollinen korvaamaan kaikki kantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 5.3.2018) - Uutiset
28.2.2018 15.30
Hovioikeuden tuomio asumiskelvottomaksi väitetyn vuokra-asunnon vahingonkorvausasiassaHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko kaupungin A:lle vuokraama asunto ollut A:n väittämin tavoin asumiskelvoton jo vuokrasuhteen alkaessa joulukuussa 2012 sekä siitä, milloin kaupunki oli saanut tiedon huoneiston asumiskelvottomuudesta ja oliko kaupunki viivytellyt huoneiston kunnon selvittämisessä. Toiseksi asiassa oli kysymys siitä, oliko asunnossa selvitetty olleen viitearvot ylittäviä määriä terveydelle haitallisia mikrobeja ja oliko A:lla ollut perusteltu syy olla ottamatta vastaan kaupungin hänelle tarjoamaa korvaavaa asuntoa. Lisäksi asiassa oli kysymys kaupungin mahdollisen laiminlyönnin sekä A:n asunnossa asumisen ja hänellä ilmenneiden terveysongelmien ja muiden vahinkojen ja kulujen välisestä syy-yhteydestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. A:n velvoittaminen korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti olisi ollut ilmeisen kohtuutonta. Kohtuullisena A:n kaupungille maksettavien oikeudenkäyntikulujen määränä pidettiin 6 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 28.2.2018) - Uutiset
23.2.2018 9.00
Hovioikeuden ratkaisu konsulttisopimuksen välityslausekkeen kohtuuttomuudestaAsiassa oli kysymys siitä, onko osapuolten välillä 10.4.2012 allekirjoitetun konsulttisopimuksen sisältämä välityslauseke jätettävä oikeustoimilain 36 §:n 1 momentin tai työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla huomioon ottamatta. Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, ettei käsillä olevassa asiassa ratkaista sitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Hovioikeus katsoi muun muassa välityslausekkeen sovittelua puoltavia ja sitä vastaan puhuvia seikkoja kokonaisuutena harkittuaan, että käsillä olevassa asiassa välityslausekkeen sovittelua vastaan puhuville seikoille oli annettava suurempi painoarvo. Työsopimuslain 10 luvun 2 §:n soveltuminen tapauksessa riippuu siitä, onko A:n ja B Oy:n tekemä konsulttisopimus katsottava työsopimukseksi, eli toisin sanoen siitä, onko A ollut työsuhteessa B Oy:öön. Tämä asia tulee ratkaistavaksi pääasian yhteydessä. Vaatimusten arviointi työsopimuslain 10 luvun 2 §:n nojalla ei siten tullut tässä vaiheessa kyseeseen. (Ään., vailla lainvoimaa 23.2.2018) - Uutiset
15.2.2018 12.10
KHO: Salon kaupungilla ei ollut valitusoikeutta katuvalaistuksen saneerauksen julkista hankintaa koskevassa asiassa pääasian osalta mutta valitus tutkittiin oikeudenkäyntikulujen osaltaKHO totesi, että Salon kaupungilla ei esillä olevassa tilanteessa ollut oikeutta hakea muutosta markkinaoikeuden päätökseen pääasian osalta eli siltä osin kuin Salon kaupungin oli markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa katsottu menetelleen hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Siltä osin kuin Salon kaupungin valitus kohdistui markkinaoikeuden päätökseen velvoittaa Salon kaupunki korvaamaan markkinaoikeudessa valittajana olleen Caverion Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen ja hylätä Salon kaupungin vaatimus Caverion Suomi Oy:n velvoittamisesta korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut, markkinaoikeuden päätös oli hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohdistettu Salon kaupunkiin tai välittömästi vaikuttanut Salon kaupungin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Salon kaupungin valitus voitiin siten näiltä osin tutkia. Markkinaoikeuden pääasiassa antaman päätöksen lopputuloksesta huolimatta ei ollut kohtuutonta, että Salon kaupunki oli velvoitettu korvaamaan Caverion Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeudessa. (Ään.) - Uutiset
7.2.2018 11.32
Hovioikeuskin piti työsuhteen päättämisestä solmittua sopimusta pätemättömänä - yhtiö oli yksipuolisesti irtisanonut työntekijän työsuhteen ja sairaudella oli ollut vaikutusta työsuhteen päättämiseenHO hyväksyi KO:n arvion siitä, että työntekijän ja yhtiön välinen sopimus oli solmittu sellaisissa olosuhteissa, että siihen vetoavan olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen. Sopimus oli pätemätön ja yhtiön oli katsottava yksipuolisesti irtisanoneen työntekijän työsuhteen. Asiassa oli kysymys myös työsopimuksen irtisanomisesta / purkamisesta, irtisanomisesta sairauden perusteella ja syrjinnästä sekä perusteettomasta päättämisestä maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä. KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 7.2.2018) - Uutiset
5.2.2018 15.30
Käräjäoikeudessa arvioitiin oliko kilpailukiellon käyttämiselle erityisen painavaa syyKilpailukiellon käyttämiselle ei katsottu olleen erityisen painavaa syytä. Lyhyt työsuhde autovuokraamossa asiassa tarkemmin kuvatuissa työtehtävissä ei ollut lisännyt vastaajan tietämystä kilpailullisesti tärkeästä tai suojattavasta tiedosta. Vastaaja ei myöskään ollut saanut koulutusta ollessaan työsuhteessa yhtiössä. Vastaajalla ei myöskään ollut pääsy asiakasrekisteriin ja hän oli osallistunut hinnoitteluun internetsivuilla. Näin saadut tiedot eivät KO:n arvion mukaan olleet sellaisia, että niistä olisi ollut vastaajalle merkittävää hyötyä toisen yhtiön perustamisessa. Autovuokraamo oli turvannut suojattavia tietoja myös salassapitosopimuksella. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 16.00
Hovioikeus: Tosiasiallista määräsyvaltaa työnantajayhtiössä käyttänyt johtaja ei ollut henkilökohtaisesti vastuussa veloista kantajia kohtaan yhtiön ja kantajien välisten työsopimusten, osakeyhtiölain tai vahingonkorvauslain nojalla - myös tuomion oikeusvoimavaikutusta pohdittiinHO:n tuomiossa (rikokseen perustuva vahingonkorvaus) arvioitiin sopimusperusteista, osakeyhtiölakiin perustuvaa ja vahingonkorvauslakiin perustuvaa vastuuta. Toisin kuin käräjäokeus HO vapautti vastaajan (tj ja hallituksen pj) velvollisuudesta suorittaa vahingonkorvausta kantajina olleille työntekijöille. Työntekijöiden esittämän väitteen johdosta tuomiossa pohdittiin myös tuomion oikeusvoimavaikutusta (positiivista ja negatiivista) eli sitä, mikä merkitys aikaisemmalla lainvoimaisella tuomiolla oli myöhemmän oikeudenkäynnin kannalta. (Vailla lainvoimaa 2.2.2018) - Uutiset
2.2.2018 10.23
KKO kumosi hovioikeuden päätöksen vastavalituksen tutkimatta jättämisestä törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevassa asiassaA:n syyksi luettiin käräjäoikeudessa syytekohdissa 1–4 törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja kaksi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä sekä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen. Hänet tuomittiin kolmen vuoden vankeusrangaistukseen sekä suorittamaan korvauksia asianomistajille. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä syytekohdassa 5.
Syytekohdan 5 asianomistaja valitti hovioikeuteen ja vaati A:n tuomitsemista myös kohdan 5 mukaisesta teosta ja rangaistuksen korottamista. A teki vastavalituksen ja vaati, että hänelle tuomittua yhteistä vankeusrangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi. Hovioikeus jätti vastavalituksen tutkimatta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeuden olisi tullut tutkia vastavalitus. - Uutiset
29.1.2018 16.00
Toimitusjohtaja huusi, nimitteli ja pui nyrkkiä – hovioikeus alensi toimitusjohtajalle ja yhtiölle tuomittuja sakkoja ja sovitteli masennukseen sairastuneelle työntekijälle maksettavia korvauksiaNäyttöä kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi KO:n tavoin siihen, että toimitusjohtaja oli syyllistynyt työntekijöiden, muun muassa A:n, epäasialliseen kohteluun huutamalla, nimittelemällä ja puimalla nyrkkiä. Tällainen menettely oli työntekijöiden terveyttä vaarantavaa. Varsinaista terveyden menettämistä ei työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttyminen edellytä. Syyte siltä osin kuin se koski perusteetonta moittimista oli kuitenkin näyttämättömänä hylättävä. HO katsoi, että A oli sairastunut toimitusjohtajan A:han kohdistaman epäasiallisen menettelyn seurauksena KO:n vaikeaksi masennukseksi katsoman sijasta vähintään keskivaikeaan masennukseen. HO alensi toimitusjohtajalle työturvallisuusrikoksesta ja vammantuottamuksesta tuomittua sakkorangaistusta ja yhtiölle työturvallisuusrikoksesta tuomittua yhteisösakkoa. Toimitusjohtajan ja yhtiön maksettavaksi tuomittuja vahingonkorvauksia soviteltiin siten, että heidän oli korvattava 2/3 KO:n kohtuullisiksi arvioiduista vahingon määristä. (Vailla lainvoimaa 29.1.2018) - Uutiset
24.1.2018 16.00
Hovioikeuden tuomio valtion korvausvastuusta irtaimen omaisuuden ulosmittauksen tultua kumotuksiHO vapautti valtion velvollisuudesta korvata vastapauolen oikeudenkäyntikulut KO:ssa. HO totesi, että ulosmittauksen toimittamista UK 4 luvun 10 §:n nojalla ei voitu yksiselitteisesti pitää ulosottomiehen selvänä virheenä. Moottoripyörän hallinnassa ei ollut tapahtunut muutoksia A:lle toisessa asiassa tehdyn ulosottoselvityksen jälkeen. Moottoripyörän ulosmittaus oli hallintaolettaman ja ulosottoselvityksen lisäksi perustunut B:n A:lle 4.4.2013 ja 1.3.2016 välisenä aikana tekemiin tilisiirtoihin. Näissä olosuhteissa myöskään A:n kuulematta jättäminen ei muodostanut niin selvää virhettä, että oikeudenkäyntikulujen jättämistä A:n vahingoksi olisi voitu pitää kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 24.1.2018) - Uutiset
23.1.2018 13.00
KHO:n ratkaisu valtionavustuksen takaisinperinnästä: velvollisuus maksaa korkoa poistettiin kohtuuttomanaOpetus- ja kulttuuriministeriö oli myöntänyt Turku 2011 -säätiölle yhteensä 16,5 miljoonaa euroa valtionavustusta Turku – Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeen toteuttamisesta syntyviin menoihin vuosina 2008–2012. Ministeriön mukaan säätiö oli käyttänyt hankkeeseen vuosina 2008–2011 myönnettyjä valtionavustuksia olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne oli myönnetty ja jättänyt valtionavustuksia palauttamatta yhteensä 4.725.625,27 euroa, mikä summa säätiöltä peritään valtionavustuslain 21 §:n perusteella takaisin.Takaisinperinnän perusteena oleva menettely ja olosuhteiden muutos huomioon ottaen ministeriö oli päättänyt alentaa takaisin perittävää määrää siten, että takaisin perittävä määrä on yhteensä 1.975.705,46 euroa. Takaisin perittävästä määrästä peritään valtionavustuslain 24 §:n perusteella korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu vuotuinen korko lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä eli yhteensä 193.207,53 euroa. Säätiön ministeriölle palautettava määrä on yhteensä 2.168.912,99 euroa. KHO poisti velvollisuuden maksaa korkoa kohtuuttomana, mutta hylkäsi säätiön valituksen muutoin. - Uutiset
18.1.2018 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tavoin velkojainkokouksen päätöksen konkurssilain vastaisenaAsiassa kaupankohde oli määritetty niin, että F Oy Ab:n konkurssipesä oli myynyt pantatuista kiinteistöistä määräaloja. Kauppakirjan 10.12.2014 kohdasta 6.1.2. käy ilmi, että W-yhtiöt ovat antaneet suostumuksensa kyseisen kauppakirjan mukaisen kaupan tekemiseen sekä antaneet lisäksi liitteenä 8 olevan sitoumuksensa siitä, että panttikirja 5.3.2007/1080 puretaan kiinteistöjen osalta kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen liitteessä 8 kuvatulla tavalla. Panttikirja kohdistuu määräalat sisältäviin kiinteistöihin X, Y ja Z. Näin ollen panttioikeus ei ollut jäänyt voimaan eikä asiassa käynyt ilmi, että panttisaatavan lunastamisesta tai vastuukysymyksistä olisi muuta sovittu, joten W-yhtiöillä on oikeus saada täysi panttisaatavan lunastus. Velkojainkokouksessa 24.2.2015 oli hyväksytty pesänhoitajan päätösesitys, jonka mukaisesti myytyjä määräaloja koskien tilitys tullaan toteuttamaan kyseisten pantattujen kiinteistöjen X, Y ja Z tultua realisoiduksi kokonaan. Huomioon ottaen, ettei asiassa käynyt ilmi, että panttisaatavan lunastamisesta tai vastuukysymyksistä olisi muuta sovittu sekä konkurssilain 17 luvun 7 §, jonka mukaisesti panttivelkojalla on oikeus saada pantista saatu kauppahinta vähennettynä panttiomaisuuden hoidosta ja myynnistä pesälle aiheutuneilla välttämättömillä kustannuksilla, velkojainkokouksen tekemä päätös 24.2.2015 oli konkurssilain vastainen ja konkurssiasian neuvottelukunnan suosituksen mukaisesti F Oy Ab:n pesänhoitajan on toimitettava tilitys W-yhtiöille ja maksettava niille kuuluva osuus välittömästi, kun nyt myytäväksi määritetty panttiomaisuus eli määräalat on myyty. (KKO:2019:95: konkurssipesä määrättiin viipymättä tekemään pantinhaltijoille tilitys määräalojen kaupoista.) - Uutiset
17.1.2018 10.00
KHO: Yhtiöllä ei ollut oikeutta vähentää tullivarastosta sääntöjen vastaisesti poistuneista muistitikuista kannettua maahantuonnin arvonlisäveroaAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, oliko yhtiöllä oikeus vähentää yhtiölle muistitikkujen osalta maksuunpantu maahantuonnin arvonlisävero. KHO katsoi, ettei yhtiöllä ollut oikeutta vähentää tullivarastosta sääntöjen vastaisesti poistuneista muistitikuista kannettua maahantuonnin arvonlisäveroa. Tämän vuoksi HAO:n päätös oli tältä osin kumottava ja Verohallinnon päätös 23.2.2015 saatettava voimaan. (Julkaisematon 17.1.2018) - Uutiset
16.1.2018 11.30
Erimielinen hovioikeus vapautti höyrynsulun puuttumisesta talon ostajille kertomatta jättäneen myyjän puolison tuomitusta rangaistuksesta (törkeä petos) - tuomittiin vahingonkorvauksiinHO:ssa oli kysymys siitä, oliko vastaaja hankkiakseen puolisolleen A:lle (myyjä) oikeudetonta taloudellista hyötyä salaamalla höyrynsulun puuttumisen erehdyttänyt ostajia tai ostajien erehdytystä hyväksi käyttämällä saanut heidät ostamaan A:lta asuinrakennuksen ja siten aiheuttanut taloudellista vahinkoa ostajille. Näytöllisesti kysymys oli myös rajankäynnistä tahallisuuden ja tuottamuksen / törkeän tuottamuksen välillä. Koska petos on rangaistava vain tahallisena rikoksena, syyte oli hylättävä. Ostajien korvausvaatimus oli perustunut siihen, että vastaaja oli salannut heiltä kysymyksessä olevan seikan (ks. KKO 2005:120). HO oli asiassa katsonut vastaajan menetelleen tuon seikan osalta törkeän huolimattomasti. VahL 2 luvun 1 §:n nojalla vastaaja oli velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon KO:n vahvistamalla määrällä (5.000 €). Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, että kyse oli ollut törkeästä petoksesta. (Vailla lainvoimaa 16.1.2018) - Uutiset
9.1.2018 13.26
Hovioikeus arvioi rangaistuksen lieventämisperusteita törkeässä petoksessa ja törkeässä velallisen epärehellisyydessäHovioikeuden ratkaistavana olevassa tapauksessa myönnetyn törkeän petoksen syytteen mukainen vahingonvaara oli ollut 1.877.100 euroa ja myönnetyn törkeän velallisen epärehellisyyden syytteen mukainen tavoiteltu huomattava hyöty ja aiheutettu huomattava vahinko oli ollut 293.902 euroa. Hovioikeus totesi, että A:n syyksi luetuista rikoksista tuomittava yhteinen rangaistus ilman lieventämisperusteen huomioon ottamista olisi noin 3 vuotta 4 kuukautta.
A:n ammattiin nähden ei ole ollut odottamatonta, että tämän laatuiset rikokset, joihin hän oli syyllistynyt, saattavat aiheuttaa seuraamuksia myös ammatissa toimimisen osalta. Näin ollen rikoksista aiheutuva ammatin menetys tai sen uhka ei ollut tässä tapauksessa sellainen poikkeuksellinen ja ennakoimaton seikka, joka olisi otettava rangaistusta määrättäessä huomioon. Myöskään A:n esittämä selvitys henkilökohtaisista olosuhteistaan ei antanut aihetta alentaa rangaistusta.
A:lle rangaistusta mitatessaan hovioikeus otti huomioon sitä alentavina seikkoina käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät A:n nyt kysymyksessä olevien rikosten syytteiden myöntämiset ja oikeudenkäynnin keston. Oikeudenmukaisena seuraamuksena A:n rikoksista oli pidettävä käräjäoikeuden mittaamaa yhteistä 1 vuoden 10 kuukauden vankeusrangaistusta, joka käräjäoikeuden lausumalla perusteella oli tuomittava ehdottomana. (Vailla lainvoimaa 9.1.2018) - Uutiset
9.1.2018 12.07
Hovioikeus arvioi rangaistukseen tuomitsematta jättämisen edellytyksiä lähtökohtaisesti vakavassa maksuvälinepetoksessa joka oli kuitenkin tehty "tilapäisessä hairahduksessa"A:n syyksi luettu rikos on sinänsä lähtökohtaisesti vakava. Kun kuitenkin otettiin huomioon asianosaisten välillä vallinneet olosuhteet, oli A:n rikos luonnehdittavissa pikemminkin ulkoisten olosuhteiden vaikutuksesta syntyneeksi tilapäiseksi hairahtumiseksi kuin toistuvaksi ja suunnitelmalliseksi lainrikkomiseksi. A:ta ei myöskään ole aiemmin rikoksista rekisteröity. Edelleen vaikka A:n menettely oli aiheuttanut vahinkoa, asianosaiset olivat jälkeenpäin päässeet korvausvaatimuksista sovintoon heidän välillään tehdyn osituksen yhteydessä. Edelleen B oli toivonut, että A:n valitus menestyy. Myös syyttäjä oli ilmoittanut hyväksyvänsä A:n valituksen siltä osin kuin siinä oli vaadittu rangaistukseen tuomitsematta jättämistä. Hovioikeus päätyi siihen, että asiassa oli perusteet jättää A rikoslain 6 luvun 12 §:n 1, 3 ja 4 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 9.1.2018) - Uutiset
22.12.2017 11.30
Hovioikeus: Konkurssipesänhoitaja ei ollut vastussa siitä, että työntekijät eivät olleet saaneet palkkasaataviaan palkkaturvanaAsiassa oli kysymys siitä, oliko pesänhoitaja velvollinen korvaamaan kantajille heidän väittämänsä vahingon siitä, että he eivät olleet saaneet palkkasaataviaan palkkaturvana. Asiassa oli arvioitava, oliko pesänhoitajalla ollut velvollisuus hakea kantajien puolesta palkkasaatavia palkkaturvana tai ainakin ilmoittaa kantajille, että ei tulisi niitä hakemaan. HO katsoi, ettei pesänhoitajaei ollut vastuussa kantajille mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta. HO katsoi, että asia oli ollut OK 21 luvun 8 a §:n tarkoittamalla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että kantajilla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kantajat oli tämän vuoksi vapautettava velvollisuudesta korvata pesänhoitajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut KO:ssa ja asianosaisten oli siten vastattava kuluistaan kokonaan itse. Samasta syystä asianosaiset määrättiin OK 21 luvun 8 a §:n nojalla vastaamaan kokonaan itse omista oikeudenkäyntikuluistaan myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
22.12.2017 10.36
Hovioikeuden ratkaisu elatusapuriitaan sovellettavasta laista, elatusavun alentamisesta, oikeudenkäynnin viivästymisestä ja ennakkoratkaisun pyytämisestä Euroopan unionin tuomioistuimeltaIsän ennakkoratkaisun pyytämistä koskeva vaatimus hylättiin. Pääasian osalta HO:ssa oli kysymys siitä, tuliko asiaan soveltaa Suomen vai Saksan lakia ja siitä, mikä oli vanhempien elatuskyky ja lasten elatuksen tarve sekä tuliko lasten isän maksettavaksi määrättyä elatusapua alentaa isän vaatimalla tavalla ja jo maksettuja elatusapuja määrätä palautettavaksi. Lisäksi kysymys oli vielä siitä, oliko isä oikeutettu saamaan valtiolta korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. HO katsoi, että asiaan oli sovellettava Suomen lakia 31.7.2014 saakka ja Saksan lakia 1.8.2014 (väestötietojärjestelmän tietojen mukainen lasten muuttopäivä) lukien. Isän kanne hylättiin lasten Suomessa asumisen ajalta. Elatusavun alentamiselle ei ollut perusteita myöskään Saksan lain mukaan laskettuna. Saksan lainsäädännön soveltaminen ei ollut Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaista eikä se johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten isän kanne oli hylättävä myös lasten Saksassa asumista koskevalta ajalta. Vaikka asian käsittely oli sen laatuun ja laajuuteen nähden kestänyt tavanomaista huomattavasti pidempään, käsittelyaikaa ei voitu asiassa mainitut seikat huomioon ottaen pitää niin pitkänä, että isä olisi ollut oikeutettu hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä hyvityslain perusteella. (Vailla lainvoimaa 22.12.2017) - Uutiset
21.12.2017 8.00
KHO:n äänestyspäätös suorittimien maahantuontiveroja koskevassa asiassaKoska suorittimet oli tässä tapauksessa kuljetettu pois vapaa-alueelta sinetöidyissä autoissa suoraan Venäjälle, KHO piti poissuljettuna, että tavarat olisivat voineet tulla vaihdantaan unionissa tai täällä muulla tavoin hetkellisestikään kulutuksen kohteiksi. Tavaroita ei siten voitu katsoa tuoduksi maahan arvonlisäverosaatavan synnyttävällä tavalla. Tämän vuoksi HAO:n päätös pääasian osalta ja Tullin jälkikantopäätökset oli kumottava. Yhtiön ennakkoratkaisupyynnön esittämistä koskeva pyyntö oli hylätty. Ään. (Julkaisematon 21.12.2017) - Uutiset
18.12.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio asunnon arvon alentumista ja asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuuta koskevassa vahingonkorvausasiassa - kosteus- ja mikrobivauriotHO hylkäsi osakkaan, joka ei ollut myynyt asuntoaaan, 100 000 euron vaatimuksen asunnon arvon alentumisesta ennenaikaisena. Kanne asiassa oli tullut vireille KO:ssa 5.10.2012. HO hyväksyi KO:n lopputuloksen siitä, että osakkaan esittämät vaatimukset vahingoista ajalta ennen 1.9.2007 olivat vanhentuneet, kun osakas oli ollut tietoinen hänelle aiheutuneista vahingoista, mukaan lukien henkilövahinko, jo vuonna 2005. HO päätyi siihen, ettei yhtiö ollut menetellyt kunnossapitovastuuseensa nähden huolimattomasti korjaustarvetta selvittäessään ja korjauksia toteuttaessaan, eikä yhtiö ollut vahingonkorvausvastuussa suhteessa vahinkoa kärsineeseen osakkaaseen. Vuokrakustannusten yhteismäärä oli kysymyksessä olevalta ajanjaksolta ollut 12.770 euroa. Tähän nähden HO päätyi siihen, että yhtiön osakkaalle korvattava määrä oli edellä mainittu. Muilta osin HO hyväksyi KO:n ratkaisun pääasian osalta. (Vailla lainvoimaa 18.12.2017) - Uutiset
15.12.2017 10.51
Keskisormea näyttäneen miehen kiinni ottaneet poliisit tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä sakkoihin ja vahingonkorvauksiinPoliisilla oli ollut oikeus pysäyttää keskisormen näyttänyt mies - perustetta kiinniottamiselle ei ollut - kiinniottoperustetta ei ollut ilmoitettu - poliisi käytti epäasiallista kieltä - poliisien pahoinpitelemän miehen lonkkanivel meni sijoiltaan - miehen käytös poliisivankilassa ei antanut laissa tarkoitettua aihetta voimakeinojen käytölle - poliisit laiminlöivät järjestää lääkärinapua viivytyksettä vammoja saaneelle miehelle - mies ei ollut menettelyllään osaksikaan myötävaikuttanut hänelle aiheutuneen vahingon syntymiseen eikä edellytyksiä vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelulle ollut - edellytyksiä tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrän alentamiselle ei ollut (Vailla lainvoimaa 15.12.2017, KKO muutti 15.4.2020 antamallaan ratkaisulla KKO:2020:29 HO:n tuomiota) - Uutiset
1.12.2017 12.10
KHO äänesti valitusoikeudesta julkista hankintaa koskevassa asiassa – pääasian osalta todettiin Porin kaupungin menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jätteen hyödyntämispalvelun hankinnassaAsiassa oli kysymys jätteen hyödyntämispalvelun hankinnasta Porissa. Porin kaupungin esittämän tai muutoin asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n esittämiä tietoja toiminnastaan ja sen luonteesta ei ilmennyt aihetta pitää kyseenalaisina. A:ta oli siten pidettävä esillä olevan hankinnan kannalta alalla toimivana yrittäjänä. Tämän vuoksi sekä muutoin markkinaoikeuden päätöksestä tältä osin ilmenevin perustein A:n valitus oli tullut tutkia Porin Jätehuolto -liikelaitoksen ja Porin kaupungin hankintapäätöksiin kohdistuvalta osalta. Pääasian osalta korkein hallinto-oikeus ei muuttanut markkinaoikeuden ratkaisun lopputulosta, jolla oli todettu Porin kaupungin menetelleen julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. - Uutiset
28.11.2017 11.30
Taloyhtiö ei ollut vastuussa liukkaalla pihamaalla kaatuneelle aiheutuneesta vahingosta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenKaatumisen katsottiin tapahtuneen taloyhtiön pihamaalla. Taloyhtiö ei ollut kuitenkaan laiminlyönyt asianmukaista liukkauden estoa. Riittävä liukkaudentorjunta oli vaikeiden sääolosuhteiden vuoksi ollut tässä tapauksessa ylivoimaista. Valittajan maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus HO:ssa ei ollut OK 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeudenlaamanni oli eri mieltä kuin HO:n enemmistö taloyhtiön tuottamuksen ja tuomittavien oikeudenkäyntikulujen osalta. (Vailla lainvoimaa 28.11.2017) - Uutiset
27.11.2017 15.00
Hovioikeuden tuomio viemärivahingon johdosta tuhoutuneen omakotitalon ja sen irtaimiston korvaamisestaKO:n tuomiolauselmaa muutettiin. Kaupunki velvoitettiin korvamaan kantajille tuhoutuneesta rakennuksesta 96.000 euroa, tuhoutuneesta irtaimistosta 85.000 euroa, väliaikaisen asumisen kustannuksista 1.636,10 euroa ja asian selvittelykuluista 2.265 euroa korkoineen. Kaupunki velvoitettiin suorittamaan kantajille korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 50.000 euroa korkoineen ja HO:ssa 16.000 euroa. Muut vaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 27.11.2017) - Uutiset
7.11.2017 8.22
KHO:n päätös asunto-osakkeiden käyvän arvon määrittämisestä perintöverotuksessaOikaisulautakunta oli vahvistanut Asunto Oy X:n huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden käyväksi arvoksi 370 000 euroa. HAO oli hylännyt A:n valituksen. A vaati KHO:ssa, että Asunto Oy X:n huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden kokonaisarvoksi vuodelle 2011 tulee vahvistaa arviokirjan 25.4.2014 mukainen 280 000 euroa. KHO hyväksyi valituksen osittain. HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset kumottiin. Asunto Oy X:n huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden käyväksi arvoksi A:n B:ltä saaman veronalaisen perinnön määrää laskettaessa vahvistettiin 300 000 euroa. (Julkaisematon 7.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 16.00
Kuorma-auton ohjaamotilasta karannut Doberman puri pyöräilijää pakaraan - koiranomistaja ei syyllistynyt eläimen vartioimatta jättämiseen mutta oli velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräilijälle aiheuttamansa vahingotKoiranomistajan menettelyn katsottiin olleen tapauksessa törkeän huolimatonta. Koiran eroahdistuksesta ja sen fyysisistä ominaisuuksista huolimatta koiran käytöksestä ja luonteesta esitetty selvitys ei tukenut sitä, että koiranomistajan olisi tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen. Kun omistajan ei tullut olettaa koiran olevan ihmiselle vaarallinen, syyte eläimen vartioimatta jättämisestä hylättiin. Omistaja oli VahL 2 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan huolimattomuudestaan pyöräiljälle aiheuttamansa vahingot, vaikka syyte eläimen vartioimatta jättämisestä olikin hylätty. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa koiranomistajalle, joka oli vaatinut kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi tuomitun 2 500 euron korvauksen sekä 2 542 euron oikeudenkäyntikulujen alentamista. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
2.11.2017 11.46
Entisellä vuokranantajalla katsottiin olleen tarve selvittää päättyneeseen vuokrasuhteeseen liittyneitä asioita puhelimitse - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen viestintärauhan rikkomisestaTelevalvontatietojen mukaan vastaaja oli noin kolmen ja puolen kuukauden aikana soittanut A:n puhelimeen 15 kertaa, joista puheluista kolmeen oli vastattu. Vastaaja oli soittanut B:n puhelimeen noin neljän ja puolen kuukauden aikana 48 kertaa, joista 12:een puheluun ei ollut vastattu ja muut puhelut oli estetty. Lisäksi vastaaja oli lähettänyt tuona aikana B:lle kaksi tekstiviestiä. Puhelut ja puheluyritykset olivat tapahtuneet päiväaikaan. A:n ja B:n kertomusten perusteella vastattujen puhelujen ja tekstiviestien sisältö ei ollut ollut kovinkaan häiritsevää. (Vailla lainvoimaa 2.11.2017) - Uutiset
1.11.2017 11.00
Hovioikeus alensi kotirauhaa rikkoneen vuokranantajan maksettavaksi tuomittua kärsimyskorvaustaAutotallin ovien sulkeminen ei ollut sellainen toimenpide ja pakottava syy, joka olisi oikeuttanut vuokranantajan menemään asianomistajien asuntoon sopimatta ja ennalta ilmoittamatta. Vuokranantaja oli tuomittu KO:ssa 30 päiväsakon rangaistukseen ja suorittamaan vuokralaisille kummallekin erikseen rikoksen aiheuttamasta kärsimyksestä 700 euroa korkoineen. HO:n mukaan tekoa oli pidettävä tavanomaista asuntoon häiritsemistarkoituksessa tunkeutumalla tehtyä kotirauhan häiritsemistä lievempänä ja näin ollen kärsimyskorvauksen määrä oli yleistä korvauskäytäntöä alempi. Oikeudenmukaisena kärsimyskorvauksena pidettiin 300 euroa/hlö. (Vailla lainvoimaa 1.11.2017) - Uutiset
31.10.2017 11.06
Ilta-, aatto- ja lauantailisiä, sunnuntaityökorvauksia ja muita palkkasaataviaan vaatineen kampaamon esimiehen väitettiin tehneen liian vähän töitä - yhtiön vastakanne lähes 8 000 euron suuruisen saatavan vahvistamisesta hylättiinYhtiön työvuoro- ja työajanseurantajärjestelmän mukaan esimiesasemassa ollut kampaamon työntekijä ei ollut ollut työtehtävissä työvelvoitteensa mukaisesti. Järjestelmän mukaan työntekijä oli tehnyt töitä 627,5 tuntia liian vähän. HO totesi asiassa jäänen epäselväksi, mihin yhtiön vaatimukset esimiehen puuttuvista työtunneista olivat perustuneet. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
31.10.2017 8.06
Hovioikeuden ratkaisu urakoitsijan suorituksen puutteellisuudesta maksettavasta korvauksestaHovioikeus katsoi, että A oli korjaustyön kuluessa ja sen päätyttyä reklamoinut työsuorituksesta kohtuulliseksi katsottavassa ajassa siitä, kun hän oli havainnut tai hänen olisi tullut havaita väittämänsä virheet. Hänen oli katsottava siten reklamoineen urakoitsijan työsuorituksesta kohtuullisessa ajassa. L kertoi arvionaan, että jäljellä olevien urakoitsijasta johtuvien virheiden edellyttämien korjaustöiden loppuun suorittaminen veisi kahdelta työmieheltä noin kaksi viikkoa. Hovioikeus arvioi, että kohtuullinen urakoitsijan suorituksen puutteellisuutta vastaava hinnanalennus oli määrältään 10.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.10.2017) - Uutiset
26.10.2017 13.35
Syyte pahoinpitelystä hylättiin - hovioikeus alensi järjestyksenvalvojalle valtion varoista maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen puoleenJärjestyksevalvojana toiminutta A:ta oli syytetty hänen työtehtäväänsä suorittaessaan tehdystä pahoinpitelystä ja hänelle oli vaadittu sakkorangaistusta. Syyte oli hylätty. Syyttäjä vaati HO:ssa korvauksen alentamista 6.532,34 eurosta 1.950 euroon. Huomioon ottaen jutun laatu, laajuus, vakavuus ja sen merkitys A:lle ja toisen kanssavastaajan avustajan laskutuksen määrä (1.999,50 €), HO harkitsi, että valtion maksettavaksi tuomittua oikeudenkäyntikulukorvausta oli alennettava 3.258,28 euroon. Kohtuullisena työhön käytettynä tuntimääränä pidettiin asiassa 15 tuntia. Vaadittua 210 euron määräistä tuntiveloitusta ei pidetty kohtuuttomana. (Vailla lainvoimaa 26.10.2017) - Uutiset
24.10.2017 13.26
Vuokrasopimus voitiin purkaa vain varoituksessa mainitulla perusteellaVuokranantajalla ei katsottu olleen oikeutta purkaa vuokrasopimusta vuokrasopimuksen vastaisen lemmikkien pidon, huoneiston huonon hoidon, parkkeeraussääntöjen noudattamatta jättämisen tai yhteisten tilojen sotkemisen perusteella. Vuokranantajalla katsottiin sen sijaan olleen oikeus purkaa vuokrasopimus vuokralaisen häiritsevän elämän ja järjestyssääntöjen rikkomisen perusteella vuokralaisen jatkettua moitittavaa menettelyään vielä varoituksen tiedoksiantamisen jälkeenkin. (Vailla lainvoimaa 24.10.2017) - Uutiset
17.10.2017 15.12
Hovioikeuden ratkaisu autoedusta työsuhteessaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Veholla ollut oikeus yksipuolisesti alentaa A:n autoedun arvoa ja mikäli tällaista oikeutta ei ollut, oliko edun alentaminen aiheuttanut A:lle vahinkoa ja miten vahingon määrä arvioitiin. (Vailla lainvoimaa 17.10.2017) - Uutiset
10.10.2017 14.44
Alkolla oli oikeus irtisanoa kynsien lyhentämisestä kieltäytyneen myyjän työsopimus - käräjäoikeuden tuomio kumottiinJohtopäätöksenään HO katsoi, että Alkon myyjälle antaman määräyksen lyhentää sormenkynsiään oli katsottava olleen siten perusteltu, että sen antaminen oli kuulunut työnantajan direktio-oikeuteen ja työntekijän kieltäytyminen sitä noudattamasta oli merkinnyt työsuhteesta johtuvien velvoitteiden rikkomista. Kun otettiin lisäksi huomioon määräyksen työturvallisuutta edistävä tavoite ja se, ettei myyjällä ollut väitettykään olleen mitään erityistä henkilöön liittyvää syytä olla lyhentämättä kynsiään, HO katsoi velvoitteen rikkomisen olleen niin vakavaa, että Alkolla oli ollut TSL 7 luvun 1 - 2 §:ssä tarkoitettu asiallinen ja painava syy myyjän työsopimuksen irtisanomiseen. Myyjä velvoitettiin suorittamaan Alko Oy:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista kaikkiaan yhteensä 32.070,21 euroa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2017) - Uutiset
6.10.2017 11.11
Hovioikeus ei myöntänyt virkavalinnassa syrjitylle miehelle hyvitystäRHO katsoi, ettei kaupunki ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta johtunut syy miehen syrjäyttämiseen, ja se oli siten rikkonut tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista syrjintäkieltoa. Asiassa mainitut seikat viittasivat kuitenkin vahvasti siihen kaupungin esittämään, ettei miehen tarkoituksena ollut ollut saada itselleen oikeutta sukupuolen perusteella tapahtuneen syrjinnän vuoksi, vaan nostaa kanne muista ei-hyväksyttävistä tarkoitusperistä johtuen. Kaikkia asiassa esitettyjä seikkoja ja olosuhteita punnittuaan HO harkitsi kohtuulliseksi, että kaupungille tuomittu velvollisuus suorittaa miehelle tasa-arvolain mukaista hyvitystä poistetaan kokonaan. Toisessa tapauksessa HO hyväksyi pääkäsittelyä pitämättä KO:n hylkäävän tuomion ja velvoitti miehen korvaaman kaupungin oikeudenkäyntikulut sekä KO:ssa (6 840 €) että HO:ssa (1 580 €). (Vailla lainvoimaa 6.10.2017) - Uutiset
4.10.2017 9.35
Työtuomioistuimen tuomio KVTES:n tulkinnasta: Työnantajalla ei ollut velvollisuutta noudattaa irtisanomisaikaa tehtävien muutoksen yhteydessäAsiassa oli kysymys siitä, olisiko työnantajan tullut noudattaa KVTES:n mukaista irtisanomisaikaa muuttaessaan organisaatiouudistuksen johdosta neljän henkilön työtehtäviä. Asiassa oli riidatonta, että työnantaja ja kanteessa tarkoitetut henkilöt olivat tehneet kirjalliset sopimukset henkilöiden siirrosta toisiin tehtäviin ilman irtisanomisaikaa. Koska siirto oli toteutettu työntekijöiden suostumuksella, työnantaja ei ollut velvollinen noudattamaan irtisanomisaikaa, eikä työnantaja ollut menetellyt KVTES:n vastaisesti alentamalla henkilöiden tehtäväkohtaisia palkkoja KVTES:ssä tarkoitetulla tavalla kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta. Kanne hylättiin. - Uutiset
4.10.2017 9.05
Testamentin moitekanne Alzheimerin taudin vuoksi ei menestynyt hovioikeudessakaan – todistustaakka oli moittijoillaD oli lähes 88-vuotiaana 26.4.2011 tehnyt testamentin, jossa hän oli määrännyt, että hänen kuoltuaan kaikki hänen omaisuutensa oli menevä täydellä omistusoikeudella hänen pojalleen C:lle. D:n tytär A ja poika B toistivat käräjäoikeuden tuomiossa selostetun kanteensa ja vaativat, että D:n tekemä testamentti julistetaan pätemättömäksi. D oli sairastanut sekä verisuoniperäistä dementiaa että Alzheimerin tautia, minkä vuoksi hän ei ollut kelpoinen määräämään omaisuudestaan testamentilla. Hovioikeus katsoi esitetyn selvityksen perusteella ettei D:llä näytetty olleen testamentin tekoaikaan sellaista sairautta, jonka vuoksi häneltä olisi yleisesti ottaen puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. Tämän vuoksi A:n ja B:n oli näytettävä, että D ei ollut testamenttia 26.4.2011 tehdessään testamentintekokelpoinen. Johtopäätöksenään hovioikeus katsoi, etteivät A ja B näyttäneet, että D:ltä olisi 26.4.2011 puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen. (Vailla lainvoimaa 4.10.2017) - Uutiset
3.10.2017 9.00
Hovioikeuskin hylkäsi Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelleen korvausvaatimukset sisäilman aiheuttamista vahingoista - oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiinKO oli voinut hylätä kantajan vaatimukset sairaanhoidon kustannuksista sekä muista välittömästi sairauden hoitoon liittyvistä tarpeellisista kuluista yksityisestä sairaanhoidosta 5.000 euroa, menetetystä ja hävitetystä omaisuudesta 3.000 euroa, hotellissa asumisesta aiheutuneista taloudellisista menetyksistä 3.400 euroa, kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 4.000 euroa, pysyvästä haitasta 41.865,60 euroa ja ansionmenetyksestä 72.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 3.10.2017) - Uutiset
29.9.2017 11.30
OTT Matti Urpilainen: Kaksi siirtohinnoittelua koskevaa prejudikaattia – KHO 2017:145 ja KHO 2017:146Aihepiirin ajankohtaisuuteen ja merkitykseen nähden siirtohinnoittelua koskevaa julkaistua oikeuskäytäntöä on olemassa erittäin vähän. Kaksi syyskuussa julkaistua prejudikaattia ovat jo tästä syystä huomionarvoisia. Ratkaisuissa lausutut oikeusohjeet ovat merkityksellisiä erityisesti siirtohinnoittelutarkastusten näkökulmasta. - Uutiset
28.9.2017 14.00
Hovioikeus muutti osittain käräjäoikeuden tuomiota osituksestaAsiassa ei esitetty tarkempaa selvitystä siitä, millä tavoin ositus kokonaisuutena johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai A saisi perusteettomasti taloudellista etua osituksen lopputuloksen johdosta. Ottaen huomioon B:n ja A:n omaisuuden säästöt, avioliiton kesto sekä heidän toimintansa avioliiton aikana omaisuuden kartuttamiseksi ei osituksen lopputulosta voitu pitää kohtuuttomana tilanteessa, jossa kuolinpesäosuus oli katsottu kuuluvaksi B:n ositettavaan omaisuuteen. Näin ollen hovioikeus katsoi, että ositusta ei tule sovitella. Lopputulos sanotusta perintöosuudesta oli, että se oli arvoltaan 20.000 euron suuruisena luettava B:n ositettavaan omaisuuteen ja käräjäoikeuden tuomiota oli tältä osin vastaavasti muutettava. (Vailla lainvoimaa 28.9.2017) - Uutiset
26.9.2017 16.00
Väitetty vakava sairaus ei käynyt perusteeksi jättää vuokrat maksamattaKysymys ei ollut ollut tilapäisistä vaan pitkään jatkuneista vuokranmaksuvelvollisuuden laiminlyönneistä. Sille seikalle, että vuokralainen oli ollut sairaana lääkärintodistuksista ilmenevänä aikana, ei voitu antaa asiassa merkitystä. Koska vuokralainen oli toistuvasti laiminlyönyt suorittaa vuokrat sovitussa ajassa, ei vuokranmaksun laiminlyönnin merkitys ollut vain vähäinen. Vuokrasopimus purettiin ja vuokralainen velvoitettiin heti häädön uhalla muuttamaan pois vuokraamastaan huoneistosta. Lisäksi vuokralainen velvoitettiin suorittamaan vuokranantajalle maksamattomat erääntyneet vuokrasaatavat. (Vailla lainvoimaa 26.9.2017) - Uutiset
22.9.2017 13.00
KHO:kaan ei myöntänyt lupaa pengertien rakentamiselle ParaisillaHallinto-oikeuden päätöksessä lausutut perustelut ja se, ettei ajoyhteyttä saareen ollut osoitettu yleiskaavassa, huomioon ottaen hankkeesta vain luvanhakijoiden kiinteistölle koituvaa hyötyä ei voitu pitää hankkeeseen osallistumattomille yksityisille tahoille aiheutuviin haittoihin verrattuna huomattavana. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita. - Uutiset
22.9.2017 10.29
Osakkaat velvoitettiin korvaamaan taloyhtiön oikeudenkäyntikulut kun sovinto yhtiövastikkeiden maksamisesta oli pääosin taloyhtiön alkuperäisten vaatimusten mukainenArvioituaan sovinnon sisältöä asiassa esitettyihin vaatimuksiin nähden KO oli todennut, että sovinto oli ollut pääosin kantajan alkuperäisten vaatimusten mukainen. Tähän nähden oli perusteltua velvoittaa vastapuolet korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut. Vastaajat oli velvoitettu yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti (7.878 €). Vastaajat vaativat yhteisessä valituksessaan HO:ssa, että asunto-osakeyhtiö velvoitetaan korvaamaan heidän yhteiset oikeudenkäyntikulunsa KO:ssa 14.679,12 eurolla korkoineen ja että heidät vapautetaan korvaamasta asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluja. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
22.9.2017 9.28
Hovioikeuden tuomio online-tuottajan työsuhteen irtisanomisesta tuotannollisella perusteella - kysymys mm. oikeustosiseikkoihin vetoamisesta hovioikeudessa ja alihankintaan siirtymisen aitoudesta ja pysyvyydestäHO katsoi mm., ettei kysymys ollut laissa tarkoitetuista uusista oikeustosiseikoista, vaan jo KO:ssa vedottujen seikkojen tarkemmasta perustelemisesta asiassa ilmi tulleiden todistustosiseikkojen valossa. Pääasian osalta HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut TSL 7 luvun 1 ja 3 §:ien mukainen asiallinen ja painava syy irtisanoa alihankintaan siirtymisen vuoksi työntekijän työsopimus. Yhtiön suoritettavaksi määrätty vahingonkorvaus alennettiin 7 kuukauden palkkaa vastaavaksi määräksi. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 22.9.2017) - Uutiset
21.9.2017 10.31
Perättäisille määräaikaisille työsopimuksille lihanjalostustehtaassa oli työsopimuslain mukaiset perusteet - käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja kanne hylättiinKoska työntekijän kullekin määräaikaiselle työsopimukselle oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetut perusteet, työntekijällä ei ollut oikeutta irtisanomisajan palkkaan eikä korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. HO harkitsi kohtuulliseksi velvoittaa työntekijä korvaamaan noin puolet lihanjalostustehtaan oikeudenkäyntikuluista, jotka määrät työntekijä oli sinänsä määrällisesti hyväksynyt. (Vailla lainvoimaa 21.9.2017) - Uutiset
19.9.2017 8.14
Hovioikeus arvioi kiinteistön virhettä ja myyjien lisäksi myös kiinteistönvälittäjän vastuutaMyyjät olivat ennen kaupan tekemistä jättäneet ilmoittamatta ostajalle sellaisista tyypillisesti myydyn kaltaisen kiinteistön arvoon vaikuttavista rakennuksen rakenteista ja muista kiinteistön laatua koskevista ominaisuuksista, kuten asuinrakennuksen yläpohjavaurioista, katon tuuletusvälin ja kantavien rakenteiden puutteista, joista myyjät tiesivät tai ainakin heidän olisi pitänyt tietää, ja laiminlyönnin voitiin olettaa vaikuttaneen kauppaan. Lisäksi kiinteistössä oli todettu useita salaisia virheitä, joiden vuoksi kiinteistö oli poikennut laadultaan merkittävästi siitä, mitä perustellusti voitiin kauppaa vuonna 2010 solmittaessa edellyttää ottaen huomioon 285.000 euron kauppahinta ja se, että kiinteistö oli myyntiesitteessä ilmoitettu vuonna 2008 sisätiloiltaan kokonaan korjatuksi ja kosteat tilat, putket ja viemärit sekä lähes kaikki sähköt uusituiksi. Kysymyksessä olevassa kiinteistössä oli siten ollut maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 5 kohdan mukaisia laatuvirheitä, minkä lisäksi kiinteistössä oli saman luvun 18 §:n 1 momentin 5 kohdan mukainen vallintavirhe siltä osin kuin korjaukset ja muutokset oli toteutettu ilman tarvittavaa rakennuslupaa. Koska pyrkimyksenä on asettaa vahingon kärsinyt siihen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos kiinteistönvälittäjä olisi toiminut velvollisuuksiensa mukaisesti, välitysliikkeen vahingonkorvausvastuun osalta asiassa tuli harkittavaksi, minkä suuruinen vaikutus välitysliikkeen selonottovelvollisuuden laiminlyönneillä oli ollut kauppahintaan. (Vailla lainvoimaa 19.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 15.15
Hovioikeus poisti käräjäoikeuden lausumat uskotun miehen määräämisestä huolehtimaan kiinteistöjen hallinnosta ja alimman myyntihinnan määräämisestä yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa asiassaAsiassa oli riidatonta, että A ei ollut vaatinut uskotun miehen määräämistä huolehtimaan kiinteistöjen hallinnosta, minkä vuoksi käräjäoikeuden tätä koskeva määräys tuli poistaa. Yhteisomistuslain 10 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla esine saadaan myydä. Yhteisomistuslaissa ei ole säännöksiä niistä kriteereistä, joiden pohjalta tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä alimman myyntihinnan. Lainkohtaa koskevassa hallituksen esityksessä ei ole ohjeita alimman myyntihinnan määräämisestä. Hovioikeus totesi, ettei alimman myyntihinnan vahvistaminen saa muodostaa estettä yhteisomistussuhteen purkamiselle. Ottaen huomioon esitetty selvitys kiinteistöjen käyvästä arvosta sekä määräys kiinteistöjen myymisestä ensisijaisesti avoimilla markkinoilla hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että asiassa ei ollut perusteita määrätä alinta myyntihintaa. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 13.24
Hovioikeus vapautti sairaanhoitajat käräjäoikeuden kuolemantuottamuksista tuomitsemista 50 päiväsakon rangaistuksista potilaan kuoltua hätäsektion aiheuttaman verenvuodon seurauksenaHovioikeudessa oli kysymys siitä, olivatko A ja B laiminlyöneet asianmukaisen seuranta- ja hoitovelvoitteensa syytteen teonkuvauksen mukaisesti ja olivatko he menettelyllään syyllistyneet kuolemantuottamukseen. Hovioikeus totesi, ettei A:n toiminnasta heräämössä esitetty selvitys osoittanut hänen menetelleen välinpitämättömästi. Hovioikeus kiinnitti huomiota myös siihen, ettei A ollut vastuussa toiminnan järjestämisestä heräämössä. Hovioikeus katsoikin, ettei näissä olosuhteissa voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, ettei A ollut kyennyt ymmärtämään R:n tilan vakavuutta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. A:n ei tämän vuoksi voitu katsoa menetelleen rikoslain 3 luvun 7 §:n 1 momentin edellyttämin tavoin huolimattomasti. Näin ollen syyte kuolemantuottamuksesta oli hylättävä. Sekä B että todistajana kuultu N olivat kertoneet, että hoitajat olivat mieltäneet lääkärin heräämökaavakkeeseen merkitsemän nimensä merkitsevän sitä, että lääkäri oli arvioinut potilaan siirtokelpoiseksi. Hovioikeus katsoi tapauksessa mainittujen seikkojen vaikuttaneen siinä määrin toimintaan vuodeosastolla, ettei B:n voitu katsoa laiminlyöneen seurantavelvoitettaan huolimattomuuttaan. Tämän vuoksi syyte kuolemantuottamuksesta oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
18.9.2017 11.00
Hovioikeuden tuomio lääkärin työsopimuksen irtisanomisesta sairauden - Parkinssonin tauti - perusteella ja työnantajan harhaanjohtamisesta työhön palkattaessaLääkärin ei ollut näytetty johtaneen yhtiötä harhaan työhön palkattaessa. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asiassa ollut ilmennyt aihetta olettaa, että lääkärin lääkemääräys olisi ollut omiaan aiheuttamaan vaaraa potilaalle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun ja perustelut A:n työssä todettujen puutteiden ja varoituksen antamisen merkityksestä irtisanomisoikeuden suhteen ja työsopimuksen irtisanomisoikeuden puuttumisesta työsuorituksen puutteiden perusteella. HO hyväksyi myös KO:n ratkaisun ja perustelut siitä, että asiassa ilmenneet seikat eivät osoittaneet, että lääkärin työntekoedellytykset olisivat puuttuneet tai muuttuneet niin, että hän ei olisi selviytynyt työtehtävistään. Lääkäri oli voittanut asian HO:ssa. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 18.9.2017) - Uutiset
15.9.2017 11.44
Hovioikeuden tuomio 24 euron perintäkuluista – käräjäoikeuden tutkimisvaltaan ei kuulunut perintäluvan olemassaolon tai tarpeellisuuden arviointiHovioikeus totesi, että tuomioistuimen oma-aloitteinen tutkimisvalta on suppea. Viran puolesta tutkittavaksi tulee ainoastaan se, onko kanne kokonaan tai osittain selvästi perusteeton. Velan kokonaismäärä huomioon ottaen vaadittua 24 euron perintäkulua ei voitu pitää määrältään kohtuuttomana eikä siihen johtaneita toimenpiteitä tarpeettomina. Perintäkulua ei voitu myöskään muutoin asiakirjoista ilmenevien seikkojen perusteella pitää perintälain pakottavien säännösten vastaisena ja siten oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 13 §:ssä tarkoitetulla tavalla selvästi perusteettomana. Näin ollen, vastaajan jätettyä vastaamatta asiassa, käräjäoikeuden tutkimisvaltaan ei kuulunut Engblom & Co Oy:n perintäluvan olemassaolon tai tarpeellisuuden arviointi. Oy Inkone Ab:n vaatimusta perintäkulusta ei siten olisi tullut hylätä tuomiolla sillä perusteella, että Engblom & Co Oy:llä ei ole perintätoimilupaa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2017) - Uutiset
15.9.2017 10.32
China Centerin perustajan yli 4.4 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimus Verohallintoa ja Rajavartiolaitosta kohtaan hylättiin hovioikeudessakinHelsingin HO katsoi, ettei kantaja ollut näyttänyt, että Rajavartiolaitoksen tai Verohallinnon menettelyssä olisi ollut sellaisia virheitä, että VahL 3 luvun 2 §:n mukainen korvausvastuu olisi ollut olemassa. Koska korvauksen tuomitsemisen edellyttämä korvausvastuu oli jäänyt näyttämättä, asiassa ei ollut tarpeen ottaa kantaa siihen, oliko kantajalle aiheutunut vahinkoa ja mikä olisi aiheutuneen vahingon määrä. Kanne oli KO:n katsomin tavoin hylättävä eikä aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen ollut. (Vailla lainvoimaa 15.9.2017) - Uutiset
14.9.2017 11.22
Hovioikeus: Puoliperävaunun kuljettajan työsopimuksen irtisanomiselle henkilöön liittyvällä irtisanomisperusteella ilman varoitusta ei ollut asiallista ja painavaa syytäKantajan ja A:n kertomukset olivat olleet keskenään ristiriitaiset väitetyn muun työtehtävien laiminlyönnin, luvattoman poissaolon, tekemättömien töiden laskuttamisen, työnantajan omaisuuden vahingoittamisen ja luottokortin hyödyttömän käyttämisen osalta. Asiassa ei ollut esitetty muuta näyttöä. HO katsoi kantajan väitettyä menettelyä ja Kuusakosken ajoon liittyvää tapahtumasarjaa kokonaisuutena arvioiden, ettei yhtiöllä ollut laissa tarkoitettua asiallista ja painavaa syytä irtisanoa kantajan työsopimus ilman, että tämä olisi saanut varoituksen menettelystään. Yhtiö oli päättänyt kantajan työsopimuksen perusteettomasti. Kuljetusliike Ky:n korvausvelvollisuuden määrä kantajalle alennettiin 4 kuukauden palkkaa vastaavaksi 10.912 euroksi. Näyttämättä oli jäänyt, että yhtiöllä olisi palkkaennakkoon liittyvä 1.780 euron saatava kantajalta. Kantajan vaatimus saamatta jääneen dieselpolttoaineen arvon 1.237,50 euron ja koron suorittamisesta hylättiin. Kuljetusliike Ky:n konkurssipesä ja A vapautettiin sitä koskevasta maksuvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.9.2017) - Uutiset
13.9.2017 13.00
Työtuomioistuin tulkitsi ELY-keskusten uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamista koskevaa tarkentavaa virka- ja työehtosopimustaTyötuomioistuin vahvisti uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta ELY-keskuksissa solmitun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen oikeaksi tulkinnaksi, että A:n ei ole katsottava tulleen uutena viraston palvelukseen A:n siirtyessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskukseen projektipäälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2015 lukien. - Uutiset
12.9.2017 9.00
Elatusavusta sovinnon kirjallisen valmistelun aikana tehnyt äiti ei ollut velvollinen korvamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinAsianosaisten välisestä sähköpostikirjeenvaihdosta ilmeni, että lapsen äiti oli pyrkinyt sovinnolliseen ratkaisuun jo ennen kanteen vireille tuloa KO:ssa. Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita katsoa, että äiti olisi antanut aiheen oikeudenkäyntiin. Asianosaiset olivat KO:ssa päässeet sovintoon haasteen tiedoksiannon jälkeen ja ennen kuin äiti oli edes vastannut kanteeseen. Edellä lausutun perusteella olisi OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa äiti korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut KO:ssa. Tämän vuoksi asiassa ei ollut perusteita velvoittaa äitiä korvaamaan valtiolle sen varoista maksettua lapsen avustajan palkkiota. (Vailla lainvoimaa 12.9.2017) - Uutiset
6.9.2017 10.31
15-vuotiaan tytön suihkussa kuvaaminen ei täyttänyt seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöä eikä nukkuvan naisen kuvaamisessa ollut kysymys seksuaalisesta teostaHO:ssa oli kysymys siitä, täyttikö miehen menettely joko sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen (1) tai lapsen seksuaalisen hyväksikäytön (2) tunnusmerkistön tai molempien mainittujen rikosten tunnusmerkistön. Nukkuvan naisen kuvaamisen osalta HO:ssa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko mies syyllistynyt menettelyllään pakottamiseen seksuaaliseen tekoon (3) ja salakatseluun (4). HO tuomitsi miehen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä (1) ja salakatselusta (4) 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2017) - Uutiset
5.9.2017 9.52
Hovioikeus pohti tuomarin esteellisyyttäMyöskään se, että tuomari ei ollut pyytänyt yksilöimään oikeudenkäyntikuluvaatimusta, ei osoittanut esteellisyyttä. Asiassa ei myöskään esitetty muutakaan sellaista seikkaa, joka antaisi perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. (Vailla lainvoimaa 5.9.2017) - Uutiset
5.9.2017 8.11
Hovioikeus vapautti myyjän kiinteistön hinnanalennuksestaOstajien hinnanalennusvaatimus oli tapauksessa mainituista syistä hylättävä ja myyjä vapautettava käräjäoikeuden hänen maksettavakseen määräämästä hinnanalennuksesta. (Vailla lainvoimaa 5.9.2017) - Uutiset
4.9.2017 9.24
Hovioikeuden tuomio työsuhteen päättämisestä tehtävien laiminlyöntien perusteellaYhtiö ei ollut selvittänyt, että sillä olisi ollut työsopimuslaissa tarkoitettu asiallinen ja painava syy irtisanoa kantajan työsopimus. Asiassa oli myös jäänyt näyttämättä, että asianosaiset olisivat sopineet työsuhteen päättämisestä. HO harkitsi kohtuulliseksi korvaukseksi perusteettomasta työsuhteen päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Yhden kuukauden palkkaa vastaava määrä oli korvausta aineettomasta vahingosta. Kysymys myös kantajan palkkasaatavista, odotusajan palkasta, yhtiön kuittaussaatavasta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 4.9.2017) - Uutiset
1.9.2017 13.00
Käräjäoikeus purki 111.000 euron kiinteistön kaupan – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaYhteenvetona käräjäoikeus totesi A:n riittävästi täyttäneen normaalin ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Mikään kanteessa esitetyistä kolmesta virheväittämästä ei ollut sellainen, että A olisi myyjien antamien tietojen ja kuntotarkastusraportin perusteella voinut havaita sen virheeksi. Kaikkia kanteessa tarkoitettuja virheitä oli siten pidettävä vaikutuksellisina salaisina virheinä, ellei A:lle ollut katsottava syntyneen erityistä selonottovelvollisuutta, jonka laimin lyömisen vuoksi riski virheistä olisi katsottava jääneen hänelle. Käräjäoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A:lla olisi ollut ostettavaa kiinteistöä koskeva erityinen selonotto- tai tarkastusvelvollisuus, jonka hän olisi laiminlyönyt. A ei siten ollut menettänyt oikeuttaan vedota edellä selostettuihin salaisiin virheisiin. Kaupan purkamista kantajan ensisijaisen vaatimuksen mukaisesti oli pidettävä oikeampana ja ostajan näkökulmasta kohtuullisempana ratkaisuna kuin hinnanalennusta. (Vailla lainvoimaa 1.9.2017) - Uutiset
30.8.2017 14.16
Elatusavusta sovinnon käräjäoikeudessa tehneet osapuolet saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan - käräjäoikeuden päätöslauselmaa muutettiinLasten isä vapautettiin velvollisuudestaan korvata valtiolle KO:n tuomitsemat 2 547,27 euroa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.8.2017) - Uutiset
28.8.2017 9.35
Hovioikeuden tuomio parkkiyhtiön valvontamaksun perinnästäAsiassa oli kysymys siitä, oliko perinnässä toimittu perintälain 5 §:n 3 momentin ja 10 b §:n 2 momentin vastaisesti siten, että maksuvaatimukset olisi lähetetty ennen kuin maksumuistutuksen ja edellisen maksuvaatimuksen lähettämisestä oli kulunut vähintään 14 päivää, jolloin velalliselta ei lähtökohtaisesti saa perintälain 10 §:n 3 momentin ja 10 b §:n nojalla periä perintäkuluja. Edelleen asiassa oli kysymys siitä, oliko vastaaja saanut 2.2.2016 päivätyn maksuvaatimuksen. Jos vastaus oli kieltävä, kysymys oli seuraavaksi siitä, mikä vaikutus sillä oli perintäkuluihin ja oliko asiassa muutoin menetelty hyvän perintätavan vastaisesti. Vielä asiassa oli kyse siitä, oliko yhtiö voinut periä saatavaa tuomioistuimessa. KO:n tuomiolauselmaa muutettiin. Vastaaja velvoitettiin suorittamaan yhtiölle 21,14 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua ratkaisun antamisesta lukien. HO alensi vastaajan maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää puoleen vaaditusta. (Lainvoimainen 17.11.2017) - Uutiset
24.8.2017 10.45
KHO:n vuosikirjapäätös tilaajavastuulain 4 §:n tulkinnasta - jatkuva alihankintaAsiassa oli yhtiön valituksen johdosta ratkaistavana, onko tilaajavastuulain 4 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua alihankintasopimuksen raja-arvoa saman pykälän 2 momentin mukaan määritettäessä useiden erillisten, mutta samojen alihankkijoiden kanssa tehtyjen sopimusten arvot laskettava yhteen. Kun otettiin huomioon tilaajavastuulain tavoitteet sekä lain 4 §:n 2 momentin sisältö ja sen perustelut, tosiasiallisesti jatkuvassa alihankintasuhteessa ei ollut perusteltua arvioida tilaajan selvitysvelvollisuuden syntymistä työsuoritus- tai työkohdekohtaisesti. Näin ollen tilaajavastuulain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna tilaajalle yhtäjaksoisesti tehtynä työnä on pidettävä myös tilaajan eri työkohteissa saman alihankkijan toimesta tehtyjä peräkkäisiä, keskeytymättä tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuvia työsuorituksia. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sillä perusteella, että alihankkijoiden kanssa ei ollut tehty puitesopimuksia tai vastaavia järjestelyjä. Tilaajan selvitysvelvollisuus syntyy, kun lain 4 §:n 1 momentin 2 kohdan tarkoittama raja-arvo ensimmäisen kerran alihankintasuhteessa ylittyy erillisistä työsuorituksista laskutettujen vastikkeiden kumulatiivisen arvon perusteella. - Uutiset
24.8.2017 9.26
Hovioikeuden ratkaisu valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta ja käräjätuomarin esteellisyydestäAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, oliko valittajan pidättämiselle ollut lailliset edellytykset ennen tämän vangitsemista 24.5.2010. Asiassa oli kysymys myös valittajalle kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrästä, vapaudenmenetysajalta korvattavan ansionmenetyksen suuruudesta ja siitä, tulisiko ansionmenetyksestä suorittaa korvausta myös vapaudenmenetyksen jälkeiseltä ajalta valittajan yritystoiminnalle aiheutuneen haitan johdosta sekä siitä, oliko valittajalla oikeus saada korvausta matkakuluista. Lisäksi asiassa oli kysymys siitä, oliko perusteita määrätä valittajalle syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain tai toissijaisesti vahingonkorvauslain nojalla korvausta liiketoimintakiellon aiheuttamasta kärsimyksestä ja ansionmenetyksestä. Vielä asiassa oli kysymys oikeudenkäyntikuluista. Esteellisyysväite ja siihen perustuva vaatimus KO:n tuomion kumoamisesta ja asian palauttamisesta KO:een ratkaistavaksi hylättiin. (Vailla lainvoimaa 24.8.2017) - Uutiset
11.8.2017 15.15
Hovioikeus: Avustajan 11,15 tunnin ajankäyttö tavallisessa rikosasiassa oli liikaaKysymyksessä oli ollut tavanomainen rikosasia, joka oli päättynyt ennen asian pääkäsittelyä syyttäjän peruutettua syytteen. Hovioikeus arvioi toimenpiteistä kohtuulliseksi työmääräksi yhteensä 6 tuntia. Näin ollen valtion varoista B:lle maksettava korvaus oikeudenkäyntikuluista alennettiin 1.636,80 euroksi. Korvaus sisältää arvonlisäveroa 316,80 euroa. (Vailla lainvoimaa 11.8.2017) - Uutiset
11.8.2017 8.02
KHO alensi kiinteistön maapohjan arvoa kiinteistöverotuksessaKiinteistö ei sijaitse asemakaava-alueella. Kun otettiin huomioon kaavoitustilanteesta kiinteistön käytölle aiheutuvat rajoitukset, A:n esittämässä arviokirjassa kiinteistön todennäköisestä luovutushinnasta, kunnallistekniikasta ja muista kiinteistön käyttöä koskevista seikoista esittämät tiedot sekä se seikka, ettei sijainniltaan vastaavista kiinteistöistä vapaassa kaupassa normaaleissa oloissa maksetuista kauppahinnoista ollut esitettävissä selvitystä, asiassa oli katsottava, että maapohjan käypä arvo oli vuosina 2007–2009 ollut sanottujen vuosien kiinteistöverotuksissa vahvistettua arvoa alhaisempi. Näin ollen kiinteistön maapohjan arvoa vuosien 2007–2009 kiinteistöverotuksissa oli alennettava. - Uutiset
9.8.2017 13.00
Hovioikeus ei muuttanut asianajajalle annettua varoitusta palkkioriita-asiassa vaikka Asianajajaliiton hallituskin olisi muuttanut sen huomautukseksiHovioikeus totesi, että valvontalautakunta oli määrännyt A:lle seuraamuksena varoituksen, mitä ei voitu pitää kohtuuttomana. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 9.8.2017) - Uutiset
3.8.2017 8.26
Uusi opas antaa neuvoja perintään, vuokrasuhteen päättämiseen ja häätöönLuottohäiriöiden ennätyskorkea määrä näkyy myös vuokranmaksussa. Vuokranantaja voi joutua tilanteeseen, jossa vuokranmaksu takkuilee tai vuokra jää kokonaan maksamatta. Tällöin vuokranantajan kannattaa ripeästi puuttua asiaan. Suomen Vuokranantajien uusi opas antaa neuvoja perintään, vuokrasuhteen päättämiseen ja häätöön. - Uutiset
26.7.2017 14.18
Vuokranantajat ohjeistaa: Estä pommikämpät asunnon huolellisella alku- ja lopputarkastuksellaVuokraussesongin ollessa kuumimmillaan julkisuudessa nousee välillä esiin vuokra-asuntoja, joihin vuokralainen on aiheuttanut suurta tuhoa. Vakuutusten ohella asunnon huolellinen alku- ja lopputarkastus ehkäisevät riitoja korvausasioista ja turvaavat sekä vuokralaisen että vuokranantajan asemaa. - Uutiset
26.7.2017 9.29
Hovioikeuden tuomio lähestymiskieltojen rikkomisesta ja vainoamisesta tuomitusta kärsimyskorvauksestaKO:n tuomitsema 1 000 euroa korvaus jokaista lähestymiskiellon rikkomista kohden poikkesi merkittävästi yleisestä korvauskäytännöstä. KO oli lisäksi tuominnut vastaajan maksamaan vainoamisen A:lle aiheuttamasta kärsimyksestä korvaukseksi 5 000 euroa. HO arvioi kohtuulliseksi määrätä A:lle yhden yhteisen kärsimyskorvauksen rikosten 1–3, 5, 7, 9 ja 11 osalta. Kohtuullisena korvauksena em. rikosten aiheuttamasta kärsimyksestä oli pidettävä 5 000 euroa. (Vailla lainvoimaa 26.7.2017) - Uutiset
21.7.2017 11.00
Hovioikeuden ratkaisu kiinteistön kauppaan perustuvasta hinnanalennuksen määrästäHovioikeus totesi muun muassa, että myyjät olivat vastuussa kellarikerroksen tiloista antamiensa virheellisten tietojen perusteella siitä, että ne eivät olleet soveltuneet asuinkäyttöön. Tämä seikka oli otettava huomioon hinnanalennuksen määrässä. Toisaalta kellarikerroksen tilat eivät olleet täyttäneet asuintilojen korkeudelle ja ikkunapinta-alalle asetettuja määräyksiä. Koska tiloja ei voida myöskään kohtuullisin kustannuksin muuttaa asuinkäyttöön sopiviksi, asiassa hinnanalennuksen lähtökohdaksi tuli ottaa arvio siitä, mikä kiinteistön arvo olisi ollut, mikäli kellarikerroksen tilat olisivat olleet kunnoltaan asianmukaisia varastotiloja. Ottaen huomioon tontin arvon sekä kellarikerroksen pinta-alan suhteen rakennuksen muuhun huoneistoalaan, hovioikeus arvioi hinnanalennuksen määräksi 50.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 21.7.2017) - Uutiset
13.7.2017 14.15
Hovioikeuden ratkaisu välitystuomion kumoamisestaAsiassa oli kysymys siitä, olivatko välimiehet ylittäneet toimivaltansa ratkaisemalla tuomiolauselman kohdassa 1.2 vaatimuksen panttauksen julkivarmistuksesta ja kohdassa 1.7 vaatimuksen panttaussopimuksen ja panttauksen voimassaolosta ja sitovuudesta suhteessa konkurssipesään, ja tuliko välitystuomio siten tuomiolauselman kohtien 1.2 ja 1.7 osalta kumota. Mikäli välitystuomio kumotaan tuomiolauselman kohtien 1.2 ja 1.7 osalta, kysymys oli lisäksi siitä, tuliko välitystuomio kumota myös oikeudenkäyntikuluja ja välimiesten palkkiota koskevilta osin. (Vailla lainvoimaa 13.7.2017) - Uutiset
12.7.2017 14.01
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi korvauksia työsopimuksen perusteettomasta päättämisestäHovioikeus totesi, että oikeuskäytännössä viikon poissaoloa sairausloman yhteydessä ei ole pidetty edes irtisanomisperusteena, eikä ABB Oy:llä olisi ollut oikeutta purkaa A:n työsuhdetta ilman varoitusmenettelyä. ABB Oy oli velvoitettava korvaamaan A:lle maksamatta jäänyt sairausajan palkka ajalta 1.9.-14.9.2014. Hovioikeus otti tuomittavan korvauksen määrää kokonaisuutena arvioidessaan huomioon, että A:n työsuhde oli kestänyt yli 14 vuotta eikä työsuhteen aikana ole edes väitetty ilmenneen mitään ongelmia. Päättämiskorvauksen määrää arvioitaessa huomioitiin myös, että ABB Oy on iso työnantaja. Yhden työntekijän poissaolon korvaaminen lienee järjesteltävissä vähin toimenpitein, eikä korvauksen määrääminen vaaranna ABB Oy:n toiminnan jatkumista. Asiassa on huomioitu lisäksi se, että ABB Oy oli perusteettomasti päättänyt työsuhteen. Toisaalta asiassa huomioitiin, että A:n työttömyys ei ollut kestänyt pitkään. Hovioikeus katsoi työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitetuksi kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei esitetty näyttöä siitä, että A:ta olisi syrjitty terveydentilan vuoksi. Tästä syystä vaatimus yhdenvertaisuuslain mukaisesta hyvityksestä hylättiin. ABB velvoitettiin maksamaan myös A:n oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
12.7.2017 11.11
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota potilasvahingon korvaamisesta – pysyvästä haitasta 18.042 euroa ja ansionmenetyksestä 179.306,32 euroaHovioikeus katsoi asiassa näytetyksi, että hermojuurivaurio oli todennäköisesti aiheutunut leikkauksen yhteydessä muulla tavoin kuin luunsiirron puutteellisuudesta tai kiinnitysruuvien virheasennosta ja että A:n hermojuurivaurion sekä siihen liittyvän kiputilan ja hänelle 19.8.2008 suoritetun leikkauksen välillä oli syy-yhteys. Käräjäoikeuden perustelujen mukaisesti A:lle leikkauksesta aiheutunut seuraus oli kohtuuton. Potilasvakuutuskeskus velvoitettiin suorittamaan korvaukseksi A:lle pysyvästä haitasta 18.042 euroa, ansionmenetyksestä 31.12.2015 saakka yhteensä 179.306,32 euroa sekä oikeudenkäyntikulut yhteensä 23.952,15 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
12.7.2017 8.02
Hovioikeuden ratkaisu franchisesopimuksen päättymisestä, vahingonkorvauksesta ja sopimussakostaHovioikeus totesi, että Eläinsoppi oli irtisanonut 22.1.2013 päivätyllä kirjallisella irtisanomisilmoituksella 13.8.2003 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen päättymään sopimuksen kohdan 9.2 mukaisesti 31.7.2013. Viittaus yhteistyösopimukseen ilmaisi irtisanomisperusteen riittävän selvästi. Hovioikeus katsoi, että yhteistyösopimuksen mukainen irtisanomisilmoitus täytti liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 43 §:n irtisanomisilmoitusta koskevat vaatimukset. Erillistä käyttöoikeussopimuksen irtisanomista ei siten tarvinnut tehdä. Hovioikeus katsoi, että Eläinsoppi oli yhteistyösopimuksen irtisanomisella päättänyt pätevästi myös Bombinan käyttöoikeussopimuksen. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin käräjäoikeus oli hylännyt Bombinan vahingonkorvausvaatimukset saamatta jääneen liikevoiton ja alentuneen liiketulon johdosta, koska Eläinsopin oli katsottu pätevästi päättäneen yhteistyösopimuksen ja siihen liitännäisen käyttöoikeussopimuksen. Sopimussakon määräksi oli seitsemältä kuukaudelta katsottava 28.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.7.2017) - Uutiset
10.7.2017 15.15
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasopimuksestaHovioikeus totesi, että maanvuokrasopimuksessa ei ollut ehtoa siitä, että kaupunki tasoittaisi vuokra-alueen louhimalla sen. Maanvuokrasopimuksessa ollut viittaus teknisen lautakunnan päätöksiin oli tarkoittanut valtuutusta sopimuksen tekemiseen. Vuokrasopimus oli tehty kaupunginvaltuuston määrittämillä ehdoilla, jotka olivat ilmenneet kaupunginvaltuuston päätöksestä ja samansisältöisinä myös teknisen lautakunnan päätöksestä. Vuokrasopimuksen ehdot oli lueteltu myös maanvuokrasopimuksessa. Maanvuokrasopimuksen tekstiä ei ollut pidettävä epäselvänä. Vuokrasopimuksen ehdot ja niiden tarkoitus oli selvennetty yhtiölle ennen vuokrasopimuksen tekemistä. Koska ehtoa vuokra-alueen tasaamisesta ja louhimisesta ei ollut vuokrasopimuksessa, vuokra-alue oli ollut sopimuksen mukaisessa kunnossa. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
10.7.2017 13.00
Hovioikeuden ratkaisu lämmöntuotantolaitoksen toimittamisen sopimuksenmukaisuudestaAsiassa oli riidatonta, että ABC-Biopower Oy ja Lepolan Puutarha Oy olivat sopineet, että ABC-Biopower Oy toimittaa Lepolan Puutarha Oy:lle 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehon saavuttavan lämmöntuotantolaitoksen. Riidatonta oli, että Lepolan Puutarha Oy ei ollut saavuttanut ABC-Biopower Oy:n toimittamalla lämmöntuotantolaitoksella 2 MW/h eli noin 50 MW/vrk tehoa ja siinä oli tapahtunut laavaantumista, minkä vuoksi se oli ollut ajettava alas muutaman päivän välein. Riitaista sen sijaan oli, mikä oli ollut syynä lämmöntuotantolaitoksen alitehoon ja siinä ilmenneeseen laavaantumiseen ja mikäli tuotteessa katsottiin olevan virhe, mitä sopimusehtoja asiassa tuli ensisijaisesti soveltaa ja mihin Lepolan Puutarha Oy oli oikeutettu väitetyn toimituksen sopimusvastaisuuden perusteella. Hovioikeudessa oli siis kysymys siitä, oliko ABC-Biopower Oy:n suorituksessa virhe, joka oikeutti Lepolan Puutarha Oy:n sopimukseen perustuviin seuraamuksiin. Käräjäoikeus oli purkanut kaupan, mutta hovioikeus muutti tuomiota siten, että toimittaja velvoitettiin maksamaan hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
10.7.2017 8.00
Hovioikeus selvitti kenen maksettavaksi kiinteistön kuntotarkastus kuuluiKuntotarkastuksen tilaussopimuksessa ei näytetty olevan kiinteistön omistajien (myyjien) allekirjoituksia. Tilaussopimukseen johtaneet muistiinpanot eivät osoittaneet, että Raksystems olisi sopinut omistajien kanssa muullakaan tavoin 100 prosentin laskutusosuudesta. Saamansa ostotarjouksen perusteella myyjillä ei ole ollut aihetta olettaa heidän maksuvelvollisuutensa kuntotarkastuksesta olevan enemmän kuin puolet. Koska myyjien ei näytetty allekirjoittaneen tai muullakaan tavalla hyväksyneen Raksystemsin yksipuolisesti laatimia tilaussopimuksen ehtoja, ne sitoivat myyjiä ainoastaan siltä osin kuin nämä olivat ne oikeudenkäynnissä oikeiksi myöntäneet. (Vailla lainvoimaa 10.7.2017) - Uutiset
7.7.2017 14.04
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus määräsi työnantajan maksamaan työntekijälle korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 16.385,55 euroa sekä irtisanomisajan palkanHovioikeuden tuomion lopputulos oli, että tuomiossa todetulla tavalla työntekijä voitti kanteensa työsuhteen määräaikaisuuden perusteettomuutta, irtisanomisajan palkkaa ja lomakorvausta sekä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevien vaatimusten osalta. Aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ei sitä vastoin ollut siltä osin kuin kanne oli hylätty lisätöiden tarjoamisvelvollisuutta, yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä ja työnantajan tiedottamista koskevien vaatimusten osalta. (Ään., vailla lainvoimaa 7.7.2017) - Uutiset
6.7.2017 14.04
Hovioikeus: Oy:llä oli ollut työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet – käräjäoikeuden tuomio 63.771,22 euron korvauksesta työntekijälle kumottiinHovioikeus katsoi, että A:n tekemä työ oli taloudellisista ja tuotannollisista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Hovioikeus, toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että Moilas Oy oli näyttänyt lain edellyttämin tavoin selvittäneensä A:n uudelleensijoittamis- ja kouluttamismahdollisuudet konsernissa. Tuomiossa esitetyn perusteella hovioikeus päätyi siihen, että Moilas Oy:llä oli ollut A:n työsopimuksen irtisanomiselle työsopimuslain 7 luvun 3 § mukaiset taloudelliset ja tuotannolliset perusteet. (Vailla lainvoimaa 6.7.2017) - Uutiset
3.7.2017 12.15
Hovioikeuden ratkaisu asunnon kosteusvaurion korvaamisesta – käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja myyjät vapautettiin korvausvelvollisuudestaHovioikeus katsoi asiassa selostettu huomioon ottaen, että kokonaisuutena arvioiden asunto ei poikennut merkittävästi siitä, mitä ostajat olivat voineet asunnon ikä, kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen kauppaa tehdessään perustellusti edellyttää. Asunnon omistamiseen tai käyttämiseen liittyvät velvoitteet eivät myöskään osoittautuneet merkittävästi suuremmiksi kuin ostajilla oli perusteltua aihetta edellyttää. Esitetyn selvityksen mukaan asunto-osakeyhtiössä ei ole suunnitteilla nykyaikaisen salaojajärjestelmän rakentamista. Näin ollen vaatimus hinnanalennuksesta salaisen virheen perusteella oli hylättävä. Siltä osin kuin asiassa oli kysymys takan turvallisuusmääräysten vastaisuudesta, tiedonantovirheestä tai taloudellisesta virheestä aihetta käräjäoikeuden tuomion muuttamiseen ollut. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeuskin, että asunnossa oli ollut virhe, josta ostajat tai myyjät eivät tienneet. Hovioikeus toisin kuin käräjäoikeus katsoi, että virheeltä edellytettävä merkittävyyskynnys ei nyt kysymyksessä olevassa asiassa ylittynyt. Näin ollen kanne oli kaikilta osin hylättävä ja myyjät oli vapautettava käräjäoikeuden heille tuomitsemasta korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 3.7.2017) - Uutiset
3.7.2017 8.00
Hovioikeuden kaksi ratkaisua laittomasta kotietsinnästä maksettavasta korvauksestaSuomen valtion H:lle maksettavaksi tuomittu korvaus kotirauhan ja yksityisyyden rikkomisesta johtuvasta kärsimyksestä alennettiin 1.000 euroksi. Suomen valtion P:lle maksettavaksi tuomittu korvaus kotirauhan ja yksityisyyden rikkomisesta johtuvasta kärsimyksestä alennettiin 500 euroksi. (Vailla lainvoimaa 3.7.2017) - Uutiset
29.6.2017 13.35
Markkinaoikeuden ratkaisu hyödyllisyysmalliasiassa oikeudenkäyntikuluja koskienMAO antoi ratkaisun oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hyödyllisyysmallia koskevassa asiassa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä. Mainitun luvun 7 §:n 2 momentin mukaan, jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. - Uutiset
22.6.2017 9.37
Miesystäväänsä kaksi kertaa mattoveitsellä iskeneelle naiselle tuomittu 90 päiväsakon rangaistus pahoinpitelystä oli liian lievä - osapuolten sovinnosta huolimattaHO totesi, ettei asiassa ollut muita rangaistuksen lievennykseen oikeuttavia perusteita kuin asianosaisten kesken saavutettu sovinto. Se miten asianosaiset olivat sovintoon päätyneet, oli vailla merkitystä, koska jo RL 6 luvun 6 §:n 3 kohdan sanamuodosta ilmenee, ettei lieventämisperusteen soveltaminen edellytä tekijän oma-aloitteisuutta tai edes vapaaehtoisuutta. HO katsoi, että asianosaisten välille syntynyt sovinto voi kerrotuissa olosuhteissa lieventää rangaistusta vain jossain määrin lyhentämällä vakiintuneen käytännön mukaisen vankeusrangaistuksen pituutta. Mainitsemillaan perusteilla HO katsoi, että KO:n tuomitsema 90 päiväsakon rangaistus oli liian lievä ja että oikeudenmukainen rangaistus oli RL 6 luvun 6 §:n 3 kohdan mukainen lieventämisperuste huomioon ottaen 6 kuukautta vankeutta, joka siis vastaajan ensikertalaisuus huomioon ottaen voitiin määrätä ehdollisena. Valtioon kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 22.6.2017) - Uutiset
20.6.2017 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoonAsiassa oli riitaa siitä, olivatko osapuolet sopineet vuokralaisen velvollisuudesta saattaa vuokraamansa tila alkuperäiseen kuntoon ja toisaalta siitä, oliko vuokralaisella tällainen velvollisuus suoraan lain nojalla. Mikäli katsottiin, että vastuu korjauksista kuului vuokralaiselle, riitaa oli vielä korjaustavasta sekä korjauskustannusten määrästä. Koska vuokranantaja ei ollut kyennyt näyttämään, että ennallistamisesta olisi osapuolten välillä sovittu, se oli hävinnyt asiansa. Korjaustavasta ja korjauskustannusten määrästä ei ollut tämän johdosta tarpeen lausua. KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 20.6.2017) - Uutiset
16.6.2017 15.30
Liikehuoneiston vuokralaisella oli oikeus saada vuokra kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta huoneisto ei ollut sopimuksen mukaisessa kunnossa - tuomio oli erimielinenVuokralaisen vaatiman vuokranalennuksen määrää oli pidettävä kohtuullisena siihen nähden, että huoneisto oli ollut olennaisella tavalla käyttötarkoitukseensa soveltumaton koko vuokrasuhteen ajan. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos sen sijaan katsoi asiassa näytetyksi, että keittiöremontin siirtyminen ja valmistuminen vasta syksyllä 2015 oli johtunut vuokralaisen viivyttelystä toimittaa keittiösuunnitelmia vuokranantajalle. Näin ollen se, että liikehuoneisto ei ollut ollut sovitussa kunnossa, oli johtunut vuokralaisen laiminlyönnistä eikä hänellä ollut siten liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 21 §:n 2 momentin nojalla oikeutta vaatimaansa vuokran alennukseen. (Vailla lainvoimaa 16.6.2017) - Uutiset
15.6.2017 12.40
KHO:n päätös terveyshaitta-avustusta koskevassa valitusasiassaValittajat ovat ostaneet 7.10.2010 (oikeastaan 7.5.2010) omakotitalon 245 000 euron kauppahinnalla. Talo on rakennettu 1960-luvulla. Talossa on ilmennyt kosteusvaurioita vuonna 2011. Valittajat ovat nostaneet myyjiä vastaan kanteen vuonna 2012. Käräjäoikeus on tuominnut ostajat (oikeastaan myyjät) maksamaan valittajille 15 000 euroa hinnanalennuksena. Valittajat ovat hakeneet tuomioon muutosta hovioikeudesta. Hovioikeuden valmisteluistunnossa on tehty sovinto, jonka perusteella ostajat (oikeastaan myyjät) ovat sitoutuneet korvaamaan valittajille yhteensä 35 000 euroa hinnanalennuksena ja selvittelykuluina. Hovioikeuden vahvistamassa sovinnossa ei ole eritelty, miten korvaus jakautuu hinnanalennuksen ja selvittelykulujen välillä. ARA on antanut valituksenalaisen päätöksensä ennen kuin hovioikeus on vahvistanut asiassa sovinnon. Korkein hallinto-oikeus katsoo, toisin kuin hallinto-oikeus, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on voinut hylätä A:n ja B:n terveyshaitta-avustusta koskevan hakemuksen korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan ja 10 §:n nojalla. - Uutiset
15.6.2017 11.32
Hovioikeuden tuomio autoverosta kannetun arvonlisäveron (elv) korvausvelan vanhentumisesta - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaKantaja oli 29.7.2003 tehnyt veroilmoituksen Tullille EU:n alueelta Suomeen tuodusta käytetystä henkilöautosta. Autosta oli Tullin 13.10.2003 tekemällä autoveropäätöksellä määrätty maksettavaksi autoveron lisäksi autoverolle kannettua arvonlisäveroa (elv) 1.241,61 euroa. Päätökseen ei ollut haettu muutosta. Kantaja oli vaatinut, että Suomen valtio velvoitetaan korvaaman kantajalle vahingonkorvauksena autoverosta kannetusta arvonlisäverosta 1.241,61 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 16.8.2013 lukien. HO katsoi, että vanhentumisaika oli alkanut 19.3.2009 (EUT:n tuomio C-10/08). Vanhentuminen oli katkaistu vasta kanteen vireillepanolla 16.7.2013. Velka oli vanhentunut ja kanne oli sillä perusteella hylättävä. Suomen valtion / Tullin ja A:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Lainvoimainen) - Uutiset
15.6.2017 11.00
Yli 10 vuotta yhtiössä työskennellen rakennusmiehen työsuhdetta ei katsottu päätetyn perusteettomasti tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla eikä takaisinottovelvollisuutta ollut laiminlyötySelvityksen mukaan kantaja oli tehnyt ennen irtisanomistaan yli 10 vuotta rakennusapumiehen työtä eikä hänellä ole rakennustekniikan koulutusta. Asiassa oli ollut riidatonta, että kantajan työsopimuksen mukainen tehtävänimike oli rakennusmies. Todistajan mukaan tätä tehtävänimikettä käytettiin yhtiössä sekä rakennusammattilaisista että rakennusapumiehistä. Kertomusta ei ollut kiistetty, eikä sitä ollut syytä epäillä. Sen vuoksi tehtävänimikkeellä ei sellaisenaan ollut merkitystä arvioitaessa, mitä töitä kantaja teki yhtiön palveluksessa. Kun putkiasentajan ammattikoulutus edellyttää ulkopuolisen antamaan koulutusta ja se kestää muutaman vuoden, tällainen koulutus ei olisi ollut yhtiön kannalta tarkoituksenmukaista ja kohtuullista. Yhtiö ei siten ollut laiminlyönyt tässä tarkoitettuja velvoitteitaan. Asiassa oli todettu, että yhtiö palkkasi tuona aikana vain putki- ja sähköasentajia ja ettei kantaja ollut tehnyt näitä tai niiden kanssa samanakaltaisia tehtäviä yhtiön palveluksessa. Kanne hylättiin. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (15.6.2017) - Uutiset
14.6.2017 12.30
Hovioikeus harkitsi oikeaksi alentaa yhtiön asianajotoimistolle korvattavien oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen määrää siltä osin kuin niihin oli sisältynyt arvolisäveron osuuttaViime vuosina oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että arvonlisäverovelvollisen asianosaisen omalle avustajalleen maksama asianajolaskun arvonlisäveron osuus ei ole oikeudenkäyntikuluina vastapuolen korvausvastuulle kuuluvaa kulua, sillä sanottu asianosainen saa vähentää omassa arvonlisäverotuksessaan tämän määrän niistä arvonlisäveroista, joita sen omasta myynnistä on tilitettävä veronsaajalle. (Vailla lainvoimaa 14.6.2017) - Uutiset
12.6.2017 10.45
”Asianajaja (eläkkeellä)” olisi ansainnut kurinpidollisena seuraamuksena tulla erotetuksi mikäli hän olisi ollut vielä Suomen Asianajajaliiton jäsenKoska A oli eronnut Suomen Asianajajaliitosta 4.2.2016, mutta kantelut olivat tulleet tätä ennen vireille, määrättiin seuraamus siten, mitä hän olisi voinut saada seuraamukseksi, mikäli olisi vielä ollut liiton jäsen. Asioissa ei ollut HO:ssa aihetta antaa erikseen ratkaisua A:n väliaikaista ratkaisua koskevasta pyynnöstä, koska valvontalautakunnan ratkaisuissa ei ollut määrätty mistään, minkä täytäntöönpanoviranomainen olisi voinut panna täytäntöön. Aihetta valvontalautakunnan ratkaisujen muuttamiseen ei ollut. Suomen Asianajajaliitto ei ollut asioissa A:n vastapuoli. Näin ollen A:n siihen kohdistama vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta HO:ssa oli hylättävä perusteettomana. (Vailla lainvoimaa 12.6.2017) - Uutiset
5.6.2017 13.00
Työtuomioistuimen tuomio ahtaajan vakinaistamista koskevassa asiassaLaiminlyödessään vahvuuslaskennan edellyttämän ahtaajan vakinaistamisen työehtosopimuksessa määrättynä aikana yhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta. Työehtosopimusmääräyksen soveltamisen ei katsottu johtavan myöskään OikTL 36 §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuuttomuuteen. - Uutiset
1.6.2017 10.31
Koeaikaehto katsottiin mitättömäksi eikä yhtiöllä ollut muutoinkaan asianmukaista perustetta päättää työsopimustaKO:ssa oli ollut kyse siitä, 1) oliko koeajasta voitu sopia pätevästi 14.9.2014 työsopimuksessa, 2) oliko "uuden" koeajan ottaminen ollut TSL 10:2 §:n tarkoittama kohtuuton ehto, 3) jos koeajasta oli 14.9.2014 työsopimuksessa voitu pätevästi sopia, oliko koeaikapurku tehty epäasiallisella perusteella, 4) oliko työsuhteen päättäminen tapahtunut ilman laillista (TSL 7 ja 8 luku) perustetta, sekä 5) korvauksen määrästä ja siitä tehtävästä vähennyksestä (TSL 12:2 ja 3 §). KO oli tuominnut yhtiön maksamaan kantajalle työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 6 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Tästä korvauksesta 2 kuukauden palkkaa vastaava määrä oli korvausta ns. aineettomasta vahingosta. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 1.6.2017) - Uutiset
29.5.2017 8.10
Hovioikeuskaan ei kohtuullistanut ositussopimusta mutta muutti oikeudenkäyntikulujen korvaamistaHovioikeus piti selvitettynä, että sopimusta tehtäessä vallinneet olosuhteet eivät puoltaneet ositussopimuksen kohtuullistamista. A oli osituksessa saanut hyväkseen asunnon osalta varallisuutta noin 20.000 euroa. Osituksessa omaksuttuun tasajaon periaatteeseen verrattuna osituksen epätasapaino oli B:n vahingoksi tältä osin noin 10.000 euroa. Tällainen epätasapaino ei suuruusluokaltaan ole lähtökohtaisesti kohtuuton. B oli ollut tietoinen aikaisemmasta myyntitoimeksiannosta, siinä asunnolle asetetusta myyntihinnasta ja saadusta tarjouksesta. Asunto ei ollut mennyt kaupaksi. Näistä seikoista huolimatta ja tietoisena asuntovelan määrästä B oli hyväksynyt ositussopimuksella sen, että A sai asunnon ottaessaan asuntolainan vastattavakseen. Hovioikeus yhtyi siihen, mitä käräjäoikeus oli todennut velkavastuusta vapautumisen merkityksestä B:lle. Ottaen huomioon kaikki todetut seikat ositussopimus ei ollut asuntoa koskevalta osin B:n kannalta kohtuuton. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, ettei perintöosuuden puuttuminen ositussopimuksesta johtanut B:n kannalta kohtuuttomuuteen. Hovioikeus katsoi, että sopimusta tehtäessä vallinneista olosuhteista tai ositussopimuksen sisällöstä saadun selvityksen perusteella taikka muutoinkaan asiakokonaisuus huomioon ottaen ei ilmennyt perusteita päätyä siihen, että 1.7.2014 allekirjoitettu ositussopimus olisi B:n kannalta kohtuuton. Siten aihetta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei tältä osin ollut. Hovioikeus päätyi siihen, että olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa B korvaamaan osaakaan A:n oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi olevan kohtuullista, että osapuolet vastasivat omista oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 29.5.2017) - Uutiset
26.5.2017 15.30
Työsopimus purettiin sairausloman aikana - hovioikeuden tuomio työsyrjinnästä maksettavista korvauksista, syyteoikeuden ja korvausvaatimuksen vanhentumisesta sekä korvausvastuustaKO oli tuominnut yhtiön toimitusjohtajan työsyrjinnästä 20 päiväsakon rangaistukseen. A oli vaatinut korvausta rikoksen hänelle aiheuttamasta taloudellisesta menetyksestä. Estettä korvausvaatimuksen esittämiselle rikosprosessissa mainitulla perusteella ei ollut. Syyteoikeus 6.8.2013 tehdystä työsyrjinnästä ei ollut vanhentunut, kun toimitusjohtajalle oli annettu haaste 15.7.2015 laillisesti tiedoksi. Näin ollen A:n vaatimus ei ollut vanhentunut. HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että yhtiö oli velvollinen korvaamaan toimitusjohtajan rikoksesta A:lle aiheutuneen taloudellisen vahingon. Yhtiön toimitusjohtaja oli tehnyt rikoksen yhtiön toiminnassa, yhtiön puolesta ja sen hyväksi. HO katsoi vastaavasti asiassa lausutuin perustein, että yhtiö oli yhteisvastuullisesti toimitusjohtajan kanssa velvollinen korvaamaan myös rikoksesta aiheutuneen kärsimyksen. Asiassa mainituin perustein korvaus taloudellisesta menetyksestä oli korotettava 12 007,78 euroksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrän (1 000 €) osalta. (Vailla lainvoimaa 26.5.2017) - Uutiset
22.5.2017 12.07
Hovioikeuden tuomio oikeudenkäyntikuluista avioeroasiassaPäätöksessä mainituilla perusteilla hovioikeus harkitsi oikeaksi määrätä, että A oli velvollinen korvaamaan B:lle 2/3 oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä eli 1.783,53 euroa. Koska oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määrättiin vasta hovioikeudessa, korkoa edellä mainitulle määrälle voitiin määrätä suoritettavaksi vasta kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamisesta lukien. (Vailla lainvoimaa 22.5.2017) - Uutiset
19.5.2017 15.09
Tuomariliiton terveiset vuosikokouksesta VaasastaOikeusturvan saatavuus ja oikeussuojan toteutuminen vaarantuvat oikeudenkäyntikulujen karatessa käsistä ja/tai etäisyyksien käräjäpaikalle ja oikeudellisiin palveluihin pidetessä kohtuuttomiksi. - Uutiset
17.5.2017 13.30
Erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan huoltoriidan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ei ollutKKO:n ennakkopäätöksessä 2005:41 lausutun oikeusohjeen mukaan yksin se, että asianosaiset ovat eri mieltä asian lopputuloksesta, ei johda vastapuolen kuluvastuuseen. KKO:n ennakkopäätöksessä KKO 2014:96 lausutun oikeusohjeen mukaan erityisiä syitä kuluvastuulle on arvioitava sen nojalla, millaiset perusteet asianosaisilla on ollut asian riitauttamiseen ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. Haettaessa muutosta on vastaavasti arvioitava, millaiset perusteet asianosaisella on ollut muutoksenhakuun ja miten asia on noihin perusteisiin nähden ratkaistu. HO katsoi, että laissa tarkoitettua erityistä syytä velvoittaa isä korvaamaan äidin oikeudenkäyntikulut KO:sta ei ollut. Äiti oli hävinnyt muutoksenhaun. Sen vuoksi hän oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 17.5.2017) - Uutiset
16.5.2017 15.04
Vuokranantajalla ei ollut oikeutta pidättää vuokravakuutta 24 euron vesilaskua suuremmalta osalta – vuokralaiselle ei jatkokäsittelylupaa oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamisestaVuokranantaja velvoitettiin suorittamaan vuokralaiselle 5 856 euroa liikehuoneiston vuokraan liittyvän vakuuden palautusta ja oikeudenkäyntikuluja 9 920 euroa. Oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamista 15 864 euroksi HO:ssa vaatineelle vuokralaiselle ei myönnetty jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 16.5.2017) - Uutiset
9.5.2017 12.10
Hovioikeus tulkitsi kuljetussopimuslain mukaista vastuun rajoitusta ja kuljetussopimuksen ehtoja lääkkeiden pilaantumista koskevassa vahingonkorvausasiassaHovioikeuden päätöksessä mainituilla perusteilla kuljetuksen toimittajan X Oy:n ei näytetty aiheuttaneen vahinkoa tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan. Yhtiö voi siten vedota tiekuljetussopimuslain 32 §:ssä säädettyyn vastuun rajoitukseen. Asian näin päättyessä ja kun X Oy oli myöntänyt vakuutusyhtiön toissijaisen vaatimuksen oikeaksi, ei ollut tarpeen erikseen tutkia sitä, oliko aiheutunut vahinko myönnettyä määrää suurempi. X Oy:n oli korvattava vakuutusyhtiölle oikeaksi myöntämänsä tiekuljetussopimuslain 32 §:n 2 momentin mukaan laskettu määrä 2.260 euroa korkoineen käräjäoikeuden tuomitseman 50.000 euron sijasta. (Vailla lainvoimaa 9.5.2017) - Uutiset
8.5.2017 9.10
Hovioikeus: Kun äiti oli saanut hoitoa ja tukea, lapsen edun mukaista ei ollut huollon siirtäminen isälle äidin aiemman päihteidenkäytön vuoksi kun lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokseÄiti oli kertonut saaneensa hoitoa ja tukea ja että hänen tilanteensa oli korjautunut. Hovioikeus katsoi, että asiassa esitetty selvitys ei osoittanut, että lapsen hoito olisi äidin päihteidenkäytön tai muiden ongelmien vuoksi enää vuoden 2016 alun jälkeen vaarantunut. Lapsi täyttää kolme vuotta 8.5.2017. Hän on syntymästään asti ollut äidin huollossa ja asunut äidin luona lukuun ottamatta kiireellisen sijoituksen aikaa elokuussa 2015. Isä oli tavannut lasta toistaiseksi melko lyhyitä aikoja. Lapsen sisarpuoli asui äidin luona. Äidillä oli oheishuolto myös toiseen lapseen, joka tapasi äitiä joka toinen viikonloppu. Lapsen olot olivat vakiintuneet äidin luokse. Hovioikeus katsoi, että näissä olosuhteissa lapsen edun mukaista ei ole, että hänen huoltonsa siirrettäisiin isälle.