Hakutulokset
- Kaikilla sanoilla
- alen oikeudenkäyntikuluj
Näytä: 20 | 50 | 100 tulosta. Järjestys: Relevanssi | Aika
- Uutiset
4.5.2017 12.02
KHO: Hankintayksikkö ei menetellyt hankintalain vastaisesti kilpailuttaessaan Kainuun Ammattiopiston peruskorjausta ja laajennusta koskevan hankinnan uudelleen kun rakennusurakan sisältö muuttuiHankintayksikön syksyllä 2015 hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen aloittama uusi hankintamenettely oli markkinaoikeuden päätöksessä todetulla tavalla poikennut rakennusurakan sisällön osalta aiemmasta keskeytetystä hankintamenettelystä. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuten markkinaoikeus, ettei hankintayksikkö ollut menetellyt hankintalain vastaisesti kilpailuttaessaan hankinnan uudelleen. Hankintamenettelyn hankintalain mukaisuutta arvioitaessa merkitystä ei ollut aikaisemmassa tarjouskilpailussa annetuilla tarjouksilla. Edellä lausutun vuoksi ja kun muutoin otettiin huomioon markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita pääasian eikä oikeudenkäyntikulujen korvaamisen osalta. - Uutiset
4.5.2017 8.10
Hovioikeus poisti äidille maksettavaksi määrätyn uhkasakon lapsen tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa – 9-vuotiaan lapsen tahtoon voitiin kiinnittää huomiotaHovioikeus katsoi uskottavasti näytetyksi, että lapsen tuntema pelko ja isän tapaamisten vastustaminen oli aitoa. Tässä tilanteessa tapaamisten täytäntöönpanoa pakolla ei voitu edellyttää. Hovioikeus katsoi, että äidillä oli ollut hyväksyttävä syy hänelle asetetun velvoitteen noudattamatta jättämiselle. Käräjäoikeuden päätös uhkasakon määräämisestä äidin maksettavaksi kumottiin. (Vailla lainvoimaa 4.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 15.30
Hovioikeuden tuomio ullakkohuoneiston ikkunoiden pienentämistä koskevassa riidassaOsakkeenomistajan valituksen johdosta HO:n ratkaistava oli kysymys mm. siitä, oliko asunto-osakeyhtiöllä velvollisuus ennallistaa osakkeenomistajan huoneiston ikkunat tai suorittaa hänelle korvausta huoneiston väitetystä arvonalennuksesta. Asiassa oli ollut myös kysymys siitä, että oliko taloyhtiölle aiheutunut kustannuksia remontin aikana tehdyistä lisätöistä, jotka olivat johtuneet katon rakenteiden korjaamisesta ja virheiden selvittämisestä. Asunto-osakeyhtiön vastavalituksen vuoksi asiassa oli HO:ssa ratkaistavana kysymys siitä, olivatko asunto-osakeyhtiön korvausvaatimukset vanhentuneet joko yleisen kolmen vuoden tai toissijaisen kymmenen vuoden vanhentumisajan kulumisen vuoksi. (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 13.00
Hovioikeus arvioi tuottamukseen perustuvaa korvausvastuuta samoin kuin käräjäoikeus – kuorma-autolle aiheutunut vahinko ei johtunut tietyömaan urakoitsijan laiminlyönnistäAjoneuvoa tiellä kuljettavalta edellytetään, että hän sovittaa ajoneuvonsa nopeuden muun muassa tien kunnon ja kelin mukaan sekä noudattaa olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Kuljettajan näytettiin kuljettaneen kuorma-autoaan juuri ennen onnettomuutta enimmillään noin 50 kilometriä tunnissa, vaikka nopeusrajoitus oli ollut enintään 30 kilometriä tunnissa. Kuljettajan menettely oli siten osaltaan vaikuttanut siihen, että vahinko oli syntynyt. Kerrotuissa olosuhteissa, ottaen huomioon mainittu ylinopeus sekä ennalta-arvaamattomana pidettävä liikenneopasteiden siirtyminen pois paikoiltaan, hovioikeus päätyi siihen, että kuorma-autolle aiheutunut vahinko ei johtunut tieurakoitsijan vastuulla olleesta laiminlyönnistä. (Vailla lainvoimaa 3.5.2017) - Uutiset
3.5.2017 9.09
Väitös: Korkea kuluriski voi saada yksityishenkilön karttamaan asiansa tuomioistuinkäsittelyä – vain lainsäädäntöä muuttamalla voidaan parantaa heikommassa asemassa olevien yksityishenkilöiden tuomioistuimeen ja oikeuksiin pääsyäOTK, käräjätuomari Satu Saarensola tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan oikeudenkäyntikulujen jakautumista riita-asian oikeudenkäyntimenettelyssä. Tutkimus paljastaa, että häviäjä maksaa -periaate on vuonna 1993 tapahtuneen riita-asian oikeudenkäyntimenettelyn uudistamisen jälkeen juurtunut tiukasti suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Tämän vuoksi erityisesti taloudellisesti tai muutoin heikommassa asemassa olevien yksityishenkilöiden tuomioistuimeen ja oikeuksiin pääsy on usein vaakalaudalla. - Uutiset
27.4.2017 12.41
Hovioikeuden ratkaisu mittauslaitteiston ohitse käytetystä sähköstä maksettavasta korvauksestaKäräjäoikeus oli velvoittanut Hiekkaharjun Liikekeskus Oy:n maksamaan Vantaan Energia Sähköverkot Oy:Ile ja Vantaan Energia Oy:Ile korvauksena mittauslaitteiston ohitse käytetystä sähköstä yhteensä 66.934,58 euroa laillisine viivästyskorkoineen. Käräjäoikeus totesi, että Hiekkaharjun Liikekeskus Oy:n vastuu perustui liittymissopimukseen. Se oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että sen omistaman kiinteistön sähkölaitteisto olisi liittymissopimuksen ja sähköturvallislain edellyttämässä kunnossa. Tämän laiminlyönnin johdosta sähkölaitteistoon oli tuntemattoman tahon toimesta 2000 tehty sellainen virheellinen kytkentä, että kylmäkoneikon kuluttama sähkö oli kulkenut vuosina 2000–2012 mittauslaitteiston ohi. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. (Vailla lainvoimaa 27.4.2017) - Uutiset
21.4.2017 10.22
Kaupunki ei ottanut riskiä siitä, että vielä kolmaskin päiväkotityöyhteisö häiriintyy - lasten päivähoitajalle olisi ennen irtisanomista pitänyt kuitenkin antaa mahdollisuus ottaa varoituksesta ojentuakseenAsiassa selostetut seikat huomioon ottaen työntekijälle olisi ennen irtisanomista pitänyt antaa mahdollisuus ottaa varoituksesta ojentuakseen. Näin asiassa ei ollut menetelty. Irtisanomiselle ei siten ollut laillisia perusteita. Vaikka kantajan ei ollut näytetty menetelleen siten, että perusteet irtisanomiselle ilman edeltävää varoittamista olisivat olleet, oli hänen menettelynsä ollut kokonaisuutena arvioiden varsin moitittavaa ja työtovereita henkisesti kuormittavaa. HO alensi KO:n tuomitsemaa irtisanomiskorvausta. Asiaa kokonaisuutena arvioituna oikeana ja kohtuullisena korvauksena pidettiin neljän kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. (Vailla lainvoimaa 21.4.2017) - Uutiset
18.4.2017 14.00
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus velvoitti hävinneen kantajan korvamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut täysimääräisestiKokonaisuutena arvioiden asiassa ei ollut edellytyksiä alentaa M Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta OK 21 luvun 8 b §:n nojalla. M Oy oli siten velvollinen OK 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan täysimääräisesti A:lle KO:ssa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut, jotka M Oy oli sinänsä määrällisesti hyväksynyt. Koska A oli voittanut muutoksenhakunsa, sillä oli OK 21 luvun 1 §:n ja 16 §:n 1 momentin nojalla oikeus saada M Oy:ltä vaatimansa täysimääräinen korvaus kohtuullisista oikeudenkäyntikuluistaan HO:ssa. (Vailla lainvoimaa 18.4.2017) - Uutiset
11.4.2017 8.00
Työtuomioistuimen ratkaisu irtisanomissuojasta merityösopimuslain nojallaTyönantaja oli irtisanonut työntekijän työsopimuksen työkyvyttömyyden jatkuttua noin 13 kuukautta. Työsopimus oli irtisanottu tilanteessa, jossa normaali polvileikkauksen jälkeinen kuntoutuskausi oli vielä kesken. Työterveyslääkäri oli pitänyt mahdollisena, että työkyky palautuu lähitulevaisuudessa. Työtuomioistuin katsoi, että työntekijän työkyky ei ollut vähentynyt niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei olisi voitu kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista. Työnantajalla ei ollut irtisanomissuojasopimuksessa ja merityösopimuslaissa tarkoitettua asiallista ja painavaa perustetta irtisanoa työsopimusta. Ottaen huomioon konepäälliköiden hyvän työllisyystilanteen ja työsuhteen lyhytaikaisen keston sekä toisaalta työnantajan menettelyn työsuhdetta päätettäessä työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavan määrän. - Uutiset
10.4.2017 12.45
KHO kumosi hallinto-oikeuden päätöksen luovutusvoiton laskemisesta – luovutusvoitto tuli laskea käyttäen 40 prosentin hankintameno-olettamaaA on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. A:n X Oy:n osakkeiden luovutuksesta saama luovutusvoiton määrä on alennettava 40 prosentin hankintameno-olettaman mukaiseen 223 283,93 euroon. Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, kuinka suurta hankintameno-olettamaa A:n verotuksessa tulee käyttää niiden osakkeiden osalta, joiden omistus- ja hallintaoikeus on siirretty Yy Oy:lle vuonna 2012 kauppahinnan maksua vastaan. Luovutusvoitto on KHO:n mukaan tullut laskea A:n vaatimalla tavalla 40 prosentin hankintameno-olettamaa käyttäen. Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitettu verotus valituksenalaisin osin kumotaan. Korkein hallinto-oikeus vahvistaa, että A:n X Oy:n osakkeiden luovutuksesta verovuonna 2012 saama luovutusvoiton määrä on 223 283,93 euroa. Hankintameno-olettaman suuruuden arvioinnista verotuksessa on kyse myös eräissä muissa KHO:n antamissa ratkaisuissa. - Uutiset
7.4.2017 13.45
Hovioikeus velvoitti huonontuneen terveydentilan vuoksi huoltoriidan peruuttaneen isän korvaamaan puolet äidin oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessaHO katsoi, että asiassa oli erityistä syytä määrätä kulujen korvausvelvollisuudesta OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännöstä poikkeavasti. Ottaen kuitenkin huomioon, että valittaja oli siirretty huonontuneen terveydentilansa seurauksena elinsiirtolistalle helmikuussa 2016 ja että hän oli peruuttanut hakemuksensa vasta valmisteluistunnossa 7.4.2016, HO katsoi, että valittajan oli korvattava puolet vastapuolen oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista HO:ssa koskevat vaatimukset hylättiin. (Vailla lainvoimaa 7.4.2017) - Uutiset
5.4.2017 13.01
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi syytteen törkeästä petoksesta ja vahingonkorvausvaatimuksenHovioikeus katsoi, että A:n syyllisyydestä jäi varteenotettava epäily. Syyte oli siksi hylättävä. Koska syyte hylättiin ja koska asiassa ei edes väitetty, että velkakirjassa tarkoitetun siviiliperusteisen saatavan vanhentuminen olisi katkaistu, oli myös vahingonkorvausvaatimus hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.4.2017) - Uutiset
5.4.2017 11.01
Muutostöitä huoneistossaan suorittaneet osakkaat velvoitettiin suorittamaan asunto-osakeyhtiölle valvontatöiden kustannuksia 3 361 euroa ja asunto-osakeyhtiön 24 863 euron oikeudenkäyntikulut - jatkokäsittelylupaa ei myönnettyVastaajat olivat suorittaneet huoneistossa AsOyL 5 luvussa tarkoitettuina omina muutostöinään muun muassa takan ja hormin uusimisen, vesi- ja viemärijohtojen uusimisen, poreammeen asennuksen sekä taloyhtiön kaukolämpöön liitetyn lattialämmityksen asentamisen alakertaan. KO oli katsonut, että vastaajat olivat olleet velvollisia suorittamaan valvontatöiden ja muihin siihen liittyviä kustannuksia taloyhtiön vaatimuksen mukaisesti 3.361,04 euroa. Vastaajat olivat yhteisessä valituksessaan HO:ssa vaatineet, että KO:n tuomio kumotaan ja asunto-osakeyhtiö velvoitetaan korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa KO:n osalta 26 687,61 eurolla ja HO:n osalta erikseen esitettävän laskelman mukaan molemmat määrät korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien. HO ei myöntänyt valittajille jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 5.4.2017) - Uutiset
3.4.2017 11.55
Hovioikeus korotti Siilinjärven jätevesivuodon maanviljelijälle aiheuttamat ympäristövahinkokorvaukset yli kymmenkertaiseksi ja vapautti hänet oikeudenkäyntikulujen korvaamisestaSiilinjärven kunnan jätevesiviemäristä oli valunut käsittelemätöntä jätevettä järveen. Jätevesivuoto oli havaittu 15.7.2010 ja A oli heti lopettanut viljelyksiensä kastelun. Kunta oli korjannut viemärivuodon samana päivänä. Asiassa oli kysymys siitä, oliko järven vesi pilaantunut siinä määrin, ettei sitä voitu käyttää A:n viljelemien kasvien kasteluun ja oliko A käyttänyt pilaantunutta järvivettä viljelyksiensä kasteluun siten, että hän olisi kärsinyt sen johdosta vahinkoa kurkku- ja tillisadon menettämisen vuoksi. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko A joutunut keskeyttämään sipulien kastelun veden pilaantumisen vuoksi ja oliko hänelle aiheutunut vahinkoa sipulisadon pienentymisen vuoksi. Vielä asiassa oli kysymys siitä, oliko A:lle aiheutunut vahinkoa tihkukasteluputkiston osalta. Hovioikeus korotti käräjäoikeuden tuomitseman vahingonkorvauksen 50.034,45 euroa 659.834,17 euroon. (Vailla lainvoimaa 3.4.2017) - Uutiset
16.3.2017 13.58
Hovioikeuden ratkaisu liikehuoneiston vuokrastaAkvaariotukku oli sopinut 250 neliömetrin suuruisesta vuokrauskohteesta. Se ei ollut voinut perustellusti olettaa voivansa käyttää suurempaa osaa liiketilasta varsinkaan kun K-Market oli päävuokralaisena maksanut itse vuokraa koko liiketilasta. Akvaariotukku oli myös rikkonut sen ja K-Marketin välistä vuokrasopimusta ottamalla käyttöönsä sovittua suuremman alueen. Lisäksi jo yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan toisen osapuolen omistaman tai hallitseman liiketilan käytöstä on maksettava korvausta. Näillä perusteilla hovioikeus katsoi, että Akvaariotukku oli velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen käyttöönsä ottamastaan liiketilasta. Korvausvelvollisuutta arvioitaessa merkitystä ei ollut sillä, oliko käytöstä näytetty aiheutuneen K-Marketille vahinkoa. (Vailla lainvoimaa 16.3.2017) - Uutiset
16.3.2017 10.40
Hovioikeuden ratkaisu luottamusmiehen työsopimuksen päättämisestä, oikeudenkäyntikuluista ja työntekijän oikeudesta hovioikeudessa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissaHO katsoi käsittelyratkaisussaan, ettei kantajalla ollut estettä vielä HO:ssa vedota siihen, että yhtiö oli laiminlyönyt vedota työsopimuksen purkamisperusteeseen lainmukaisen 14 päivän määräajan puitteissa. Pääasian osalta asiassa oli kysymys siitä, oliko yhtiö voinut irtisanoa luottamusmiehenä toimineen kantajan työsopimuksen purkamiseen oikeuttavalla perusteella ilman luottamusmiehen edustaman työntekijän, B:n suostumusta. Lisäksi kysymys oli oikeudenkäyntikuluista KO:ssa. HO katsoi, ettei suostumuksen puuttumisella ollut asiassa merkitystä arvioitaessa sitä, oliko työnantajalla ollut peruste kantajan työsopimuksen irtisanomiselle. HO hyväksyi KO:n ratkaisun myös oikeudenkäyntikulujen osalta. Aihetta KO:n tuomion muuttamiseen ei tältäkään osin ollut. (Vailla lainvoimaa 16.3.2015) - Uutiset
16.3.2017 9.01
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä jolla oli hyväksytty koulujen lakkautuksetHallinto-oikeus totesi, että lähikoululla tarkoitetaan perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaisesti määräytyvää koulua tai paikkaa. Lähikoulu ei välttämättä ole oppilaan kotia lähinnä oleva koulu. Sillä perusteella, että oppilaalle on aikaisemmin osoitettu tietty koulu lähikouluksi, hänelle ei ole syntynyt subjektiivista oikeutta käydä koulua tässä koulussa, vaan opetuksen järjestäjä voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Hallinto-oikeus katsoi, että opetuslautakunta oli ottanut yleisellä tasolla huomioon perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaiset periaatteet siitä, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Asiassa ei ilmennyt, että opetuslautakunnan päätös olisi ristiriidassa edellä mainittujen periaatteiden kanssa. Hallinto-oikeus totesi, että päätöksen lainmukaisuus yksilötasolla tulee tutkittavaksi yksittäisen oppilaan koulupaikkapäätöstä koskevan mahdollisen hallintovalituksen johdosta. Päätökset eivät olleet perusopetuslain 6 §:n vastaisia eivätkä lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklan tai 31 artiklan vastaisia. Päätökset eivät olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia eivätkä muutenkaan lainvastaisia. - Uutiset
14.3.2017 13.40
KHO:lta kolme julkaisematonta tuloverotusta koskevaa ennakkoratkaisuaAsioissa oli kyse perusteettomasti maksettujen matkakustannusten korvauksista, osakkeiden luovutuksen verottamisesta ja peitellystä osingosta sekä tuloverolain säännösten soveltamisesta huoneistoista saatuihin luovutusvoittoihin ja vuokraustoiminnan harjoittamisesta saatuihin tuloihin. - Uutiset
13.3.2017 13.52
KHO:n päätös kaupungin poliittista ja operatiivista johtoa kritisoineen virkamiehen irtisanomisesta, annetun varoituksen poistamisesta ja oikeudenkäyntikuluistaA oli valituksessaan vaatinut, että HAO:n päätös ja hänelle 2.10.2012 annettu varoitus kumotaan ja kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa HAO:ssa ja KHO:ssa laillisine korkoineen. KHO ei tutkinut A:n valitusta siltä osin kuin siinä oli kysymys kaupunginjohtajaan kohdistuvasta esteellisyysväitteestä. Valitus hylättiin muilta osin. HAO:n päätöstä ei muutettu. KHO velvoitti A:n korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut KHO:ssa 2 000 eurolla viivästyskorkoineen. - Uutiset
13.3.2017 11.10
Ex-puolisoaan ja tämän avovaimoa toistuvilla puheluilla ja tekstiviesteillä häirinnyt nainen voitiin tuomita myös kärsimyskorvaukseenOttaen huomioon viestintärauhan rikkomista koskevan säännöksen suojatavoite sekä tunnusmerkistöön kuuluva häirintätarkoitus ja abstraktin vaaran edellytys HO katsoi, että menettelyä oli pidettävä sellaisena, jota tarkoitetaan VahL 5 luvun 6 §:ssä ja josta voidaan tuomita säännöksen tarkoittama kärsimyskorvaus. Tätä johtopäätöstä tuki myös se, että viestintärauhan rikkomista koskeva säännös on sijoitettu RL 24 lukuun, joka koskee rikoksia yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta. (Vailla lainvoimaa 13.3.2017) - Uutiset
8.3.2017 11.57
Hovioikeus kumosi yksimielisellä tuomiollaan käräjäoikeuden asuntokauppariitaa koskevan tuomion kokonaisuudessaan - kauppa purettiinOstajilla oli oikeus vedota virheisiin asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n 3 momentin nojalla 2 momentista säädetystä reklamaatioajasta huolimatta, kun myyjien katsottiin menetelleen kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kauppa purettiin ja myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti palauttamaan kauppahinta 353 000 euroa. Myyjät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan ostajille korvauksena asuntoon pannuista kustannuksista 58 009 euroa ja vahingonkorvauksena 861 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvauksena KO:ssa 23 146,40 euroa ja HO:ssa 33 705,60 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.3.2017) - Uutiset
6.3.2017 11.03
Hovioikeuskaan ei julistanut 70-vuotiaan isän ystäväpariskunnalle tekemää testamenttia pätemättömäksi tyttären moitteen johdostaTytär ei ollut näyttänyt, että testamentin tekemiseen oli vaikuttanut hänen isänsä mielisairaus, tylsämielisyys tai muu sieluntoiminnan häiriö. Näyttämättä oli myös jäänyt, että perittävä olisi taivutettu tekemään testamentti käyttämällä hyväksi hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan ja riippuvaista asemaansa tai että hänet olisi siihen petollisesti vietelty. Asiassa esitetyt seikat testamentin todistamisessa eivät myöskään riittäneet sellaiseksi näytöksi, joka olisi horjuttanut testamenttiin kirjatun todistuslauselman luotettavuutta siinä määrin, että todistustaakka muotovaatimusten noudattamisesta olisi PK 10 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kääntynyt testamentin saajalle. (Vailla lainvoimaa 6.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 15.11
Vuokrasopimus syntyi myös tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella - näyttöä ei ollut esitetty siitä, ettei vastaaja olisi ollut huoneiston tosiasiallinen vuokralainenNäyttöä ei ollut esitetty, että vastaajan ja vuokranantajan välille olisi syntynyt suullinen vuokrasopimus. Sen sijaan kantajan katsottiin selvittäneen, että vastaajan ja vuokranantajan välille oli syntynyt konkludenttinen vuokrasopimus vastaajan tosiasiasiallisen käyttäytymisen perusteella. Asiassa ei ollut kyse alivuokrauksesta tai jälleenvuokrauksesta. Vastaaja oli laiminlyönyt vuokran maksamisen. Vastaajan 1 500 euron vaatimus irtisanomisesta aiheutuneesta stressistä ja sairaudesta hylättiin lakiin perustumattomana. HO ei myöntänyt vastaajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
2.3.2017 8.10
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja purki 73.000 euron kiinteistönkaupan laatuvirheen vuoksiHovioikeus katsoi, että kiinteistössä todetut kosteus- ja mikrobivauriot olivat aiheutuneet merkittävältä osin kanteessa tarkoitetuista rakennusvirheistä ja virheellisestä rakennustavasta. Ostajan omistusaikana tapahtunut vesivahinko oli vain jossain määrin lisännyt jo muutoin olemassa olevia vaurioita lähinnä keittiön ja eteisen alueella. Olohuoneessa, toimistotilassa ja entisen terassin kohdalla olevat vaurioalueet eivät olleet voineet johtua astianpesukoneen tai jääkaapin vuodosta. Myöskään ostajan omistusaikana syntynyttä salaojituksen puutteellisuutta tai jonkin muun ulkoisen kosteuden vaikutusta ei ollut asiassa esitetyn näytön perusteella pidettävä vaurioiden pääasiallisena syynä. Kaupan kohteessa oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu virhe. Hovioikeus katsoi, että virhe oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla olennainen. Näin ollen kyseessä oleva kiinteistön kauppa oli määrättävä purettavaksi ja myyjät velvoitettava kanteessa vaaditulla tavalla palauttamaan ostajalle tämän maksama kauppahinta. (Vailla lainvoimaa 2.3.2017) - Uutiset
1.3.2017 14.00
Käräjäoikeudessa kiisteltiin vuokralaisten koiran aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vuokranantajan suorittamien korjaustöiden kustannusten määrästä, tasonparannuksesta ja oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudestaKoira oli yksin ollessaan vahingoittanut omakotitalon eteistä muun ohessa raapimalla ulko-ovea, repimällä irti muovimattoa ja pureksimalla listoja. Vuokralaiset velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan vuokranantajalle vuokrahuoneiston eteisen vahingoittumisesta kohtuulliseksi harkitut korjauskustannukset 450 euroa ja 1/4 vuokranantajan oikeudenkäyntikuluista. (Vailla lainvoimaa 28.2.2017) - Uutiset
1.3.2017 11.13
Myyjän sovintona tarjoama 70.000 euroa kiinteistön hinnanalennuksena ei riittänyt ostajille – hovioikeus arvioi hinnanalennukseksi 15.700 euroa mutta määräsi ostajien maksettavaksi lähes 80.000 euroa oikeudenkäyntikulujaKiinteistön kauppahinta oli ollut 289.000 euroa. Arvioitaessa virheiden vaikutusta kiinteistön arvoon voitiin ottaa huomioon myös korjaustöistä aiheutuvien kustannusten määrä. Ostajat olivat hinnanalennusvaatimuksensa perusteena esittäneet korjauskustannuslaskelman. Virheistä ostajien hinnanalennusvaatimuksen perusteena olevien virheiden korjauskustannukset olivat nettomäärältään yhteensä 10.390 euroa ja töiden hankaluus- ja yleiskuluineen sekä arvonlisäveroineen yhteensä noin 15.700 euroa. Näin ollen hovioikeus arvioi kohtuullisen hinnanalennuksen määräksi 15.700 euroa. Ostajat velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan myyjälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitseman 30.000 euron sijasta 57.706,69 euroa ja oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 22.353,28 euroa. (Ään. perusteluista. Vailla lainvoimaa 1.3.2017) - Uutiset
28.2.2017 8.00
Hovioikeuskin hylkäsi kantajien vaatimukset ikuisiksi ajoiksi sovittujen myllyjen jauhatusoikeuksia koskevassa irtisanomisriidassaHO:ssa pohdittiin oliko jauhatusoikeus kiinteistöeläkkeeseen (syytinki) verrattava esineoikeudellinen käyttöoikeus (joka ei vanhene) vai velvoiteoikeudellinen saamisoikeus sekä tähän liittyen jauhatusoikeuden irtisanottavuutta, irtisanomismenettelyä ja kanteessa esitettyjen vaatimusten vanhentumista. Kantajien vahvistusvaatimus kiinteistönkauppoihin perustuvien jauhatusoikeuksien voimassaolon ylläpitämisestä, vaatimus Metsä Board Oy:n velvoittamisesta jatkamaan irtisanomaansa vapaan jauhatusoikeuden mukaista jauhatustoimintaa sopimuksen mukaisesti tai korvamaan kantajille irtisanomisesta syntyneet satojen tuhansien eurojen vahingot ja oikeudenkäyntikuluvaatimukset hylättiin. (Lainvoimainen; KKO:2019:13) - Uutiset
24.2.2017 16.00
Hovioikeudessa pohdittiin oikeudenkäyntikulujen korvausvastuuta (OK 21:8 a §) - oliko asia ollut oikeudellisesti epäselvä ja oliko kantajalla ollut oikeudenkäyntiin perusteltu syy?Tapauksessa kanteen hylkäämisen syy oli ollut pelkästään kantajayhtiön kanteen näytöllinen epäselvyys. HO katsoi toisin kuin KO, ettei asia ollut miltään osin OK 21 luvun 8 a §:n tarkoittamalla tavalla oikeudellisesti niin epäselvä, että kantajayhtiöllä olisi sen vuoksi ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voitu tällä perusteella kuitata. Koska kantajayhtiö oli hävinnyt asian, yhtiö oli OK 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
24.2.2017 14.49
Hovioikeuden erimielinen tuomio metroliikenteen vartijan palkkaamista koskevassa riidassa - käräjäoikeuden tuomio kumottiinAsiassa oli kysymys siitä, oliko kantaja palkattu osa-aikaiseksi työntekijäksi vai tarvittaessa työhön kutsuttavaksi työntekijäksi, oliko kantajan kanssa sovittu toistaiseksi voimassa olevasta vai määräaikaisesta työsopimuksesta, ja jos sopimus oli ollut toistaiseksi voimassa oleva, oliko työnantajalla ollut työsopimuslain edellyttämä syy päättää kantajan työsuhde, ja jos ei ollut, korvauksen määrästä. KO:n kanteen hylkäävä tuomio kumottiin ja vastaajayhtiö velvoitettiin korvaamaan kantajalle irtisanomisajan palkkaa, lomakorvausta irtisanomisajan palkasta sekä korvauksena työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä 5 kuukauden palkkaa vastaava määrä. Eri mieltä ollut jäsen katsoi kuten KO:kin, että kanne oli hylättävä eikä KO:n tuomiota ollut syytä muuttaa. (Vailla lainvoimaa 24.2.2017) - Uutiset
23.2.2017 12.44
KHO: Markkinaoikeuden ei olisi tullut kumota HUS:n hankintapäätöstä toimistokalusteiden tavarahankinnasta – MAO:n päätös kumottiinHankintayksikkö ei ollut menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ollut sulkenut Isku Interior Oy:n tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että yhtiön tarjoushinnat eivät olisi tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla perustuneet yhtiön nettohinnastoon. MAO:n ei siten olisi tullut esittämällään perusteella kumota hankintapäätöstä. MAO:n päätös oli näin ollen kumottava siltä osin kuin sillä on kumottu HUS-Logistiikka liikelaitoksen toimitusjohtajan tekemä hankintapäätös sekä kielletty hankintapäätöksen täytäntöönpano ja asetettu kuntayhtymälle uhkasakko hankintapäätöksen täytäntöönpanon kiellon tehosteeksi. - Uutiset
21.2.2017 14.40
Vuokralaisella oli oikeus jättää vuokraa maksamatta huoneiston huonon kunnon vuoksiHO katsoi, ettei huoneisto ollut joulukuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana ollut vuokrasopimuksessa sovitussa "hyvässä" kunnossa. Lisäksi asiassa sanottu remontti oli jo itsessään ollut osaltaan peruste, jonka vuoksi vuokraa olisi voitu alentaa. Asia ratkaistiin vuokralaiselta vastausta saamatta. (Vailla lainvoimaa 21.2.2017) - Uutiset
20.2.2017 15.30
Vuokralaisen väitettiin viettäneen häiritsevää elämää vielä varoituksen jälkeen – huoneiston hallinnanotolla varoitetun vuokranantajan häätövaatimus hylättiin näytön puuttuessaVuokranantaja oli saanut asunto-osakeyhtiön hallitukselta varoituksen huoneiston haltuunotosta perusteena huoneistossa jatkuvasti vietettävä häiritsevä elämä. Varoituksessa oli todettu, että huoneistossa oli ollut esimerkiksi 22-23.1.2016 tavaroiden jatkuvaa kolistelua ja pudottelua, meluamista vuorokauden ympäri, rappuun oksentamista ja virtsaamista ja huoneiston vieraiden rappuun sammumista. Lisäksi häiriöinä oli ollut ovilasin rikkomista ja seinien sotkemista. KO oli hylännyt vuokranantajan häätövaatimuksen. HO ei myöntänyt vuokranantajalle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 20.2.2017) - Uutiset
17.2.2017 16.00
KHO:n ratkaisu yleisen paikallisväylän määräämistä ja kanavan kunnostamista koskevassa asiassaHallinto-oikeus katsoi, että ennalta arvioiden hankkeesta saatavat hyödyt ja hankkeen haitalliset vaikutukset oli aluehallintoviraston päätöksen perusteluissa otettu riittävästi huomioon ja arvioitu oikein. Näin ollen ja kun otettiin huomioon aluehallintoviraston päätös perusteluineen, asiassa esitetyt vaatimukset perusteluineen sekä asiassa saatu selvitys, vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaiset luvan myöntämisen edellytykset haetulle hankkeelle olivat olemassa eikä Kimolan väylän määräämisestä yleiseksi paikallisväyläksi tai väylän tavanomaisesta käytöstä ja luvan mukaisista väylän rakentamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä voitu katsoa ennalta arvioiden aiheutuvan vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä (---) kiinteistöjen arvon alenemisena, kun otettiin huomioon väylän etäisyys kiinteistön ranta-alueelta sekä arvioitu kanavan käyttömäärä sekä vesialueen aikaisempi käyttö puutavaran uittoon ja Pohjanlahdella jo aiemmin sijainneen Konniveden väylän läheisyys. Tästä syystä valitukset oli hylättävä. KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöstä. - Uutiset
9.2.2017 15.15
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan päätöksen saatavan maksettavaksi määräämisestä omaisuuden erottelussaKoska osakkeiden ostamisen kautta A ja B olivat saaneet omistukseensa yhtiön omistaman tontin, jolle A ja B olivat sittemmin rakentaneet paritalon, hovioikeus katsoi selvitetyksi, että kyseinen 143.000 euron suoritus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. Ottaen erityisesti huomioon maksutapahtumien keskinäisen ajallisen ja asiallisen yhteyden sekä sen seikan, että B oli hyväksynyt riidattomaksi, että A oli maksanut 525.000 euron kauppahinnasta vähennettäväksi yhteisiä kuluja 10.000 euroa, hovioikeus piti riittävästi selvitettynä, että koko tarkemmin selvittämättä oleva 12.000 euron kauppahintaosuus oli tullut B:n hyväksi siten, että B ei ollut oikeutettu saamaan myöskään tältä osin omaisuuden erottelussa hyvitystä A:lta. (Vailla lainvoimaa 9.2.2017) - Uutiset
6.2.2017 15.51
Hovioikeuden tuomio yhtiön velvollisuudesta suorittaa 28-vuotiaana vuonna 1978 työtapaturmassa loukkaantuneelle työntekijälle korvausta työkyvyttömyyden aiheuttamasta ansionmenetyksestäYhtiö velvoitettiin maksamaan A:lle korvausta ansionmenetyksestä vuodesta 1999 alkaen siihen saakka kun hän on täyttänyt 65 vuotta. Valtio velvoitettiin suorittamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 8 000 euroa. Asian käsittely oli kestänyt yhteensä noin 8 vuotta. (Vailla lainvoimaa 6.2.2017) - Uutiset
3.2.2017 15.13
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus katsoi pyöräilijään törmänneen autoilijan laiminlyöneen väistämisvelvollisuutensa ja syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja vammantuottamukseen - 20 päiväsakkoaSe, ettei autoilija ollut ennen kääntymistään havainnut pyöräilijää, oli osoitus siitä, ettei kevyen liikenteen tarkkailu ollut oikea-aikaista tai riittävää. Väistämisvelvollisuus on ehdoton. Pyöräilijälle aiheutunutta reiden lihasvauriota ei ollut pidettävä vähäisenä ruumiinvammana. (Vailla lainvoimaa 3.2.2017) - Uutiset
1.2.2017 14.10
Hovioikeus arvioi oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta 13-vuotiaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanoa koskevassa asiassa toisin kuin käräjäoikeusLapsi oli mennyt isänsä luokse eikä ollut halunnut palata äitinsä luokse, vaikka hänet oli määrätty KO:n päätöksellä asumaan äitinsä luona. KO oli hylännyt lapsen äidin täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen sillä perusteella, että täytäntöönpano olisi ollut selvästi lapsen edun vastaista. KO oli katsonut, ettei lapsen äiti ollut velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikuluja osaksikaan. HO totesi, ettei asiassa ollut ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden johdosta olisi tullut poiketa OK 21 luvun 1 §:ssä ilmenevästä pääsäännöstä. Lapsen äiti oli siten velvollinen korvaamaan lapsen isän oikeudenkäyntikulut KO:ssa laillisine viivästyskorkoineen. Sitä, että lapsen äiti on opiskelija ja lapsen isä kirurgian professori, olisi voitu pitää korkeintaan kohtuullistamista vähäisesti puoltavana seikkana. Varallisuusoloista ei kuitenkaan ollut esitetty asiassa varsinaista selvitystä, eivätkä eroavaisuudet asianosaisten varallisuusoloissa riittäneet yksinään perusteeksi kohtuullistamiselle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2107) - Uutiset
1.2.2017 10.01
Vaati suolle aiheutetusta mönkijävahingosta 123.600 euroa – hovioikeus hyväksyi 3.000 euroaHovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, ettei vastaajien huolimattomuus ollut niin vähäistä, että heidät voitaisiin rikoslain 6 luvun 12 §:n 1 kohdan nojalla jättää rangaistukseen tuomitsematta. Oikeudenmukainen seuraamus vastaajien syyksi luetusta maastoliikennerikkomuksesta oli 20 päiväsakkoa. Todistajien kertomuksista kävi ilmi, että kyseiseltä alueelta ja lähes asianomistajan omistaman 14,6 hehtaarin suuruisen suoalueen vierestä oli ostettu maata myös korkeampaan hintaan kuin 100 euroa hehtaarilta, mikä oli kirjallisena todisteena esitetystä metsänhoitoyhdistyksen lausunnosta ilmenevä hintataso. Näin ollen hovioikeus arvioi kohtuulliseksi vahingonkorvauksen määräksi suoalueen ennallistamisen osalta vaaditusta korvauksesta 3.000 euroa, jonka vastaajat ovat velvollisia yhteisvastuullisesti maksamaan A:lle. (Vailla lainvoimaa 1.2.2017) - Uutiset
30.1.2017 16.00
Hovioikeus velvoitti irtisanomisriidan hävinneen työntekijän korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikuluista 2/3 - käräjäoikeuden tuomiota muutettiinKO oli katsonut, että osapuolet vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan. Yhtiö oli HO:ssa vaatinut, että jutun hävinnyt kantaja velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut KO:sta 10 516,70 eurolla ja HO:sta 1 000 eurolla laillisine viivästyskorkoineen. HO arvioi, että asiassa olisi ollut ilmeisen kohtuutonta velvoittaa työntekijä korvaamaan kaikkia yhtiön oikeudenkäyntikuluja KO:sta, mutta ei ollut perusteita poistaa korvausvelvollisuutta kokonaan. Kohtuullisena määränä pidettiin noin 2/3 vaaditusta määrästä. (Vailla lainvoimaa 30.1.2017) - Uutiset
30.1.2017 9.35
KHO:n ratkaisu konsernisuhteen edellytysten täyttymisestä ja avustuksen vähennyskelpoisuudesta - keskusverolautakunnan päätöstä ei muutettuHakemuksessa kuvatussa tilanteessa, jossa suomalainen yhtiö antaa konserniavustusta kahdelle suomalaiselle yhtiölle, joiden kanssa konsernisuhde muodostuu kanadalaisen yhtiön kautta, ei katsottu täyttävän konserniavustuslain 3 §:n konsernisuhteen edellytyksiä, ja annettu avustus ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen meno. - Uutiset
24.1.2017 16.00
Miehellä ei ollut avoliiton päätyttyä oikeutta jäädä asumaan entisen avopuolisonsa vuokraamaan asuntoonOsapuolten avoliiton päätyttyä nainen oli vaatinut useaan otteeseen miehen muuttamaan pois huoneistosta. Mies ei ollut siihen kuitenkaan suostunut. Huoneistosta ei ollut tehty vuokrasopimusta siten, että vuokranantajalle olisi kerrottu asianosaisten yhteisasumisesta. Kun mies ei ollut muutoinkaan ilmoittanut vuokranantajalle asumisestaan huoneistossa eikä tullut merkityksi talonkirjoihin, miehellä ei ollut huoneenvuokralain 48 §:n 2 momenttiin perustuvaa oikeutta jatkaa asumista huoneistossa. Naisella oli oikeus vaatia miehen häätämistä. (Vailla lainvoimaa 24.1.2017) - Uutiset
13.1.2017 14.24
Naapuri koki asuvansa liikuntahallin alakerrassa - lapsiperheen vuokrasopimus purettiinTodistajien yhdenmukaisilla kertomuksilla katsottiin näytetyn, että vuokralainen oli sallinut viettää asunnossaan häiritsevää elämää, jota ei voitu pitää tavanomaisena lapsiperheen elämään kuuluvina ääninä. Vuokralainen oli saanut kirjallisen varoituksen häirinnän johdosta, mutta häiritsevä elämä oli tästä huolimatta jatkunut. Naapureina asuville todistajille oli aiheutunut metelistä toistuvasti kohtuutonta häiriötä, jonka vuoksi vuokranantajalla oli oikeus purkaa vuokrasopimus. (Vailla lainvoimaa 13.1.2016) - Uutiset
13.1.2017 8.43
Hallinto-oikeus kumosi virkamiehen irtisanomista koskevan päätöksen kun virkamies olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin - hyvitystä myös oikeudenkäynnin viivästymisestäHAO katsoi, että Opetushallituksessa oli valittajan irtisanomisaikana tullut haettavaksi virkasuhteita, joihin valittaja olisi voitu ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa. Opetushallituksen päätös valittajan virkasuhteen irtisanomisesta oli valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin vastainen. Valittajalla katsottiin olevan myös oikeus hyvitykseen oikeudenkäynnin viivästymisestä yhden vuoden osalta. Lähes 2 vuoden ja 2 kuukauden käsittelyaikaa HAO:ssa pidettiin kohtuuttoman pitkänä. (Ei lainvoimainen 13.1.2017) - Uutiset
10.1.2017 13.32
Häiriötä aiheuttaneen ja varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa ja vuokralainen häätääPurkamisperusteen aiheuttaneella menettelyllä ei voitu katsoa olleen vähäinen merkitys, koska se oli jatkunut useita kuukausia ja oli ollut toistuvaa. Vuokralainen ei myöskään ollut varoituksen johdosta viivytyksettä oikaissut menettelyään eli lakannut metelöimästä ja viettämästä häiritsevää elämää. (Vailla lainvoimaa 10.1.2017) - Uutiset
10.1.2017 12.02
Hovioikeuden ratkaisu tavaramerkin loukkausta koskevassa asiassa (Merck Sharp & Dohme vs. Orifarm)Käräjäoikeus oli todennut, että vastaajan uudelleenpakkaamien ja rinnakkaismaahantuomien Arcoxia- ja Mercilon-tuotteiden pakkaukset ja ilmoitus rinnakkaismaahantuonnista täyttivät BMS-kriteerit. Pakkaukset eivät olleet loukanneet kantajien tavaramerkkioikeuksia, joten kanne oli hylättävä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 10.1.2017) - Uutiset
2.1.2017 8.02
Hovioikeus: Ostajan kiinteistöstä ennen etuosto-oikeuden loppuun saattamista saama taloudellinen hyöty kuului ostajalle – perusteetonta etua ei syntynytKantaja, Suomussalmen kunta vaati, että vastaajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti maksamaan kantajalle perusteettoman edun palautuksena 32.685 euroa korkoineen. Käräjäoikeus totesi, että etuostolain 15 §:n 1, 2 ja 3 momenteista sekä hallituksen esityksestä 20/2005 ilmenee selkeästi, että ostajan kiinteistöstä saama taloudellinen hyöty kuuluu ostajalle ja että kunnan on korvattava ostajalle kiinteistön hoidosta ja hallinnasta aiheutuneet kulut, rahoituskulut ja muut kulut vain siltä osin kuin niiden määrä on suurempi kuin ostajan saaman taloudellisen hyödyn määrä. Kunnan laskelma osoitti A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrän ajalta ennen etuosto-oikeuden loppuunsaattamista. A:n ja B:n saaman taloudellisen hyödyn määrä oli suurempi kuin edellä mainitut kustannukset ja kulut. Kunnan kanne oli perusteeton. Hovioikeus katsoi tuomiossaan, että käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiselle ei ilmennyt aihetta. (Vailla lainvoimaa 2.1.2017) - Uutiset
29.12.2016 9.09
Hovioikeus alensi kiinteistön virheestä maksettavaa hinnanalennusta 75.688,04 eurosta 29.188,04 euroonOttaen huomioon hovioikeuden ratkaisu kaupan kohteen virheen laajuuden osalta hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden tuomion perustelut ja katsoi, ettei ostajilla ollut oikeutta purkaa kauppaa. Kaupan kohteessa oli todettu salaojien osalta laatuvirhe, jonka perusteella ostajilla oli maakaaren 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukainen oikeus hinnanalennukseen. (Vailla lainvoimaa 29.12.2016) - Uutiset
23.12.2016 13.05
Hovioikeus arvioi työsopimuksen tekstiviesti-irtisanomistaHovioikeuden mukaan konkurssipesä ei esittänyt riittävää näyttöä siitä, että sen tekstiviestillä lähettämä irtisanomisilmoitus olisi tullut A:n tietoon työsopimuslain 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ennen tämän omaa irtisanoutumista. Asiassa on vielä ratkaistava, tuleeko siinä sovellettavaksi työsopimuslain 7 luvun 8 §:n mukainen konkurssin varalta säädetty erityinen 14 päivän irtisanomisaika vai työsopimuslain 5 luvun 7 §:n 3 momentin nojalla määräytyvä yleinen kuuden kuukauden irtisanomisaika. Mikäli asiassa päädytään soveltamaan kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, arvioitavaksi tulee vielä se, onko A:n saatava yhtiön konkurssissa valvottavaa velkaa vai konkurssipesän massavelkaa. Koska käräjäoikeus oli päätynyt irtisanomisen tietoon tulemisen osalta eri lopputulokseen kuin hovioikeus, käräjäoikeus ei ollut ottanut kantaa edellä mainittuihin oikeuskysymyksiin. Hovioikeus ei voinut ratkaista asiaa sanotuilta osin ensimmäisenä asteena. Asia oli näiltä osin palautettava käräjäoikeuden tutkittavaksi. (Ään., vailla lainvoimaa 23.12.2016) - Uutiset
22.12.2016 13.10
KHO:n ratkaisu Oulun kaupungin kirjahankinnoistaKHO kumosi markkinaoikeuden päätöksen siltä osin kuin markkinaoikeus oli kumonnut Oulun kaupungin Oulun Konttori liikelaitoksen johtajan 9.9.2014 tekemän hankintapäätöksen sekä asettanut Oulun kaupungille 100.000 euron suuruisen uhkasakon hankintapäätöksen täytäntöönpanon kiellon tehosteeksi ja siltä osin kuin Booky.fi Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset oli hylätty. - Uutiset
21.12.2016 16.00
Hovioikeuskin hylkäsi kanteen potilasvahingosta – oikeudenkäyntikulujen korvaamista Potilasvakuutuskeskukselle kuitenkin kohtuullistettiinValittajan mukaan hänelle suoritettu kasvoleikkaus oli epäonnistunut. Hovioikeus totesi, että hoitohenkilöstön moitteettomasta toiminnasta huolimatta potilasta ei aina voida auttaa eikä toivottua lopputulosta saavuttaa. Pelkästään hoidon huono lopputulos ei oikeuta korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Korvattavuus edellyttää, että potilaan tutkimuksessa tai hoidossa on poikettu siitä, mitä lääketieteellisesti ja olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuna. Asiassa ei esitetty perusteita poiketa potilasvahinkolautakunnan lääketieteellisestä arviosta hoitotavan valinnan ja hoitotoimenpiteiden osalta. Päätettäessä hoitoon ryhtymisestä ja hoitotavasta on tullut ottaa huomioon toisaalta hoitoennuste ja komplikaatioiden mahdollisuus ja todennäköisyys sekä toisaalta arvioida seuraukset siitä, ettei hoitoa aloiteta. Asiassa ei ilmennyt, että A:n hoidollista tilannetta olisi arvioitu virheellisesti. (Vailla lainvoimaa 21.12.2016) - Uutiset
9.12.2016 14.16
Kylpyhuoneen seinät ja katon lateksimaalilla maalannut vuokralainen velvoitettiin korvaamaan aiheuttamansa vahingon - sovitteluperusteita ei ollutVuokralainen oli maalannut kylpyhuoneen seinät ja katon lateksimaalilla. Hänellä ei ollut muutostöihin asuinhuoneen vuokrauksesta annetun lain 21 §:ssä tarkoitettua lupaa, eikä vuokralainen ollut esittänyt selvitystä siitä, että kysymys olisi ollut saman lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetusta puutteellisuuden korjaamisesta. Asiassa todettiin, että jos korvausta alennetaan, vuokralaisten tasapuolisen kohtelun periaatteen vuoksi yhtiö joutuu sietämään muidenkin vuokralaisten vastaavantyyppisiä toimia, mikä olisi koitunut asiansa säntillisesti hoitavien vuokralaisten vahingoksi. Asiassa päädyttiin siihen, ettei sovitteluperusteita ollut. (Vailla lainvoimaa 9.12.2016) - Uutiset
8.12.2016 11.50
KKO ja HO eri linjoilla vankeusrangaistukseen tuomitun kohonneesta verenpaineesta johtuvasta laillisesta esteestäPääkäsittely peruutettiin hovioikeudessa kaksi kertaa A:n ilmoitettua hovioikeudelle terveydentilastaan johtuvasta laillisesta esteestä. Kolmannella kerralla hovioikeus päätti, ettei A:n ilmoittamaa, samasta syystä johtuvaa estettä ollut ainakaan enää pidettävä laillisena esteenä. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että A:lla oli ollut laillinen este ja että hän ei ollut luopunut oikeudestaan tulla henkilökohtaisesti kuulluksi asiassa. Asia palautettiin hovioikeuteen. - Uutiset
8.12.2016 9.36
Hovioikeuden erimielinen tuomio lisätyön tarjoamisvelvollisuudesta osa-aikaisena työskentelevälle vartijalle yhtiön palkattua lisätyövoimaaHO ei muuttanut KO:n tuomion tuomiolauselmaa, jolla kantajan vaatimus yhtiön velvoittamisesta suorittamaan TSL:n 12 luvun 1 §:n mukaista vahingonkorvausta (7.617,65 €) lisätyön tarjoamisvelvollisuuden rikkomisesta oli hylätty. Eri mieltä ollut jäsen puolestaan velvoitti yhtiön suorittamaan kantajalle vahingonkorvauksena 6.384,15 euroa. (Vailla lainvoimaa 8.12.2016) - Uutiset
5.12.2016 16.00
Hovioikeuskaan ei myöntänyt korvausta spinaalipuudutuksen johdosta syntyneestä potilasvahingosta - erittäin harvinaisesta pohjehermohalvauksesta - jonka riskin selostaminen potilaalle ei kuulu kokeneen terveydenhuollon ammattihenkilön ammatilliseen standardiinInformaatiovelvollisuutta ei ollut laiminlyöty, eikä vahinkoa olisi voitu välttää kertomalla kantajalle pohjehermohalvauksen riskistä. Asiakirjoista ei myöskään ilmennyt, että asia olisi ollut kantajalle niin tärkeä, että hän olisi nyt kysymyksessä olevan toimenpiteen yhteydessä erikseen etukäteen pyytänyt toimenpiteen suorittamista nukutuksessa. Mitään selvitystä siitä, että asiaa olisi kantajan toimesta edes otettu esille, ei ollut esitetty. HO hyväksyi KO:n perustelut ja johtopäätöksen siitä, ettei kantaja olisi sovittuna leikkauspäivänä enää kieltäytynyt spinaalipuudutuksesta ja leikkauksesta, jos hänelle olisi kerrottu spinaalipuudutuksesta, vaikka hän olisikin tuntenut epäluuloa puudutusta kohtaan. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
5.12.2016 9.24
Hovioikeus: Vahvistetun sovinnon oikeusvoimavaikutus esti sovinnon sisältöön tosiasiassa kohdistuvan erillisen kanteen tutkimisenVuokralaisen kanne kohdistui vahvistetun sovinnon sisältöön tavalla, joka tosiasiassa tarkoitti vaatimusta sovinnon sisällön muuttamisesta. Tällaisen vaatimuksen esittäminen ei ollut mahdollista. HO:n mainitsemilla perusteluilla vuokralaisen valitus ja vuokranantajan vastavalitus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 5.12.2016) - Uutiset
1.12.2016 14.38
Vuokrasopimus syntyi konkludenttisesti - vuokrat oli maksettavaKaupungin sosiaalitoimi oli luovuttanut huoneiston vastaajan käyttöön ja tämä oli vastustuksestaan huolimatta käyttänyt sitä asuntonaan. Tarkoitus oli ollut, että käyttö on vastikkeellista, minkä vastaaja oli tiennyt. Vuokrasopimusasiakirjasta oli käynyt ilmi, millä ehdoilla kaupunki oli tarjonnut huoneiston vastaajan käyttöön. Kaupungin ja vastaajan välille oli siten asunnon käyttämiseen perustuen syntynyt vuokrasopimus. Vuokrasopimus voi pätevästi syntyä myös tällä tavalla. Koska muutakaan perustetta vuokranmaksusta vapauttamiselle ei ollut, kanne oli hyväksyttävä ja vastaaja velvoitettava maksamaan kaupungin vaatimat vuokrat. (Vailla lainvoimaa 1.1.2.2016) - Uutiset
30.11.2016 9.37
Helsingin käräjäoikeus jätti kaksoisrangaistavuuden kieltoon (ne bis in idem) perustuen tutkimatta autoverotukseen liittyneen veropetossyytteenVastaajaa syytettiin veropetoksesta sillä perusteella, että hän oli väitetysti Suomessa vakituisesti asuvana henkilönä käyttänyt yleisillä teillä Viroon rekisteröityä henkilöautoa laiminlyöden ajoneuvon käyttöön ottamista koskevan autoveroilmoituksen tekemisen Tullille. KO katsoi, että Tullin aikaisemmin tekemä autoveropäätös koski samaa asiaa kuin mistä vastaajaa syytettiin eli autoveroilmoituksen tekemisen laiminlyöntiä. Autoverotusta koskeva päätös oli myös siten rangaistusluonteinen, että kaksoisrangaistavuuden kielto esti asian käsittelemisen rikosprosessissa. (Vailla lainvoimaa 30.11.2016) - Uutiset
29.11.2016 11.30
Hovioikeus: Sairaala-apteekin lääkevarastosta itselleen yhden reseptivapaan närästyslääkkeen ja yhden reseptilääkkeen omatoimisesti ottaneen sairaanhoitajan 35 vuotta kestänyttä työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa varoitusta antamattaKokonaisarvioinnissa työsuhteen päättäminen lääkeanastuksen johdosta oli asiassa mainittu ja erityisesti työsuhteen erittäin pitkä kesto ja sen aikaisempi moitteettomuus huomioon ottaen työntekijän kannalta kohtuuttoman ankara seuraamus. KO:n tuomiota muutettiin. (Vailla lainvoimaa 29.11.2016) - Uutiset
28.11.2016 16.00
Voimakassävyiset keskustelut kahden työkaverin kanssa lyhyen ajanjakson sisällä eivät oikeuttaneet päättämään työsopimusta ilman kirjallista varoitustaSillä seikalla, oliko 25.11.2013 riidan toisena osapuolena ollut työntekijä ollut työpaikalla 4.12.2013, ei ollut asian ratkaisemisen kannalta oleellista merkitystä. Oleellista asian ratkaisemisen kannalta ei ollut myöskään se, mikä oli ollut yhtiön käytäntö sen varoittaessa työntekijöitä, koska HO katsoi kuten KO, ettei yhtiö ollut näyttänyt, että työntekijälle olisi 25.11.2013 annettu työsopimuslaissa tarkoitettu varoitus. (Vailla lainvoimaa 28.11.2018) - Uutiset
25.11.2016 11.11
Hovioikeudelta tuomio vuokralaisten häätöä koskevan asian oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta sen jälkeen kun KKO oli palauttanut asian jatkokäsittelyluvan evänneeseen hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksiKO:n tuomiolauselmaa muutettiin siten, että vuokralaiset velvoitettiin suorittamaan vuokrananantajalle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista KO:ssa KO:n tuomitseman 2 140,20 euron asemesta 1 200 euroa. Muilta osin KO:n tuomiolauselmaa ei muutettu. Koska vuokralaiset olivat voittaneet asian KKO:ssa heidän valituksensa hylkäämistä vaatineeseen vuokranantajaan nähden, hylättiin vuokranantajan vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta KKO:ssa. KKO:n palautettua asian HO:een uudelleen käsiteltäväksi vuokralaisten muutosvaatimus oli hyväksytty osittain. Asian näin päättyessä vuokranantaja sai pitää oikeudenkäyntikulunsa HO:ssa vahinkonaan ja valtion varoista vuokralaisten avustajalle HO:ssa maksettu palkkio jäi valtion vahingoksi. (Vailla lainvoimaa 25.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 15.11
Hovioikeus: Välitysliike vastasi yhteisvastuullisesti myyjien kanssa asunnon virheistä ja viime kädessä korvauksen suorittamisesta ostajilleHovioikeus totesi, että kiinteistönvälittäjän olisi ainakin pitänyt korostaa ostajille puuttuvan asiakirjan merkityksellisyyttä julkisivuremontin laajuudesta ja sen aiheuttamista kustannuksista. Hovioikeus ei pitänyt uskottavana, että ostajat olisivat tehneet ostotarjouksen, jos heille olisi selvästi kerrottu asunto-osakeyhtiön korjauskustannuksiin vaikuttavan keskeisen asiakirjan puuttumisesta. Koska välittäjä oli jättänyt varmistamatta, että ostajat saivat kaiken kaupanteon kannalta merkityksellisen aineiston haltuunsa eikä sen näytetty ilmoittaneen ostajille merkityksellisen asiakirjan puuttumisesta, välitysliike ei näyttänyt täyttäneensä kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä annetun lain mukaista tiedonanto- ja selonottovelvollisuuttaan. Kaupan kohteen virheellisyys ja siitä aiheutunut myyjien velvollisuus suorittaa ostajille hinnanalennusta oli johtunut välitysliikkeen virheellisestä suorituksesta. Myyjien ei sen sijaan näytetty menetelleen huolimattomasti. Hovioikeus katsoi, että välitysliike vastasi tämän vuoksi myyjien ja sen välisessä suhteessa viime kädessä korvauksen suorittamisesta ostajille. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016) - Uutiset
24.11.2016 14.03
KHO:n päätös virkajärjestelyä koskevassa asiassaValtiokonttori oli päättänyt sijoittaa hankepäällikön viran 1.3.2013 lukien Valtion IT-palvelukeskus -toimialan Sovelluspalvelut-yksikön Sisällönhallinta-ryhmään. Samalla virka järjestellään siten, että se sisältää järjestelmäasiantuntijan tehtävät ja viran nimike muuttuu järjestelmäasiantuntijaksi. HAO oli hylännyt virkaa hoitaneen henkilön valituksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksineen. Asiassa ei ollut ilmennyt, että kysymyksessä olevassa tuotannollisessa sopeutustilanteessa valittajaa olisi kohdeltu vastoin yhdenvertaisen tai tasa-arvoisen kohtelun periaatteita. KHO ei muuttanut HAO:n päätöstä. - Uutiset
24.11.2016 13.25
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja pesänjakajan toimittaman perinnönjaonLapseton aviopari A ja B olivat 21.5.1977 tekemällään keskinäisellä testamentilla määränneet, että ensiksi kuolleen kuoleman jälkeen eloonjäänyt sai täysin omistusoikeuksin kaiken toisen jäämistön. Puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. A kuoli 16.4.1995. B oli 2.7.2000 tehnyt testamentin, jossa hän määräsi, että eräiden legaattien luovuttamisen jälkeen hänen jäljelle jäävä jäämistönsä oli jaettava hänen veljentyttärelleen C:lle, veljenpojalleen D:lle, A:n sisarenpojalle E:lle ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiölle siten, että kunkin jako-osuus on yksi neljäsosa jäämistöstä. B kuoli 9.7.2011. Hovioikeus katsoi, että B:n ylitettyä testamenttausvaltansa hänen 2.7.2000 tekemänsä testamentti oli tehoton ensiksi kuolleen puolison toissijaiseen perilliseen E:hen nähden siltä osin kuin testamentilla oli määrätty E:lle perillisenä kuuluvasta A:n pesäosuudesta. Kun puolisoilla oli ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, A:n pesäosuus oli ollut puolet puolisoiden omaisuudesta. E:n osuus B:n kuolinpesästä oli siten viisi kahdeksasosaa. (Vailla lainvoimaa 24.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 16.09
Autoilijan olisi tullut noudattaa taajama-alueen suurinta sallittua ajonopeutta vaikka sitä ilmentäviä liikennemerkkejä ei ollut lähtöpaikan ja pysäytyspaikan välillä - ylinopeussakko nousi 616 eurosta 5 278 euroonMiehen, joka oli ajanut Tahkovuoren alueella vähintään 78 kilometrin tuntinopeutta, katsottiin ajonsa aikana täytyneen tietää olleensa taajama-alueella. Päiväsakon rahamääräksi, joka oli perustunut miehen käräjäoikeuden pääkäsittelyssä ilmoittamiin alentuneisiin nettokuukausituloihin, oli miehen verotustietojen perusteella käräjäoikeuden tuomiossa vahvistetun 44 euron asemasta vahvistettava 377 euroa. Näin ollen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomitun 14 päiväsakon yhteismääräksi tuli 5 278 euroa. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
22.11.2016 14.18
Hovioikeuden tuomio työsopimuksen purkautuneena pitämisestä ja työnantajan velvollisuudesta selvittää poissaolon syyRavintolan katsottiin yrittäneen selvittää työntekijän poissaolon syytä ja olleen tuloksettomien yhteydenottoyritystensä perusteella oikeutettu päättelemään, ettei työntekijä aio aloittaa sovitulla tavalla työskentelyä ravintolassa. Ravintola oli saanut käsitellä työntekijän työsopimusta purkautuneena joulukuun 2012 lopusta lukien. Aihetta KO:n tuomion lopputuloksen muuttamiseen pääasian osalta ei siten ollut. Ravintolan omistajalla oli oikeus korvaukseen oikeudenkäyntikulujensa lisäksi asianosaiskuluista, jotka olivat aiheutuneet sijaisen palkkaamisesta ravintolaan hovioikeuskäsittelyn ajaksi. Sen sijaan asiamiehen toimistolla tapahtuneessa asian selvittelyssä ja sovintoneuvotteluissa oli ollut kyse lähinnä oikeudenkäyntiin valmistautumisesta aiheutuneesta tavanomaisesta vaivannäöstä, jonka osalta oikeutta korvaukseen ei ollut. (Vailla lainvoimaa 22.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 15.26
Häädetyn vuokralaisen muutoksenhakua pidettiin hänen oikeusturvansa toteutumisen kannalta siinä määrin aiheettomana, että asiassa oli painavia syitä velvoittaa hänet korvaamaan vuokranantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet hovioikeuskulut enemmälti kuin mitä OK 21 luvun 8 c §:ssä säädetäänKO:n ei katsottu menetelleen vuokralaisen väittämin tavoin virheellisesti, kun se ei ollut käännättänyt vuokralaiselle lähetettyjä asiakirjoja. Käännättämistä ei myöskään HO:ssa ollut pidettävä tarpeellisena. Vuokralaisen vastakanteeksi nimeämä vaatimus 11 000 euron muuttokustannuksista jätettiin tutkimatta. Pääasian osalta katsottiin, ettei uutta vuokrasopimusta ollut näytetty syntyneen. Valitus oli ollut perusteeton ja valittajan HO:ssa nimeämänsä henkilötodistelu oli ollut hänelle vastaista. Edellä mainituissa olosuhteissa ja ottaen huomioon, että vuokrat olivat olleet 1.5.2015 lukien maksamatta, muutoksenhakua oli pidettävä hänen oikeusturvansa toteutumisen kannalta siinä määrin aiheettomana, että asiassa oli painavia syitä velvoittaa valittaja korvaamaan vuokranantajan tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet hovioikeuskulut enemmälti kuin mitä OK 21 luvun 8 c §:ssä säädetään. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
21.11.2016 11.10
Hovioikeuden ratkaisu asunto-osakeyhtiön osakkaan vahingonkorvausvastuusta vesivahingosta – käräjäoikeuden tuomio kumottiinSelvittämättä jäi, että osakkeenomistaja A olisi tiennyt, että asunnon A6 keittiön tiskialtaan viemärissä olevan tulvaputken holkki oli poistettu ja että putkesta pääsi valumaan vettä allaskaapin alla oleviin rakenteisiin. Kerrotuissa olosuhteissa oli mahdollista, että A ei ollut kertomallaan tavalla tehnyt vuodosta tai sen aiheuttamista vahingoista havaintoja sen enempää näkö-, haju- kuin kuuloaistinkaan perusteella, vaikka hän oli käynyt asunnossa useammin ja tehnyt asunnossa perusteellisempia tarkastuksia kuin mitä häneltä oli vuokranantajana voitu edes edellyttää. Todistelutarkoituksessa kuullun asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajan kertomuksesta ilmeni, että vahingon korjaaminen oli viivästynyt tarpeellisten toimenpiteiden, vastuukysymysten ja sovinnollisen ratkaisun selvittämisen vuoksi. Tähän nähden näyttämättä jäi, että A olisi estänyt asunto-osakeyhtiötä suorittamasta tarpeellisia korjaustoimenpiteitä ja siten pahentanut jo syntynyttä vahinkoa. Koska A:n ei osoitettu tienneen vahingosta tai menetelleen muutoinkaan huolimattomasti, asunto-osakeyhtiön häntä vastaan esittämä vahingonkorvausvaatimus oli hylättävä. (Vailla lainvoimaa 21.11.2016) - Uutiset
17.11.2016 14.10
Vuokratyöntekijälle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä - pelkästään se seikka, että irtisanominen oli tapahtunut työntekijän vanhempainvapaan aikana, ei yksinään osoittanut työntekijälle syntyneen työnantajan menettelystä aineetonta vahinkoaAsiassa oli jäänyt näyttämättä, että yhtiöllä olisi ollut työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste. KO oli katsonut, että kantajan työsuhde oli päätetty perusteettomasti. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen irtisanomisen perusteen osalta. Pelkästään se seikka, että irtisanominen oli tapahtunut kantajan vanhempainvapaan aikana, ei yksinään osoittanut kantajalle syntyneen työnantajan menettelystä aineetonta vahinkoa. Asiassa oli siten jäänyt näyttämättä, että kantajalle olisi syntynyt aineetonta vahinkoa, joka olisi tullut ottaa ansionmenetyksestä aiheutuneen vahingon lisäksi huomioon TSL 12 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua korvausta määrättäessä. Kantajalla ei ollut oikeutta myöskään odotusajan palkkaan myöhässä suoritetun viiden päivän irtisanomisajan palkan perusteella. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
17.11.2016 10.24
Asianajajan ei näytetty syyllistyneen avunantoon Maija-Liisa Lahtisen tekemäksi väitettyihin törkeään kavallukseen ja toissijaisesti törkeään velallisen epärehellisyyteen - hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroaHelsingin KO hylkäsi keskiviikkona (16.11.) asianajajaan kohdistetut syytteet. Maija-Liisa Lahtisen osalta asiaa ei ole saatu käsiteltyä, koska hän on pakoillut oikeudenkäyntiä. KO määräsi Suomen valtion maksamaan asianajajalle hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä 20 000 euroa ja korvaukseksi tämän oikeudenkäyntikuluista 65 237,50 euroa. Asia on ollut KO:ssa vireillä 9.3.2004 lähtien ja on edelleen vireillä Maija-Liisa Lahtisen osalta. (Vailla lainvoimaa 17.11.2016) - Uutiset
11.11.2016 10.10
Hovioikeuden ratkaisu urakkasopimuksen suoriterikkomuksistaAsiassa oli kysymys siitä, oliko Kevitsa Mining Oy:n ja Veljekset Karjalainen Oy:n välinen tieurakka viivästynyt urakkasopimuksen mukaisesta aikataulusta. Jos näin katsottiin tapahtuneen, kysymys oli siitä, oliko tämä tapahtunut Karjalaisesta vai Kevitsasta johtuvasta syystä. Jos Karjalaisen katsottiin viivästyneen, kysymys oli myös siitä, oliko Kevitsalla ollut oikeus pidättää maksamaton urakkahinta Karjalaisen viivästymisen takia. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko Karjalaisella oikeus saada korvausta Kevitsalta urakkaan sisältymättömistä lisätöistä, ja oliko öljyn hinnannousu (bitumi-indeksi) otettava huomioon lisäkustannuksena. Edelleen oli ratkaistava, oliko tie toteutettu urakkasopimuksen mukaisesti ja vastasiko tien laatu urakkasopimuksen vaatimuksia, sekä jos näin ei ollut, kantaa oli otettava siihen, mikä oli korvattavan vahingon määrä. (Vailla lainvoimaa 11.11.2016) - Uutiset
11.11.2016 9.35
KHO:n päätös toiselle paikkakunnalle työskentelemään siirtymisestä kieltäytyneen virkamiehen virantoimituksesta pidättämisestäKHO ei muuttanut HAO:n päätöstä, jossa oli katsottu, ettei valittajan tarkoittamia Hätäkeskuslaitoksen menettelyyn valittajan irtisanomis- ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa liittyviä seikkoja eikä sitä, että valittaja oli ollut sairauslomalla virantoimituksesta pidättämisestä päätettäessä, ollut pidettävä erityisinä syinä, joiden vuoksi HAO:n olisi tullut määrätä virantoimituksesta pidättämisestä toisin. HAO:n arvion mukaan päätös ei ollut myöskään valittajaa syrjivä. Hätäkeskuslaitoksen päätöstä ei ollut syytä kumota valituksen johdosta. - Uutiset
2.11.2016 12.10
Markkinaoikeuden ratkaisu tavaramerkin loukkauksestaKantajayhtiöt eivät edes väittäneet, että A:n menettelystä olisi aiheutunut niille muuta vahinkoa kuin goodwill-arvon menetystä. Sinänsä voidaan olettaa, että toisen tavaramerkin käyttäminen vaikuttaa heikentävästi kyseisen tavaramerkin goodwill-arvoon. Kun kuitenkin otettiin huomioon A:n yrityksen toiminnan ilmeinen pienimuotoisuus, markkinaoikeus katsoi, ettei kantajayhtiöiden tavaramerkkien käytöstä A:n yrityksen verkkosivuilla näytetty aiheutuneen kantajayhtiöille korvattavaa vahinkoa, ja niiden vahingonkorvausvaatimukset oli siten hylättävä. A:ta kuitenkin kiellettiin jatkamasta tavaramerkkien loukkausta. (Vailla lainvoimaa 2.11.2016) - Uutiset
1.11.2016 10.30
Hovioikeus: Perhe-yritykselle työturvallisuusrikoksesta tuomittu yhteisösakko voitiin jättää tuomitsemattaHO katsoi, ettei yhtiön omistaneen naisen aviopuolisoa (A) voitu pitää RL 9 luvun 4 §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittamana johtoon kuuluvana henkilönä. A ei myöskään yksin aviopuolisonsa omistuksen kautta samastunut yhtiöön mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen yhteisösakkoa ei voitu jättää tuomitsematta tämän lainkohdan nojalla. Yhteisösakon tuomitsematta jättämisen edellytyksiä arvioitaessa HO päätyi kokonaisharkinnassaan kuitenkin siihen, että yhteisösakko voitiin jättää RL 9 luvun 4 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella tuomitsematta. (Vailla lainvoimaa 1.11.2016) - Uutiset
20.10.2016 14.35
Hovioikeuskin jätti tutkimatta korvauskanteen patenttiriidassa – vaatimukset olisi voitu tutkia jo ensimmäisen kanteen yhteydessäEnsimmäisessä oikeudenkäynnissä esitetyissä vaatimuksissa niitä ei ollut rajattu korvausvaatimuksen aikaan perustuen eikä tuotekohtaisesti. Oikeudenkäynnissä oli ollut esillä, että patenttisuoja oli päättynyt 2.3.2010, minkä johdosta Merck oli peruuttanut kieltovaatimuksen ja vaatinut sen sijaan tapahtuneen loukkauksen vahvistamista. Hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeus, että Merckillä oli ollut koko ensimmäisen kanteensa käräjäoikeus- ja hovioikeuskäsittelyn ajan oikeus oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkoittaman välisattuman eli patenttisuojan päättymisen perusteella oikeus muuttaa korvauksen määrää. Merckin nyt esittämät vaatimukset olisi voitu tutkia jo ensimmäisen kanteen yhteydessä, joten unionin oikeuden mukaista tehokkuusperiaatetta tai direktiiviä 2004/48/EY ei ollut loukattu. Hovioikeus katsoi, että kanne oli jätettävä tutkimatta. (Ään., vailla lainvoimaa 20.10.2016) - Uutiset
18.10.2016 16.01
Hovioikeus: Oman web-kameransa yrityksen palvelinhuoneeseen asentaneen ja käyttäjätunnuksensa valtuuksia nostaneen ICT-päällikön työsuhteen purkamiselle eikä edes irtisanomiselle ollut perustettaOman web-kameran asentamista yrityksen palvelinhuoneeseen tai käyttäjätunnuksen valtuuksien nostamista ei pidetty erikseen tai yhdessäkään ICT-päällikön työsuhteen purkamiseen oikeuttavana erittäin painavana syynä tai edes asiallisena ja painavana syynä, joka olisi oikeuttanut työsopimuksen irtisanomiseen. KO:n tuomio kumottiin. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
18.10.2016 14.56
Lausuman antaneella miehellä ei ollut oikeutta saada korvausta naisen peruuttaman lasten huoltoriidan oikeudenkäyntikuluista, jotka perustuivat miehen itse tekemään työhön ja vaivannäköönMies oli vaatinut, että nainen velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1 140 euron kustannukset, jotka olivat muodostuneet lausuman laatimisesta, asiakirjojen hankinnasta, oikeudellisesta analyysista ja vastineiden kirjoittamisesta. Asiassa katsottiin, että kuluvaatimus perustui tavanomaiseen vaivannäköön ja ajanhukkaan, joka ei ollut korvattavaa asianosaiskulua. Miehellä ei siten ollut oikeutta saada niistä korvausta. (Vailla lainvoimaa 18.10.2016) - Uutiset
17.10.2016 13.30
Noin puolen vuoden jälkeen sovinnosta uuden lapsiasian vireille laittanut äiti velvoitettiin erityisestä syystä korvamaan isän oikeudenkäyntikulut - osapuolten pääseminen uuteen sovintomalliin huomioitiin kuitenkin kulukorvausta alentavana seikkana ja korvaukseksi tuomittiin 2/3Asiassa todetun perusteella ei ollut nähtävissä lasten etuun nojaavaa tai muutakaan perustetta laittaa vireille uutta oikeudenkäyntiä vain 1/2 vuotta edellisen sovinnon vahvistamisen jälkeen. Asiassa ei ollut ilmennyt mitään sellaista, mitä vanhemmat eivät olisi voineet ennakoida aiempaa sovintoa vahvistaessaan. Toistuvat vanhempien väliset oikeudenkäynnit ovat sinällään lasten edun vastaisia, ja tapaamisoikeuden yksityiskohtien muuttaminen on harvoin järkevä syy tällaiseen. Näin ollen asiassa katsottiin olleen erityinen syy velvoittaa lasten äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut. Sovintoratkaisussa oli kuitenkin päädytty tekemään muun ohella lasten isän esittämiä muutoksia uuden tapaamismallin yhteensovittamiseksi aiempaan sopimukseen. Uuden sovintoratkaisun voitiin olettaa olevan kokonaisuutena myös lasten isän näkökulmasta parempi kuin aiemman, joten oikeudenkäynti ei ollut hänenkään kannaltaan täysin tarpeeton. Tällä perusteella äiti velvoitettiin korvaamaan isän kuluista 3/4. (Vailla lainvoimaa 17.10.2016) - Uutiset
12.10.2016 16.00
Hovioikeus: Käräjänotaari oli toimivaltainen ratkaisemaan asumisoikeusasunnon käyttövastiketta koskevan velkomusjutun, jossa oli esitetty myös kohtuullistamista koskeva selvästi alle 20 000 euron vastakanneAsia oli verrattavissa asuinhuoneiston vuokrausta koskevaan asiaan eikä siihen ollut liittynyt sellaisia vaikeasti ratkaistavia näyttö- tai oikeuskysymyksiä, että asian asianmukainen käsittely olisi edellyttänyt, että sen ratkaisee ammattituomari. Pääasian osalta HO katsoi, etteivät vastakanteen nostaneen osapuolen valituksessa esittämät seikat käyttövastikkeen kohtuullisuudesta antaneet aihetta päätyä tältä osin toiseen lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. Yhtiölle tuomittavia oikeudenkäyntikuluja KO:ssa kuitenkin kohtuullistettiin, kun kokonaisuutena arvioiden yhtiön ilmoittamat oikeudenkäyntikustannukset eivät olleet taloudellisesti tehokkaan asianajon kannalta hyväksyttäviä. Hovioikeuskulujen osalta HO määräsi, että yhtiö ja oikeusapua vastakanteen esittäjälle antanut oikeusaputoimisto saavat pitää HO:ssa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut vahinkonaan. (Vailla lainvoimaa 12.10.2016) - Uutiset
7.10.2016 13.00
Hovioikeus kumosi valvontalautakunnan ratkaisun ja poisti asianajajalle määrätyn varoituksenHovioikeus hyväksyi Suomen Asianajajaliiton hallituksen lausunnosta ilmenevillä perusteilla johtopäätöksen, että A ei ollut kohdissa 1 ja 3 rikkonut hyvää asianajajatapaa eikä kurinpidollisen seuraamuksen määräämiselle ollut perusteita. Samoin hovioikeus hyväksyi johtopäätöksen, että kohdan 4 osalta A:n menettelyä oli kokonaisuutena arvioiden pidettävä vähäisenä. Näillä perusteilla hovioikeus poisti A:lle määrätyn seuraamuksen. (Vailla lainvoimaa 7.10.2016) - Uutiset
27.9.2016 16.11
Toisin kuin käräjäoikeus hovioikeus hylkäsi ravintoloitsijaa vastaan nostetun syytteen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä - syyllistyi käräjäoikeuden tuomitsemaan luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöönHO katsoi asiassa jääneen epäselväksi ravintolassa työskennelleen työntekijän tekemien työtuntien määrä ja se, oliko työntekijä joutunut maksamaan osan hänen tililleen maksetuista palkoista takaisin ravintoloitsijalle. Se seikka, että ravintoloitsija oli laiminlyönyt työvuoroluettelon laatimisen ja työaikakirjanpidon, ei kääntänyt rikosasiassa todistustaakkaa työntekijän tekemien työtuntien määrästä vastaajalle. Syyte oli hylättävä. Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön osalta KO:n ratkaisun muuttamiseen ei ilmennyt aihetta. Ravintoloitsija tuomittiin 30 päiväsakon rangaistukseen. Hänet vapautettiin kuitenkin maksettavaksi tuomitusta korvausvelvollisuudesta kokonaan. (Vailla lainvoimaa 27.9.2016) - Uutiset
26.9.2016 15.30
Palstaviljelijöiden yhdistyksen puheenjohtajaa toistuvasti häiriköinyt jäsen voitiin erottaa yhdistyksen jäsenyydestäKantajan toiminnan yhdistyksessä oli arvioitu kokonaisuutena sellaiseksi, että yhdistyksen hallitus ja sittemmin myös yhdistyksen kokous oli perustellusti voinut katsoa hänen vahingoittaneen yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen hallituksessa kantajan erottamisessa päättämässä olleet henkilöt eivät olleet esteellisiä osallistumaan yhdistyksen jäsenen roolissa erottamista koskevan päätöksen tekemiseen vuosikokouksessa. (Vailla lainvoimaa 26.9.2016) - Uutiset
22.9.2016 15.07
Hovioikeus hylkäsi yhtiön vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen laskuvirheen oikaisemisestaHO oli perusteluissaan ottanut kantaa arvonlisäveron vähentämiseen. Tuomittu määrä vastasi perusteluita. Kyseessä ei ollut väitetyllä tavalla kirjoitus- tai laskuvirhe, jonka HO voisi korjata. (Vailla lainvoimaa 22.9.2016) - Uutiset
21.9.2016 11.18
Radiojuontajan työsopimusta ei olisi tullut irtisanoa henkilöön liittyvillä perusteilla ilman varoitusta eikä häntä olisi tullut velvoittaa korvamaan yhtiölle perusteettomasti saatua palkkaa poissaolojen ajalta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinKantajan menettelyä (soittolistan ulkopuolisten kappaleiden lisäämistä ja siitä johtuvaa uutisten myöhästymistä) ei voitu 6.10.2013 osalta eikä muidenkaan asiassa vedottujen seikkojen (sopimaton käytös, työvelvoitteiden toistuva ja tahallinen rikkominen, luvattomat käynnit työpaikalla sekä radiolähetyksen häiritseminen) osalta pitää niin vakavana ja olennaisena työsuhteesta johtuvien velvoitteiden ja luottamussuhteen rikkomisena, että yhtiöllä olisi ollut peruste irtisanoa hänen työsopimuksensa ilman varoitusta. Kantajalla oli siten oikeus korvaukseen työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Yhtiön vaatimus kantajan velvoittamisesta suorittamaan yhtiölle korvausta vahingosta, jonka kantaja oli perusteettomilla työaikakirjauksilla aiheuttanut yhtiölle, hylättiin. (Vailla lainvoimaa 21.9.2016) - Uutiset
20.9.2016 10.10
Hovioikeus alensi KKO:n jutun palauttamista koskevan ratkaisun jälkeen kanteesta luopuneelle maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikulujaHO alensi kantajan vastaajayhtiölle maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärä 26 170,26 eurosta 18 523,60 euroksi. (Vailla lainvoimaa 20.9.2016) - Uutiset
19.9.2016 13.25
Luvattomaan rakentamiseen pienessä kunnassa puuttuneen rakennustarkastajan virkasuhde voitiin purkaa koeaikana - ei syrjitty mielipiteen perusteella eikä purkamisen näytetty tapahtuneen vastatoimien kieltoa rikkoenKantajan mukaan kyse oli ollut ns. pienen kunnan hyvävelisysteemistä, jossa luvatonta rakentamista katsottiin läpi sormien, koska osa kunnan luottamuselimiin kuuluvista henkilöistä harjoitti liiketoimintaa rakennusalalla ja osalla oli luvattomia rakennuksia ja rakennelmia. Kantajan kanteensa perusteiksi katsomissa seikoissa ei kuitenkaan katsottu olleen kysymys hänen pelkän mielipiteensä ilmaisusta, vaan rakennustarkastajan viran hoitamiseen liittyvistä toimintatavoista. Koeajalla tapahtuneen virkasuhteen purkamiselle katsottiin olleen työsuoritukseen liittyvä syy, ei mielipiteen ilmaiseminen. Asiassa ei ollut myöskään esitetty purkamisen tapahtuneen vastatoimien kieltoa rikkoen. (Vailla lainvoimaa 19.9.2016) - Uutiset
16.9.2016 9.45
Hovioikeuden tuomio osakkeenomistajien oikeudesta tehdä muutoksia hallitsemaansa huoneistoon, korvausvastuusta asunto-osakeyhtiölle virheellisesti suoritetuista muutostöistä ja asunto-osakeyhtiön valvontavelvollisuudestaOsakkaat, jotka olivat yhtiöjärjestyksen muutoksen jälkeen ja rakennusluvan saatuaan suorittaneet muutostöitä liikehuoneiston muuttamiseksi kahdeksi asuinhuoneistoksi ja yhdeksi liikehuoneistoksi, velvoitettiin suorittamaan asunto-osakeyhtiölle virheellisten sähkö-, tele- ja putkisuunnitelmien ja asennustöin selvittämisestä ja korjaamisesta syntyneet kustannukset, virheellisten sähköasennusten ja patteriventtiilien korjaamisesta aiheutuneet kustannukset sekä korvaamaan asunto-osakeyhtiön asianosais- ja oikeudenkäyntikulut. Asianosaisten yhdessä valmisteltu sitoumus oli koskenut rakenteita, jotka riidattomasti kuuluivat asunto-osakeyhtiön vastuulle. Asunto-osakeyhtiöllä ei siten ollut ollut velvollisuutta antaa lupaa muutostöihin. Vastaajat olivat osakkeenomistajina toteuttaneet muutostyöt omassa intressissään. Sitoumus oli sanamuotonsa mukaan yksipuolinen osakkeenomistajia velvoittava asiakirja. HO katsoi, että kysymys ei ollut sopimuksesta, eikä sitoumus asettanut asunto-osakeyhtiölle velvoitteita. Sitoumuksen perusteella asunto-osakeyhtiölle ei ollut syntynyt vastaajien muutostöitä koskevaa valvontavelvollisuutta. (Vailla lainvoimaa 15.9.2016) - Uutiset
15.9.2016 11.30
EIT:n suuri jaosto linjasi avustajan käytön rajoittamista poliisikuulustelussa – Lontoon heinäkuun 2005 pommi-iskutEIT katsoi äänin 15-2, ettei kolmen valittajan EIS 6 artiklan turvaamia oikeuksia ollut loukattu poliisin kuulusteltua heitä kiinnioton jälkeen ilman asianajajan läsnäoloa. Sen sijaan neljännen valittajan, jota oli alun perin oli kuultu todistajana eikä hänelle ollut ilmoitettu oikeudesta vaieta, EIS 6 artiklan mukaisia oikeuksia katsottiin loukatun (ään. 11-6). Valittajan hyvitysvaatimus kuitenkin hylättiin äänin 13-4. - Uutiset
9.9.2016 10.25
Yhdeksän vuotta neljä kuukautta oli liian pitkä aika vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittelemiselle - valtio määrättiin maksamaan hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestäVakuutusoikeus katsoi, että vanhempainpäivärahaa koskevan asian käsittely oli viivästynyt Kelassa kaksi vuotta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa kaksi vuotta. Asian kokonaiskäsittelyaika oli yhdeksän vuotta neljä kuukautta. Suomen valtio määrättiin maksamaan A:lle hyvityksenä oikeudenkäynnin viivästymisestä 6 000 euroa ja sen korotuksena 1 000 euroa eli yhteensä 7 000 euroa sekä korvaamaan hyvityksen vaatimisesta aiheutuneet tarpeelliseksi ja kohtuulliseksi harkitut kulut. - Uutiset
7.9.2016 11.57
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota jolla 615.000 euron asuntokauppa oli purettu ja myyjät oli lisäksi velvoitettu maksamaan vahingonkorvauksiaHovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin, että kohteessa oli ollut asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1-3 kohdissa tarkoitettu virhe. Myyjät olivat katsoneet, että kaupan purkaminen oli heidän kannaltaan kohtuutonta. Hovioikeus totesi, että purkamisen kohtuullisuutta tulee asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n 3 momentin esitöiden mukaan arvioida nimenomaisesti ostajan näkökulmasta. Myyjät olivat tunteneet kohteen hyvin. Vaikka myyjät eivät olleetkaan ammatikseen toimineet rakennusalan käytännön tehtävissä, heillä oli koulutuksensa puolesta ostajiin verrattuna merkittävästi korkeampaa rakennusalan asiantuntemusta. Hovioikeus katsoi myös, että kaupan kohteen ei ollut näytetty olennaisesti huonontuneen ostajien omistus- ja hallinta-aikana. Muuta seuraamusta kuin kaupan purkua ei voitu pitää kohtuullisena. Myyjät olivat kaupantekohetkellä olleet tietoisia rakennuksen kosteudenhallintaan liittyvistä riskeistä ja vaurioista, joista he olivat jättäneet kertomatta ostajille. Myyjien taustasta ja asiantuntemuksesta todettu huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että myyjät olivat toimineet huolimattomasti. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun perustelut myös vahingon määrän osalta. (Vailla lainvoimaa 7.9.2016) - Uutiset
6.9.2016 13.25
Olisiko sairaalaan hakeutuneen potilaan umpilisäke tullut leikata nopeammin ja oliko potilasvahinko syy-yhteydessä kantajan masennukseen, kasvotulehdukseen ja niveloireisiin - kanne pääasian osalta hylättiin myös hovioikeudessa mutta oikeudenkäyntikuluja alennettiinRatkaistavana oli kysymys siitä, tapahtuiko potilasvahinko myös silloin, kun umpilisäkettä ei leikattu nopeammin sen jälkeen kun kantaja oli hakeutunut sairaalaan. Asiassa oli lisäksi joka tapauksessa kysymys siitä, olivatko kantajan masennus, ihotulehdus kasvoissa ja nivelvaivat aiheutuneet potilasvahingosta. Kantajan vahingonkorvausvaatimus ansionmenetyksestä, pysyvästä kosmeettisesta haitasta, lääkäri- ja lääkekuluista sekä vaatimus korvauksen korottamisesta potilasvahinkolain 10 §:n mukaisesti hylättiin. HO alensi kantajan Potilasvakuutuskeskukselle maksettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen KO:n osalta 48 242 eurosta 20 000 euroksi ja HO:ssa esitetyn 30 654 euron vaatimuksen osalta 5 000 euroksi. (Vailla lainvoimaa 6.9.2016) - Uutiset
2.9.2016 7.51
Hovioikeuden päätös oikeusapua saaneen puhevallasta ja oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta varkautta koskevassa asiassaValittajalla (KO:ssa tuomittu näpistyksestä) oli puhevalta vaatia sitä, että hänen korvausvelvollisuuttaan valtiolle asianomistajalle KO:ssa annetun oikeusavun kustannuksista alennetaan sen vuoksi, että vain osa asianomistajan avustajan toimenpiteistä voitiin hyväksyä korvattaviksi toimenpiteiksi. Valittajan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta valtiolle ja asianomistajalle oli alennettava valituksessa vaadittuun kolmannekseen. (Vailla lainvoimaa 2.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 10.21
Hovioikeus: Kaupungilla ei ollut erittäin painavaa syytä purkaa masennuksen vuoksi sairauslomalla olleen sairaanhoitajan työsopimusta hänen huumausaineeksi luokiteltavien lääkkeiden annossa tekemiensä virheiden vuoksiHO totesi, että kantajan työssään tekemät virheet ja laiminlyönnit olivat olleet vakavia ja potilasturvallisuus oli vaarantunut. Ottaen kuitenkin huomioon, että kantaja oli kuulemistilaisuudessa tuonut esille, että hänen työkykynsä oli ollut alentunut masennuksen vuoksi, työnantajalla ei tuossa tilanteessa ollut TSL:n tarkoittamaa erittäin painavaa syytä purkaa sairauslomalla olleen kantajan työsopimusta. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos ei olisi muuttanut KO:n kanteen hylkäävän tuomion lopputulosta katsoen mm., ettei kantajan menettely selittynyt hänen sairastamallaan masennuksella ja siitä mahdollisesti aiheutuneella huolimattomuudella. (Ään. Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
1.9.2016 9.26
Hovioikeus: Häiritsevästä elämästä varoitetun vuokralaisen vuokrasopimus voitiin purkaa ja vuokralainen velvoittaa muuttamaan asunnosta häädön uhallaVuokralainen oli melunnut asunnossa ja rappukäytävässä, käyttänyt pyykkitupaa järjestyssääntöjen vastaisesti ja häirinnyt pyykkituvan muita käyttäjiä sekä rikkonut toistuvasti tavaroiden säilyttämistä koskevia sääntöjä. Vuokralaisen piittaamaton toiminta oli jatkunut kaikilla osa-alueilla senkin jälkeen kun asiasta oli hänelle huomautettu ja talon järjestyssääntöjä oli käyty hänen kanssaan läpi. (Vailla lainvoimaa 1.9.2016) - Uutiset
31.8.2016 11.15
Työtuomioistuin: Viranhaltijoiden työaikamuoto voitiin muuttaa toimistotyöajasta yleistyöajaksi ilman palkantarkistustaKysymys siitä, oliko työnantaja menetellyt KVTES (2010-2011) II luvun vastaisesti muuttaessaan virkasuhteissa olevien sosiaaliohjaajien työaikamuodon toimistotyöajasta yleistyöajaksi maksaen heille samansuuruista tehtäväkohtaista palkkaa kuin heille oli toimistotyöajassa maksettu. Koska viranhaltijoiden työtehtävien vaativuus ei muuttunut eikä heidän kuukausipalkkansa alentunut muutoksen johdosta, työnantaja ei ollut menetellyt KVTES II luvun vastaisesti. Hallinto-oikeudellinen luottamuksensuojaperiaate ei tullut asiassa sovellettavaksi. Kanne hylättiin. - Uutiset
29.8.2016 15.16
Vuokralaisia häirinnyt yläkerran naapuripariskunta tuomittiin vahingonkorvauksiin vuokranantajalle - korvausvaatimus henkisestä kärsimyksestä hylättiinVuokralaisten asumista toistuvasti häirinnyt pariskunta oli velvollinen suorittamaan vuokralaisten vaihtumisen seurauksena kantajana olleelle vuokranantajalle vahingonkorvauksena vuokranvälityspalkkioita ja vuokranmenetyksestä yhteensä 1 778 euroa ja kantajan oikeudenkäyntikulut. Korvausvaatimus henkisestä kärsimyksestä hylättiin. (Vailla lainvoimaa 29.8.2016) - Uutiset
25.8.2016 14.43
Rakennuksen katonkorjausta viivyttänyt Metsäliitto voitiin tuomita 100 000 euron yhteisösakkoon sekä menettämään valtiolle investoinnin lykkäämisellä saadun korkohyödynHO katsoi samoin kuin KO, että Metsäliitto Osuuskunnan ylimmässä johdossa oli tapahtunut työturvallisuuslaiminlyönti. HO totesi, että kun vastuullisessa asemassa olevat henkilöt menettelevät moitittavasti, sitä on pidettävä vakavana ja se osoittaa piittaamattomuutta työturvallisuussäännöksiä kohtaan. Tämä oli otettava huomioon yhteisösakon määrää korottavana seikkana. Sillä, että katon sortuma ei aiheuttanut henkilövahinkoja eikä kukaan loukkaantunut, ei ollut työturvallisuusrikoksen arvioinnissa merkitystä. Investoinnin viivyttämisestä saatu korkohyöty voitiin tuomita työturvallisuusrikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä valtiolle menetetyksi. Menetettäväksi tuomittu määrä alennettiin puoleen, 2 469 euroon KO:n tuomitsemasta määrästä. (Vailla lainvoimaa 25.8.2016) - Uutiset
24.8.2016 11.16
Hovioikeus: Virkavapaalla olleen opettajan työsähköposti voitiin sulkea - ei syrjittyValittajan mukaan hänet oli asetettu muihin pidemmille virkavapaille jääneisiin opettajiin nähden eriarvoiseen asemaan sulkemalla hänen työsähköpostinsa, kun keneltäkään toiselta pidemmälle virkavapaalle jääneeltä henkilöltä ei ollut suljettu työsähköpostia. Valittajan mukaan hänen työsähköpostinsa sulkemisen todellinen syy oli ollut se, ettei kaupunki ollut halunnut antaa hänen työsähköpostiinsa tallennettuja viestejä käytettäväksi hänen kaupunkia vastaan kohdistamissaan oikeudenkäynneissä. HO ei pääkäsittelyä pitämättä muuttanut KO:n tuomiota, jolla kantajan 15 000 euron hyvitysvaatimus oli hylätty. (Vailla lainvoimaa 24.8.2016) - Uutiset
23.8.2016 11.07
Selkävaivojen vuoksi sairauslomalle jääneen työsopimus purettiin koeaikana - esimiehille sakot ja vahingonkorvausvelvollisuusVarteen otettavaa epäilyä ei ollut jäänyt siitä, että nimenomaan sairasloma oli ollut perusteena työsuhteen päättämiselle. Säätiön toimitusjohtaja ja siivoustyönohjaaja tuomittiin molemmat työsyrjinnästä 15 päiväsakon rangaistuksiin ja suorittamaan työntekijälle korvausta ansionmenetyksestä ja henkisestä kärsimyksestä. (Vailla lainvoimaa 23.8.2016) - Uutiset
12.8.2016 8.14
Hovioikeus myönsi mikrobivaurioisen talon ostajalle hinnanalennusta lähes puolet kauppahinnasta - käräjäoikeuden tuomio kumottiinHO katsoi toisin kuin KO, ettei ostaja ollut laiminlyönyt MK 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaista selonottovelvollisuuttaan ja näin ollen hänellä oli oikeus vedota kanteessa mainittuihin virheisiin. Ostajalla, joka oli kertomansa mukaan suorittanut LVI-alan perustutkinnon ja tehnyt tämän jälkeen pelkästään maanrakennustöitä, ei katsottu olleen sellaista eritystä asiantuntemusta, joka olisi tullut ottaa huomioon ostajan selonottovelvollisuuden laajuutta arvioitaessa. Ostajalla katsottiin myös olleen kauppakirjaan sisältyvän vastuunrajoitusehdon estämättä oikeus vaatia myyjiltä kauppahinnan alennusta rakennuksessa havaittujen virheiden johdosta. Myyjien tuli suorittaa ostajalle hinnanalennusta yhteensä 72 563,09 euroa. (Vailla lainvoimaa 12.8.2016) - Uutiset
16.6.2016 12.29
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden ratkaisua jätevesikuormituksesta aiheutuvien haittojen korvaamisesta Valkeakosken VanajavedelläKHO totesi muun muassa, että pitkäaikaisen jätevesikuormituksen vaikutukset tulevat tulevaisuudessa edelleen vähenemään, mutta vaikutukset näkyvät Kärjenniemenselän veden tilassa vielä pitkään. Kärjenniemenselän pohjoisosan syvänteestä vapautuva fosfori hidastaa osaltaan vesistön tilan parantumista. Korvausten määrääminen kertakaikkisina oli tässä tilanteessa ollut perusteltua, ja kuormituksen ja siitä aiheutuvan haitan väheneminen oli otettu huomioon korvauksia määritettäessä haittaprosentissa. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita.