28.9.2021 14.14

AOA katsoi kaupungin sosiaali- ja terveystoimen menetelleen lainvastaisesti siinä, että he olivat vastoin perus- ja ihmisoikeutena turvattua oikeutta, ja lastensuojelulain sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain määräyksiä jättäneet lapsen mielipiteen ja edun huomioimatta biologisten vanhempien tapaamisissa, ja toteuttaneet tapaamisia tavalla, joka oli ollut omiaan vaarantamaan lapsen terveyttä ja kehitystä. AOA katsoi lisäksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimialan menetelleen lainvastaisesti alentaessaan perhehoitajien hoitopalkkiota yksipuolisella päätöksellä.

28.9.2021 13.05

Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvitti ihmiskaupan uhrien oleskelulupakäytäntöä. Sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tilaaman tutkimuksen yksi keskeinen kysymys oli, miten ihmiskaupan uhrien haavoittuvuutta on arvioitu. Arviointi oli tutkimuksen mukaan monipuolista mutta vaihtelevaa. Ihmiskauppa ei ollut myönteisissä päätöksissä välttämättä pääsyy kansainvälisen suojelun tai oleskeluluvan myöntämiselle. 

28.9.2021 10.13

Asiassa oli kysymys siitä, oliko takaisinsaantihakemus sen täydennyskin huomioon ottaen siinä määrin puutteellinen, että takaisinsaantihakemus olisi tullut jättää tutkimatta. Asiassa mainituilla perusteilla HO katsoi, ettei ollut aihetta muuttaa KO:n päätöksen lopputulosta. (Vailla lainvoimaa 28.9.2021)

27.9.2021 16.00

Ulosoton hakijan täytäntöönpanon edellytykseksi asettamasta vakuudesta huolimatta KO:n tuomion täytäntöönpano häädön osalta olisi tehnyt valittajan valituksen tutkimisen merkityksettömäksi, minkä vuoksi täytäntöönpanon keskeyttäminen oli perusteltua.

27.9.2021 10.16

24.9.2021 13.25

Ottaen huomioon omaisuudensuojan lähtökohtainen tärkeys, tekojen tahallisuus ja laatu sekä se, että tekoaikaan 16-vuotiaan A:n oli teot tehdessään täytynyt kyetä ymmärtämään rikoksista asianomistajalle aiheutuva vahinko, hovioikeus katsoi, ettei vahingonkorvausta ollut perusteltua sovitella. A:n päihdeongelma tai muut asiassa esitetyt perusteet eivät muodostaneet sellaista erityistä syytä, jonka perusteella vahingonkorvausta teon tahallisuudesta huolimatta olisi voitu myöskään kohtuullistaa. (Vailla lainvoimaa 24.9.2021)

24.9.2021 9.10

Oikeusministeriössä on aloittanut työryhmä, joka valmistelee julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista. Työryhmän työtä seuraamaan on asetettu seurantaryhmä. Työ on osa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaa. Yleiset säännökset toiselle aiheutetun vahingon korvaamisesta ovat vahingonkorvauslaissa. Laissa säädetään myös siitä, millä edellytyksin valtio, kunta tai muu julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan sen toiminnassa aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevat säännökset ovat pysyneet lähes muuttumattomina kohta 50 vuotta. Julkishallinnon ja lain soveltamisympäristön muutosten sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen lisääntymisen vuoksi uudistustyö on nyt tarpeen. Työryhmän ja seuraryhmän toimikaudet kestävät toukokuun 2022 loppuun saakka.

23.9.2021 11.44

Tasonparannuksen osalta kantajan eli kiinteistön ostajan todistajat olivat yhtenevästi todenneet, että tässä asiassa vaurioiden korjaamisessa on pitkälti kyse rakenteiden korjaamisesta sille tasolle, millä niiden olisi kuulunut kaupantekohetkellä olla. Rakenteita ei muuten uudisteta. Vaurioiden korjaamisesta ei siten aiheudu merkittävää tasonparannusta. Koska asiassa ei esitetyn selvityksen perusteella ilmennyt aihetta arvioida tasonparannuksen osuutta käräjäoikeuden arvioimaa määrää suuremmaksi, hovioikeus katsoi hinnanalennuksen määräksi käräjäoikeuden tavoin 40.000 euroa. (Vailla lainvoimaa 23.9.2021)

23.9.2021 10.30

Valituksenalaisen tuomion mukaan KO:n tiedusteltua asiaa konkurssipesä oli 23.1.2020 ilmoittanut jatkavansa oikeudenkäyntiä. KO:ssa esitetyn oikeudenkäyntikuluja koskevan laskun mukaan asian toimenpiteet oli aloitettu 22.1.2020. Konkurssipesän oli ollut mahdollista tuolloin olla selvillä huoneiston haltuunotosta, joka oli tapahtunut noin kuukautta aikaisemmin ja konkurssipesältä oli nimenomaisesti tiedusteltu sitä, jatkaako se oikeudenkäyntiä asiassa. Siten kaikki konkurssipesälle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut olivat syntyneet tilanteessa, johon perustuen konkurssipesä oli nyt HO:ssa peruuttanut kanteensa. Mainituilla perusteilla oikeudenkäyntikuluvastuu KO:ssa ratkaistiin OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännön mukaisesti, eikä asiassa ollut erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. KO:n tuomio oli kumottava oikeudenkäyntikuluja koskevan vaatimuksen osalta ja oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus oli hylättävä. Valittajan oikeudenkäyntikuluvastuu konkurssipesän oikeudenkäyntikuluista HO:ssa ratkaistiin OK 21 luvun 7 §:n 2 momentin pääsäännön mukaisesti, eikä asiassa ollut erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Siten konkurssipesän oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvaatimus hylättiin. (Vailla lainvoimaa 23.9.2021)

23.9.2021 9.12

Suomalaisten juristien osaaminen tietosuoja-asioissa on viime vuosina selvästi kasvanut, sanoo tietosuojavaltuutettu. Tietosuoja työllistää lakimiehiä jatkossakin. Tietosuojavaltuutettu, oikeustieteen tohtori Anu Talus on urallaan nähnyt, miten suomalaisten juristien osaaminen tietosuojakysymyksissä on kehittynyt. Useimmilla heistä on nykyään hyvä ymmärrys tietosuojaan liittyvistä perusoikeuksista, kuten henkilörekisterin pitäjän velvollisuuksista ja rekisteröidyn oikeuksista.