Hakutulokset
- Uutiset
26.11.2021 11.00
Kuolinpesien asioita hoitavat pankit ja lakitoimistot sekä muiden organisaatioiden edustajat voivat nyt hoitaa perunkirjoitukseen liittyviä asioita Verohallinnon asiointipalvelussaVerohallinnon asiointipalvelussa voi 22.11. lähtien
- lähettää perukirjan ja täydennysperukirjan
- saat niistä vastaanottokuittauksen, jonka voit tallentaa tai tulostaa
- hakea lisäaikaa perunkirjoitukseen ja perukirjan toimittamiseen
- pyytää kopiota perukirjasta - Uutiset
25.11.2021 10.00
Hovioikeus: Saattohoidossa tehty asunnon lahjakirja ei ollut pätemätönAsiassa oli ollut KO:ssa ratkaistavana ensinnäkin kysymys siitä, oliko A ollut oikeustoimikelpoinen 2.5.2019 lahjoittaessaan asunto-osakkeet pojalleen, joka oli asunut kyseisessä asunnossa äitinsä kanssa yli vuosikymmenen ja auttanut äitiään päivittäisissä askareissa. Kysymys oli myös siitä, oliko poika tietoisesti käyttänyt lahjansaajana hyväkseen A:n sairauden tilasta johtuvaa pulaa tai ymmärtämättömyyttä OikTL 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla ja sitoiko 2.5.2019 annettu lahja A:n kuolinpesää. Ratkaistavana kysymyksenä oli lisäksi ollut se, oliko A pakotettu allekirjoittamaan lahjakirja OikTL 29 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai olivatko olosuhteet olleet sellaiset, että niistä tietoisen oli kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen OikTL 33 §:ssä tarkoitetulla tavalla. HO:ssa esitetty selvitys ei antanut aihetta päätyä asiassa miltään osin muuhun lopputulokseen kuin mihin KO oli päätynyt. HO hyväksyi KO:n ratkaisun perusteluineen. (Vailla lainvoimaa 25.11.2021) - Uutiset
15.11.2021 16.00
KO: Perinnöttömäksi tekemiselle ei ollut perusteita – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaKäräjäoikeus katsoi muun muassa jääneen näyttämättä, että kantajan perinnöttömäksi tekemiseen olisi peruste kantajan rikollisen toiminnan perusteella. Käräjäoikeus katsoi myös jääneen näyttämättä, että kantajan perinnöttömäksi tekemiseen olisi peruste kantajan siveettömän elämäntavan perusteella. (Vailla lainvoimaa 15.11.2021) - Uutiset
9.11.2021 7.57
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Kuolinpesän osakkaalla ei ollut kanneoikeuttaAsiassa ei päätöksessä kerrotuin tavoin ollut riittävän vahvoja perusteita myöntää osakkaalle A kanneoikeutta pesänselvityksen ollessa kesken. A:n kanne oli sen vuoksi jätettävä tutkimatta. (Vailla lainvoimaa 9.11.2021) - Uutiset
21.10.2021 12.22
Hovioikeus: Kuolinpesäosuuksia ei voitu ulosmitata ehdollisen saannon ulosmittaamista koskevan lainkohdan nojallaAsiassa oli riidatonta, että B oli maksanut C:lle 40.000 markan kauppahinnasta kaupanteon yhteydessä 30.000 markkaa ja 16.6.1986 2.000 markkaa. HO:ssa oli kysymys siitä, oliko B näiden määrien lisäksi maksanut myös loput kauppahinnasta eli 8.000 markkaa ja siten siitä, oliko kuolinpesäosuudet voitu ulosmitata B:n veloista ehdollisen saannon ulosmittaamista koskevan lainkohdan nojalla. Asiassa otettiin kantaa ainoastaan siihen, oliko ulosmittausmenettelyssä tapahtunut sellaista virhettä, jonka johdosta ulosmittauspäätökset olisi tullut kumota. HO katsoi, että asiassa oli mainituin perustein näytetty, että kauppahinta oli tullut maksetuksi kokonaisuudessaan. Näin ollen kysymys ei ollut UK 4 luvun 15 §:n mukaisesta ehdollisesta saannosta, joka olisi voitu ulosmitata B:n veloista. Ulosottopäätökset oli siten kumottava. (Vailla lainvoimaa 21.10.2021) - Uutiset
19.10.2021 13.32
Isä oli voinut testamentissaan tehdä tyttärensä perinnöttömäksiAsiassa oli ollut riitaista, vallitsiko asiassa perinnöttömäksi tekemisen PK 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettu tosiseikasto. Asiassa mainitsemillaan perusteilla KO oli vahvistanut, että asiassa todettu tyttären menettely täytti PK 15 luvun 4 §:ssä säädetyt perinnöttömäksi tekemisen perusteet. Tyttären kanne leskeä vastaan hylättiin. HO ei myöntänyt KO:n tuomiosta valittaneelle tyttärelle jatkokäsittelylupaa. (Vailla lainvoimaa 19.2021) - Uutiset
11.10.2021 15.00
Oikeusasiamies piti perinnönjakoa koskevan lupa-asian puolen vuoden käsittelyaikaa Digi- ja väestötietovirastossa kaiken kaikkiaan liian pitkänäOA:lla ei kuitenkaan ollut syytä moittia kenenkään yksittäisen virkamiehen menettelyä. Asian käsittely oli osunut varsin mittavan organisaatiouudistuksen saumakohtaan, ja tällaiset uudistukset ovat yleensäkin omiaan vaikuttamaan asioiden käsittelyyn, koska virkamiehet joutuvat omaksumaan uusia toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, minkä lisäksi uudistukset voivat mahdollisesta seikkaperäisestä valmistelusta huolimatta aiheuttaa ennakoimattomia viiveitä asioiden käsittelyyn. Lisäksi käsittelyaikaan olivat nyt vaikuttaneet sellaiset poissaolot, joihin virasto työnantajana ei ollut voinut varautua. OA oli myös ottanut huomioon sen, että viivästystä oli jo pahoiteltu kantelijalle. - Uutiset
7.10.2021 11.00
Hovioikeus: Asianajajaa uhkailleen tekoa voitiin arvioida 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksenaLaittomana uhkauksena syyksi luettuja viestejä oli useita ja niiden motiivi viestien sisällön perusteella oli pysynyt koko ajan samana. Tästä syystä KO oli katsonut, että kysymys oli ollut yhtenäisestä toiminnasta ja että vastaajan menettelyä oli arvioitava 24 eri laittoman uhkauksen sijasta yhtenä laittomana uhkauksena, jonka tekoaika oli 13.11.2017- 3.1.2019. Vastaaja oli tuomittu 4 kk:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen. HO hyväksyi KO:n päätöksen syytteen tutkittavaksi ottamisesta. HO hyväksyi KO:n tuomion perustelut siitä, että vastaajan menettelyä oli voitu arvioida yhtenä rikoksena. Tekoajaksi tarkennettiin kuitenkin 13.11.2017 - 31.8.2018 ja 29.11.2018 - 3.1.2019. Asiassa ei ollut ilmennyt seikkoja, joiden perusteella rangaistusta olisi ollut syytä arvioida toisin kuin KO oli tehnyt. Vastaaja vaati oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistamista KO:n tuomitseman 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntikulun osalta. HO hyväksyi KO:n ratkaisun oikeudenkäyntikulujen osalta. Vastaaja velvoitettiin korvaamaan AA:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena HO:ssa 250 euroa. (Vailla lainvoimaa 7.10.2021) - Uutiset
5.10.2021 15.24
99-vuotiaan tekemä testamentti ei ollut pätemätön sieluntoiminnan häiriön perusteella, mutta oli pätemätön taivuttelun vuoksi – hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaaTuomiossa esitettyyn nähden käräjäoikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että A olisi 20.2.2017 ollut hänellä olleen muistisairauden vuoksi sellaisessa kunnossa, ettei hän olisi kyennyt ymmärtämään testamentin merkitystä ja sinänsä kyennyt itsenäiseen tahdonmuodostukseen testamenttiasiassa. Tuomiossa kerrotuilla perusteilla asiaa kokonaisuutena harkittuaan käräjäoikeus katsoi, ettei testamentin tekeminen tai sen sisältö ollut A:n vapaan tahdon tulosta, vaan hänet oli siihen perintökaaren 13 luvun 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin taivutettu käyttämällä väärin hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan ja riippuvaista asemaansa. Testamentti oli sen vuoksi pätemätön. - Uutiset
5.10.2021 13.30
Defensor Legis 3/2021 käsittelee perheoikeuttaDefensor Legisin numerossa 3/2021 käsittelyssä ovat perheoikeudelliset kysymykset. Lehdessä käsitellään muun muassa yleistestamentinsaajalle annetun lahjan käsittelyä perinnönjaossa, puolisoiden välistä vanhentunutta tai tulkinnanvaraista velkaa, lunastusta perinnönjaossa, todistustaakkaa testamentintekijän tahdonmuodostuskyvystä sekä ulkosuomalaisten perheoikeusasioiden hoitamista. - Uutiset
29.9.2021 10.23
Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion: Testamentin tekijältä puuttui kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseenTuomiossa lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että TA:lta oli puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen hänen tehdessään 9.10.2017 allekirjoitetun testamentin ja että testamentin tekemiseen oli siten vaikuttanut perintökaaren 13 luvun 1 §:n 3 kohdassa tarkoitettu sieluntoiminnan häiriö. Keskinäisen testamentin lisäys oli sen vuoksi pätemätön siltä osin kuin se koskee TA:n omistuksessa olevien X Oy:n osakkeiden osuuden testamenttaamista MA:lle. Hovioikeuden johtopäätös huomioon ottaen asiassa ei ollut tarvetta lausua taivuttelua koskevasta kanneperusteesta. (Vailla lainvoimaa 29.9.2021) - Uutiset
16.9.2021 16.00
Hovioikeus arvioi pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi määrätyn testamentin toimeenpanijan esteellisyyttäAsianosaisten kirjelmien perusteella oli pidettävä riidattomana, että 26.9.2018 päivätyn keskinäisen testamentin laatinut P työskenteli testamentin toimeenpanijaksi määrätyn OTK:n kanssa samassa lakiasiaintoimistossa. HO:ssa oli ratkaistavana, oliko X:n kuolinpesään määrättävä pesänselvittäjäksi ja -jakajaksi testamentin toimeenpanijaksi nimetty OTK vai kuolinpesän toisen osakkaan ehdottama AA. Kysymys oli erityisesti sellaisten OTK:n puolueettomuuteen liittyvien vastasyiden arvioinnista, joiden perusteella oli syytä poiketa testamentin toimeenpanijan etuoikeudesta tulla määrätyksi pesänselvittäjäksi. Asian lopputuloksesta riippuen kysymys oli myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta. Asiaa kokonaisuutena arvioituaan HO katsoi, ettei asiassa ollut esitetty olevan käsillä sellaisia PK 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi testamentin toimeenpanijaksi nimettyä OTK:a ei tulisi määrätä pesänselvittäjäksi taikka joiden perusteella OTK:n puolueettomuuden voitaisiin perustellusti katsoa vaarantuneen. Myöskään pesänjakajan määräämistä koskevilta osin asiaa ei ollut syytä arvioida toisin. KO:n päätöksen lopputulosta ei muutettu. Vastapuolen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta HO:ssa hylättiin. (Vailla lainvoimaa 16.9.2021) - Uutiset
15.9.2021 13.22
Hovioikeus kumosi ja palautti ositus- ja perinnönjakoasian: Asianajaja oli esteellinenKäräjäoikeus oli tuomiossaan arvioinut A:n ja asianajaja H:n käymien neuvottelujen sisältöä ja ottanut huomioon H:n ilmoittaman tapahtumainkulun. H:ta ei ollut kuultu asiassa todistajana sen vuoksi, että hän oli toiminut vastaajien avustajana. Joka tapauksessa H:n toimet olivat liittyneet A:n puolison kuolinpesään ja olleet välittömässä ajallisessa yhteydessä toisiinsa. Hänen oli siten katsottava toimineen samassa asiassa A:n asiamiehenä. Asianajaja H oli ollut esteellinen toimimaan asiassa B:eiden ja C:n asiamiehenä. Esteellinen asiamies on samalla tehtäväänsä sopimaton (KKO 2020:21 kohta 37). Näin ollen H:ta oli kiellettävä esiintymästä B:eiden ja C:n asiamiehenä asiassa. (Vailla lainvoimaa 15.9.2021) - Uutiset
9.9.2021 10.00
Hovioikeus velvoitti ex-avopuolison suorittamaan kuolinpesälle korvausta saamastaan asumishyödystä 25 200 euroaAsumishyötyyn perustuvan korvauksen alkamisajankohta oli määrättävä alkamaan kuolinpesän HO:ssa vaatimasta ajankohdasta. Kuolinpesä oli näin ollen oikeutettu korvaukseen yhteensä 72 kuukaudelta. Ex-avopuoliso velvoitettiin suorittamaan kuolinpesälle korvaukseksi saamastaan asumishyödystä 1.5.2012 lukien 350 euroa kuukaudessa 30.4.2018 saakka eli yhteensä 25.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 11.5.2018 lukien. (Vailla lainvoimaa 9.9.2021) - Uutiset
8.9.2021 11.00
Kantelu kirjoitusvirheen korjaamisesta hylättiinPerusteinaan kantelija oli lausunut, ettei päätöstä olisi saanut korjata, koska siitä ei ollut valitettu määräajassa. (Vailla lainvoimaa 8.9.2021) - Uutiset
2.9.2021 9.00
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä asunto-osakkeiden yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa asiassa - asiamieheen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylättiinAsianosaisen puhevalta - Väliintulohakemus - Muutoksenhakuoikeus - Asian palauttamisesta käräjäoikeuteen - Uudet vaatimukset hovioikeudessa - Uudet seikat ja todistelu hovioikeudessa - Vaatimus pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa - Asianosaisten kuluvastuu - Asiamiehen oikeudenkäyntikuluvastuu (Vailla lainvoimaa 2.9.2021. Valituslupa myönnetty.) - Uutiset
29.7.2021 12.33
Mietitkö, mitä sosiaalisen median tileille tapahtuu kuoleman jälkeen?Sosiaalisen median palvelut eivät saa automaattisesti tietoa käyttäjänsä kuolemasta. Käyttäjätilit jäävät palveluihin, elleivät omaiset sulje niitä. Esimerkiksi Facebook saattaa ehdottaa kuollutta henkilöä kaveriksi tuttaville tai muistuttaa tämän syntymäpäivästä. Ohjeet suosituimpien somepalvelujen käyttäjätilien sulkemiseen sekä tarvittavien dokumenttien hankkimiseen löytyy suomi.fi-palvelusta. - Uutiset
21.7.2021 12.20
Hovioikeus: Testamentin toimeenpanijaksi nimettyä ei tullut määrätä pesänselvittäjäksiPesänselvittäjän määrääminen perustuu kokonaisharkintaan, eikä vain yksittäisen vastasyyn arvioimiseen. Ottaen kokonaisuutena huomioon tuomiossa todettu B:n A:ta koskeva luottamuksen puute, A:n toimiminen C:n edunvalvojana sekä erityisesti A:n toimet testamentin 19.11.2009 tiedoksi antamisessa hovioikeus katsoi asiassa olevan perintökaaren 19 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vastasyitä, joiden vuoksi C:n testamentin toimeenpanijaksi nimettyä A:ta ei tullut määrätä pesänselvittäjäksi. (Vailla lainvoimaa 21.7.2021) - Uutiset
14.7.2021 15.00
Hovioikeus tulkitsi testamenttia ja kumosi käräjäoikeuden tuomion – kysymys myös oikeudenkäyntikuluistaTarkemman selvityksen puutuessa hovioikeus katsoi tuomiossa todetuin perustein, että N:n oletettua tahtoa vastaa parhaiten kiinteistön jakaminen murto-osaisesti siten, että A ja B saisivat kumpikin puolet V:n kauppakeskuksen maapohjan arvosta ja B sen maapohjan arvon, jolla sijaitsee talo ja vanha kauppa. Hovioikeus katsoi, että tontin jakaminen A:lle ja B:lle rakennusoikeuksien mukaisessa suhteessa vastaa paremmin N:n oletettua tahtoa verrattuna siihen, että tontti jaettaisiin heille pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Käräjäoikeuden tuomio oli näin ollen kumottava ja pesänjakajan toimittamaa perinnönjakoa muutettava siten, että tontista tulee A:lle 5184/12737 osaa ja B:lle 7553/12737 osaa. (Vailla lainvoimaa 14.7.2021) - Uutiset
9.7.2021 15.32
Hovioikeus: Riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta oli - käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksiAsiakirjoista ilmeni, että A:n kuolinpesän pesänselvitys on edelleen kesken, ja asunto-osakkeen myynnistä saadut varat on talletettu sulkutilille pesänselvittäjän kieltäydyttyä ajamasta peräytettäväksi vaadittuja kanteita. HO totesi, että kanteiden käsitteleminen ennen pesänselvityksen päättämistä edistäisi tässä tapauksessa selvityksen päätymistä oikeaan lopputulokseen, ja selvityksen jälkeen perinnönjaossa tulisivat jaetuksi kaikki jäämistövarat, mikäli valittajan kanteet hyväksyttäisiin ja ne johtaisivat kuolinpesän varojen lisääntymiseen. Selvää oli, että pesänselvittäjän kieltäydyttyä nostamasta kanteita muun muassa varojen puutteen vuoksi, kysymys ei nyt ollut tilanteesta, jossa pesänselvityksen tavoitteet tulisivat paremmin toteutetuiksi pesänselvittäjän toimin. Tässä tapauksessa pesänselvitysjärjestelmän tavoitteet puolsivat HO:n mielestä sitä, että valittajan kuolinpesän osakkaana omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun ajamat kanteet oli otettava tutkittaviksi. Asiassa lausutut seikat huomioon ottaen HO katsoi, että asiassa oli esitetty riittävän vahvoja perusteita poiketa lainsäätäjän PK1 9 luvun 13 §:ssä pääsäännöksi määrittelemästä pesänselvittäjän kanneoikeudesta ja että valittajalla oli oikeus ajaa kanteita saamansa valtuutuksen nojalla omissa nimissään, mutta kuolinpesän lukuun. (KKO: Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu)