• PDF

Tahtotulkinta vai epäselvyyssääntö? Vai molemmat?

Oikeustieto 5/2014 s. 12–15
3.11.2014
Oikeustapauskommentti

Kirjoittaja käsittelee Helsingin hovioikeuden 20.6.2013 antamaa ratkaisua S 12/1385 nro 1794 (lainvoimainen). Tapauksessa oli kysymys osakeyhtiö O:n ja myyjä X:n välisen kauppasopimuksen ehdon tulkinnasta. O oli ostanut X:ltä asunto-osakeyhtiö A:n ullakkohuoneiston hallitsemiseen oikeuttavat osakkeet – O muutti sittemmin tilan asuinhuoneistoksi. Tulkintaerimielisyys koski ehtoa, jossa määriteltiin se, miten huoneiston pinta-ala tulisi laskea. Kauppahinta oli sidottu huoneiston pinta-alaan, jonka virallinen mittaus oli sovittu suoritettavaksi myöhemmin.

Kirjoituksessa pohditaan hovioikeuden tapauksessa käyttämää erikoista tulkintametodia. Kirjoituksen otsikossa mainittu tahtotulkinta määritellään kirjoituksessa osapuolten tarkoituksen löytämiseen pyrkiväksi tulkintatavaksi. Otsikossa mainittu epäselvyyssääntö puolestaan kuuluu ns. riskinjakotulkinnan alaan. Riskinjakotulkinta ja tahtotulkinta ovat sopimusoikeuden oppien mukaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Ensin pyritään selvittämään osapuolten tarkoitus, ja jos tätä ei pystytä selvittämään, vasta sen jälkeen voidaan siirtyä riskinjakotulkintaan. Tulkinta toteutetaan vain toisen tulkintatavan mukaisesti. Hovioikeus oli kuitenkin soveltanut tapauksessa kumpaakin tulkintatapaa siten, että ensin toteutettiin tahtotulkintaa, minkä jälkeen siirryttiin riskinjakotulkinnan kautta takaisin tahtotulkintaan. Riskinjakotulkinta siis tavallaan täydensi ja täsmensi tahtotulkinnan lopputulosta. Kirjoituksessa mainitaankin, että oikeustodellisuudessa kohdataan tilanteita, joissa näiden kahden tulkintaopin kategorinen erottaminen saattaa olla epätarkoituksenmukaista ja siksi niiden välillä voi olla hyvä sallia tietynasteinen vuorovaikutussuhde. (Edilex-toimitus)

Asiasanat
• Asuntokauppa - Sopimuksen tulkinta