Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
18.6.2019 12.35
Työtuomioistuimen tuomio lentäjien paikallisen sopimuksen tulkinnastaAsiassa oli kysymys paikallisesta sopimuksesta, jolla oli sovittu lentäjien ryhmäeläkevakuutuksesta aiheutuvien vakuutusmaksujen alentamisesta. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että asiassa esitetystä henkilötodistelusta ei voitu päätellä sopimusosapuolten yhteistä tarkoitusta koskien sovittua eläkevakuutusmaksujen alentamista tai sen laskemistapaa. Paikallisen sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta. Työtuomioistuin piti sopimuksen loogisimpana sisältönä sitä, että sopimuksella oli tarkoitettu sopia lentäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista siten, että tavoiteltujen kustannussäästöjen toteutumista tarkasteltaisiin itsenäisesti eli erillään esimerkiksi työehtosopimuksella lentäjien palkkatasoon tehtyjen muutosten kustannusvaikutuksista. Työtuomioistuin otti harkinnassaan erityisesti huomioon ne työnantajan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuneet olosuhteet, joissa paikallinen sopimus oli syntynyt. Blue1 Pilots Association ry:n kanne hylättiin. - Uutiset
20.6.2019 11.14
Hovioikeus: Laatoittajan ei näytetty itse päättäneen työsopimusta, erehdyttäneen yhtiötä ammattitaitonsa suhteen eikä kieltäytyneen työstäYhtiön oli KO:n toteamalla tavalla katsottava päättäneen työntekijän työsuhteen maksamalla tälle 7.1.2016 lopputilin. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätökset siltä osin, ettei työntekijän ollut näytetty erehdyttäneen yhtiötä ammattitaitonsa suhteen. Yhtiö ei ollut myöskään näyttänyt, että työntekijä olisi TSL 7 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vakavasti rikkonut tai laiminlyönyt työsuhteen olennaisesti vaikuttavat velvoitteensa. Näyttämättä oli myös jäänyt, että yhtiö olisi varoittanut työntekijää TSL 7 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiöllä ei näin ollen olisi ollut oikeutta irtisanoa työntekijää työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden laiminlyönnin vuoksi. HO hyväksyi KO:n ratkaisun työsopimuslain mukaisen korvauksen määrästä ja odotusajan palkasta perusteluineen. Yhtiö oli päättänyt työntejijän työsopimuksen perusteetta 7.1.2016 sen jälkeen, kun tämä oli vaatinut joulukuun 2015 palkan maksamista. Työsopimus oli päätetty irtisanomisaikaa noudattamatta, eikä työntekijällä siten ollut ollut työntekovelvollisuutta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijällä oli oikeus saada palkka irtisanomisajalta. (Vailla lainvoimaa 20.6.2019) - Uutiset
20.6.2019 11.50
Hovioikeuden erimielinen tuomio avioehtosopimuksen pätevyydestäAsiassa oli riidatonta, että valittaja (A ) oli 22.11.2010 allekirjoittanut avioehtosopimukseksi nimetyn asiakirjan sekä avioehtosopimuksen rekisteröintihakemuksen. Edelleen oli riidatonta, että avioehtosopimuksen todistajat eivät olleet olleet läsnä A:n allekirjoittaessa mainitut asiakirjat, eikä A ollut myöhemminkään tunnustanut todistajille allekirjoitustaan. Asiassa oli kysymys siitä, oliko avioehtosopimusta pidettävä pätevänä mainitut olosuhteet huomioon ottaen. KO:n tuomiota ei muutettu. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos hyväksyi kanteen ja julisti A:n ja B:n välisen avioehtosopimuksen pätemättömäksi ja sen rekisteröinnin mitättömäksi. (Ks. KKO:2021:28, 7.5.2021) - Uutiset
24.6.2019 11.55
Hovioikeus: Päävuokralainen vastasi ensihoitoyksikön lääkärin käskystä murretun ulko-oven korjauskustannuksistaAsiassa oli riidatonta, että asunnon ovi oli vaurioitunut, kun poliisi oli murtanut oven paikalle hälytetyn ensihoitoyksikön lääkärin käskystä. HO:sssa oli kysymys siitä, oliko vuokralaisen (A Oy:n) tai tämän vuokralaisen menettely ollut huolimatonta ja mikäli oli ollut, oliko vuokranantajalle aiheutunut sen seurauksena vahinkoa. HO katsoi, että A Oy oli vastuussa oven rikkoutumisesta aiheutuneesta vahingosta ja oli velvollinen korvaamaan vuokranantajalle aiheutuneet korjauskustannukset. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
24.6.2019 14.35
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti vuokralaiset maksamaan vuokaranantajan velkomat vuokratHO totesi, että todistustaakka vuokranmaksusta on vuokralaisilla. Käteisvarojen nostaminen ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olivat käyttäneet käteisvarat maksamalla vuokranantajalle kesä-heinäkuun vuokrat 1.300 euroa. HO päätyi näytön arvioinnissa siihen, että yksin vuokralaisen kertomus ei riittänyt näytöksi siitä, että vuokralaiset olisivat maksaneet vuokranantajalle tämän velkomat vuokrat touko-heinäkuulta 2016. Näyttämättä oli myös jäänyt, että vuokran määrää olisi minkään kuukauden osalta alennettu 50 eurolla. (Vailla lainvoimaa 24.6.2019) - Uutiset
25.6.2019 9.27
Hovioikeus kohtuullisti vuokrasopimuksen ehtoa, kun vuokralainen ei ollut saanut asuntoa hallintaansaVuokralainen ja vuokranantaja (ry) olivat solmineet vuokrasopimuksen, jonka mukaan huoneiston hallinta siirtyy, kun yhden kuukauden vuokra ja vuokravakuus on maksettu sekä vuokranantajalle on esitetty todistus voimassaolevasta sähkösopimuksesta. Vuokralainen oli olettanut, ettei vuokrasopimus ollut ollut voimassa, koska hän ei ollut saanut asuntoa hallintaansa. (Vailla lainvoimaa 25.6.2019) - Uutiset
26.6.2019 11.00
Asunto-osakeyhtiön pihalla liukastuneen pysyvää haittaa koskeva vaatimus haittaluokituksen korottamisesta hylättiin - velvoitettiin korvamaan vakuutusyhtiön 13.902 euron oikeudenkäyntikulutAsiassa oli kysymys siitä, olisiko kantajalle pysyvästä haitasta maksettava korvaus tullut korottaa haittaluokasta 4 haittaluokkaan 6. Riidanalaista oli lisäksi, oliko vamman hoidossa tapahtunut hoitovirhe tai potilasvahinkoa ja mikä merkitys mahdollisella hoitovirheellä tai potilasvahingolla oli vastaajan korvausvastuuseen. Riitaa oli myös siitä, oliko kantaja loukannut polvea uudelleen vuonna 2014 ja oliko mahdollisella uudelleen loukkaantumisella merkitystä korvausvastuuseen. Edelleen riidanalaista oli se, oliko kantajalla CRPS-kipuoireyhtymä ja jos oli, johtuiko tämä pelkästään polven vammasta tai oliko jalan toiminnanvajaus pahentunut haittaluokkaa korottavalla tavalla. Riidanalaista oli vielä vaatimuksen määrä. KO oli hylännyt kanteen. Asiaa kokonaisuutena arvioiden oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja ei voitu pitää sellaisina, jotka olisivat puoltaneet oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista, joten sitä koskeva vaatimus hylättiin. Kantaja oli velvoitettu korvaamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut 13.902 eurolla viivästyskorkoineen. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.6.2019) - Uutiset
2.7.2019 10.26
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokra-asiassaAsiassa oli pääasian osalta kysymys siitä, omistaako Mökkiläiset vuokrasopimuksen liitteessä yksilöidyistä rakennuksista saarella sijaitsevat käymälän (rakennus nro 55), majan (nro 56), ruokailukatoksen (nro 57), saunan (nro 58) ja puuvaja/käymälän (nro 59), ja oliko Meriklubi velvollinen palauttamaan vuokra-alueen ja rakennusten hallinnan Mökkiläisille. Tätä ennen oli kuitenkin otettava kantaa siihen, onko Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oikea oikeuspaikka tässä asiassa, ja voitiinko asianosaisten vasta hovioikeudessa esittämät uudet kirjalliset todisteet ottaa asiassa huomioon. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019) - Uutiset
2.7.2019 13.15
Hovioikeuden ratkaisu rahdinkuljettajan vastuustaHovioikeudessa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko Pusulan Kuljetuskeskusta pidettävä tiekuljetussopimuslaissa tarkoitettuna rahdinkuljettajana vai mahdollisesti rahdinkuljettajan apulaisena, oliko yhtiö joka tapauksessa kyennyt näyttämään vahingon johtuneen sellaisesta tiekuljetussopimuslain 28 tai 29 §:ssä tarkoitetusta erityisestä seikasta, josta se ei ollut vastuussa, sekä oliko Beweshipin vaatimia korvauksia tullimaksusta ja arvonlisäveroa koskevan ennakkoratkaisun hakemiskuluista pidettävä tiekuljetussopimuslain 32 §:n 4 momentin nojalla korvattavina kuluina ja mikä oli hakemiskuluista suoritettavan korvauksen määrä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 2.7.2019) - Uutiset
3.7.2019 13.45
Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun työsopimuksen perusteettoman purun osalta mutta kumosi sen ikäsyrjinnän osaltaA oli toiminut Yhtiö Ky:n palveluksessa myymälänhoitajana. A on lomautettu 16.1.2017. Yhtiöllä on ollut tuotannolliset ja taloudelliset perusteet lomauttaa A. Työnantaja on purkanut A:n työsuhteen 21.7.2017 vedoten muun muassa myymälän kassavajeeseen ja siihen, ettei A ollut palauttanut yhtiön autoa. Asiassa oli kyse siitä, tekikö työntekijä C:n palkkaaminen yhtiön toisen työntekijän äitiysloman sijaiseksi lomautuksesta perustettoman ja myös siitä syrjittiinkö A:ta ikänsä perusteella, kun C palkattiin äitiyloman sijaiseksi tämän sijaan. Hovioikeus katsoi, ettei pelkästään nuoremman työntekijän palkkaaminen synnyttänyt asiassa syrjintäolettamaa, ja muun näytön puuttuessa kumosi käräjäoikeuden tuomion ikäsyrjinnän osalta. (Vailla lainvoimaa 3.7.2019) - Uutiset
4.7.2019 16.00
Hovioikeuden ratkaisu työntekijän takaisinottovelvollisuudestaA oli työskennellyt Säätiön palveluksessa 22.2.2011 alkaen aluksi koulutuspäällikkönä ja myöhemmin koulutusjohtajana. Hänen työsuhteensa oli irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla päättymään 27.10.2014. Säätiö on omistanut kokonaisuudessaan Yhtiön. Yhtiö on 6.8.2015 ilmoittanut haettavaksi koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävän. Yhtiö oli palkannut tehtävään D:n, joka on aloittanut työskentelynsä yhtiössä 1.9.2015. Asiassa oli kyse siitä, oliko säätiö rikkonut takaisinottovelvollisuutta, kun se ei ollut tarjonnut koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävää A:lle. Ratkaisusta ilmenevin perustein hovioikeus hyväksyi A:n valituksen vastuun läpimurron ja työvoiman tarpeen alkamisajankohdan osalta, mutta katsoi, etteivät koulutus- ja asiakkuuspäällikön tehtävät olleet samankaltaisia A:n aiempien työtehtävien kanssa. A:n maksettaviksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja kohtuullistettiin asiassa. (Vailla lainvoimaa 4.7.2019) - Uutiset
5.7.2019 9.00
Hovioikeus äänesti puukauppasaatavia koskevassa asiassa – käräjäoikeuden tuomio kumottiin ja UPM velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta metsänomistajalleHovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko UPM noudattanut metsänhakkuusopimusta niiltä osin, kun kysymys oli ollut puutavaralajeittain määritellyistä katkonnan ohjepituuksista, jotka vaikuttavat siihen, katkotaanko puu tukki- vai kuitupuuksi. Puiden katkontatapa vaikuttaa niistä saatavaan kauppahintaan. Hovioikeuden käsityksen mukaan asiassa oli kysymys katkontaa koskevasta metsänhakkuusopimuksen tulkintaa koskevasta riidasta, jonka käsittelyä ei ole rajattu puutavaran mittauksesta annetun lain mukaiseen viralliseen mittaukseen. Kysymys oli myös todistustaakan jaosta. Hovioikeus velvoitti UPM-Kymmene Oyj Metsän maksamaan A:lle vahingonkorvaukseksi 7.974,93 euroa ja oikeudenkäyntikulut korkoineen. (Vailla lainvoimaa 5.7.2019) - Uutiset
1.8.2019 10.03
Hovioikeus ei myöntänyt siivouspalveluja tarjoavalle yhtiölle jatkokäsittelylupia työaikamerkintöjen väärentämistä ja työsopimusten purkamista koskevissa riidoissaKO oli katsonut viidessä eri tuomiossaan mm., ettei yhtiö ollut näyttänyt, että kulkukortin tai leimauslaitteen käyttötapaan olisi yhtiön puolelta puututtu siten, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin annettua ohjetta. Yhtiö ei ollut näyttänyt, että kantajat olisivat tietoisesti menetelleet vastoin työnantajan antamaa ohjetta koskien työtuntien ilmoittamista. Työsopimukset purkaneella yhtiöllä ei katsottu olleen edes TSL:n 7 luvun 2 §:ssä tarkoitettua perustetta irtisanoa kantajien työsopimuksia. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupia. KO:n ratkaisut jäivät pysyviksi. (Vailla lainvoimaa 1.8.2019) - Uutiset
6.8.2019 11.13
Ambulanssionnettomuuteen sairaankuljetustehtävässä joutuneen ensihoitajan niskaoireiden ei katsottu johtuneen niskasairaudesta tai myöhemmin tapahtuneista onnettomuuksistaAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, olivatko kantajan pitkittyneet niskaoireet syy-yhteydessä sanottuun 2.7.2009 sattuneeseen liikennevahinkoon ja mikä merkitys syy-yhteysarviointiin oli hänelle myöhemmin sattuneilla tapaturmilla. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko hänelle jäänyt liikennevahingossa saamastaan vammasta pysyvää haittaa ja oliko hänelle aiheutunut liikennevahingossa saamastaan vammasta työansion menetystä 30.11.2009 jälkeen 31.12.2017 saakka. HO katsoi, että kantajalle oli aiheutunut liikenneonnettomuudesta 2.7.2009 niskan retkahdusvamma ja että kantajan pitkittyneet niskaoireet olivat syy-yhteydessä sanottuun liikenneonnettomuuteen. (Vailla lainvoimaa 6.8.2019) - Uutiset
7.8.2019 10.14
KKO: Työnantajan tuli korvata työsuhderiidan voittaneen lennonjohtajan oikeudenkäyntikulut osittainTyöntekijän työnantajaansa vastaan ajama työsuhdesaatavia koskeva kanne oli hyväksytty. Asia oli OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että työnantajalla oli ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Korkein oikeus katsoi ratkaisustaan ilmenevillä perusteilla, että työnantajan tuli kuitenkin korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut osittain. - Uutiset
9.8.2019 16.00
Häädetty vuokralainen velvoitettiin korvamaan asunnon loppusiivouksen kustannukset ja yhden kuukauden vuokranKO oli katsonut, että tarkastuspöytäkirjan perusteella oli todettavissa, että huoneistossa oli vastaajan muuton jälkeen siivottavaa. Riidatonta oli, että vastaajalta ei vaadittu huoneiston kunnostuskustannuksia vaan vain siivouskustannuksia. KO:lle toimitetusta laskusta ilmeni, että korvausvaatimus perustui siivouksesta kantajalle aiheutuneisiin kustannuksiin yhteensä 13 tunnin siivoukseen ja pesuaineisiin. Ottaen huomioon asunnon koko vaatimusta oli pidettävä perusteltuna. Selvittämättä oli jäänyt, että siivous olisi kohdistunut huoneistossa jo ennen vuokrasuhdetta olleisiin puutteisiin. Kun syynä vuokrasuhteen päättymiseen ja häätöön oli ollut vuokralaisen moitittava menettely, hän oli velvollinen korvaamaan myös vaaditun yhden kuukauden vuokran 916,55 euroa. HO ei myöntänyt vuokralaiselle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 9.8.2019) - Uutiset
13.8.2019 11.26
Hovioikeus: 280 euron tuntiveloitusperuste työturvallisuusrikosjutussa oli liian korkeaSyyttäjä oli lausunut, että 280 euron tuntiveloitusperuste oli liian korkea. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntiveloitusperuste oli asian laatuun ja Rovaniemen hovioikeuspiirissä noudatettuun käytäntöön nähden enintään 240 euroa. Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja merkitys asianosaisille sekä samanlaisissa asioissa yleensä käytetty laskutus HO arvioi kohtuulliseksi tuntiveloitukseksi tässä asiassa KO:n hyväksymän 280 euron sijasta 240 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.8.2019) - Uutiset
19.8.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio liikehuoneiston vuokravakuuden palauttamista koskevassa vahingonkorvausriidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko liikehuoneiston vuokralainen (ravintola) velvollinen suorittamaan vuokranantajalle vahingonkorvausta vai oikeutettu saamaan vuokravakuutensa täysimääräisesti takaisin. Asiassa oli ensiksikin kysymys siitä, oliko vuokranantajalle ylipäätään aiheutunut vahinkoa, ja mikäli vahinkoa oli aiheutunut, oliko se peräisin vuokralaisen tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä tai laiminlyönnistä taikka muutoin vuokralaisen vastuulla. Vuokranantajan vastakanne hylättiin ja vuokralainen vapautettiin kiinteistöosakeyhtiölle maksettavaksi tuomitusta vahingonkorvauksesta 4.034,54 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksesta 4.130,75 euroa. Vuokranantaja velvoitettiin palauttamaan vuokralaiselle vuokravakuuden määrä 7.105,95 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.8.2016 lukien. (Vailla lainvoimaa 19.8.2019) - Uutiset
20.8.2019 14.35
KHO määräsi Suomen Leipuriliitto ry:n maksamaan valtiolle kilpailunrikkomismaksuna 30.000 euroa markkinaoikeuden määräämän 15.000 euron sijastaAsiaa kokonaisuutena arvioiden korkein hallinto-oikeus katsoi, että Leipuriliitolle oli määrättävä markkinaoikeuden määräämän 15.000 euron asemesta 30.000 euron seuraamusmaksu, jolla voitiin katsoa olevan riittävä erityis- ja yleisestävä vaikutus. - Uutiset
22.8.2019 9.00
Hovioikeus arvioi liikkeen luovutuksen edellytyksiä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevassa riidassaHO katsoi, että asiassa oli tapahtunut liikkeen luovutus. Tuomiossa arvioitiin myös sitä, oliko kantajalla solmimastaan määräaikaisesta työsopimuksesta huolimatta ollut oikeus esittää vaatimuksia yhtiön vastattavaksi siirtyneen, perusteetta päätetyn toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella. HO katsoi, että ehdoiltaan heikompi työsopimus ei estänyt kantajaa vaatimasta toistaiseksi voimassa olleen työsopimuksen perusteella korvauksia. Tuomittujen korvausten osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko mitattaessa H:lle ja S:lle maksettavaksi tuomittuja korvauksia otettava huomioon, että H oli ollut ennen liikkeen luovutusta työsuojeluvaltuutettu ja S pääluottamusmies. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, ettei korvauksen määrän muuttamiseen ollut aihetta H:n ja S:n osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut perustetta M:n, N:n ja V:n osalta. K:n korvauksen osalta HO katsoi, että K:lle maksettavaksi tuomittava korvaus oli 8 kuukauden palkkaa vastaava palkka, josta 2 kuukautta kohdistui aineettomaan vahinkoon. Myös työllisyysrahastolle (ent. työttömyysvakuutusrahasto) maksettavia korvauksia muutettiin. (Vailla lainvoimaa 22.8.2019) - Uutiset
26.8.2019 15.21
Käräjäoikeus arvioi lääketentin tekemättä jättäneen lähihoitajan määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaoloaAsiassa oli ollut kyse ennen kaikkea määräaikaisten työsopimusten perustellun syyn olemassaolon ja työsopimuksen päättämisperusteen olemassaolon arvioinnista. KO vahvisti, että kantajan työsopimuksia oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevina ja vastaaja oli ilman laillista syytä päättänyt kantajan työsuhteen. KO arvioi kohtuullisen korvauksen määräksi 5 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, josta korvauksena aineettomasta vahingosta oli pidettävä 2 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. HO ei myöntänyt tuomiosta valittaneelle B:n sosiaali- ja terveyspiirille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 26.8.2019) - Uutiset
30.8.2019 12.15
Hovioikeuden tuomio kiinteistön virheestäKäräjäoikeus oli velvoittanut myyjän suorittamaan kiinteistön laatuvirheiden vuoksi ostajille 67.000 euroa hinnanalennusta viivästyskorkoineen. Vahingonkorvauksen osalta kanne oli hylätty. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota näiltä osin. (Vailla lainvoimaa 30.8.2019) - Uutiset
2.9.2019 6.38
Hovioikeus hylkäsi syytteet tuhotyöstä ja neljästä tapon yrityksestä – käräjäoikeuden tuomitsema 6 vuoden 8 kuukauden vankeusrangaistus aleni 3 kuukauteen vankeutta vahingonteosta ja törkeistä rattijuopumuksistaAsiassa esitettyä todistelua kokonaisuudessaan arvioidessaan hovioikeus katsoi, ettei asiassa tullut luotettavalla tavalla selvitetyksi, kuka VK:n kuolinpesän omistaman omakotitalon oli sytyttänyt. Siten asiassa esitetty selvitys jätti vastaajan esittämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vastaajan esittämää tapahtumainkulkua siitä, että hän ei ollut tulipaloa sytyttänyt, ei voitu sulkea riittävällä varmuudella pois. Näin ollen vastaajan syyllisyydestä jäi järkevä epäily. Asiassa ei saatu rikosasiassa syyksilukevaan tuomioon riittävää näyttöä, minkä vuoksi syyte oli tuhotyötä ja tapon yrityksiä koskevien kohtien osalta hylättävä. (Vailla lainvoimaa 2.9.2019) - Uutiset
3.9.2019 11.30
Seppo Koskinen: Riita-asian oikeudellinen epäselvyys ja oikeudenkäyntikulut – KKO:2019:65Julkisuudessa on paljon keskusteltu oikeudenkäyntikulujen korkeudesta. Keskustelu on etupäässä koskenut sitä, että oikeudenkäynnin hävinneellä osapuolella on merkittävä kuluriski. Keskustelussa ei ole juurikaan käsitelty oikeudenkäyntikulujen määräämisen poikkeuksellisia tilanteita. Näitä säännellään OK 21 luvun 8 a ja 8 b pykälissä. Korkeimman oikeuden tuomiossa KKO:2019:65 arvioitiin näistä poikkeussäännöksistä 8 a §:ää. Sen mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. - Uutiset
4.9.2019 9.21
Laki ei edellytä vuokravakuusrahojen säilyttämistä erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta - hovioikeus tuomitsi vuokranantajan kahdesta petoksesta ja kahdesta kavalluksesta 4 kuukauden vankeusrangaistukseen mutta hylkäsi syytteet kahdesta kavalluksestaHO totesi, että rikosoikeudellisen sääntelyn tarkkarajaisuusvaatimuksen vuoksi esinekavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää laissa olevaa tai esimerkiksi sopimukseen perustuvaa nimenomaista velvoitetta säilyttää vuokravakuus erillään vuokranantajan muusta varallisuudesta, kuten on esimerkiksi asianajajien asiakasvaratilien osalta säädetty. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetusta laista taikka sen esitöistä ei nimenomaisesti ilmene tällaista velvollisuutta. Myöskään asianosaisten välisessä vuokrasopimuksessa ei ollut mainintaa vuokravakuuden säilyttämistavasta eikä vaatimusta vakuuden pitämisestä erillään. Näin ollen HO katsoi, ettei kavalluksen tunnusmerkistö tässä tapauksessa voinut täyttyä pelkästään sillä, että vuokranantaja liittää vuokravakuutena saamansa varat omiin varoihinsa ja mahdollisesti käyttää ne omiin menoihinsa. Syytteessä kuvatut kavallusteot voivat siten tulla arvioitavaksi RL 28 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisena tilitysvelvollisuuden täyttämättä jättämisenä (saatavan kavallus). (Ks. KKO:2021:36: HO:n tuomiota muutettiin. Syyte kavalluksesta kohdassa 3 ja 6 hylättiin) - Uutiset
4.9.2019 16.00
Hovioikeuden tuomio lahjuksen antamista ym. koskevassa asiassaSyytteessä selostettu tapahtumainkulku oli HO:ssa kunkin vastaajan osalta ollut pääosin riidaton ja kysymys oli ollut siitä, miten väitettyjä etuja oli arvioitava oikeudellisesti. (Vailla lainvoimaa 4.9.2019) - Uutiset
5.9.2019 15.24
Hovioikeuskin piti selkänsä loukanneen 56-vuotiaan lähihoitajan työsuhteen irtisanomista perusteettomana - yksistään se seikka, että työntekijää on työnantajan taholta kehotettu hakemaan haluamiansa avoinna olleita tehtäviä, ei täytä työn tarjoamisvelvollisuuttaA oli työskennellyt X:n sotessa ja sen edeltäjällä toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa lähes 37 vuoden ajan. A:n työsuhteen päättämisen perusteeksi oli ilmoitettu A:n työkyvyn olennainen ja pitkäaikainen aleneminen. Hylättyään X:n soten vaatimuksen pääkäsittelyn toimittamisesta, HO totesi KO:n tuomion perusteluihin viitaten A:n työkyvyn olleen olennaisesti ja pysyvästi alentunut tämän lähihoitajan tehtävän hoitamiseksi. HO totesi myös, että X:n sotella oli ollut esitetyn selvityksen perusteella avoinna tehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimukset A olisi voinut täyttää. X:n sote ei ollut osoittanut asiassa selvittäneensä A:n soveltuvuutta kyseisiin tehtäviin, eikä X:n sotella ollut ollut riittäviä perusteita olla tarjoamatta A:lle tilaisuutta osoittaa selviytyvänsä kyseisistä tehtävistä. HO hyväksyi asiassa mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset irtisanomisperusteen ja siihen sisältyvän uudelleensijoittamisvelvollisuuden osalta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut myös korvauksen (14 kk:n palkka) osalta. Korvauksen alentamiseen ei ollut aihetta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 9.10
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus ei tutkinut pelastuskoirayhdistyksen päätöksen moitekannetta oikeussuojan tarpeen puuttuessaMoitekanteen kohteena olleet päätökset koskivat harrastustoimintaa, jota tosin voitiin sinänsä pitää laatunsa, viranomaisliitäntänsä ja merkityksensä puolesta tavanomaisesta harrastustoiminnasta poikkeavana. Päätöksillä ei ollut kielletty A:ta ja B:tä harjoittamasta pelastuskoiratoimintaa, vaan heiltä oli evätty toistaiseksi mahdollisuus toimia eräissä luottamustehtävissä. Päätösten merkitys A:lle ja B:lle oli näin ollen oleellisesti vähäisempi kuin ratkaisussa KKO 1998:122 kantajana olleelle ammattiurheilijalle. Nyt kysymys ei ollut oikeudesta harjoittaa elinkeinoa, eivätkä päätökset rinnastuneet kunniaa koskevilta vaikutuksiltakaan tuohon ratkaisuun. Toisin kuin käräjäoikeus, hovioikeus katsoi, etteivät A ja B näyttäneet heillä olevan ilmeistä ja riittävää oikeussuojan tarvetta. Näillä perusteilla kysymys ei ollut sellaisesta A:n ja B:n oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta päätöksestä, että yhdistysoikeudellisten oikeusturvakeinojen rajoitusten noudattaminen olisi perustuslain 106 §:n tarkoittamalla tavalla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain 21 §:n 1 momentin kanssa. A:n ja B:n väite sopimussuhteen syntymisestä heidän ja yhdistyksen välillä oli asian ratkaisemisen kannalta merkityksetön. A:lla ja B:llä ei ollut kanneoikeutta. Kanne oli kaikilta osin jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
6.9.2019 16.00
Hovioikeus: Liikehuoneiston vuokrasopimus voitiin purkaa, kun hallirakennus ei soveltunut maalaamokäyttöönAsiassa oli näytetty, että vuokranantajan (Oy) tj oli laiminlyönyt hänelle sovitun selonottovelvollisuuden viranomaismääräyksistä koskien hallirakennuksen soveltumista vuokralaisen harjoittamaan maalaamokäyttöön. Vuokralaisella (Oy) oli oikeus luottaa siihen, että vuokranantajan tj selvittäisi viranomaisvaatimukset ja ilmoittaisi niiden sisällöstä vuokralaiselle. Koska tj ei ollut ilmoittanut tällaisista vaatimuksista ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista, vuokralainen oli voinut luottaa siihen, ettei mitään vaatimuksia vuokratilalle ollut asetettu. Näin ollen sillä seikalla, että vuokralainen ei ollut itse selvittänyt tilalle mahdollisesti asetettavia viranomaisvaatimuksia, ei ollut merkitystä asiaa arvioitaessa. Tähän nähden ja ottaen huomioon vuokran määrä ja vuokrasopimuksen kesto verrattuna määräysten mukaisesta rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, vuokralainen oli ollut oikeutettu purkamaan vuokrasopimuksen. (Vailla lainvoimaa 6.9.2019) - Uutiset
13.9.2019 15.30
Hovioikeus arvioi määräaikaisten sopimusten käytön edellytyksiä ja jutun hävinneelle työntekijälle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuuttaHO hyväksyi mainitsemillaan lisäyksillä KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siitä, että työvoiman tarve ei ollut ollut pysyvä. Kuluvastuun osalta HO totesi, ettei valitus ollut ilmeisen perusteeton ja hänen asemansa yksittäisenä työntekijänä suhteessa työnantajaan olisi puoltanut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista tässä tapauksessa. Asiassa oli kuitenkin selvitetty, ettei työntekijä viime kädessä joutunut itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan, vaan oikeudenkäyntikuluriski oli siirretty hänelle oikeusapua antaneelle ammattiliitolle. Tällaisessa tilanteessa asianosaisten asemassa ei ole sellaista epäsuhtaa, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullistamiselle olisi kokonaisuutena arvioiden perusteita. (Vailla lainvoimaa 13.9.2019) - Uutiset
19.9.2019 9.00
Erimielinen hovioikeus arvioi oliko verotarkastuksessa havaittu ohimyynti aiheutunut siitä, että biljardisalilla työskennellyt vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvarojaHO katsoi vastaajan anastaneen hallussaan olleita yhtiön varoja ja näin olleen syyllistyneen kavallukseen (1.4.2013–5.11.2015). Anastettujen varojen määräksi katsottiin KO:n tuomitseman 12 000 euron sijasta 4 000 euroa. Syyte tätä enemmältä osin hylättiin näyttämättömänä. Vastaaja tuomittiin 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvaamaan yhtiölle anastamansa hallussaan olleen omaisuuden määrän 4 000 euroa. Kohtuulliseksi korvaukseksi asianomistajan oikeudenkäyntikuluista KO:ssa HO harkitsi asian laatu ja laajuus huomioon ottaen 2.000 euroa. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos katsoi, ettei asiassa ollut riittävää näyttöä siitä, että verotarkastuksessa havaittu ohimyynti olisi aiheutunut siitä, että vastaaja olisi anastanut yhtiön käteisvaroja. Myös sillä seikalla oli merkitystä, että yhtiössä ei ollut havaittu ennen verotarkastusta asianomistajan mukaan lähes 55 000 euron suuruista rahavarojen katoamista. Eri mieltä ollut jäsen hylkäsi syytteen kavalluksesta ja vapautti vastaajan tuomitusta rangaistuksesta ja korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 19.9.2019) - Uutiset
20.9.2019 9.08
Ilmoitus uskontoon perustuvista rukoushetkistä ja tarve niiden huomioimisesta työajan sijoittelussa johti työsopimuksen allekirjoittamatta jättämiseen - Helsingin käräjäoikeuden tuomio työsyrjinnästäTehtävään valittu A oli työsopimuksen allekirjoitustilaisuudeksi sovitussa tapaamisessa kertonut, että hän tarvitsee työpäivän aikana islamin uskontoonsa kuuluvia rukoushetkiä varten vapaata perjantaisin tunnin talviaikaan klo 12.00-13.00 ja kesäaikaan 13.00-14.00 ja muina päivinä noin viisi minuuttia. Kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja oli päättänyt, ettei työsopimusta allekirjoiteta tilaisuudessa. Kysymys oli siitä, olivatko kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamisjohtaja ja toimitusjohtaja syyllistyneet rangaistavaan työsyrjintään ja HR-vastaava avunantoon työsyrjintään syytteen teonkuvauksessa kuvatulla menettelyllään ja toimitusjohtaja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Kysymys oli siitä, oliko rakennuttamisjohtajalla ollut painava syy jättää työsopimus allekirjoittamatta selvittääkseen asiaa ja jättääkseen asian virastopäällikön ratkaistavaksi ja oliko rakennuttamisjohtajalla ollut toimivaltainen toimitusjohtajan palattua hoitamaan virkaansa päättämään alaisensa palkkaamisesta ja tämän työehdoista. (Vailla lainvoimaa 20.9.2019) - Uutiset
23.9.2019 8.15
Hovioikeuden ratkaisu muutostöiden korvausvastuusta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain nojallaAsiassa oli riitaa siitä, mitä osapuolet olivat sopineet muutostöiden korvausvastuusta. Lisäksi riitaa oli siitä, voiko Hotelli saada suorittamistaan muutostöistä korvausta liikehuoneiston vuokrauksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin perusteella. Edelleen riitaa oli siitä, olivatko muutostyöt nostaneet huoneiston arvoa. Mikäli Seurojentalon katsottiin olevan korvausvastuussa, riitaa oli myös korvauksen laskentaperusteesta ja määrästä sekä korvaukselle tuomittavan viivästyskoron määräytymispäivästä. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoi muun muassa, että lain 45 §:n 1 momentissa säädetty vuokranantajan korvausvastuu on tarkoitettu rajata koskemaan ainoastaan vuokralaisen lain 18 §:n 2 momentin ja 19 §:n 1 momentin nojalla suorittamia korjauksia. Vuokranantajalla ei ole 45 §:n 1 momentissa tarkoitettua korvausvastuuta pelkästään sillä perusteella, että vuokralaisella on ollut lupa muun kuin edellä mainituissa säännöksissä tarkoitetun muutostyön suorittamiseen tai että tällaisen työn suorittamisesta on sovittu. Tällaiset vuokralaisen suorittamat työt tulevat siten vuokranantajan korvattavaksi vain, mikäli niiden korvaamisesta vuokralaiselle on nimenomaisesti sovittu vuokralaisen ja vuokranantajan kesken. (Vailla lainvoimaa 23.9.2019) - Uutiset
25.9.2019 10.30
KHO:n erimielinen päätös ulkomaiselta yhtiöltä olleen saamisen hankinnasta aiheettomasti suoritetun varainsiirtoveron palauttamisesta - HAO:n ja Verohallinnon päätökset kumottiinA Oyj oli valituksessaan vaatinut, että Verohallinnon päätös kumotaan ja Verohallinto määrätään palauttamaan aiheettomasti suoritettu varainsiirtovero 312 692,43 euroa laillisine korkoineen ja veronlisäys 7 100,72 euroa. Yhtiö oli lisäksi vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. HAO oli hylännyt valituksen ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. KHO:ssa oli ratkaistavana, oliko myyjänä olleen C Oy:n osakkeenomistajan B Oyj:n D Inc:ltä olleen saatavan luovutuksesta suoritettava varainsiirtoveroa tilanteessa, jossa A Oyj oli ostanut mainitun saatavan samalla kauppakirjalla, jolla se oli samalta myyjältä ostanut myös D Inc:n emoyhtiön, C Oy:n, osakkeet. KHO hyväksyi valituksen. HAO:n ja Verohallinnon päätökset kumottiin. Asia palautettiin Verohallinnolle liikaa maksetun varainsiirtoveron ja veronlisäyksen korkoineen palauttamista varten. (Julkaisematon 25.9.2019) - Uutiset
1.10.2019 8.14
Hovioikeuden laaja ratkaisu: Kiinteistön virheet eivät olleet olennaisia eivätkä oikeuttaneet kaupan purkuunHarkittaessa ratkaisussa selostetun perusteella tässä tapauksessa kaupan purkamisen edellytyksiä hovioikeus päätyi siihen, että kiinteistön virheet eivät olleet olennaisia eivätkä oikeuttaneet kaupan purkuun. Vaatimus kaupan purkamisesta oli hylättävä. Näin ollen kantajilla oli oikeus saada hinnanalennus ja korvaus käyttöhyödyn menetyksestä. (Vailla lainvoimaa 1.10.2019) - Uutiset
2.10.2019 11.34
Marjametsässä selkänsä loukanneelle jäi uudesta leikkauksesta huolimatta vahva-asteinen alaraajojen halvausoireisto ja kiputila alaraajojen alueelle - korvausvaatimukset potilasvahingosta hylättiin hovioikeudessakinKO oli päätynyt siihen, ettei kantajalle ollut aiheutunut potilasvahinkolain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella korvattavaa hoitovahinkoa. Kysymyksessä ei ollut ollut myöskään 7 kohdassa tarkoitettu kohtuuton seuraus. Koska kysymyksessä ei ollut korvattava potilasvahinko, korvausten määristä ei ollut asiassa tarpeen lausua. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen asiassa mainituin lisäyksin. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO oli pitänyt kohtuuttomana kantajan velvoittamista korvaamaan osaksikaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja (72.564,99 €). Potilasvahinkokeskuksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta oli hylätty. Myös HO hylkäsi Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. (Vailla lainvoimaa 2.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 11.00
Epämiellyttävä haju ei poistunut tukiasuntokäyttöön vuokratusta asunnosta edes otsonoinnilla - hovioikeus alensi kaupungin yksityiselle vuokranantajalle maksettavaksi tuomitun vahingonkorvauksen 25 579,81 eurosta 10 469,72 euroksiAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, oliko kaupungin jälleenvuokraamalle asunnolle aiheutunut jälleenvuokralaisen menettelystä sellaista vahinkoa, josta kaupunki oli myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin vastuussa vai oliko kysymys asunnon tavanomaisesta kulumisesta, josta kaupunki vuokralaisena ei ollut korvausvastuussa. Mikäli kaupungin katsottiin olevan korvausvastuussa asunnolle aiheutetuista vahingoista myös myöntämiensä vahinkojen ylittäviltä osin, HO:ssa oli kysymys myös vahingonkorvauksen määrästä. Kaupunki velvoitettiin maksamaan KO:n tuomitsemien määrien sijasta vuokranantajalle vahingonkorvaukseksi menetetyistä vuokrasaatavista 1 834,12 euroa, menetetyistä vesimaksuista 54 euroa, siivouskustannuksista 400 euroa, asbestitutkimuksesta 669,60 euroa, asiantuntijalausunnosta 212 euroa, vuokranantajan omasta työstä 300 euroa sekä asunnon korjauskustannuksista 7 000 euroa, yhteensä 10 469,72 euroa viivästyskorkoineen 3.8.2015 lukien. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
4.10.2019 11.49
Työsopimukseen otettua koeaikaehtoa oppisopimuskoulutusjakson jälkeen pidettiin työsopimuslain vastaisena - erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle ei ollutKO katsoi, että uuden työsopimuksen koeaikaa koskeva ehto oli työsopimuslain vastainen. Kantajan laiminlyönnit oppisopimuksen aikana ja hänelle tällöin annettu varoitus puolsivat osaltaan työsuhteen päättämistä. Varoitus oli kuitenkin annettu useita kuukausia ennen nyt todettuja laiminlyöntejä ja eri työsuhteen aikana. Sille ei siten voitu antaa ratkaisevaa merkitystä asiassa. Kantajan luvattomat poissaolot olivat olleet melko lyhyitä. Hänen menettelyänsä ei voitu katsoa toistuvaksi, vaikka laiminlyöntejä olikin ollut useita. Kantajalle ei esitetyn näytön perusteella ollut lainkaan huomautettu hänen menettelystään. Nämä seikat huomioon ottaen KO katsoi, ettei työnantajalla ollut ollut TSL:n mukaista erittäin painavaa perustetta työsopimuksen purkamiselle. Yhtiö tuomittiin maksamaan korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 9 kuukauden palkkaa vastaavan määrän, irtisanomisajan ja odotusajan palkan (määrät riidattomat) ja korvauksena oikeudenkäyntikuluista 14.438,56 euroa. Vaatimukset hylättiin enemmälti. Kantajan asiamiehen 280 euron tuntilaskutuksen osalta KO katsoi, että kysymyksessä on pääkaupunkiseudulla käytössä oleva normaali ja hyväksyttävä tuntihinta riita-asioissa. Yhtiö perui valituksensa HO:ssa. Asia jäi KO:n tuomion varaan. (Vailla lainvoimaa 4.10.2019) - Uutiset
7.10.2019 11.30
Aikuisviihdepalveluja Kyprokselta käsin - hovioikeuden tuomio törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta ja törkeää kirjanpitorikosta koskevassa asiassaHO:ssa arvioitiin muun muassa vastaajan asemaa yhtiössä, oliko kyproslaisella Ltd:llä ollut kiinteä toimipaikka siitä seuraavine velvollisuuksineen Suomessa, vältettyjen verojen ja maksujen määrää, vastaajan tahallisuutta ja kieltoerehdystä, rangaistusta, liiketoimintakieltoa, vahingonkorvausta ja oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämistä. Vastaaja tuomittiin 2 v 5 kk vankeusrangaistukseen ja suorittamaan Verohallinnolle 310.184,00 euroa viivästyskorkoineen. Vastaaja määrättiin liiketoimintakieltoon 1.12.2017-1.12.2021. Oikeudenkäynnin kesto vastaajan esitutkintakuulemisesta HO:n pääkäsittelyyn oli ollut hieman yli 4,5 v. Asiaan sovitun HO:n pääkäsittelyn siirtämisestä aiheutunut noin 7 kk viivästys oli johtunut lähinnä vastaajan omasta menettelystä. Oikeudenkäyntiä asiassa ollut aihetta pitää viivästyneenä. (Vailla lainvoimaa 7.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 11.45
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi Finnairiin kohdistetun kanteen ja vapautti yhtiön velvollisuudesta maksaa kantajalle 624 euroa - kantaja velvoitettiin yhteisvastuullisesti avustajansa kanssa maksamaan Finnairin lähes 16 000 euron oikeudenkäyntikulutHO:ssa oli Finnairin valituksen perusteella kysymys ensinnäkin siitä, olisiko kanne tullut jättää tutkimatta sen vuoksi, ettei Lakiasiaintoimistolla ollut oikeutta edustaa kantajaksi nimettyä A:ta puutteellisen tai pätemättömän valtuutuksen tai sen vuoksi, että valtuutusta vakiokorvauksen perimisestä aiheutuneiden kulujen vaatimiseen ei ollut annettu. Jos kannetta ei tällä perusteella jätetä tutkimatta, ratkaistavana oli, oliko kantajaksi ilmoitetulla A:lla oikeudellinen intressi kanteen ajamiseen ja mikä merkitys oikeussuojan tarpeella tai sen puuttumisella oli kanteen kannalta. Viimeisenä kysymys oli oikeudenkäyntikuluista ja mahdollisesti asiamiehen kuluvastuusta. KO:n tuomio kumottiin. Kanne hylättiin. A velvoitettiin yhteisvastuullisesti OTM:n kanssa maksamaan Finnair Oyj:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa 9.955 euroa ja HO:ssa vaaditut 5.860 euroa viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 9.10.2019) - Uutiset
9.10.2019 14.47
Vuokra-asuntoa ei voi käyttää AirBnb:nä ilman vuokranantajan lupaaKoko asunnon jälleenvuokraamiseen lyhyeksi ajaksikin tarvitaan aina vuokranantajan lupa, Vuokranantajat muistuttaa. Vuokralainen ei voi siten päättää itse vuokrata koko asuntoa eteenpäin edes viikonlopun ajaksi. Sen sijaan vuokralainen voi lain mukaan alivuokrata enintään puolet asunnosta ilman lupaa, ellei siitä aiheudu huomattavaa haittaa tai häiriötä. Tätä oikeutta ei voida vuokralaiselta kieltää pätevästi edes sopimuksella. - Uutiset
10.10.2019 9.30
Vuokrasopimuksen allekirjoittaneen katsottiin sopimusta solmiessaan toimineen yhteisymmärryksessä muiden ruotsalaisen henkilöyhtiön yhtiömiesten kanssa ja näin ollen toimineen paitsi kelpoisuutensa niin myös toimivaltansa puitteissaVastaajien (A ja B, valittajat HO:ssa) mukaan he eivät olleet olleet tietoisia siitä, että C Group Handelsbolagilla (jälj. myös "yhtiö") oli ollut toimintaa Suomessa. Vastaajien mukaan yhtiön toiminnasta Suomessa oli vastannut yksin IA. Vastaajien mukaan yhtiön toiminnasta aiheutuneista veloista vastasi näin ollen myöskin yksin IA. KO oli hylännyt vastaajien takaisinsaantihakemukset. KO:n yksipuolinen tuomio jäi voimaan. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019) - Uutiset
15.10.2019 11.50
Professori Pekka Nykänen: Korkein hallinto-oikeus alleviivasi ratkaisullaan tulonhankkimismenon laajaa vähennysoikeutta – KHO 2019:124Korkein hallinto-oikeus katsoi, että musiikin professori, joka toimi myös esiintyvänä sellotaitelijana, sai vähentää täysimääräisen poiston sellon ja jousen yhteenlasketusta 227 000 €:n suuruisesta hankintamenosta. Merkitystä ei annettu sille, olisiko A mahdollisesti voinut harjoittaa toimintaansa edullisemmalla soittimella. Selloa pidettiin käyttöomaisuuteen rinnastettavana koneiden ja kaluston kaltaisena hyödykkeenä. Kysymys ei ollut kulumattomasta omaisuudesta, vaikka sellon arvo ei välttämättä alene. Ratkaisu korostaa menon vähennyskelpoisuuden taustalla olevaa subjektiivista periaatetta ja sitä, että menon ja siitä tehtävän poiston vähennyskelpoisuuden edellytykseksi ei voida asettaa lakiin perustumattomia lisäedellytyksiä. - Uutiset
15.10.2019 16.00
Vuokranantajaa tappamisella ja venäläisellä mafialla uhannut mies tuomittiin sakkoihin ja suorittamaan vuokranantajalle korvausta kärsimyksestäSyytteen mukaan vastaaja oli lähettänyt entiselle vuokranantajalleen useita tekstiviestejä, joissa vastaaja oli uhannut lähettävänsä ulkomaalaiset henkilöt tappamaan vuokranantajan, mikäli tämä ei palauttaisi vastaajalle vuokratakuumaksua. Vastaaja oli tehostanut esittämäänsä uhkausta kertomalla toimineensa 20 vuotta Venäjän mafian mukana ja kertomalla antaneensa henkilöille 500 euroa sekä vuokranantajan valokuvan ja osoitteen tämän tavoittamiseksi. Vastaaja oli vastauksessaan kiistänyt syytteen kokonaisuudessaan. Vastaaja oli myöntänyt, että viestit oli hänen puhelinnumerostaan lähetetty, mutta hän oli kiistänyt niitä itse lähettäneensä. Vastaaja oli kiistänyt vuokranantajan korvausvaatimuksen perusteeltaan. Vastaaja tuomittiin 40 ps rangaistukseen ja suorittamaan asianomistajalle korvaukseksi aiheuttamastaan kärsimyksestä 300 euroa ja korvaukseksi asian selvittämisestä aiheutuneista kuluista 31,20 euroa. Vuokranantajan vaatimus ansionmenetyksestä yht. 1.240 euroa ja oikeudenkäyntikuluista asianosaiselle itselleen hylättiin. (Vailla lainvoimaa 15.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
22.10.2019 15.00
Hovioikeus sovitteli rikosvahingonkorvaukset yhteen viidesosaan rahanpesuasiassaOttaen huomioon A:n heikko taloudellinen tilanne, mahdollisesta maksuhäiriömerkinnästä A:lle seuraavat haitalliset vaikutukset, korvauksen muodostuminen valtaosaltaan takavarikoidulle pääomalle vaaditusta viivästyskorosta ja tahallisuuden aste sekä tekoon liittyvät olosuhteet hovioikeus katsoi, että korvausvelvollisuus oli vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton ja että asiassa oli erityiset syyt alentaa A:n maksettavaksi tuomittua korvausta. Harkinnassaan hovioikeus otti huomioon myös sen, ettei täyden korvauksen saamatta jääminen ollut yhtiön kannalta kohtuutonta siihen nähden, että pääomasta oli kateisiin jäänyt vain noin 800 euroa. Hovioikeus päätyi siihen, että A:n yhtiölle maksettavaksi tuomitut vahingonkorvaukset 797,48 euroa ja 3.114,57 euroa oli perusteltua sovitella yhteen viidesosaan niiden täysistä määristä. (Vailla lainvoimaa 22.10.2019) - Uutiset
23.10.2019 12.15
6.700 euron hintaiseen autoon yli 4.000 euron korjauskulut tyyppivian vuoksi: Käräjäoikeuden mukaan autossa ei ollut kaupan tekohetkellä virhettä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAutolla oli ajettu myynti-ilmoituksen laatimisen ja rikkoontumisen välillä yli 6.000 kilometriä. Kantajan mukaan autolla oli ajettu noin 3.700 kilometriä. Todistelusta ilmenneen perusteella autoon olisi tullut lisätä moottoriöljyä tänä aikana. Kertomuksista ilmeni, että kyseisen automerkin kyseisessä moottorissa ja vuosimallissa on tyyppivika. Koska kysymys oli tyyppiviasta, kyseinen auto ei poikennut muista samaa vuosimallia samalla moottorilla olevista autoista. Asiassa ei tullut näytetyksi, että kaupankohde olisi ollut huonommassa kunnossa kuin ostaja oli voinut olettaa. Lisäksi ottaen huomioon todistajien kertomuksista ilmennyt vaurion syntymiseen kuluvasta ajasta, käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että autossa olisi ollut kaupan tekohetkellä virhettä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
24.10.2019 13.15
Hovioikeus: Aiheettomasta vapaudenmenetyksestä ei rahallista hyvitystä mutta oikeudenkäynnin viivästymisestä korvausta 1.500 euroaOikeuskäytännössä korvausta kärsimyksestä ei ole yleensä tuomittu silloin, kun aiheeton tutkintavankeusaika on täysimääräisesti vähennetty henkilölle tuomitusta ehdottomasta vankeusrangaistuksesta. Muutoin aiheettomasta vapaudenmenetyksestä saisi hyvityksen kahteen kertaan, mitä ei yleensä voida pitää kohtuullisena. Vaikka tutkintavangin oikeudet ovat rajoitetummat kuin vankeusvangin, ei tämä yksin antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Tässä tapauksessa aiheeton vapaudenmenetys oli lisäksi kestänyt alle kuukauden eli vapaudenmenetysajan pituuskaan ei puoltanut sitä, että A:n tulisi saada vielä lisäksi rahallinen korvaus aiheettomasta vapaudenmenetyksestä johtuvasta kärsimyksestään. Kun hovioikeus oli antanut ratkaisunsa asiaa oli käsitelty kahdessa oikeusasteessa yhteensä yli 3,5 vuotta. Hovioikeus katsoi ratkaisussa esille tuotu huomioon ottaen, että A:lla oli oikeus saada hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden ajalta 1.500 euroa. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
24.10.2019 14.00
Hovioikeus velvoitti Eksoten maksamaan korvauksia työntekijöille palkallisen ruokatauon menetyksestä neljässä työsuhderiita-asiassaEksoten työsopimuksen vastaisesta menettelystä oli työntekijälle aiheutunut vahinkoa, koska hän oli menettänyt oikeutensa palkalliseen ruokataukoon. Hovioikeus katsoi, että oikeus palkalliseen ruokataukoon on sellainen etuus, jonka menettämisestä on aiheutunut työntekijälle taloudellista vahinkoa, vaikka hänen palkanmaksuperusteena käytetty työaikansa ei ollut pidentynyt eikä palkka näin ollen alentunut. Eksote oli velvollinen korvaamaan aiheutetun vahingon. (Vailla lainvoimaa 24.10.2019) - Uutiset
25.10.2019 16.00
KKO:n päätöksen vuoksi hovioikeus käsitteli yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevan asian uudelleen – käräjäoikeuden tuomiota ei muutettuKäräjäoikeus oli hylännyt kaikki syytteet yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta. Käräjäoikeus perusteli ratkaisuaan muun muassa sillä, että "näitä vastakkaisiin suuntiin painavia perusteita punnittuaan käräjäoikeus päätyy siihen, ettei ilmaisuja voida pitää sellaisina, että ne rangaistavalla tavalla selvästi olisivat ylittäneet sen, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä." (Vailla lainvoimaa 25.10.2019) - Uutiset
1.11.2019 15.00
Vuoden pituiselle määräaikaiselle työsopimukselle ydinvoimatyömaalla ei ollut perusteltua syytä - työntekijälle korvaukseksi 10 kuukauden palkka ja yt-lain mukaisena hyvityksenä 16 000 euroaHO katsoi, että kantajan tekemän työn tarvetta oli perusteltua pitää TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta pysyvänä. Vastaajayhtiöllä (sivuliike) ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, vaan työsopimusta oli KO:n katsomin tavoin pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Vaikka kantaja ei ollut nimenomaisesti näytetty irtisanotun henkilöön liittyvistä syistä, olivat nämä KO:n tuomiosta ilmenevät seikat osaltaan vaikuttaneet hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi henkilöksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kk palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi myös KO:n tuomion perustelut korvaukseksi menetetyistä palkkaeduista harkituista 5 kk palkkaa vastaavasta määrästä ja aineettomaksi korvaukseksi harkitusta 4 kk palkkaa vastaavasta määrästä. KO:n tuomiota muutettiin siten, että vastaajayhtiö velvoitettiin maksamaan kantajalle yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä KO:n tuomitseman 25 000 euron sijasta 16 000 euroa KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
5.11.2019 10.24
Nokian Renkaat Oyj:n yrityssalaisuuksiin liittyvässä rikosasiassa ei myönnetty valituslupiaKorkein oikeus on hylännyt syyttäjän ja kaikkiaan neljän hovioikeudessa rangaistukseen tuomitun vastaajan valituslupahakemukset rikosasiassa, joka koski Nokian Renkaat Oyj:n yrityssalaisuuksien hyödyntämistä yhtiön entisten työntekijöiden toimesta. Hovioikeuden tuomio jäi näin ollen voimaan. - Uutiset
7.11.2019 10.30
Hovioikeuden päätös avustajan palkkion alentamisesta avustajasta johtuvien laiminlyöntien tai puutteiden johdostaHO totesi, että KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla B:n takaisinsaantihakemusta voitiin pitää perusteettomana. Myös AA:n lainoppineena avustajana oli täytynyt käsittää, että hakemuksen perusteeksi esitetyt seikat eivät voineet johtaa kysymyksessä olevan yksipuolisen tuomion kumoamiseen. Tähän nähden asian hoitamisessa oli ollut myös avustajasta johtuvia laiminlyöntejä tai puutteita. Valituksessa ja asiassa muutoin esitetyn selvityksen perusteella HO katsoi, että kysymyksessä olevan asian hoitamisessa KO:ssa ei kuitenkaan voitu katsoa olleen oikeusapulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuja erittäin vakavia avustajasta johtuvia laiminlyöntejä tai puutteita. Näin ollen KO ei ollut voinut kokonaan hylätä AA:n palkkiovaatimusta. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
11.11.2019 10.00
Ex-puolison vainoamisesta ja lähestymiskiellon rikkomisesta tuomittu rangaistus voitiin määrätä ehdollisena - kärsimyksestä tuomittu 1 200 euron korvaus alennettiin 800 euroonKoska vankeusrangaistus tuomittiin ehdollisena, ei KO:n aikaisempaa tuomiota määrätty täytäntöönpantavaksi. Syyllisyyttä asiassa arvioitaessa HO piti keskeisenä seikkana sitä, että tekojen yhteisenä taustana oli ollut vastaajan avioero ja siihen liittynyt voimakas ahdistuneisuus ja psyykkinen sairastuminen. HO:ssa esitetty selvitys vastaajan heikosta terveydentilasta ja elämäntilanteen myönteisestä kehityksestä puhuivat ehdottoman vankeuden tuomitsemista vastaan. Asiassa mainittuja seikkoja kokonaisuutena arvioituaan HO päätyi siihen, että rangaistus voitiin määrätä ehdolliseksi. Kun otetiin huomioon yleinen korvauskäytäntö sekä vastaajan syyksi luetun vainoamisen laatu ja lyhyehkö tekoaika, KO:n kärsimyksestä tuomitsema korvaus oli alennettava 800 euroon. A:lla oli oikeus saada täysi korvaus oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 11.11.2019) - Uutiset
12.11.2019 11.00
Kykeni pelaamaan golfia - lääkäreitä ja vakuutusyhtiötä erehdyttänyt tuomittiin petoksen asemasta törkeästä petoksesta 1 v 2 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan vakuutusyhtiölle 19.802,15 euron asemasta 146.047,32 euroaVastaaja oli asiassa kuvatulla tavalla erehdyttänyt lääkäreitä ja sitä kautta vahinkovakuutusyhtiötä antamalla harhaanjohtavaa ja väärää tietoa toimintakyvystään 7.5.2008 – 4.6.2011 ja tämän lisäksi liioitellut kipujaan vuonna 2010. Kun otettiin huomioon vastaajan menettelystä vahinkovakuutusyhtiölle aiheutuneen vahingon määrän lisäksi se, että vastaajan teko oli jatkunut yli 7 vuoden ajan, HO katsoi, että teko täytti törkeän petoksen tunnusmerkistön. HO arvioi, että 1 v 2 kk vankeusrangaistus oli oikeudenmukainen seuraamus vastaajan syyksi luetusta teosta. Asiassa ei ollut perusteita sovitella korvausvelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 12.11.2019) - Uutiset
14.11.2019 11.00
Tekstiviestillä irtisanotun henkilökohtaisen avustajan työsuhteen päättäminen päihteiden käytön ja työsuhdeluottamuksen rikkomisen perusteella ilman varoitusta oli laiton - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinHO katsoi toisin kuin KO, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. Työsuhde oli päätetty työsopimuslain vastaisesti. HO otti korvauksen määrää harkitessaan huomioon, ettei työntekijän noin 4,5 vuotta kestänyt työsuhde ollut ollut erityisen pitkä. Työntekijä oli myös onnistunut työllistymään suhteellisen lyhyen ajan jälkeen, joskin osa-aikaisesti. Päättämiskorvauksen määrää harkitessaan HO otti huomioon myös, että työntekijä oli irtisanottu varoitusta antamatta eikä häntä ollut kuultu TSL 9 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla ennen irtisanomista. Asiassa mainituin perustein sekä työntekijän ja työnantajan olosuhteet huomioon ottaen HO katsoi kohtuullisen korvauksen määräksi 10 kk palkkaa vastaavan määrän. Asianosaisten oikeudenkäyntikulut jäivät valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 14.11.2019) - Uutiset
15.11.2019 16.00
Hovioikeudessa valituksensa peruuttanut työriidan kantaja oli velvollinen korvaamaan vastauksen antamatta jättäneelle mutta vastavalituksen tehneelle yhtiölle sen asiamiehen toimenpiteistä aiheutuneet kulutHO katsoi, ettei asiassa ollut erityistä syytä poiketa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä. Kantaja (valittaja) oli siten lähtökohtaisesti velvoitettava korvaamaan yhtiön (vastavalittaja) oikeudenkäyntikulut HO:ssa. OK 25 luvun 14 b §:ää koskevissa esitöissä (HE 91/2002 vp s. 36) on todettu, että kun valitus peruutetaan, raukeaa, jätetään tutkimatta tai sen käsittely lopetetaan, valituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät valittajan vahingoksi. Vastaavasti vastavalituksen laatimisesta aiheutuneet kulut jäävät tällöin vastavalituksen tekijän vahingoksi. Sen sijaan päävalitukseen vastaamisesta aiheutuneet kulut tulisivat yleensä päävalittajan korvattaviksi. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, ettei kantaja ollut antanut lausumaa yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen johdosta. Pelkkää vaikenemista oikeudenkäyntikulujen määrästä ei voitu pitää niiden myöntämisenä (KKO 1997:26). (Vailla lainvoimaa 15.11.2019) - Uutiset
19.11.2019 9.00
Lähes 80-vuotiaan naisen hyväuskoisuutta ja hyväntahtoisuutta häikäilemättömästi hyväksikäyttänyt mies tuomittiin törkeästä petoksesta ja törkeästä maksuvälinepetoksesta 1 v 6 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja korvamaan aiheuttamansa yli 50 000 euron vahingotVuonna 1948 syntynyt mies, jolle oli sittemmin myönnetty velkajärjestely, oli tahallaan erehdyttänyt naista lainaamaan hänelle rahaa tietoisena siitä, ettei hän pysty maksamaan lainojaan takaisin (törkeä petos). Miehen katsottiin myös nostaneen naisen tililtä rahaa 19.983,20 euroa (törkeä maksuvälinepetos). Mies velvoitettiin suorittamaan naiselle korvaukseksi rikoksella aiheuttamansa 32 180 euron ja 19.983,20 euron suuruiset vahingot. Naisen ei katsottu peruuttaneen sitovasti rangaistusvaatimustaan ja rikosperusteisia vahingonkorvausvaatimuksiaan. (Vailla lainvoimaa 19.11.2019) - Uutiset
21.11.2019 14.45
Hovioikeus: Rikosasiassa pelkästään kanssavastaajan kertomusta ilman muuta syytettä tukevaa näyttöä ei voida pitää riittävänä selvityksenä rikokseen syyllistymisestäHovioikeus totesi, että tuomiossa todetuilla perusteilla ainoaksi näytöksi A:n syyllisyydestä asiassa jäi kanssavastaaja T:n käräjäoikeuden tuomioon kirjattu kertomus. Rikosasiassa pelkästään kanssavastaajan kertomusta ilman muuta syytettä tukevaa näyttöä ei kuitenkaan voida pitää riittävänä selvityksenä rikokseen syyllistymisestä. Hovioikeus katsoi, että A:n syyllisyydestä käräjäoikeudessa esitetty selvitys ei siten riittänyt osoittamaan, että A olisi menetellyt kohdan 15 syytteessä kuvatulla tavalla. Syyte varkaudesta A:n osalta kohdassa 15 oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2019) - Uutiset
22.11.2019 14.31
Vuokralainen velvoitettiin maksamaan omavelkaisena takaajana työsuhdeasunnon maksamattomia vuokria 16 500 euroa ja asunnon luvattomista muutostöistä johtuneita korjauskustannuksia 9.156,20 euroa - kohtuullistamiselle ei ollut perusteitaVastaaja oli aiheuttanut vahingot asunnossa toimilla, jotka hänen oli täytynyt tietää kielletyiksi. Vahingot oli sen vuoksi katsottava aiheutetuiksi tahallaan tilanteessa, jossa ne olisivat hyvinkin olleet vältettävissä. Menettelyssä oli siten ollut mukana myös selvää piittaamattomuutta. Sen vuoksi ja koska tuomittavan korvausvastuun määrän kohtuullisuutta ei voitu tarkemmin arvioida, KO oli katsonut, ettei perusteita vaaditulle kohtuullistamiselle ollut ja hylkäsi sitä koskevan vaatimuksen. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. - Uutiset
25.11.2019 15.33
Vuokralainen myönsi huoneenvuokrasaatavaa koskevan kanteen käräjäoikeudessa perusteeltaan ja määrältään, mutta paljouksui oikeudenkäyntikulujen määrää - hovioikeus muutti käräjäoikeuden tuomiota oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osaltaVuokranantajien ja vuokralaisen välisessä riitasiassa oli ollut kysymys vuokrasaatavan perimisestä. Asia oli ratkaistu KO:ssa tuomiolla. Valittaja oli velvoitettu suorittamaan vuokranantajille vuokrasaatavana 900 euroa korkoineen sekä oikeudenkäyntikulujen korvauksena 1.889 euroa. KO:ssa vuokralainen oli myöntänyt kanteen perusteeltaan ja määrältään. Vuokralainen oli ainoastaan paljoksunut oikeudenkäyntikulujen määrää katsoen, että oikeudenkäynti kulujen määräämisen tulisi soveltaa OK 21 luvun 8 c §:n säännöstä. Vuokralainen velvoitettiin korvaamaan vuokranantajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa KO:n tuomitseman määrän asemesta 206 eurolla KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Vuokranantajien oikeudenkäyntikuluvaatimus HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 25.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 9.57
Lasten vieraannuttaminen äidistä? Hovioikeus hylkäsi äidin kantelun ja valituksen, mutta muutti äidin oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuttaMuutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä KO oli antanut ratkaisun neljään eri hakemukseen, joista kolme oli koskenut uhkasakon tuomitsemista ja yksi lasten (11 v. ja 9 v.) määräämistä noudattavaksi perustepäätöksen mukaisiin tapaamisiin ja toissijaisesti tapaamisten sallimista juoksevan uhkasakon uhalla. KO oli hylännyt kaikki äidin hakemukset. Äiti lausui valituksensa perusteinaan HO:ssa, ettei lasten isä ollut sallinut tapaamisia. Hän oli ainoastaan tuonut lapset vaihtopaikan pihaan kertomaan, että he eivät lähde äidin luokse. Äidin mukaan tilanteista ei ollut voinut tehdä sellaista johtopäätöstä, että lapset olisivat kieltäytyneet tapaamisista. Äiti väitti, että lapsia oli vieraannutettu hänestä. Isä oli lausunut uhkasakon tuomitsemista koskevien vaatimusten osalta, että hän oli sallinut tapaamiset, vienyt lapset vaihtopaikalle ja kannustanut näitä lähtemään äitinsä luokse. HO hylkäsi pääkäsittelyä pitämättä äidin vaatimukset. Lasten kuulemisen osalta HO totesi, ettei se HO:n pääkäsittelyssä olisi ollut heidän etunsa mukaista. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
26.11.2019 13.03
Hovioikeuden ratkaisu maahantuojan virhevastuusta aikaisempana myyntiportaana auton kaupassaMyyntiportaalla olevan elinkeinonharjoittajan virhevastuu kuluttajalle voi kuluttajansuojalain 5 luvun 31 §:n perusteella kohdistua vain näin määritellyssä jakeluketjussa tai -organisaatiossa olevaan elinkeinonharjoittajaan. Tähän nähden sekä kuluttaja-asiamiehen ohjeet ja kuluttajariitalautakunnan vakiintunut ratkaisukäytäntö huomioon ottaen hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, ettei säännöksen tarkoituksena ole ollut ulottaa maahantuojan tai muun elinkeinonharjoittajien ketjussa aiempana olevan elinkeinonharjoittajan vastuuta kulutustavaran virheestä tavaran ensimmäistä käyttöönottoa koskevaa kauppaa laajemmalle. Nissan Nordic Europe Oy ei siten ollut vastuussa A:n ajoneuvon mahdollisesta virheestä. (Vailla lainvoimaa 26.11.2019) - Uutiset
28.11.2019 9.27
Hovioikeus äänesti muuntorangaistuksen määräämisestäRikoslain 2 a luvun 6 §:n 1 momentin esitöistä ja säännöksen soveltamista koskevasta oikeuskäytännöstä ilmenee, että muuntorangaistuksen määräämättä jättämisen edellytyksiä tulee soveltaa suhteellisen rajoitetusti. Hovioikeus katsoi, että A:n kysymyksessä olevan sakon osittain maksamatta jättäminen oli johtunut ainakin pääasiallisesti varattomuudesta, joka oli voinut osaltaan liittyä hänen lääkärinlausunnosta ilmeneviin sairauksiinsa. Mainitut seikat ja se, että A oli maksanut sakkoa myös käräjäoikeuden muuntorangaistuksen määräämistä koskevan päätöksen jälkeen tukivat jäljellä olevan sakon vankeudeksi muuntamatta jättämistä. (Ään., lainvoimainen) - Uutiset
28.11.2019 13.28
Vuokrasopimuksen irtisanominen on toimitettava todistettavastiPelkkä irtisanomisilmoituksen lähettäminen ei riitä, vaan irtisanomiseen vetoavan on pystyttävä osoittamaan myös irtisanomisilmoituksen perille saapuminen. A ja B olivat HO:ssa yhtenevästi kertoneet, että he olivat lähettäneet tekstiviestin irtisanomisesta C:n puhelinnumeroon ja vieneet irtisanomisilmoituksen C:n omistaman yhtiön postilaatikkoon. C oli kertonut, ettei hän ollut saanut tekstiviestejä tai kirjallista irtisanomisilmoitusta vastaajilta. A ja B eivät olleet osoittaneet, että he olisivat vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti irtisanoneet vuokrasopimuksen. (Vailla lainvoimaa 28.11.2019) - Uutiset
29.11.2019 13.10
Hovioikeus alensi maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa 2.790 euroa nollaan euroonA oli ilmoittanut, että hän elää toimeentulotuen varassa ja että vuokrat olivat jääneet maksamatta suurelta osin sen vuoksi, että hän ei ollut saanut asumistukea. Asumistuen saaminen olisi edellyttänyt kirjallista vuokrasopimusta, mitä B ei ollut A:n pyynnöstä huolimatta suostunut tekemään. B ei ole kiistänyt tätä A:n ilmoitusta. Näin ollen on ilmeistä, että vuokrien maksamattomuuteen on vaikuttanut se, että B ei ole suostunut tekemään kirjallista vuokrasopimusta A:n kanssa ja A ei ole sen vuoksi saanut asumistukea. Oikeudenkäynnin oli siten katsottava johtuneen osaltaan B:n menettelystä. Sanottu oikeudenkäyntiin johtanut seikka, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n tarkoittamalla tavalla kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa A korvaamaan B:n oikeudenkäyntikuluja asiassa edes osaksi. Hovioikeus alensi sen vuoksi A:n B:lle maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän nollaan euroon. (Vailla lainvoimaa 29.11.2019) - Uutiset
4.12.2019 11.00
Yhtiöltä puuttui kanneoikeus vuokrasaatavaa koskevassa asiassa - yhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden arvioinnissaKO oli katsonut, ettei kantajayhtiö ollut näyttänyt, että sillä olisi ollut oikeutta vuokrata kyseistä kohdetta. Näin ollen asiassa oli jäänyt näyttämättä, että kantajalla olisi kanneoikeus asiassa, ja kanne tuli jättää tutkimatta. Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta KO katsoi kaikki asiassa esitetty huomioon ottaen, että asiassa oli esitetty uskottava näyttö siitä, että B käytti tosiasiallista määräysvaltaa kantajayhtiössä ja yhtiömuotoa käytettiin kiertämään vuokrasuhteesta ja oikeudenkäynnistä mahdollisesti aiheutuvien maksujen tosiasiallinen maksaminen. Näin ollen kantajayhtiön vastuun erillisyys voitiin sivuuttaa ja A tuli velvoittaa yhteisvastuullisesti korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut. HO jätti valituksen Y:n (Tmi) nimissä tehtynä tutkimatta. KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 4.12.2019) - Uutiset
9.12.2019 12.58
KHO: Valtioneuvosto ei ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa päättäessään Kaavin kunnan perusterveydenhuollon palveluiden ja vanhusten laitospalvelujen järjestämisvastuustaValtioneuvosto oli yleisistunnossaan valituksenalaisella päätöksellään velvoittanut Kaavin kunnan järjestämään perusterveydenhuollon palvelut ja vanhusten laitospalvelut yhteistoiminnassa Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon ja Vesannon kuntien kanssa edelleen siten kuin kunnat ovat sopineet yhteistoiminnasta. Palvelujen järjestämisestä vastaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän liikelaitos Kysteri. KHO katsoi, ettei valtioneuvosto ollut päätöstä tehdessään ylittänyt sille kuuluvaa harkintavaltaa. Päätös ei ollut hallintolainkäyttölain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla lainvastainen. - Uutiset
9.12.2019 16.00
Prekluusiosta: Se, että asianajo käräjäoikeudessa on mahdollisesti ollut puutteellista taikka huolimatonta, ei oikeuta uusien todisteiden nimeämiseen vasta hovioikeudessaAsuinhuoneiston vuokrasopimukseen perustuvasta velkomustuomiosta valittanut vuokralainen oli hoitanut asian KO:ssa ilman lakimiesavustajaa. HO hylkäsi valttajan uutta todistelua koskevat vaatimukset. (Vailla lainvoimaa 9.12.2019) - Uutiset
10.12.2019 16.00
Hovioikeus hylkäsi sijoitustoimintaa varten ostetun liikehuoneiston kauppaa koskevan purku- ja vahingonkorvausvaatimuksen - kohtuulliseksi hinnanalennuksen määräksi arvioitiin 60 000 euroaAsiassa oli HO:ssa ensisijaisesti kyse siitä, oliko A:lla oikeus purkaa liikehuoneiston kauppa siinä todetun sokkelin virheen ja mikrobivaurion vuoksi ja saada B Oy:ltä vahingonkorvausta peruuntuneesta kaupasta aiheutuneen myyntivoiton menetyksen vuoksi. Toissijaisesti oli ratkaistava, oliko A:lla oikeus virheiden vuoksi hinnanalennukseen ja vahingonkorvaukseen menetetystä vuokratuotosta. HO päätyi siihen, ettei edellytyksiä kaupan purkamiseen ollut. Siksi myös siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus hylättiin. Kun liikehuoneisto ei korjattunakaan vastannut virheetöntä, A:lla oli oikeus hinnanalennukseen. B Oy velvoitettiin suorittamaan A:lle hinnanalennuksena 60 000 euroa. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 10.12.2019) - Uutiset
11.12.2019 15.15
Hovioikeus: Vahingonkorvaussaatava oli vanhentunut ja syy-yhteys vesivahingon ja homevaurioiden välillä katkennutVanhentumislain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan sanamuodon mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun velkoja on havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vaikka eräissä tapauksissa vahinkojen korjaamistoimenpiteillä voidaankin katsoa olevan merkitystä arvioitaessa vanhentumisajan alkamista tai niitä voidaan pitää vanhentumisen katkaisevina toimenpiteinä, ei niin voitu katsoa tässä tapauksessa olevan asianlaita. Näin ollen hovioikeus katsoi, että vanhentumisaika oli tässä tapauksessa alkanut siitä, kun A oli havainnut virheen osuuskunnan suorituksessa tai hänen olisi pitänyt se havaita. Vanhentumisajan alkamista arvioitaessa voitiin lisäksi ottaa huomioon se, että vaurioiden laajuuden selvittäminen oli vaatinut tarkempia tutkimuksia. Tältä osin hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden johtopäätökset siitä, että vanhentumisaika oli joka tapauksessa alkanut vuoden 2014 alkupuolella. Kun A oli esittänyt vaatimukset vesiosuuskunnalle vasta 27.9.2017, oli vahingonkorvaussaatava vanhentunut. Jos vahingot olisi välittömästi niiden tapahduttua korjattu, ei vuonna 2017 todettuja homevaurioita olisi syntynyt. Tämän vuoksi hovioikeus katsoi, että syy-yhteys vesivahingon ja myöhemmin todettujen homevaurioiden välillä oli A:n toimenpiteiden seurauksena katkennut. Tämänkään vuoksi vesiosuuskunta ei ollut vastuussa A:n vaatimista vahingonkorvauksista. (Vailla lainvoimaa 11.12.2019) - Uutiset
13.12.2019 9.00
Kuolemaan johtaneen suojatieonnettomuuden katsottiin asianomistajien rangaistusvaatimuksen mukaisesti johtuneen törkeästä huolimattomuudesta - 83-vuotiaalle kuljettajalle 3 kk ehdollinen vankeusrangaistus – uhrin aikuisilla lapsilla ei ollut oikeutta korvauksiinVuonna 1936 syntyneen vastaajan oli katsottu asianomistajien rangaistusvaatimuksen (syyttäjä oli vaatinut rangaistusta vain perusmuotoisesta tekomuodosta) mukaisesti laiminlyöneen törkeästä huolimattomuudesta TLL 32 §:n mukaisen pysähtymisvelvollisuutensa. Vuonna 1937 syntynyt A oli menehtynyt kuolemansyylausunnossa kuvattuihin vammoihin tapahtumapaikalla. Vastaajan oli katsottu törkeällä huolimattomuudellaan aiheuttaneen A:n kuoleman. Oikeuskäytännön huomioon ottaen KO oli katsonut oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista rikoksista 3 kk vankeutta. Vastaajaa ei ollut aikaisemmin rekisteröity rikoksista. Vastaajan syyksi luettujen tekojen vakavuus tai hänen teosta ilmenevä syyllisyytensä ei edellyttänyt rangaistuksen tuomitsemista ehdottomana. A:n aikuisilla lapsilla ei ollut VahL 5 luvun 4a §:n mukaista oikeutta korvaukseen kuolemantapauksen heille aiheuttamasta kärsimyksestä. Oikeutta korvauksiiin ei ollut myöskään kuolemantapauksesta aiheutuneista tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä. Vastaaja vaati HO:ssa, että hänen katsotaan syyllistyneen törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen asemesta liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, että rangaistus lievennetään sakoksi ja että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata asianomistajien oikeudenkäyntikuluja. Jatkokäsittelylupaa ei myönnetty. (Vailla lainvoimaa 13.12.2019) - Uutiset
18.12.2019 8.47
Hallinto-oikeus: Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto oli voinut kieltää huoneistojen käytön majoitustiloina uhkasakon nojallaHAO katsoi, että toiminnassa oli ollut kysymys asuinkerrostalolle epätyypillisten lyhytkestoisten majoitusjaksojen tarjoamisesta. Koska asuinhuoneistoissa harjoitettu toiminta oli ollut asemakaavan ja voimassa olevan rakennusluvan vastaista, oli ympäristö- ja lupajaostolla ollut peruste uhkasakon asettamiseen. Sillä seikalla, että lähialueen muilla kiinteistöillä oli harjoitettu mahdollisesti samankaltaista majoitustoimintaa tai että kaupunki oli itse mahdollisesti vuokrannut kiinteistöjään asemakaavan vastaiseen käyttöön, ei ollut oikeudellista merkitystä nyt kysymyksessä olevan toiminnan sallittavuutta arvioitaessa. Asiassa ei siten ollut ilmennyt, että nyt asetetut velvoitteet olisivat yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, suhteellisuusperiaatteen tai omaisuudensuojan vastaisia. (Ks. KHO:2021:76: HAO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
19.12.2019 11.00
Tupakointi ja häiritsevä elämä oikeuttivat purkamaan varoitetun asukkaan asumisoikeussopimuksenAsumisoikeussopimuksen purkamista tukevat seikat olivat selvästi painavampia kuin vastaajan henkilökohtaiset syyt asumisoikeuden säilyttämiseksi. Vaikka menettely olisikin osin tapahtunut vastaajan vieraiden toimesta, oli vastaajan kuitenkin vastannut itse hänen asunnossaan tapahtuneesta. Kerrotuissa olosuhteissa oli lisäksi pääteltävissä, ettei vastaajan menettelyllä ollut kokonaisuutena arvioiden vähäinen merkitys. Näin ollen häädön tuomitsemiselle oli perusteet. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.12.2019) - Uutiset
23.12.2019 16.00
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoituksen saaneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - häiriötä ei voitu pitää vähäisenäAsukkaiden mukaan mahdollisesti kuuluneet äänet olivat olleet normaaleja elämään kuuluneita ääniä kuten lapsen ääniä ja osin ne olivat johtuneet B:n sairauskohtauksista. Kaupungin asunnot Oy oli puolestaan esittänyt sille A:n ja B:n viettämästä häiritsevästä elämästä tehdyt kirjalliset ilmoitukset, joita oli yhteensä yksitoista. Asiassa todetuilla perusteilla HO katsoi, että kaupungin asunnot Oy:llä oli ollut oikeus purkaa vuokrasopimus asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla perusteella, ja asukkaat oli velvoitettava muuttamaan pois huoneistosta. (Vailla lainvoimaa 23.12.2019) - Uutiset
30.12.2019 7.55
Markkinaoikeus kielsi Kuovi Oy:tä käyttämästä mainonnassa ja markkinoinnissa viittauksia Arabian / Fiskars Finlandin Paratiisi-astioihin 100.000 euron sakon uhallatekijänoikeus - asiavaltuus - tavaramerkki - tavaramerkin vakiinnuttaminen - sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa - maineen norkkiminen - Uutiset
31.12.2019 13.30
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei kotietsinnän toimittamiselle ollut perusteita: Kärsimyskorvausta 1.000 euroa – vaatimus oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä hylättiinAsiassa esitetyn selvityksen perusteella poliisin tieto siitä, että poika VA voisi löytyä isän A:n luota, oli perustunut A:n puhelinsoittoon poliisille sekä siihen, että A ja VA olivat asuneet lähekkäin. Mainittujen seikkojen perusteella ei ollut erityistä aihetta olettaa, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Asiassa ei ilmennyt, että poliisilla olisi ollut muuta tietoa sen tueksi, että VA oleskelisi A:n asunnossa. Tapauksesta ja sen olosuhteista ei ilmennyt sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella poliisi olisi voinut päätellä varsin korkealla todennäköisyydellä kotietsinnän tuottavan tulosta. Hovioikeus katsoi, ettei poliisin tiedossa olleiden seikkojen perusteella ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentin edellyttämiä erittäin painavia perusteita olettaa, että A:n aikuinen poika VA oleskelisi isänsä asunnossa. Hovioikeus katsoi, että kotietsinnän toimittamiselle A:n hallitsemaan asuinhuoneistoon ei ollut pakkokeinolain 8 luvun 3 §:n 2 momentissa säädettyä edellytystä. (Vailla lainvoimaa 31.12.2019) - Uutiset
2.1.2020 15.30
Eduskuntatalon remontin aikaisilla järjestelyillä ei loukattu asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi kokeneen pyörätuolilla liikkuneen valittajan oikeuksiaEduskunnan kanslian toteuttamaa täysistuntojen seuraamista koskevaa järjestelyä ei ollut pidettävä yhdenvertaisuuslain 8 ja 13 §:ssä kiellettynä välillisenä syrjintänä. Väitetyn häirinnän osalta HAO katsoi, ettei sitä, että virkamies oli vastannut "siitä vaan" valittajan kysymykseen "siitäkö mennään", voitu objektiivisesti arvioiden pitää valittajan ihmisarvoa loukkaavana käyttäytymisenä. Asiassa ei ollut ilmennyt myöskään, että eduskunnan virkamiehen menettely olisi johtanut valittajaa halventavan tai nöyryyttävän taikka häntä kohtaan uhkaavan, vihamielisen ja tai hyökkäävän ilmapiirin syntymiseen. Asiaa ei voitu arvioida toisin sillä perusteella, että valittaja oli itse kokenut asiakaspalvelutilanteen loukkaavaksi ja nöyryyttäväksi. HAO myös katsoi, ettei asian toteutunut käsittelyaika ollut ollut kohtuuttoman pitkä. Kohtuutonta ei ollut, että valittaja joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. (Ei lainvoim. 2.1.2020) - Uutiset
3.1.2020 14.19
Ambulanssin kuljettaja hidasti nopeuttaan tehdäkseen U-käännöksen 9-tiellä - hovioikeus hylkäsi syytteet kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisestaHO katsoi jääneen näyttämättä, että vastaaja olisi hälytysajossa ollessaan laiminlyönyt noudattaa TLL 48 §:n 1 momentissa säädettyä tarpeellista varovaisuutta ja että ajoneuvojen yhteentörmäys olisi johtunut vastaajan liikennesääntöjen vastaisesta huolimattomasta menettelystä. Näin ollen myöskään A:n kuolema ei ollut aiheutunut vastaajan huolimattomasta menettelystä. Sen vuoksi vastaajaa vastaan ajettu syyte ja siihen perustuvat muut vaatimukset oli hylättävä molempien syytekohtien osalta. (Vailla lainvoimaa 3.1.2019) - Uutiset
7.1.2020 11.45
Vierashuoneessa Suomen Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah: Airbnb oikeudellisena ilmiönäAirbnb on globaalisti suosittu ja kasvava ilmiö. Palvelussa on yli 7 miljoonaa kohdetta yli 100 000 eri kaupungissa. Useissa Euroopan suurkaupungeissa Airbnb:tä kohtaan on asetettu erilaisia rajoituksia, sääntöjä tai kieltoja. Suomessakin palvelun yleistyessä julkisuudessa on keskusteltu verrattain runsaasti palvelun tuomista haasteista ja esitetty toiminnan merkittävää rajoittamista. Nähdäkseni tarve olisi kuitenkin ennen kaikkea yhteisille pelisäännöille – ei ylimääräiselle sääntelylle tai kielloille, jotka eivät todennäköisesti edes toimisi. - Uutiset
7.1.2020 15.00
Hovioikeus: Vastuun samastamiselle ei ollut edellytyksiäHO totesi, että nyt kysymyksessä oleva sopimusjärjestely oli ollut poikkeuksellinen. Asiassa ei kuitenkaan ollut ilmennyt, että sopimusjärjestelyssä olisi ollut kysymys sellaisesta oikeuden väärinkäytöstä, jonka perusteella samastaminen asiassa olisi voinut tulla kysymykseen. Mainitsemillaan ja KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla HO katsoi, ettei K, H Oy, I Oy ja R Oy ollut vastuun samastamisen perusteella vastuussa kanteissa vaadituista saatavista yhdessä E Oy:n kanssa. Aihetta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei siten ollut. (Vailla lainvoimaa 7.1.2020) - Uutiset
13.1.2020 16.00
Lentoyhtiö voitti riidan lentäjien lomautuksista ja vapautettiin tuomituista yt-lain hyvitysmaksuistaHO:ssa kysymys oli ollut ensiksi siitä, olivatko lomautukset perustuneet Venäjän lentojen vähenemiseen ja oliko yhtiö rikkonut yhteistoimintavelvoitettaan. Mikäli yhtiön katsottaisiin rikkoneen sitä, arvioitavaksi tuli hyvityksen määrä. Työntekijöiden kanne hylättiin ja yhtiö vapautettiin velvollisuudesta suorittaa työntekijöille yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä 10 000 euroa kullekin sekä korvauksena oikeudenkäyntikuluista 13.704,76 euroa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2020) - Uutiset
14.1.2020 15.36
Häiritsevää elämää senioritalossa viettäneen vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa - vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään purkuperusteKysymys oli ollut siitä, oliko vuokaralainen itse viettänyt taikka sallinut vieraittensa viettää huoneistossa tai sen ulkopuolella yleisissä tiloissa häiritsevää elämää ns. senioreille tarkoitetussa asuinvuokratalossa sen jälkeen kun vuokralainen oli saanut asiasta varoituksen 26.6.2019. KO oli katsonut vastaajan viettäneen ja erityisesti sallinut vieraittensa viettää vuokra-asunnossaan ja sen yleisissä tiloissa AHVL 61 §:n 4 kohdassa tarkoitettua häiritsevää elämää. Vuokrasaatavien maksamatta jättäminen neljältä kuukaudelta oli jo itsessään AHVL 61 §:n vastaista ja sillä oli vuokranantajalle vähäistä suurempi merkitys ja se oli siten purkuperuste. Vuokranantajan nostama kanne vuokralaista vastaan ei ollut sellainen laissa tarkoitettu syy, jonka perusteella vuokralaisella olisi ollut oikeus jättää täyttämättä hänen oma sopimussuhteeseen perustuva velvollisuus, eli vuokran maksaminen vuokranantajalle. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020) - Uutiset
15.1.2020 15.27
Suurehkon annoksen gabapentiini-lääkettä munuaisten vajaatoimintaa sairastaneelle 97-vuotiaalle potilaalle määrännyt lääkäri syyllistyi tuottamukselliseen virkarikokseen - hovioikeus oli erimielinen rangaistuksen tuomitsematta jättämisestäLääkärin ei ollut edes väitetty aiheuttaneen varsin iäkkään potilaan yli kuukauden myöhemmin tapahtunutta kuolemaa, joka esitetyn todistelun perusteella oli ollut seurausta potilaan vaikeista sairauksista. Kysymys oli ollut lääkärin yhdelle potilaalle määräämästä yhdestä lääkkeestä, jonka suurikaan yliannostus ei HO:ssa kuultujen todistajien kertomusten mukaan aiheuta potilaalle vakavaa vaaraa. Lääkärin menettelyn moitittavuutta kokonaisuutena arvioiden HO:n enemmistö katsoi, että rikosta oli sen haitallisuuteen ja siitä ilmenevään vastaaja syyllisyyteen nähden pidettävä RL 6 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Lääkäri jätettiin RL 6 luvun 12 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla rangaistukseen tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 15.1.2020) - Uutiset
17.1.2020 14.35
Hovioikeus pohti oliko asianosaisella pätevä aihe vedota eräisiin seikkoihin ja todisteisiin vasta hovioikeudessaHovioikeus katsoi, että Europe Cars Oy ei saattanut todennäköiseksi sitä, että sillä olisi ollut pätevä aihe olla käräjäoikeudessa vetoamatta vahingon ennakoitavuutta ja vahingon rajoittamista tarkoittaviin seikkoihin. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n mukaan Europe Cars Oy ei saanut vedota näihin seikkoihin vasta hovioikeudessa eikä niitä näin ollen otettu huomioon. Valitukseen sisältyvän lausuman koskien kymmenen ensimmäisen auton toimituksen viivästymisen merkitystä hovioikeus katsoi, että lausumaa oli pidettävä Europe Cars Oy:n näkemyksenä sen ja Inchsport GmbH:n välisen sopimuksen tulkinnasta. Europe Cars Oy:n viittaukset CISG:n 73 arktilaan oli puolestaan ymmärrettävä oikeudelliseksi argumentaatioksi. Näiltä osin kyse ei ollut vetoamisesta uusiin seikkoihin. Koska oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n prekluusiosäännös ei koske oikeuskysymyksiä, Europe Cars Oy oli saanut viitata CISG:n soveltamista koskeviin kansainvälisiin oikeustapauksiin vasta hovioikeudessa. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 8.15
Hovioikeuden ratkaisu oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta kiinteistön kauppaa koskevassa riita-asiassaKäräjäoikeus oli velvoittanut vastaajat RK:n ja SP:n suorittamaan yhteisvastuullisesti kantajille MP:lle ja JP:lle oikeudenkäyntikuluina 11.192,89 euroa korkoineen. Asiassa oli valitusten johdosta kysymys siitä, oliko käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisu oikea, vai olisiko käräjäoikeuden pitänyt oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että P:t vastaavat kokonaan tai osaksi itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudesta ja oliko RK:n ja SP:n oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennettava sen johdosta, että nämä olivat tehneet P:ille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen. Tuomiossa lausuttuun viitaten hovioikeus katsoi, että kantajat olivat voittaneet asian niin merkittäviltä osilta, että he olivat oikeutettuja korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mutta eivät kuitenkaan täysimääräisesti. Hovioikeus katsoi, että vastaajat oli velvoitettava korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla käräjäoikeudesta. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
22.1.2020 15.12
Äidille tuomio 6-vuotiaan lapsen heitteellepanon lisäksi kunnianloukkauksesta - ilmoitti hätäjäkeskukseen lapsen joutuneen seksuaalisesti hyväksikäytetyksiOttaen huomioon ilmoituksen sisältö ja ne olosuhteet, jossa ilmoitus oli tehty, HO katsoi näytetyksi, ettei ilmoituksen tekemisessä ollut ollut kyse vilpittömässä mielessä esitetystä konkreettisesta huolesta siitä, että lasta olisi mahdollisesti seksuaalisesti hyväksikäytetty. Vastaajan HO:lle toimittamat kirjalliset todisteet siitä, milloin huoltoriita oli ollut vireillä eivät antaneet aihetta arvioida tilannetta toisin. Asiassa ei ollut perusteita jättää vastaajaa rangaistukseen tuomitsematta tai lieventää hänelle tuomittua rangaistusta. Asiassa ei ollut myöskään perusteita poistaa tai alentaa vastaajan asianomistajille maksettavaksi määrättyjä korvauksia. (Vailla lainvoimaa 22.1.2020) - Uutiset
24.1.2020 11.00
Hovioikeuden tuomio työsuhteen irtisanomisesta, yt-lain rikkomisesta ja oikeudenkäyntikuluistaKantaja voitti HO:ssa muutoksenhaun irtisanomiskorvausta koskevan vaatimuksen osalta, joskin HO tuomitsi korvausta 7 kk:n palkkaa vastaavan määrän kantajan vaatiman 24 kk:n palkkaa vastaavan määrän asemesta. HO:kin hylkäsi yt-lain rikkomiseen perustuvan hyvitysvaatimuksen. HO pysytti KO:n tuomion irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta, joka hyväksyttiin yhtiön myöntämään määrään. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa niin KO:ssa kuin HO:ssa vahinkonaan. Kantaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 11.00
Käyttökevottomaksi tuhoutuneen asunnon tulipalon katsottiin alkaneen asunnon kiukaasta kolmen vilkkaan koiran jäätyä yksin pesuhuoneeseen - vuokralaisen vahingonkorvausvelvollisuutta soviteltiin 10 000 eurollaHuoneistossa olleen tulipalon oli näytetty saaneen alkunsa asunnon kiukaasta, jonka ainoaksi mahdolliseksi ja ilmeiseksi syttymissyyksi oli näytetty jääneen saunatilaan päässeiden koirien toiminta. Kiukaan päällä ollut irtain materiaali oli mahdollistanut tulipalon syttymisen. Vuokralaisen toiminnan ja aiheutuneen vahingon välillä oli katsottu olleen syy-yhteys. KO oli todennut mm., että vuokranantaja oli ottamiensa vakuutusmaksujen osalta ottanut kiinteistövakuutuksen, jossa oli varsin korkea omavastuuosuus. KO:n mukaan vuokranantajan oli voitu olettaa tietävän, ettei vuokralaisella vahingon sattuessa useinkaan ole mahdollisuutta korvata suurena pidettävää 20.000 euron omavastuuta. Vuokralaisen oli puolestaan katsottu tuoneen esille syyt, miksi hänellä ei ollut ollut mahdollisuutta varautua vahinkoon vakuutuksella. KO oli myös katsonut, ettei vuokralaisen huolimattomuutta ollut voitu pitää tapauksessa suurena. KO oli sovitellut vaadittua 18.538,16 euron vahingonkorvausta siten, että vuokralaisen korvausvelvollisuuden määrä oli 10.000 euroa, josta vähennettiin vuokravakuus 1.466,84 euroa joten vuokralaisen maksettavaksi jäi 8.533,16 euroa. Lisäksi vuokralainen oli velvoitettu korvaamaan vuokratalosäätiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiamiehen toimenpiteiden osalta 6.000 euroa. HO ei muuttanut KO:n tuomiolauselmaa. Osapuolet saivat pitää kulunsa HO:ssa vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
28.1.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio vakuutusasiamiessopimuksen päättämisestäA:n (Tmi:n edustajana) valituksen johdosta asiassa oli kysymys; 1) voidaanko vakuutus asiamiessopimuksen päättämiseen sen kohtuullistamistarkoituksessa soveltaa analogisesti kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetun lain säännöksiä irtisanomisajasta ja hyvityksestä; 2) onko yhtiön irtisanomisperusteenaan vetoama seikka, ettei hän ole kuulunut ennakkoperintärekisteriin, ollut asiallinen ja hyväksyttävä, kun yhtiö oli hyväksynyt sanotun asiantilan; 3) onko sopimuksen ehto irtisanomisoikeudesta ilman irtisanomisaikaa ollut joka tapauksessa kohtuuton. KO oli hylännyt A:n korvaus- ja hyvitysvaatimukset. HO hyväksyi KO:n tuomion lopputuloksen. (Vailla lainvoimaa 28.1.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
30.1.2020 13.00
Hovioikeus: Haitanteosta virkamiehelle nuorena henkilönä tuomittu oli velvollinen korvaamaan samassa asiassa tuomitun kanssa yhteisvastuullisesti takaisin valtiolle poliisien avustajalle maksetut palkkiot - ei ollut kokonaisuutena arvioiden myöskään ilmeisen kohtuutontaHO hyväksyi asiassa mainitsemillaan täsmennyksillä KO:n perustelut vastaajien yhteisvastuullisesta korvausvelvollisuudesta takaisin valtiolle. Kohtuullisuuden osalta HO katsoi asiassa esitetyn perusteella, ettei vastaajan velvoittaminen korvaamaan takaisin valtiolle vastapuolten avustajalle maksetut palkkiot ollut kokonaisuutena arvioiden OK 21 luvun 8 b §:n tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
4.2.2020 10.30
Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kiky-tuomio: Työnantajalla ei ollut oikeutta yksipuolisesti pidentää ylempänä toimihenkilönä työskennelleen säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukienKoska kanteessa tarkoitetun asian ratkaisemista ei ollut säädetty kuuluvaksi työtuomioistuimen toimivaltaan, kuului asia yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asiassa mainituin perustein työnantaja ei ollut voinut yksipuolisesti pidentää kantajan työsuhteen ehtona ollutta työaikaa työehtosopimukseen sisältyvän työaikamääräyksen perusteella. KO vahvisti, ettei yhtiöllä ei ollut oikeutta pidentää kantajan säännöllistä työaikaa 24 tunnilla vuodessa 1.1.2017 lukien ja että kantajan työsuhteessa tuli noudattaa säännöllistä työaikaa sen pituisena kuin se oli ennen 1.1.2017. Lisäksi vahvistettiin, että yhtiön tuli lisätä kantajan liukumasaldoihin kantajan vaatimat (määrät riidattomat) minuutit. Asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa vastaajayhtiön kantajalle maksettavien oikeudenkäyntikulujen määrää. (Vailla lainvoimaa 4.2.2020) - Uutiset
5.2.2020 12.05
Markkinaoikeuden ratkaisu Eero Aarnion suunnitteleman Pallotuolin tekijänoikeudesta ja tavaramerkistäMarkkinaoikeus
1. vahvisti, että Lähdesmäki Oy Ilmajoella ei ole oikeutta saattaa yleisön saataviin "Milan-lepotuoli, pallotuoli" -nimisiä tuoleja, jotka loukkaavat tekijänoikeutta Eero Aarnion suunnittelemaan Pallotuoliin
2. kielsi Lähdesmäki Oy Ilmajokea 50.000 euron sakon uhalla uudistamasta menettelyä, jossa Lähdesmäki Oy Ilmajoki on tarjoamalla "Milan-lepotuoli, pallotuoli" -nimisiä tuoleja myytäväksi saattanut niitä yleisön saataviin
3. vahvisti, että Lähdesmäki Oy Ilmajoella ei ole oikeutta käyttää "Milan-lepotuoli, pallotuoli" -nimisten tuolien markkinoinnissa merkkiä aarnio
4. kielsi Lähdesmäki Oy Ilmajokea 50.000 euron sakon uhalla uudistamasta menettelyä, jossa Lähdesmäki Oy Ilmajoki on Milan-tuolien mainonnassa käyttänyt merkkiä aarnio
5. velvoitti Lähdesmäki Oy Ilmajoen suorittamaan Aarnio Design Oy:lle tekijänoikeuslain mukaisena hyvityksenä 1.500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen 30.11.2018 lukien
6. velvoitti Lähdesmäki Oy Ilmajoen suorittamaan Aarnio Design Oy:lle tavaramerkkilain mukaisena hyvityksenä 500 euroa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuine viivästyskorkoineen 30.11.2018 lukien.
(Vailla lainvoimaa 5.2.2020) - Uutiset
6.2.2020 13.30
Hovioikeuden tuomio asuinhuoneiston vuokrasopimuksen purkamista koskevassa riidassaAsiassa oli A:n kanteesta sekä B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, olivatko asuinhuoneiston vuokranantajat B ja C olleet 3.11.2016 vuokralaiselle A:lle tiedoksiannetulla purkuilmoituksella oikeutettuja purkamaan 1.9.2011 solmitun vuokrasopimuksen, joka oli koskenut kiinteistöllä olevaa osaa omakotitalosta ja pihamaata. Edelleen asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille rahallista vuokraa. Lisäksi asiassa oli B:n ja C:n vastakanteesta johtuen kysymys siitä, oliko A velvollinen suorittamaan heille perusteettoman edun palautusta vuokrakohteen sähkö- ja vesikuluista. HO ei muuttanut KO:n tuomiota siltä osin kuin A:n kanne, jolla hän oli vaatinut, että hänelle 3.11.2016 tiedoksiannettu huoneenvuokrasopimuksen purkaminen todetaan pätemättömäksi/tehottomaksi, oli hylätty. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista KO:ssa 16.675,35 euroa viivästyskorkoineen. B:n ja C:n vaatimukset A:n velvoittamisesta korvaamaan kummankin asianosaiskulut KO:ssa jätettiin tutkimatta. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle yhteisesti korvauksena oikeudenkäyntikäyntikuluista HO:ssa 11.427,60 euroa viivästyskorkoineen. A velvoitettiin suorittamaan B:lle ja C:lle kummallekin korvauksena asianosaiskuluista HO:ssa 500 euroa viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntiavustajaan kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 6.2.2020) - Uutiset
12.2.2020 9.00
Hovioikeus: Vastapuolen oikeusavun kustannusten korvaaminen käräjäoikeudessa olisi ollut kohtuutontaKokonaisarvionaan päätöksessä mainituista seikoista hovioikeus katsoi, että A:n velvoittaminen korvaamaan valtiolle B:lle annetun oikeusavun kustannukset käräjäoikeudesta olisi tässä tapauksessa OK 21 luvun 8 b §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen kohtuutonta. Hovioikeus harkitsi näin ollen oikeaksi vapauttaa A:n sanotusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 12.2.2020) - Uutiset
14.2.2020 14.30
Hovioikeuden tuomio työriidan oikeudenkäyntikuluista - 280 euron tuntiveloitusta pidettiin kohtuullisena koko käsittelyn osaltaAsiassa mainitut lain esitöiden ja oikeuskirjallisuuden kannanotot huomioon ottaen HO katsoi, ettei yleisesti ottaen ole estettä sille, että hyväksyttävänä pidettävä tuntiveloitus voi vaihdella saman oikeudenkäynnin aikana tilanteessa, jossa vaadittavan työn vaativuus vaihtelee ja joissa on selvästi eroteltavissa vaativuudeltaan erilaisia kokonaisuuksia. HO katsoi, että vaadittua 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kohtuullisena koko KO-käsittelyn osalta. Viitaten siihen, mitä HO oli lausunut oikeudenkäyntikuluista KO:ssa, HO katsoi, että 280 euron tuntiveloitusta oli pidettävä kaikkien valittajien osalta kohtuullisena myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 14.2.2020) - Uutiset
17.2.2020 10.34
Puhumattomuutta ja työyhteisöstä eristämistä – ryhmänjohtajalle sakkoja työturvallisuusrikoksestaTapauksessa työntekijään oli kohdistunut epäasiallista kohtelua hänen esimiehenään toimineen ryhmänjohtajan sekä muiden työntekijöiden taholta. Epäasiallinen kohtelu oli ilmennyt pääosin puhumattomuutena ja työyhteisöstä eristämisenä sekä työntekijän perehdytyksessä ilmenneinä puutteina. (Vailla lainvoimaa 17.2.2020)