Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
- Uutiset
12.5.2023 11.30
Autotallien hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajat velvoitettiin osallistumaan parvekeremontin kustannuksiin - hovioikeus äänestiHO katsoi, että kantaja oli menettänyt oikeutensa vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen 13.6.2012 päätöksen vahvistamista mitättömäksi. Asiassa kerrotun johdosta HO:n ei ollut tarpeen lausua väitetyistä mitätömyysperusteista enemmälti. Myöskään ylimääräisen yhtiökokouksen 23.6.2021 päätöstä ei ollut pidettävä mitättömänä. Päätöksen väitetyn pätemättömyyden osalta HO:n arvioitavana oli, oliko päätös ollut omiaan tuottamaan asuinhuoneisto-osakkeiden omistajille epäoikeutettua etua autotalliosakkeiden omistajien kustannuksella. HO katsoi, ettei parvekeremontti ollut AOYL 1 luvun 10 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Näin ollen päätöstä ei ollut pidettävä pätemättömänä. (Vailla lainvoimaa 12.5.2023) - Uutiset
6.4.2023 13.33
Hovioikeus: Ulosottovalitus oli tullut hylätäP:eiden valituksen johdosta hovioikeuden arvioitavana oli muun muassa se, olivatko P:t velvollisia korvaamaan tarjoamansa hinnan ja hyväksytyn tarjouksen erotuksen ulosottokaaren 5 luvun 25 §:n nojalla, koska ulosmittauksen kohteena ollutta kiinteistöä oli P:eiden jätettyä maksamatta käsirahan tarjottu uuden nettihuutokaupan sijasta ainoastaan kahdelle taholle. Arvioitavana oli siten myös se, oliko P:eiden korvausvelvollisuutta rajoitettu tai voitu rajoittaa ulosottokaaren sääntelyyn nähden kysymyksessä olevan huutokaupan yleisissä myyntiehdoissa. (Vailla lainvoimaa 6.4.2023) - Uutiset
28.3.2023 15.55
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden kanteen hylänneen velkomustuomion: Kela-kuljetusten perusteettomasti laskutetut välitysprovisiotTuomiossa kerrotuilla perusteilla hovioikeus päätyi siihen, että kantajien velkomus- ja vahvistuskanteet oli hyväksyttävä ja että vastaaja oli velvoitettava korvaamaan kantajien määrältään myönnetyt oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. (Vailla lainvoimaa 29.3.2023) - Uutiset
22.3.2023 11.45
Yhtiöllä ei ole ollut oikeutta irtisanoa työntekijää taloudellisilla perusteilla tilanteessa, jossa työntekijä ei ollut suostunut allekirjoittamaan uuteen palkkausjärjestelmään perustuvaa työsopimustaAsiassa oli ensinnäkin riitaista se, oliko yhtiöllä ollut oikeus työntekijöiden palkkaehtojen yksipuoliseen muuttamiseen kollektiivisesti ja oliko yhtiöllä ollut perustetta muuttaa yksipuolisesti työntekijän palkkausperustetta. KO:n ratkaistavana oli kysymys siitä, täyttyivätkö oikeuskäytännön mukaiset edellytykset palkan alentamiselle. Toiseksi riitaista oli se, oliko yhtiöllä ollut peruste irtisanoa työntekijä. Lisäksi riitaista oli se, oliko työntekijä aiheuttanut työttömyytensä itse. Mikäli KO päätyi siihen, että yhtiö velvoitetaan korvaamaan työntekijälle korvausta perusteettomasta irtisanomisesta, ratkaistavana oli myös korvauksen määrä sekä korvauksen yhteensovitus työttömyyskorvauksen kanssa. (Vailla lainvoimaa 22.3.2023) - Uutiset
21.3.2023 8.30
Herpeksen naiseen tartuttanut mies syyllistyi raiskaukseen ja pahoinpitelyyn - hovioikeus korotti pysyvästä haitasta tuomitun 10 000 euron korvauksen 15 000 euroonAsiassa oli riidatonta, että vastaaja oli tekoaikaan tiennyt, että hänellä oli ollut Herpes Simplex 1-tyypin sukupuolitautitartunta. Lisäksi oli riidatonta, että asianomistaja ja olivat tekoaikaan aamuyöllä olleet emätinyhdynnässä samoin kuin se, että he olivat harrastaneet seksiä yhteisymmärryksessä seuraavana aamuna.
-> raiskauksesta ja pahoinpitelystä 1 v 10 kk ehdoton vankeusrangaistus
-> kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 3.000 euroa
-> kärsimyksestä 6.000 euroa
-> pysyvästä haitasta 15.000 euroa
(Vailla lainvoimaa 21.3.2023) - Uutiset
22.2.2023 10.01
Hovioikeus tulkitsi EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja kumosi käräjäoikeuden tuomion: Lennon viivästyminen oli johtunut poikkeuksellisesta olosuhteesta eikä matkustajalla ollut oikeutta vakiokorvaukseen lennon viivästymisestä (ään.)Kun kysymyksessä ollut lennon viivästyminen oli johtunut asetuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaisesta poikkeuksellisesta olosuhteesta, jota ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuudella edellytettävät toimenpiteet olisi toteutettu, kantaja ei ollut oikeutettu vaatimaansa 600 euron korvaukseen lennon viivästymisestä. Näin ollen Finnair Oyj oli vapautettava velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta lennon viivästymisestä. Asiassa lausuttuja oikeudenkäyntiin johtaneita seikkoja, asianosaisten asemaa ja asian merkitystä osapuolille kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei kantajan velvoittamista korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut voitu pitää kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuuttomana. Näin ollen kantajan vaatimus oli hylättävä. Kantaja oli velvollinen korvaamaan Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut KO:ssa 6.000 eurolla ja HO:ssa 5.000 eurolla molemmat määrät viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 22.2.2023) - Uutiset
31.1.2023 10.30
Työtuomioistuin: Työnantajalla ei ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa toisen työnantajan palveluksessa sairauslomansa aikana työskennelleen vartijan työsopimusta (ään.)Irtisanomiseen johtaneen menettelyn ei selvitetty ilmentäneen samantyyppistä välinpitämättömyyttä työtehtävien suorittamista kohtaan kuin varoitusten perusteena olevien rikkomusten. Asiassa ei esitetty selvitystä siitä, että sairausloman aikaisella työskentelyllä toisen työnantajan palveluksessa olisi ollut haitallisia seurauksia työntekijän työkyvyn palautumisen kannalta. Asiassa esitetyn näytön perusteella työntekijä ei ollut myöskään pyrkinyt tahallaan erehdyttämään työnantajaansa tai toiminut muutoin epärehellisesti siten, että työnantajalle olisi voitu katsoa muodostuneen irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula. Näillä ja muilla tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, ettei työnantajalla ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta. Työnantaja velvoitettiin suorittamaan työntekijälle 8 kk:n palkan työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. (Ään.) - Uutiset
25.1.2023 10.16
Hovioikeus: Asiassa ei ollut lähestymiskiellosta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja painavia syitä velvoittaa hakijaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa miltään osin - Uutiset
13.1.2023 8.00
EUT: Asianajajan ja kuluttajan välillä tehdyn oikeudellisen palvelun tarjoamista koskevan sopimuksen ehto, jossa hinta vahvistetaan tuntihinnan perusteella ilman tarkempia tietoja, ei täytä vaatimusta, että sopimus on laadittu selkeästi ja ymmärrettävästiKansallinen tuomioistuin voi palauttaa tilanteen, jossa kuluttaja olisi ollut, ellei kyseistä sopimusehtoa olisi ollut, vaikka tämä johtaa tilanteeseen, jossa elinkeinonharjoittaja ei saa mitään korvausta palveluistaan. - Uutiset
20.12.2022 15.06
Hovioikeus pohti sopimuksen syntymisen edellytyksiä ja kumosi käräjäoikeuden tuomionKavika Oy:n valituksen johdosta asiassa oli kysymys siitä, oliko osapuolten välille syntynyt 31.12.2015 päättyneen sopimuksen jälkeen sopimus, jonka perusteella Verde Consulting Oy Ab:llä oli oikeus tantiemiin vaatimustensa mukaisesti. (Vailla lainvoimaa 20.12.2022) - Uutiset
25.11.2022 11.30
54-vuotiasta eläinlääkäriä ei syrjitty iän tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella viranhaussaAsiassa esitetty näyttö ei ollut osoittanut syrjintäolettamaa. Asiassa ei ollut näyttöä siitä, että kantajaa olisi syrjitty virkanimityksessä yhdenvertaisuuslain 8 §:n perusteella kantajan iän tai muun kantajaan liittyvän syyn perusteella. Kantajan kanne ja korvausvaatimukset hylättiin. Kantaja oli velvollinen korvaamaan AVI:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2022) - Uutiset
17.11.2022 10.30
Auton moottorin vaurioituminen oli johtunut autokorjaamon virheellisestä menettelystä ja työsuorituksesta - käräjäoikeuden tuomio kumottiin sijaisautomaksua lukuun ottamattaVahingonkorvauksen määrä oli tässä tapauksessa arvioitava yhtiön esittämin tavoin vaihtomoottorin asentamisesta aiheutuvien kustannusten perusteella. Arviossa oli otettava huomioon, että A:n autoa oli käytetty työautona osin vaativissa olosuhteissa tietyömailla, mistä johtuen auton moottorin, jolla oli ajettu yli 100.000 kilometriä, oli katsottava olleen melko kulunut. Tätä johtopäätöstä tuki K:n tekstiviestistä ilmenevä ilmoitus TJ:lle, että auton huoltovälit olivat venähtäneet, ja se, että auton öljypohjassa oli ollut vuoto ja öljypohjaa oli oikaistu elokuussa 2019 Autoliikkeessä ja lisää vielä joulukuussa 2019 X Oy:llä. Vahingonkorvausta ei siten voitu perustaa täysin kunnostetun vaihtomoottorin asentamista koskevaan hinta-arvioon, koska tällainen korjaustyö olisi saattanuti A:n parempaan asemaan verrattuna tilanteeseen ennen vahinkotapahtumaa. Yhtiö velvoitettiin suorittamaan Tmi A:lle vahingonkorvauksena 2.000 euroa viivästyskorkoineen 16.12.2020 lukien. Yhtiö velvoitettiin korvaamaan Tmi A:n oikeudenkäyntikulut KO:sta 6.576,40 eurolla ja HO:sta 5.392,20 eurolla sekä A:n asianosaiskulut HO:sta 324,44 eurolla viivästyskorkoineen. (Vailla lainvoimaa 17.11.2022) - Uutiset
11.11.2022 10.00
Hovioikeus: Puolison omaisuus voitiin ottaa huomioon oikeusavun hakijan lisäomavastuuosuutta määrättäessäVaikka hakijan ja hänen puolisonsa tulot olivat pienet, lainsäätäjän tarkoituksena on ollut ottaa huomioon myös varallisuus, kun oikeutta valtion varoista maksettavaan oikeusapuun arvioidaan. Siten hakijan oikeusavun lisäomavastuun määrä oli 52.485 euroa. Omavastuun määrä huomioon ottaen tarvetta 30 tuntia ylittävälle tuntimäärälle ei tällä hetkellä ollut. (Vailla lainvoimaa 11.11.2022) - Uutiset
9.11.2022 15.15
Hovioikeus: Kiinteistön virheAsiassa oli kysymys siitä, oliko kiinteistössä maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu niin sanottu tiedonantovirhe sekä mainitun lainkohdan muissa kohdissa tarkoitettu muu laatuvirhe, ja siitä, oliko virhe ollut kiinteistössä kauppaa tehtäessä. Mikäli kiinteistössä katsottiin olevan virhe, kysymys oli hinnanalennuksen määrästä ja siitä, oliko A:lla ja B:llä virheen perusteella oikeus myös vahingonkorvaukseen, sekä vahingonkorvauksen määrästä. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 9.11.2022) - Uutiset
3.11.2022 13.14
Auto kattokerhoon – toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei liikenneturvallisuuden vaarantaminen ollut törkeäAsiassa oli riidatonta, että A:n kuljettama henkilöauto oli päätynyt keskelle tietä katolleen ja vaurioitunut, mikä ilmenee myös kirjalliseksi todisteeksi nimetystä valokuvaliitteestä. Hovioikeus totesi, että tämä viittaa vahvasti siihen, että A:n kuljettaman auton tilannenopeus oli ollut liian suuri eikä A ollut tilanteessa kyennyt hallitsemaan ajoneuvoa. Hänen menettelyään oli pidettävä siten huolimattomana. Asiassa ei sitä vastoin esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella A:n menettely olisi katsottava törkeän huolimattomaksi. (Vailla lainvoimaa 3.11.2022) - Uutiset
18.10.2022 10.27
Hovioikeus KKO:n palauttamassa työriidassa: Yhtiöllä oli ollut perusteltu syy tehdä varastomiehen kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteellaHO katsoi, että yhtiöllä oli 28.9.2016 ollut perusteltu syy tehdä kantajan kanssa määräaikainen työsopimus sijaisuuden perusteella 31.12.2016 saakka, eikä sen tiedossa ollut sopimusta tehtäessä ollut työvoiman tarpeen jatkuminen alkuvuodelle 2017. Kantajan kanne oli siten hylättävä. KO:n tuomion lopputulosta ei ollut tältä osin syytä muuttaa. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa 3.435,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 1.12.2019 lukien. Muilta osin KO:n tuomion lopputulosta ei muutettu. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajayhtiön oikeudenkäyntikulut HO:ssa ja KKO:ssa yhteensä 4.460 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 18.10.2022) - Uutiset
12.10.2022 11.30
Pysäköintiyhtiön kanne hylättiin - toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi, että vastaajan kolmen tunnin ylittävien oikeudenkäyntikulujen osalta kyse oli oman asian hoitamisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä ja ajanhukasta, jotka eivät olleet oikeudenkäyntikuluina korvattaviaKO oli katsonut, että oikeudenkäyntiin liittyvät toimenpiteet ja niistä vaadittu 562,50 euroa oli tässä tapauksessa ollut kohtuullinen korvaus asiassa todetun kaltaisesta oikeudenkäynnin aiheuttamasta asianosaisen työstä. HO alensi korvauksen 225 euroksi. HO piti 75 euroa tunnilta kohtuullisena määränä asian laatu huomioon ottaen. (Vailla lainvoimaa. 12.10.2022) - Uutiset
26.8.2022 11.30
Hovioikeus: Pankki laiminlöi yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisen oikea-aikaisesti - noin 30 vuoden työuran pankissa tehneen osalta rikottiin uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuttaHO katsoi, että työnantajan laiminlyöntiä voitiin pitää vakavana erityisesti kun otettiin huomioon työnantajan koko ja kantajan työsuhteen kesto. Aihetta alentaa KO:n tuomitseman 10.000 euron hyvityksen määrää ei ollut. Asiassa oli selvitetty, että työtehtävien tarjoamisen sijaan kantajaa oli useaan otteeseen kehotettu ottamaan tukipaketti ja irtisanoutumaan itse. HO:lla ei ollut syytä arvioida asiaa uudelleensijoitus- ja koulutusvelvollisuuden laiminlyönnin osalta toisin kuin KO. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli tässä tapauksessa pidettävä KO:n katsomaa 20 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. Aineettomaan vahinkoon perustuvaksi korvauksen osuudeksi katsottiin se osuus, joka vastasi TSL 12 luvun 2 §:n 1 momentin mukaista 3 kuukauden vähimmäismäärää. (Vailla lainvoimaa 26.8.2022) - Uutiset
20.7.2022 11.00
Vuokratyöntekijänä aiemmin työskennelleen työntekijän kanssa ei olisi voitu sopia uudesta koeajasta - näyttämättä oli jäänyt yhtiön olleen tietoinen työntekijän raskaudesta tai sairaudesta päättäessään työntekijän työsuhteenKO oli katsonut jääneen näyttämättä, että yhtiö oli ollut tietoinen kantajan raskaudesta tai sairaudesta päättäessään kantajan työsuhteen. Asiassa mainitun johdosta kantajan syrjintään perustuva hyvitysvaatimus oli hylätty. Koska kantaja oli työskennellyt pääosin samoissa tehtävissä yli 4 kuukauden ajan vuokratyöntekijänä, ei kantajan kanssa olisi voitu sopia uudesta koeajasta. Kohtuullisena korvauksena työsuhteen perusteettomasta päättämisestä pidettiin 3 kuukauden palkkaa vastaavaa määrää 7.500 euroa. Asian lopputulos huomioon ottaen oikeudenkäynti ei ollut ollut tarpeellinen. Asiassa mainitut seikat huomioon ottaen KO oli katsonut, että kantajan tuli korvata yhtön 15.540,50 euron oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Kantaja vaati HO:ssa, että yhtiön hänelle maksettavaksi tuomittu korvaus työsuhteen perusteettomasta päättämisestä korotetaan 15.000 euroksi KO:n tuomitsemine korkoineen ja että yhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle hyvityksenä syrjinnästä 10.000 euroa korkoineen 21.12.2020 lukien. Kantaja vaati lisäksi, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata yhtiön oikeudenkäyntikuluja KO:ssa. HO ei myöntänyt kantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.7.2022) - Uutiset
20.6.2022 11.00
Hovioikeus: Kaupungin vuokra-asuntoa Airbnb-sivuston kautta vuokranneen vuokrasopimus oli voitu irtisanoaHO katsoi KO:n tavoin, että kaupungilla oli ollut vuokrasopimuksen irtisanomiselle hyväksyttävä peruste. Asian näin päättyessä aihetta lausua irtisanomisen kohtuuttomuutta koskevasta väitteestä ei ollut. KO:n ratkaisua ei siten näiltä osin ollut syytä muuttaa. Asianosaiset saivat pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa nyt arvioitavana olevilta osin vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 20.6.2022) - Uutiset
11.5.2022 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi ettei termostaattien viallisuus oikeuttanut hinnanalennukseen asunnon kaupassaHovioikeus katsoi, että neljän termostaatin viallisuus oli vähäinen virhe ja näin ollen ostajilla ei ollut oikeutta vaatia hinnanalennusta. Hovioikeus hylkäsi kanteen. (Vailla lainvoimaa 11.5.2022) - Uutiset
29.4.2022 11.30
Työnantaja menetteli sairauslomalla olleen työntekijän osalta syrjivästi pikkujoulun, Teboilin luottokortin ja joulukinkun osalta - työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus heti päättyväksiTyöntekijä oli ollut sairauslomalla 21.9.2019-29.2.2020 leikkaushoitoa vaatineiden selkäkipujen vuoksi. Työntekijän mukaan häntä ei ollut sairausloman aikana kutsuttu työpaikan pikkujoulun ruokailun jälkeen olleeseen stand up-esitykseen, hänelle ei ollut annettu joulukinkkua eikä hänelle ollut tarjottu Teboil-korttia. Lisäksi työntekijä oli katsonut, että työnantajan menettely oli ollut syrjivää töihin paluun osalta työntekijän sairausloman päättyessä. (Vailla lainvoimaa 29.4.2022) - Uutiset
28.4.2022 8.40
Hovioikeus äänesti takaajan vastuustaNyt kysymyksessä oleva sopimus oli ollut toistaiseksi voimassaoleva siten, että sen oli voinut irtisanoa. Sopimuksessa ei ollut sovittu takauksen ajallisesta rajoittamisesta takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopimalla joko takauksen kiinteästä voimassaoloajasta tai siitä ajasta, jonka kuluessa erääntyvistä tai syntyvistä velvoitteista takaaja vastaa. Edellä todetun vuoksi EA ja JA voisivat olla vastuussa vain sellaisista pääveloista, joiden myöntämisen yhteydessä takaus oli annettu tai jotka olivat syntyneet ennen takauksen antamista ja olivat tuolloin heidän tiedossaan. Nyt vaadittavat velat olivat riidatta syntyneet takauksen antamisen jälkeen. Certum Finance Oy:llä ei siten ollut oikeutta saada vaatimiaan suorituksia EA:lta ja JA:lta takauksen perusteella. (Ks. KKO:2023:60) - Uutiset
12.4.2022 13.00
Hovioikeus: Yliopistolla oli ollut työntekijän käyttäytymisen perusteella oikeus irtisanoa työsopimus - ei kuitenkaan perustetta lomauttaa työntekijää tuotannollisella tai taloudellisella perusteellaHO:ssa oli kysymys siitä, oliko kantajan irtisanomiselle ollut peruste. Yliopisto oli irtisanonut kantajan työsopimuksen epäasiallisen käyttäytymisen takia. Asiassa oli arvioitava ensisijaisesti, oliko irtisanomiselle ollut mainittu peruste. Yliopisto oli oikeudenkäynnissä vedonnut siihen, että sillä oli ollut myös tuotannollinen ja taloudellinen peruste irtisanoa kantaja sekä peruste irtisanoa kantaja myös hänen työntekoedellytystensä olennaisen muuttumisen perusteella. Asiassa oli arvioitava toissijaisesti, oliko yliopistolla ollut mainittuja irtisanomisperusteita. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yliopisto valikoinut kantajan irtisanottavaksi syrjivin perustein. Vielä kysymys oli siitä, oliko kantaja asetettu eriarvoiseen asemaan ennen irtisanomista ja oliko yhdenvertaisuuslain mukaista hyvitystä koskeva vaatimus hylättävä vanhentuneena 10.1.2016 edeltäneiden tapahtumien osalta. Edelleen kysymys oli irtisanomisajan palkkaa koskevan vaatimuksen osalta siitä, oliko kantajan lomauttamiselle ollut peruste. Mikäli kantajan vaatimukset hyväksyttii edes osaksi, kysymys oli myös tuomittavien korvausten määristä. Kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta asiassa. (Vailla lainvoimaa 12.4.2022) - Uutiset
7.4.2022 11.45
Hovioikeus: Vahingonkorvaus työturvallisuutta koskevassa asiassa – vakuutusyhtiön, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden päätöksiä ei tule ottaa huomioon asiaa ratkaistaessa kuin osana näytön arviointiaHovioikeus totesi, että osoitettukaan altistuminen kemikaaleille ei tarkoita, että olisi olemassa syy-yhteys tällaisen altistumisen ja jonkin sairauden välillä. Näyttötaakka syy-yhteyden osalta oli tässä tapauksessa ollut A:lla. Hän ei ollut juurikaan esittänyt lääketieteellistä näyttöä siitä, että olisi olemassa syy-yhteys hänen kemikaaleille altistumisensa ja sairastumisensa välillä. Tämän vuoksi Finnairilla ei ollut tarvetta lääketieteelliseen vastanäyttöön enempää kuin mitä asiassa oli esitetty. Hovioikeus totesi johtopäätöksenään, että työperäisen kemikaaleille altistumisen ja A:n sairastumisen välistä syy-yhteyttä ei ollut näytetty. (Vailla lainvoimaa 7.4.2022) - Uutiset
1.4.2022 11.30
Hovioikeus: Käräjäoikeuden tuomitsema 25 000 euron hyvitys yt-menettelyn laiminlyönneistä oli määrältään oikeudenmukainenAsiassa oli HO:ssa kysymys siitä, miltä osin yhtiö oli kantajan työsuhteen päättäessään noudattanut yt-laissa (334/2007) säädettyä menettelyä yhteistoimintaneuvottelujen käymisestä ja neuvottelujen sisällöstä. Tähän liittyen kysymys oli lisäksi siitä, milloin kantaja oli irtisanottu. Näiden seikkojen lopputuloksesta riippuen oli kysymys vielä siitä, kuinka merkityksellisiä mahdolliset yhteistoimintamenettelyn laiminlyönnit olivat olleet ja mikä vaikutus tällä oli hyvityksen tuomitsemiseen ja sen määrän arvioimiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2022) - Uutiset
18.3.2022 8.30
Hovioikeuden tuomio kulutusluottosopimusriidassaAsiassa oli ensisijaisesti kysymys kulutusluottosopimusta koskevan maksuviivästyksen perusteella perittävän viivästyskoron määräytymisestä. Riidatonta oli, että A oli ottanut 2.000 euron suuruisen luoton ja laiminlyönyt suorittaa sen lyhennyksen, jolloin luotto oli kokonaisuudessaan erääntynyt ja irtisanottu 27.3.2015. Riidatonta oli siten myös kanteen kohdan 1 pääomavaatimus 2.000 euroa ja kohdan 2 luottokuluvaatimus 280 euroa. Riitaista oli se, mitä viivästyskorkoa edellä mainituille summille oli maksuviivästyksen perusteella maksettava. Tältä osin ratkaistavana oli, oliko viivästyskorkoa maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaan määräytyvän koron vai saman pykälän 2 momentin mukaan määräytyvän luottosopimuksen mukaisen luotonajan vuosikoron, tässä tapauksessa 24,90 prosentin, mukaisesti. Riitaa oli myös siitä, oliko A velvollinen maksamaan kanteen kohdissa 3 ja 4 mainittuja korkosaatavia ja mikä oli kohdan 3 korkovaatimuksen viivästyskorko. Lisäksi riitaa oli perintä- ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 18.3.2022) - Uutiset
16.3.2022 16.06
Hovioikeus alensi hinnanalennuksen määrää kiinteistön kaupassaAsiassa oli A:n valituksen johdosta ensin kysymys siitä, olivatko ostajat ilmoittaneet virheestä maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kohtuullisessa ajassa, kun virheistä oli ilmoitettu yli vuoden kuluttua kaupanteosta. Mikäli näin oli, oli arvioitava, oliko kiinteistössä hinnanalennukseen oikeuttavia laatuvirheitä. Kysymys myös turvaamistoimesta. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
16.3.2022 11.54
Hovioikeus: Työnantajalla ei ollut perusteita katsoa määräaikaisen siivoojan työsopimusta purkautuneeksi - työsuhteen päättämisen syyksi oli katsottava työntekijän raskausHO:ssa oli kysymys siitä, oliko yhtiöllä ollut perusteet pitää kantajan työsopimusta purkautuneena tämän jäätyä 2.10.2017 alkaen pois töistä ja toisaalta siitä, oliko työnantaja tosiasiassa purkanut kantajan työsopimuksen tämän raskauden tai sairauden perusteella. Riitaista oli se, oliko kantaja ilmoittanut työnantajalle poissaolostaan ja oliko tämä tapahtunut työpaikan menettelytapojen mukaisesti sekä, oliko kantaja lisäksi toimittanut poissaoloaan koskevat lääkärintodistukset työnantajalle. Ratkaistavana oli lopulta kysymys siitä, oliko yhtiö velvollinen suorittamaan kantajalle tämän vaatimia työsuhteeseen perustuvia saatavia sekä korvausta perusteettomasta työsuhteen päättämisestä. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko yhtiö syrjinyt kantajaa ja mahdollisen tasa-arvolakiin ja yhdenvertaisuuslakiin perustuvan hyvityksen määrästä. Edelleen kysymys oli asianosaisten oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta KO:ssa ja HO:ssa. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
16.3.2022 11.04
Hovioikeus: Sakkorangaistusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena entiseen seurustelukumppaniin kohdistuneista kolmesta laittomasta uhkauksesta - kärsimyskorvauksia alennettiinHO totesi, että uhkauksia oli esitetty kolmessa eri ajanjaksossa, ja kohtia 1 ja 2 koskevilla ajanjaksoilla uhkauksia oli ollut useita. Viimeisin uhkaus oli tehty vielä noin 1,5 vuotta seurustelusuhteen päättymisen jälkeen. Ottaen huomioon uhkausten pitkäaikaisen keston ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät piirteet sekä uhkausten merkityksen asianomistajan näkökulmasta sekä sen, että vastaajan oli tullut pitää varsin todennäköisenä, että asianomistaja ottaa uhkaukset vakavasti, sakkorangaistusta ei ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena vastaajan syyksi luetuista teoista. Oikeudenmukainen rangaistus vastaajan syyksi luetuista teoista oli 40 päivää ehdollista vankeutta. Vastaajan maksettavaksi määrätty korvaus kärsimyksestä kohdan 2 osalta alennettiin 500 euroon ja kohdan 3 osalta 300 euroon. Syytekohtaan 1 osalta kärsimyskorvausta (800 euroa) ei alennettu. (Vailla lainvoimaa 16.3.2022) - Uutiset
11.2.2022 13.31
Hovioikeuden tuomio törkeästä velallisen epärehellisyydestäTuomiossa kerrotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei kysymyksessä olevia yhtiöstä A:lle tehtyjä luovutuksia voitu pitää rikoslain 39 luvun 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla hyväksyttävinä. Tähän arviointiin ei vaikuttanut se, olisiko A oikeita menettelytapoja käyttäen voinut nostaa yhtiöstä palkkaa ja matkakulujen korvauksia. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja johtopäätöksen siitä, että kysymyksessä olevat varat oli luovutettu yhtiön varoista A:lle ilman hyväksyttävää syytä. (Vailla lainvoimaa 11.2.2022) - Uutiset
12.1.2022 8.16
Hovioikeus: Käräjäoikeus oli voinut jättää tutkimatta osakkaiden moitekanteen osakehuoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan kun osakkaat olivat jo myyneet asunnonAsunto-osakeyhtiölain (AOYL) 8 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistaja tai vuokralainen tai osakehuoneistossa asuva muu käyttöoikeuden saanut voi saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi sen, onko osakehuoneiston ottamiselle yhtiön hallintaan 8 luvun 2 §:ssä säädetty peruste. Oikeuskäytännössä (KKO:1978-II-102) on kuitenkin katsottu, että jos osakas myy tai muuten luovuttaa osakkeensa ennen moitekanteen loppuun saattamista, hän ei enää voi jatkaa kanteen ajamista. (Vailla lainvoimaa 12.1.2022) - Uutiset
21.12.2021 13.30
Hovioikeuden tuomio leasingvuokrasopimuksen purkamisesta vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja oikeus pidättäytyä vuokranmaksustaAsiassa oli ensiksi kysymys siitä, oliko Y Oy:llä ollut oikeus sen ja X:n välisen leasingvuokrasopimuksen purkamiseen vuokrakohteen olennaisen virheen perusteella ja siten oikeus pidättäytyä vuokranmaksusta. Mikäli Y Oy:llä ei ollut tällaista purkuoikeutta, asiassa oli kysymys siitä, oliko purkuoikeuden puuttumista koskeva ehto kuitenkin siten kohtuuton, että sitä oli soviteltava tai se oli jätettävä kokonaan huomiotta. Lisäksi asiassa oli kysymys X:lle aiheutuneen vahingon määrästä. (Vailla lainvoimaa 21.12.2021) - Uutiset
20.12.2021 17.00
Peri edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin - hovioikeus hylkäsi syytteen veropetoksesta (ään.)Vastaajan aviomies oli kuollut vuonna 1999. Vastaaja oli vuonna 2001 saanut perintönä edesmenneeltä puolisoltaan sveitsiläisessä pankissa olleen sijoitustilin. Vastaaja oli tuolloin asunut Saksassa ja muuttanut vuonna 2005 Suomeen. Rangaistusvaatimuksen mukaan vastaaja oli henkilökohtaisessa verotuksessaan tahallaan antanut viranomaiselle väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta salaamalla verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan tai veron välttämistarkoituksessa laiminlyönyt verotusta varten velvollisuuden, jolla oli merkitystä veron määräämiselle, minkä seurauksena hän oli välttänyt veroa yhteensä 77.283,96 euroa. HO totesi, että kokonaisuutena arvioiden asiassa mainitut seikat puhuivat sitä vastaan, että vastaaja olisi jättänyt alun perin ilmoittamatta tilistä saamansa tulot voidakseen välttää siihen liittyvän veron maksamisen Suomessa. Siitä, että vastaaja olisi toiminut kyseessä olevassa rikostunnusmerkistössä edellytetyssä veron välttämistarkoituksessa, jäi näin ollen järkevä epäily, samoin kuin siitä, että hän olisi ollut tietoinen sekä sijoitustilin kerryttämästä tulosta että sen verottamisesta Suomessa. Syyte veropetoksesta oli siten hylättävä. Eri mieltä ollut asessori luki vastaajan syyksi törkeän veropetoksen. (Vailla lainvoimaa 20.12.2021. Valituslupa myönnetty) - Uutiset
7.12.2021 11.23
Hovioikeus vapautti valtion vahingonkorvausvastuusta suurlähetystön menettelyn johdostaToisin kuin käräjäoikeus HO katsoi, ettei valtio ollut suurlähetystön menettelyn johdosta velvollinen vahingonkorvauslain nojalla eikä EIS:n perusteella suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta asiassa. KO:n tuomio kumottiin. Valtio vapautettiin velvollisuudesta suorittaa kantajalle korvausta aiheutuneista vahingoista 24.886,06 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 21.5.2015 lukien. Valtion vaatimus kantajan velvoittamisesta korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.12.2021) - Uutiset
3.12.2021 16.00
Hovioikeus: Tuhotyö vai yleisvaaran tuottamus (ään.)Riidatonta oli, että vastaaja oli kytkenyt ja jättänyt päälle rivitaloasuntonsa keittiössä sijainneen hellan kaksi levyä. Tulipalon syttymispaikan oli selvitetty sijainneen hellan läheisyydessä. Lisäksi riidatonta oli, että hellan keittiötasolla oli säilytetty mainoslehtisiä ja muuta herkästi palavaa materiaalia. Toisin kuin käräjäoikeus HO katsoi vastaajan syyllistyneen tuhotyön asemasta yleisvaaran tuottamukseen. Oikeudenmukainen rangaistusseuraamus vastaajalle hänen syykseen luetusta teosta oli tuntuva sakkorangaistus (80 ps). HO harkitsi kohtuulliseksi sovitella korvausvelvollisuutta puoleen (16.342,56 euroon) vakuutuskorvauksen määrästä. Asiassa oli erityinen syy velvoittaa valtio korvaamaan vastaajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä käräjä- että hovioikeudesta. (Vailla lainvoimaa 3.12.2021) - Uutiset
30.11.2021 16.00
Hovioikeus: Asuinrakennushankkeen yhteistyösopimus oli voitu päättää yksipuolisesti - vastaajayhtiö vapautettiin tuomitusta 227 090 euron korvausvelvollisuudestaAsiassa lausutuin perustein HO katsoi vastaajan (AS) näyttäneen, ettei yhteistyösopimusta ollut voitu toteuttaa osapuolten sopimalla ja tarkoittamalla tavalla, ja siten saattaneen ilmeiseksi, ettei hanketta ollut kyetty hankkimaan eli rakennushanketta ei ollut kyetty toteuttamaan. Täten vastaajalla oli katsottava olleen peruste päättää sopimus välittömin oikeusvaikutuksin 27.6.2013. Kantaja Oy:n kanne oli näin ollen hylättävä. KO:n tuomio kumottiin ja vastaaja vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudesta kantajalle. Kantaja velvoitettiin korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut asiassa 49.073,08 eurolla. (Vailla lainvoimaa 30.11.2021) - Uutiset
24.11.2021 14.00
Hovioikeus: Vakuutusyhtiön rangaistusvaatimukset törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta olisi tullut jättää tutkimattaROL:ssa tai muuallakaan lainsäädännössä ei löydy yleistä asianomistajan määritelmää, vaan sen muodostaminen on jäänyt oikeuskäytännön ja -kirjallisuuden tehtäväksi. HO totesi, ettei vakuutusyhtiön vaade ollut syntynyt välittömästi rikoksen johdosta, joten se ei ollut asiassa asianomistajan asemassa. Näin ollen vakuutusyhtiön rangaistusvaatimukset törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta olisi tullut jättää tutkimatta. Vastaaja oli velvollinen korvaamaan vahingonkärsineen ajoneuvon korjauskustannukset vaaditun mukaisesti. Vastaaja oli merkittävissä määrin osittain voittanut ja osittain hävinnyt muutoksenhakunsa. Kysymyksessä oli sellainen osavoittotilanne, jossa asianosaiset saivat pitää käsittelyyn liittyvät oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. Näin ollen vastaaja vapautettiin velvollisuudesta korvata vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2021) - Uutiset
22.11.2021 11.19
Hovioikeuden tuomio rasitesopimuksen pätevyydestä ja sitovuudestaRasitesopimus 7.3.1964 oli tehty yli 53 vuotta ennen kanteen vireilletuloa 22.12.2017. Sopimukseen ei ollut kirjattu voimassaolo- eikä irtisanomisaikaa. Sopimuksen siirtymisestä ei ollut myöskään kirjauksia. Sopimusta ei ollut nimenomaisesti irtisanottu tai purettu missään vaiheessa. Kantajan valituksen perusteella arvioitavana oli se, oliko rasitesopimus oikeuksineen siirtynyt kantajalle kiinteistön tarpeistona, sekä se, oliko rasitesopimus vastaajaa sitova. (Vailla lainvoimaa 22.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 13.31
Hallinto-oikeus kumosi apulaistietosuojavaltuutetun Helsingin Taksille antaman määräyksen vaikutustenarvioinnista ja alensi seuraamusmaksuaMääräyksen 6.3 osalta hallinto-oikeuden arvioitavana oli kysymys siitä, oliko apulaistietosuojavaltuutettu voinut määrätä valittajan laatimaan vaikutustenarvioinnin sen kanta-asiakasohjelman sisältämän automaattisen päätöksenteon, mukaan luettuna profilointi, yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä. Hallinto-oikeus kumosi määräyksen ja alensi valittajalle määrätyn 72.000 euron seuraamusmaksun määrän 60.000 euroon. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
11.11.2021 10.47
Tilintarkastukseen liittyvä vahingonkorvauskanne ei ollut selvästi perusteeton eikä sitä voitu ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta – hovioikeus palautti asian käräjäoikeuteenHovioikeus katsoi korkeimman oikeuden ratkaisuun viitaten, että ainakaan rikosperusteista vahingonkorvauskannetta ei voitu pitää selvästi perusteettomana. Siviiliperusteiset vahingonkorvausvastuun edellytykset eroavat rikosperusteisen vahingonkorvausvastuun edellytyksistä. Hovioikeus kuitenkin katsoi, että myöskään muihin vastuuperusteisiin perustuvaa vahingonkorvauskannetta ei voitu pitää lakiin perustumattomana ja siten oikeudellisesti perusteettomana. Kanteen hylkäämiselle ei siten ollut selviä ja riidattomia perusteita. Näin ollen hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että vahingonkorvauskannetta ei voitu vireillä olevassa asiassa hylätä selvästi perusteettomana. Hovioikeus totesi, että asiassa oli kysymys useista vahingonkorvausvastuuseen liittyvistä näytönvaraisista seikoista. Näytönvaraisia seikkoja liittyi myös vaatimusten vanhentumista koskevaan kysymykseen. Hovioikeus katsoi, että asiaa ei voitu ratkaista pääkäsittelyä toimittamatta. (Vailla lainvoimaa 11.11.2021) - Uutiset
28.10.2021 10.30
Hovioikeus: Kaupunki ei ollut menetellyt työntekijöiden työsopimusten vastaisesti määrätessään työntekijöiden työaikamuodon muuttamisesta 8.6.2015 alkaen muodollisesta jaksotyöajasta yleistyöaikaan (ään.)Aikaisempi työaikajärjestelmä työsopimuksen ehtona tai sopimuksen veroisena käytäntönä - Asiallinen peruste työaikajärjestelmän muuttamiselle - Muutoksen olennaisuus (KKO kumosi HO:n tuomion lukuun ottamatta H:ta, jonka osalta HO:n tuomion lopputulosta ei muutettu) - Uutiset
20.10.2021 11.45
Liikkeenluovutus ja palkkaerot: Suuhygienistin korvausvaatimukset hylättiin - hovioikeus oli erimielinenAsian tosiseikasto vastasi pitkälti korkeimman oikeuden 2004:103 ratkaisun asetelmia. Vertailuryhmänä olevat kolme suuhygienistiä olivat siirtyneet vastaajayhtiön palvelukseen liikkeenluovutuksen seurauksena ja säilyttäneet aikaisemmat palkkaetunsa. Liikkeenluovutuksen jälkeen kantaja oli tehnyt työsopimuksen suuhygienistin työstä ja hänen palkkansa oli määräytynyt tuon sopimuksen perusteella. HO katsoi, ettei KO:n ratkaisun muuttamiseen ollut ilmennyt aihetta. HO:n esittelijä ja eri mieltä ollut oikeusneuvos puolestaan katsoivat, ettei yhtiö ollut esittänyt hyväksyttävää perustetta sille, että se oli maksanut kantajalle pienempää tehtäväkohtaista palkkaa kuin kolmelle muulle suuhygienistille. Yhtiö oli siten menetellyt vastoin TSL 2 luvun 2 §:n 1 momentista ilmenevää tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Yhtiö oli velvollinen suorittamaan kantajalle vahingonkorvausta TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla työsopimuslain vastaisesta menettelystä. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
19.10.2021 13.03
Hovioikeus: Kiinteistönkaupan (1961 rakennettu talo) purkamiselle ei ollut edellytyksiä, vaan ostajat olivat oikeutettuja saamaan hinnanalennuksena korjauskustannuksia vastaavan määrän - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO päätyi siihen, että hyväksyttävinä korjauskustannuksina kapillaarikatkon ja vedeneristeiden osalta voitiin pitää yhteensä 25.000 euroa. KO:n tuomio kumottiin siltä osin kuin ostajien sekä myyjän välillä 11.4.2017 tehty kiinteistön ja irtaimiston kauppa oli määrätty purettavaksi, myyjä oli velvoitettu palauttamaan ostajille kauppahinta 180.000 euroa korkoineen, ostajat oli velvoitettu luovuttamaan myyjälle kauppakirjassa yksilöity irtain omaisuus tai sen arvo, sekä asumishyödyn osalta. (Vailla lainvoimaa 20.10.2021) - Uutiset
14.10.2021 8.44
Hallinto-oikeus: Poliisihallitus oli voinut kieltää Sanoma Media Finland Oy:tä toimeenpanemasta IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelejä siten, että peleihin osallistutaan vastiketta vastaan ja pelaaja voi voittaa pelistä rahaaKoska Sanoma Media Finland Oy:tä toimeenpanemissa IS Liigapörssi ja Hockey GM -peleissä voi voittaa rahaa, kyse oli arpajaislain 3 §:ssä tarkoitetuista rahapeleistä, joiden toimeenpanemiseen Veikkaus Oy:llä on lain 11 §:n mukaan yksinoikeus. Poliisihallitus oli siten arpajaislain 62 a §:n nojalla voinut kieltää Sanoma Media Finland Oy:tä toimeenpanemasta IS Liigapörssi ja Hockey GM -pelejä siten, että peleihin osallistutaan vastiketta vastaan ja pelaaja voi voittaa pelistä rahaa. Arpajaislain 62 c §:n 1 momentin perusteella kiellon tehosteeksi oli voitu asettaa uhkasakko. (Esittelijän eriävä mielipide. Vailla lainvoimaa 14.10.2021) - Uutiset
11.10.2021 14.29
Hovioikeus: Asianajotoimistolla ei ollut kanneoikeutta oikeusturvavakuutusta koskevassa asiassaHovioikeudessa oli ratkaistava, oliko Asianajotoimisto X Oy:llä asiassa kanneoikeus eli voiko se vaatia oikeusturvavakuutuksen perusteella suoraan LähiTapiolalta oikeudenkäyntikuluja, jotka LähiTapiola oli 19.1.2018 antamallaan päätöksellä kieltäytynyt korvaamasta oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutussopimuksen osapuolina ovat vakuutuksenottaja ja vakuutuksenantaja. Ratkaisussa KKO 2000:103 on todettu, että oikeusturvavakuutus on vahinkovakuutus, jossa oikeus vakuutuskorvaukseen on vakuutetulla, eikä oikeusturvavakuutuksen olemassaolo sellaisenaan anna asiamiehelle oikeutta korvaukseen suoraan vakuutusyhtiöltä. Asianajotoimisto X Oy:llä ei siten ollut oikeutta vaatia korvausta suoraan LähiTapiolalta Y Oy:n oikeusturvavakuutuksen perusteella. (Vailla lainvoimaa 11.10.2021) - Uutiset
1.10.2021 11.00
Hovioikeus: Oliko yhtiö voinut yksipuolisesti alentaa käyttöautoetua koskevaa etuuttaTyösopimuksen sovittu sisältö - Tasapuolinen kohtelu (Vailla lainvoimaa 1.10.2021) - Uutiset
28.9.2021 11.00
Yhtiö haki muutosta myös välitystuomion täytäntöönpanoon mutta peruutti valituksensa - perusteita soveltaa OK 21 luvun 8 a §:ää ei ollutHO totesi mm., että välimiesmenettelystä annetun lain säännökset välitystuomion täytäntöönpantavuudesta ovat suhteellisen selkeät. Välimiesmenettelyn luonteeseen kuuluu, että välimiesoikeuden antama ratkaisu on lopullinen, ja välimiesmenettelystä annetussa laissa on asetettu varsin korkea kynnys tuomioistuimen mahdollisuudelle puuttua välimiesoikeuden antamaan ratkaisuun. Välitystuomiossa oli annettu perusteltu kannanotto valittajien väitteisiin asiassa. Asialla oli sinänsä voinut olla valittajille suuri merkitys. Tämä ei kuitenkaan ollut seikka, jonka perusteella asian olisi voitu arvioida olleen OK 21 luvun 8 a §:ssä tarkoitetulla tavalla oikeudellisesti epäselvä. Mainitun pykälän soveltamista ei voitu perustaa kohtuusharkintaan. HO kiinnitti lisäksi huomiota siihen, että valittajat olivat tätä asiaa koskevan valituksen vireillä ollessa maksaneet yhtiölle ne saatavat, jotka heidät oli välimiesoikeuden ratkaisussa velvoitettu suorittamaan. Valittajien poliisille tekemä tutkintapyyntö ei myöskään ollut johtanut toimenpiteisiin. Pelkästään valittajien yhtiön menettelystä tekemien väitteiden perusteella ei voitu arvioida, että kysymys olisi ollut oikeudellisesti epäselvästä asiasta. (Vailla lainvoimaa 28.9.2021) - Uutiset
9.9.2021 10.00
Hovioikeus velvoitti ex-avopuolison suorittamaan kuolinpesälle korvausta saamastaan asumishyödystä 25 200 euroaAsumishyötyyn perustuvan korvauksen alkamisajankohta oli määrättävä alkamaan kuolinpesän HO:ssa vaatimasta ajankohdasta. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu korvaukseen yhteensä 72 kuukaudelta. Ex-avopuoliso velvoitettiin suorittamaan kuolinpesälle korvaukseksi saamastaan asumishyödystä 1.5.2012 lukien 350 euroa kuukaudessa 30.4.2018 saakka eli yhteensä 25.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 11.5.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
31.8.2021 11.22
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Kaivon korjaamisurakassa oli kuluttajansuojalain mukainen virhe – korvausta myös välillisestä vahingostaOttaen huomioon tuomiossa kaivoveden laadusta todettu, asianosaisten tekemän urakkasopimuksen sisältö kaivon juomakuntoon saattamisesta sekä tavarantarkastaja H:n asiassa kaivon virheellisyyksistä ja hyvän rakennustavan mukaisista korjaustoimenpiteistä kertoma hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että B Ky:n urakkasuoritus oli kuluttajansuojalain 8 luvun mukaisena palveluksena ollut 12 §:ssä ja 14 §:ssä edellytetyt seikat huomioon ottaen virheellinen sekä lopputuloksen että neuvontavelvollisuuden täyttämisen osalta. Hovioikeus arvioi sopimuksenmukaisen kaivon kuntoon saattamisen kustannuksiksi 9.300 euroa, minkä vastapuolet oli velvoitettava korvaamaan vahingonkorvauksena kantajille. Kantajille oli lain tarkoittamana välillisenä vahinkona aiheutunut kaivon käyttöhyödyn olennaista menetystä ja muuta siihen rinnastettavaa haittaa, joka oli olennaista. Hovioikeus arvioi oikeansuuruiseksi korvausmääräksi välillisen vahingon osalta 4.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 31.8.2021) - Uutiset
18.8.2021 10.30
Opiskelija väitti dekaanin estäneen häntä osallistumasta pakolliseen kandi- /graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana - syyteoikeus väitetystä syrjintärikoksesta oli vanhentunutKantajan mukaan vastaaja oli dekaanina aikavälillä 1.1.2017-31.8.2018 kieltänyt ja estänyt häntä osallistumasta opintojen kannalta olennaiseen ja opinto-oppaassa kuvaillusti pakolliseen kandiseminaariin ja graduseminaariin muiden opiskelijoiden mukana. KO oli katsonut, että nyt kysymyksessä olevan syrjintärikoksen vanhentumisaika oli laskettava alkaneen 7.2.2017. Syyte katsottiin vanhentumisajan katkaisevalla tavalla nostetuksi, kun vastaajalle oli laillisesti annettu haaste tiedoksi. Tässä tapauksessa haaste olisi tullut antaa vastaajalle tiedoksi viimeistään 6.2.2019. Kun syyte oli nostettu vasta 14.7.2020 ja haaste oli annettu vastaajalle tiedoksi vasta 24.7.2020, syyteoikeus oli vanhentunut ja syyte tuli tällä perusteella hylätä. HO ei muuttanut KO:n tuomiota. (Vailla lainvoimaa 18.8.2021) - Uutiset
19.7.2021 15.15
Hovioikeus arvioi kiinteistön arvoa osituksessa ja suoritustuomion tarvettaKiinteistö oli osituksessa arvioitu 200.000 euron arvoiseksi. Selvää oli kuitenkin, että kun oli kyse omakotitalokiinteistöstä, kiinteistön sijainnilla ja sillä sijaitsevien rakennusten kunnolla on keskeinen merkitys kiinteistön arvoa ja käypää hintaa määritettäessä. Tähän nähden ja kun otettiin huomioon tuomiossa selostetut kiinteistön kuntoon liittyvät seikat sekä sen sijainti, hovioikeus päätyi asiassa vastaanotetun todistelun perusteella siihen, että kiinteistö rakennuksineen ja siihen kuuluvine peltoalueineen on osituksessa arvioitava 150.000 euron arvoiseksi. Estettä AA:n vaatiman suoritustuomion antamiselle ei ollut. Hovioikeus hyväksyi AA:n vaatimuksen RA:n velvoittamisesta suorittamaan hänelle hovioikeuden vahvistaman tasingon määrän. (Vailla lainvoimaa 19.7.2021) - Uutiset
2.7.2021 13.30
Hallinto-oikeuden ratkaisu Finanssivalvonnan päätöksestä uhkasakon lisäerien tuomitsemista koskevassa asiassaHallinto-oikeus oli uhkasakon asettamispäätöstä koskevassa päätöksessään katsonut, että Finanssivalvonnan aloitteesta käynnistetty esitutkinta sen selvittämiseksi, onko valittajan syytä epäillä menetelleen rikostunnusmerkistöt täyttävällä tavalla, ei ole sellaisenaan esteenä samanaikaiselle hallinnolliselle menettelylle, jossa on kysymys sen arvioimisesta, onko finanssimarkkinoita koskevia velvoittavia säännöksiä laiminlyöty, eikä asiassa ole esitetty mitään sellaista, joka antaisi aihetta arvioida asiaa nyt toisin. Finanssivalvonnan valituksenalaista päätöstä ei ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 2.7.2021) - Uutiset
28.5.2021 10.29
KHO:n muu päätös: Valitus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi julkista hankintaa koskevassa asiassa – markkinaoikeuden päätös kumottiin ja 200.000 euron uhkasakko tuomittiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän maksettavaksiAsiassa oli kysymys siitä, onko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 asetettu 200.000 euron uhkasakko. Hankintayksikkö ei ollut noudattanut markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettua päävelvoitetta. Päävelvoitteen noudattamatta jättämiselle ei ollut pätevää syytä. Tämän vuoksi ja kun asiassa ei ollut todettavissa, että uhkasakon tuomitsemiselle asetettua pienempänä olisi uhkasakkolaissa säädettyä perustetta, hankintayksikkö oli tuomittava maksamaan markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 asetettu 200 000 euron uhkasakko. Markkinaoikeuden valituksenalainen päätös, jolla In Net Oy:n hakemus uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi oli hylätty, oli vastaavasti kumottava. - Uutiset
5.5.2021 11.00
Hovioikeus: Lentoyhtiö ei ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta - lentäjien palkkavaatimukset hylättiinHO katsoi, ettei R10- ja R18-lentäjien pysyvää palkkaluokkaeroa voitu pitää tasapuolisen kohtelun velvoitteen vastaisena. Asiassa lausutuilla perusteilla HO katsoi KO:n tavoin, ettei yhtiö ollut rikkonut tasapuolisen kohtelun velvoitetta. Selvyyden vuoksi HO totesi, ettei asiassa ollut enää HO:ssa ollut kysymys yhdenvertaisuuslain rikkomisesta. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei ollut. (Vailla lainvoimaa 5.5.2021) - Uutiset
21.4.2021 13.00
KHO:n päätös yhdistyksen tuloverotusta koskevassa asiassaHAO oli valituksenalaisella päätöksellään alentanut yhdistykselle verovuosille 2010-2012 määrättyjä veronkorotuksia, mutta hylännyt valituksen muilta osin. Yhdistys oli pyytänyt lupaa valittaa HAO:n päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että HAO:n päätös kumotaan ja yhdistyksen elinkeinotoiminnan ja henkilökohtaisen tulolähteen verotettavaan tuloon tehdyt lisäykset poistetaan. Yhdistys oli vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista laillisine korkoineen. KHO hylkäsi valituslupahakemuksen muilta paitsi kohdassa 2 yksilöidyiltä osin. KHO ei siten antanut ratkaisua valitukseen muilta osin. KHO myönsi valitusluvan ja tutki valituksen yhdistyksen verovuoden 2010 verotettavaan tuloon lisätyn määrän osalta. Ottamatta välittömästi ratkaistavakseen, miten yhdistyksen verotus oli tältä osin toimitettava, KHO kumosi HAO:n ja verotuksen oikaisulautakunnan sekä Verohallinnon verotuksen oikaisupäätöksen tältä osin ja palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylättiin. (Julkaisematon) - Uutiset
20.4.2021 15.28
Hovioikeus: Korvausvastuuta vakuustakavarikon aiheuttamasta vahingosta oli arvioitava VahL 3 luvun 2 §:n mukaisen tuottamusvastuun perusteella - valtio vapautettiin kaikesta korvausvelvollisuudestaVäliaikainen vakuustakavarikko ja vakuustakavarikko oli ollut tarpeeton. Valtio ei kuitenkaan ollut korvausvelvollinen aiheutuneesta vahingosta, koska valittaja ei ollut näyttänyt, että valtion viranomainen olisi menetellyt asiassa tuottamuksellisesti korvausvastuun perustavalla tavalla. Kanne oli hylättävä ja valtio vapautettava kaikesta korvausvelvollisuudesta A:lle. Asian näin päättyessä asiassa ei ollut tarpeen lausua korvausvaatimuksen määrästä. KO:n tuomio kumottiin. (KKO:2022:75: Hovioikeuden tuomio kumottiin, ään.) - Uutiset
20.4.2021 9.13
KKO jätti vastavalituksen osittain tutkimatta: Vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjäänA oli käräjäoikeudessa tuomittu törkeästä velallisen epärehellisyydestä vankeusrangaistukseen ja velvoitettu suorittamaan konkurssipesälle vahingonkorvausta. Syyttäjän valitettua hovioikeuteen A teki vastavalituksen, jossa hän vaati, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan korvausvelvollisuudesta.
Vastavalituksessa esitetty vaatimus vahingonkorvauksen muuttamisesta kohdistui konkurssipesään eikä alkuperäisen valituksen tehneeseen syyttäjään. Vastavalitus jätettiin tämän vaatimuksen osalta tutkimatta. (Ään.) - Uutiset
19.4.2021 16.00
Hovioikeus arvioi välituomion antamisen edellytyksiä toisin kuin käräjäoikeusHO:ssa oli kysymys siitä, oliko asiassa ollut edellytyksiä antaa OK 24 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu välituomio reklamaatiovelvollisuuden laiminlyöntiä ja reklamaatiovelvollisuudesta vapautumista koskevista kysymyksistä kantajayhtiön vastustuksesta huolimatta. Mikäli välituomion antamisen edellytykset olivat olleet olemassa, asiassa oli erikseen ratkaistava kysymys siitä, oliko kantajayhtiöllä ollut ylipäätään reklamaatiovelvollisuutta vastaajayhtiön lähettämistä laskuista ja oliko kantajayhtiö laiminlyönyt tämän reklamaatiovelvollisuutensa. Koska välituomiolla ratkaistava kysymys ei ollut merkittävästi rajoitetumpi eikä myöskään asian ratkaisemisen edellyttämä todistelu muodostanut vain rajoitettua osaa kaikesta asiassa nimettävästä todistelusta, ei välituomion antaminen ollut tässä asiassa sillä tavoin prosessiekonomisesti perusteltua, että välituomio olisi voitu antaa vastoin kantajan tahtoa. Asiassa mainituin perustein KO:n antama päätös ja välituomio oli kumottava ja asian käsittelyä oli jatkettava KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 19.4.2021) - Uutiset
1.4.2021 11.33
Hovioikeus purki kuluttajansuojalain nojalla 219.042,13 euron hintaisen Audin autokaupan teknisten vikojen vuoksiKoska Autotalo ei ollut korjannut virheitä kuluttajansuojalain 5 luvun 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja koska virheitä ei ollut pidettävä saman luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla kokonaisuutena arvostellen vähäisinä, ostajalla oli oikeus purkaa kauppa. Sille seikalle, että auton arvo oli alentunut, ei ollut annettava merkitystä kaupan purkamisen edellytyksiä arvioitaessa. Ostaja oli ilmoittanut, että autolla oli ajettu noin 47.000 kilometriä. Tämän perusteella hovioikeus arvioi, että hän oli saanut autosta 14.000 euron käyttöhyödyn, mikä oli otettava vähennyksenä huomioon palautettavassa kauppahinnan määrässä. (Vailla lainvoimaa 1.4.2021) - Uutiset
23.2.2021 11.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti äidin korvamaan isälle sovintoon päätyneen täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulutHO:ssa oli kysymys siitä, oliko äiti velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. HO katsoi, että äiti oli velvoitettava korvaamaan isälle tämän oikeudenkäyntikulut KO:ssa siltä osin kuin ne johtuivat lainoppineen avustajan käyttämisestä. Asianosaiskulujen osalta HO totesi, että isä oli toimittanut KO:lle asianmukaisen erittelyn asianosaiskulujen perusteista (KKO 1997:195). Kulut koostuivat toimenpiteistä ennen avustajan hankkimista, istuntoihin osallistumisesta ja sijaisen hankkimisesta istuntojen ajaksi. OK 21 luvun 8 §:n nojalla voidaan asianosaiselle korvata välittömästi oikeudenkäyntiin liittyvä menetys. Tällaisena voidaan pitää osallistumisesta istuntoihin, joissa läsnäolo on tarpeen, aiheutuva ansionmenetys sekä esimerkiksi sijaisen hankkimisesta liikkeeseen oikeudenkäynnin ajaksi yrittäjälle seurannut kustannus (ks. myös HE 107/1998 vp s. 19). HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan myös isän asianosaiskulut. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, että äiti oli velvollinen korvaamaan isälle tämän vaatimat 7.887,74 euroa oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Näin ollen KO:n päätöstä oli muutettava. Asian lopputulos huomioon ottaen äiti oli velvollinen korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut myös HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 23.2.2021) - Uutiset
16.2.2021 15.00
Hovioikeus tutki isän valituksen lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta - uhkasakko voitiin jättää määräämättä pandemiatilanteessaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kysymys ollut ollut lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 14 §:n soveltamisesta. KO:n päätöksen maininta (s. 13) mainitun säännöksen soveltamisesta oli virheellinen. Mainitun lain 30 §:n valituskielto ei siten soveltunut tapaukseen. Isän valitus tutkittiin. Pääasian osalta HO katsoi mm., ettei äidin ilmoittaman oikeellisuutta ollut tapauksen olosuhteissa syytä epäillä. HO katsoi mainituissa olosuhteissa uskottavaa myös olleen, ettei äiti ollut huhtikuussa 2020 tiennyt eikä hän ollut voinut tietää, miten hänen tulisi toimia poikkeuksellisessa pandemiatilanteessa lapsen ja isän tapaamisten suhteen, kun lapsella ja sittemmin tämän perheenjäsenillä oli ollut mahdolliseen koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Isän ja äidin ilmeisen riitaiset välit olivat estäneet asiasta sopimisen. Mainituissa olosuhteissa äidillä oli ollut hyväksyttävä syy keskeyttää tapaamiset yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi huhtikuussa 2020. Tapaamisen 1.7.2020 peruuntuminen kokonaan oli KO:n päätöksestä ilmenevin tavoin aiheutunut paitsi äidin lapsen luovuttamispaikkaa koskeneesta erehtymisestä myös siitä, ettei isä ollut ottanut lasta enää myöhässä vastaan. Äiti oli erehdyksensä havaittuaan pyrkinyt myötävaikuttamaan tapaamisen toteutumiseen. Kysymys oli ollut yksittäisestä tapahtumasta, kun tapaamiset olivat muutoin 2.5.2020 alkaen toteutuneet. Näin ollen yksinomaan 1.7.2020 peruuntuneen tapaamiskerran vuoksi uhkasakon asettaminen ei ollut kohtuullista. (Vailla lainvoimaa 16.2.2021) - Uutiset
12.1.2021 8.00
Hovioikeus arvioi oliko Latviaan rekisteröidylle yhtiölle syntynyt Suomeen verovelvollisuuden ja kirjanpitovelvollisuuden perustava kiinteä toimipaikka - törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistusHO:ssa oli kysymys ensinnäkin siitä, oliko Latviaan rekisteröidylle yhtiölle syntynyt Suomeen verovelvollisuuden ja kirjanpitovelvollisuuden perustava kiinteä toimipaikka. Asiassa oli tämän jälkeen arvioitava, täyttyivätkö törkeän veropetoksen ja kirjanpitorikoksen tunnusmerkistöt erityisesti niissä edellytetyn vastaajan tahallisuuden osalta. Vastaajalle tuomittiin törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta 6 kuukauden ehdollinen vankeusrangaistus. Vastaajan Verohallinnolle maksettavaksi tuomittu korvaus vältettyjen arvonlisäverojen määrän osalta alennettiin 32 504,58 euroksi. (Vailla lainvoimaa 12.1.2021) - Uutiset
23.12.2020 8.27
Hovioikeuden tuomio vakuutusten kilpailuttamista koskevassa toimeksiantoriidassaValittajayhtiö A ja yhtiö B olivat 23.1.2017 tehneet toimeksiantosopimuksen vakuutusten kilpailuttamisesta. Asiassa oli pääkäsittelyn toimittamisen osalta HO:ssa kysymys KO:n tekemien johtopäätösten tarkastamisesta ja sellaisesta oikeudellisesta arvioinnista, joka ei HO:n harkinnan mukaan edellyttänyt pääkäsittelyn toimittamista. HO katsoi, ettei pääkäsittelyä ollut tarpeen toimittaa todistelun uudelleen vastaanottamiseksi. Myöskään asian laatu ja merkitys asianosaisille eivät edellyttäneet pääkäsittelyn toimittamista. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko B:n valittajalle tekemä vakuutusvertailu sopimuksen ja lain sekä sen nojalla annettujen Finanssivalvonnan määräysten mukainen ja toissijaisesti siitä, oliko valittaja velvollinen maksamaan B:n palkkiolle arvonlisäveroa. HO katsoi, että vakuutusvertailu oli sisältänyt kaikki valittajan vakuutustarpeen arvioinnin ja vakuutuksen valitsemisen kannalta tarpeelliset tiedot ja tiedot oli esitetty selkeästi ja täsmällisesti ymmärrettävällä tavalla. Valittaja oli siten velvollinen maksamaan B:lle sopimuksen mukaisen palkkion. Koska toimeksiantosopimuksessa ei ollut sovittu palkkion arvonlisäverosta eikä asiassa ollut näytetty, että siitä olisi muutoinkaan olisi kirjallisesti sovittu, HO katsoi, ettei valittaja ollut velvollinen maksamaan B:lle palkkiolle vaadittua arvonlisäveroa. Näin ollen B:n vaatimukset arvonlisäveron osalta oli hylättävä. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu erääntynyt laskusaatava alennettiin 6 745 euroksi. Korvaukselle oli maksettava KO:n tuomitsemaa viivästyskorkoa. Valittaja Oy:n B Oy:lle maksettavaksi tuomittu toisen vuoden palkkio alennettiin 6 745 euroksi. Muilta osin KO:n tuomio jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 23.12.2020) - Uutiset
17.12.2020 15.25
Hovioikeus arvioi asuntokaupan virheitäHovioikeus katsoi asiassa näytetyn, että parvekkeissa oli kanteessa eritellyt laatuvirheet. Asiassa ei esitetty vastanäyttöä asukkaiden kanteen perusteena olevista korjauskustannuksista. Asiassa ei myöskään ilmennyt, että parvekkeiden korjaaminen johtaisi tasonparannukseen, vaan korjauksilla saavutetaan sellainen rakentamistapa, jota olisi tullut käyttää alun perinkin. Parvekkeita koskevien virheiden korjauskustannuksina ja hinnanalennuksen määränä oli näin ollen pidettävä asukkaiden vaatimia määriä. Hinnanalennuksen jyvitysperuste asukkaiden kesken oli riidaton. Kanteessa tarkoitettujen asukkaiden osaomistusaikana ilmenneiden rakennuksen virheiden korjaamisessa ei ollut kysymys sen laatuisista rakennuksen elinkaarikorjauksista, joita koskevien kustannusten kattamiseksi peruskorjausrahasto olisi tarkoitettu. Näin ollen peruskorjausrahaston perustamista koskevaa mainintaa ei voitu pitää virheellisen tiedon antamisena siitä seikasta, miten tässä asiassa selvitettyjen rakennusvirheiden kustannukset tulisivat katetuiksi. Koska nämä virheiden korjauskustannukset eivät olisi tulleet katetuiksi peruskorjausrahastosta, ei asukkailla ollut oikeutta saada hinnanalennusta asuntokauppalain 4 luvun 27 §:ssä tarkoitettuun taloudelliseen virheeseen perustuvana. Asiassa oli lisäksi kysymys kauppahintaehtojen sovittelusta, rakennuksen rungon halkeaman merkityksestä sekä oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 17.12.2020) - Uutiset
11.12.2020 12.45
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja muutti omaisuuden erottelua koskevaa pesänjakajan päätöstä siten, että entinen avopuoliso vapautettiin velvollisuudesta suorittaa vastapuolelle 30.000 euron hyvitysEsitetystä selvityksestä ei voitu päätellä, että B:n toiminta tai panostus yhteiseen talouteen olisi ylittänyt tavanomaisen perhe-elämään kuuluvan toiminnan siten, että se olisi syy-yhteydessä A:n varallisuuden säilyttämiseen tai karttumiseen. Asiassa ei näytetty B:n antaneen sellaista panosta hänen ja A:n yhteistalouden hyväksi, että se oikeuttaisi avoliittolain 8 §:n mukaiseen hyvitykseen. (Vailla lainvoimaa 11.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 14.22
Hovioikeus: Kuuluivatko asuinhuoneistojen märkätiloissa toteuttamat toimenpiteet yhtiön kunnossapitovastuulle ja oliko lattialämmityksen asentaminen perusparannustaAsunto Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös julistettiin pätemättömiksi siltä osin kuin yhtiökokous oli lattialämmityksen asentamisen osalta hylännyt X Oy:n esityksen märkätilojen perusparannushankkeen maksuosuuden muuttamisesta ja hyväksynyt hallituksen esityksen huoneistokohtaisista laina- ja maksuosuuksista hankkeen rahoittamiseksi. (Vailla lainvoimaa 3.12.2020) - Uutiset
3.12.2020 11.30
Hovioikeus: Yliopistolla ei ollut perustetta irtisanoa professoriaValittajan irtisanomisen jälkeen tapahtunut B:n siirtäminen lehtorin tehtävästä avoinna olevaan apulaisprofessorin tehtävään oli merkinnyt TSL 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa kielletyllä tavalla uuden työntekijän ottamista samankaltaisiin tehtäviin. Yliopiston toimintaedellytyksissä ei ollut vastaavana aikana edes väitetty tapahtuneen sellaisia muutoksia, joilla olisi voitu perustella valittajan korvaaminen toisella työntekijällä, koska B:n kutsuminen apulaisprofessorin tehtävään ei parantanut yliopiston varallisuutta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, että kohtuullinen korvaus valittajan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli 10 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Huomioon ottaen sen, ettei valittaja ollut irtisanomisensa jälkeen ollut työttömänä, korvauksen määrittäminen erikseen aineettoman vahingon korvauksen osalta ei ollut tarpeen. (Ks. KKO:2023:1: HO:n tuomio kumottiin. Asia jätettiin KO:n tuomion lopputuloksen varaan) - Uutiset
27.11.2020 15.30
Hovioikeus arvioi vastavalituksen tutkimisen edellytyksiä rikosasiassaHO otti viran puolesta ratkaistavakseen kysymyksen siitä, voitiinko vastavalituksin hakea muutosta muuhun kuin siihen osaan KO:n tuomiosta, jota valitus koski. Kysymys oli siitä, oliko vastaajalla oikeus tehdä vastavalitus syyksilukemisen ja rangaistusseuraamuksen lisäksi myös yksityisoikeudellisista korvausvaatimuksista tilanteessa, jossa asianomistaja ei ollut valittanut KO:n tuomiosta ja jossa syyttäjä oli valittanut ainoastaan rangaistusseuraamuksesta. HO jätti vastaajan vastavalituksen vahingonkorvausten osalta tutkimatta. Muilta osin vastaajan vastavalitus otettiin tutkittavaksi. (Vailla lainvoimaa 27.11.2020) - Uutiset
23.11.2020 9.10
Hovioikeus viestintäsalaisuuden loukkaamisesta: Työnantajalla ei ollut työntekijän lupaa tämän työsähköpostin käyttämiseen enää työsuhteen päättymisen jälkeenOttaen huomioon, että yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä on rinnastettu sekä viestien selville saaminen että niiden avaaminen arvioitaessa sitä, onko työnantajalla ollut työntekijän suostumusta työntekijän työsähköpostin käyttämiseen, hovioikeus katsoi, että rikoslain 38 luvun 3 §:n mukaisen tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo tiedon saaminen ulkopuoliselta suojatusta viestistä silloin kun suojaus murretaan. Näin ollen sillä seikalla, oliko rikoksen tekoajankohdan aikana yksittäistä sähköpostiviestiä konkreettisesti avattu, ei ollut merkitystä arvioitaessa tunnusmerkistön täyttymistä tässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi, että A:n menettely täytti viestintäsalaisuuden loukkauksen tunnusmerkistön. Hovioikeus katsoi, että asiassa ei jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A oli 18.–26.7.2016 välillisenä tekijänä oikeudettomasti ilman B:n lupaa suojauksen murtaen hankkinut tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä pitämällä B:n työsähköpostia auki ja seuraamalla sitä B:n työsuhteen päättymisen jälkeen. A:n syyksi luettiin kohdassa 1 viestintäsalaisuuden loukkaus. (KKO:ssa: VL:2021-53) - Uutiset
17.11.2020 9.00
Hovioikeus: Yhtiö oli tahallaan taikka ainakin huolimattomuudesta laiminlyönyt neuvotella työvoiman vähentämiseen johtavista suunnitelmistaan - hyvitykset korotettiin 18.000 ja 15.000 euroonKun päätös peltikorjaamo toiminnan lopettamisesta oli asiassa lausuttu huomioon ottaen katsottava tehdyn vasta sen jälkeen, kun yhteistoimintaneuvottelujen jälkeiset toimenpiteet oli jo toteutettu, se oli tehty kokonaan käymättä yhteistoimintaneuvotteluja. Ottaen huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin vakavuus, kantajiin kohdistuneen toimenpiteen luonne ja heidän työsuhteidensa kestot oikeuskäytännön mukaiseksi hyvityksen määräksi oli arvioitava A:n osalta 18.000 euroa ja B:n osalta 15.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 17.11.2020) - Uutiset
13.11.2020 9.00
Hovioikeuden ratkaisu velallisen epärehellisyydestä ja puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolleOsapuolet olivat tuomiossa todetulla tavalla todenneet hovioikeudessa riidattomaksi, että A oli siirtänyt ilman hyväksyttävää syytä yhtiön varoja itselleen tilikaudelta 1.1.-31.12.2013 yhteensä 32.888,20 euroa sekä tilikaudelta 1.1.-31.12.2014 yhteensä 5.203,19 euroa eli ajalla 1.1.2013-31.12.2014 yhteensä 38.091,39 euroa. Yhtiö oli asetettu konkurssiin 17.2.2016. Yhtiön velat konkurssiin asettamishetkellä olivat olleet 245.108,13 euroa ja varat 75.875,70 euroa. Yhtiö oli tullut maksukyvyttömäksi tilikauden 2013 aikana ja oli ollut maksukyvytön viimeistään 31.12.2013. A oli teollaan tavoitellut huomattavaa hyötyä ja aiheuttanut huomattavaa vahinkoa velkojilleen. Velallisen epärehellisyys oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä ottaen huomioon osatekojen suuri määrä ja teon kesto.
Kysymys myös puolustajan palkkiosta ja sen korvaamisesta valtiolle. (Ään. puolustajan palkkion valtiolle korvaamisen perusteluista. Vailla lainvoimaa 13.11.2020) - Uutiset
10.11.2020 12.11
Hovioikeus: Vastavalitus voitiin tutkia, vaikka vastavalituksen tehneet asianosaiset olivat tehneet myös varsinaisen valituksenVastavalitusoikeuden rajoittavaa tulkintaa nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa toisiinsa nähden vastapuolia ja jossa oikeudenkäyntiaineisto ei vastavalituksen tutkimisen johdosta olennaisesti laajene, ei voida puoltaa myöskään oikeudenkäyntiaineiston rajoittamista ja prosessiekonomiaa koskevilla näkökohdilla. Näiden näkökohtien merkitystä on yleisesti omiaan vähentämään se, että oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §:n 1 momentin mukaan niin valitus kuin vastavalituskin kuuluvat riita-asiassa jatkokäsittelyluvan soveltamisalaan, vaikkakin jatkokäsittelyluvan myöntäminen valitukselle voi näissä tapauksissa johtaa siihen, että jatkokäsittelylupa on saman luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun muun painavan syyn johdosta myönnettävä vastavalittajallekin. Lisäksi A:n ja B:n vastavalituksen kohteena olevan hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevat seikat oli tässä asiassa saatettu hovioikeuden tutkittaviksi pitkälti jo valitusten perusteella. Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 3 §:n 1 momentin säännöksestä kuitenkin johtuu, että silloin, kun valituksessa on vaadittu vain kaupan purkamista, hovioikeus ei voi tuomita valittajalle hinnanalennusta, koska hinnanalennus ja purku ovat eri laatuisia ja itsenäisiä oikeusseuraamuksia (ks. Mia Hoffrén – Mikko Vuorenpää: Vahingonkorvaus, hinnanalennus ja vaatimistaakka. Lakimies 2009 s. 791). Vastavalituksen tutkiminen mahdollistaa myös sen, että hinnanalennusta koskeva kysymys on hovioikeuden ratkaistavana samassa laajuudessa kuin se oli käräjäoikeudessa. Hovioikeus katsoi, että A:n ja B:n vastavalitus oli otettava tutkittavaksi, vaikka he olivat tehneet myös valituksen. (Ratkaisuun ei saa hakea erikseen muutosta. Pääasian käsittely kesken 10.11.2020) - Uutiset
6.11.2020 11.14
Tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanotun työntekijän työsopimuksen päättämisen katsottiin tapahtuneen myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä - hovioikeus oli erimielinen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä maksettavasta korvauksestaYhtiö ei ollut näyttänyt, että työsopimuksen päättämiseen olisi ollut TSL 7 luvun 1 §:n tarkoittamat asialliset ja painavat syyt. Asiassa mainitut seikat, työsuhteen päättämismenettely ja selvästi aikaisemmin noudatetuista poikkeava menettelytapa sekä selvitys kantajan ja hänen työnantajansa edustajan ja tämän puolison keskinäisistä väleistä viittasivat ja tukivat vahvasti sitä kantajan väitettä, että irtisanomiseen olivat ainakin osaksi vaikuttaneet epäasialliset syyt. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi selvitetyksi, että työsopimuksen päättäminen oli tapahtunut myös ainakin osaksi epäasiallisista syistä. Koska kantajan työsopimus oli päätetty perusteettomasti, hänellä oli oikeus TSL 12 luvun 2 §:n mukaiseen korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi harkittiin KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 9 kk:n palkkaa vastaava määrä, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 6 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. Asiassa ei ollut kantajan osalta ilmennyt perusteita hänen taloudelliset ja sosiaaliset olonsa huomioon ottaen rahaston osuuden kohtuullistamiselle. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos harkitsi enemmistön lausumilla perusteilla oikeaksi ja kohtuulliseksi korvaukseksi KO:n tuomitseman 5 kk:n sijasta 11 kk:n palkkaa vastaavan määrän, josta aineellista korvausta menetetyistä palkkaeduista oli 8 kk ja aineetonta korvausta KO:n tuomitsema 3 kk. (Vailla lainvoimaa 6.11.2020) - Uutiset
2.10.2020 14.05
Hovioikeus: Valtiolla ei ollut oikeutta saada virkamiesten vastustamisesta tuomitulta täyttä korvausta sen varoista maksettavaksi määrätyistä asianomistajien oikeudenkäyntikuluista, kun oikeudenkäynti oli asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyynVastaajan velvoittamista korvaamaan kokonaan tai osaksi asianomistajien oikeudenkäyntikulut KO:ssa puolsi se, että oikeudenkäynnissä keskeisenä ollut rangaistusvaatimusta koskeva kysymys oli ratkaistu heidän hyväkseen. Oikeudenkäynti oli kuitenkin asianomistajien osalta keskittynyt olennaisesti myös vahingonkorvauskysymysten käsittelyyn. Kysymys ei ollut ollut oikeudellisesti erityisen vaikeasta rikosasiasta, ja syyttäjä oli ajanut asiassa rangaistusvaatimusta. Asianomistajien vahingonkorvausvaatimusten oli tämän perusteella katsottava vaikuttaneen olennaisesti heille aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrään. Nämä vahingonkorvausvaatimukset oli asiassa hylätty kokonaisuudessaan. HO katsoi, ettei sillä, minkä asianomistajat olivat hävinneet, ollut ollut vain vähäistä merkitystä asiassa. (Vailla lainvoimaa 2.10.2020) - Uutiset
15.9.2020 11.30
Hovioikeus äänesti valtion vahingonkorvausvastuusta ulosottoasiassaHovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion johtopäätöksen perusteluineen siitä, että A:lle ei ollut aiheutunut vahinkoa ulosottoviranomaisen virheellisestä menettelystä. Asian esittelijä ja yksi hovioikeuden jäsen katsoivat, että vahingonkorvauslakia olisi tullut tapauksessa tulkita perusoikeusmyönteisesti siten, että A:n oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia suojataan ja valtio velvoitetaan suorittamaan hänelle vaatimansa 5071,90 euroa. (Ks. KKO:2022:18: HO:n tuomio kumottiin) - Uutiset
3.9.2020 8.03
Hovioikeus jätti asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tutkimattaVastaajan valituksen sisältö ja vaatimukset huomioon ottaen asianomistajalla ei ollut oikeutta tyytymättömyyttä ilmoittamatta valittaa KO:n tuomiosta laajemmalti kuin mitkä seikat olivat vastaajan valituksen kohteena. Näin ollen asianomistajan vastavalituksessa vastaajaan kohdistamat vaatimukset tuli jättää tutkimatta. Myös asianomistajan vastavalituksessaan valtioon kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus tuli jättää tutkimatta, koska vastavalitus oli mahdollinen vain alkuperäisen valituksen tehnyttä asianosaista vastaan. (Vailla lainvoimaa 3.9.2020) - Uutiset
14.7.2020 10.31
Hovioikeuden ratkaisu maanvuokrasuhdetta koskevassa riidassaAsiassa oli kysymys siitä, oliko kanteessa tarkoitettua sopimusta tulkittava kantajien kannan mukaisesti siten, että yhtiön maksamia suorituksia tarkastellaan kalenterivuosittain siten, että yhtiön vähimmäisottomäärään perustuvaa maksua siltä osin kuin se ylittää tosiasiasiassa otetusta maa-aineksesta määräytyvän maksun ei oteta yhtiön hyväksi huomioon sopimuksen päättyessä, vai oliko maksuja tarkasteltava yhtiön kannan mukaisesti vuokrasopimuksen koko keston ajalta yhtenä kokonaisuutena siten, että kaikki yhtiön suorittamat maksut otetaan huomioon yhtiön hyväksi sopimuksen päättyessä, jossa tapauksessa yhtiö ei olisi velvollinen maksamaan kanteen perusteena olevaa vuonna 2017 otettuja maa-aineksia koskevaa laskua. Kysymys oli myös siitä, kohdistuvatko kantajien saamat ennakkomaksut laskutusvuoden kiviainesottoihin kalenterivuosittain vai sopimuksen sanamuodon mukaisesti maksuvuotta seuraavan vuoden kiviainesottoihin ja oliko yhtiölle toimitettu viimeinen ennakkomaksua koskeva 2.1.2017 päivätty lasku ollut näin ollen aiheeton. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö oikeudenkäyntiä pitkittämällä aiheuttanut tarpeettomia oikeudenkäyntikululuja käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. (Vailla lainvoimaa 14.7.2020) - Uutiset
10.7.2020 15.41
Hovioikeus: Työntekijän irtisanomiseen ei näytetty liittyneen hänen henkilöönsä liittyviä perusteita – kohtuullinen vahingonkorvauksen määrä työsuhteen perusteettomasta päättämisestä oli neljän kuukauden palkkaa vastaava määräHovioikeus katsoi ensinnäkin kokonaisuutta arvioiden, että asiassa ei ollut kyse työsopimuslain 1 luvun 10 §:n 1 momentin tarkoittamasta liikkeen luovutuksesta. A:n työsuhde X:n palveluksessa oli tosiasiallisesti päättynyt X:n ulkoistamiseen liittyvän tahdonilmaisun ja toiminnan johdosta. Niin ikään hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että X:n kaupan kassoilla tarjolla oleva työ olisi vähentynyt työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin edellyttämällä tavalla olennaisesti ja pysyvästi. X oli näin ollen velvollinen korvaamaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä A:lle aiheutuneen vahingon. (Vailla lainvoimaa 10.7.2020) - Uutiset
15.6.2020 9.00
KHO:n päätös ansiotulojen ilmoittamatta jättämistä koskevassa asiassaHAO oli katsonut, ettei A ollut ilmoittanut kaikkia ansiotulojaan verovuosien 2008–2012 verotuksessa, joten Verohallinnolla oli ollut oikeus oikaista A:n verotusta hänen vahingokseen. A:n työnantajien pankkitiliotteiden mukaan A:lle oli maksettu suorituksia, joista verotarkastuksessa oli osa arvioitu verovapaiksi matkakustannuksiksi ja osa palkkatuloksi. A ei ollut osoittanut, että hänen veronalaiseen ansiotuloonsa lisätyt määrät olisivat liian suuret. Valitus oli siksi hylättävä. Oikeudenkäynnin ei voitu katsoa aiheutuneen viranomaisen virheestä. Kohtuutonta ei ollut, että A joutui pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan HAO:ssa. KHO hylkäsi valituslupahakemuksen verovuosien 2008 ja 2012 osalta sekä verovuosien 2009–2011 lisääntyneitä elantomenoja koskevalta osalta. KHO myönsi valitusluvan ja tutki valituksen verovuosien 2009–2011 verotettaviin tuloihin lisättyjen palkkojen määrien osalta. Asiassa oli kysymys muun ohella tileille maksetuista suorituksista. Asiassa oli näiden tilien omistajasta ja käyttöoikeuksista esitetty uutta selvitystä. KHO ei ottanut välittömästi tutkittavakseen, mikä merkitys sanotulle selvitykselle oli asiaa ratkaistaessa annettava, vaan kumosi HAO:n, verotuksen oikaisulautakunnan ja Verohallinnon päätökset näiltä osin sekä palautti asian Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi. A:lle ei ollut velvoitettava maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista HAO:ssa ja KHO:ssa. (Julkaisematon 15.6.2020) - Uutiset
22.5.2020 9.10
Asiallista ja painavaa syytä työsopimuksen irtisanomiselle taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ei ollutIrtisanomisen taustalla oli ollut taloudellisten ja tuotannollisten seikkojen lisäksi työntekijän henkilöön liittyviä perusteita, minkä vuoksi kantajan osalta oli päädytty irtisanomiseen yhtiössä muutoin yleisesti käytössä olleiden lomautusten sijasta. KO oli katsonut, ettei vastaajayhtiöllä ollut asiassa mainituilla perusteilla ollut asiallista ja painavaa syytä kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. Koska irtisanomisperustetta ei ollut ollut, merkitystä ei ollut sillä, että yhtiö oli tarjonnut kantajalle työsuhteen päätyttyä uutta työsopimusta TSL 6 luvun 6 §:n perusteella ja että kantaja oli siitä kieltäytynyt. Rakennusyhtiö haki muutosta KO:n tuomioon. HO ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa. KO:n ratkaisu jäi pysyväksi. (Vailla lainvoimaa 22.5.2020) - Uutiset
30.4.2020 16.15
Työnantaja ei ollut osoittanut, että sillä oli ollut oikeus pidättää osa kuukausipalkasta tai perusteet lomauttamiselleAsiassa HO:ssa oli arvioitavana oliko työnantajalla ollut oikeus pidättää osa joulukuun 2012 palkasta sen vuoksi, että työntekijä oli ollut perusteetta poissa työpaikalta tai jättänyt esittämättä selvityksen työkyvyttömyydestään taikka oliko palkan maksamatta jääminen voinut perustua työntekijän lomautukseen 24.12.2012 lukien. HO katsoi, että yhtiö kärsi näytöllisesti haitallisen seurauksen siitä, ettei se voinut osoittaa vääräksi työntekijän riidattomaan kuukausipalkkaan perustuvaa väitettä 934 euron palkkasaatavastaan. Näin ollen KO:n tuomio oli kumottava kohdan 2 osalta ja yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijälle joulukuulta 2012 oikeudettomasti pidätetty palkka 934 euroa. Yhtiö ei myöskään ollut osoittanut, että sillä oli ollut perusteet lomauttamiselle. Tämän vuoksi yhtiö velvoitettiin korvaamaan työntekijälle laittoman lomautuksen johdosta TSL 12 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisena vahingonkorvauksena vaadittu kolmen kuukauden palkka laillisine korkoineen. (Vailla lainvoimaa 30.4.2020) - Uutiset
30.4.2020 15.45
Viestintärauhan rikkomisesta 35 päiväsakkoa - oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamista vaatineelle asianomistajalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaVastaaja oli häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettänyt viestejä ja soittanut tädilleen (A) siten, että teko oli ollut omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa A:lle. Vastaaja oli 31.7.2017- 13.1.2018 välisenä aikana lähettänyt viestejä ja soittanut A:lle useita kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Vastaaja oli tuomittu 210 euron sakkorangaistukseen. KO oli pitänyt A:n avustajan kohtuullisena tuntilaskutusperusteena 200 euroa sisältäen alvin. HO ei myöntänyt oikeudenkäyntikulukorvauksen korottamista vaatineelle A:lle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 30.4.2020) - Uutiset
28.4.2020 11.50
Hovioikeus: Asianajaja voitiin erottaa Suomen AsianajajaliitostaHovioikeus katsoi, että valvontalautakunta oli ratkaisuistaan ilmenevillä perusteilla voinut harkintavaltansa puitteissa valvonta-asioita dnro 13218, dnro 11918, dnro 07018, dnro 55317 ja dnro 07818 koskevassa yhteisessä seuraamusharkinnassa päätyä erottamaan A:n Suomen Asianajajaliiton jäsenyydestä. Valvontalautakunnan ratkaisua ei voitu pitää ilmeisen virheellisenä tai kohtuuttomana ottaen erityisesti huomioon A:n menettelyn laatu ja moitittavuus, häntä koskevien seuraamukseen johtaneiden kanteluiden ja niihin sisältyneiden moitekohtien lukumäärä sekä hänelle jo aiemmin määrätyt kurinpidolliset seuraamukset. A:ta oli kuultu valvontalautakunnan suullisessa käsittelyssä ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset olivat muutoinkin täyttyneet valvonta-asian käsittelyssä. (Vailla lainvoimaa 28.4.2020) - Uutiset
15.4.2020 10.00
Hovioikeus: Äiti oli velvollinen maksamaan puolet isän kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO totesi mm., että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudella on ihmisten käyttäytymistä ohjaava vaikutus. Se, ettei osapuolilla ole todellista riskiä vastapuolen kulujen maksamisesta, alentaa kynnystä perusteettomien vaatimusten tekemiselle. Myös tästä syystä huoltoriidoissa tulee korkeimman oikeuden määrittämällä tavalla kussakin yksittäistapauksessa tarkasti pohtia oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta ottaen huomioon vaatimusten perusteet, asianosaisten menettely oikeudenkäynnissä sekä se, miten asianosaisen vaatimukset ovat menestyneet. Kuluvastuuta harkittaessa on OK 21:2:n ohella otettava huomioon myös muut OK 21 luvun säännökset. Jos toisen asianosaisen vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan tai suurimmalta osin, KKO 2005:42 ratkaisun mukaisesti hävinnyt asianosainen tulee pääsääntöisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut ellei voida todeta, että hänellä on ollut perusteltu syy vaatimuksilleen. Ottaen huomioon asiassa esitetty siitä, millaiset perusteet isällä oli ollut asioiden vireillepanoon ja miten asiat näihin perusteisiin nähden oli ratkaistu, asiassa oli ollut erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 15.4.2020) - Uutiset
14.4.2020 14.00
Työhönvalmentajien määräaikaisille työsuhteille ei ollut perustetta - hovioikeuden tuomio oli erimielinenAsiassa oli arvioitava, oliko kaupungilla ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin lainkohdassa tarkoitettu perusteltu syy solmia kantajien kanssa työn projektiluonteisuudesta johtuvia toisiaan seuranneita määräaikaisia työsopimuksia vai oliko kantajien työsopimuksia pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Asiassa mainituin perustein kaupungin esittämän kehittämisprojektin yhteys kantajien työtehtäviin oli jäänyt näyttämättä. Perustetta solmia työsuhteita määräaikaisina ei siten ollut ollut, ja niiden oli katsottava olleen alusta asti kunkin kantajan osalta toistaiseksi voimassa olevia. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos puolestaan katsoi kaupungin näyttäneen, että työsopimusten tekemiseen määräaikaisina oli ollut TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu perusteltu syy. (Vailla lainvoimaa 14.4.2020) - Uutiset
1.4.2020 11.00
Hovioikeus: Yhtiö ei ollut osoittanut, että sillä olisi ollut riittävät perusteet taksinkuljettajan työsuhteen irtisanomiseenTyönantaja, jolla oli näyttötaakka asiassa työsuhteen päättymisen perusteiden lainmukaisuudesta, ei ollut näyttänyt toteen, että kantajan kieltäytymiselle sopimuskuljetusten hoitamisesta olisi puuttunut hyväksyttävä syy. Tällä lisäyksellä HO katsoi samoin kuin KO, ettei yhtiö ollut asiassa osoittanut, että sillä olisi ollut riittävät perusteet kantajan työsuhteen irtisanomiseen. (Vailla lainvoimaa 1.4.2020) - Uutiset
12.3.2020 11.00
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus työnantajasta johtuvasta syystä - työsuhteen purkautuneena pitämistä ei pidetty uskottavanaAsiassa oli todettu, että kun kyseessä on jatkuva syy, kuten palkan maksamatta jättäminen tai työn tarjoamatta jättäminen, työntekijällä on oikeus vedota purkuperusteeseen niin kauan, kuin työnantajan työsopimuksen vastainen toiminta jatkuu. Näin ollen työntekijä ei ollut menettänyt oikeuttaan vedota purkuperusteeseen. Yhtiö oli hävinnyt asian lähes kokonaan lukuun ottamatta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä vaadittavan korvauksen suuruutta. Yhtiön tuli korvata muutoin määrällisesti oikeaksi myöntämänsä työntekijän oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan KO:ssa. HO ei myöntänyt yhtiölle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 12.3.2020) - Uutiset
10.3.2020 16.00
Isän rangaistusvaatimus törkeästä petoksesta liittyen lapsen elatusavun alentamista koskevaan asiaan hylättiin - perusmuotoinen petos oli puolestaan vanhentunutSiltä osin kuin lapsen äidin oli katsottu menetelleen petosrikoksen tunnusmerkistön mukaisella tavalla, aiheutetun vahingon määrä olisi ollut enintään 10.666,68 euroa. Kyseistä vahingon määrää ei voitu pitää RL 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisena huomattavana hyötynä, eikä myöskään 2 kohdan mukaisena huomattavaa tai erityisen tuntuvana vahinkona. Teko ei siten täyttänyt törkeän petoksen tunnusmerkistöä. Syyte törkeästä petoksesta oli näin ollen hylättävä. Kun syyteoikeus perusmuotoisen petoksen osalta oli vanhentunut, syyte ja siihen liittyvä vahingonkorvausvaatimus oli kokonaisuudessaan hylättävä. HO ei myöntänyt lapsen isälle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.3.2020) - Uutiset
27.2.2020 13.27
Työntekijällä oli oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti palkkaukseen liittyneiden olennaisten ehtojen muutosten ja palkanmaksun laiminlyöntien johdosta - korvaukseksi 5 kuukauden palkkaHO hyväksyi KO:n tuomion perustelut ja johtopäätökset siltä osin kuin asianosaisten ei ollut katsottu sopineen palkan alentamisesta tai tuntipalkkaan siirtymisestä. Muuttaessaan työntekijän työsuhteen ehtoja sanotulla tavalla työnantaja (Tmi) oli yksipuolisesti heikentänyt palkkaukseen liittyneitä olennaisia ehtoja tavalla, joka ei ollut ollut työntekijän kannalta vähäinen. Työnanantaja oli asiassa mainituin tavoin aiemminkin jättänyt palkkoja maksamatta työntekijän lyhyen työsuhteen aikana. Näyttämättä oli jäänyt, että palkkojen maksamatta jättäminen olisi osaksikaan johtunut työntekijästä itsestään. Sen vuoksi HO katsoi, ettei työntekijältä sanotuissa olosuhteissa ollut voitu kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Mainituilla perusteilla HO hyväksyi KO:n johtopäätöksen siitä, että työntekijällä oli ollut oikeus purkaa työsopimus päättyväksi heti. Kerrotuilla perusteilla HO asiaa kokonaisuutena arvioiden katsoi, että kohtuullinen korvaus työntekijän työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä oli 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. (Vailla lainvoimaa 27.2.2020) - Uutiset
26.2.2020 9.09
Hovioikeus arvioi kauppaedustajan edustussopimuksen purkamisen edellytyksiäHovioikeus totesi, että kauppaedustus ei ollut X Oy:n edustajien päätoimi vaan he ovat tehneet työtä osa-aikaisesti. Saamiinsa provisioihin ja toimen osa-aikaisuudesta johtuen X:llä ei ollut sopimussuhteessa sellaista voimakasta taloudellista riippuvuussuhdetta, joka nostaisi purkamiskynnystä. Y Oy:n toisin toimimismahdollisuutta ei voinut tarkastella luontevasti lojaliteettivelvoitteen pohjalta X:n väittämin tavoin, koska purkamisella oli reagoitu X:n aloittamaan menettelyyn. Y:llä ei myöskään ollut velvollisuutta sietää X:n menettelyä, koska X oli laiminlyönyt yhteydenpidon Y:n kanssa tilanteessa, jossa Y oli laatinut tarjousta. Siten X:n menettely oli ollut omiaan aiheuttamaan suurta haittaa Y:lle. Kauppaedustajan on katsottava olevan velvollinen noudattamaan päämiehensä antamia kohtuullisia toimintaohjeita silloinkin, kun ne eivät välttämättä ole edullisia edustajalle. (Takki s. 237.) Hovioikeus katsoi, että Y:llä oli ollut sopimusehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus heti, koska X oli kieltäytymällä yhteydenpidosta ja laiminlyömällä ainakin osaksi asiakassuhteiden hoitamisen rikkonut sekä edustussopimuksessa että myös laissa säädettyjä velvoitteita. Y ei ollut omalla menettelyllään myötävaikuttanut kauppaedustajan menettelyyn sillä tavalla, että Y:llä olisi ollut velvollisuus pysyä sopimuksessa. (Vailla lainvoimaa 26.2.2020) - Uutiset
3.2.2020 14.04
Hovioikeuden tuomio äidin maksettavaksi tuomittavasta elatusavusta - vammaistuen huomioon ottaminen, isän asumiskustannukset, omaishoidon tuki ja hoitovapaaVammaistukea ei ollut otettava huomioon osaksikaan harrastuskustannuksien määrässä - Isän asumiskustannuksista ei ollut vähennettävä niiden tämän luona asuvan kahden lapsen asumiskustannuksia, jotka eivät vaatineet äidiltä elatusapua - Koska hoitopalkkio on korvausta omaishoitajan tekemästä hoitotyöstä, sitä ei voitu ottaa huomioon isän elatuskykyä määriteltäessä - Isän osittaisella hoitovapaalla ei ollut merkitystä hänen elatuskykyään harkittaessa - Asiaa käsiteltäessä ei ollut tullut esille erityistä syytä velvoittaa lapsia korvaamaan äidin oikeudenkäyntikuluja (Vailla lainvoimaa 1.2.2020) - Uutiset
30.1.2020 11.00
Pesänselvittäjän vaatimus huoneiston hallinnan luovuttamisesta kuolinpesille hyväksyttiin - häätöä vastustaneelle osakkaalle ei myönnetty jatkokäsittelylupaaToinen osakkaista oli käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan vuodesta 1982 lukien eikä huoneistoa ollut saatu pesänselvittäjän hallintaan. KO:n tuomiossa todettiin mm., ettei kodin suoja estä pesänselvityksen kannalta tarpeellisen häätö- tai hallinnanpalautustuomion antamista. Edellytyksiä oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiselle ei ollut. (Vailla lainvoimaa 30.1.2020) - Uutiset
22.11.2019 14.31
Vuokralainen velvoitettiin maksamaan omavelkaisena takaajana työsuhdeasunnon maksamattomia vuokria 16 500 euroa ja asunnon luvattomista muutostöistä johtuneita korjauskustannuksia 9.156,20 euroa - kohtuullistamiselle ei ollut perusteitaVastaaja oli aiheuttanut vahingot asunnossa toimilla, jotka hänen oli täytynyt tietää kielletyiksi. Vahingot oli sen vuoksi katsottava aiheutetuiksi tahallaan tilanteessa, jossa ne olisivat hyvinkin olleet vältettävissä. Menettelyssä oli siten ollut mukana myös selvää piittaamattomuutta. Sen vuoksi ja koska tuomittavan korvausvastuun määrän kohtuullisuutta ei voitu tarkemmin arvioida, KO oli katsonut, ettei perusteita vaaditulle kohtuullistamiselle ollut ja hylkäsi sitä koskevan vaatimuksen. HO tutki perusteet jatkokäsittelyluvan myöntämiselle. Aihetta luvan myöntämiselle ei ollut. - Uutiset
7.11.2019 10.30
Hovioikeuden päätös avustajan palkkion alentamisesta avustajasta johtuvien laiminlyöntien tai puutteiden johdostaHO totesi, että KO:n tuomiosta ilmenevillä perusteilla B:n takaisinsaantihakemusta voitiin pitää perusteettomana. Myös AA:n lainoppineena avustajana oli täytynyt käsittää, että hakemuksen perusteeksi esitetyt seikat eivät voineet johtaa kysymyksessä olevan yksipuolisen tuomion kumoamiseen. Tähän nähden asian hoitamisessa oli ollut myös avustajasta johtuvia laiminlyöntejä tai puutteita. Valituksessa ja asiassa muutoin esitetyn selvityksen perusteella HO katsoi, että kysymyksessä olevan asian hoitamisessa KO:ssa ei kuitenkaan voitu katsoa olleen oikeusapulain 17 §:n 4 momentissa tarkoitettuja erittäin vakavia avustajasta johtuvia laiminlyöntejä tai puutteita. Näin ollen KO ei ollut voinut kokonaan hylätä AA:n palkkiovaatimusta. (Vailla lainvoimaa 7.11.2019) - Uutiset
4.11.2019 10.00
Tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen syyllistyneelle käräjätuomarille varoitus - käräjätuomari ja valtio velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan 13 vuorokautta aiheettomasti vapautensa menettäneelle korvauksena kärsimyksestä 1.898,67 euroa ja tulojen vähentymisestä 338,67 euroaTuomari oli virkaa toimittaessaan huolimattomuudesta tuominnut asianomistajan rangaistukseen teoista, joiden syyteoikeus oli RL 8 luvun 1 §:n 2 momentin 4 kohdan nojalla vanhentunut. Tuomarin laiminlyönti oli ollut se, ettei hän ollut tarkistanut, oliko syyteoikeus kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, huumausaineen käyttörikoksesta ja rattijuopumuksesta ollut vanhentunut, kun hän oli sittemmin lainvoimaiseksi tulleessa tuomiossaan lukenut A:n syyksi mainitut teot. Epäiltyjen rikosten tekoaika oli 1.12.2014, ja A oli haastettu vastaamaan syytteeseen 6.1.2017, eli vasta sen jälkeen, kun syyteoikeuden vanhentumiselle säädetty kahden vuoden määräaika oli päättynyt. Tämä oli johtanut siihen, että A oli KKO:n purkupäätöksen yhteydessä alentaman yhteisen vankeusrangaistuksen perusteella jälkikäteen arvioiden ollut aiheettomasti vapautensa menettäneenä 13 vuorokautta. (Vailla lainvoimaa 4.11.2019) - Uutiset
1.11.2019 15.00
Vuoden pituiselle määräaikaiselle työsopimukselle ydinvoimatyömaalla ei ollut perusteltua syytä - työntekijälle korvaukseksi 10 kuukauden palkka ja yt-lain mukaisena hyvityksenä 16 000 euroaHO katsoi, että kantajan tekemän työn tarvetta oli perusteltua pitää TSL 1 luvun 3 §:n 2 momentin soveltamisen kannalta pysyvänä. Vastaajayhtiöllä (sivuliike) ei siten ollut ollut laissa tarkoitettua perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen, vaan työsopimusta oli KO:n katsomin tavoin pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Vaikka kantaja ei ollut nimenomaisesti näytetty irtisanotun henkilöön liittyvistä syistä, olivat nämä KO:n tuomiosta ilmenevät seikat osaltaan vaikuttaneet hänen valikoitumiseensa irtisanottavaksi henkilöksi. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut kohtuulliseksi korvaukseksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä 10 kk palkkaa vastaavan määrän. HO hyväksyi myös KO:n tuomion perustelut korvaukseksi menetetyistä palkkaeduista harkituista 5 kk palkkaa vastaavasta määrästä ja aineettomaksi korvaukseksi harkitusta 4 kk palkkaa vastaavasta määrästä. KO:n tuomiota muutettiin siten, että vastaajayhtiö velvoitettiin maksamaan kantajalle yt-lain 62 §:n mukaisena hyvityksenä KO:n tuomitseman 25 000 euron sijasta 16 000 euroa KO:n tuomitsemine viivästyskorkoineen. Muilta osin KO:n tuomiota ei muutettu. (Vailla lainvoimaa 1.11.2018) - Uutiset
23.10.2019 12.15
6.700 euron hintaiseen autoon yli 4.000 euron korjauskulut tyyppivian vuoksi: Käräjäoikeuden mukaan autossa ei ollut kaupan tekohetkellä virhettä – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaAutolla oli ajettu myynti-ilmoituksen laatimisen ja rikkoontumisen välillä yli 6.000 kilometriä. Kantajan mukaan autolla oli ajettu noin 3.700 kilometriä. Todistelusta ilmenneen perusteella autoon olisi tullut lisätä moottoriöljyä tänä aikana. Kertomuksista ilmeni, että kyseisen automerkin kyseisessä moottorissa ja vuosimallissa on tyyppivika. Koska kysymys oli tyyppiviasta, kyseinen auto ei poikennut muista samaa vuosimallia samalla moottorilla olevista autoista. Asiassa ei tullut näytetyksi, että kaupankohde olisi ollut huonommassa kunnossa kuin ostaja oli voinut olettaa. Lisäksi ottaen huomioon todistajien kertomuksista ilmennyt vaurion syntymiseen kuluvasta ajasta, käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että autossa olisi ollut kaupan tekohetkellä virhettä. (Vailla lainvoimaa 23.10.2019) - Uutiset
18.10.2019 11.30
Hovioikeus: Hätätilatestamentti oli pätemätönTapauksessa esteelliset todistajat olivat olleet testamentinsaajan vanhemmat, eikä kysymys näin ollen ollut ollut vain vähäisestä muodollisesta puutteesta. Mainitsemillaan lisäyksillä HO hyväksyi KO:n perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin väitetty hätätilatestamentti oli katsottu pätemättömäksi sillä perusteella, että todistajat olivat olleet esteellisiä. Asiassa ei näin ollen ollut tarpeen antaa lausuntoa siitä, olivatko hätätilatestamentin edellytykset olleet olemassa ja oliko testamentti vastannut 94-vuotiaan testamentin tekijän tahtoa eikä asiaa ollut tarvetta palauttaa KO:een. KO:n tuomiota muutettiin oikeudenkäyntikulujen osalta. Valittaja oli velvollinen täysimääräisesti korvaamaan vastajavalittajan ja tämän myötäpuolten oikeudenkäyntikulut KO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.10.2019) - Uutiset
10.10.2019 9.30
Vuokrasopimuksen allekirjoittaneen katsottiin sopimusta solmiessaan toimineen yhteisymmärryksessä muiden ruotsalaisen henkilöyhtiön yhtiömiesten kanssa ja näin ollen toimineen paitsi kelpoisuutensa niin myös toimivaltansa puitteissaVastaajien (A ja B, valittajat HO:ssa) mukaan he eivät olleet olleet tietoisia siitä, että C Group Handelsbolagilla (jälj. myös "yhtiö") oli ollut toimintaa Suomessa. Vastaajien mukaan yhtiön toiminnasta Suomessa oli vastannut yksin IA. Vastaajien mukaan yhtiön toiminnasta aiheutuneista veloista vastasi näin ollen myöskin yksin IA. KO oli hylännyt vastaajien takaisinsaantihakemukset. KO:n yksipuolinen tuomio jäi voimaan. HO ei myöntänyt vastaajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 10.10.2019)